1923-09-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Histaina, itn^skuon 181». — Toe. Sejtt 18; No.
ialoiipojan asemaa »iiien, millainen s&oH kolme vuot*
Ssmä»nsQomalma&n työväestön ääneakanoattaja. ilmpB. ta' sitten, niin, akäli kun tumien asemaa, se on kolmea
«^ofibprvsga. Ont^ joka tiistai. torBtai ja lauantai, vuodm ajalla paljon 'parantunut/ Sen sijaan laasj-jiinrr-:-,,---—
II,. ^ . ^ . ^„ , „ ^ „ a Europan työläisten tila viimeisten kolmen vuoden kuluessa
on vain huonontunut. - •
VAPAUS
(Liberty) - ^ o„v
Hlö onljr oTgan Rnoi* Wor&cra ta CMjaa». no- j^j jgtta Venäjän vallankumouksen kuluessa
fa SBdbnry, Ost, every l^eg^ay, ThaTed»y«nd ^^^^ i,^,i^„^^ ^^j^j^^^ „ähdg „ite„ JVeuvosto-Venä.
jää luodaan, ja vertaisivat sitä Länsi-Euröpan kebi-iyB'dnäelS8e^
n76c; 1^^ tykseen, niin he epäilemättä lausuisivat, että uhrit ei-mnt
The Vapana la the l^tTQd?ertisiiigia8diPÄ»pmoqg jj^y^^^ menneet. Venäjän työväestö voi olla
tyytyvien, että teki vallankumouksen.
Vepanden konttori jatoimitas on Liberty BnOding,
Iiome St., Puhelin 1038.>'-'Postio8Öte:
Bpggg,, Sadbnry,Ofat 1^ l,'4vlr 1 *
Caaadaan yfad vk. |4.00, puoli vk. ?2.26, kolme kk. ^'•^gSt^l Suomeen; y k a i ^ ^ vallit"s'e^v'a^ "t^a lous^meujoltloett typ^eK ruySfsittueeuinsk kuaJnnatasKjaäoilj seasnte lmriäistt,o ojnoi sjsaa
orjuuttamiseen toisen luokan hyväksi, tulevat väisty-mml^
i^Ti ioi\]9 m takaukset. . ' mään uusien, täydellisempien järjestelmien' muodostu-ri53Sta"
kerran julaistuista ilmotokBista 40c' essa. Tämä edellyttää, että kulloinkin vallitseva järjes^
galstatnuinaUa. Suurista fl/notuksista sekä flmotokfli^ lelmä on sivuuttanut kehittymismahdollisuutensa, yh-
^ ' ^ " ^ ^ ^'^'^IIKJ leiskunta rappeutuu ja ajaa kaiken ylläpitäjät, työläiset
iiSÖCi mitä kurjimpään ^loudelliseen; asemaan.
Mutt^ samalla Jiun ijäin tapahtuu, menettää elinvoimaanpa
myös yällassaoleva luokka. Se herpaantuu
l|e^ki^j;i, koska seii joutilaisiius, ylellinen elämän
tapa ja irstailu kuolettaa sii^ 'tafpeen ja kyyynkin
luoda uutta ja-pysyvää. Sen luolaan.|^uoaeI<^änteh^^
tavä- yhteiskuiikn ylisillä onf pitää Jbu^lta riistetyn
« « r S x = f f ? f f i ^ ^ luokan riiston voiri|ia)Jistuttamisesta. Tätäkään ei' se " WM^lt 9f^' ^^^^ ^ ^ useissa lapaubbs.'kykene lekemää. itse. vaan jätffi
sen palkattujen lakeijainsa huoleksi.
KatolisiSn ki^jjCQP. ,feä?»nyy,S Qi^^^ijiSfJi Sll^o^n kun yhteiskunnan asema on tällainen,, foutuu
'lehdistössä ' se seka8.orto.on, koska se ei kykene hyödyllisen työ^i
))r - i ^oritlaljille tarjoamaan riittävää elämän turyaa. Ta-,
Roomalaiskatolisen kirlcoayaltä julkisen sa^an^aj- i^^^^xim sorretut ovat päkoitctut nousemaan laisia
on saaVultanut Amwk<«n mantereella ?ur,u)h8en Hat- ^^^^^^ asemansa ja elinehtojensa puolesta. Tämä syn-uD^
iSen- isarniyydenmerUt näkyvät niin;^yvip>ul]«jD ^ Vallassaolijain keskuudessa alkuperäiset
xyppikirjojen le^dillä ktiin myöskin sänomal Jtien päls- ya|^;t juiee„. OrJu^iteltutvkansaDkeii^^ joutuvat aitoilla;
Kaikilla aloilla on julkinen sana^.l^^ t^o)taan mit^ katalimman vainon alaisibi; Mut-väis*
a määrässä joutunut katoojisten pt^flaattien käsky- ^^j^^j,^
kuntamuodon ja sen iäötantolaVäh väistyä ujiden ja ter-
Juurl ikään on Canadassa tullut päivänvaloon häm- i. . „ , , - ...
mapsityvjtäävä iÄSivounnläyyllio^s Rtoooommaalalaisiksatatoolilstean kkiirrkkoon. kt.o-' ^.7. • ' " v" ' ? T ^l"^"
mentovällastfl sanomaleKdistösSaV Hodder ja Stbu^ton
niminen kustannusyhtiö V pani äske^^^ kir- '"^«''ff^^nyaj^ sor^i piiljponine orjineen ja' körskei-
JotHskilpailun, jossa eräs,Canadan historiallisia oloji
käsitteli kirjotus pääsi eus
. , • . ' „ i;j„,„,:„li;<.5a «i„;o yliniyksineen. Samoin 'kukistui Iceskiaikainen yh-
.jotusk.lpa.lun, ,ossa eras Canadan h.stonalhs.a oloja ^^.^^^^^ ^^^^^.^^ ^^^.^^^.^^^ ..^ .atebstoineen,
Tuo kiitjotu8t08i(||o|j?n pohjalla käsitteli Canadan-
Varhaiseinpia^^^^ ^^^^ ja aiinä .ylitey
idessä kirkön-isien ja jesuiittain toimija,-jok^
»ojfJiseMjkaM kajkis8a suht
tettävönä, Kirjöttaja' oli iiähtäyästi käioittanut
enempi tosMoitfl een;^ijaanf fettä hän ofei ;valhetei
leii ja: väärlfiU^
icbjtnöuksla^S^^ - ^
pyttyä, a n n Ä erinäisten katolto laitostej ja j^^^^^^^ I,^ j^,.^^^„^ tuotantovälineitten'ja
töjen taholU ymmärtää, elta k.r,otuksen ,ulka.sem,nen ^^^„^ ^^.^^^ ^^^^^ ^^.^^ ^^^^J^
. e( enään v V i ' ^ ™i
' ei ole auot^vao ja, niin täytyi kymessä, olevaa aikakaus-jfirtkaa^
;jiiilfaisemiaiä; ' Katooliiien
'itaffften yh^istys^^^ asettaa kaikki kuBtannu8yh|Eiot
boikoteerauksen. alaiseksi, joka uskaltaa ryhtyä? kirJo»
Ä e n julkaisemisella arvösielemaan edes kaloolisen
kirkon menneisyyttä. Ja iiiin MacLrean'sin makasiinin
,; lisävesi puolisen tusinaa \ sänoinalehtiii oli pakotettu jät*
vtämäänkirjotuksen' julkaisemisen «
olivatkin jo' tehneet sopimuksen sen painattamisesta.
