Vapaus, February 25, 1926

              mm 4 Toristmna, hehnik, 25 p;nä—Thur., Feb. 2 5 , 1^
V A P A U S
H^ffVffc»» sttoBuilalsen tfMstASn flanenfEBnnsttsJa» fliiu»>
tgy SodbittTsta» Ont., JOJCB tiistai, tozstai j a Imian&L
f o' T o i m i t t a j a t:
& G. » E IU H. A . ROUVINEN.
' ; VAPA0S OJbextfy
m» oatar oraan of Finnish Worke» in Canada. Pob^
te Sndlnny, Ont., «rerjr Taeeday» Tbnnday and
t^S»eä at the Post OUioi Department» Ottawa,
a»=i<eeepd efags natter. -
TILAUSHINNAT:
/ 4?i>»H^a?» rkai vk. paöU vk. f 2.26, kolnie kk.
iiLSd -Ja ylcsi kk. 76e.
r tU^sniltoHun j a Suomeen, jrksi - k . $5.60, puoli vk.
l S . 0 0 j a kolme kk. f 1.75.
. I M k d a , joita ei MunCJtr^ha. ei toHa läbettSmSan.
jaitri'asiamiesten jpJIIa xm' takaukset.
- imoITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmbtnkset tl.OÖ jcerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioKittoonmenoilmotukset 50c pabtatauma.
Minwaaaatosi!motvkBet SOe. kerta, f l.pO 3 kertaa.
ayntymSflmotukset $1.00 keirta, $2.00 3 kertaa.
AvioeroUmotukset f 2.00 kerta, $3.00 kaksi kertoa.
K«<4eflianiIiiiotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
ni^^ naistovSrpsyttä.
: Halotaantiedot ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
fcbbMicertaa.
^^^^^^^^^^^^^^^^^'T^ ja flmotusakenttuurien on, va|i-dfttaeaaa,
lähetettävä ilmotoaMnta'6tokäteen.v '
' THfptain lehteen aijotot ilmoitukset pitää olla kont»
tfirfinia lan4n*ft^*"», torstain lehteen tiistaina j a lauantain
Msuteen terstaina kello 3.
i,. General advertisiner. rates 75c per coL ineh. H i -
«daam ciuuxre for single inseirtion 76c. The VapauB
tt^the best advertisins medium among the finnisb
Vtoxäe in Canada.
^ i V a n a i i d e n konttori j a toimitus: Liberty BIdgLorne
SL Ptotefin 1038. Postioaote: Boa gO, Sudbury. Ont.
' r Jos ette milNiniabansa flaa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa nudelleen liikkeenhoitaja.-!
föraoonalllsella nibi-enB.
J.. V. XANJ?4ST0<. Liikkeenhoitaja.
Paphkeömme i^imeenpanevan kes-tctiskbmitean
lausunto imrlamen-tiaansestäi
tilanteesta
y^^^^^^ ^Qttaurassa vallitseva parlamentaarinen icriisi
r on 1^
on lieijaatus lännen maata viljelevien joukkojen ja
idän riistävän finanS^i^ ja teollisuuspaäoman taloudel»
. listeif jä p^^
heijastus Ontarioon |ceskittyneen imperialbtisen britti*
Iii8tyttalnis^^unnan jjaT jQadbecm i^^adajalsoranskalaisten
hjoaliu)jen kansalUsen^ i imperialismin
vastaisen' suunnan; välisilta .Hai^sallisista, iristiriidoist^i
k , h d r luoUcataistelusta 'työläisten ja. kapitalistien
IceskeOf mikä eritoten ilmeiiee jbukkötyoUomyydesaä Ja
suoratta»' taistelussa Nova- Scotian hiilitec^liistiucles-
.au
iS^urmdcsena naista' jdhteentoriiiaavista pyikimyksista
j«: banastuksistk on. ollut sei, ^^e^, ktttaipil^^aQ Icditdesta
• y j j y n b^si^'puolueesta;.ei-8aataaan',Jt8ellcsen:
' ^ I ^ C dSdotdntä («emmislöä. 'i}arlamentiM^^
kykene enaa, voittamaan itselleen laajempaa koko maa-
Jur-ka!^tt%^> kaiuitta Naiden puolueiden kannatus
on muuttunut alueelliseksi, öllen liberaalilla kanna^
tifita Quebecissa ja Jcons^rvatiiveiUa Ontariossa. Nain
ollen «n ratkaseva.^valta nykimisessä parlamentissa nii­den'|
nu>gressuvien, tyoyaen ja riippumattoman rj^main
• edustajain kasissa^'joita nuo kaksi, «enemmistopuoluet-ta^
iidioavat'muka, «rylimä^arrastuksien» vuoksi.
