Vapaus, May 14, 1925

              (Ilascitas)
sesa eo
J)
T t T . ^ osasikannsn mmi on
Tnidiag Co., L t d . (Työläisten Osuustoimin-
^ 0 ^ ' o-^u^J^an.^^ kotipaikka, jossa sen pääkonttori
7.äe€"'keskus sijaitsee, on Port Arthurin kanpun^
• - j T r c B s d e r Bay. kauntissa Ontarion valtiossa.
^^S) Tämän osuuskunnan tarkotus on hankkia jä-
•niUeen ja liikeösakkailleen ravinto-, vaatetus- j a mui-
•^^^ nrieita, taloudellisessa' suhteessa mahdolHsimman
5 Tfclni' yhteistoiminnan kautta sekä vuokrata tai
wla"niaa-alueita, huonenstoja y.m. tarpeellisia väli-oaistaa
ceitä, joita
nähdään osuuskunnalle tarpeelliseksi har-
• ttae^san liikettä osuustoiminnallisten menetelmien
iauimse-^^_ ^^^j^jjyjjj^ laillistettu Ontarion val­tiossa
?40,000 dollarin pääomalla, jaettuna 8,000—5.00
doSin iuuruUeen osal^eeseen. _ _^ ^
5) Osakepääoman hsaamisesta tai vähentämisestä
oidaan päättää osuuskunnan vuosikokouksessa. ,
^ 6) Osuuksia ei voida siirtää toiselle henkilölle i l ­man
osuuskunnan johtokunnan suostumusta.
I) Jäsenhakemus on tehtävä kirjeellisesti osuus-jnrnnan
johtokunnalle, jolla on oikeus hyväksyä tai hyl­jätä
se; johtokunnalla ei ole oikeutta hyväksyä jäse-jiikä
paitsi:
a) jotka ovat niiden tarvikkeiden säännöllisiä ku­lottajia,
joita osuuskunta myy t a i valmistaa.
b) 'ovat sen paikkakunnan t a i lähiympäristön asuk-laita,
jossa osuuskunnan päämaja sijaitsee.
c) sitoutuvat noudattamaan osuuskunnan perus­sääntöjä
ja sivTilakeja sekä yleisten kokousten pää­töksiä
ja määräyksiä.
d) lunastavat vähintäin yhden osuuden kuukau­den
kuluessa siitä kun ovat osuuskuntaan liittyneet.
e) eivät ole yksityisliikkeen harjottajia tai osak­kaana
sellaisissa, . " • •:;VylL •
8) Osuuskunnan johtokunnan jäseneksi e i , voida
hyväksyä henkilöä, joka on yksityislijfckeen palveluk­sessa
samalla -liikealalla mitä osuuskunta harjottaa;
myöskin sellaisiin henkilöihin nähden voidaan tehdä r a -
jotuksia osuuskunnan palveluksen ;&elv<)lliBundessa.
9) Jäseneksi pyrkijällä, jonka jäsenhakemuksen on
johtokunta hyljännyt, on oikeus tehdä valitus osuus­kunnan
yleiselle vuosikokoukselle, ja vuosiko^uksen
päätös on asian suhteen ratkaiseva.
10) Jokaisen jäsenen, joka tiettensä rikkoo osuus­kunnan
perussääntöjä tai sen sivulakeja ja päätöksiä,
voi johtokunta erottaa osuuskunnasta. Erotetulla jä­senellä
on kuitenkin oikeus vedota johtokunnan pää­töksestä
osuuskunnan yleiseen vuosikokoukseen ja vuo-sikokousen
päätös on asian suhteen lopullisesti sitovsu
II) Jäsenen, joka muuttaa toiselle paikkakunnal­le,
on ilmotettava ousl . osotteensa kolmenkymmenen
päivän kuluessa: siitä t u n hän on paikkakuntaa muut­tanut
•
12) Ylimääräisiä yleisiä koTcouksia voidaan pitää
vuoakokousten väHa3räIil& mlBhmmmin jokaisen kasi-kauden
ensimäisenä maanantaina, vaan jos ei kokousta
silloin syystä tai toisesta voida pitää on johtokunnan
puheenjohtajalla oikeus inäärätä koska kokous tullaan
pitämään.
