Vapaus, October 13, 1930

              Sivii 2 Maanantaina, lokak. 13 p:nä — Mön., Oct. 13
Tl|p o»lr orE>n of Finnish Vorker» in Cii.ic:j. VMiArä daily «t -Sadborr, OoUrio.
B^Utered «t" the Po« Office Dcparimeut, Of-ina, as w:cond cLa»f niätter.
C ^ ^ l l •4tertiiijig n:e>, 75c per c l . inch. Minimain cbarge for lingle in»ertion, 75c. Thr
vApuia IM. tHe be»t advcrtising mcdiam aniung tbc Ficiiish i»<oplc in Canada.
Tpigaitp», Jconttori, lurjakauppa ji paino omaKju lalovfta Ebin SLre^tilU.
Poitiotote: V«paai, Box C9, Sudbury, 0.'.t.
I.' " ' •
V^ibelJXDrt: Kobttori 103S. — Toimitin Si6W. — Kirjjliu;,;.a 2ig7T.
UKXne: Office (job »'jrk, a/i»crti-vmtD:». <•!'•,.j lOas — Ediiir 5MW. — Bookitore 2387W.
"~ IL.MOTL^^ffiVNAT \ A/*AL/;t.rS.4 :
SUrjeT<ifaloilmotak«el $1.00 t c r t ä , i2.e0 l a i , . rtja. — A. i o l i i i t o o a njenneille o n n e n t o i v i i I u k Mi
IQe paliUtaumS. — Niir.tnniuull<.;ijr>..iuk-< t . ' . 'K I T : ^ . £I.Wi k f n a a . — Syntymiilmotukset fl.OU
ma*. J2.00 3.kerU.i. — Asunlm-ruiJmi.lLk-1 (.rj tiru. $3.03 kjiti kerua. — Kiit<jsiiiHotuk>«:t
MJO keru. — Kuolcmaniltuolukitt JJ.W tcrii, -ic i . i i i U ^ l i » J kiJtJ=li"'c»-ita tai niui.toviir».vltU. —
BsluUJin tiedot ja oaoleilmotok»*» S^v V f i . Jl lf,:.-n' k r r ^ a a . — Tilajriijilmottajlen ja i!cio!u»-
M«Dtfuariea oa, T&a. ? i t t a M u . liibrieitilm'>t'u(-hjrtä c t u k i i t e c n.
TILAL>"t;iN.NAT:
1 t^. i\SQ. 6 k k . J-J^^J, 3 k k . $.173 j a 1 k k . jl.OO. — Ybdyixaltoihin J» Saomeen «eki oou-uJL.-
iaillc: 1 >k. $o.(Hl. 6 k k . S:!-SO j a 1 kV. fl.OO.
laännSit^ijii i. Vy . Abbjil.ti ,
Idanat": J. W. Abbjii.t.
OfCce, Bookatora aod Printabop: Vapana Bjiiiiinc EUn Street.
AIl maji to be »ddreised: Vap»ji, P.O. Boi 69. Sudbury, Ont.
ti.miiellä voidaan saada ja myös-
}:in 50 kuinka tärkeitii tekijöitä tuo-
•..iP-noIliieita kannalta katsottuna
na;d;n teallisuaksien työläisten j ä r -
jc-;tamin3n voi tuoda vasemmistoliiki
-äninaalli^ i l l a ktMnoilla" — ko>«, Htuksen nootit ja protestit Da-tf-
taan vaive.nlaa. Työväenliike ei mokleen miekkana r i i p p u m a a » fas-j
lie kuoJlut, vaikka julki~<'t työviien-j ci.*tihallituksen p ä ä n päälle. Sen
j a r j c - t ö t onkin hä%iteUy. Ki myö.s-1 lisäksi alkaa tapahtua repeämiä
kääii K(;rnniuni-li;if-ri -f*" • fa^tJstien omanakin leiris.sä. "Siilä Jo5 tuotantoalat ovat t ä r -
' fascLstien toistensa "kvvdilsemisef^^'^^ «^»"f^^ kertaa myöskin
, . .. ' ' ... I niisöä tvöökcntelevien työläisten l u -
Kaikki merkit viittaavat siihen. • valtavin kuin millään
e t t ä pian on aika käsillä, joljoin-: .j-.un.". teolliiuusalalla.
ka Suomen I v ö v ä e n l u o k k a voi rvh- ' ,
3Iaa- ja metsä ly äläi.sten järjestä-niisen
täriieys
l o i i n i i i t a ole tu/ioutunut. .^e elaa
j a sen l o i m i i i l a on nyt sr.-lvempää
ja'v:irui'T)i]j;ia kuin ko-kaan cnnm.
•rii- >(• fa- i~tcja kauhi>tuttaa.
' i i i h i i i i tui(;vat sittrn jyrkkä.=a-i:
ai-c! ;jfiivostoiialliluk>fn nootit.' myyden pakko ajaa sen s i i h e n . Sitä j
ovat no.-ilallaneel ' ' r v s s ä n ei .suinkaan tee vasta fascislivaa-
Vielä yksi seikka joka on otettava
huomioon, jota t ä h ä n saakka ei ole
jaksettu käsittää on se, e t t ä vaik­kapa
ei aina olisikaan metsä- ja
maatyöläisiä hyvin suurta määrää
paikkakimnalla niin erinäisinä vuo­den
aikoina heitä on, j a juuri hei­dän
tähden olisi osastoja pidettä­vä
pystyssä. Aina löytyy jokaisella
jotka ovat vaikuttaneet sen ettei
niiden avulla ole päästy parempiin
tuloksiin. Viimein johdettava keskus­telu
vallankumoukselliseen työväen-hikkeseen,
selostettava sen saavutuk-
No. 241 ^
—. JOS emme ota htm^-
maanviljeH^öitä. . . ^ ^ ^ ' ^ ' ^^
työvälineitä että - ^-
työllä ansaitut
sia ja Sitä mistä johtuu, että se on i ikiset viemäTn 'f^^^^'
voittanut verrattain lyhyellä toimin- ti. Luonto on o H m ' ' ' ' ' ' ^ ^ ' - ' '^
lekin, työntekijää "se'on ta-ajallaan.
