Vapaus, September 18, 1923

              ^ ^eti saavat,H
äestä. ^^%\
1 josko tk. i
^«staa::!^!
ten osaston l i j j^
«J^keenhoitaian J
".^^Jat tarka^tetg.}
P«ätetya
ipien järjestelyksi
«aan kokoontuu u
i lopullisesti paäS
hälistä kirjee,
. sekä päätettun 4
!tata, jotka laujnot».
'at- Kan ilmestyvh
nimeksi suositelffij
iukalenteri,. Toverij
'tkeen välisestä H-ettiin
ilmoittaa Yfc
• t.p. komitealle, et.'
iikkeen hoitajaa,
ärin tekemistä vir-sellaisena,
ett§ räy'
huomautettava, etti
nsä korjaa .ja toi-
•komiteoiden niMrä-taa
sopimuksia tL«.
ettei tuollaista se-'
jatkumaan. Samallj
?ttaa Vapaudea lii-
.tilivelkansa Toveri!-
sopimuksien mukais--
maksamatta .vaikka •
löhoitaja , rikloookia-eenpäin
liikkeerihoi-i
päätettiin kaniuF-kaammat
kirjat, joi-n,
toimitetaan ki- I
unoteoksen palkkioa
annatamme Työniie-
;aja,n ehdotusta, et-s
1 kanssa sovitaan
:settavasta komak*
ton ilmoitus, jossa
• ovat yhdistyneet 1
>n kanssa, hyväksyt-tse
sitä haluavat,
arkastajaksi valittiin,
ja Ahlgvist.
Bttiin. '
i^A, v.t. sihteeri. ;
astaneet edellä ^ole-ja
hyväksymme set •
isten kanssa yiitäpi-
1, J. W. Ahlgvist
n tarkastajat)
][)o]laris&
L ä h e t y s k u l u t : ^
40c lähetyksistä alle 130.00,
50c. lähetyksistä $30.00—
J59.99 asti, 76c lähetyksistä
$60.00—?99.99 ja *|1.00 .kai-kJKa
?100.00 taikka sjtäfBUUr
remmiltä lähe^ksiltä. Sähkö-sanomalähetyksiUe
on iulut
$3.50. ' ; ; V
Torontossa ottaa' rahaväli;
tyksiä vastaan A. T. HHJE^
957 Broadviev? Avö.
Laivapiletteja tayydSSa.
Tiedustakaa piletti&biöitd;
Box 6^»
Vapaus
jnaksui sen alkuaikoina (Luki Vaf
paudesta S. J. suhtautumisesta O,
— B. U:hun). tämä on 'itsestään ym­märrettävää,
sillä S. Järjestön, pää-inääräiiä
ön ollut saada vallattua
G. B. U. päästäkseen sitten hyvi­en
lihapatojen ääreen. O. B. U:n
päämäränä on Tailoittaa ' tuotanto­välineet
työläisten, tuottajien kH-fiiin.
Syynä O.B.'U:tt jäsenmäärän
pienenemiseen oh se, että se on,
tullut radikaalisemmaksi; Toinen te­kijä
mikä on siihen vaikuttamassa
on se, että W. Party käyttää ra­haa
sen särkemiseksi. Workeispar-tylaiset
sydänmaassa järjestävä^ te-ollisuusunito
perusteella, mutta te­ollisuuskeskuksissa
äm'matitta"in. Sil­loin
kun O.B.U. perustettiin, niin
sen perustavassa konventipnissa oli
234- edustajaa. Sen puolesta sil­loin
ää'nesti 85 Drbsenttiä. Amma­tillisesti
järjestyneitä Canadassa on
• vajaa 300,000* kun tads järjesty­mättömien
luku on monta vertaa
suurempi. •O.B.U. on noussut syvi­en
rivien keskuudesta.'Sen vuoksi
sillä ei myöskään 'qle palkkaa naut­tivia
suuria virkai-lijoita. SiUä on
ainoastaan yksi palkallinen henki­lö,
nimittäin kirjuri; Ammattijärjes­töissä
taas ' on ^ henkilöitä^ jotka
nattomsssa määrässä. AmmattiiiSi'':
jestön jänsenmäärä' tpläaikaa' las^'
ki'vielä enemmän. Canadan' tySr
väenliike oli tehnyt erehdyksen. Se
ei ollut vnnistnnut kokoamaan ja
Voimistuttamaan työväen yhtenä)-
isyyttä, vaan päinvastoin se oli si­tä
hajottanut,- mutta jsen täytyi
kuitenkin ikärsiä tämä tulikoe. Ca­nadan
työväenliikkeen eilistykseUi-sin
aines nähdessään,, että kilpair
levällä unionismilla oli epäonnistut­tu
ja, nähdessään kapitalistien ta­holta
jatkuvat hyökkäykset työväen­liikettä
vastaan,'hiin se pakostaldn
olj pakotettu miettimään muita kei­noja
työväenliikkeen yhtenäistyttä^
miäeksi, vanhoillisten ammattijär­jestöjen
teollisuusunioksi' saamisek­si.
