Vapaus, November 28, 1922

              No. 137. -m Tilstama, marrask. 2a p« — imsuay, i^uv. ^o.
Sosialistinen aikakauslehti,
marraskuun ensipäivänä ilmestynyt numero, Suomen vasemmistososialis-
{ien julkaisua on taas saatavana kirjakaupassamnje. Hinta ainoastaan
10 senttiä. ~
VAPAUS, Box 69, Sudbiiry. Ont.
Kahden suureji mailmankongressin raportit
piniiltäin Kommunistisen Internationalen IV:nnen kongressin ja Punai­sen
Taloudellisen Internationalen Ilisen kongressin raportit, jotka kong-fessit
alettiin tämän kuun alussa, alkavat saapua hetimiten Vapaudelle.
Tulemme julkaisemaan mitä täydellisemmät tiedot näistä kahdesta suu­resta
proletariaatin mailmankongressista. Jokaisen työläisen on tärkeää
tutustua niihin.
Kehotamme asiamiehiämme muistuttamaan tästä seikasta ja pitämään
huolen, että kaikki sellaiset työläiset, joille ei vielä tule Vapautta, tilai­sivat
sen heti itselleen.
Tänäpäivänä, viisi vuotta kestä­neen
koettelemuksen ja tuskan jäl­keen,
Lloyd Georgen erotessa, sei­soo
työläisten ja talonpoikien Ve-
'näjä ainoana suurena, luotettavana,
sodarjjälkeisenä kansana manner­maalla.
i.
Palvelustyttöjä ja farmareita
pidetään hitaina jäi'jestymään ja kelvottomina joukkotoimintaan joko
pikkuporvarillisten mielipiteiden takia tai asemansa vuoksi. Farmari saa
nykyisin 15 senttiä perunapusselilta — siis tuskin säkin liintaa — ja
palvelustyttö -on naisorja sanan alkuperäisessä merkityksessä. Lauri Bru­sila,
joka tuntee palvelustyttöjen elämää, on kir^jottanut Työmiehen Jou­luun
kuvauksen «Palvelustytön päiväntyö», jossa hän (vsoittaa millaiseen
henkiseen ja aineelliseen asemaan työläisnainen on asetettu. «Feidias»
kirjottaa «Metsiintyneistä suomalaisista», niistä, jotka uutispelloillaan
vie äkin ajattelevat, että ovat «itsenäisiä» ja että taloudellinen onni len­tää
suuhun; samasta aineesta on kirjottanut nim, "K.. A. kirjotuksen
<\Titeiskunnallisia muuttolintuja», jossa asiaa toisella puolen valaistaan
Karjala, suomeapuhuva neuvostovalta esiintyy Työmiehen Joulussa
kuvien ja kirjotuksen valaisemana. On selvää, etta meidän lehtemme
julkaisevat a//cu/>erfljswt kuvia' ja kirjotuksia'Karjalasta. Erinomaisen
selvissä kuvissa tuodaan esille seuraavat puolet: militaarinen, kasvatuk­sellinen
ja uudestaanrakentamispuoli. Niitä valaisevan kirjotuksen laa­tinut
«Petroskoilainen». Muu joululehden kuvitus on loistava. Joukko
alkuperäisiä kuvia, vignetlejä sekä piirustuksia; 'erinomainen. Suomessa
sensuurin vainooma kuva Hennalan vankileirillä, sen kuolinkuopalta se­kä
Lahden hautausmaalta julaistaan myöskin le"hdessä kirjotuksen ohel­la,
joka on lyhyt, mutta sattuva.
Työmiehen Joulu maksaa ainoastaan 35 seilttiä; Suomeen ainoastaan
30 senttiä. Tilatkaa osolteella:
VAPAUS, "Box 69, Sudbury, Ont.
Tyiol ja ukot hoi! Ensi lauantai­na
on siis tyttö- ja ukkojuhlat
Silloin koetellaan onko molenipi pa­rempi.
Ohjelmaa on paljon, kuten
ilmoituksesta näette. Eikä ole otettu
tällä kertaa akkoja eikä poikia ol­lenkaan
huomioon, aivan kuin ei
niitä Torontossa olisi ollenkaan.
Siis ilnian pitkiä juttuja, tulkaa nyt
nauttimaan kauniista ohjelmasta.
Ja mikä vielä on uutta ja hyvää.
