Vapaus, October 4, 1921

              Ctscads» suornslai&en CySvSestoo
sgm, Ont, 3oy& tiistai, toistm ja
H.PUBO, SLUP, .
I^EBtäAFa toimittaja. TolEStassibtem
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish Wor&-
6,3 to Canada. Published m S u d.
6ojy, Ont, every Toesday, Tbnreday
©sd Satorday.
^vertisiiirTates 50c per eol.
fasertion 76c. T>}^^^ ^'^ ^^1^
Srcrtisement. The Vapaoa ifl
best advertising racdjum anwng tne
Finnish People in Canada.
Dmotoshinta BOc palstatmua^.
^ Alta hinta icrtaaraotataesta 73c.
-Kuolemanilmotukset ?2.00 (mm»-
tovärsyistä 60c. kultakin I J ^ M ' . ^
Ehlans. ja aviol. Umot aiinh^
$2.00, nimenmuutoMlm. m^^^^
tain aviollittoamotuBten^yhteyde^
82 00 kerta. — Avioeroilm. 92.00
S (I kertaa $3.00. y Sy^S
flo: $2.00 kerta. -,9^1*?"%
K ^ j o i f i a ei ole sopimuata. tulee
sahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Joilla on takaukset.
tanut tebtävälu^ea k&ifm nykyisen
hallituspuolueen syntejä Ja toti^fti
se on niitä löytänytkin. Kumminkin
on otettava huomioon, että niin kon-servatiivinen
kuin liberaalinen puo­luekin
ovat kapitalistien puolueita" ja
kurapanenkin ajaa yhteen kun tulee
kysymykseen kapitalismin jnjolusta-minen.
Jos liberaalinen puolue olisi
ollut vallassa viimeisen 'kymmenen
vuoden aikana oltaisiin aivan eamas-ea.
Liberaalipuolue olisi ajanut sa­malle
karille, josta se nyt toista syyt­tää.
Vapaoden'konttori ja toimitUB on
Libero BuUding,.Lome S t , V^iafi-
JOB ette nUIoin tahansa saa yas-jSKOonalliBella
nimellä.
J . V . K A N N A S T O J n k k ^ ^
Eegistered at the Po^lOffice
partment, Ottawa, aa eecond clasa
snatter.
''•#5^ massa
' Näin vaalirunnauksen fiikoina, sil­loin
kun itse porvarillJsstMn puolu­eet
sanoja eäastamiittft, vftlhljaMn to­sin
pintapuolisesjl Joutuvat orvoBtele-maan
toisensa hyviä ja pahoja puolla»
eaa tavallinen kuolevainenkin tietää
•asioita, joista muussa' tapauksessa
'hyvin vähän, Jos ollenkaan tietää.
Niinpä nytkin, jolloin sekä konser­vatiivinen
(nykyinen hallituspijolue)
^ttä liberaalinen puolue on järjestä-nyt
buomattavimmal» politiikkonsa ja
koko vaalikoneistonsa liikkeello^kum
panenkin puolue piiskaa toistaan, kai
vaa «äille sellajsia syitä, joilla luulee
voivansa lyödä vastapuolueen laudal-
< Vaasinkin liberaalinen puolue jbh-tajasta
aina luutnantteihin asti on ot-
Canadan valtiovelkain kasvaminen
on nyt yhtenä suurimpana -valttina,
jolia liberaalinen puohie yrittää rat­sastaa
valtaan. Ja kyHapä se -valtio­velka
todellakin on kasvanut niin pal­jon,
että se ansaitsee koko lailla laa­jan
huomion osakseen. Kmi ^tarraan
gsutun maan-^altiovelaksj se todella'
kin on sellai^^B^mma, että mel-keimpä
pitää kysästä aijotaanko nii­tä
milloinkaan saada suoritetoksi ja
mikä osa Canada^ kansasta ne lopuin
takin maksaa!? , '
Kymmenen vuotta takaperin oli
Canadan valtiovelkain kokonaissum­ma
340 miljoona dollaria. Nykyään
on too velka Jo kasvanut kahteeä bil­joonaan,
kolmeensataan-viiteenkym-meneen
miljoonaan dollariin ($2,^
350,000.000), Eikö olekin huimaa­va
nousu tapahtunut kymmenen vuo­den
ajalla? kokonaista kaksi biljoo­naa
ja 10 miljoonaa olemme saaneet
lisää suoritetfavaksemme. Tällä a-jalla
on kuitenkin käyty tuo suuri ma-ilman-
sota, johon Canadankin valtio­velkain
Euunnattoman kohoamisen
suurin syy on asetett. Ja kun valtio-velkamine
ovat noin juuret, oh käsi­tettävä,
että niitten korot ovat^samas-sa
suhteessa korkeat Canadan ny­kyisestä
valtiovelkasummasta onkin
maksettava korkoa kokonaista 140
miljoonaa dollaria kun taas kymme­nen
vuotta takaperin Canadan val­tioveloista
maksettava Icorko oli ai­noastaan
12 miljoonaa 500,000 dol­laria
vuosittain. >
Kymmenen vuotta takaperin olivat
hsUituksen juoksevat menot, siihen
luetttsäd kaikki erinäiset osastot, rau­tatiet
y.m; 123 miljoonaa dollaria
ja kun ajatellfisf?^ että nyt on kerät­tävä
yksistään voHfejyelkojen korko­jen
maksuun 17 miljfiöBsa dollaria
enemmän kuin 10 vuotta tskaperin
olivat kaikki hallituksen menot, niin
mo msmm jotenkin selvän kuvan imi
bin päin ollaan niMossau TsjnSn li­säksi
ttilee ]uj^im9Vis««U hallituke
eri departmenttien 8^^^^^
virkamiesten palkat eli yleisesti mr
noen koko valtiokoneistonhoitoKus-tannukset,
Jutka ovat myöskin suun-riattomasti
lisääntyneet kysymykses­sä
olevan ajan sisällä. Ja sitten, suo­ranaisena
seurauksena sodasta on hal­lituksen
maksettava eläkkeisiin, so­dassa
kaatuneitten perheitten huol­tamiseen
y.m. avustuksiin yhteensä
130 miljoonaa dollaria yuo^^in.