JMfitä kaikkea katoliseii kirkon voimat vaikuttavat,
julkiseen sanaan niissä piireissä; joihin ylelsöri silmä
e. uletu. Canadan sanomaHdislpn ahdas Jienki on . ' . v i ' ' V
, , . ; , . . . . . -Il ''^•'y^ 1^ rappiokaus. on luonut, on muodos
varmana todistuksena niista voimjsta, jotka sille suun- n . . . . ,.. ,
.an ..n.fcv«. Näiden ptaeiden V J i e h kantla eiv» 1° ' H " "'••T^'' ™'? .""T"'™-
«de. hisloriailto tosiasi saa «elvitä dikeass. valos- ''""^ 'y»™»'"»"™ knk^tannseksi. Samalla
saan. Mitä totuutta ja oikeudenmukaisuutta voitaisiin
asiain näin ollen .odottaa porvarilliselta lehdistöltä
meidän nykypaiväisessä elämeissämme.
tenkin jö saanut vaman käsityksen.
Kaupunkien terveydelliset olot ja puhtaus ovat pai-rjon
pareinmBt kuin odotb. On enetiunän kuin ih-meteltayää
tarmokkuus, jolla korjataan tbloja kau<
pungeissa ja rakennetaan asunnolta maassa. Järjestys
Keuvosto-Venäjällä on paljon parempi kuin Länsi^Eu-
Topassal Ei mikään Länsi-Europa» maa nykyään voi
ylpeillä niin hyvällä iätjeslyksella.
Parin päivän kuluessa tutustuin Pietarissa sata-anaah
ja Putilovin tehtaisiin. Oli hauskaa nähdä satamassa
valli^vaa järjestystä ja siellä suoritettavaa
työtä. ^ • • V
, Fotilovin tehtaalla tulin edelleen vakuutetuksi, eitä
Meiivosto-Venäjä ei huolehdi ainoastaan tästä päivästä,
vaan'myös'tujevasta ajasta, huolehtii myös niistä tehtaan
osista, joissa, nyt :.ei suoriteta työtä, mutta jotka
kelpaavat vastaisuudessa käytettäväksi:
Mielestäni f on Neuvosto-Vienäja ainoa Eurppan
maa,' jonka asukkailla on täysi luottamus tulevaisuuteen.'
E^lannissa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa,
Icaikkialla on ihinisillä tunne, että paras on eletty,
biionompi edessä. Ja jos vertaa Venäjän työläisen ja
äojen järjestely kohtaa monia vai-keoksFa.
^'Ammatillisissa järjestöissä on
v^in vähän naisia luottamustoimissa,
vastuunalaisia toimia hoitavat
miehet Kongresseihin ja muihin.e-dustajakokouksiin
ei yleensä valita
paljon ..naisia. ISmä on' synnyttänyt
paljon kritiikkiä Saksassa yleensä
vallitsevaa järjestelmää vastaan,
mikä katsotaan osoittavan halotto-muutta
naisten intressejä, kohtadm
vatustyön iekoa pÄkiah,.*
estSn keskuudessa.
toUe entis^ zJ^l^'^
iSilpallevan unionismiii
tuhot
. . . , . . . . . . . . . ,. . ^ . r maaorjinM^ kasityolaisineen. Nouseva porvaristo
toluomarna toimineet?henkilöt olivat yliopistojen pro- . i j : ^3„lii:; . . . t
f^oreila ia »«il. .ppi' neia. C- ana-d.a.l Än »?ia.n.^. ^ uudlen ja täydellise.m män ^t uotantotava• n o. hella kohos^i
.in,taei.,alkakausj»|ka.,u «sh enaimaiset oikeudet t«on ^^,^|^_^ . . . . .. .« " »
«.jotnksenjulkaisen^ee,. - ,^1^,; ^ ^ ^ ^
Miittä samoin kuin edelliset yhteiskufinat joutuivat,
ön kapitalistinenkinAjärjestelmä joutunut historialliselle
rappeutumisaateelle. Maailmansotaa vqidaan
pitää nousukauden rajapyykkinä. Sillä sota oli se,
" oka johti kapitalismin . rappioon ja rappeutuminen
alkuuv säännöllisesti edelleen, ollen nyt sillä asteel-a;
elfei 6e enää, kykerte läheskään kunnollisesti elät-jii'**'
»^^'^t,T'"T''T\. . . ».-tämään tuotannon päätekijää,'työväenluokkaa. Kaik- ^Mvmmm' 4*»"» J * * „ 7 ' t » !*• fa k.ikta.ia. oisia L«an.oa «SkeTh-dessa
»aimtunjulkau,™ n»»».»». Het. ^_ ilme.. . ^ ^ ^ ponnfeteleva. valla^aoiijat
ta pitieinmäHe?^
l^sä olevan riislfijäluokan hyökkfiys^ t
Vastaan asentansa pelastamiseksi on muodostunut kansainväliseksi
ja pyrkii se riistämään työväeltä pienim*
mätkin oikeudet, mitä vuosikymmenien aikana ^on lais
tell.en saavutettu.'i Luokkataistelujärjestöjen julkinen
oiminta pyritään työväeltä tuhoamaan, 8-tUnnin työpäivää
vastaan käydään raivokkaita hyökkäyksiä ja
huolimatta korkeasta elintasosta »alennetaan' palkkoja
sikäli kuin työväen vastarinta sen^ saUii. Yleismaail
mallinen ahdinko, jonka' kapitalist^en^^t^^^^
koettaa porvaristo rappenttaa työväenluokan henkises
tikin, koska se tietää; eitä sikäli kuiit; tässä onnistuu
öytyy mahdollisuuksia sen valtakauden jatkumiselle.
Synkkää olisi todella ihmiskunnan tulevaisuus, ellei
taistelevan proletariaatin valon soihtu vvikkaisiloimu-Neuv
»sti-Venäj8 aan porvarillisen maailman pimeään yöhön.
Wkomailla loira^^^ Pistlmiä
jästa»'nimisen liiton sihteeri Konts on tutustumassa . r -
Venpjän sisäisiin oloihin^ Vaikutteistaan on hän kerto- Vuonna 1914 kukoistustilassa ollut kapitalismi on
nut seuraavaa: nyt tällä hetkellä pahemmassa kuin pulassa; ^ on me-
Tulin Venäjälle nähdäkseni kuinka uudistus on neltänyt kaiken järkensä tja malttinsa, ^6 päivä päivältä
käynyt lyhyenä sodan jälkeisenä, aikana. osoittautuu yhä kyvyttömämmäksi keksimään minkään-
Olen täällä ollut ainoastaan 12 vuorokautta. Olot laista vähääkään sopivaa polttavien pulakysymysten
täällä ovat paljon paremmat kuin luulin. En ajatellut ratkaisua; Kulovalkea, joka siihen aikaan oli kylemäs-vaikutuksistani
ennen lähtöäni mitään kertoa. Olen kui- säBalkanillai on tällä hetkellä kj|emässä kymmenissä,
eri tulenaroissa pesäkkeissä.. S?" voi olla kytemässä
vielä kuukausia jä vupsia, sillä vuodet eivät merkitse
paljoakaan historiassa. Mutta Dardanellien kysymys
ratkaistaan vasta silloin lopullisesti kun eräänäl päivänä'
vapaa Turkki ja vapaa Venäjä lausuvat viimeiset
Englannille kovin Bcäyät sanansa. Mesopotamian y;m.
kiyennäisöjjykaivoskysymys muutoin johtaa ennen pitkää
suoranaisiin ristiriitoihin. Egyptin kysymys aihei^t-taa
yhtenään suunnattoman suuria huolia lontoolaisille
valtiomiehille, Ruhrin taloudellinen sota, puhumatta
laisinkaan sen valittön^ästi aiheuttamista moninaisista
lukemattomista vaaroista, syventää Europa mannermaan
itsevaltiaan imperialistisen Ranskan ja En^
lännin • välistä kuilua, jonka ennemmin tai myöhemmin
umpeenluovat mil^oonal ihmisraadöt. Puola tiekee
yhtenään sotavarustuksia, pikku-entente varustelee
myös sotaa, brittiläiset valtiot tekevät sotavarusteluja
osaltaan, tehdäkseen Venäjän suuren vtdlanknmonksen
tyhjäbi; Europassa alkaa pistimiä olla tieheämmässa
kuin hiubia päässä. Kun kerta näin perin ki^keän
intobiraois4&ti valmistellaan kaikkialla sotaa, niin'johonkin
sitä lopulta epäilemättä johdutaan.