Senvuoksi suuri.'joukko'.Cariadhn
radikaalisia työläisiä, joukossa O,
B. U:n jäseniäkin; kokoontui 1922
Torontoon, tarkotuksella saada yhte­näisyyttä
. aikaan< Canadan talou-id^
m&essat työväenliikkeessä/ ^aada
vähä. kerrallaan Canadan vanhoilli­nen'
työväestö ymmärtämään teol-liäuusunion-
välttämättömyyden.
18 p. >~ ftse. fent. 18.
rät t€ollisttnsBB»lMS^9. ; - V ^^
«The Labor News> j a «I&Iariflme
Labor Herald>, jotka kaikki. j n l l B i
tavat teoUisuusunionismin' ja kom­munismin
asiaa. Niissä järjestöissä
jotka ovat hyväksyneet sulautumis­suunnitelman
teollisuusunioiksi (lu­etteli
kunkin järjestön jäsenmää­rän),
on yhteensä kaikkiaan yli
sata viisikymmentä tuhatta jäsen­tä,
Arnberp^IIe vastaan, että rauta-,
tieiäisten. Bulletiini on vanhoillisen
johdon käytettävänä, mutta sisälle
muodostuneen vasemmsitoryhmän
lehtenä ön ^ailroäd Advocate»,
joka on pohjajoukkojen lehti. 0.
B. U;n entiset jäsenet, jotka oli­vat,
kokoontuneena* Toronton, koii-ventsiooniin,
olivat työväenliikkeen
eteenpäin vievää joukkoa. Heidän
tvkotiiksensa ei ole hajottaa, vaan
koota työvaenjoukkoja. Me emme
parjaa p . B . U:ta, vaan sen tak­tiikkaa,
sillä se on yirheellinen.
'Arnberg 5 ml Hiili täällä sanoi
O. B. U:n jäsenmäärän olevan 2—3
tuhatta, mutta minulla on täällä
^e^;>|onkun vtirpn mielipahaa,
Äeppi^^kufl el %elä täysin käsi.
, saavat 12,000 ja 25,000 dollaria. ^,,3 niiden'äfanssa yhteydessä
vuodessa. Ammattijärjestön jäsen- o-Jeva miesten neulömaty^läisten
määrä ollen-30,000, jonka keskuu- järjestön, vasemmistoryhmä. Amal-dessa
te työskentelette, - mutta öe gamated. Textile union L. W. I. U.
. joukko, joka on ulkppuolella käsit-
Jos fmme kykene Gomperssja -ku^
Idstamaap, niin kuinka me silloin
voimme ajatellakaan koko . kapi^-
listisen - järjestelmän kumoamista,
jokm oii monta/ vertaa voimakkaarar
pi < Gpihpefsia, - M^^idäii on. mentävä
vanhoillisten työläisten < keskuuteeri
toimimaan tmi^Hx valistamiseksi.
Tämäv valistusjärjestön; ja P. T.
Kansainvälisen suunnitelma onkin
'osoittanut paikkansapitäväksi. Vaik-kaikin
se' vasta vähän aikaa on ollut
'Canadassa^ toiminnassa, niin silti
seii taholta jo on kyetiiy koko pal-ijon:
ssanaäan' aikaair. lU. M. M, of
A. : j^irr 26- muodostettiin vaslem-misto^
olut jokaiselle, känipikölle, ja
niiden toiminta yhdistettiin kiinte­äksi
(koneistoksi. Tämän suunnitel­man
tuloksena öli mahdollisuus
saada jo kesälcuun kbnventsioonissa
yhtenäisy;ys, vallankumouksellisen
kannan .ja liittymisen P. T; IKan-
'äahiväliseen, jonka jälkeen union
äänepikannattaja <JMaritime L^bor
Herald» ja fcokp union voin\^t oli
keskitetty niiden seikkain tunne­tuksi
tekemiseksi ja jäsenmäärä ko­hosi
vajaasta seitsemästä tuhannes­ta
12 tuhanteen". Piiri 18 keskitet-tiin
samoin, jotenka koko kivihitli-alueet
on - järjestyneet liikkeemme
taa'k8e. Porcu^inen: Minirs Union
keskitettiin Pohjois-Ontarion kaivos­alueella^
Kautatiel^ii^n .yhteenliit-tämissuunnitelma
on saanut hy-vaksyniisensä
kahdelta* sadalta unio-osästolta
ja liitolta. Myöskin on te-ollisuusunionistisia
järjestöjä, ku­ten
Amalgamated Glöthiijg Wor-ja
A. T. HilliB
AHhurii» 28 >
Kummanko,- Wor-äiko
O.B.Um me-'
,t paremmat teolli-pyrittäessä.
m.: En ole tullut
takia,, että tahioi-inään.
suuruutena,
uolustaa niitä ins*;
ita O.B.U. käyttäi
ikausi ei ollut sa-kyinen
trustiatuDDt
ikäkausi. Nykyään
istien ylivalta. Sen
•j^stää- vissi feHtä-mettelytavat
riäli .
allan pois trustin-stilnokalta.