; Pysyäkseen .vallassa, ollessaan vain toisi^i suurin
puolue parlamentissa, on Kingin hallitus pakotettu te­kemään
^progressiiyeille myönnytyksiä, joika se oli evan-njrt
eun^ vaaleja. .^Sarna pitää paikkansa kahden työ­väen
edustajan ryhmään nähden. Jälkimäiselle on
^ hallitus luvannut täll^
tflle miiutc^ia kansalaistuttamis- ja siirtolaisuuslakei-hiq,
jotka ovat selvästi tähdätyt työväenliikettä vastaan.
saattaa olla hyo-
;tyaiyovaenliikkeelIe» ja vaildcakin edustajat'Woo
ja. Heap^ selittävät, että vaikka he äänestivät Kingin
hallitukBenj^puolestavkonserttatiivisen^^^^
istuinpuheeseen esittämää muutosta vastaan» ei se si­sällä''
luottamuslatisettakäjpitalistiselle hallitukselle, n^^^^
Kommunistipuolue edelleen viittaa parlantentarismin
;rajot^tuifain;mahdo]lisuuksiin, niin työväen poliittisen
!töimiiman^^ muotona kuin kapitalistisenakin laitoksena,
samaten':joukkotoiminnan välttämättömyyteen, minisr
teriso^ialismin ja kokoomuspolitiikan vaaraan, kum-
' nuäcldn poliittisen puolueen alastomaksi paljastamisen
välttämättomyyteeh, ja selvään määrittelyyn työläisten
J: ja pienviljelijäin hallitidcsesta, ainoana keinona selviy-vtya
kriiseistä ja kapitalismin ristiriidoista. '
Puolueen tulee varottaa asettamasta luottamusta ka­pitalististen
poHtikoitsi jäin antamiin lupauksiin, sama-
' ten kuin kannatuksen antamisesta koko porvarilliselle
hallitukselle ja sen ohjelmalle, työväestölle edullisen
'tämän tai tuon lainlaadinnallisen lupauksen johdosta.
Puolueen tulee arvostella Woodswordiin hämäriä ja
vaarallisia puheita «yhteistoiminnallisesta hallituksestasi
ja hänen puheidensa poroporvarillista sävyä. Luvatut
toimenpiteet ovat vain vähittäismaksua.' Niiden riittä-
.niättomyys ja mitättömyys pitää, paljastaa ja asettaa
ne vastakohdaksi täydelliselle työväen ohjelmalle.
Vain siten, että työväen edustajat parlamentissa pitä.
vät selvän riippumattoman kannan, hyväksyvät vain sel­laisia
lakeja, jotka nykyisissä olosjuhteissa saattavat olla
eduksi työväestölle, hylkäävät kapitalistien lainlaadin-nallisen
ohjelman kokonaisuutena, kieltäytyvät ottamas-ta
osaa hallituksen toimiin, paljastavat kapitalismin ja
'parlamentaarisen demokratian teeskentelyn' ja petoksen
:. mitä penisteellisimmin ja johdonmukaisemmin, ja ot-
»tavat: luokkataistelukanuan. vain siten heidän toimensa
; sojieutuvat Canadan Työväenpuolueen itsenäisen poliit-
, Hseik iiMeen- uomiin. Puoltaen tehtävänä' 'tulee' olla,
<^ luokkapolitiikkaa voi
perasteeWE^ti:,njaa ;V&in «Canadan Konununistipiiolue.
Puolella ja toisella
Venäläiset valkolahtarit eivät ole milloiidcaan häikäil-^
leet keinojen valitsemisessa epäsuoraa taistelua käydbe-sään
neuvostovaltaa vastaan* Salakavalasti iskevät' he
nurkan takaa, yiddkaosti punovat pauloja, joilla lunle^
vat voivansa pyydystää meikäläisiä, yllyttävät ja -vello­vat
sameassa ved^sä, kirjotetaan «Punaisessa Karja­lassa
»,
Toisinaan he valitsevat salaiskupaikakseen idän, toi­sinaan
lännen. Toisinaan yrittävät pistää kuin skorpir-:
ooni kiviraunion kolosta, toisinaan taas vieraiden asei-'
den avulla avonaistakin kamppailua kannustavat.
Kokonaan; epäonnistuivat valkolahtarit selkkauksen»
saan Itä-Kiinan rautatiellä.' Neuvostovallan työläiset
ja talonpojat sanoivat ankaran sanansa ja valkokaarti^^
laiset näkivät viisaammaksi - aikanaan otteestaan: pe­rääntyä,
ennenkun pahempaa olisi tapahtunut. Ne na-^
kivat, että/on vaarallista leilddä voimakkaalla säUcö-:
jännityksellä^ Joka saattaa tuokiossa polttaa siihen tart»
tuneet näpit, vieläpä iskeä sydämeenkin.
Eivät ne 4nyoskään. onnistuneet: murhayrityk^
tov.Bersinin.henkeä vastaan Itävallassa, sillä salaliitto
tuli aikanaan paljastettua. Syytetyt Borodin ja Pihno
tulivat täydellisesti murhayrityksiin syyllisiksi todistet­tua,
mutta siitä huolimatta porvarillinen oikeus, jonka
varjossa myöskin toveri Vorovskin murha tap^tui, va
pantti syytetyt edesvastuusta.