Tätä työtä voi tehdä niin kauan
."seuduilla palkkatyöläisiä jotka lu- f kun on samassa työmaassa. J a tulos
Iva suursiivoukseen. Välttämäuö- i
keutuvat näihin työläisiin ja jos | on, e t t ä niitä on monta, jotka voi k ä kylmän
Päkohtelias
pakkasUla ja k u i v u i ^ ; ^ fir
lueen vucdentulo: vl=en.5 onfca^
Jo» elle milloin taianaa aaa vittaurti ent'imi\'tcn kirjfifrnne, kirjotukaa ondelleen liikkern-fcritajan
prnoonalli»fllj nimellä; J. W. Ahlr|>i.i. liitkcentioitaja.
M1I la" Sii(nnf?.-a niin paljon, että. Ici.-;sa valittu Suomen eduskunta,
jos Ijcjliä oii.-i "kaarti",, millä I vaan proletaarinen vallankumou?.
va.-lj"iK niin nvl olisi se pantava^ jonka välttämättömyys Suomen
iiikL<r!i(.> ja näyteltävä millä pe- laajoille työtätekeville ja sorre-r.
i-tef:Ila sitä "'ryssää" viilataan, j tuille joukoille käy p ä i v ä päivältä [
niulla <! ole voiijiaa, ei ole uskal-• selvemmäksi. — Eteenpäin. j
|\i~t.!. Min jäävätkin neuvostolial- j
Bglshevikivallanbumouksen kolmannentoista
vuosipäivän juhliminen ja imperialistisen
sodanvaaran vastustaminen
Vakavan hetken kynnyksellä
Canadan Kornmunisti.sen Puolu-j Ien järjestöjen, on valmentaudul-
•e§ij Iceskuskomitea on lähettänyt lava.
käikilie piirikonfilcoillcen ohjeet, Marraskuun vallankumouksen
jpj.ssa kehotetaan viivyllplcmätlä kolmantenatoista vuosipäivänä on
ryjif-ypjään toimenpiteisiin joukko- Neuvostoliiton hallitus voimak-j-
uljlien val/nistamiseksi marras-' kaampi ja niahtavamiti kuin mii
kuun vallankumouk-sen, 1917, kol­mannentoista
vuosipäivän juhli­milla
varten,
Jjuhlalilaisuuksien keskeisimpänä
asiana tulee olemaan työläisten;
ensimäiscn neuvostotasavallan tur­vaaminen
imperialistien hyökkäyk­siltä.
Samalla tullaan kaikissa juh­latilaisuuksissa
osottamaan impe-loinkaan
ennen. Suurenmoisia saa-vutuksia,
joita mitkään vaikeudet
eivät voi vähentää, on saavutettu
sosialistisen rakennustyön viisivuo-li.
ssuunnitelnian yhteydessä. Sosia­lististen
Neuvostotasavaltain Liit­to
la.skee pohjaa, Kommunistisen
Puolueen voittoisan ja entistään
lujemman johdon alai.^ena, ei vairi
rialististen maitten keskeisten ris- tävdejliselle sosialismille Neuvos-tiriitain
pahentuminen, jotka väis- toliitossa, vaan koko maailmaa
tämättömäsli johtava^ uuteen so-i käsittävälle sosialismille,
taan, eivätkä mitenkään vähennä! Kun hyökkäykset Neuvostoliittoa
hyökkäyksien vaaraa Sosialististen vastaan kärjist>^ät Neuvostoliiton
Neuvostotasavaltain Liittoa vas- tavarain tuontikiellon varjossa, ja
Ui^f), vaan ovat erottamattomassa
yhteydessä sen kanssa. Neuvosto­liiton
puolustamiseksi ja imperia­listisen
sodan vastustamiseksi koh­distettavaan
agitatipon on yhdis­tettävä
agitatio Canadan työläis-keltaisen
sanomalehdistön valhe-propagandan
kautta, on tarvis
saada marraskuun vallankumouk­sen
kolmannentoista vuosipäivän
juhlatilaisuudet mahdollisimman
aajoiksi joukkomieleno.sotuksiksi.
ten taistelukyvyn kohotlamiscksi l Näitä kärjistyneitä hyökkäyksiä ei
njjtä , hyökkäyksiä vastaan, joita
Canadan kapitalistit tekevät työ-
Iäisten' elintason polkemiseksi. So-d
§fn vaara on oleellisesti vakilui-ja
JT)kapäiväinen asia, j'ota
v^ri^n työläisten kaikkien taistelu-jflrj<
estöjen, ja erikoisesti sotateol-lisjiilksissa
työskenteleväin työläis-voida
erottaa 5-vuotissuunnitelman
suurenmoisesta menestykseltä ja
kulakkien voiltamiscsla luokkana:
Ne ovati suoranaisessa yhteydessä
toinen toisensa kanssa.
Vallankumousjuhlille on kaikil­la
keinoin koetettava saada laa-jain
työläisjoukkojen kannatus.