13) Ilmotus yleisen vuosikokouksen pitoajasta, on
tehtävä osuuskunnan jäsenTlie vähintään viisitoista päl-
•vää ennen kokotistä julkaisemalla ilmotus siinä-sanfo-malehdessä,
jota leviää enimmän jäsenten keskund^^sa
siUä psikkakannalla, jossa osaas^nnsn päämaja sijsit-see,
j a lähettämällä kiertokirje'jokaiselle jäsenelle dilä
osotteella, jonka kuMn jäsen on viimeksi antanut.
14) .Äänestyksiin ja yleisiin kokouksiin voidaan
ottaa osaa joko persoonallisesti tai valtakirjan kantta;
valtakirja on valtuuttajan itse omakätisesti allekirjo-
:ettava. .
Jö) Osuuskunnan liikevaihto tulee-tapahtua yksin­omaan
käteismaksulla, paitsi jos omistaa vähintään 5
osaketta tai lainaa osuuskunnalle jonkun summan, voi
saada kahden nikon luoton, ei kuitenkaan enemmin,
kun mitä laina tai osuus edellyttää.
16) Yleinen kokous valitsee laajennetun johtokun­nan,
joka käsittää vähintään 13 vakituista j a 5 vara­jäsentä;
laajennettu johtokunta valitsee keskuudestaan
supistetun johtokunnan kaksoiskaupungeista ja lähi-ymiiäristöltä.
Supistettuun johtokuntaan kuuluu vä­hintään
7 vakituista j a 4 varajäsentä. Laajennettu
johtokunta valitaan seuraavaa menettelytapaa noudat­taen:
Ensimäisessä" kokouksessa näiden sääntöjen voi­maan
astuessa valitaan 5 jäsentä kuudeksi kuuta; 4
vuodeksi ja 4 puoleksitoista vuodeksi kerrallaanj Kus­sakin
vuosi- j a puolivuosikokouksessa on noudatettava
ylläolevaa menettelytapaa. Laajennettu johtokunta oa
vastuussa supistetun johtokunnan toiminnasta.
17) Työläisten Osuustoimintaliikkeen johtokuntaan
voidaan kutsua edustajia muista osuustoiminnallisista
yhdistyksistä.
18) Yleinen kokous valitsee "puheenjohtajan kuu­den
kuun ajaksi, joka samalla tulee olemaan johtokun­nan
jäsenenä ylläolevan ajan.
19) Kaikki päätökset tehdään yksinkertaisella ään­ten
enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjoh­taja
ratkaisee äänestyksen. •
20) Osuuskunnan yleisissä kokouksissa, ollakseen
ne täysin päätösvaltaisia, täytyy olla Ontarion Yhtiö-lain
määräämä jäsenmäärä edustettuna, joko persoo­nallisesti
tai valtakirjoilla,
21) Johtokuntaan ei voida valita henkilöä, joka pn
palkkaanauttivana toimitsijana «suu'&kunnan palveluk­sessa,
ja johtokunnan jäsenen, joka siirtyy palkkaa-nauttivaksi
toimitsijaksi osihiskunnassa, on erottava
johtokunnasta. -
2Sl> Osuuskunnan liikevoittoa käytetään vuosi­kokousten
määräämällä tavalla, kuitenkin niin, että osa
kuluttajille jaetaan^ käteisalennuksella huolimatta siitä
•onko osakkaana osuuskunnassa tai ei. Ensimäinen osa
liikevoitosta kuitenkin siirtyy osuusmaksuksi.
23) Osuuskunnan johtokunnan jäsenet eivät saa
mitään palkkaa toimistaan.
24) Milloin joku johtokunnan jäsen syystä tai toi­sesta
tulee jäämään pois johtokunnasta ennen toimi­kautensa
loppua, iirtyy hänen tilalleen johtokuntaan
aina korkeimman äänimäärän saanut varajäsen j a t u ­lee
hän olemaan toimessa sen toimikauden loppuun.
25) Osuuskunnan vuosikokous tai mikä hyvänsä
ylimääräinen kokous voi erottaa kenen hyvänsä johto-
Itunnan jäsenistä, milloin se nähdään tarpeelliseksi ja
valita uuden jäsenen hänen tilalleen.