Anuna-iset-
järjestöt ovat
, -Työväestön voi:
ttaa- täytjT Järjes;
sa, Heidän ei.pidä
Alkuaikoina-O.
opportunistisia a>-
iämääränä oli.ajaa f
alainen Järjestö or ,
tää 9,000,000, jotenka , tulevaisuus
- meille on paljon lupaavampi kuin.
-teille. • ' V.' ,
Hill 20 m. Ei Woricers tartyn,
eikä minun sen jäsenenä tarkotus
.ole olla mikään suuruus; Tarkotu|c-seni
on selvittää mikä menettelyta­pa
on osottautunut oikeaksi am­mattijärjestöjen
va^lottamiseksi. Ta-
• loudelliset järjestöt ovat työväen­luokan
perusjärjestöt, taloudellisiin
järjestöihin järjestetään kaikki tiyö-läiset
mielipiteisiin katsomatta.. Ka­pitalisti
ollen trustiutunut, järjes­tynyt
ja muodostanut suuria teol.
lisuusryhmiä,' niin työväenlnokallä
kyetäkseen kyllin menestyksellisesti
; taistelemaan truskiutunutta kapita-listiluokkaa.
vastaan, ehdottomaksi
välttämättömyydeksi on tullut teol-lisuuksittaim
järjestyminpn. iEnhen
vuotta 1919 oli hyvä aikai. Toiselta
puolelta vallankuniöukseUinen tilan­ne
riehui useassa maassa. Canadan
työväenluokka, nähdessään liikehtir
iniset muissa, maissa, alkoi huomata
ammattiunion Jcelpaamattomuudön,
ettei se enää vastaa tämänpäivän
järjeatyraiaett tarpti^. Heissä* he­räsi
kysymys, että jotain pärein-paa
olisi saatava, entisen 'kelpaa­mattoman
jä^estömuodon tilalle.
Siinä tarkotuköeösa ' enti ammatti­järjestöön
kttulutät/ mutta .'siUe
iärjestömuodoUe tyytymättömät ai­nekset
kokoonl^uivatkin. lännellä . v,
1919, jollom laskettiin perhstus O.
B. U:ne.d.iB./U:n.toiminta sen al-
Ifuaikoina näytti^ koko lupaavalta,
^'"ä sen ia^miiäärä jo^
iaan kohosi yii;4Ö-ÖÖÖ joista L; W.
^- U. oli-^iBiiök^^^ sa-
• »aan aikaan kaijiiälötilnokanhyok-
^ys työväen;'^uaeiii8ia järjestö­jä
vas^n iasvaa; KunyanJdu jä-
«nmäärä.
aihmatiUisesttlin : jäijes^ä^^
Jaa suunnattomasti Vuk^ Etenkin
kapitalistilupjfka?.;Jrohdis«^
i^n. byökkäyksehsä^
järjestyneiden työläisten järjestöjen
nrnrskaamiseksi ja ^töeslään on sei-*
ya asia, että ne oUvat entiatä pal^
jon heikontuneet , taistdukykyyn
*atsoen, sillä sen radikäahsin aines
siitä, siirtynyt. O.B.U:hun. Mut­ia
vaikka ammattijärjestöjen jäsen-^
jaärä sääimöUisesti laski, niin O.
°- U. ei silti näyttänyt mitään ko-
Joamisen bi^rkkeja, päinva8'tofn sen-jäsenmäärä,
alkoi laskea suun-of
Canada ja Federated Labor Unio
osittain. lEdelleen^ yhteenliittämisen
on hyväksynyt seitsemän siiurinti
unioiden' kaupungin Jkeskusneuvös-^
toa, Albertan Työvaenunion-liitto
konventsionissaan ja rautatie<läisten
masinistien liitto; Näiden sulautu­misien
ja. depäFEementteiHin järjes­tymisen
keakittämisvaatimuksen li­säksi
Toronton Trades & Labor
Gouncil on tehnyt Vancouverissa
^nsi kuussa .kokoontuvalle Canadan
Trades & Labor Gongressiile esi-tysväatimuksen
autonomian hankki-*
miseksi Canadan uniolle, sekä myös­kin
esityksen Trades Gongressin ja
Canadan Labor Partyn taholta yh­teistoiminnalle
toimintaneuvoston
muodostamisesta, ja siten yhtenäis?
tyttäen työväen, taloudellisen ja po­liittisen
kokonaisvoiman taistelussa.
Arabierff lö m. On olleet vissit
määräävät; tekijät^ jotka ovat syn­nyttäneet
O.B.U:n ja feen jäsenmaa-,
rä olisi tänä päivänä 98 prosenttia
jos ei W.; Partyn taholta piH-attaisi
sitä sisältäpäin. Ammattiliittojen
vaHottamirieii, ei ' ole mahdollinen,
sillä esim. Tom. Moore, joka on sen
korkein nappula, on lausunut', ettei
hän tule laskemaan punaisia aree­nalle.
Viime kerralla kun täällä oli
väittely^ niin vastaväittäjältä kun,
kysyin: mikä on ,se taloudellinen
järjestö mihin hän järjestää, niin
mihullfe vastattiin: «Olkoon se sit­ten
vaikka <je3uskrice>i pääasia on
että se vaan järjestää työläisiä.