Sekaviljelys ja maatalouspula
Kun suurin osa Canadan veh-
Hänkasvattajista on joutunut vara­rikon
partaalle vallit-sevan maa-tj^
jipuspulan ja tavattoman alhai­sen
vehnän hinnan vuoksi, ovat ka­pitalistisen
järjestelmän tukipyl­väät
aina CPR:n presidentti Beat-tya
myöten ryhtyneet selittämään
ve^änkasvattajille, että te voitte
pelastua ahdinkotilastanne seka-viijelyksen
avulla.
Sekaviljelyksen harj ottajat ei­vät
kyilenkaan ole sen paremmassa
asemassa kuin vehnänkasvattajat-kaan.
Vallitseva pula ja kapitalis­tisen
järjestelmän ristiriidat ja
näitten ristiriitain csiinloihtiniat
tulli- y.m. säädökset koskevat hei-hip
myös perin ankarasti.
Ytldysvaltain Smoot-Havvley-tullisäädös,
jolla Hoover sanoi mu-
Ifa "jjejaslavansa" maansa farma-rijt
ahdinkotilasta, koskee sangen
kjpeäiSti juuri sekaviljelystä har­joittaviin
canadalaisiin farmarei-hjn.
Mainitun säädöksen voimaan
astuijijsen jälkeen on ruokatavarain
vienti Canadasta Yhdysvaltoihin
laskenut noin 60 prosentilla.
Kuluvan vuoden heinä- ja elo­kuulla
vietiin Canadasta ruoka­tarpeita
Yhdysyalloiliin yhteensä
3,990,645 dollarin arvosta, vienti
vastaavana aikana viime vuonna
ollen 9,783,758 dollarin arvosta.
Enemniän ovat kärsineet sckavilje-lyksen
tuotteet, kuten maito, juus­to,
liha, perunat, marjat ja vaah-terasokeri.
Niitten viennin vähenty­minen
on ankara isku sekaviljelys­tä
harjoittaville pienille farmareil­le,
joita on varsin paljo semmen-kin
idän maakunnissa.
Shurhrilannia oli aikoinaan Ca­nadan
lihan- ja karjan vienlipaik-ka.
Nyt sitävastoin "emämaa" Os­taa
lihatavaransa Hollannista,
Tanskasta ja Argentiinasta. Myös
voin vienti Canadasta Britanniaan
on laskenut olemattomiin. Samaten
juuston, munain y.m. sekafarma-uksen
tuotteiden.
Mainitsemamme seikat osotlavat
konkreettisesti, että vallitseva ka­pitalistisen
riistojärjestelmän syn­nyttämä
maatalouspula ajaa myös
.sekaviljelijän vararikon partaalle
aivan samaten kuin vehnänkasval-tajankin
ja että niin ollen sekavil-jelyksen
tyrkyttäminen vehnänkas-vattajille
kaikki parantavana maa-talouspulan
lääkkeenä, on silkkaa
köyhien farmarijoukkojen narraa­mista.
Maatalouspula syventyy ja pa­hentuu
ritirinnan teollisuuspulaii
syventymisen ja pahentumisen ke­ra.
Sen ankaraan olleeseen* joutu­neilla
farmareilla on vain yksi pc-lastukscn
tie. Ja se on järjestäy­tyminen
ja järjcslctly taistelu maa-talouspulan
seurauksia — pakko­myyntejä,
takavarikoimisia ja
häätöjä vastaan.
'• Kaikkion kapitalististen maiden
i tycvilenluokka cn vakavassa ajanvai-
' hccäsa.
j Kilvan .sotavarusteluiden ja kau-
I hua tuottavan työttömyyden lisään-
; tymisen kan.s.sa rinnastaa imperialis-j
hallituksat ja niiden vasallit,
I fascistiterrorin, jolla koetetaan mn-sontna,
n ö j T y t t ä ä ja ehkäistä työ­väenluokkaa
toimimasta Neuvosto­liiton
turvaamiseksi kapitalistien
hyökkäyksiltä. Poliisiterrori on j u l -
'• keampi kuin koskaan onnen jokai-
I .scs.sa kapitalistisessa maassa ja on
myöskin ymmärrettävissä miksi.
Tämä sotavarustelu ja poliisiterro­ri
kiihtyy vielä sitä mukaa kim k a -
pilalLstiset hallitukset saavat nähdä
j a tuntsa, että Neuvostoliitto valtaa
maailmanmarkkinoilla kapitalLstiä-
U'n maitten tuotteilta levenemisalu-ect
ja sen kautta vaikeuttaa kapita­lististen
maidsn' markkinaelämää.
Imperialismin perusluontsesta
johtuu, ettei voi olla kapitalismin
PDlastusyrityksenä mitään muuta
kuin koko maailman imperialismin
yhteisvoimilla käydä kukistamaan
maailman kapitalismia uhkaavaa
työntasavaltaa, Neuvostoliittoa. V i i ­meinen
vuosikymmen on eletty kapi­talististen
maiden teollisuuden jäl­leenrakentamisessa
ja sen ratsionali-soimisessa,
mutta viimeinen vuosi­kymmen
e n n ä t t i jo tuottaa maail­man
laajuisen työttömyyden sen rat-sionalisoinnin
seurauksena. Samalla
kun teollisuutta järkiperäistytettiin.
yritettiin selvitellä räikeimpiä risti­riitaisuuksia
imparialististen valto­jen
väliltä, koetettiin sopia saaliin­jaosta,
mutta imperialististen valto­jen
keskeiset ristiriidat ovat n i i n so­vittamattomat,
että niiden. "sovitte­lun"
aikana ennätti neuvostojenmaa
rakentamaan myöskin teollisuuttaan
j a tunkemaan sosialismia yhtelskun-'
nallisessa mitassa niin voimakkaas­ti,
e t t ä se saa raivoon kaikkien mai­den
kapitahstiset hallitukset.