26) Näitä "Sääntöjä voidaan muuttaa t a i tehdä n i i ­hin
lisäyksiä yleisissä osnuskunnan vuosikokouksissa,
milloin enemmistö jäsenistä muntofora kannattaa. ,
27) Mitään sellaisia muutoksia tai lisäyksiä, jotka
ovat vastoin yleisiä osuustoimintaperiaatteita j a Onta­rion
yhtiölakia ei saa koskaan telidä eikä hyväksyä.
vat uudella omaperäisellä keksin­nöllä,
jonka he varin^sti uskovat
tekevän tyhjäksi kmkki paTcoyrityk-set.
Kaikki vangit — edeHämainit-tn
nainenkin •— puettiin housmhin,
joiden kaulusta on y l i "fcuuffl jalkaa
ympärimitaten, eikä niissä ole m i ­tään
pitimiä,^ ei nappeja, 'kannatti-mia
eikä vyötä, vaan täytyy 'van­kien
joka askeleella molemmin i ä -
sin niitä pidellä, etteivät pääse -pu­toamaan
kinttuihin. Samalla on
heidän jalkoihinsa^ piötetty oik?ein
Charlie Chapliriin kengät, puolta
pitemmät j a leveämmät kuin mitä
tavallisen ihmisen jalkaan tarvi-t
taan. Juokse sitte karkuun tuollai­sessa
asussa!
Tuo voiä oHa -sopiva muoti muil­lekin
kuih vankilan asukkaille. Olisi
ainakin omintaJcetnen ja tarpeeksi
epämukava . . .
Tietoja tervitaan
nykyaikana joka ammatissa, vieläpä
melkoisen perusteellisia teoreettisia
tietoja. Sanomalehden toimitukses­sa
sen joutuu joka päivä kokemaan.
J a sama lienee asianlaita kaikilla
muillakin altnlla.
Sen tuli äskettäin kokemaan pari
italialaista herrasmiestä ' — tasku­varkaita
ammatiltaan — New Yor­kissa.
Menivät pääsiäisenä juuta­laisten
synagoogaan koettamaan on­neaan,
mutta uskontotieteellisten
opintojen piratteessa yritys päättyi
heille varsin iroTosti.
Taskusvarkäan ammatissa he kyl­lä
olivat', l i s r m s i s e n käteviä, «i-vätki
ssntähden tyytyneetkiän ta­vallisten
tasiasvarkajtten tavoin
puhdistsmasn t s ^ u n rrsUä, toisen
tilliä, vaan päättivät veliä oikein
ison apajan yhjlellä kertaa. Apa­jaksi
he vslit&is&i täaän cailman-kaapungin
suariraman synagoogan,
siiloin kun rinne kaikki rikkaat juu­talaiset
kerilntyivät suurinta juh­laansa
viettämään. Näyttääkseen
Oikeaaskoisilta Joutalaisilta, j a et­teivät
herättäisi tarpeetonta huo­miota,
hankkivat he itselleen juuta­laisten
patalaHa;. j a . . käteensä tal­mudin
käärön. Hurskaan vakava
ilme kasvoillaan' he astuivat syna-googaan.
Mutta — siinä se tuli onneton
erehdys, kun|eivät olleet selvillä juu­talaisten
uskonnoSUisista tavoista: heti
ovella ottivat lakin päästään, niin­kuin
olivat tottuneet omaan kirk­koonsa
tullessa^. Mooseksen us-kolainen
ei koskaan -paljasta pää­tään
synagogassa;" rukoilemaan r u ­vetessaan
päinvastoin panee lakin
päähänsä, jos i a t t u u olemaan pal­jain
päin.
Rabbiini huomasi tuon ja itsek­seen
ihmetteli. Katsoi miehiä tar­kemmin,
ja ne näyttivät hänestä
epäiltäviltä. Niinpä häh salavih­kaa
kutsui paikalle poliisin. Se tuH
j a ensi silmäyksellä tunsi kaveruk­set
monesta entisestä kolttosestaan
vankilassa olleiksi tuttaviksi. Nyt
oli heillä taas muutamia selvittä­mättömiä
laskuja sitte viime näke­män.
Kohtalon ivaa on tämän lisäksi,
että vaikka he eivät olisikaan ereh­tyneet
patalakklaan ottamaan pois
päästään synagogaan tullessa, olisi
heidän retkensä joka tapauksessa
epäonnistunut. Ikivanhan tayun
mukaan ei kukaan juutalainen ota
rahaa mukaansa pääsiäispäivänä sy­nagogassa
käydessään.