•Niin sunnuntaina syödään sitten se
PEURA, joka varmasti tulee mais­tumaan,
sillä tytöt tarjoilevat, taik­ka
vielä paremmin «harjottelevat»
tarjoilemaan. Että juhlista tulep hy­vät
siitä ei liene kellään epäilyltä,
joka on nähnyt tyttöjen ja ukko­jen
viimeaikaista touhua. Siis ensi
lauantaina tavataan haalilla.
Ukko.
Eri piokkaki!ii!i!tä
liene liikkeen johtajaksi Sellaises­sa
miehessä täytyy olla enemmän
ruffia, täytyy olla enemmän Eum-min
Jussia, suoniajaista valkoista
vapauttajaa, johon eivät järkisyyt
vaikuta mitään. Kun sen sijaan
hra Adlercreutz selityksensä valais­tuksessa
ilmeneiksen melkoisetai
raukaksi — fascistisessa hengessä!
Marty kaikissa vaa­leissa
läpi
Kuten tunnettua, "ön ranskalainen
toveri Marty jälleen valittu Parii­sissa
kaupunvaltuustoon. Lisäksi >on
hän mennyt läpi Värin departemen­tin
kenraalineuvoston vaaleissa. Kai­kissa
vaaleissa, joihin kommunisti­puolue
on asettanut Martyn-«hdoTt-kaaksi,
on hän tullut valituksi, mut­ta
joka kerta on senaatti julista­nut
vaalin "mitättömäksi. Porvaristo
näyttänyt lupaavalta, hävisi. Peto
ihmisessä oli voittanut sivistyksen
abstraktiset käsitteet. Mailman ly-ajytnäkoiset
«johtajat» olivat vie
neet -Tnailman syvemmälle erämaa­han.
Asiat näyttivät mustilta, pa­rantumattomille
optimisteillekin.
Silloin flegmaattinen länsi, hor­juen
lahtauksen jälkivaikutuksista,
vavahti ja joutui pois suunniltaan
Punaisen ' lipun noustessa aamun
koiton mukana. Vanhan järjestel­män
joutsenlaulu kaikui uuden ta­savallan
tunnuslauseessa — «pajat
työläisille ja maat talonpojille!» Se
-oli '.vakuuttaya ääni, tuo ääni erä-imäassa.
Tuo ennenkuulumaton asia häm­mästytti
ja vihastutti mailman vai-hoja
miehiä — diplomaatteja ja hei­dän
sanomalehtimiehiään. Niin al­koi
vanha, vanha taistelu — tai­kausko
tiedettä vastaan, parjaus
järkeä vastaan ja taantumus edis­tystä
vastaan. Luonnonvoimat näyt-on
ainaisten Martyn takia iäisi-" tivät työskentelevän käsikädessä jär-i
^ l n ; [ ä l i i ^ " r i i^ön""^imi^lans.
Suunniltaan raivosta, ja sepittelee .'sa. Nälkä, kato, seurasi teollisuu-vaalitaisteluissa
mitä askom, atto.- den sodassa turmeltumisen jälkeen,
mimpia häväistysjuttuja tästä harvi-^g.„j^^,j^^^„..^^ ^„^^ j^p^^^.
naisesta kunnianmiehestä. Mutta
työläisten on niin perin helppo
puolustaa Martya. Niinpä levittivät
he viime Pariisin vaalien aikana
julistusta, johon oli lainattu seu­raava
Martyn entisen esimiehen,
amiraali Guepratten hänestä anta­ma
lausunto:
«Olen tuntenut Martyn nnoroas-,
vuosistaan asti, mekanjkkooppilaa-na
vuonna 1909 oli hän minun Ko­mennukseni
alainen. Hän on ihas­tuttavin
luonne mitä ajatella saat­taa:
innostunut uurastaja, sivisty­nyt,
ahkera työläinen, minkä l i ­säksi
hänellä on yksi ominaisuus,
jota arvostan suuresti: perheensä
ja varsinkin äitinsä jumalointi.
Viimeksi kirjoitti hän minulle
vankikopistaan (oikeusjutun aika­na
1920). Kirjeessä löysin jälleen
hänen jalon luonteensa, jota olen
ihaillut hänessä. Hän kirjoitti mi­nulle:
cMinä en tahdo mitään. So­vittaudun
kyllä oman itseni kans­sa.