Ö. B. U,:n järjestämistä on meidän
helppo ymmärtää; , Se ^ ei j&jestä
ammatittain, vaan tuotantpalöttain.
Toronton köhventsipdnissa oli hyyin
piärii Mara <);3BJ^
äilj id m. d.]^U:n jäsenmäärä
^ihä'2—3 tuhannen vaiheilla,
jot^nki^ sikiä ei .öle mitään tulevai­suutta.
Seii jäsenmäärä siitä mitä
^e oli älkuaikojnaj on tMiäpäivänä
kuivunut aivan mitättömäksi. Mutta
Canadan piiutavarätyöläisten jär­jestöllä,
siUä on pohja ji*tnleväi-fiuu&
Se järjestää juuri sen suun-njtfelman
mukaan, että yksi unio
kullekin teoHisutisalalle. Meidän
taktiikkamme rajan toisella puo­lella'
oh- hyväksynyt 16 valtiojär-jestöä,
5 Itansainvalistä liittoa !Ja
toistatuhatta -paikallisosastoa! Ca-hadasaa
meillä on teollisnuskomite-ain
väsemmist(jjuIkajBuja, aellaisia
kiiten: «Alberta Labor' News» ja
vähän. tarkemmat numerot, jotka
näyttävät mitä se on todellisuudes­sa;
•viimeisen O; Bi Um konvent-sioonin
yiralliket edustajat edusti­vat
3,073 jäsentä. Se ettei sen
jäsenmäärä tähäpäivänä ole siiu-rempi,
johtuu W, Partyn poraukses-
|ta. Te voitte haaveilla," mutta ette
itodistaä loistavasta asemastanne.
Työläisjoukoille te uskottelette ole-
^vanne kaikkein vaUankumoukselli-
3rn' aines,; miitta silloin kun teidän
omat etunne jäävät syrjään, olette
valmiit myymään itsenne ja koko
joukkonne enemmän terjoövalle.
Katsokaamme esint . Barthplameus-ta,
kun 0. B. U. ei voinut antaa
hänelle^ leipä leipäpalkkaa: rupesi
hän meitä vastaan inimimaan. Sa­moin
Joe Knlght ja niohet. muut.
Silloin kun 'Wiiitsin Icänki perusti
GalgaryW L. W. Usaion, oli sillä
tark<6tus antaa täydellinen kuolin­isku
O.B.IJ:lIe ja miksi? Siksi että
Wintsillä ei ollut kyllin hyvä lei-päpäikki
Nyi ^ Worker9-party-laiset
olette val^aEt tuollaisenkin
ep^ikiöih leimaamaan mitä vallan-
.kumouksellisiihniaksi. Kapitalistit,
Ai F, of L." ja Tvorkers-pärtylaiset
toimivat yhdeffiä.
Hill i mini 0,B.U. voi elää pie­nenä
ryhmänä, jolla ei ole mitään
merldtystä Vtyoväenliikk^M jps
O.B.U. edeleeniin jää vastustamaan
ammattijärjestöjen yhtenäistyttä-missuunnitelimaa,
niin se tulee a-vustaneeksi
siinä riistäjäluokkaa _ ja
Gpmperssejä, S^öväen voimat täy­tyy
saada yhtenäistetyksi^ kyetäk­semme
pu'6.hjstamaan itseämme
työnantajan yhä kasvavaa voimaa
vastaan; Kun esim. N. Scötian te-rästyöläiset
ja kaivostyöläiset oliyät
taistelussa, niin maakunta- ja liit­tohallituksen
sekä Lemsin-: tojmin-,
taa protteteMaamf^^^ iekä tjiiftele-tetty,-
saatiin siirtyminen kuitenkin
rajotettnä.
• Varsinaisiin kauppamahdollisuuk-siin
kiinnitettiin päähuomio. Siinä
ne vaikeudet vasta alkoivatkin. En­niksikin
' tjetysti molemminpuolinen
tottumattomuus k a n s a i n välisiin
kauppa-asioihin. Sitte pääomien puu-^
te, sillä työläisvallalle luoton hank­kiminen,
etenkip kun Neuvosto-Ve­näjää
ei ole tunnustettu, oli kai­kista
yrityksistä huolimatta mahdo-tonta,.
Hikuunottamatta pieniä to-verilainoja.
Näillä pikkurahoilla, sa;
moinkuin Karjalan hallitukselta
saapuneilla varoilla, ostettiin ensik­sikin,
kuten yllämainittiinj avustus­tarpeita,
sitte, kannutuskoneita, työ­välineitä
ja kaikenlaisia pikkutar-peita
aina «prospäkkärin tulsuista»
elävienkuvien ' öttokoneeseen saak
ka. ,gen ohella huolehdittiin ame-rikalaisen
tieteellisen kirjallisuuden
ja tietojen lähettämisestä eri tuo­tanto-
ja teollisuushaaroista, kuten
amerikalaisistp menet telytavoista
puutavara-, mineraali-, turkis- y.m.
tuotannosta.