Niinkuin tästä näkyy, tulee ny­kyaikaisen
taskuvarkaan tuntea us­kontotiedettäkin.
Ei mikään inhi­millinen
' saa olla - hänelle vierasta.
SCARBORO. ONT.
"Tuokaa taydellitet Itymmeoylt-
•et Eaiaun aittaani". Eräässä hök-kelipahasessa
asuu - äiti j a isävan-hus
j a heidän j o keski-ikäinen tyt­tärensä.
Pikkuinen maatilkku ym­pärillä
voi o l la noiii pari eekkeriä.
Vanluikset ovat työhön kykenemät­tömiä
ikänsä vuoksi, vaan koska
elää täytyy, olivat he ruvenneet Ite-hittämään
- puhdasrotuisia koiria,
joita suomalaiset sanovat xottslkbi-
(iksi. Koirista «kunta nosti voK)ja
nostamistaan ja lopuksi tänä ke-vännä
lähetti mökkiin shezifGnBä,,
joäca ampuivat kahdeksantoista Ical-l
i ^ a koiraa. Vanhukset olivat koi
ettaneet pitää niitä kätkössä, cääs-tyäkseen
verdjen lisääntjrmiseltä.
M<ntta ei auttanut. Koirat vedet­t
i i n esille ja ammuttiin. Ainoas­taan
yhdeii sadandollarin koiran
saivat pelastettua. .SeHaista saa ai­kaan
ilkeämielisten naapurien ka­teus.
Joku rikas naapurifarmari
on tehnyt joitakin ^Qlitoksia Icun-naHe.
Nyt yanhus , kulkee \ lapio
A L A N T E E N
ON EDELLEENKIN P^BHAIN JA LUOTETTAVIN ALALLAAN
Entinen hinta $8.^
Tämä hinnan alennus johtuen siitä, että 10,000 kpl. painoksesta on myyty tähän
mennessä suuri osa, peittäen se lähimain eiihen kiinnitetyn kustannushinnan, joten
tästäalkaen olemme tilaisuudessa antamaan sen kolmatta osaa halvemmalla hinnalla,
siten tehden mahdolliseksi sen hankkimisen lähes jokaiselle kunnollisen sanakirjan
tarvitsijalle.
Tämä uusi hinta astuu voimaan heti kaikissa lehtiliik-keittemme
kirjakaupoissa.
o
Tehkää tunnetuksi tämu'hinnan alennus. Eiku ninoastnon hinnanalennus, .
mutta ennen kaikkea itse S A N A K I R J A . Nyt on •iinhdollisaus saada se myytyä
jokaiselle Amerikan' suomalaiselle, joko haluaa oppia englannin kieltä.
Käyttäkää tilaisuutta hyväksenne 1
Ehdottomasti tarkin, laajin ja parhaiden toimitettu
sanakirja on nyt myöskin halvin» 957 sivua, hinta on
ainoastaan $5.50,
Saatavana kai^ltialla osinmiehiltämmc, tai suoraan tilaamalla kirjakaupastamme
csotteella: u ' >
Boa 69, SUDBURY. ONT.
kourassa koettaen muokata pelto­maata.
Ei heillä* ole hevosta tä­hän
tehtävään. Kaikki postikont­toriin
kokcamtiivat isännät ovat
mieli kuobäksiBsa kuntaa vastaan
tällaisesta menettelystä, mutta A i i -
täpä se paljas suuttumjnenkaan saa
aikaan. E i se takaa heidän omalle
vanhuudelleen sen parempaa koh­taloa.
Mutta toivossa on hyvä elää.
Siellä teissä .on plleninkin auringon
pilkahdus,, c i taudin basilli voi elää
kauan. — Klaudie Sivak.
LONG LAKE, ONT.
KooÄjnMat Long Lakella pidetään
11—12 päivänä heinäkuuta, jolloin
myydään suuri määrä naisten käsi­töitä,
jotka ovat visusti neulottu ja
kudottu. Pitäkää tämä tilaisuus
tarkasti moMassahnc /
Mrs. Anoa MaUlnen käväsi To­tosta
katsomossa sairastavaa poi­kaansa.
Kuuluu olevan toiveita pa­ranemiseen.
Onhan pikkumiehen a l ­ku
saanutkin kärsiä melkein koko
pienen ikänsä kovaa reumatismia.