Tämä porvarillinen oikeuskomedia on sittenkin häm
mästyttänyt julkeudellaan,; vaikka aikaisemmista koke
muksista tiedämmekin, että lahtarimaiden oikeudet ja
lainpalvelijat ovat niiden lämpimiä ystäviä, joiden teh
täv^fTöh uskottu meikäläisten salamurhaaminen.
Vaikka Conradi Vorovskin murhaamisesta on nyt, pa­rin
- vuoden kuluttua, annettu kansaUinen rahalahja^
olisi kuitenkin odottanut, että wieniläinen oikeus olisi
rangaissut selvästi;murhayritykseen todistetut venäläiset,
lahtarit. Siksi selvästi oli murhaan valmistuneiden
syyllisyys todistktuy että 12 valamiehestä 5 kieltäytyi
allfekirjottamasta vapauttavaa tuomiota. Sanomalehdet­kin^
valtion virallista äänenkannattajaa «Reichspostia»
ltdcuunattamatta, hämmästyneinä- joko vaikenivat tai
sitten lausuivat ihmettelynsä tuomion johdosta. «Reidis»
post» vain avonaisesti hyväksyi tuomion.
Viimemainittu seildui pidiuu sen tosiasian puolesta,
että Europan valtiot avonaisesti suojelevat venäläisiä
lahtarimurhaajia, louldcaavat työläistemtne ja^ talonpoi-kiemme
oikeudentuntoa tuomioillaan." Samaan aäcaan,
kun niissä maissa kiihkeästi vainotaan kommunistiemi-grantteja,
niissä avonattestisuojeiraan!;«neif^
vihollisia, lahtarhnurhaajia. Tällä Wienis3ä vasta lan­getetulla
tuomiolla näinollen on selvä poliittinen mer­kitys.
;
Täytyy ihmetellä, kuinka Itävalta voi juuri tällä het
keila «eurata Sveitsin esunerUHä ja esittaaJtoolCbista
luolckaoikeuskomediaa, ktm- maan taloudellineni rappion
ttla^ taloudellinen kriisi, työläisten kurjuus, ^ottomyy^r
den kfirj istyminen ^ edellyttäisi hyviä etihteita ;Neuvosto-liittoon.
Ainoastaan:likeiset,taloudelliset auh^t Neu­vostoliiton
kanssa saattavat pelastaa Itävallan tfi^titt^ell^
-äesti kokonaan rappeutumasta.
.iTäUaisillätuoniioilla ei Itävalta, enempää kuin muut­kaan
lahtariyallatj taloudellisia' suhteitaan Neuvostolii­ton
kanssa parannat
tiievätkö solnnmie fitteelle ofteaao
smmtaaD
Ylläolevalla otsikolla kirjottaa
tov. K. £ ; Heikkinen yhdysvaltalai­sen.-
toveripnoln eemme lehdissä seu­raavaa:
*
Useimmilla' paikkakunnilla ovat
vaÄhät älaieelliset osastot jo järjes­tyneet
soloihin j a käyneet ottamaan
ensimäisiä - haparoivia askeleitaan.
Sanon: haparoivia, sillä muutakaan
Vasemmistolaiset ammättUiitot
Japanissa
Tokiossa on päättynyt Japanin vasemmistolaisten ram»'
mattiliittojen edustajakokous. K<dcous on tehnyt jou­kon
työläisjoukkojen'järjestämistä ja niiden elinditojen
par^tamista koskevia päätöslauselmia. Erikoisesti on
kiinnitetty huomiota työtätekevien taistelun yhtenäistyt-tämiseen
ja täloripoikaistonkin mukaan vetämiseen tais­telurintamaan.
Päätöslauselmissa vaaditaan parlamen­tin
hajottamista Ja uusien vaalien toimittamista yleisäi
äänioikeuden perustalla: Samoin vvaaditaan muodos­tettavaksi
yhtenäinen talonpoikien ja työläisten poliitti­nen
puolue luokkataisteluperiaatteiden pohjalle. Pääi
töslauselman Johdosta, .jossa vaaditaan muodostetta­vaksi
tehdaskomiteoita proletariaatin taistelun perus­järjestöiksi
ja työläiskontrollin aikaan saamiseksi tuo­tantoon
nähden, on porvaristo erikoisesti kiihtynyt ja
oikeistolaiset vaativat ryhdyttäväksi entistä ankarampiin
toimenpiteisiin voimistuvan' työväenliikkeen nujertami­seksi.
se ei voi :olIa, läfities»injne astele­maan
taipaletta, jo,ta emme ennemr
min ole kulkeneet. Edessämme on
siis tilanteen*•huolellinen tarkkailu,
harkinnan-'ja kokeilun kautta oi­kean
suunnan etsiminen,: tekojem­me:
arvostelu siinä mielessä että op­pisimme
arvostelemaan^, ovatko.'ot­tamamme
askeleet olleet oikeita.; Ja
jos jossakin havaitsemme virheelli­syyttä;
on meidän opittava viivytte­lemättä
korjaamaan. Kaikki tuo
kuuluu: bolshevistiseen toimintaan
osan^ itsemme bolshevisoimisproses-sista-
j a ohjelmastamme oppia vetär
mään joukkoja matkaamme.