Nyt juurf on jo selvääkin selvem­min
nähtävänä, että kaikkien mai­den
porvaristo tahtoo käydä leikkaa­maan
kotimaisen työväenluokan
valtasuonia. Niillä on pelko, että kun
hyökkäys Neuvostoliittoa vastaan j u ­listetaan,
niin jokaisen maan työ-väenluokka
on liiaksi vaajrallinen, el­lei
niiden luokkataistelujärjestöjä,
puolueita ja kumouksellisia järjes­töjä
saada hajoitetuksi. Tästä tämä
kiihtyvä ajojahti, "reittaukset", van­gitsemiset,
urkinnat, ja kaikki v a i -
notoimenpiteet johtuvat. He t i e t ä ­vät,
että Neuvosto-Venäjä voimistuu
päivä päivältä, viikko viikolta ja
vuosi vuodelta. Samaan aikaan knij
imperialistisissa maissa vallitseva
yhteiskunnallinen tilanne kasvattaa
jokainen päivä vain työttömyyttä,
luo työväenluokan- mielialaan enem­män
kapinahenkeä ja vallankumo­uksellisuutta,
joka sellaisenaan hei­kentää
niiden hallituksellista voi­maa,
on tilanne Neuvosto-Venäjällä
päinvastainen. Siellä työläiset tie­toisina
tasavaltaansa uhkaavan i m ­perialismin
hankkeista j a suunnitel­mista,
. rakentavat tuotantoa niin
maanviljelyksen kuin tehdas- ja l i i -
kennelaitoksienkinii kehittämisessä.
Mutta juuri tässä vaiheessa, jolloin
emme tiedä koska Neuvostoliittoon
liyökkäämiseksi imperialistisen so-tannuksilla
ja työn tasavallan hävit­tämisellä.
Juuri se, e t t ä saamme iie
miljoonaiset joukot liikkeelle selvillä
vaatimuksillaan osoittamaan tahton­sa,
masentaa toiselta puolen kapita­l
i s t i s t a hallitusten sotasuunnitel­mia.
He tietävät, että. voidakseen
käydä tehokasta valloitus-sotaa, tu­lee
-'heidän asestaa työväenluokka
armeijaansa. Mutta "Isänmaan" us-kcllisuuskäsite
horjuu vuosikaiftia
työttömy.vdestä aiheutuneen puutteen
j a kurjuuden keskellä kamppailleen
työläisen mielestä. Se e i luota siihen.
Juuri nyt, k u n talvi uhkaa, jol­loin
pienemmissäkin kaupungeissa on
monia satoja työttömiä j a suurem­missa
kaupungeissa alkaa olla i h ­misten
elämä uhattu nälkiintyneiden
työttömien itsensä pelastamiseksi;
jolloin tämä joukko käy v a i l l a kyl­memmän
ilman pukimi^, vailla min-k
ä ä n l a i sU varmuutta asunnoistaan
ja kokonaan vailla toiveita minkään­laisesta
valoisammasta tulevaisuu­desta,
nyt juuri on koetettava saada
n ä i l l e järjestymisen merkitys osoi­tetuksi.
Olkoon sanottu vakuudeksi, et ta
pohjajoukkojen on noustava itsekin
edustamaan asioita julkisesti, ylei­sesti
puheiden j a kirjoituksien kalit­ta.
Nyt juuri saamme kuulla, että
t ä m ä n "vapaan maan" poUisilaitns
on puhdistanut yleisiä taisteluita
varten työläisiä järjestiivän pupluscn
p ä ä m a j a n Torontossa ja samalla
puolustusliiton pääuiajan, vangiten
kahdeksan toveriamme, hävittäen
2hkä kaiken järjestyneelle työväelle
kuuluvan, siellä olevan organisatsio-nillissn
kootun janäkyvän' historian,
on canadalaisella poliisilla aikomus
tehdä selvää Canadan komfnunisti-sesta
liikkeestä, kuten fascisti-Suo-men
lahtarienr t ä s s ä maassa ol<^t
terroriainekset ovat uhkailleet.
Te laajat työttömyydestä käi;sivät
joukot, jotka olette terroria väistääk-senne
ja toimeentulon työllänne
hankkiaksenne tännekin siirtyneet,
olette tulleet näkemään, että kapita­lismin
alaisena on elämä samaa
kaikkialta. Olette nähneet Suomessa
valkoisen ihmispedon julmuuden, i ö -
k a on h i r v i t t ä v ä m p i kuin lohikäär­me,
julmempi kuin villin leijonan
vereltä hohtava avoin kita ja kama­lampi
Danten helvettiä. Ovatko sen
ohrana-provokaattorit täälläkin an­tamassa
ennakko-uhkauksiaan ja
johtamassa imperialistisen -Englan­n
i n vasallimaan poliisilaitosta hyök­k
ä ä m ä ä n luokkataistelua johtavan
puolueemme päämajaan!
Mutta puolueemmehan onkin Ko­minternin
puolue. Jonka poliittisen
johdon alaisena kasvaa, lujittuu ja
kehittyy heidän vihatun Neuvosto-
Venäjän talouselämä. Tästä jo mai­nitsimme
alussa j a t ä s t ä tämä maa­ilman
laajuinen imperialistien a-gcnttien
raivo kaikkia niitä järjes­töjä
j a organisatsioneja vastaan,
joille on Neuvosto-Venäjän' puolus­taminen
tärkeä tehtävänsä.