Creiehton Minen toverit esittivät
täällä täydelle haalille kappalcep
Murtuneita. Kappaleesta eelvisi m i ­tä
oIi_ rikkaus rakkautta vastaan.
Yleisö seurasi esitystä jännftyksel-lä.
— E . H .
— Kuinka moni mies on ollutr-osallisena
son $10,000,000:n voiton
kasaamisessa, minJtä GiUetto Sofctjr
Rnzor Co., varmuaspartaveitalen
valmistukeessa on itGclIeen kasaa»
nut) saotetaan arvata vain siitii,, et^
tä tuo yhtiö on viimeisen kolmcni
vuodon kuluessa myynyt •20,OOOr,poo>
parranajokonetta ja niihin l.OÖS,-
780,228 terää. Noltji parrannjoveh-keitä
ci ole* työnnetty maailmalle
pelkästä ihmiaystavyydeBtä jo fiiina
mielessä, että partansa itse ajavnt
vofsivot välttyä ' parturille maksa­masta
parran ajopaikkaa^ sillä o-sakkeltten
nimellisarvolle on jaettu
27 \fi pros. voitto-osinkoa pubtaas»
sa rahasBo.
saaleissa paljasti ne erittäin ha­vainnollisesti
herrain liittolaiaiksL
Sosialidemokratiaa johtavat . olivat
jnnri viime aikoina, e^m. eduskun-tapolitiikalleen,
lisää -paljastaneet
itsensä kapitalistieq kätyreinä. Täl­lä
tavalla kerääntyi luokkatietoisen
työväen aktiiviselle osalle enfiibuk-kaista
ainesta joukkojen vilistami-sekä
ja herättämiseksi Sille toi­minnalle
tarjosi ^dullisen maaperän
, se, että talonpojissa oli jossain mää­rin
vahvistunut herroista irtaantn-mispyrintö
ja osassa sosialidenio-kratian
kannattajia sama irtaantu-mispyrintö
sosialidemokraattiasta
johtajista- Nyt oli myöskin käsillä
riime kevännä saatu arvokas koke*
mus siitä, miten vallankumoukselli­nen
vaalitaistelu valtiollisesti ja
teknillisesti voidaan järjestää ilman
julkista puoluettakin.
4. Valtakycymyksen' asettaminen
vaalitaittelan paatnnnolueksi
oli bi&ea askel.
Luokkatietoisen työväen aktiivi­nen
osa on oUut tietoinen siitä
että työtätekevissä joukoissa on o l ­lut
vallaUa määrätty haluttomuus
toimintaan, j a on sitä haluttomuut­ta
myöskin pyritty poistamaan.
Taistellakseen tälläkin ajankohdalla
haluttomuusilmiötä vastaan,
rainkä takana on osaksi pessimisti-kyyttä
(toivottonrautta), mutta o-saksi
myöskin selvää kiukkuista
Päluottamusta "kapitalistista lahtari-jarjestystä
kohtaan, sekä saadak-
J«en joukkoja herätetyksi, asetti
luokkatietoisen työväen aktiivinen
o » ^^itaistelun keskeiseksi kysy-
»Fkseksi valtakysymyksen, esittä­jällä
tunnukseksi "Työväen j a t a -
«npoikain haflituksen". ei ylimal-i^
isesti, vaan suoranaisena jbhto-
?aat5ks€nä työväen j a sorrettujen
«loDpoikam tärkeimmistä konkreet­tisista
päivänvaatimuksista. Tälle
periaatteelliselle pohjalle tahtoi y l ­lämainittu
työväen osa järjestettä­väksi
koko vaalitaistelun sekä tar­mokkaasti
ja päättävästi kuljetta-^
vaksi puheenaolevalla linjalla. Ja
JOS kohta nämä vaalit sinänsä, k u ­ten
on sanottu, olivat sellaiset, että
suuri enemmistö köyhälistöä niitä
vieroi, niin Sosialistisen työväen ja
pienviljelijäin vaaliliiton vaalitaiste­l
u a varten asettama päätunnus:
"Työväen ja talonpoikain hallituk­sen
puolesta" ei ollut koltenkaan
suuremmillekaan joukoille käsittä­mätön
eikä liian aikainen. On eri­tyisesti
merkille pantava, että Sosia­listisen
työväen ja pienviljelijäin
vaaliliiton ehdokkaista oli talonpoi­k
i a lähes neljäs osa, (varsinaisissa
pienviljelijäseuduisia oli heitä -kol­mas
osa). .Tämä seikka on aikaa
voittaen osottaiituva valtiollisesti e-rittäin
suurmerkitykseilisekBi, sillä
se on omansa varmentamaan työ­väen
ja> riistettyjen talonpoikain
taisteluliiton-: keUttymiselle suurem­pia
mahdollisuuksia ja senkautta
luomaan vakavat takeet proletaari­sen
vallankumouksen voitolle, tie­tysti
siUä ehdolla, että työväenluo­kan
luoldiatietoisin, etumaisin osa
ensiksikin kokonaisuudessaan' näked
j a ymmärtää talonpoikain keskuu­dessa
nykyään tapahtuvan suunnan
muuttamispyrkimyksen j a työläisten
keskuudessa esiintyvän irtaantumi­sen
sosialidemokraattisesta Jkannas-
•ta talonpoikiin nähden, sekä että
toiseksi kyetään käyttäm^^n haak­si
ntaitä etuisuuksia työväenluokan
suuren vapautumistaistelun voiton-valmistamistyössä.