Entisen, sosialidemokraattisissa
puitteissa kulkeneen, toimintamme
perusvirheitä oli se, ettS kaikki toi­minta
jätettiin joittenkin haimojen
virkailijain niskoille. Jos ne toimi­vat
j a hosuivat, oli osaston toiminta
•vilkasta. : Jos ne nukkuivat' japeis-saan>
nukkui koko osastokin. Suu-^
rin osa jäsenistöstä oli joka topauk-;
sesSa 'puoluetoimintaan : nähden'; s i .
-vustakatsojain joukkoa; joka istus­keli
"kokouksissa, maksoi jäsenmak­sujaan,
aanestiy.mutta ei sUlä välin
tthhyt-MtäSn. Oäotti vain vahniB-ta
virkailijoiltaan.
Ovatko' vastamnodostnneet solum­me
tässä suhteessa vaBautuneet en­tisistä
' virheistä?
Ehkä.osaksi, mutta varmastikaan
eivät täydelleen.
- On ilmeista;;^että^ solujen suuressa
.enemmistössä koko solujen toimin-tolaiset
nytkin olisi vedettä-vä mat­kaan,
ovat Tjmnistys Labor Partyn
perustamiseksi, protestiliike snurT^
pääoman siirtolaisia vastaan -valmis­tamia
: vainotoimenpifeita: vastaan,
taistelu NeuvostoliitonV tunnustami­sesta,
avustuksen kerääminen :.kovan-hiilen
kaivajien taistelun auttamisek­si
j a niitten :asian kantta maan tan-netnksi
tekeminen lakkolaisten kan
naita katsottuna, sekä monia muita
tehtäviä.
Ovatko ^ toverit näitä ky^rmyksiä
ottaneet vakavalta kannalta?: Ovat­ko
soluihin järjes^m^et toverit jo-
]uuDen< kohdaltaan näissä kysymyk­sissä
valistaneet työtovereitaan, ^Z-läisnaapnreitaan
ja v farmialueilla
farmarinaapureitaan? Onko paikal-että
muu solujen jäsenistö edelleen­kin
istuu ja «laottaa valmista. Tä­mä
et öleoUcein. Toimivien -vir-kaiUjoitten
luktimäarä k ^ k i n on
HsfiäntyhTt, sikäli kuin virkaflijoit-ten
valinnassa on onnistuttu ja edis-;
lisenpnoluejäijeston taholta ryhdyt­ty
täten muokatulle maaperälle Jnl-
Idsta JoioUoIiikehtinustS jSrjesta-niSn?
Ovatko toverit l i i t l ^ e e t am­mattialansa
nnioihin j a niissä alka­neet
-päitten ja samanlaisten k y ^ -
mysten puolesta toiminnan? ^ "Sii­nä
kysymyksiä,, joihin jokaisen so*^
lun, jokaisen puolueen -virkailijan
j a jokaisen solun jäsenen on vastat­tava
toirainimlla. Vasta sitten, • kun
toiminnan tulokset alka-va.t näkyä,
voimme yleisesti sanoa onko: uudel­leen
järjes^lyl tapahtunut oikeissa
merkeissä: j a onko puolueemme bols-hevisoiminen
käynnissä.
iSiyoakin on ilmeistä, että jäsenis­tössämme
^ l i t s e e jonkinlainen kai­nous'
esittää eri kysymyksistä mieli-pidettään.^
Puolueriidan jälkeen pe­lätään,
että ei oltai^ juuri täsmäl­leen
puolueen Unjallai Eainoste
laan tovereita ja pelätään esiintyä
tyhminä.
• Soluissa on kaikki tuonlamen tur­ha
kainosteleminen Tfeitettävä syr­jään;
On vapauduttava vanhoista*
kangistuneista kaavamaisuuksista Ja
opittava puhumaan ajatuksensa suö-'
ta on jätett* sihteeri-oi^aniseeraa- raan j a peittelem^tä. Teeskentele-Ä
UoUisiui^ganiseeraajan:ja kir> ^^Zn^St^^m^^ ^^Tidäli;;^
jamsuusox^idSeerakjan niskoille' ja Sll^ e r ^ h t Ä
Tshekkoslovakian punaisten ammatr
tiliittojen edustajakokous
Pragissa pidettiin tammikuun lopulla Tshekkoslova­kian
vallankumouksellisten ammattiliittojen yhtymän
edustajakokous. Kokouksessa oli läsnä 349 edustajaa,
joista 188:11a oli ratkaiseva äänioikeus. Kaikki, ääni­valtaiset
edustajat olivat työläisiä työpenkkien. äärestä.