Mutta työläiset, toverit, ihmiset
rpaalla j a kaupungeissa, metsissä ja
kaivannoissa, jos aijotte elää ihmi­sinä,
joilla tulee olla inhimillisiä c-lämänoikeuksia,
on teidän kaikkien
t ä r k e i n t e h t ä v ä n n e nousta, järjastyä.
turvautua taisteluohjelmaan, seura­ta
sitä j a taistelim kautta tulee ot­taa
oikeutta elämään, työhön ja, se
S? ci riipu ainoastaan siitä että
iyoI.H.stcn lukumäärä cn suurin m i ­tä
millään toisella tuotantoalalla
Ijvtyy, mutta myöskin siitä että
niimä työläiset ovat vielä kokonaan
j;'.rje-tymältöm:ä. He muodostavat
kaikille toisille työläisille alituisen
uhkan niin kauan kuin he parisa-
! r.".a tuhatta
i cvat kokonaan
i kuunottamatta sliä pientä osaa jo-
I ka kuuluu L . ja A. W, I . ' U . of C.
! jäsenyyteen. Tämän liaäk;=i edusta­vat
he huonoimmin palkattua ja
epävannimmissa oloissa elävää työ.
väen ainesta koko maassa. Sanalla
sanoen se on joukkoa joka järjes­tymättömänä
ollen on vahingoksi
kaikille toisille työläisille, sillä ali­tuisesti
liikkeellä olevana, usein
työttömänä ja aina köyhissä olois­sa
ja nälän hädän partaalla elä­vänä
sitä voidaan porvareiden t a ­holta
k ä y t t ä ä toisten järjestynecm-pic?
n työläisten työtaisteluiden sär­kijänä
ja yleensä palkkojen polki­jana
mitä suuremmaKca »nittakaa-va!>
sa. Jos m i k ä ä n niin juuri tämä
seikka pakoittaa meitä vakavasti
ajattelemaan "keinoja näiden suur­ten
ja järjestymättömien joukkojen
saamiseksi keskitetyn ja järjesty­neen
työväenliikkeen jolidon ja o h ­jauksen
alaiseksi.
S l c t r ä ja maatyöläiset herkästi
liikkeelle lähtevää
; saaliina, nim b^Z
ainoaksi
j a maatyöläisten asia tunnetuksi | joka voi m e i d ä t pelastaa sorretusta
n i i l l e k i n jotka eivät tähän työ- ] asemastamme. J a meidän ei kuiten-;
alaan varsinaisesti lukeudu, mutta | k a a n ole tarvinnut esiintyä työtove-joille
ainakin välillisesti on etua t t - I reitamme viisaampina, vaan on ril-
;ä he olirivat järjestyneitä. Ei s i l ; j t e l e m ä t t ä rauhalUsesti keskustellen
muuta kuin tositeoUa järje.stämään ! i k ä ä n k u i n kaikin yhteisesti ja yht-j
a avustamaan Canadan suurinta ; aikaa tultu ymmärtämään tämä a-k
L m ä v i n r i o u k k o I a l ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
n jä-jsstvmä^öntä l u - i ^'"'^"^v^^^^^^'^'-'" taloudelliseen jar-j Toivomukseni cn — j a se kuuluu
' " " - - jestöön. Näin tehden tehdään a r - , enemmän rivimiehille kuin johtoa-vaamaton
palvelus koko maan va-s:-
mmisto-t.vöväen liikkeelle j a koko
vallankumoukselliselle asialle.
Toverillisesti, * ,
Alf. Hautamäki.
Miten olisi me­neteltävä
semissa oleville — e t t ä jokainen
luokkatietoinen työläinen työmailla
; asiallisesti keskustelee kapitalismin
j j a työväenluokan välisestä kamppai­lusta
ja vallankumouksellisen työ­väenliikkeen
osallisuudesta siihen.
: E i riidellä keskenämme, vaan an-
, n amme asiain puhua totuuden kiel-i
tä. Se tuottaa kauaskantavia tulok-
; sia.
Metsätyöläinen.
Tietöitä on ollut nimefei
f . joku on saanut n i £v
kuukautta '•si.iu--, j ^ ^ ^ ^
n a talven varoja ole^kntunl
nellekään. Talvi onkin j^eT
^ . Vahan aikaa ca jääny
Toukokuulle asti saa i r t S^
Port Arthur
"Viimeinen
voisi
ponnistns"
dan hälyytyskellot soivat, bn tarke-J tapahtuu vain kapitalistisen järjes-ää
tehostaa joukkojen mobilisointia telmän kukistamisen kautta, neu-työttömien
järjestämisen kautta vaa­timaan
työtä ja vaatimaan sitä i n -
vostohallituksen perustamisen kautta
i j a sosialismin rakentamisella kapi-lumillisillä
keinoilla eikä sodan kus- ! talismin tilalle. — Iskijä.
Maa- ja metsätyöläisteii järjestäminen
Suomen fascismijla ei ole menestystä
Huoliiiiatta siitä, vaikka impe­rialistiset
vallat olivatkin kiihoit-minen.