Kirjassaan cAraerikan työväen
liikkeen vararikko», joka tulee koh
dabkoin kirjamarkkinoiUemme, kirjoittaa
; Wm. Foster; kilpailevasta
unionismista m., m. seuraavaa:
Kilpaileva unionisriii^on ilkeä tauti,
joka vaivaa ja jäytää koko työväenliikkeen
elinvoinia. Sen pääasiallisin
vika on siinä, että se Kuluttaa
liufckaan niiden voimafkkai-den
ainesten ponnistelot jotka määräävät
.kaikkien työväenluokan järjestöjen
kohtalot. Se tekee sn si
ten, että öe vetää pois nämä harvalukuiset
-ja arvokkaat taistelijat
joukkoiammattiunioista, missä ne
toimivat juuri edistyksen je elinvoiman
päarjoustimina ja johtaa nii'
den huomion' hedelmättömään ja
toivottomaan mahdottomain ja utopististen
teollisuu^järjpstöjen rakennustyöhön.
Tämä ammattiunoittei^i
pa^]timm^a;n elinnesteen poia virtaaminen
^kaa näitten järjestöjen
su^nnattomalla heikkenemisellä ja
päättyi siten, että i?en seurauksena
Oli ty^väienliikkeep jokaisen haaran
yhtäläinen voimattomuuo; .siilä koko
j[ärjeatyneen työväestön menestys
jaihyyinyointi, poliittinen, teollinen,
osuustoiminnallinen ja valistuksellinen,
riippuu ammattiuniois-ta,'
työväenluokan ..perusjärjestöistä,
kuinka kukoistavassa tilassa .nämä
ovat. Kakspisunionismi hävittää am-mattiijijipitten
voiman ja kun se
tekee, set), .^man se maan pois koko.,
työväenlupkan jäxjestorakenni^
senalta.'
^iftä asti kun DeiLeon suunnitteli
kafksoisvmiopismin ohjelman, E -
hes ,'lfpjmejjyipmpntä vuotta sitten,
on se kpluttaput tavattoman määrän
veirrattonfian arvokasta taisteluvoimaa.
Kymmenet tuhannet pw-haat
miehet, mitä ameriJkalainen
työväenliike on koskaan tuottanut,
ovat antautuneet kokonaisuudessaan
sen palveluksfeetf ja • ival; ne' tuhlanneet
kokonaisia valtamerellisdä
inhimillistä tarmoa saadakseen sen
kaiian ;odotetun uuden työväenliikkeen
toteutumaan. Mutta' he syytivät
vettä iiiekkaan. Kaksoisunionis-min
paahtava. erämaa nielasi heidän
^ityksensS jättäen tuskin merkkiäkään
"jalolle. Nykypäivän kaksois-'
unlot, lukumäärältään moi&itykset-tömät,
muodostavat todellakin sää-,
liitävän tuloksen korvaukseksi sii-fä
suunnattomasta hinnasta, minkä
ne ovat kaupassa maksaneet.
Katsottakoon resimerkiksi Industrial
Woricers of the World-järjes-töä:
Sillä tarmon' ja itseuhrautu-,
vaisuuden ponnistelun määrällä, mx-kä
sille järjestölle on tuhlattu, olisi
saatu aikaan ihmeitä ammattiunipit-ten
kehittämisessä ja laajentamisessa.
Mutta se on ollut voimaton saamaan
aikaan mitään todellista L
W. W:8sä. Nykyään, 17 vuotta sen
perustamisesta^ on sillä paljon vär
hemihän jäseniä (puhumattakaan
sen paljon vähemmästä vaikutus^
vallasta) kuin silla: oli alkaessaan..
Viimeisimmät saatavilla olevat tili-kertomukset
osottavat, että jäsenmäärä
ei ole ehempää.kuin, 16,000.
1905 sillä oli' 40,000. Vielai^ sen
entinen vallankumoaksellinen hen-kikin
on rappeutunut v siihen | määrään,
että tiämäijärjesto on nykyään
tullut tuskin muuksi kuiri* e-räänlaisdcsi
liitoksi, ^oka käy sotaa
ammattiunioita vastaan ja häpäir
see ja- harjaa taistelevaa Neuvosto-
Venäjää, t W. W. on mielettömän
kaksoisunionismin hautapatsas.
Canadan One 'Big Union on toinen
kaksoisunionismissa turhaan
kulutetun taistelijan ponnistuksen
esimerkki. Neljä vuotta takaperin
se alkoi suurella torvien toitotuksella.
Sen tuleminen toi, riitaa vanhoihin
ammatöunioihin ja särki niK
den rivejä. JNe menettivät jäseniä,
militantit vetivät pois niistä aineksia;
O.B.Ui-jäcjestöönj Kuiteffkin,
tänä päivänä" tällä järjestöllä,' huo-ilmatta-
siihen kulutetuista ponnis^
teloista, on vain mitaton jäsenmäärä.
Ja sen rakentava vaikutus
on samassa suhteessa. Se oli kallis
ja, kovaonninen kokeilu ja on saanut
aikaan pääasiassa vain hävicys.-
tä' canadalaiselle työväestölle. Wor-ker$
IntemätiohaI inäostrial Union^
toinen V yleismaailmallinen kaksoiss-uniojärjestö,
on kiinnittänyt itseensä
\ Sosialistisen Työväenpuolueen
huomion ja toimintahengen 14 vtro-den
ajan, mutta icuuhitt siiUeh nykyään
::valn muutamia satoja todellisia
'jäseniä. Samallaista taisteli-javoimain
tuhoisaa tuJilaujsta osol-tavat'
ne luvultaan tusinaan nousevien
k^oisun^ioitten saavutukset,
joita unioita on alettu erinäisissä
teollisuuksissa. Kaikki' ne ovat' sananmukaisesti
polttaneet loppuun
militanttien . tarmon. Lukuunottamatta
kutomo-,^ ravinto- jaT kenkäteollisuuksissa
olevia nnioita, jotka
ovat saavuttaneet 'jonkunlaista me->
nestsytä,' ovat nämä , il&ksoisniot
.epäonnistuneet täydellisesti. Ne -o-
;Vat nielleet .sanomattoman määrän
työläisten keskuudessa olevain par-,
Mittep,. ainesten ponnistelua eivätkä
ole siitä tulokseksi antaneet
niin ;/mitään. Kaksoisunionismi on.
hyödytön ja mahdoton työväestön
ka"Ui3arvpiaimman elinvoiman tuhlaaja.
Se on .pohjaton -kuilu, johon
tiyöläiset ovat turhaan tarmonsa ja
toveitaan eyyjtäneet. .
Taisteluvoimain tuhlaus, jota
kaksoisunioni^ni on niin kauan aiheuttanut,
on, vaikuttanut suoranaisesti
ja tuhoisasti ämmattiuni-oihin.