Taloudellisia vaatimuksia koskevissa kysymyksissä,
samoin kuin yhteisrintamakysymyksessäkin, konferenssi
hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman; : Tshekkoslova­kian
Kommunbtipuolueen keskuskomitean nimessä esiin
tyi edustajakokouksessa S^hmeral, selostaen vallanku­mouksellisten
ammattiliittojen ja kommunistisen puolu­een
Välisiä suhteita, ammatillista yhteisrintamaa kos­kevia
k>'symyksiä ja tehdaskomiteain työn tehostamista.
Sveitsin puulyöläiset ja Neuvosto­liiton
ammattiliitot
Sveitsin rakennustyöläisten ja puunjalostustyöläisten
liittojen keskusneuvosto on päättänyt lähettää edustajan­sa
Neuvostoliiton rakennustyöläisten edustajakokoukseen
ja yleensä pyrkiä luomaan entistä lujempaa yhteyttä
neuvostovallan ammattiliittojen kanssa, samalla :;;tavoin
kuin englantilaisetkin ammattiliitot ovat tehneet. Edus-tajtdcsi
on valittu liiton pääsihteeri Reishmann. Yllä­mainitut
päätöslauseet hyväksyttiin 29 äänellä 1 ber­niläisen,
edustajan, ääntä vvastaan^ >v..
•olöpohlJJle liSnestl^mUen^ ^SSulaa
•I T&l^oT^yiöaArretfyr^^^Sohiiohjal.
Ie J^tjestymisgn\ päämääränä ei ollut
•vfrkäaijoitten' lisääminen;-» vaan jo-k
a i t e n pnolnecnJSseaensaattamiaeB
vallailiilraiikonln^lUieeii toltaintau,
jokaisen; pttoläeenjiteneaaMttaniy
Ben riBtaraaHtoiiBe- oifceMun ' paik-licakBM
Ja' «ellaitta* tehtavM
tamaaa, mIIiiBv1wBl. pystyy ja mltkSt
h i a voi kelilttyfi •uarempia ja vai­keampia
telitSviS.'::saerittaaifBB työ­lait
jottkkojeBpttoIaeemme asian puo­lelle
voittamia^
Entisen jäsenistön katsantokknnan
mukaan e i kannattanut mitään teh.
dä, ellei ollut' j6kih:virkailija. Tuon
käsityksen matkassaan aoluihin ve­täminen
merkitsee samaa kuin koko
solutoiminnan tappamista. Vaikka
tehtävä olisi kuinkakin pieni, j a vä­häpätöinen,
niin : tulee yrittää se
suorittaa parhaansa mukaan. Mo­nista
pikkutehtä-vien suorittamisesta
casaantuu suuri työ ja mitä suurem­pi
jotrfcko ' niitä on suorittamaBsa,
sitä: suurempi on kokonaistulos. M i ­tään
tehtävää e i saa hylkiä,pienuu­tensa
vuoksi. -':
On tuskin; uskottavaa, ^ttä kom­munistipuolue
milloinkaan, ainakaan
kapitalismin aikana^ voi itseensä su­lattaa
kolco työväenluokkaa. . Sel­laiseen
ei kapitalismin kärjistämä
tilanne meille '.anna aikaa^ Motta
tyoväenlaokan valtavan:' enenuniaton
täytyy kommunistipuolueen aatteelll-
•etti voittaa proletariaatin vallanku-moustaittelon
puolelle, ennenkun
menestyksellinen: taistelun suoritus
on mahaollista. ' J a tuon työväen-luokah
aatteellisen puolelleen voitta­misen^
on puolueen 'Suoritettava ko­ko
voimallaan,' käyttäen siihen jo­kaista
jäsenensä kykyä, olivatpa ne
sitten suuret taikka pienet.
TäHaisen työn suorittamisessa on
jäsenistön toimittava väsymättömäs-ti.
Johdon, luottamustehtäviin jou-tuneitten
tovereitten, on suoritetta­va
rintaman järjestys, : seurattava
tarkoin jokaista poliittisesti mer­kitsevää
tapausta ' paikkakunnalla,
valtiossa, koko - maassa j a maailmas-tävä,
fettä mies on se erehtynjrtkin
Mutta erehdykseiisä ^ja -väärän käsi­tyksensä
•.salaaminen j a siinä: edel­leenkin
pysyminen on vaarallista. Se
johtaa 'Uuteen erheellisjryteen. Ja
kun niitä kasaantuu t tarpeeksi pai-,
jon, ei-enää jaksetakaan-pysj^ puo^
lueen matkassa.. E i jakseta enää
katsella asioita koko- maailman ,pro^
letäriaatin kokonaisedun kannalta,
-vaan . koippastut^n' pintailmiditten
mukaan rypemään pikkunapertelui-hin,
joilla ei talostensa mokaan, ole.
vallankumousta ediaftSvää merkitys­tä*.
Vajotaan opportunismiin, mens-hevikien
Iinjällei joka kriisitilantees-'
sa lopulta o"ohtaa ' vääräUev puolelle
tulilinjaa.