Sik?! Svinhufvud faseisli-hailituksinecn
iiävliää jääneen
tumassa Suomessa fascistinousua, toivomaansa imi)erialistien turvaa
ne nyt näyttävät voivan vähän lai- vaille.
nata huomiota holhokkiensa me-1 Ja sisäpoliitliscstikin fascisleja
nestykseJle. Merkille on pantava,vastustaa. Vaalit eivät tuoltanec!
että - Suomi menetti paikkansa j niin lujaa fascistisla ciien)mi:>löä
Kansainliiton neuvostossa ja sen uuteen eduskuntaan kuin mitä he
ulkomainen luotto on laskenut mel- toivoivat. Taloudellinen pula. joka
keicL olemattomiin. Maailmassa on • kouristaa sekä teollisuulla että maa-paljon
sellaisia kysymyksiä, jotka taloutta, nostattaa kapinnhenkeä
nykyään kiinnostavat imperialiste­ja-
enempi kuin karun ja hallaisen
nälkämaan lahtaritalouden tuke-
Kun tulee puhe puutavara- ja
maanviijclystyöläisten järjestämi­sestä
niin usea toveri antaa tälle
asialle vain toisarvoisen huomion
ja arvon. Tämä väärä ja jokaises­sa
. tapauksessa pikaisesti, korjatta­va
suhtauttiminsn johtuu siitä että
ei käsitetä näiden tj^öläisten edusta­van
kahta, maamme kaikkein suu­rinta
teollisuusalaa. Metsä- ja y-
Iconsä kulkutyöläiset ovat ja elävät
omaa omituista eristettyä elämää.
Varsinainen kaupunkityöläinsn jou­tuu
heidän kanssaan vain har­voissa
tapauksissa kosketuksiin. Hei­dän
työpaikkansa ovat hajallaan s i ­vuteiden
varsUla tahi kaukana met­sissä
tahi hajaantuneena kautta ko-jestämisensä
on oikeastaan tämän
t ä h d e n tarpetonta j a jokaisessa ta­pauksessa
mahdotonta, koska heil­lä
kerran ei ole • m i t ä ä n vakituista
työpaikkaa, mihin he voisivat' k i i n ­n
i t t ä ä unio-toimintansa.
Suurimmat ja johtavimmat
suusalat
tcoUi-
Kaikesta tästä huolimatta työs­kentelee
tämä työväestö kuitenkin
Canadan johtavimmissa ja tärkeim­missä
teollisuuksissa. Nämä kaksi
tuotantoalaa voittavat niin tärkey­dessään
kuin suuruudessaan kaikki
toiset yksityiset teollisuus- ja tuo­tantoalat
ja joka tapauksessa ovat
n i i n tärkeitä tekijöitä maan talon-joukoissa
siitä huolimatta, vaikka
sitä '"kvvditsenvisillä". selkäsau­noilla
ja mnrhilla kaikilla '^i-ko
laajan maan. Silloin kun he ovat i dellisessä elämässä e t t ä näissä työs-tuotannon
palveluksessa ovat he , kentelevien tj-öläisten järjestäminen
kaukana toisien työläisten asuinsi- on otettava vakavasti huomioon, e i ­joilta
ja taas silloin kun he ovat kä missään tapauksessa sivuutetta-työttöminä,
muodostavat he kau­punkien
slummiosien asutuksen ja
asiaa tuntemattomasta tuntuu että
tilmä, joukko ei oikeastaan kuulu
mihinkään, tuotannon alaan vaan
muodostä.T, työttömien, teollisuuda;i
vara-armeijan ja että heidän j ä r -
va toisarvoisena asiana. Tämän
kysymyksen yhteydessä ei saa ottaa
sitä, seikkaa lukuim että näitä työ­läisiä
on mahdoton järjestää, vaan
oikean kommunistin tavoin on en­s
in katsottava mitä hyötyä ja vai­kutuksia
näiden työläisten järjes-
Se taloudellinen ahdinkotila • ja
alituinen elämän epävarmuus työ­paikkojen
tilapäisestä luonteesta
johtuvana pitää näitä työläisiä ali­tuisessa
puutteessa ja suorassa kur­juudessa.
He eivät kuitenkaan, k u -
t3n useasti aivan väärin viittaillaan,
ole sitä joukkoa mikp muodostaa
.niin sanotun ryysyköyhälistön, joka
todellakin on mahdotonta järjestää
m i h i n k ä ä n varsinaiseen taloudelli-seon
järjestöön. Eivät he myöskään
muodosta Amerikan mantereelle o-minaista
kulkurijcukkoa, joka todel­lisuudessa
on häviämässä niin Yh­dysvaltain
kuin Canadankin» puo­lelta.
He ovat r e h t i ä raskasta työtä
tekevää joukkoa, joka kaikista pon­nistuksistaan
ja työkyvystään huo­limatta
on pakoileJ;tu elämään ali­tuisessa
puutteessa, pienien palk­kojen
j a alituisen työttömyyden ah­distamana.
Enin osa t ä s t ä työväes­töstä
on yksinäisiä, parhaassa iässä
olevia miehiä. Juuri sitä kansan
ainesta jonka pitäisi ainakin työ­kykynsä
tähden ansaita kunnollinen
toimeentulo itselleen. K u n kuiten­k
i n nykyinen järjestelmä polkee
heidät melkeinpä kurjalistokerrok-scen,
tuntevat he alituista tyyty­m
ä t t ö m y y t t ä oloihin n ä h d e n ja pie-nemmänkin
tilaisuuden sattuessa
ovat valmiit lähtemään taistelutan­tereelle,
jota toteaa ne useat ja
hyvinkin kiivaat lakkotaistelut, m i ­tä
viimeisten vuosien aikana on
Ontarion metsissä k§yty. Kun v am
on johtoa ja järjestö, johon he voi­vat
luottaa ja ymmärtää, sitä niin
hyvinkin helppo on koota nämä
joukot luokkataistelurintamalls.
J ä r j e s t ö kylläkin on olemassa joka
on saanut metsä- ja maatyöläis­ten
luottamuksen, mutta tämä jär­jestö
ei omilla voimillaan kykene
suorittamaan sitä jättiläistyötä mi­kä
on edessä jos mielitään saada
tämä ylitse maan ulottuva parissa
sadassa tuhannessa laskettava jär­jestymättömien
työläisten joukko
j ä r j e s t e t t y ä edes siinä määrässä et­tä
kyetään antamaan näiden työ­alojen
järjestymättömälle joukolle
johtava ja liikkeelle paneva järjes-cökoneisto.