Mutta rukoilen teitä, amiraali,
^vaatteissaan ja kuletusjärjestelmän
romahdusta joka järjestelmä oli ol-
:kit jälellä ajasta. Kulkutaudit seu­rasivat
Kolchakin, Denikin, Wran-
;gelin, Yudenitchin ja muidenXkon-nailtöitä.
Xuskan kouristuksessa huusi Ve­näjä
.ruokaa ja lääkkeitä, joista se
olisi'ollut valmis maksamaan Roma-noffien
kalleuksilla ja otsansa hiel­l
ä . JHutta Neuvosto-Venäjä oli rik-ifcoBUt
keisarillisen diplomatian si-
V£ysoppia. Se oli paljastanut salai^
set sopimukset, joihin oli salaa
pääKfcy, ja jotka olivat suistaneet
alas demokratisen sodan. Se oli lou­kannut
pedon pyjiyyttä, ' salaista
diiiilvniatiaa, petollisuutta, kiihko-isänmaallisuutta
ja militarismia. Sen
anteeksiantamaton synti oli sen
vääräoppisuus Downing ja Wall
kadun jumalan — yksityisomistuk­sen
— mielestä. Seurauksena oli
että kansakunnat, joiden -Rauhan
PrinssUs, Eakkaudelle ja Hyv|n-tekeväisyyilelle
pystytetyt temppe-
WHITE LAKE, B. C.
Huomasin Vapauden n:ssa 130
Salmon Armin kirjotuksen, jossa
-kirjeenvaihtaja arvelee meidän val­lan
nukkuvan, mutta miaä sarion,
että ei sitä, vain nukuta kuin se
syrjästä katsojasta näyttää. Osas­ton
kokous on pidetty melkein jo­ka
kuukausi ja onpa liiissä ollut
neljässä viidessä kKlcusteltavana
iltamien pitokin, vamn eivät ukot
ole vielä huomanneet (otollisen ajan
tulleen niiden pitoa ^varten, joten
ne lykättiin vielä, tuonnemmaksi.
Sanoin ukot, sillä Ifhite Lakella ei
muita ole nimeksikään toimintaan
osaa ottamassa kmin ukkoja, naiset
eivät pidä sitä ensinkään velvol­lisuutenaan,
että käydä edes koko­uksissa.
Olenpa Ibeidän joskus kuul­lut
sellaistakin juttelevan, että
osasto tuottaa teille suurta harmia
että se tarvitBisi välttämättä lo­pettaa
kokonaan, niin päästäisiin
herrain kapitalistien ylimmäiseksi
ystäväksi
Ja mitä tulBe nuoriin, niin olen
huomannut, että niitä ei halutakaan
joukkoliikkeen yhteyteen, odote­taan,
koska olen kuullut heiltä tuo­tavan
viestin kokoukselle että pi­dettäisi
iltamat saadaksemme jon­kinlaista
Iravitusta, mutta aina oin
se vanha vi^si laulettavana, että
jos nuoret liäluavat iloita, niin pan­koot'
tanssit pystyyn ja iloitkoot
niin paljon kuin huvittaa, ettei se
maksa vaivaa ruveta nuorten ta­kia
sellaiseen- touhuun. Minun kan­tani
asiaan nähden olisi, että ke­hotettaisiin
kaikkia nuoria yhty­mään
osastoon ja kiinteään toimin­taan,
sillä aika vaatii sitä että mei­dän
on kasvatettava nuoriso luok-tatietoiseksi,
eikä vain siihen tapaan
että toimiirta kuuluu yksinomaan
meille vanliöille.
Viime osaston kokouksessa yh-yi
osastoon John Koski uutena jä­senenä.
Väkisinkin panee ajattele­maan,
että onko kaikki niin kuin
olla pitäisi, kun menee tavaran os­toon
niin tarvitsee oUa lihava ra­hapussi.
Vaan meneppä myymään
armituotteita, niin parhaassa tapa­uksessa
ei huolita ollenkaan, jonka
sain juuri itse kokea kun menin
kauppaamaan lehmää teurastajalle
liiin sain liäneitä vastauksen: että
ei ole lupa jättää ilmankaan hä­nen
tarhaansa elukkaa tällä kertaa,
sillä liikaa on entisiäkin, joita hän
on ostanut kymmenellä ja viidellä
dflllarilla. — U, k.