Josjollekin solun jäsenistä ei. jo­kin
kysymys ole" selvä,: n i i n , ottaa
''Hyvän Louiseii'' muis-^
toa kunnioitettu
Pariisin proletariaatti on. jälleen
kerran kunnioittanut yhde^ kaik­kien
aikain -plainehikkaimman ala-^^
luokan naistaistelijattaren / Louise
MicheUn, "Hyvän Louisen'! Ja " P u ­naisen
neiteyen" muistoa, 'rientä­mällä
monituhatlukuisena hänen
kummulleen, minkä kuniiiavartiastp-na;
oli neljä Louisen kommuuni^to-^
veriä, joista yksi lausui liikutetan
tervehdyksen- Köihmuunin verisen
viikon y l i eläneiden, puolestal Loui­se
Michelin hautakumpu peittyi
taaskin kukkasilla, Kommunistipuo­lueen
'jäsenten ja kuinoukselljsten
ammattiyhdistysten, marssiessa ohi
hänen patsaansa, jolloin kaikui pro-;
ja kaikui huutoja^: ."Eiacöön kom­muuni!".
Eläköön Louise!", Eläköön
Moskoya!',' j.n.e...
Muistopalveluksen jälkeen -pide­tyssä
kokouksessa koskettejj^ Ernest
Girault Louise Michelin elämän
pääkohtia, ^ u i s e Michel oli sydä­meltään
itse hjrvyys, mistä sai lem-pinimenkln
•'Hyvä Louise", • mutta
hän oli sitä mieltä, että yhteiskun-^
nallisessa taistelussa',eivät riitä hy­vä
tahte j a kauniit sanat. Kun val­kokaartilaisten
päällikkö mieli, maa­liskuun
18 p mä 1871 riisua Parii­s
in proletariaatin aseista; - riensi
Louise kansalliskaartilaiseksi puet-.
tuna kivääri kourassa puolustamaan
työläisten hallussa . olevaa kaupun­gintaloa,
' sillä' hänestä , oli ilman
muuta sel-rää, ettei valkokaartilais­ten.
väkivaltaa - vastaan ollut: muuta
tehokasta' keinoa kuin työväenluo-malmoita.
Paitsi mokaa tavaDbiB
mokailuajoin, saivat v a n ^ v ,,
masti paiväsäa-<teetä- j a töMk|L^
mielin määrin.. PoKittiseHa kamjal.
taan sanoi \aia. olevansa rojaKsö ja
vanhoillinen, :muttä . ihmisenä
vankina oli hänen siunattava
vaä, jolloin bolshevikit astuivat \al.
taan. S. selitti olevaiosa muiden
j a koko ts^järjestehiiän syntipti.
k i , j a seUtti, ettei hän nakonat sea
palaamiseen yältaad. r Koko masul-ma__
menee nurin,^ sanoi -; hänj knlt-tuuri
katoo, mis^.peiastus?
iuia„ hänelle aelitettiin, ets vV
teiskunnan sosialistinen orgaoKÖis:
t i saattaisi järj^yksen sodan hä-vityksiin,
,västasi hän epäillen: '
— Ehkä, en tiedä. En ole «»55
aikani taäalla. . Mutta hän Magsi
Olen" itaekin nyt proletaari, en <>.'
mista mitään;-; Omaisuuteni on. t»;
kavarikoituL.' ' - . ;
Sitten 'sytytti hän savukkeen,
heitti hyvästit J a palasi työpöytää
sä äfflreen, joka oB: täynnä lehta ia
kirjoja.
Porvari Köuvostoliiton
kirjallisuudesta
Amerikalainen porvarillinen Mijal^
lisuudeB arvostelija" A . Heller, joka
on peräti .;tarkasti seurannut neuyiB-tovallankirjaUisyuden
kehitystä,iir.
jottaa neuvostovallan' kirjälliaoodes-'
ta seuraa-vaa: ^
Runoseppiä on määrättömästi. Pas­ternakin
tyyli;OU: siro, Jeseninj Ha.
jakovski y.m. edustavat sekä
toa että voimaa. .:Demian Bjednli
r «Jf U T Tr. ("Köyhä") oh suositun' lautoja^
kan väkivalta Jouduttuaan van^-1 kommunisti j a vallankumouksena
päihdyttemia. voittajia.. Hänen vi-.^^^ PUi^j^ak; lalijakas ' taUeilija ja
t^mpid ^; •• koImekyiTimenen^^i^
hen,'- mbniea^^ _ tekijä .motta
palrhaat teoksensa ovat e ä e ^ i^
Tatarilaisverta oleva, i-SeifnlHna «n
lahjakas kirjaiUjatar.' Hänen '^Ti-nneansa'^
vetää vertoja Gorkhi ja
sen kursailemaa» i.>sille>Jcäsittelyä
varten. • Sanoo haM^käsitykaeasä ja>
sitten aletaan sitä joukolla pohtia;
Koetetaan joukolla päästä asiasta
selville, sillä mitä. suurin 'mahdoUi
suus oh "Olemassa^ että ,on toisiakin^
joita sama: ky^rmys kangertaa.