^SUlä monia vuosia melkein
kaikki r^dikaaijset sanomalehdet ja
vallankumoukselliset johtajat olivat
perinpohjin tuon kaksoisunionismin
vallassa. Niiden ' odelmassa merkit-sivätj-
vanhoista unioista luopumisen
ja v^istysmielisen unionismm aatteet
yhtä ja samaa asiaa. Seurauksena,
siitä' <oli 'se; että niin pian
kuin toimivat työläiset ammatti-unioissa
tutustuivat vallankumouksellisen
unionismin periaatteisiin,,
nielivät ne myöskin dualismin, kaksinaisuuden
aatteen. Siten menettivät
ne luottamuksensa ja mielenkiintonsa
vanhoihin järjestöihinsä
ja •joko erosivat .niistä; kokonaan,'
liittyen jonoinkin kilpailevaan uni-oon,
itai tulivkt sitte välinpitämättömiksi;
toimettomiksi niissä. Tämä
edifitysellisen vähemmistön tukku-eroaminen
yleisesti ;aiheutti itse
edistyksen aatteenkin ei'oami8en
ammattlunioista^ Jo nupussaan tuhosi
se kasvavan militanttien sadon,
sen ainoan elementin, jonka kautta
mehukasta elämää ja kehitystä
voisi tulla vanhoihin järjestöihin,
Kaksoisunionismi kuivatti itse
edistyksen lähteen ammattiuniois-.
sa, se i tuomitsi ne hedelmättömyyteen'
ja lamaukaeen. Se oli kauan
jatkunut - työväenliikkeen hitaan
myrkyttäftiisen prosessi.
Pöytäkirja
.Egyptin uhioriistineit
liike
Egyptin ammatillisesta liikkeestä
on mainittava, että Kairossa on 21
ammattiyhdistystä ja Aleksandriassa
17. Viimeksi mainitussa kaupungissa
on myöskin paikallinen ammattijärjestö
*— Työväenunioni —
johon kuuluu 24. eri ammattialalla
työskentelevää järjestöä. Pankki-henkilökunnan
keskuudessa on
ckansäinvälinen unioni>, johon kuuluu
n. 1,600 jäsentä: V. 1921 perustettiin
ammattijärjestö, johon ilmoittautui
> noin '60,000 jäsentä.
Ammatillisia järjestöjä eivät viran^
omaiset eivätkä työnantajat ole tunnustaneet.
^
" tehty Canadan \ Työläispuolueen
'suomalaisen järjestön 'itoimeeii-plnevan
komitean kokouksessa 9
i).. syyskiiuta 1923.
Saapuvilla olivat kaikki t.p. komitean
jäsenet. Puhetta johti Latva.,
^' \
'.Pr6teatitcobouJbin«« tehdyt päätöslauselmat
jätettiin pöydälle - siksi
' että ehtii saapua useimmilta osastoilta,
jotka, sitten iaikki • yhdistetr
tynä lähetetään määräpaikkoihin.
Luettiin tpv.; John Wirran kirje,
jossa 'hän tiedusteli "josko t. p.
komitea haltiaa ottaa lisää pikku-*
näytelmiä järjestön ; osastojen näyteltäväksi;
ilmoitti tehneensä ; 2-
osaisen näytelmän «Punaiset Ki^-
lept', jonka hän soyittua. korvausta
vastaan 'olisi halukas antamaan järjestölle.
, Sihteeri ilmoitti Jrirjotta-neensa
tov. Wirrajle ja kehoitta-»
i^eensa lähettämään sanotun näytelmän
. tarkistettavaksi, jonka tov.
Wirta lähetti ..ja -sihteeri oli -pyytä-i^
yt .tp. komitean jäsentä tov. 'Ahl-gvistia
tarkistamaan ja antamaan
lausuntonsa t.p. komitealle. Tov.
Ahlgvistin lausunnon ' .perusteella
pääiettiin ottaa -näytelmä järjestön
qsastojen näyteltäväksi :joa tov. Virta
%väksyy seuraavat -ehdot: että
s^nt>tun nMelmän vuokrasta hänelle
luovutetaan'' ipuoleti ollen vuokaa
sama mikä on järjestön kesken
käynnissä pikkunäytelmistä ja- t.p.
komitea huplehtii ^näytelmän -kopi
oimisesta. Tov. Jokela velvotettiin
Ahlgvistin kanssa tarkistamaan näy-tefmää
ja jos .'katsovat tarpeelliseksi,'
tekifvät siihen tarpeelliset muu
tokset, koska tov. Wirta niitä: pyysi
tekemään jos 'katsotaan tarpeel-liseksir
jotl^a ovat palautet'£tiva "kappaleen
;yhteydessä tekijälle, että
hän voi kirjoittaa sen lopullisesti
puhtaaksi ja sen jälkeen luovuttaa
t^). komitealle .jos tarjottu korvaus
häntä tyydyttää. Samalla jätettiin
tov. Wirralle oikeni tarjota tätä
ja entistä näytelmäänsä, • «Kaksi
kirjava^ Yhdysvaltain näyttämölii
toUe, tai jos tov, .Wirta' haluaa^
niin tp. komitea tekee ilmoituksen
Yhdysvaltain Suom. järjestön osastoille,
että sanottuja näytelmiä saa
järjestöltämme Vuokrata,' koska ne
täällä ovat. valmiiksi monistettuina.
Suomen Tyiivaeiipuolaeeile kerätyt
varat, jotka tähän mennessä
ovat. saapuneet keskusvirastoon,
päätettiin julaista lehdessä.
^ — »uniuj osastoa
sunden.'rBovifan oEasto on olla»j
leena jo niin kaoän, että
jjuusDus toiuluisi kokonaan
tölle, mutta koska entijiä
osaston' jäseniä on Conmeij
tossa, niin päätettiin hovuttaj ^
notun osaston omaisuus c^ij^j
osastolle, josta heti saavat Vj^
sata dollaria kirjaston
seen paikkakunnalle ja lopii"^
'M
Naiset ja ammattiyh-distysfiike
Saksassa
Kansainvälinen työtoimisto on ju-lais^
iit selostuksen haisten amnia-tillläesta
järjestäytymisestä Saksassa;
Seioötukseääa mainitaan,; että
kun • V. 1914 oli Saksassa .ainoastaan
210v314 ammatillisesti vapaissa
ammattlyjidistyksissä järjestynyttä
naista öll '10 "pros. vapaiden ammattiosastojen
jäsenluvusta on nais-,
ten järjestyminen seii jälkeen' lisääntynyt
riiin, ettö v. 1922 oli naisia
vapaissa ämmattiyhdistyksis^ jo
21 prosehtUa niiden jäsenluvusta
eU l,'?53,6t6'uMsjäseJitä.
}^alstyönt;ekijÖillä on Saksassakin
yleensä alemmat .palkat koin miehillä,
suurimmaDa osalla vain noin
2/3 miestyontelnjäin palkasta. Mua-itejimj^
sa, jookk!'oso|amuksissa kyllä on
määr^t%,' eirta "naisten palkat-, eivät
saa o&avähekpia kuin SO prosentf
tia : .huestyöntekijäin paikoista. Ainoastaan
pienellä osalla paistyönte^
kijpistä 'kiitomateqllisuudessa ja
vaatetusliib^eissä on sama palkka
kuin mle3t;^önteldjöilläkin. .
Eräässä artikkelissa' kansainväli-
'sen työtoimiston viikkojulkaisussa
iarioitta'a ! rva Gertrud Harma, jäsen
Saksan Ammattijärjestön nais-sihteeristölssä'
sekä^ Preussin valtiopäivillä,
etta ammaUiyhdistysteori-"
an mukaan ei naisten» ja miesten
palkoilla saisi olla mitään eroa,
mutta käytännössä sellainen palk-
Sointulan'' oiaito ilmoitti osaston
luovuttaneen 'osaäton varoilta. $75.