ARGOLIS C. N. R„ ONT.
huolehtimaan tovereistani; heidät pidensivät auringon, kohottivat
On pelastettava!»!
Ja tämä ei ole ainoa oikeudessa
esitetty ylistävä lausunto Martystä,
Sellaisia jaloja, itseuhraavia, suuria
persoonallisuuksia on vain proleta­riaatin
keskuudessa.
Venäjän voittokulku
taloudellisen saarron Venäjän ym­pärille
ja lähettivät rahalla avusta-miaan
palkkasotureita sitä vastaan.
Että tämä oli sotaa ilman sodanju­listusta,
^ei vaivannut valituita ja
herrasvojdeltnja lainkaan. cEi tip­paakaan
lääkkeitä eikä atomiakaan
ruokaa näille inhoittaville elukoille.
He ovat rikkoneet Kristuksen ja
Suom. A, I. K. Jehovan määräykfiiä. Sitten kun he
Itä on mailman taiteitten, us- ovat kahlehditut ja nälkäkuoleman
bntojen ja filosofian äiti, kes- partaalla, tulevat he näkemään ii-kus
josta ensimäiset kulttuurivai- vistyksen konniakkuuden, Lujit-kutte€
t säteilivät. Hänen oppilaan- takaa terveyttä koskeva esterinta-sa,
länsi, näytti hetkeksi kuin olisi
se jättämäisillään opettajansa jä-lelle
edistyksen tiellä. Näytti siltä
että jos suuria muutoksia tulisi_ta-pahtumaan
yhteiskunnan rakentees­sa,
tulisi laskevan auringon maat
olemaan niid«n alkuunpanijoita.
Mutta mailman sota tuli, ja kaikki
nuo suuremmoiset sanat jotka oli-
•vat tulleet länsimaissa jakopäiväi-siksi
•— oikeus, vapaus, kansan­valta
— tulivat paljastettua veija-
«itten jutuiksi. Liberalismin heik-io
valaistus, uusi vapaus joka oli
ma!>
Mutta voittamaton päätös kan-sanvaltaistuttaa
ja ihmisellistyttää
ihmiskunnan suhteet lujitti Työ­läisten
Tasavallan vastMtuskyvyn.
Ihanteet joiden vuoksi tuhannet oli­vat
narratut antamaan henkensä
sodanjumalan alttarille antoivat voi­maa
tasapuolisen olemassaolon ope-
Jtuslapsille, Se oli juuri ihanteelli­suuden
tuli, joka saattoi Suuren
Karhun, vaikka pahasti haavoitet­tunakin,
painiskelemaan vihamieli­sen
mailman kanssa.
JarvitMn ja PellUen kämppä.
Koska Vapaus valittiin tämän
kämpän pää -äänenkannattajaksi,
niin päätin piirtää muutaman rivin
havainnoistani täällä.
Tukkia täällä katkasuttaa edellä­mainitut
japparit. Mitä palkkoihin
tulee, niin on ne täällä kuten yleen­sä
muuallakin, nälkäpalkkoja, ver­rattuna
nykyisiin korkeisiin elin­kustannuksiin,
ettei ne vastaa työ­läisen
tämänpäiväistä keskinkertais­takaan
elintasoa. Metsä täällä on
niin huono, ettei ankarimmallakaan
raadannalla jää sanottavampaa pal­kaksi.
Puhumattakaan sitten jos ot­taa
itselleen välttämättömimpiä
vaatteita ja tarpeita, Kuukausitöis-sä
on täällä palkat 45 dollaria, kat-kasusta
15c tukilta (16 jalkaiselta)'
siihen kuuluen itse kitata kitveille
(hevonen toki on vapaa talon puo­lesta)
.
Olfemme koittanut pitää yllä yh­teistoimintaa
keskuudessamme, mi­käli
se on ollut meille mahdollista
kämppäelämän puitteissa. Olemme
pitänyt keskustelukokouksia, joissa
olemme pohtinut päivän tärkeimpiä
kysymyksiä.
elämään. Sillä me raadamme aa­musta
myöhään iltaan ja kokoom­me
rikkauksia kapitaalin kassahol-veihin
ja mitä me saamme' osak­semme,
ainoastaan armopaloja hei­tettynä
kuin koiralle. Siispä jär­jestykäämme
metsän raatajat, sillä
ainoastaan järjestyneenä me voim­me
saada oloihimme parannusta.