Tällaisessa tapauksessa on mieli­piteitä
vaihdettava Arapaasti j a te-verilliseSti.
On eteittävä yhteisvoi­min
pulmiin vastauksia kommunisti­sesta
kirjallisuudesta. Jos ei ala
selvitä, on käännyttävä vastuunalai­sissa
tehtävissä olevien puoluetove-reitten
puoleen, joilla on laajemmat
mahdollisuudet kysymys perinpohjai­sesti
tietää j a tunteai TäUä tavalla
vaikeinkin, kysymys selviää. Ja kun
selvittelemistä jatketaan kylliksi
kfiuan j a ; aina kun epäselvyyttä t u ­lee
eteen, nousee koko. soluiitietei-suustaso.
; Lopuksi: opitaan' kaikissa
tilanteissa toimimaan ei ainoastaan
kommunistisina propagandisteina j
vaan myöskin bolshevikeina. •
Tällä tavalla suoritetaan bolahevi-soimista
niin/ täällä kuin kaikissa
muissakin Kominternin jaostoissa ja
edistytään. S i ^ osottavat saavnte,.
tut tulokset > ja se yltyvä levotto­muus,
millä kautta maailman kapita­lismi
bolshevismista pauhaa. Tällai­nen
jauhaminen on -valmistumista
määrätietoiseen toimintaan omasta'
kohden vallankumousta' varten.- Ja'
kun saatuja tietoja ja kokemusta
käytetään lakkaamatta suurien jouk­kojen
vetämiseksi• taisteluun,- missä
se oppii tuntemaan oman voimansa
j a riistäjänsä julkeuden ja häikäi­lemättömyyden
^ taistelutavoissa —
oppii työväenluokka luokkana lopul-paihdyttäBäiä:
voittajia,
hollisensa eivät uskaltaneet ämpu:a
häntä, vaan karkotettiin hänet v U u -
teen - Kaledoniaan,.) missä hän- • heti
ryhtyi-innolla alkuasukasten vallan-kumouksellistuttamiseen;
Täten jat­koi
hän yhteiskunnallista taistelu­aan
puolen vuolisataa tuntematta Targcnjevinkin tuotteille,
koskaan väsymystä taikka pelkoa.,' Ei niiden kaikkien nimiä voi Bh-
Syytettynä ja loukattana säflyi ai- teä luettelemaan. Suurin osateok-/
na hänen •kylmä;i{erinen hymynsä. ,giata on lyhyitä novelleja, jotka h»-
Kuolinhetkelläan sai l u u l l a sanbi yaavat vallankumousta ja kansalais-mia
Venäjän vallankumousliikkees- gotaa. Nyt alkaa kuitenkin jo il­ta
1906 j a oli hänen viimeisinä' sa^ mestyä paksumpia kirjoja, kuvaten
UQinaan ennustus Venäjän työväen- pitempiä ajanjaksoja. KirimQJat
luokan voitosta^ Hän oli siirtomai'' ovat vielä hakemisasteella. Kuvai-den
sorrettujen suhteen aivan sa- levat nSkemlään, kuulemiaan, toKe.
maila kannalla kuin myöhe'inmm' miaan.- Ovat saavuttaneet .noldeB
pikkukuvien ^stlpittelyssä; mestarin»-
den;;. knjottanHt,
sa ja osattava niitä käyttää pqolu.; ta myöskin vastustajansa voittamaan;
een hyväksi, selittämällä niitä jä§e-' ~
kautta
näkövinkke-nistön
ja puolueorgaanien
marxilais-leniniläisestä
Iistä katsellen siiurille riistettyjen
joukoille. Eikä siinä kyllin, vaan
johdon on osattava ennen kaildcea
mobilisoida kaikki puolueen voimat
vetämään näitten tilanteitten myön­tämien
edellytysten mukaan _koko
työväenluokkaa, kaikki proletäriaa^
tin luonnolliset liittolaisetkin, taiste­luun
liikkeelle' oikealla -hetkellä ja
oikeissa merkeissä.
Tällaisia taisteluita, joihin kaikld
proletaariset ainekset;ja niitten, l i i t - l m i l j . liiraa.
• I
Italian budjetin-menopuoli -vuo-
.delle 192&—27 päättyy 8,321 mii-
Joonaan liiraan. Tästä summasta
tulee sotaministeristön osalle 2,530
miljoonaa, meriministeristön 1,040
milj.,* -ilmailuvoimien . 629 milj. eli,
yhteensä nousevat sotamenot 4,199
.miljoonaan liiraan eli lähes puoleen
koko talousarviosta. .Näihin nume­roihin
on mielenkiintoisia knnnalli-siin
^töihin.suunniteltuja "menoja.
Edellisiin on laskettu menevän 1,305
mi\). liiraa j a jälkhnäiain 1,679
Proletariaatille' itsensä uhrannei­den
muisto on iäinen.