Suur-Romaani
Suuremmistakin kauppavaihdoista
oli useitakin neuvotteluja. Lopulli­seksi
kompastuskiveksi melkein joka
yrityksessä luli se, että amerikalai-'
nen liikehiaailma ei katsonut mi­tään
«varmaksi» ennenkuin Yhdys­valtain
hallitus antaa virallisen tun­nustuksen
Neuvosto-ATenäjälle. Nyt
kun ei edes kauppa-asioissa ole vi­rallista
tunnustusta, on yksistään
tavaroiden tänne tuottaminen aihe­uttanut
suuria yaikeusia. Tulli-, y.
m, seikkojen takia vaaditaan n. s.
könsulipäpereita. Kun amerikalaisiä
konsuleja ei ole Venäjällä asiapa­pereita
vahvistamassa, täytyy sen
tapahtua- kiertote|itse. Se tuottaa
viivytystä, lisäkustannuksia jne. Ka
vaavana esimerkkinä vaikeuksista
mainittakoon m.m. katinkullan (mi-can)
40 paunainen malliläVtys..
Sen lähettämisestä tiedotettiin meil­le
(Petroskoista jo viime vuoden
heinäkuussa ja lähetys sa,apui New
Yorkiin vasta tämän vuoden elo­kuussa!.
Idissähän lienee toista vuot­ta
kierrellyt! . -
Upton Sinclair on saavuttanut kirjailijana maindtta ei; ainoas­taan
Amerikassa, Vaan myöskin kaikissa Jluropan maissa. Yksi
hänen parhaimpia teoksiaan on «Jiifinjie Hifjgins» joka valmistui
juuri viimeisen maailman sodah ^ajalla ja' oä sentopahtumtkin
niinollen sodan melskeissä. «Jimmie Higgins>,on personoitu osa'
työväenluokasta, kuka tahansa tämän kirjan lukija voi siinä nähdä
oman itsensä ja käydö läpi .omat taistelunsaj tarkptammir työväen»
luokkaan kuuluvaa lukijaa. ,
Kirjaa on myyty englanninkielisenä painoksena useita painok­sia
loppuun sen muutaman vuoden aj^ll^ joka; on ttikaa sen ilmesr
tymisestä. Ja on se myöskin sillä ajalla käännetty'jöWe(lmmille
kielillei m. m. on tämä suurrromaani nyt juuri ilmestynyt etiioi-!
meksi. Suomen Sosialistiseni Työväen Puolueen kustannuksella
Helsingissä ja sieltä olemme saaneet osuutemme Amerikan Suo^
malaista lukijakuntaa varten; Joten sitä on nyt saatavana kirjaa
kaupstamrae sekä lukuisilta kirjaHisuusasiamiehiltämme.V Ellette
tapaa asiamiestä, niin käyttäkää allaolevaa tilauslippua.
ville - avustusta keiräämään saatiin
muutamansa päivässä aikaisenimin
mainittujen vasemmistoliikkeen voi­mat.
Mutita se ei ole vielä rHttävää,
vaan on saatava kaikki työväenluo­kan
voimat vieläkin laajempaan
käytännölliseen taisteluun. Minä jo
numeroilla osotih teille, että nii­den
järjestöjen jäsenmäärä, jotka
on antaneet liikkeieliemme turtniis
tuksen, nousee i kymmeniin tuhan-siiuj
mutta teillä ei de vastaavia
numeroita panna häitä vastaan.
(Tämän jälkeen alkoi yleinen
keskustelu.)
(Jatk.)
Karjalan Amerikan
Toimiston toimin-
Karjalan AmerikjBn' Toimisto on
toiminut noip parin viloden ajan.
Ensialussa kohdistettiin päähuomio
Karjalan avustustyöhön, mikä oli
bandiittikapinan, y.m, johdosta sil­loin
kiireellisintä. Olosuteisiin näh­den
•• tulokset olivatkin kohtuulliset.
Useita avustuslähetyksiä voitiin toi­mittaa.
Huomattavin oli viime vuo­den,
taramikuussaj jolloin lähetet­tiin
suuri määrä kerättyjä vaattei­ta,
usean tuhannen arvosta elintar­peita,
lääklceitä, maitoa yjn. Kar­jalasta
saapuneen ilmotuksen inu-kaan
:iämi lähetys yksinään käsitti
18 vaunulastillista. Pienempiä a-vustuslähetyksiä
on myös tehty
useita, yiimeinen viime toukokiiun
1 p:nä. Avusituseräyksestä ph aikai­semmin
tehty yksityi^ohtainen/ ti­litys
lehdissä, samoinkuin lähetetty^
jen tavaroiden laadusta y.m.
Kun jatkuvasti tehtiin kyselyjä
Karjalaan siirtymismähdollisuuksis-ta,
niin mahdollisen siirtymisen jfces-kittämiseksi
ryhdyttiin järjestämään
työosuuskuntia. Kun Venäjän uusi
talouspolitiikka (nep) edellytti en­nenkaikkea
pääomia ja työosuus­kuntien
työläisillä ei suinkaan suu­ria
pääomia ollut, otettiin se kanta
toimiston taholta, että siirtolaisuus
Karjalaan rajotetaan mahdollisim­man
vähiin toistaiseksi. Vaikkakin
Alkuperäisesti; oli suunnitelmana
ja tarkotuksenä Saada American
markkinoille hupmattavimpiakin e-riä
katinkultaa, turkiksia, y. m.