Suomen Työläisnaisen avustamiseksi,
jotka varoit on lähetetty Yhdysvaltain'
suonialaisen järjestön välityksellä
.' määräpaikkaansa, fl^
le "päätettiih ilmoittaa, että kaikki
varat järjestön sääntöjen määräämänä
on lähetettävä järjestömme
toimeenpanevan komitean kautta,
joita kerätään ja lahjoitetaan yleis-ludteisiin
tarkotuksiin, että saadaan
lalijotuksien ja keräyksieiia suuruus
vuptuisiiA tileihin. .A
Yapa^ibn liikkeen . koebalanssi
liikkeen tilistä luettiin,' joka sellaisenaan
hyväksyttiin; , •
Luettiin Port. Moodyn. osaston il-moitusv
että ovat alkaneet* rfcolmin-tahsa
uudelleen kahden kuukautisen
lainautumisen jälkeen. OsastO' lausuttiin,
tervetulleeksi jatkamaan en
tistä: toimintaansa järjestömme yhteydessä,
, . ' _,
4:nen piiritoimikunnan pöytäkirr
jat^uettiin.' Ei antanut aihetta kesr
kusteluun. ,
JSrjeiton «ihteerin tov. Hillin kirjeitä
luettiin useampia, joissa toV;
Hill selosti matkansa vaiheita, eri
osastoissa käyntiään. Raportit sei'
Iäisenään hyväksyttiin. V
5:naii piiritoimikunnan - pöytäkirr.
ja luettiin. Ei antanut aihetta kes-kustehion.
; Kakabefai FalU nimisestä paikasta
ilmotetaan että siellä ;olevat auo-'
mafäiset toverit ovat perustaneet
osaston jOanadan Työlläspuolueen
Suomalaiseen' jäorjestöän.J Osaston
nlntenä. tulee olemaan. Gonnie^n
Canadan Työläispvolueen Si!iom~alair
sen, Järjestön' Osasto. 'OsaiBfolle
päätettSin- lähettää; jfieidän' pyytä-niänaä;'
tarpeet jörlauBua' osasto' ^r-vetuneekfflDV
Canadan TyHäi^uölö.
een yhteyteen .Suonialaisen ^ j e »
tön kautta, edistämään^ "-voimiensa
mulaan vaUankumpukselliseil kasr,
lyttää osasto hallussaan sih; r
tulee ensimäinen järjestöi rt?
Jakofcous,' joka päättää h^r
man käyttämisestä. ^^"^
3;Ben pUritoimikannaa kbi. '
sa tiedusteltiin josko t,k. 'i '
ottaisi -osaa- heidän piirinsrJ^J
agitaattorin palkkaamiseen, f ?
tiin ilmpttaa, ettei t.p. komitefj
lä;kertaa voi ottaa ^
osaa.-
Kirkland Laken osaston kiti.J
ettiin, koskien omaisuuden bi?
tokypymyatä. Sihteeri vel?otS
antamaan heiUe ohjeet niiaa i ^
doissa, jotka 'ovat m\stn\ki
kysymyksen kanssa totnudea^
kaiset. Samoin 'White Fishin ontolle
heidän kyselynsä johdiata?
piaisttuden. .Mlistuttamiskysyiayv
sessä ^leivotettiin sihteeri antsm.
tarpeeUiset 'tiedot.
Vapauden ^liikkeenhoitajan Saj!:
piestä tilaamat- kirjat tarkastettiij'
ja tilalis sellaisenaan tilattavak'
hyväksyttiin. . •
2(sen piirikomitean kirje
koskien aikaisemmin päätetyn tnpiJ
agitaattorin toimen järjesteIyL'ij'
voitu lopullisesti päättää ena>nktiit
tiediis^laan asiaan lisase^yHystj^
joka,^: sihteeri velvotettiin
ja .tiedon saatuaan kokoontuu ti
kqmitea asiasta lopullisesti pästfc
mään.
Toreriliikkeiden välistä kirjeet-vaihto^
luettiin, sekä päätettiin tfi.
hin kohtiin vastata, jotka lausnnto.
amme tarvitsevat. Pian ilmestyviä
taskukalenterin nimeksi suositelffii'
«Työläisen taskukalenteri». Tovea
ja^ ^ Vapauden liikkeen välisestä i^.
nauksesta päätettiin ilmoittaa Yk-i
dysvaitain S. J. t.p. komitealle, että
.Vapauden liikkeen hoitajaa a-
Ipstuksen To;ferin tekemistä vi-heistä
pidämme sellaisena, ett§ niij:
tä^pn Toverille huomautettava, etti
hän erehdyksensä korjaa -ja toi-meenipanevien
-komiteoiden määräyksestä
noudattaa sopimuksia tästä
alkaen, niin ettei tuollaista te-kasotkua
tule jatkumaan. Sanaili.
päätetjtiin ^ v^lvpttaa Vapauden lii-;
ke. niaksamaan .tilivelkansa Toveriin:
le, sillä ei ole sopimuksien mukais-'
ta pitää niitä maksamatta. vaikka. •
Toverin liikkeenhoitaja , rikla»kia
sopimuksia. Eteenpäin liikkeenhoitajan
ehdotusta päätettiin kannat^-i
taa, että arv»kkaammat kirjat, jw^^
ta kustannetaan, toimitetaan hufe;
lellisemmin. .,
A. JPäivion: runoteoksen palkkipa;;
maksamisessa kannatamme TySmie-.,
hen liikkeenhoitajan ehdotusta, et- [
tä asianomaisen kanssa sqvitaan
kerrallaan maksettavasta korvaaV
sesta."
Myr»ky osaston ilmoitus, jossi
sanottiin, että ovat yhdistyneet-
Spintulari osaston kanssa, hi-yäksj-t-tiin
koska he itse sitä haluavai
Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin.
Aino Gröndahl ja Ahlgyist.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
JUSSI LATVA, v.t. sihteeri. .
Olemme tarkastaneet edellä .olevan
pöytäkirjan ja hyväksymme seit
-kokouksen päätösten kanssa yljtäpi-
Ailio Gröndahl, J. W. Ahlgvist.
((pöytäkirjan tarkastajat)
Vfm. Arnbergin ja A. T. Hilliä
• väittelyatä P. Arthurina 28 l»-
eI6&uata.-
.Väittelyaihe: Kummanko, Wor-kers
-Partyn, vaiko O.B.U:n me-'
nettelytavat ovat paremmat teoUi-suusunionismiin
pyrittäessä.
iArnberg 20 m.; En ole tullut:
väittelyyn sen. takia,, että taiitoi-
.sin esiintyä minään suuruutena. '
Tahdon vaan puolustaa niitä me-^r
nettelytapoja* joita O.B.U. käyttää.