Mutlia tässäkään ei vielä ole; kaikki.
Valtiorahastosta> on maksettava pait-
« edelJänjainittuJa jo laetehaja vie-1 Canadan lyöläistt tulevat edellefo-lä
kymmeniä jopa sstojskio miljoo-jkjn saJJimaan ks;)jtaljstien j a heidän
neja, kahden, hallituksen huostaan; renkinsä hoitaa maan asioita oman
tavallaan joutuneen rautatien tuot- j mielensä mukaan ja siis samaan suun­tamaa
tappiota, kuten on selitelty, jtaan kuin edelläohrat numerot osotta-
Kanaalien ja Batamalaitteiden, vat He tulevat suonnattoroien vai­kuin
myöskin ujuitten kuljetusteit' tiovelkojen korkoja maksamaan vä
ten rakentamiseen ja kunnossa pitä- littöminä r3#;£aina veroina. Nytisin
mis^en niinikään tarvitaan buikeita
summia. Viime vuonna parlamentti
äänesti sitä tarkoitusta varten halli­tuksen
esityksestä 165 miljoonaa dol­laria
ja kun vielä otetaan huomnioon
miljoonat, joita on luovutettu soti­laitten
asiittamiseen, eri kaupungeil
Ie ja kunnille lainoihin, niin tarvitaan
valtiorahastolle todellakin suuria tu­loja.
Miten nyt todellakin asiain täl­lä
kannalla ollessa uskotaan päästä
väb edelläsanotuista huikeista valtio­veloista
ja lisäksi, miten 9-miljoonai-nen
kansa maksaa valtiovelkojen ko­roakaan.
Jos työväenluokka pääsisi määrää­vään
asemaan ja veloittaisi niitä,
joilla on otettavaa ei kai velkojen
makfiaminen olisi niin vaikea tehtävä,
mutta siinäpä sitä ei ollakaan. Halli­tuksen
itäytyy, valittakoon ensi vaa­leissa
Minkä puolueen miehet tahan­sa
pyrkiä valtiovelkojen maksuun js
korkoihin rahaa saadakseen verotta­maan
kansaa, kun ottaa huomioon,
että Canadassakin kuten muuallakin
juuri vähävarainen luokka saa kantaa
raskaimman taakan, on i t s e s ^ n sel­vää,
että se käy vaikeaksi. Jos jo­kaista
Canadan asukasta verotettai­siin
suhteellisesti vain noitten velkor
jen korkojen maksamista vart«|i'tuli-siinme
saamaan kannettavaksamme
62 dollarin suuruisen, henkilökoihtai-sen
verotaakan ja vielä jokaista, per­heen
jäsentä kohden.
Eikö edelläolevät seikat piuhu päi­vän
selvästi mitä kapitalistinen halli­tus,
olkoonpa ee sitten mistä puolu­eesta
tahansa valittu, saa aikaan. Jos
Canadassa esini. kysymyksessä olevan
kymmenen vuoden aikana olisi asioi­ta
hoidettu neuvostojärjestelmän mu­kaisesti
olisivat asiat kokonaan toisin.
Hyvin vähän noista kulutetuista mil­joonista
on uhrattu kansan sivistä­miseen
ja hyvin vähän sitä tullaan te­kemään
vastaisuudessakaan, vaikka­pa
niinkin kävisi, että esim. liberaa­linen
puolue pääsisi valtaan.