Vaikeudet ovat tässä suhteessa kui­tenkin
- olleet ylivoimaiset Lieneepä
parhaillaankin jossain cjonottamas­sa
» s^urehpuoleinen ^ tufkisläfaetys,
koska jb keväällä merlle ilmiotettiin
sen lähettämisestä, rahtikirjakppi-ötidn
joi kuukaiiisia sitten saapuivat,
mutta lähetyltä ei vain ole kuulu­nut
Kun ' Amerikassa tavallisesti
tavara myydään jo,pelkkien s^esi-
^ikatsionien ja rahtikirjojen perus-teellftf,
niin käsittää; nutäiällÄiset
viipymiset- merkitseivät kauppamah-ctpllisuuksien
järj.estämisessä.
^Nämä vaikeudet, lukuunottamatta
ulkoraaakaupan järjestelyn väike
uksia Karjalassa,, jo yksistään ai­heutti
allekirjoittaneen siilien käsi­tykseen,
että suurempi kauppavaih­to
ei liene mahdollista ennenkuin
Neuvpsto/jVenäjä tunnustetaan Arne-,
rikassa. Satunnaisen viennin ja
tuonnin järjestämiseksi onnistut­tiin
solmita edullisia liikesuhteita
useitJtenkih tukkuT jä välitysliikkei­den
kanssa. Tämän vuoksi .katsoim­me
varsinaisen tpimiston ylläpitämi­sen
nykyisessä vaiheessaan liian kal­liiksi,
ja siksi allekirjoittanut jo
viime keväänä teki Karjalan halli­tukselle
esityksen toimiston toistiu-seksi
iakkauttamisesta.
V A P A U S ,
Box 69, Sudbury, Ont. ' "
Haluan saada heUmiten ............ kpl. Upton Sinclairin kirjaa «JIMMIE HIGGINS» Wnta
$1.50.. Mukana seuraa maksuksi tästä tilauksesta, tehkää lähetys oäottcella:
Osote
Lainoja maksettu ........ 2,019.62
Toimistokustaniiukset:
palkat, ($40—50 vk.)\
vuoicrat, kalusto; ym. ....12,937.03
Painotyöt, sähkös., posti-,
lakimies-, ' matka, yli-määr,
menot. ...
Refund • (tilisiirtoja) .
Kurssitappio .................
Osuusk; veneistä
Sekalaisia
Yhteensä,
Tulot
Meiiot .....^
Pankkitilillä
4,585.26
9,48l;95
138.88
1,487.25
464.18
... $143,945.94
$146,746:95
143^^45;94
2,800.01
ikaikkiaan $293,4&1.90
Toimiston /rahastonhpitaijaha jä
kirjanpitäjänä on toiminut >toV. A.
Hayes jä tilinitarkÄstajaha New
Yorkin valtion lupakirjälia toimiva
virallinen tli|ntai:kaBtajai toy. Wal­ter;
M. Cook. Tilintarkastajana hän
'(mf ,v«tiiektf^ Jä,'; ^jry^synyt,
tilirapiöi^n"' sekä. Beh; lisäksi-, AJfta^
nat lausunnon mikä suomennettutia
kuuluu' äfeuraaväsfi:-
^ rajotustoimenpiteemme ensi alussa
SSoad'"Ädvocate>;;jot3{a edistä- synnyttivät osuuskuntien keskuu-
Tilit
Ylläesitetyistä vaikeuksista huo­limatta,
osottavat tilit toimiston
toiinintajajalta, Syysk. 18 p;stä
1921 kesäkuun 30 piään 1923, tu­lojen
ja" menojen summan yli nel­jännesmiljoonaa
dollariksi; Kun toi­minta
vielä rajottui pelkkään uran-uurtamistyöhön,
ensimäisten liike­vaihtojen
suorittamiseen punaisen
Karjalan ja Amerikan välillä, ei
tulosta voida aivan ala-arvioida, jos
ei suurenakaan pitää. Toiveet tie­tysti
olivat suuremmatkin, mutta
vastatekijät sitä .valtavammat.
Vaikkakin avustuksista on julais-tu
.yksityiskohtainenkin tilitys, lie­nee
: mielenkiintoista saada nume-rollineh
yleiskatsaus toiminta-ajal-tarame.
Tilit osottavat
' 'tuloja;
karjalan hallitukselta ' $39,500.00
Aviistusiahjat 11,191.31
Avustiisläinat 14,241.41
Lainat, osuuskuntien sijo-tukset
y.m. 12^91.45
Osuuskuntien käyttövarat 19,371.45
Refund (tilisiirtoja) .... 9,m.lb
Myynti 86/320.12
Osuusk. veneistä ........ 1,575.00
Sekalaisia 3,039.06
; «Tov. Hayesin pyynnöstä olen
tehnyt täydellisen ja yksityiskohtai­sen
tilintorkastaksen hänen pitä­mistään
Karjalan Toimiston tili­kirjoista,
alkaen syysk. 18 p. 1^21
ja .päättyen kesäk. 30 p:nä 1923
ja olen havainnut ne 'oikeiksi, ku­ten
allekirjottamani tilikätsaus JM-distaa.