Feodaalinen aikakausi ei oUnt samaa
mitä on nykyinen trustiatonot
kapitalistineni aikakausi. Nykyään
vallitsee monarkistien ylivalta. Sen
viioksi pitää'^jäi^lstää vissi teHtä-v
a , i vissit menettelytavat millä
voimme ottaa, .vallan pois trustiti-tuneelta.'
kapitalistiluokalta. Anuna-
Killiset ja-poliittiset järjestöt ovat
epäkäytännöj^set -Työväestön voi:
dakseen se suorittaa- täytyy i'snes-tay£
yä .tuotamjOMa. Heidän eipi^
luoitaa johtajiin, AJkuaikoina 0. ;R
TTrfiun ajautui: opportuniätijia aineksia,;
joidem päämääränä oli. ajaa ,
«e karille. Suomalainen Järjestö or
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 18, 1923 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1923-09-18 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus230918 |
Description
| Title | 1923-09-18-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
2 Histaina, itn^skuon 181». — Toe. Sejtt 18; No.
ialoiipojan asemaa »iiien, millainen s&oH kolme vuot*
Ssmä»nsQomalma&n työväestön ääneakanoattaja. ilmpB. ta' sitten, niin, akäli kun tumien asemaa, se on kolmea
«^ofibprvsga. Ont^ joka tiistai. torBtai ja lauantai, vuodm ajalla paljon 'parantunut/ Sen sijaan laasj-jiinrr-:-,,---—
II,. ^ . ^ . ^„ , „ ^ „ a Europan työläisten tila viimeisten kolmen vuoden kuluessa
on vain huonontunut. - •
VAPAUS
(Liberty) - ^ o„v
Hlö onljr oTgan Rnoi* Wor&cra ta CMjaa». no- j^j jgtta Venäjän vallankumouksen kuluessa
fa SBdbnry, Ost, every l^eg^ay, ThaTed»y«nd ^^^^ i,^,i^„^^ ^^j^j^^^ „ähdg „ite„ JVeuvosto-Venä.
jää luodaan, ja vertaisivat sitä Länsi-Euröpan kebi-iyB'dnäelS8e^
n76c; 1^^ tykseen, niin he epäilemättä lausuisivat, että uhrit ei-mnt
The Vapana la the l^tTQd?ertisiiigia8diPÄ»pmoqg jj^y^^^ menneet. Venäjän työväestö voi olla
tyytyvien, että teki vallankumouksen.
Vepanden konttori jatoimitas on Liberty BnOding,
Iiome St., Puhelin 1038.>'-'Postio8Öte:
Bpggg,, Sadbnry,Ofat 1^ l,'4vlr 1 *
Caaadaan yfad vk. |4.00, puoli vk. ?2.26, kolme kk. ^'•^gSt^l Suomeen; y k a i ^ ^ vallit"s'e^v'a^ "t^a lous^meujoltloett typ^eK ruySfsittueeuinsk kuaJnnatasKjaäoilj seasnte lmriäistt,o ojnoi sjsaa
orjuuttamiseen toisen luokan hyväksi, tulevat väisty-mml^
i^Ti ioi\]9 m takaukset. . ' mään uusien, täydellisempien järjestelmien' muodostu-ri53Sta"
kerran julaistuista ilmotokBista 40c' essa. Tämä edellyttää, että kulloinkin vallitseva järjes^
galstatnuinaUa. Suurista fl/notuksista sekä flmotokfli^ lelmä on sivuuttanut kehittymismahdollisuutensa, yh-
^ ' ^ " ^ ^ ^'^'^IIKJ leiskunta rappeutuu ja ajaa kaiken ylläpitäjät, työläiset
iiSÖCi mitä kurjimpään ^loudelliseen; asemaan.
Mutt^ samalla Jiun ijäin tapahtuu, menettää elinvoimaanpa
myös yällassaoleva luokka. Se herpaantuu
l|e^ki^j;i, koska seii joutilaisiius, ylellinen elämän
tapa ja irstailu kuolettaa sii^ 'tafpeen ja kyyynkin
luoda uutta ja-pysyvää. Sen luolaan.|^uoaeI<^änteh^^
tavä- yhteiskuiikn ylisillä onf pitää Jbu^lta riistetyn
« « r S x = f f ? f f i ^ ^ luokan riiston voiri|ia)Jistuttamisesta. Tätäkään ei' se " WM^lt 9f^' ^^^^ ^ ^ useissa lapaubbs.'kykene lekemää. itse. vaan jätffi
sen palkattujen lakeijainsa huoleksi.
KatolisiSn ki^jjCQP. ,feä?»nyy,S Qi^^^ijiSfJi Sll^o^n kun yhteiskunnan asema on tällainen,, foutuu
'lehdistössä ' se seka8.orto.on, koska se ei kykene hyödyllisen työ^i
))r - i ^oritlaljille tarjoamaan riittävää elämän turyaa. Ta-,
Roomalaiskatolisen kirlcoayaltä julkisen sa^an^aj- i^^^^xim sorretut ovat päkoitctut nousemaan laisia
on saaVultanut Amwk<«n mantereella ?ur,u)h8en Hat- ^^^^^^ asemansa ja elinehtojensa puolesta. Tämä syn-uD^
iSen- isarniyydenmerUt näkyvät niin;^yvip>ul]«jD ^ Vallassaolijain keskuudessa alkuperäiset
xyppikirjojen le^dillä ktiin myöskin sänomal Jtien päls- ya|^;t juiee„. OrJu^iteltutvkansaDkeii^^ joutuvat aitoilla;
Kaikilla aloilla on julkinen sana^.l^^ t^o)taan mit^ katalimman vainon alaisibi; Mut-väis*
a määrässä joutunut katoojisten pt^flaattien käsky- ^^j^^j,^
kuntamuodon ja sen iäötantolaVäh väistyä ujiden ja ter-
Juurl ikään on Canadassa tullut päivänvaloon häm- i. . „ , , - ...
mapsityvjtäävä iÄSivounnläyyllio^s Rtoooommaalalaisiksatatoolilstean kkiirrkkoon. kt.o-' ^.7. • ' " v" ' ? T ^l"^"
mentovällastfl sanomaleKdistösSaV Hodder ja Stbu^ton
niminen kustannusyhtiö V pani äske^^^ kir- '"^«''ff^^nyaj^ sor^i piiljponine orjineen ja' körskei-
JotHskilpailun, jossa eräs,Canadan historiallisia oloji
käsitteli kirjotus pääsi eus
. , • . ' „ i;j„,„,:„li;<.5a «i„;o yliniyksineen. Samoin 'kukistui Iceskiaikainen yh-
.jotusk.lpa.lun, ,ossa eras Canadan h.stonalhs.a oloja ^^.^^^^^ ^^^^^.^^ ^^^.^^^.^^^ ..^ .atebstoineen,
Tuo kiitjotu8t08i(||o|j?n pohjalla käsitteli Canadan-
Varhaiseinpia^^^^ ^^^^ ja aiinä .ylitey
idessä kirkön-isien ja jesuiittain toimija,-jok^
»ojfJiseMjkaM kajkis8a suht
tettävönä, Kirjöttaja' oli iiähtäyästi käioittanut
enempi tosMoitfl een;^ijaanf fettä hän ofei ;valhetei
leii ja: väärlfiU^
icbjtnöuksla^S^^ - ^
pyttyä, a n n Ä erinäisten katolto laitostej ja j^^^^^^^ I,^ j^,.^^^„^ tuotantovälineitten'ja
töjen taholU ymmärtää, elta k.r,otuksen ,ulka.sem,nen ^^^„^ ^^.^^^ ^^^^^ ^^.^^ ^^^^J^
. e( enään v V i ' ^ ™i
' ei ole auot^vao ja, niin täytyi kymessä, olevaa aikakaus-jfirtkaa^
;jiiilfaisemiaiä; ' Katooliiien
'itaffften yh^istys^^^ asettaa kaikki kuBtannu8yh|Eiot
boikoteerauksen. alaiseksi, joka uskaltaa ryhtyä? kirJo»
Ä e n julkaisemisella arvösielemaan edes kaloolisen
kirkon menneisyyttä. Ja iiiin MacLrean'sin makasiinin
,; lisävesi puolisen tusinaa \ sänoinalehtiii oli pakotettu jät*
vtämäänkirjotuksen' julkaisemisen «
olivatkin jo' tehneet sopimuksen sen painattamisesta.