5. Yaalitaistelan gSJSkeHSkoadet
Ja virheet
Se, että Sosialistisen työväen ja
pienyfljetijäin .vaaliliitto vaalikamp-päilassa
kaH«nkm k a n i . n i i n ras­kaan
tappion,. vaikka olikin tarjo­na
monia suotuisia horjumattoman
luokkataistelun hengessä suoritetun
valistus- ja yllytystyön mahdolli­suuksia
seka muitakin, luokkatietoi­selle
työväelle edullisia ehtoja jouk­kojen
haluttomuuden mqrtamiseksi,
johtui pääasiassa settxaavista heik­kouksista
j a virheistä:
a) Sosialistisen työväen j a pien­viljelijäin
liiton vaaliagitatsiooni oli
erityisen heikkoa, srfca yleisesti, et­tä
erittäinkin niissä pääkysymyk­sissä,
joissa tällä kertaa joukkoja
piti valistaa, innostuttaa j a liikkeel­le
vetää: nimittäin toisaalta työ­väen
j a talonpoikaisjoukkojen liiton,
tpisaalta valtajärjestelmän muutok­sen
välttämättömyyden esille vetä-tpisessä.
b) Ajatus työväen j a sorrettu­jen
talonpoikain valtiollisesta liitos­ta,
sen merkityksesta j a senkautta-aukeavasta
vallankumouksellisesta
näkökannasta oli isolle osalle työ­väestäkin
verrattain liusi ajatus,
jota olisi pitänyt ainakin parin kuu­kauden
aikana ennen vaaleja yhtä
mittaa tehdä tunnetuksi j a innolla
painostaa lehdissä j a kokouksissa.
Olisi pitänyt osottaa, miten sosia­lidemokratia
j a ammatillinen ahdas-henkisyys
ovät kauan estäneet' työ­väkeä
näkemästä talonpoikaiskysy-mystä
oikeassa, vallankumonkselli-sessa
valossa. Tähän eivät kuiten­kaan
lehdet eikä vaalitoiminnan e-tunehässä
olleet toverit kiinnittä­neet
riittävästi huomiota, vieläpä
muutamia tovereita, joiden olisi p i ­tänyt
asiaa työväen joukoille se­littää,
itseäänkin näyttää vaivan­neen
sosialidemokraattisesta käsi­tyskannasta
pesiytynyt ymmärtä­mättömyys
talonpoikaiskysymykseen
nähden.
t} Kaikki sosialistiset toimitsi­j
a t eivä myöskään snmmSxiäneet
luoklmtietoiseEsa - r talsteluhsngessä
johdetun ja sillä hengellä täytety^ värien hommaaman ilveilyn muka-työväen
vaalitaistelun suurta merki­tystä
joukkojen toimintahalun ja
toimintatarmon herättämiseksi (aik-tivisoimiseksi).