Tehdessäni tilintarkastusta, oli
kaikki tarpeelliset tiedot käytettä­vissäni,
kaikki kuitit tarkastettiin
ja huomattiin oikeScsi''ja kirjat oi­kealla
tavalla pidetyiksi. :
'Minä tämän johdosta mielihyvällä
todistan yllämainitun, allekirjoituk­sellani
vahvistamani tiliraportin e-sittävän
Karjalan Toimiston tulo­jen
ja menojen todellista tililau
suntoa (true statement) ja ylijää
män olevan joko käteistä tai pank­kitilillä.
Nevir York, heinäk. 2 p„ 1923.
(Allekirjoitus)
Walter M. Cook,
Public Ac^ountant and Auditor.»
SIOUX LOOiCOUT, ONT.
Kesä alkaa olla taasen ^ mennyttä.
Pohjoinen puhaltaa jo kylmästi. Ke­sän
ihanuudesta* on enään muistot
jölellä. Me Worker8pu9lueen jäse­net
aloimme myöskin syystoimin^
tamme. Pidimme ensimäiset ilta­mat
Työnpäivänä, jotka onnistui­vatkin
. kaikinpuolin hyvin. Näytel­tiin
kappale cLahtarien uhreja>< se­kä
kuvaelma lapsilta <!Mierolaisen
uni», ja vielä paljon muuta ohjel­maa,
joka kaikki oli hyvin harkit­tua.;
Ensimäiset iltamat taasen pi­dämme
tämän, kuun 2i p. iltana,
joissa tulee olemaan j-kappale, ku­vaelma,
lauluja, kupletti' sekä pai-,
jon muuta hauskaa, joten kaikki
voivat tulla katsomaan ja nautti­maan.
'
Kokouksessamme tämän Mxmn 9
päivän iltana keskustelimme Vji-^
nö Fäldeniä koskevan kirjeen" joh>
dosta, joka on tullut Turun piiri­järjestön
sihteeriltä, selostukseksi
hänelle ennemmin annettuun todis-tukseen.
Yksimielisesti tulimme sii­hen'
päätökseen, että julaistaan se
Vapaus-lehdessä, kadka, Väinö Päi­den
on' pois muuttanut paikkakun
naltame, että toverit toisilla paik
kakunnilla tietävät antaa hänelle
töittensä mukaisen kohtelun. '
Faldenia koskeva todistus kuuluu
seuraavasti:
sa molemmissa Itäsiteltiin Suomela r
työväen luokkataistrfun vaiheita. ;^
John Johnson vSelosti aina bobrlkof^u;
filaisuuden ajoista flaafcka..M, Kivxt-;
ri sisällissodan ja sen jälkeistä ai­kaa
ja niitä syitä ^mistä nyk^riset ;
JQukkovangitsemtset' ovat johtä- i
neet Sitte oli" runoja,' lauluja' ja f
tilaisuuteen sangen mainrosti sopivi
kuvaelma. , ^
Naisjaosto on päättänyt pitää' iU,
tamat 22 "p. syyskuuta Suomen
Työläisnaisen' hyväksi.' Mennäänpä
silloin kaikin b a a l i l l e t Myöskin nai-,
semme ovat päättäneet ryhtyä te.-. ^
hoisaan agitatsicinityöhön kansaasi-' i
sartensa keskuudessa, siten että;
kiertävät talosta taloon, selostaeni
vallanktimouksen päämääräämme jai f ; '
menettelytopojamnie olevteif olojm ;
muuttamiseksi s e l l B i s i k s i , että ne ta-^
kaavat ihmisarvoiset; elämänehdot ;
kaikille, eikä harvpllle, kuten ny^
kyisin. 'Sitä välttäjnättönjyyttä" ei;
kaikki' kylämme äid^t ple vielä'ka.v'
eittäneet, eillä jotkut ovat ebkaio.^
seet lapsensakin tulemasta lasten
klubin kokouksiin^ kai ajatellen jos* .
kus hyppäävänsä lastensa kanssa
rikkaitten luokkaan, joten sen dat- '
tuessa» olisi ehkä sopimatonta, että
lapset omaisivat kpnpnunistiset kä­s
i t t e e t (Minä kylläkin uskalla? p l i a v
. sitä mieltä, että sitä hyppyä ei tu-
Yhteensä $M6,746.95
' Menot:
Tavaroita ostettu (avus-tuisösiot,
koneet ym;) 78,7$0.21
Rahtimaksut --. 5,609.7.0
Osupsk. ostettu tavar. • 7,308.45
Os. matka- ym. menot 21^16.4^
Lopukti.
Edelläesi tettyj e^ syiden takia,
kuten sanottu, allekirjoittanut te­ki
Karjalan hallitukselle viime; ke­väällä
esityksen Toimiston toistai­seksi
lakkauttamisesta.'' Vaikkakaan
virallista suostumusta ei vielä ple
saapunut, katsoi 'ailekirjoittanut
kuitenkin, valtuuksiensa perusteella
olevansa siihen oikeutettu ainakin
tilapäisesti, ellei 'Karjalan hallitus
toisin määrää.