Valtaan pyrkivät eri porvarillis­ten
puolueiden ehdokkaat lupaavat
kuten tavallista taas suuria refor­meja,
he lupaavat työläisillekin muru­ja,
aivan samoin kun aina vaalien ai­kana
ovat tehneet. Heillä näkyyole-
Van fiö sama käsitys, eita kunhan vain
luvataan jotain parannuksia, niin
kyllä ääniä lähtee, sillä onhan työ­läiset
vielä niin yksinkertaisia ja tie­tämättömiä,
että heille riittää lupauk­set,
leivän asemasta. Ja initä todel­lakin
Canadaan tulee, niin emme voi
muuta kuin myöntää asian jotakuin­kin
niin olevan, sillä todellakaan työ­väestö
meillä ei ole vielä selvillä luok-kaasemastaan
ja kaikkein vähinlmän
tehtävästään asemansa parantamisek­si.
vaikka vaalirunnauksessa innostuneet
porvarit orat erehtyneet ilmaisemaan
toistensa salaisuuksia ja vaikka niis­sä
salaisuuksissa ilmenee mitä hävit-tdmin
valtioasiolden hoito, sivuu
tetaan ne ilman mitään, ja kaikki ka-pitalistipuolueet
hoitavat asioita sa­mansuuntaisesti,
siksi kun työväen­luokka
kerta kaikkiaan lopettaa jär­jestelmän,
joka sallii sellaista.
- • • " O -
terron
Panaiten Ammatillicea Internationa-
Ien kongreuin jalutos
Suuttumuksella ja palavalla vihal­la
ovat Punaisen Ammatillisen Intei*-
nationalen ensimaiseen kongressiin
osaa ottaneet koko mailman vallan­kumouksellisen
proletariaatin edusta­jat
kuulleet ilmoituksia siitä, kuinks
työväestön vapautuksen esitaisteli-ain
sortaminen ja orjuuttaminen,
raaka rääkkääminen ja kiduttaminen
lisääntyy joka päivä. Mailman kai­kilta
kolkilta saamme kuulla, iettä sa­toja
j a tuhansia oh, teljetty vankiloi­hin
ja kuritushuoneisiin taikka viety
teilauslavialle.; Miljoonain proletaa-riruumiiden
vuori, jonka kansainvä-hansa.
Halatesta j a useat muut to-v
»imn»# ovat kuukausimääriä viru»
neet vankiloissa. Espanjassa ampu­vat
mustimman taantumuksen palk­kaamat
murhaajat työläittoverejam-me.
Niinpä aivan äskettäin toveri
Alandiuksen, Samoin saapuu juuri
tieto, eitä toverit Evelio Boal, Anto­nio
Felin ja Jose Doraingo Bodriguez
ovat tulleet ammutullesi astuessaan
vankilasta kadulle. Ranskassa, Eng­lannissa,
Puolassa, Latviassa ovat
työväen etujen puolustajat joutuneet
säälimättömän vainon alaiseksi. Sak­san
vankiloihin ja kuristushuoneisiin
ei edes enään mahdu ne tuhannet, jot
ka valkoisen oikeusterrorin poikkeus-oikeudet
ovat niihin tuominneet. Ro­sa
Luxemburg, Karl Liebknecht mur­hattiin
— Eugen Levine ammuttiin,'
Sylt surmattiin «pakoa yrittäessään»
— tuhansia muita nimettömiä on
päästetty päiviltä. Vapaimmassa ta­savallassa,
minkä hallituksessa istuu
sosialidemokrateja, ammattiyhdistys-miehiä,
julistetaan vielä nytkin kua
lemantuomioita, jotka sosialidemo-kratineh
presidentti hyväksyy täy­täntöön
pantaviksi. ,
Koko mailman työläiset, miehet ja
naiset! Lukemattomat ja kuvaamiat-tomat
ovat ne uhrit, joita luokkatie-töisen,
vallankumoiiksellisen proleta­riaatin
on täytynyt antaa; täytynyt
antaa teidänkin tähtenne, jotka olet­te
saman kohtalon uhkaamia. Riis-
^jäin viha ylöspäin pyrkivää työvä­estöä
kohtaan ihenee yli kaikkien r a -
jain. Mitä tänään tapahtuu vanki-
5 ^ Nyt alkaa olemaan aika lähettää joulurahat oma=sii
s yilleen Suomessa. / ^ ^™^I«eii ja
5 Vanhassa synnyinmaassamme on taa '
s mqnen omaiset, isä ja äiti, veli "ja sisko,
s viattomat lapset ovat puutteessa. He k
s puolen meren ja odottavat pientä apua.
s Parhain apu on pieni räialahja.
s Sen voi lähettää meidän kauttamme.
S Suomen rahan arvo parani niin nopeasti että eilea
s ainoastaan voimme
dollarisi
XSHETYSKUiSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta fiunimilta.,SähkösanomaIla f3.50 kaiidlts
Kysykää erikoiskurssia a u r i l l e summille.