Muuan Suhomlinov-
' haastattelu
^liCnin. .
Ja/puhuja lopetti esityksensä ko­hottamalla
huudonr Eläköön Le^ I parempia paloja, kuin Babel, Ivaapy
nm! Eläköön Louise Michell Huu- j tai Shisköv; Useita näistä ei,-voi
t o , paisui monitahantisen raataja-1 kääntää anglosaksilaiselle yleisSDef
joukon valtaiseksi jylinäksi, xnikä. arvelee kirjpttaja; ovat Uianto^^t,:
päättyi "Kansainväliseen" ja "Kes- kaunijstelemattomat,
täkää, toverit!", - Tieteitten, varsinkin yhteiskOHia-tieteen
j a taloustieteen iflalla IttOr i
daan Venäjillä^: nyt uraannrtarä
teoksia, v i^
miskunhan ; aarteeksi, kuten Raion
Tasavalta ta^^
te- bn i n u i t f ^ h : ; ^^
teen v^dajlai^,^^^^,^ I^^ historian,
Rjäsanov yMarxtu Badek
kansainvälisten sulitbeiden j a Shnnr-jevvallänkrihiousliil&
eitten alalla ee-kä
Trotski, jolle mikään ala «5 ole
•'vieras.,;:;
- Kustaiintiidiikkeita on s^
että eri laitosten jsi yksityirfä K^M-v
Valtion kustannusliike, fGoasdat"
on jo maailman- ^ n r i n . Se juDo-see
kirjoja, kirjasia, kuvia, karttoja
j a aikakauskirjoja' joka alalta. .V;
1924 julkaistiin 900 Äiilj. Tiidosta,
joidenkin kirjain painos ollen 300,-
000 ja enemmän;' vJo^
ti julkaiseie Irirjallisuntta omalta
alaltaan. M5ämöiii:^^V^^^^
Marx.Engelsin, . • tenin-Institantti
(joUe. juuri- y a l n n ^ komea
talo Mpskövassa)
KommuTiistinen^ Akatemia. Heller
sanoo, että Meskpvässa on -vannasti,.>
i^tä monta,kirjakauppaa kuin I>on-töossa
oh baareja j a New Yorkiasa
soodatarjollnja. "
Kuten lennätintiedot ovat ilmot-tarieet,
kuoli äskettäin ent. tsaarin
aikainen sotaministeri Suhomlinov
Berliinissä. Hänet taomittiin Ko­reuskin
aikana : jutussa, joka oli
pantu vireille - jo vuosia aikaisem­min,
pitkäaikaiseen kuritushuone;:
rangaistukseen valtiopetoksesta ym;
rikoksista, joihin hän oli tehnyt i t ­sensä
syypääksi V maailmansodan ai­kana.
Kuolemantapaukien johdos­ta
palauttaa "Politiken" mieliin
haastattelun, joka v; 19X8 oli j u l -
kaistana lehdessä, ja missä lehden
edustajat kuvasivat kohtaustaan
Suhpmlinovin kanssa Pietari-Paava­lin
linnassa. . .
Suhomlinov - oli kookas j a komea
mies, muhkein hiuksin ja viiksin,
iausutaan haastattelussa. Hän on
oliut vangittuna kolme, vuotta, on
70-vuotias, , mutta näyttää vielä
joustavalta henkisesti ja ruumiilli­sesti.
Vankilaolosuhtfiita koske­vaan
kysymykseemme vastasi hän,
että ne olivat nykyisin niin siedet­tävät
kuin ne saattoivat olla van-lalle
sotilashenkilölle, joka on is­tunut
50 -vuotta hevosenselässä. E-ämä
-vankilassa pii bolshevikihal-innan
aikana tullut paljon parem­maksi
kuin mitäAse oli ollut tsaa­rin
ja Kerenskin aikoina. Viimek-
Juttutu^^
Pomiai^uttuja p n i^
aikoina p^onkin,^^ötenkin siihen ^
kaan, kun allekirjöttanutkin oli van­hassa
maassa eikä tiennjrt tästä C*^
si mainittuun aikhan olivat b l o s u h - , t a o n t e i v a a l l i s t a natiniia.
teet olleet kaikkein takalimmat.' Pon^nAeitto. oK tyylissä aihen M-hän
kun ei saauut ottaa v a s t a a n i ^ ! ' - , Bobrikoffikin meinattan ^
vieraita, ei saanut sanomalehtiä ei- f^™^^ " ^ " ' ' i lt
kä harjottaa kirjevaihtoa. Nyt si- ' ^ ^ ' ^ hunttausmaiHe, ^f^^
tä vastoin sai hän joka päivä tavata Pommin olevan ^^^}^
vaimoaan ptiolen L^Z ZT7Z\-^'^''^^^^^.^^ *!L^C
kopissa taikka kävdytmmoL. SS 7 " ° S
io,-n {o ioi.«a u- . -r? ' Jaan. Siten säästettun rahaa,
^ ^ ^ ^ ^ ^ " Ä t i T Ä Ä •