Me emme saa meille kuuluvia oike­uksia
muulla kuin tiukalla järjeste­tyllä
taistelulla. Pois keskuudestam­me
suuntariidat, jotka, ikävä kyllä,
jakavat meidät suomalaisetkin eri
ryhmiin, tastelussa saman asian, ka­pitalismin
hävittämisen, puolesta.
Yhteiskunnallisten asiain seuraa­minen
rupesi käymään päinsä tä­män
kämpän pojilta, sillä keräsim­me
kolehdin, johon joka mies antoi
roponsa, joilla kertyneillä varoille
tilasimme seuraavia lehtiä: Vapa­utta,
Industrialistia ja Työmiestä,
että jo on sanan rieskaa. Vieläpä
valittiin erityiset sanomalehdenkir-jeenvaihtajat,
joten vängälläkin täy­tyy
kaikkien kuulla yhteiskunnallis­ten
,asiain kulkua. Se täällä vaan
on sangen ikävää, että postin kul­ku
On huonoa. Vaikka kyllä mie­hiltä
vedetään 25c kuukaudelta, et­tä
pitäisi sen senkin tähden aika­naan
tulla, vaan sittenkin on se'
hidasta, •
Keskustelimme kuinka suhtaan-numme
allanimitettyihin Suomest|
hiljan saapuneisiin työläisiin ja pää­timme
antaa heille keskuudessam­me
toveriluoton, heidän esittämi­ensä
todistusten perusteella. Hei­dän
nimensä on Niilo Nurmi ja Ni­kolai
Mäkelä, molemmat Humppi­lasta,
H, 1,; Arvo Linko, Helsingis­tä
ja Siniuel Rautanen Jalasjärvel-tä,
Koskelan kylästä, W. 1.
Viinreksimainittu Rautanen on
joutunut pakollisesti valkoisten ar­meijaan,
ollen valkoisten vankina,
sitten saanut valita kaksi ehtoa jo­ko
liittyä Valkosiin eli lähteä Sei­näjoelle.
Kertoi että joka Seinäjo­elle
joutui, niin sen miehen elämä
oli mennyttä. Sanoi olleensa aina
vakaumukseltaan - työväenliikkeen
miehiä. Kertoi avoimesti elämänsä
eikä peitellyt mitään; sanoi = pyhit-tävänsä
elämänsä työväenliikkelle ja
tekevänsä kaikkensa sen voittoiseen
eteenpäin viemiseksi. Edellämaini
tut Nurmi ja Mäkilä ovat ase kä­dessä
taistelleet Suomen työväen oi
keuksien puolesta ja saaneet tuntea
Suomen verta janoovien porvarien
kapinan jälkiselvittelyn kauhuja
iRehtiä poikia. Kunnia heille,
Icännictön mielivaltaa. Täkäläisel­lä
työmaalla loukkaantui erään juu­ri
vanhasta maasta saapuneen työ
Iäisen Samuel Rautasen, jalka. Hä­nen
ollessaan tukkia ajamassa jäi
jalka jotenkin tukin väliin puser­ruksiin,
pusertuen pahanpäiväises
ti, joten hänet oli lähetettävä Sud-buryn
sairaalaan hoidettavaksi. He­ti
. tapauksen jälkeen luovuttivat
kämpän toverit kaikki yhden dol
larin palkastaan hänen avustami
sekseen, hän kun oli ahtaassa ta­loudellisessa
asemassa ja perhe van­hassa
maassa. Isäntämme Pellinen
lupasi puolestaan järjestää asian
niin että keräyksestä tehdään eri­tyinen
nuuta ja etfö hän toimittaa
sen perille hetimiten. Vaan nyt on
kumminkin käynyt niin, että on
vierähtänyt aikaa neljättä viikkoa ja
on lähetys vieläkin lähettämättä.
Tapaus on roponsa antaneitten to­vereiden
mielessä saanut aikaan
suurta katkeruutta. Eikä syyttä­kään,
sillä jos edellämainittu to­veri
olisi saanut lahjotuksen heti
kun se tehtiin, olisi hän voinut lä­hettää
rahaa perheelleen Suomeen,
joten silläkin olisi ollut suuri mer­kitys
hänen taloudellisessa elämäs­sään.