Toiminta n(^eaa ja perillemeno varma.
mes 2000 eri lähetystä l«hty jo tämän vuoden ajalla
Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä täUä Ä „
$50,000,00. , ^ '"««Jella,
• Rahaa välitetään myöskin kaiMdin Suomen pankkeihin
w VAPAUS,
BOX69, , . - Sudbui^ont
«_ Torontossa ottaa rahavälityksia vastaan A. T Hill i ^ , n ,
fair Ave. " m Bdi
äiiiimiiiHiiiiiiiiiniiniiiiiiHiHiiiimniiiniiiiiiHiiiiiiHiim^
lassa viruvalle työtoverillenne, saat- auttamiseksi. He ovat myyneet tei-liset
kapitalistit mailmansodan aika- taa huomenna, on huomenna tapahtu-na
pystsrttivät, ei riitä, vaan on vielä
annettava alttiiksi kuolemalle satoja
parhaita, kidutettava uusia tuhansia
ja annettava heidän perheensä, vai­monsa
ja lapsensa alttiiksi hädälle ja
kurjuudelle, jotta vallassaolevat, o
mistavat luokat saisivat häiriintymät­tä
kartuttaa voittojaan.
l£i koskaan ole ollut mailmassa a i ­kaa,
jolloin vapaudestaan taisteleva
sorrettujen luokka olisi tarvinnut an­taa
niin ra^aita uhreja. Koskaan ei
ole ollut olemassa omistavaa luokkaa,
joka olisi niin määrätietoisesti, j u l
masti ja raasti vainonnut vastusti'
jaansa. Neeron toimeenapemat kris;
tittyjen vainot, hugenottien suku­puuttoon
hävittäminen Ranskassa,
paavien ja keisarien inkvisitioni kes­kiajalla,
Thiersin; toimeenpanemat
kommunaarditeiirastukset Pariisissa
kaiikki ne kalpenevat niiden hirmji
tekojen rinnalla, joita vallassäoliat ja
heidäö apurinöa nyt: joka päivä ja jo-
1M" hetki harjoittavat vallankumouksel
lista proleferiaattia vastaan. -
Unkarissa on monia kuukausia rai­vonnut
valkoinen terrori. Ei kulu
päivääkään, jolloin ei eri seuduilta
maata löydettäisi tovenemme hirvit­tävästi,
raadeltu ja ruumiita taikka joi
join ei Tonavan pyörteistä ajautuisi
maihin Horthyn salamurhaajien uh­reja.
Italiassa' murhaavat f aseistit
työläisiä ilman mittaa ja määrää,
va, ieille itsellenne. Hänen kuole­mansa
saattaa vaatia teidätkin. Jos
kapitalistien kansainvälisen pafaante
kijäjoukon onnistuu lyödä maahan
ja juurineen kitkeä teidän etujenne
ja vapautuksenne puoltajat ja esitais
telijat, jäätte te täysin turvattomina
kiduttajienne rajattoman riiston alai
seksi.
Työläiset, toverit! Keholtamme
teitä ri"entämään'uhattujen ja raadel­tujen
toverienne avuksi. Järjesty­kää!
Järjestöjenne johdossa on ih­misiä,
jotka auttavat teidän luokka-vihollisianne
ja vainoojianne. Ams-terdamflaisten
ammattijärjestöjen
johdossa on henkilöjä, jotka pettivät
teidät jo mailmansodan aikana pakot­taen
teidät kiduttajienne käytettä­viksi.
Amstredamissa istuvat herrat
Dumoulins, Thomas, Leipart, Hen­derson
ja kumppanit, jotka väittävät
edustavansa 30 miljoonaa työläistä.
Todellisuudessa jätltävät he nämä 30
miljoonaa'työläistä vihreiden, mus-tain,
valkoisten rosvojoukkojen rai­voavan
terrorin valtaan.
Ilman työväenluokan keltaisen
petturijohtajiston verisen terrorin
äänetöntä hyväksymistä säästyisi työ
äisiitä nämä lukemattomat uhrit, kä
visi kansainvälisen proletariaatin ää­retön
kärsimys kokonaan- mahdotto
maksi. Mutta he eivät liikuta sor-meänkaan
tuhansista haavoista vuo-i
kuuluvatpa nämä mihin suuntaan ta-Itävän kaikkien maiden y työväestön
dät luofltkavihollistenne valtaan. Her
ra Thomas elää paksusti Kansain Lii-,
tpn hänelle Vanderbiltin kautta myön
tämällä 7 miljoonalla kultafrangille.
Hänen ystävillään on täysi työ tais-lelun
käymiseksi vallankumoukselli­sia
vastaan. Teidän kärsimyksenne,
teidän hätänne ei heille merkitse mi­tään.
Mitä välittävät he siitä, jos vie
!ä jotkut kymmenet, tai sadattuhan-neet
menehtyvät kurjuuteen, jos vie­lä
joitakin satoja ja tuhansia joutuu
valkoisen terrorin raivöii uhreiksi.