Päinvastoin sitä
«väseksyttiinkin, juli&tamallia esim.
ettei näillä' vaaleilla ole ylipäänsä
suurtaltaan merkitystä, kumartaen
siten toimintaan haluttomien jouk­kojen
harhakäsityksille, välinpitä­mättömyydelle,
pessimistiselle kan­nalle
j a vaaliboikottipyrinnölle, ja
kuitenkin päätehtävä olisi ollut jou­koille
kaikin tavoin osottaa, että
vaaleihin osanotto on tärkeätä, ja'
minkä vuoksi ee on tärkeätä. Olisi
pitänyt kaikin tavoin ja kaikissa
esiihtymisissai vetää valtakysymys
eualalle, selittäen, miten kaikkien
tärkeimpien käytännöllisten paran­na.
Tämä heikkous valtakysymyksen
ajamisessa näyttää eräissä vaiku­tusvaltaisissa
sosialisteissa johtu­neen
yksipuolisuuteen harhautu­neesta
pyrinnöstä tyytyä pelkän
laillisen oppositsioonin luontoiseen
vaalitoimintaan ja ylipäänsä sellai­seen
t o i m i n t a a n , j o t a hallitus ei
pitäisi vaarallisena. Nuo sosialisti
toverit asettuvat vastustamaan val­takysymyksen
etualalle vetämistä
sekä työväen j a talonpoikain halli­tuksen
tunnusta, jonka kautta hor'
jumattomalla luokkataistelukan^alla
oleva työväki juuri periaatteellisesti
erottautui porvareista ja niiden so­sialidemokraattisista
kätyreistä (joi­den
kanta j a vaalitaktiikka raken-nusvaatimusten
toteuttaminen vaa- t u i porvarillisen hallitusvallan säi­tä
hallitusjärjestelmän muuttamis­ta,
j a psottaen, että nyt vaaleissa
lyttämistarkoituksen pohjalle),
d) Sosialistisen työväen j a pien-oli
juuri kysymys tähänastisen hai-1 viljelijäin vaalitaistelurintamassa
litusjärjestelmän hyväksymisestä t a i
tuomitsemisesta. Propagandaa val­takysymyksen
pohjalla piti tehdä
niin täydellä vakaumuksella j a voi­malla,
että joukot olisivat nähneet
j a uskoneet vaalitoimitsijain j a y l ­lyttäjäin
todella tarkoittavan halli­tusjärjestelmän
muutosta, ei tieten­kään
välittömästi näiden vaalien
kautta — sitä ei tietysti kukaan
voinut odottaa — vaan tuon vallan­kumouksellisen
tarkoituksen eteen-päin
tuujipaamista tämä^ vaalitais­telun
j a erittäinkin vallankumonk-sellieen
'vaalimielenoeotnksen kaut­ta.
Mutta kun tämä esitettiin hei­kosti
j a epäröiden, vieläpä monet
viikot julkisuudessa melkein koko­naan
vaieten j a osaksi suorastaan
boikottiajatusta tukien, niin vah­vistettiin
vain joukkojen halutto­muutta
j a levitettiin sellaista luu­loa
niissä, että koko vaalitaistelu-homma
ei olekaan . vakavaa tafste-tapahtui
eräitä vakavia eheyden rik­komisia,
joiden kautta vaalitaistelua
hämättiin ja vaikeutettiin, vahvis­taen
horjumattoman luokkataiste­lun
linjalle vastakkaisten katsan-^
tokantojen vaikutusta.
e) Sosialistit eivät käyttäneet a-joissa,
täydellä tarmolla j a kyllin
laajasti niitäkään tarjolla olevia
mahdollisuuksia, joita olisi kuiten­kin
ollut suulliseen ja kirjalliseen
agitateiooniin valtakysymyksen l i n ­j
a l l a . (Myönnettävä on, että toi­mitsijatkaan
eivät kaikki olleet pä­teviä.
, O l i myöskin muita tilapäi­sesti
häiriötä tuottaneita syitä, joita
vain sitkelllä organlsatoorisilla pon­nistuksilla
voidaan voittaa). Mttu-tamia
kokonaisia vaalipiirejä jäi
tärkeissä suhteissa ulkopuolelle
vaaliagitateioonin, senkautta, että
ei oltu asetettu "niissä mitään eh­dokaslistoja.
Näissä piireissä So­sialistisen
työväen j a pienviljelijäin
lua; -vaan iarhanpaivS!stä:^iä por«|vaaIiIiltoh~^^
laisuutta antaa kannatustaan sille,
vaikka olisivat tahtoneet.
f) Tapahtui eräitä törkeitä tek­nillisiäkin
virheitä valmistelutehtä­vissä,
sellaisia kuin, että vaaliliit­toa
ci sa^tu aikaan ollenkaan, vaik­ka
'ehdokaslistoja oli runsaasti
(Kuopion läntinen vaalipiiri) tai, ci
pidetty huolta siitä, että ehdokaslis­toja
tuli riittävästi.