Olisihan sitä paljonkin kirjoitta­mista,
vaan toiste enemmän.
Toivon vaan että toverit kaikki­alla
järjestyvät ja vaativat itsel­leen
oikeutta niin pienissä kuin suu­remmissakin
asioissa, sillä ei ku­kaan
meidän olojamme korjaa, el­lemme
itse järjfestyneenä tule sitä
pakkokeinoin vaatimaan.
Toveruudella, yhteisen asiamme
puolesta N. P—nen.
-——o
täyteen kuin sillit tynnyriin. Ei
hyttejä puolillekaan. Penkeillä ja
lattialla nukkuvat. On sitä siis vaan
miesten kysyntää, mutta töitä ei
panna taululle. Lumber-paroon?t
käyttävät «luonnollista valintaa»
murskatakseen orjainsa henkisen it­senäisyyden.
Järjestymättömät, minkäänlaiseen
järjestömuotoon k u u l u matt^mat
henkilöt, valkoisten kaartien selkä­nojat,
ovat vielä melko lukuisina
Vancouverin suomalaisten keskuu­dessa.
Venäjän vallankumouksen
viisivuotisjuhlaa vietettäessä Clin­ton
haalille t.k, 7 pnä, loistivat
useat aivan haalin läheiset naapu­rit
poissaolollaan. Poissa oli myös
Kytö Jussin järjestöläisiä suurin
osa. Juhlatilaisuus oli silti melko
mahtava. Tilaisuudessa otetusta ku-vasta^
kyy kuka siellä oli ja kuka
ei ollut.
Punatähti, Sirppi ja Vasara,
Pakollinen hallitus­muoto
Moni vähemmän asioita seuran­nut
työläinen ajattelee hallituksen
olevan laitoksen, jonka avulla pi­detään
yllä pelkkää vilpitöntä jär­jestystä.
Etenkin sellainen työläinen
joka ei vielä itse ole joutunut suo­ranaisesti
kokemaan hallituksen
(tässä on kysymys porvarihajlituk-
Kesta) «vilpitöntä järjestystä», voi
«siten ajatella, jopa uskoakin.
Mutta työläinen, joka ryhtyy vä.
hemmänkin tarmokkaasti ajamaan
luokkansa etua, pian huomaa, että
se onkin kapitalistien mitä häikäi­lemätön
sortolaitos. Sen ovat tul­leet
huomaamaan jo vanhoilliset
ammattiunionistitkin. Tämä piirre
on jo yleinen. Yhtenä esimerkkinä
siitä voitanee mainita, että rauta-tieveturien
kuljettajien äänenkan­nattaja
«Locomotive Engineers
Journal» lokakuun numeron ensi-maisessa
artikkelissa kuvaa Yhdys­valtain
hallitusta pakolliseksi lial-litukseksi
— Yhdysvaltain hallitus­ta,
jota ovat suuret työläisjoukot­kin
oppineet pitämään maailman
kansanvaltaisimpana hallitaiksena!
Mikä ajan merkki!
Mainitun artikkelin otsikkona on:
cPakollinen hallitus» ja sanotaan sii-näm.
m.: «Hallitukset saavat oikeu­tetun
voimansa hallittavien suostu­muksesta
», julistivat miehet, jotka
asettivat itämän maan vapauden ja
oikeuden perusteelle. Hallitus, joka
on vajonnut niin alhaalle kansalais,
tensa moraalisessa arvossa, että sen
täytyy avukseen hutrtaa oikeuslai­toksensa
ja sotaväkensä on jo ha-joamisen
vaarallisella tiellä. Sillä
myStämielisyys ön vapaan hallituk­sen
nurkkikivi samoin kuin pakolli­suus
on orjuuden enne, Etenkii
kansanvaltaisessa maassa virkapaik­kojen
ja voiman haltija, joka aset­taa
pakollisuuden «ikeuden ase­maan,
mielivaltaisia määräyksiä la
VANCOUVER, B. C.
Maanalaifta toimintaa, tai miksi
sitä paremminkaan sanoisin, on -ly-kyään
työnvälistystoimistojen «loi-mannioffiisien
» menettely täällä.
Mustattaulut ovat miltei puhtaat.
Tämä pitää paikkansa varsinkin
tukkityöläisten toimistoihin nähden.