Juuri tässä seikassa
tarvitaan toisten vasemmistoliikkei­den
apua ja tukea.
Miten apua olTi» annettava
Ensiksi on t ä r k e ä t ä että Canadan
Maa- ja Metsätyöläisten järjestö .ia
sen tarkoitusperät- t e h d ä ä n tunne­tuksi
niin laajoille joukoille kuin
suinkin mahdollista ja ainakin kai-idlle
vasemmistoon lukeutuville lyö-
.äistovereille. Tämä voidaan par­haiten
tehdä, lukuim ottamatta va­laisevia
kii-jotuksia, iltamien ja o h -
jelmatilaisuuksien avulla, missä tä­t
ä asiaa selitetään mahdollisimmiin
laajaperäisestä Näissä samoissa t i ­laisuuksissa
voitaisiin varsin hyvin
ottaa rahallinenkin puoli huomioon,
sillä n ä i n suurta ja laajalle ulottu­vaa
yritj'stä ei voida viedä tehok­kaasti
eteenpäin niillä rajoitetuilla
tuloilla mitä uniolla tällä kertaa
on. Eräs tärkeä puoli kysymyksessä
pn union osastojen perustaminen ja
n ä i d e n osastojen merkityksen cikem
^'minärtäminen. Useat kerrat on
e r i t t ä i n k i n maaseuduille ja muihin
sellaisiin keskuksiin missä tämä työ-yäestö
kokoontuu, l ä h e t e t t y kehol-tuskirjeitä,
että osastoja olisi pe­rustettava
ja tehtävä mitä voidaan
kulkutyöläisten järjestämiseksi.
Näitä ei ole otettu huomioon. On
kaiketi ajateltu että toisten työalo­jen
työläisille ei kuulu metsätyö-
Iäisten järjestäminen. Maaseuduilla
ori taas asia käsitetty hyvinkin vää­r
i n . On selitetty e t t ä me olemme
farmareita ja meille ei kuulu met­s
ä - ja maatyöläisten järjestäminen,
vaikka hyvinkin useasti tapahtuu
n i i n että nämä farmarit itse joka
vuosi kulkevat puolet ajasta ansio­töissä
inetsä- ja sahamyllykämpillä
Millä tavalla on tehokkain tehdä
puolueemme tärkeys ymmärrettäväk­si
..järjestymättömille ja toisin ajat­televille
työläisille, on kysymys, jota
olen ajatellut vuosikausia, sekä työ­mailla
ollessani, että kaupungeissa mikä voisi olla myös "ensimälnen
joutoaikoina. Tässä lyhyesti tuon e-^ pcnnistus", sillä ^ s i i nä käydään
sille ne mielipiteet joihin olen p ä ä s - ' ! kamppailua alkeellisiempien vapa-syt
mainitussa kysymyksessä. 'uksien ja toimeentulon puolesta —
NiinSuin on ymmärrettävää, on; vaan "eihän nimi miestä pilaii, jos
puolueemme sanomalehdet j a k i r j a l - ! gi mies nimeään", sanotaan jossain,
lisuus asetettava ensi tilalle ja ovat j Kuvaukset on s i l tä ajalta jo t ä h d ä t ty
v ä l t t ä m ä t t ö m i ä tekijöitä tässä työs- yhteen kysymykseen, edes näennäl-sä,
joten on niiden levittämisestä p i - sen vapauden saamiseksi orjille, joil-d
e t t ä v ä väsymättömäati huolta. EnKä IQ lakina oli v o u ä l n ruoska j a kar­iahan
puoleen asiasta sano muuta, ^ tanonherran mielivalta. Näytehnän
kun e t t ä niiden sisällöstä on huoleh- koko juoni henkii vapauden kalpuu-dittava
että se on mahdollisimman
asiallista ja myöskin totuuden m u ­kaista.
Sillä yksi ainoa valheellinen
kirjoitus, jos se pääsee vastustaji­emme
käsiin, saa enemmän pahaa
aikaan kuin kymm&nen totuudenmu­kaista
"hyvää kirjoitusta saa hyvää
ta ja taistelumieltä. Nähdään myös
ettei nöyrtymällä ja matelemalla
saada muuta kun suurempaa kur­juutta.
Näytelmään on tehty tarpeel­liset
muutokset ja korjaukset, että
se vastaa ajan vaatimuksia.
Esityksestä mainittakoon, että o-aikaan.
Siis paikkakuntakirjoituk- ^ dottaa sopii täysipahioista, sillä hen-kilökunta
on kerinnyt tutustua y h -
t3istyöskentelyyn ja on esityksessä
mukana melkein koko näyttämön
henkilökunta.
Lauluille toivomme myös menes­tystä,
siksi hyvin ne jo kaikuu har-jotuksissa.
Myöskin kuulemme n ä y -
telmaseuran • johtajan ensikerran
laulutehtävässä. J a se on varma, et­t
ä ripatska luistaa, tanssivathan sen
taiturit jotka ovat ikänsä sitä ope­telleet,
n i m i t t ä i n ukrainalaiset tans-sitaiturit
avustavat.
J o k a t i e n lauantaina 18 päivänä
lokakuuta S. J . haalille 316 B a y st.
Esitys alkaa tasan kello 8.30 illalla.