He ovat nyt sen toiminimen osakkeita
jota kutsutaan kansainväliseksi kapi­taaliksi.
He ovat sen verenimijän,
mailmankapitalismin kätyrejä, jo­ka
on ryhtyvä uusiin murhatoimiin,
uusiin sotiin. ' He ovat kaikkien nii­den
vainojen tosisyyllisiä, joiden a-hisina
teidän työ veljenne ovat kai-'
kissa maissa,
Koko maailman työläiset! Sanpu-tukaia
irti näistä pettureista. Katko­kaa
kahleet, jotka sitovat teidät Ams-terdammiin.
Muodostakaa pataljoo­nanne!
Astukaa taistelevain veljicin-ne
sisarienne joukkoon., Hyljätkää
petturien, luokkaselvittelijäin veritah
rainen lippu. Luopukaa 'siitä Inter-nationalesta,
joka aina jättää teidät
pinteeseen, ja joka.palvelee teidän
vihollistanne, kapitalistien, Stinnek-sen,
Creutzin ja kumppanien etuja.
Vahvistakaa vapautuksenne, puolesta
taistelevan, todellisen, meidän Inter-nationalemme
rivejä. Vain siten
i vaiaosTj v o i t t e t e tehdä lopun teitä
t a t e r r o r i s t a . Tehkää voima»*
si vihollisenne j a ne, joth aate
heitä teidän sortamisessa ja mu
misessa. Astukaa esiin omiej
j e n n e , oman lunastuksenne puo'
kapitalistisesta orjuudesta. \ik
v o i n , jääväämätön taistelu voi te
p e l a s t a a .
A l a s työväenluokan teurastajst
A l a s amsterdamilaiset!
Eläköön vallaniumouksellinenl
k a t a i s t e l u !
Eläköön Punainen
I n t e r n a t i o n a l e !
Amffiaid
Toverin toimihis
T o v e r i n vastaavan toimittajaa i
n e s t y s a j a n aukiollessa ovat ääaetj
k a u t u n e e t seuraavasti:
G e o . G r a t c h e f .................... 696 jjj
K . E . H e i k k i n e n 138 J
Vasta-ääniä molemmille. 612 J
j o t e n Geo. Gratchef on tuUnt J
t i ^ s i T o v e r i n vastaavaksi toinit]
j a k s i .
Noskelaisten astrakanf
laiskammo
On todennäköistä, että noskcl
taas jäl3een kerran särkeväl tji
ten yhteisen rintaman Saksajs?
valuttavat hiekkaan suurten jotii •
jen tbimintainnon hetkellä, jota
Punaiset lijaloiset
l
j^, (Jatkoa n:oon 97)
Ti Kohosi näet porvariston omastakin keskuudesta
' ääniä, joiden tarkoituksena lienee ollut sopivassa
määrässäi'Hämmentää yleistä kamevaalihumua. E r i ­näisissä
^olrvarilehdissä ruikutettiin. olojen sukeu-destfi.
Niinpä kirjoitti Turun Sanomat:. «Ei mis-
J sään masasa ole kaikenlainen keinottelu, lakien j u l ­kea
rikkominen, säädöksistä poikkeaminen ja yleen»'
Bä kaikkien tfh^n asti pyhänä pidettyjen oikeus- ja
siveyskäsityäen halveksiminen päässyt sellaiseeh
hurjaan vauhjtiin kuin meillä viime aikiina. Kir­jaimellisesti
rteillä nykyään vallitsee kaikkien sota
kaikkia Vastaan, vaikkakaan sitä ei käydä aseilla.