JMfitä kaikkea katoliseii kirkon voimat vaikuttavat,
julkiseen sanaan niissä piireissä; joihin ylelsöri silmä
e. uletu. Canadan sanomaHdislpn ahdas Jienki on . ' . v i ' ' V
, , . ; , . . . . . -Il ''^•'y^ 1^ rappiokaus. on luonut, on muodos
varmana todistuksena niista voimjsta, jotka sille suun- n . . . . ,.. ,
.an ..n.fcv«. Näiden ptaeiden V J i e h kantla eiv» 1° ' H " "'••T^'' ™'? .""T"'™-
«de. hisloriailto tosiasi saa «elvitä dikeass. valos- ''""^ 'y»™»'"»"™ knk^tannseksi. Samalla
saan. Mitä totuutta ja oikeudenmukaisuutta voitaisiin
asiain näin ollen .odottaa porvarilliselta lehdistöltä
meidän nykypaiväisessä elämeissämme.
tenkin jö saanut vaman käsityksen.
Kaupunkien terveydelliset olot ja puhtaus ovat pai-rjon
pareinmBt kuin odotb. On enetiunän kuin ih-meteltayää
tarmokkuus, jolla korjataan tbloja kau<
pungeissa ja rakennetaan asunnolta maassa. Järjestys
Keuvosto-Venäjällä on paljon parempi kuin Länsi^Eu-
Topassal Ei mikään Länsi-Europa» maa nykyään voi
ylpeillä niin hyvällä iätjeslyksella.
Parin päivän kuluessa tutustuin Pietarissa sata-anaah
ja Putilovin tehtaisiin. Oli hauskaa nähdä satamassa
valli^vaa järjestystä ja siellä suoritettavaa
työtä. ^ • • V
, Fotilovin tehtaalla tulin edelleen vakuutetuksi, eitä
Meiivosto-Venäjä ei huolehdi ainoastaan tästä päivästä,
vaan'myös'tujevasta ajasta, huolehtii myös niistä tehtaan
osista, joissa, nyt :.ei suoriteta työtä, mutta jotka
kelpaavat vastaisuudessa käytettäväksi:
Mielestäni f on Neuvosto-Vienäja ainoa Eurppan
maa,' jonka asukkailla on täysi luottamus tulevaisuuteen.'
E^lannissa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa,
Icaikkialla on ihinisillä tunne, että paras on eletty,
biionompi edessä. Ja jos vertaa Venäjän työläisen ja
äojen järjestely kohtaa monia vai-keoksFa.
^'Ammatillisissa järjestöissä on
v^in vähän naisia luottamustoimissa,
vastuunalaisia toimia hoitavat
miehet Kongresseihin ja muihin.e-dustajakokouksiin
ei yleensä valita
paljon ..naisia. ISmä on' synnyttänyt
paljon kritiikkiä Saksassa yleensä
vallitsevaa järjestelmää vastaan,
mikä katsotaan osoittavan halotto-muutta
naisten intressejä, kohtadm
vatustyön iekoa pÄkiah,.*
estSn keskuudessa.
toUe entis^ zJ^l^'^
iSilpallevan unionismiii
tuhot
. . . , . . . . . . . . . ,. . ^ . r maaorjinM^ kasityolaisineen. Nouseva porvaristo
toluomarna toimineet?henkilöt olivat yliopistojen pro- . i j : ^3„lii:; . . . t
f^oreila ia »«il. .ppi' neia. C- ana-d.a.l Än »?ia.n.^. ^ uudlen ja täydellise.m män ^t uotantotava• n o. hella kohos^i
.in,taei.,alkakausj»|ka.,u «sh enaimaiset oikeudet t«on ^^,^|^_^ . . . . .. .« " »
«.jotnksenjulkaisen^ee,. - ,^1^,; ^ ^ ^ ^
Miittä samoin kuin edelliset yhteiskufinat joutuivat,
ön kapitalistinenkinAjärjestelmä joutunut historialliselle
rappeutumisaateelle. Maailmansotaa vqidaan
pitää nousukauden rajapyykkinä. Sillä sota oli se,
" oka johti kapitalismin . rappioon ja rappeutuminen
alkuuv säännöllisesti edelleen, ollen nyt sillä asteel-a;
elfei 6e enää, kykerte läheskään kunnollisesti elät-jii'**'
»^^'^t,T'"T''T\. . . ».-tämään tuotannon päätekijää,'työväenluokkaa. Kaik- ^Mvmmm' 4*»"» J * * „ 7 ' t » !*• fa k.ikta.ia. oisia L«an.oa «SkeTh-dessa
»aimtunjulkau,™ n»»».»». Het. ^_ ilme.. . ^ ^ ^ ponnfeteleva. valla^aoiijat
ta pitieinmäHe?^
l^sä olevan riislfijäluokan hyökkfiys^ t
Vastaan asentansa pelastamiseksi on muodostunut kansainväliseksi
ja pyrkii se riistämään työväeltä pienim*
mätkin oikeudet, mitä vuosikymmenien aikana ^on lais
tell.en saavutettu.'i Luokkataistelujärjestöjen julkinen
oiminta pyritään työväeltä tuhoamaan, 8-tUnnin työpäivää
vastaan käydään raivokkaita hyökkäyksiä ja
huolimatta korkeasta elintasosta »alennetaan' palkkoja
sikäli kuin työväen vastarinta sen^ saUii. Yleismaail
mallinen ahdinko, jonka' kapitalist^en^^t^^^^
koettaa porvaristo rappenttaa työväenluokan henkises
tikin, koska se tietää; eitä sikäli kuiit; tässä onnistuu
öytyy mahdollisuuksia sen valtakauden jatkumiselle.
Synkkää olisi todella ihmiskunnan tulevaisuus, ellei
taistelevan proletariaatin valon soihtu vvikkaisiloimu-Neuv
»sti-Venäj8 aan porvarillisen maailman pimeään yöhön.
Wkomailla loira^^^ Pistlmiä
jästa»'nimisen liiton sihteeri Konts on tutustumassa . r -
Venpjän sisäisiin oloihin^ Vaikutteistaan on hän kerto- Vuonna 1914 kukoistustilassa ollut kapitalismi on
nut seuraavaa: nyt tällä hetkellä pahemmassa kuin pulassa; ^ on me-
Tulin Venäjälle nähdäkseni kuinka uudistus on neltänyt kaiken järkensä tja malttinsa, ^6 päivä päivältä
käynyt lyhyenä sodan jälkeisenä, aikana. osoittautuu yhä kyvyttömämmäksi keksimään minkään-
Olen täällä ollut ainoastaan 12 vuorokautta. Olot laista vähääkään sopivaa polttavien pulakysymysten
täällä ovat paljon paremmat kuin luulin. En ajatellut ratkaisua; Kulovalkea, joka siihen aikaan oli kylemäs-vaikutuksistani
ennen lähtöäni mitään kertoa. Olen kui- säBalkanillai on tällä hetkellä kj|emässä kymmenissä,
eri tulenaroissa pesäkkeissä.. S?" voi olla kytemässä
vielä kuukausia jä vupsia, sillä vuodet eivät merkitse
paljoakaan historiassa. Mutta Dardanellien kysymys
ratkaistaan vasta silloin lopullisesti kun eräänäl päivänä'
vapaa Turkki ja vapaa Venäjä lausuvat viimeiset
Englannille kovin Bcäyät sanansa. Mesopotamian y;m.
kiyennäisöjjykaivoskysymys muutoin johtaa ennen pitkää
suoranaisiin ristiriitoihin. Egyptin kysymys aihei^t-taa
yhtenään suunnattoman suuria huolia lontoolaisille
valtiomiehille, Ruhrin taloudellinen sota, puhumatta
laisinkaan sen valittön^ästi aiheuttamista moninaisista
lukemattomista vaaroista, syventää Europa mannermaan
itsevaltiaan imperialistisen Ranskan ja En^
lännin • välistä kuilua, jonka ennemmin tai myöhemmin
umpeenluovat mil^oonal ihmisraadöt. Puola tiekee
yhtenään sotavarustuksia, pikku-entente varustelee
myös sotaa, brittiläiset valtiot tekevät sotavarusteluja
osaltaan, tehdäkseen Venäjän suuren vtdlanknmonksen
tyhjäbi; Europassa alkaa pistimiä olla tieheämmässa
kuin hiubia päässä. Kun kerta näin perin ki^keän
intobiraois4&ti valmistellaan kaikkialla sotaa, niin'johonkin
sitä lopulta epäilemättä johdutaan.