Maakunnan työvälitystoimistossa on
taululla vähän kirjotuksia. Halutaan
«taisin» tekijöitä, poolun tekijöitä,
jonnekin kauaksi. Kyyti maksaa
?23.00 ja enemmän, sen täytyy it­se
maksaa, Puutavaraliikenne on
vilkas. Mikäs kumma sitten ettei
töitä ole saatavissa. Ei ainakaan
näkyvillä. Ovatko «lokarit» nyt ai­van
yhtäkkiä niin mukautuneet plo-
Buhteisilnsa etteivät lähde liikkeel­le,
ei yksikään. Niin näyttää. Mut­ta
jos olet niin «luki» että saat jon­kinlaisen
työn, esim. vaikka «joyn»
toimistosta, tule «union» laivaan
etutilalla ollen aina j (pääasiallisin laivaliikkeen välittä-kysymys,
että millä voisimme saa-ljä kämppien ja Vancouverin väiil-da
hiukankaan ihmismäistä kohte-jlä) niin huomaat laivan olevan ah-lua
tähän orjuutettuun raadanta- detun kämpille meneviä mieiiiä niin
eiksi ja armeijoiden esiintuomisen
sovintoneuvostojen tilalle, on tuskin
vähemmän kuin niiden, jotka ovat
antaneet luottonsa sen käytettä
vaksi, kavaltaja. Tämä on se ri­kos,
josta historia tuomitsee sellai­set
hallitsijat knin Englannin Stu­artit,
Ranskan Bourbonit, Venäjän
Romanoffit sekä Hapsburgit ja Ho-henzolleriL
Onko vähemmän moi­tittavaa
kun sitä harjottaa Yhdys
valtain presidentti ja prokuraatto
ri?»
Artikkelissa edelleen selostetaan,
kuinka «kansanvaltaisesti» ovat nä­mä
kapitalistien diktaattorit suh­tautuneet
Mr. Hardingin hallitus­kautena
tapahtuneeseen kahteen
suureen teollisuuskriisiin, nim, hii-enkaivajien
ja rautateiden korja-uspajatyöläisten
lakkoihin. Sana­muoto
ja kieli pysyy artikkelissa
äpeensä hyvin tuomitsevana. Ar­tikkelia
kokonaisuudessaan ei liene
tarpeellista kääntää, sillä seuraa­malla
työväen sanomalehtiä voi it­sekukin
kohdaltaan hyvin helposti
saada sen vaikutuksen, mitä artik­kelilla
meikäläisen .ajatuksen mu
kaan nähtävästi tarkotetaan, se on:
tehdä selväksi, ettei ole työläisille
hyödyksi kapitalistien hallitukset
missään.
iKuitenkin vielä mainittakoon, et­tä
artikkelin eräässä kohdassa bn
sanasta sanaan lainattu prokuraat­tori
Daughertyn syyskuun ensimäi-senä
päivänä antama ilmoitus, et­tä:
«Minä tulen käyttämään hal­lituksen
voimaa estääkseni uniot
hävittämästä avonaisen työpajan».
— Niin, ettei kenelläkään enään
liene epäselvänä kenen puolta tä­mäkin
prokuraattori ajaa: hän puoliJ
taa skääppejä työmailla sekä mui­ta
kapitalistien häntyreitä ilmeises­ti
tarkotuksella hävittää kaikki työ­väen
vastarinta kapitalisteja vas­taan
ja saada aikaan todellinen or-javalta,
samoin kuin kaikkien mai­den
kapitalistit ja heidän lakeijat
yrittävät.
Työväestöstä täydellisesti riippuu
onnistuvatko Hardingit, Daugher-tyt,
John Bullit, Scheidemannit.