' Kukaan ei välitöhituistakaan siitä, miten käy lähim-maisen,
kukaai» ei kiinnitä huomiota isänmaan e-tnuii,
e l vaH}9t<*l9uden asemaan, ei koko yhteiskun-tarakenteen
pysyväisyyteen; kysymys on vain siitä
mistä eniten aaial kerätyksi pääomia vaikkapa toi­sen
hengen hinnalla. — Nykyinen olotila maag-samme
on kansallinen häpeä, syvä alennuksen ja
rappiolle joutnneisuuden aste. Eri yhteiskunnan
aloilla on päässyt vallalle sellainen siveellinen höl-lyys
ja kurittomuus, että suorastaan kammottaa. —
Uudessa Suomettaressa taas oli kerran tällainen
viehkeä pala; «Kirkolliskokouksessa Turussa seu-rakuntain
isät neuvottelevat ankarasti katkismuk­sen
opetuksen alkamisesta. Mutta kuinkavoi opet-
'•taa katkismusta pienokaisille, kun rosvot rehentele-vät
julkisilla toimipaikoilla? E i , seitsemäs käsky on
nyt naulattava jokaiseen seipääseen». - Ja
. tu kirkoUiskokous: «Nälänhätä uhkaa ^yosta tu­hannet
epätoivoon, jopa kuolemaan. Mutta tasta
nälänhädästä rikastuvat toiset. Kuta enemmän
köyhien leskien kyyneileitä ja huokauksia, ata e-nemmän
rahaa ahneiden arkkuihin. - - - - K8'K*>
tämaf vain laajentaa eri kansakerrobien valista
kuilua'; vielä sitäkin enemmän se laajenee, kun^ha-dän
kasvaessa toisaalla yhä vain toisaalla nautin-nonhimö,-
iKtaus ja hekuma kasvaa. - Meidän
täytyy tunnustaa: paljon puuttuu, kansamme sielu
on sairas.» : - . _
Ja itse vanha noitarumpu, Juhani Aho, nähty­ään
kuthki kauas'hankin osaltaan oli tullut katajai­sen
karisäiisä härsyttäneeksi, puhkeaa voimattoman
ukkelin SHnSäh:^*^^ kannusten kilahdus
kylän raitilla oh ääni, joka tässä maassa tehonnee
paremmin kuin (laki ja evankeliumi) — —>• Mut­ta
k^ten hSh-oliliiin iftoneästi ennen puhunut pötyä,
piibui hän nytkin. ' Rakuunat, sotaväki - ^ k a i k k i
samaa sorttia. Vielä niin myöhiiän kum 5/1919
puhiii) pöinrärillinefi Fyr^n-lehti ttagikomilliAiftta a*
sioista.
«Oli aika — kirjoittaa lehti — ihana äika, joi-loin
me; niinpian kuin joko eltoiäisS tai sanomaleh­distössä^'
«tupäässä .ffanomalehdistSgSä tuli puheeksi
meidfifi ramat! tekomme tai rumat ominaisuutem­me,^
vbiöiwfr'i|pykkaantuneena viattomuuden paa­toksella
viskata' koko mailman silmille tuon kaiklcea
selittävän ja kaikkia puolustavan sanan venäläistä
turmelusta — jotenkid samallaisella syyttäjän paa­toksella
kuin hyiq^ään keisari Wilhelm tiuskaä sa­ihan
Ludendorff ja Ludendorff sanan Keisari Wil­helm.
«Venäläinen turmelus» oH meille ikäänkuin
suuri ja komea pielus meidän syntisen päämme olle
pantavaksi mutia se ihanuus katosi kuten niin
paljon muutakin Venäjän vallankumouksen veden­paisumukseen,
' Sitte tulivat saksalaiset maahan, tulivat, näkivät
ja besorgasivät ^Mitä punaiset jättivät jäljelle,
een veivät saksalaiset» — valittivat talonpojat ja
tilanomistajat' niillä paikoin missä saksalaiset oli­vat
kulkeheet Ja kaupungeissa, etenkin pääkau­pungissa
valitti poliisi: «kyllähän me ennen luulim-me,
että venäläiset osaavat tehdä koiruuksia ja va­rastaa,
mutta kyllä ryssät sentään ovat taitamatto­mia
- hutiluksia siinä' asiassa saksalaisten sotilasten
rinnalla». Kerrottuaan sitten Valaisevista yksityis­tapauksista,
jatkaa lehti: «Sanottakoon lyhyesti,
että saksalaiset koettivat järjestelmällisesti ryöstää
jo ennestään nälkäänäkevän Suomen puhtaaksi elin­tarpeista
ja m u ^ välttämättömistä kulutusesineis-tä.
Eityydytty yksin siihen, että lannoitusäineita
vastaan tahdottiin ottaa (Suomen eduskunnan a-'
loitteesta) punaisia vankeja Saksaan, vaan mikä
oli tärkeämpää: tahdottiin saada elintarpeita näl­käänäkevälle
sotivalle Saksalle. Saksalaisilla soti­lailla
Oli täysi oikeus anastaa ja läheljtää Saksaan
kaikki paperossivarastot mitä käsiinsä saivat. Saip­puat
ja muut semmoiset olivat myös niih haluttua
tavaraa, että Helsingin kaupunki oli pian aivan tyh­jä
saippuasta. Samaten kävi suomalaisen voin
kanssa, ja mikä oli vielä pahempaa: ei edes oltu las­taamatta
laivoihin ja viemättä täältä pois sitä vä­häistä
määrää jauhoja, niin hyvin vehnää kuinjuis-ta,
joka oli maassa ja joka oli Ruotsista saatu.»
Näin Fyrenin mukaan maassa isännöivät saksa­laiset
sotilaat.