6. JohtopäätöksiH.
Sosialistisen työväen ja pien­viljelijäin
vaalitaistelun kokemuk­set
eivät osota, että- sen valitsema
valtiollinen päälinja (valtakysymyk­sen
eeilje vetäminen) olisi ollut
väärä, kuten jotkut sosialisti-toverit
ovat tahtoneet väittää. .Eikä kär­sitty
tappio johdukaan siitä, että
sosialistisen työväen j a pienviljeli­jäin
vaaliliiton omaksuma valtiolli­nen
linja olisi ollut virheellinen,
vaan siitä, että tätä oikeata val­tiollista
linjaa ei ole pystytty kul­kemaan
j a noudattamaan vaUinneis'
,ea olosuhteissa menestystä tuotta­valla
tavalla, osin heikkouksien
vuoksi järjestöllisissä seikoissa, osin
sosialistisen työväen j a pienviljeli­jäin
toiminnassa ja vaaliliikkeessä
sekä erinäisten yksityisten sosialis­tien
piireissä ilmenneitten syrjäpy-rintdjen
-vuoksi periaatteellisissa ja
menettelytapaa koskevissa kysymyk­sissä.
Tämä on vakava muistutus luok-katietoiselle
työväelle. Senvuoksi
on välttämätöntä, että se käyttää
hyväksi saadut kokemukset mitä
huolellisimmin, niin hy^n virheit­ten
oikaisemiseksi kuin ceiintyneit-ten
heikkouksien j a puutteellisuuk­sien
poistamiseksi.
Tässä suhteessa on tärkeä mer­kitys
keskusteluilla vaalitaistelun
kokemuksista. Kajkkia luokkatie-,
toisia tyololstovereita kebotetaanj
vakavasti ^^eskustefemaan ea&duis-'
ta kokemuksista esiintyneistä heik­kouksista
jo tehdyistä virheistä se­kä
ottamaan oppia nilstfi.
Meldäo on oltava tebtävamne
tasalla, '
Uraa uurtavassa teoksessaan vuo­delta
1902 "Mitä tehdä"? osottoa
Lenin, kuinko kansanliikkeiden e-tujoukkono
voi olla vain sellainen
puolue, joka kykenee tulkitsemaan
konson yleisiä tarpeita jo vetä­mään
mukoan vökeä muistokin sor­r
e t u i s t a ' luokista. "Tt^Uaksciurae
sellaiseksi sivöllistenkin silmissä on
tehtävä paljon jo sitkeää työtä tie­toisuutemme,
alotekykymme jo tar­momme
kohottamiseksi; eikä siihen
riitä "etujoukon" kyltin ripustami­nen,
jos me itse asiassa olemme i
sekä teoriassa että käytännösa§»Jäl-kijoukko."
^
Lenin kysyy, miksi joukot vielä
runsaassa määrin seuraavat ei-so-siallstisia
johtajia, jotka toimekkai-na
ja tarmokkaina osaavat esiintyä
niin kuin tulkitsisivat niiden tarpei­ta.
Hän vastaa: "Siksi että' me
emme osottaneet olevamme tehtä­vämme
tasalla. Työväen joukkojen
toimeliaisuus osottautui korkeam­maksi
meidän toimeliaisuuttamme.
Meillä ei ollut käsillä riittävästi val­mistuneita
'vallankumouksellisia oh­j
a a j i a eikä järjestäjiä, jotka oUsi-vat
hyvin tunteneet kaikkien tyyty-mättömäin
kansankerrosten mieli­alan
ja osanneet päästä liikkeen
johtoon, muuttaa alkeellisen mie-lenoBotuksen
valtiolliseksi, laventaa
sen poliittista luonnetta ine"* On
kaikkialla oltava joukkojen johdos­sa,
"herättäen unisia, varttaen mu­kaan
jälellejääviä, antaen ' kaikin^
puolista, ainehistoa työväenluokan
poliittisen tietoisuuden ja poliitti­sen
aktiivisnuden kehittäsiistä var>
t e n ."