Kirjassaan cAraerikan työväen
liikkeen vararikko», joka tulee koh
dabkoin kirjamarkkinoiUemme, kirjoittaa
; Wm. Foster; kilpailevasta
unionismista m., m. seuraavaa:
Kilpaileva unionisriii^on ilkeä tauti,
joka vaivaa ja jäytää koko työväenliikkeen
elinvoinia. Sen pääasiallisin
vika on siinä, että se Kuluttaa
liufckaan niiden voimafkkai-den
ainesten ponnistelot jotka määräävät
.kaikkien työväenluokan järjestöjen
kohtalot. Se tekee sn si
ten, että öe vetää pois nämä harvalukuiset
-ja arvokkaat taistelijat
joukkoiammattiunioista, missä ne
toimivat juuri edistyksen je elinvoiman
päarjoustimina ja johtaa nii'
den huomion' hedelmättömään ja
toivottomaan mahdottomain ja utopististen
teollisuu^järjpstöjen rakennustyöhön.
Tämä ammattiunoittei^i
pa^]timm^a;n elinnesteen poia virtaaminen
^kaa näitten järjestöjen
su^nnattomalla heikkenemisellä ja
päättyi siten, että i?en seurauksena
Oli ty^väienliikkeep jokaisen haaran
yhtäläinen voimattomuuo; .siilä koko
j[ärjeatyneen työväestön menestys
jaihyyinyointi, poliittinen, teollinen,
osuustoiminnallinen ja valistuksellinen,
riippuu ammattiuniois-ta,'
työväenluokan ..perusjärjestöistä,
kuinka kukoistavassa tilassa .nämä
ovat. Kakspisunionismi hävittää am-mattiijijipitten
voiman ja kun se
tekee, set), .^man se maan pois koko.,
työväenlupkan jäxjestorakenni^
senalta.'
^iftä asti kun DeiLeon suunnitteli
kafksoisvmiopismin ohjelman, E -
hes ,'lfpjmejjyipmpntä vuotta sitten,
on se kpluttaput tavattoman määrän
veirrattonfian arvokasta taisteluvoimaa.
Kymmenet tuhannet pw-haat
miehet, mitä ameriJkalainen
työväenliike on koskaan tuottanut,
ovat antautuneet kokonaisuudessaan
sen palveluksfeetf ja • ival; ne' tuhlanneet
kokonaisia valtamerellisdä
inhimillistä tarmoa saadakseen sen
kaiian ;odotetun uuden työväenliikkeen
toteutumaan. Mutta' he syytivät
vettä iiiekkaan. Kaksoisunionis-min
paahtava. erämaa nielasi heidän
^ityksensS jättäen tuskin merkkiäkään
"jalolle. Nykypäivän kaksois-'
unlot, lukumäärältään moi&itykset-tömät,
muodostavat todellakin sää-,
liitävän tuloksen korvaukseksi sii-fä
suunnattomasta hinnasta, minkä
ne ovat kaupassa maksaneet.
Katsottakoon resimerkiksi Industrial
Woricers of the World-järjes-töä:
Sillä tarmon' ja itseuhrautu-,
vaisuuden ponnistelun määrällä, mx-kä
sille järjestölle on tuhlattu, olisi
saatu aikaan ihmeitä ammattiunipit-ten
kehittämisessä ja laajentamisessa.
Mutta se on ollut voimaton saamaan
aikaan mitään todellista L
W. W:8sä. Nykyään, 17 vuotta sen
perustamisesta^ on sillä paljon vär
hemihän jäseniä (puhumattakaan
sen paljon vähemmästä vaikutus^
vallasta) kuin silla: oli alkaessaan..
Viimeisimmät saatavilla olevat tili-kertomukset
osottavat, että jäsenmäärä
ei ole ehempää.kuin, 16,000.
1905 sillä oli' 40,000. Vielai^ sen
entinen vallankumoaksellinen hen-kikin
on rappeutunut v siihen | määrään,
että tiämäijärjesto on nykyään
tullut tuskin muuksi kuiri* e-räänlaisdcsi
liitoksi, ^oka käy sotaa
ammattiunioita vastaan ja häpäir
see ja- harjaa taistelevaa Neuvosto-
Venäjää, t W. W. on mielettömän
kaksoisunionismin hautapatsas.
Canadan One 'Big Union on toinen
kaksoisunionismissa turhaan
kulutetun taistelijan ponnistuksen
esimerkki. Neljä vuotta takaperin
se alkoi suurella torvien toitotuksella.
Sen tuleminen toi, riitaa vanhoihin
ammatöunioihin ja särki niK
den rivejä. JNe menettivät jäseniä,
militantit vetivät pois niistä aineksia;
O.B.Ui-jäcjestöönj Kuiteffkin,
tänä päivänä" tällä järjestöllä,' huo-ilmatta-
siihen kulutetuista ponnis^
teloista, on vain mitaton jäsenmäärä.
Ja sen rakentava vaikutus
on samassa suhteessa. Se oli kallis
ja, kovaonninen kokeilu ja on saanut
aikaan pääasiassa vain hävicys.-
tä' canadalaiselle työväestölle. Wor-ker$
IntemätiohaI inäostrial Union^
toinen V yleismaailmallinen kaksoiss-uniojärjestö,
on kiinnittänyt itseensä
\ Sosialistisen Työväenpuolueen
huomion ja toimintahengen 14 vtro-den
ajan, mutta icuuhitt siiUeh nykyään
::valn muutamia satoja todellisia
'jäseniä. Samallaista taisteli-javoimain
tuhoisaa tuJilaujsta osol-tavat'
ne luvultaan tusinaan nousevien
k^oisun^ioitten saavutukset,
joita unioita on alettu erinäisissä
teollisuuksissa. Kaikki' ne ovat' sananmukaisesti
polttaneet loppuun
militanttien . tarmon. Lukuunottamatta
kutomo-,^ ravinto- jaT kenkäteollisuuksissa
olevia nnioita, jotka
ovat saavuttaneet 'jonkunlaista me->
nestsytä,' ovat nämä , il&ksoisniot
.epäonnistuneet täydellisesti. Ne -o-
;Vat nielleet .sanomattoman määrän
työläisten keskuudessa olevain par-,
Mittep,. ainesten ponnistelua eivätkä
ole siitä tulokseksi antaneet
niin ;/mitään. Kaksoisunionismi on.
hyödytön ja mahdoton työväestön
ka"Ui3arvpiaimman elinvoiman tuhlaaja.
Se on .pohjaton -kuilu, johon
tiyöläiset ovat turhaan tarmonsa ja
toveitaan eyyjtäneet. .
Taisteluvoimain tuhlaus, jota
kaksoisunioni^ni on niin kauan aiheuttanut,
on, vaikuttanut suoranaisesti
ja tuhoisasti ämmattiuni-oihin.
^SUlä monia vuosia melkein
kaikki r^dikaaijset sanomalehdet ja
vallankumoukselliset johtajat olivat
perinpohjin tuon kaksoisunionismin
vallassa. Niiden ' odelmassa merkit-sivätj-
vanhoista unioista luopumisen
ja v^istysmielisen unionismm aatteet
yhtä ja samaa asiaa. Seurauksena,
siitä' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-09-18-02