Mutta eivät suomalaisetkaan «vapaustaistelijat»
olleet oppimestareitaan huonommat, lehti kertoo
eräästä vänrikistä, joka joutui kiinni häpeämättö-mästä
varkaudesta mutta sai kaikki ikuisiksi ajoik­si
anteeksi —- «koska varastaminen armeijassa oli
niin yleistä». J a lehti' jatkaa: «Huhu kertoo —
eikä ainoastaan huhu — että hiljattain pidetyssä
yleisessä kassatarkastuksessa Viipurin kaikki muut
sotilaskassat olivat enemmän tai vähemmän besor-gatussa
tilassa paitsi yksi — erään rykmentin kas­sa,
jonka rykmentin upseereista liki 100% oli erlji-siä
venäläisiä upiseereita,s.t.s; todellisia upseereita,
joilla on kadettikouiusivistys eikä ainoastaan (jää­kärien)
Lockstetter-leirisivistys». Ja jääkärievers-ti
Sihvosta,,tuösta Karjalan valkoisten pylväänne-nään
nostamasta "«vapaussankarista» ja työläisten
joukkomurhaajasta, hänestä huomauttaa Fyren:
«Nyt hänen kunniastaan on tuskin muuta jälellä
kuin besorgattu erä vapaussodan kassakladissa,
suuruudeltaan 130,000 markkaa — vai oliko se e-nemmän
selvittämättömiä eikä edes selvitettävissä
olevia var9Ja.» Ja edeleen: «Nuori jääkärinousu-
, kas ja kultapoika, jääkärikapteeni Takkula, entises­tä
Karjalan kaartirykmehtistä Viipurissa, hän joka,
mielellään kutsui itseään «Suomen ensimäiseksi jää­käriksi
», vangitaan värenhyksistä ja noin 200,000
markan kavalluksesta - rykmentin varoja». «Eräs
jäkäriupseeri X — — — tekee itsensä kuuluisaksi
voijobbarina, eräs jääkärivährikki Y tekee erinäi­siä
kolttosia, eräs jääkärimajuri niinikää^i— — —
Hämeenlinnassa varastaa jääkärivänrikki Veijola
kaksi hevosta omasta patteristaan — — — Turus­sa
vangitaan vänrikki Wahlfoirs, Helsingissä luut­nantti
Backbeiff—-^
«Meidän saksalaiset opetusupseerimme — huo­mauttaa
Fyren kaiken edellä olevan jälkeen lopuksi
—, jotka niin' Usein lausuivat pohjattoman halvek­sumisensa
suomalaisten oppilaidensa ^ppivaisUn-desta,
voivat h|t ylpeillä näiden tavutuksista Wil-helmin,
Besorgausmestarin koulussa.»
Tähän taptjan erinäiset huutavanäänet korves­sa.
' • ; • .
Mutta soraäänet hukkuivat — j a hukkuvat yhä
vielä — bakkatiaiien remuun.
Kunhan vai|By5väestö pysyi kurissa. — - -
Ja olihan kylliksi kuritettu. Ja eduskunta
pitäköön huolettiljettei sille jää mitään oikeuksia, et­tei
sille jää piepntäkään tilaisuutta isotella!
Eduskunta,|niin. Yläluokan tynkä-eduskunta,,
johon työväest^ 92 ediistajasta oli jätetty vain 1
— muut oli k o ^ tapettu, vangittu'tai ajettu maan­pakoon^
ilman,;Jttävaramiehiäkään kutsuttiin näi­den
tilalle. Siviimennen huomautettakoon tässä yh­teydessä
kuvaä^^asta tapauksesta. Kun. tämä edus­kunnan
tynkä lopuksi suostui kutsumaan joitakin
sosialistien varaedustajia, oli.kutsuttavien joukossa
.m.m. eräs kajaanilainen työmies, Kalle Niemi. Hän
ei ollut ottanut kumoukseen osaa, häntä vastaan ei
oltu nostettu mitään syytettä «maankavalluksesta»,
hän oli täysin nuhteeton täyttämään edustajatoi-men.
L.ähetetään valtakirja Kajaaniin. Etsitään
Kalle Niemeä. Mutta mistään ei löydetä. Kalle
Niemen ovat Mannerheimin miehet jo luokkasodan
alussa murhanneet, Ei ole Kalle Niemestäkään e-dustajaksi.
— —- —
Ja tynkä-eduskunta otti jälelle jääneen köyhälistön
hellään huomaansa. Laati mielipuolisella Vimmal­la
kurlstuslakeja.
^ Laati «kuonokoppalain», jossa säädettiin: «Poik-keiikselisten
olojen tähden, jotka ovat johtuneet,
sodasta ja laillista yhteiskuntajärjestystä häirin­neestä
kapinasta^ oikeutetaan hallitus väliaikaisesti
antamaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
-voimasapitämiseksi välttämättömiä säännöksiä 1)
painotuotteiden juikaisemisofkeuden, kokoontumis-oikeuden,
yhdistysmisoikeuden j a oleskeluoikeuden
rajoittamisesta sekä 2) laajennetusta oikeudesta
takavarikon, kotietsinnän ja vangitseniisen toimitta­miseen
». Tällä lailla on työväen toiminta lähes-kokonaan
estetty. Maaherroilla on täydiellinen sat-raappivalta
tyÖväensanomaleh'distöön hähden j.n.e.