Minä olin päättänyt avata konttorin Co*
baltissa sen jäleslä kun olin saanut sieltä
joukon kirjeitä, joilla minua kehotettiin
sinne tulemaan, mutta suureksi pettymyk­sekseni
huomasin että Cobaltissa oli mah­doton
saada huoneita asuakseen yhtä vä­hän
kuin konttoriakaan ja näinollen oli
minun pakko mennä Sudburyyn, jossa ai-jon
viipyä jonkun aikaa. Minä nyt täten i l -
motan että niiden, jotka aikovat minua
tavata, niin cobaltilaisten kuin Sudburyn
ympäristöläistenkin, on parasta tulla mahdollisimman pian. Mi­nun
osotteeni voi saada ^Vapauden konttorista. Niille jotka ei­vät
tunne minun menettelytapojani terveyden hoidossa, pyydän ,
sanoa että se on tykkänään minun itseni järjestämä ja sitä käyt­tävät
ainoastaan minä ja minun oppilaani. Niiden, jotka halua­vat
että terveytensä anioastaan tutkitaan, tutkiminen toimitetaan
käyttämällä uutta tutkimistapaa, joka tunnetaan tautien tutkimisena
silmistä ja selkärangasta ja tällaisesta tutkimisesta otetaan aino­astaan
muodollinen maksu. Yleensä olen asettanut hintanii pitäen
tämän alueen teollista'tilannetta silmällä. Jos te olette sairas, ^ i
ole väliä mitä laatua sairautenne on, tulkaa kaikessa tapauksessa
luokseni ja todennäköisesti saatte jälleen terveytenne takaisin.
Useat ovat siten tehneet ja tuloksena siitä nauttivat hyvästä ter­veydestä
tänäpäivänä. Tulkaa heti!
Ystävilleni Timminsissä ja ympäristöllä
lausun täten kiitokseni ja kunnioitukseni.
Minä tulen käymään joskus tulevaisuudes­sa
Timminsissä ja siihen mennessä pyydän
teidän kääntymään tohtorien Hawleyn ja
Solovicffin puoleen, jotka tulevat teille an­tamaan
mahdollisimman parhaan hoidon.
SUDBURY, ONT.
SUOMEN
öväen
ILMESTYY TÄNÄKIN VUONNA
ja on sitä saatavana myöhemmin kaikkialla
asiamiehiltämme.
Sen hinnasta ei meillä ole vielä tietoa,
mutta niin pian kun saamme tietoomme, il-motamrae
siitä lehdessä. Tämä vain vasta­ukseksi
niihin kyselyihin, joita olemme saa­neet
Kalenterin suhteen.
• •> • I.... I
Vapauden Kirjakauppa
Sudbury, Ont.
dän yrityksensä tehottomiksi ja hei­dän
hallitukset poistetuksi ja tilal­le
työväen tasavalta. Siihen pyrki­käämme,
sillä se on ainoa pelas­tuksemme.
Olosuhteet ja kokemuk­set
jo ovat sen mukaiset, ettei tä­mä
enään näytä olevan jokin- kau­kaisen
tulevaisuuden hämärä teoria.
B. V.
Tietoja Nemsto-lar-
Karjalan Jcommuunin teollisuus
nousemassa, — Pietari, — Karjalan
kommuunissa on havaittavissa teol­lisuuden
nousukausi. Piikiven ja
kiilleliu.skan louhintatyöt ovat; aloi­tetut.
Viime aikoina on saapunut
kiilleliuskan ostotarjouksia Ruotsis­ta,
Amerikasta ja Saksasta ja tila­uksia
Ruotsista ja Amerikasta-
Marmorin loubinla Neuvosto-Kar­jalassa.
— Pietari. — Karjalassa
on jälleen ^ettu louhia marmoria
paljon suuremmissa määrin kuin en­nen
rauhan aikaa, Karjalan mar­mori
on ammoisista ajoista saa^kfl
kuuluisaa mainion laatunsa puole.s-
Nosket ja muut selJa).set yritykKCs-1 ta. Siitä aikoinaan rakennettiin Isa-säiin.
Ainoastaan järjestäytymällä I kin kirkko Pietariin. Köningsbergin
sekä poliittisesti että taloudelli.se.s-; kauppame^suille oli näytteille pan-ti
keskitetyn toiminnan periaatteen j tuna 1(5 lajia marmoria, jotka he-mukaiscsti
voi työväestö i-aada hei- rättivr.t siellä ylei«tä huomiota.
Syiityiyt
Kertulle syntyi rei­pas
sisko t.k. 14 p., jol­le
nimeksi asetimme
Laura Julia
We!land, Ont., marrask, 23 p.,
1922,
LEMPI ja OTTO MELLER.
F. O. Box 1347.
COLONIAL
HAUSSILLA
saapi syödä ja nukkua
sopu hinnalla. Tulkaa
katsomaan pojat kun
tulette kylään.
C« Tuumanen
COLONIAL HOUSE
874 Queen St. • Soo, Ont,
TILATKAA VAPAUS!