Mitä tulee työosuuskuntiin, niin
pääomien puutteessa ei auta, muu
kuin odottaminen ja sittenkin ensi
alussa vain maanviljelyspsuuskun-nat
tulevat huomioonptetuiksi. Täs­tä
puolesta annetaan tuonnempana
lähempiä tietpja. Lainojen maksuun
nähden ollaan järjestelytöissä ja
fTurku, kesäkuun 14 p:nä 1923.
Toveri, Äalle Johansson,
Ont Canada.
Lähetimme teille viime huhtikuun
27 p:nä turkulaista Väinö Fäldeniä
koskevan kirjeen. Silloin emme kui
tenkaan tienneet hänen mennei'
syydestään sanottav^tsti mitään.
Nyt olemme saaneet kuulla yhtä ja
toista hänen lahtarina oloajaltaan»
M..m. oli hän v. 1918 valkoisen'^ ter­rorin
aikana vapaaehtoisena Lap­peenrannan
tykistössä (Lappeen­ranta
oli yksi kuuluisampia työläis­ten
teloituspaikkoja.)
Turun lahtarikaartin hommissa
pn Päiden ollut jo Vi 1918 kansa­laissodan
aikana - innokkaana suoje­lijana.
Se todistus jonka Turun Jalo-metallityöntekijäin
osasto on hänes­tä
antanut, on harhaanjohtava jä
kauniatcleva ja siis katsottava ar^
vottomaksi.
Mielestämme - on Fäldeniä enti-.
syytensä mukaisesti kohdeltava.
Toverillisesti,
Turun I. etel. Sosialisltnen Pii-
'rijärjestö r.y. Toimikunta.
K:tta Väinö Wiik, sihteeri. \
le tapahtumaan. —^ Isä,
QUIBELL, ONT.
Quibellin W. P. S. Osaston tut-kijakomitean
Jcökouksessa' 11 p. tk.
katsottiin hiljan Suomesta tulleiden>(
John Lipposen ja Ville Nevalaisen ;
paikkakuntainsa työväenyhdistyksel- '
tä saamansa todistukset, joissa i l ­meni,
että he. eivät ole .vapaäehtol-sesti
ottaneet osaa Suomen valkpi-, ;
seen armeijaan sisällissodassa v:ha
1918.
Näiden todistuksien perusteella ^
comiteh ehdottaa annettavaksi heil­le
väliaikaisen Itoveriluoton siksi
(unnes saadaan Suomen puoluehal- :
Innolta luotettava lausunto, jolloin
voivat liittyä täällä myöskin työ-'
väen järjestöön.
Komitean puolesta
-IM. KemL
FINLANP, O N t i ,
Finlandin W. P. S. .Osaston: tpi-mesta
pidettiin iltamat sekä vasta-laufekokous
Suomen Työyäenpuol.
vangittujen jäsenten hyväksi. Yllä-niin
pian kuin mahdollisuus avauv^a""*"* iltamat sekä kokous pidet-
~ ' tiin, samana päivänä nim. 2 p. syys­kuuta,
sillä erikseen tai eri päiyjnä
pidettynä ehkä • mölcmmiMa olisi
epäonnistuttu. Mutta ;täten -mene-tellen
onnistuttiin yii toiveitten.
Väkeä, oli haali ,ääriään myöten
täynnä. Ohjelmaa suor^tjittiin run­saasti,
ollen kaksi puhettakin, joia-^
tuu, suoritetaan, ne.
Muista mahdollisesti esilletulevis-ta
asioista myös tiedotetaan varei^
naisen Toimiston; lopettamisesta
huolimatta.
Superior, Wi8.
Syyskuiln 10 p., 1923.
Y. Halonen.
Ohrana ilmottaa:
iEtsivä, keskuspoliisi on tarkas­taessaan
takavarikoitua komnjiuni»-
jsen puolueen arJtjlstoa löytänyt
hyvin tärkeän asinlurjbn», joliä sel­västi
ilmaisee, mistä puolueen toi­mintaohjelman
suuntaviivat arinet-tiin.
Siitä käy nimittäin selville, ,
että puolue on ollut 'st^oranaisestt;
salaisen järjestön komentlettavaha,
joka on nimittänyt itseään vain'«toi- ^
mistoksi». Tähäd toimistoon, jok»
osittain on - ollut, sijpitettuna. Suo- .
meen, on kuulunut korkeintaan vii-,
si henkilöä, joista kaihden nimet,
varmuudella tiedetään. Toimisto oli
suoranaisesti nus.'' ke^kmkomlteait .
alpnen, joka .sijaitsee Fietarifisa ja ,
johon tunnetut, kommunistijohtajat: 1';^
Kuusinen,-.Manner» ^Sirola^' Baihia
y.m. kuuluvat Keskuskomitea ij&as
puolestaan ottaa vastaan ntääräyk-' ,
siä kolmannen internationalen toi- , .
meenpanevdta kohiiteälta Slioako- ,
vasta.»