, Laki 8-tuntisesta työajasta paikattiin. Työaika
muutettiin 10-tuntiseksi.
Uusi torpparilaki laadittiin, jä siihen «punikki-pykälä
»: «Jos vuokramies on tuomittu ennen (tor­pan)
lunastuksen tapahtumista vapausrangaistuk­seen
vähintäin kymmeneksi vuodeksi tai kuoleman-rangaistukseen,
älköön vuokra-aluetta tämän lain
mukaan lunastettako vastoin vuokranantajan tah­toa.
Älköön lunastusoikeus myöskään kuuluko sil­le,
jolle tällainen vuokramiehen vuokraoikeus on
rangaistuksen aiheuttaneen teon jälkeen siirtynyt».
— Näin siis maalaisköyhälistön eturivinmiehet ku­ritushuone-
tai kuolemantuomionsa lisäksi , saivat
vielä, muunkin rpgaistufeen, eivätkä ainoastaan he,
vaan myös heidän omaisensa, vaimot j a lapset.
Kaikki lainsuojattomiksi!
Kunnallisasetukset, ne syövytettiin läpikotasin
julkeimmalla lahtarihengellä. Lasketaan noin 700,-
000 hengeltä riistetyn äänioikeus!
Ja paljon muvta hyvää ja kaunista ehti valkois­ten
ripe-ednskunta luontaa esiin. Mutta tässä ei
enään huolittane puuttua kuin yhteen sen aikaan­saannokseen,
vallankaappaukseen, jonka se snotitti
valitsemalla maalle saKsalajsen (kuinkas muuten!)
kuninkaan.
Se kuningashuijaus, se oli ihana ylösottamus;
Se Vei voiton kaikiista mihin Suoihen vallassaolijat
kapinan kukistamisen jälkeen ryhtyivät. Kunin­gas-
ajatus oli herännyt vain pienen koplakiinnan a i - ;
Toissa, siitä olivat lähemmin sbpinet ne, jotka olivat
myyneet maan Saksalle. Itse valkoisistakin oli suu­ri
osa hanketta vastaan. Mutta maaperä muokat­tiin.
Uppiniskaiset sanomalehdet toimittajineen os­tettiin,
harjoitettiin painostusta ja petosta yksinpä
eduskunnaslikin. . Kaiken varalta koottiin
kistisia sotajoukkoja Helsinkiin. Oltiin väikht \
.voimalla valmiit nujertamaan tasavaltalai-ies
nionr. Mutta aseita ei tarvinnut paljastaa. \
tabakoiset «tulivat järkiinsä». Ehkäpä se knnn
sentään oli poikaa, varsinkin kun se saatiin Sak
maalta. Lempo tässä tietäköön mihin ilman in­gasta
joudutaan. Ja niin vaalittiin Suomen tw
lalle kuningas. Ja hennot valkoiset naiskätö:et
ömpeljvat lakanoita maan uudelle, ylevämielis'
jalolle ruhtinasparille,.ja sitä y]evämielisenini2lle|
jalommalle, kun kukaan ei tietänyt näiden la
teenlaadusta mitään. Mikä ihana unelma, m
mikä surkeus, ettei se sittenkään täyttynyt!
sääjät eivät saaneet Belsazaria! Mene tekel-
Nim, keskellä orgioitaan havahtuivat veRDi «
raamat mässääjät Saksan romahdukseen. Mi^
ton oli käynyt mahdolliseksi. «Oli suistunntBi
muuri.» Valkoisten patsaspyhimys, Der Ka-fr,
kaikki muut pienemmät pyhimykset maisbfi
pilvistä. .
DER KAISER
Tuli sinunkin vuorosi siis, pääpyöveli. H«ti»
^, soinut
Tähän asti mut ei edemmäksi, jo kaikui r
i e r t a ,
sa murhaaja miljoonain
sitä kahlata kuitenkaan
Miten turhaa:
verta,
kun määräs?^
voinut
Pien ei Sisin haaveesi ollut: mailma rm^
hm* kaataa, murskata, mullistaa j s kyi"»
, . murhaa, .
ja raunioill' ylin mahtaja olla. Mut, onnetoj-^^
oli leiluritoimesi - kaikkeutta et voinnt
Sa ruumisvuorihin kompastuit, kon
maaliin,
vevivimt vellovat «sankaria-tietäsi
korahdukset ja voihke j a vaikerru. - i - •
halpaa, ^ ^
universumi vyöryvä kruunupaan
. saaliin-,
Kiroaa oifia kansasi s u a , osa senhän nu2 »
vai»efir .V
idän kansat j ^ lännen ne m-'o^^^^'''°''
ja vankileireillä Suomen sa ^ ' j.^.^:,
suist'orjain sieltäkin s i n g a h t e a ^ ^^
^ (Jatkety=>-