Sisäänpääsy on 40 j a 45'senttiä. K a t ­soen
p.äikkakunnalla vallitsevaan
suureen työttöihyytean on p ä ä t e t ty
sissakin on v ä l t e t t ä v ä liioittelua ja
asiain vääristelyä.
K i e r t ä v ä t plihujat ovat myöskin
suuresta merkityksestä, mutta ikä­vä
kyllä, useat niistä käyttävät ko­vin
räikeää puhetapaa j ä r j e s t y m ä t t ö ­miä
j a toisinajattelevia työläisiä koh­taan.
Tässä suhteessa me teemme e-rehdyksen.
Me emme lähennä, vaan
Icitonnanjme heidät itsestämme.
Luokka tie toiset toverit ymmärtävät
omaa puhujaansa, mutta tekevät
v ä ä r i n nauttiessaan siltä kun puhu­j
a arvostelee r ä i k e ä n ankarasti luok-katiedottomia.
Jos puhumme henki­löille,
jotka kerran eivät ymmärrä
puolueemme toimintaa j a sen h y ö ­dyllisyyttä,
loukkaavasti, vaikka «e
oHsikin oikeutettua, toivovat he p u ­hujan
nopeaa poistumista. Puhujan mainittu näytelmäkin esittää tava!-
on mahdollisimman tarkasti varot-laisin ijinnoin ja toivossa että t y ö -
tava hyökkäämästä järjestöömme
kuulumattomien työläisten kimp­puun
niinsanoaksemme haukkumal­la,
vaaii on selostettava järjestömme
t ä r k e y t t ä riistetjTi luokan hyväksi
j a hyökättävä riistäjäämme, kapita­lismia
ja sen palkkaamia piiskurei-ta
"vastaan kaikella ankaruudella, f
Iäiset sitä lukuisimmlii_saapuvat e-sitystä
.seuraamaan. •
"Kirkasta totuutta" päätettiin c-s
i t t ä ä uusinto-esityksenä perjantai­na
lokakuun 24 päivä kello 8.30. En-sl-
illassa näytelftiä sai t ä y d e n huo­neen
j a kiitollista yleisöä. Täytyykin
'. sanoa, e t t ä "Kirkasta totuutta" on
työjonoon asettuneena.
Mitä tulee metsätöihin, niin
ehka vieläkin p:ene..„mät lann,
hakkuukautcna. Muun
yksi^. isoimpia taLqno.staja.,^^
myyty tällä järvialueella km
mukaan, joten niin sanotu»"
nen kontrahdit on vain WK
jos saadaan niitäkään. ^ vi^ä
tietoa. Siis työttömyvs on ensi
vena enemmän näkyvissä kuin ti
talvena. Tämä on pakottamaa,
laisia Järjestymisen kautta vht-seen
taL-teluun. Sekä tvössä kä­e
t t ä tyottomäl on .saatava yJi»-
ten taistelutunnu.sten taa," il
työväen fakiireja ja reformistisia
mattijohtajia va,staan, jotka on
lankumoiisliikkcen paiiimpia f
sia ja amniatillisen liikkeen
kääntäjiä suurpääoman palkaEa.
jälestä, kun ovat saaneet tvö"
kynittyä ja myydä, he yhäkin
televat olevansa muka tvöläisten
settamina eläkevaareina fvöväen
sialla. Punainen kansainvälinea
osoittanut kykenevänsä keul-maan
itsetietoisen vallankumoi
lisen koulun kautta kaikkien
proletariaatin etuja ajavan
järjestön, jonka kautta työläiset'
tavat asioitaan omaksi eduksen,
pääoman lakeijain petospoli"
voi heitä hämätä kuin määräU
rajaan asti.
Me suunnittelemme kesku
metsä- ja maanviljelysunion
ton toiminnan laajentamiseen
denkin kansallisuuksien keskuut*
e t t ä saataisiin työ yhtenäL^e
kaikkien ympäristön työläisten
kuuteen. Aikomus on jatkaa kes
telua Ickak. kolmantena sunnun
F. O. kokouksessa. — Yksi Jo"
PROTESTI' SUOMEN FASCl
IIALLITUKSEUE
On osotettava, että kalkki me t y ö - vakavista huvinäytelmistä parhaita
liiiset olemme riistettäviä ja e t t ä . asiallisempia. Ken haluaa tutus-vallankumouksellinen
työväenliike on "totuuteen", saapukoon Workers
haalille perjantaina t.k. 24 p. kello
8.30. Pääsymaksut 30 j a 35 s e n t t i ä.
Kauppias J . Palo on lahjoittanut
näyttämöllemme 2 miesten harmaata
pukua, josta kiitämme.
" K a a r i n a Varjola" päätettiin esit­t
ä ä Viimeisen ponnistuksen jälkeen.
E t t ä pidetään mielessä tämä olevia
oloja j a nykyistä yhteiskuntaa ruos­kiva
hyvä näytehnä. — X X .
ainoa joka kykenee meidät pelasta­maan
kapitalismin ohuudesta. Ja
nykyään tämä on jo verrattain help­po
saada ymmärrettäväksi, sillä
meillä on jo k y l l i k s i aineistoa käyt;-
tääksemme todisteina.
Mutta parhaimmissakaan ei yksi
puhe, olkoon se onnistunut kuinka
hyvin tahansa, saa paljoa aikaan.
S i l l ä tiedottomammat kuulijat. eivät
puheen aikana ehdi paljoakaan a-jattelemaan,
he vain kuuntelevat,
jos kuuntelevat, mutta seuraayan.7
p ä i v ä n ä tuskm muistavat mistä p u ­huja
puhui. Puhujasta on ollut n ä i n ­ollen
hyötyä ainoastaan niille, jotka
jo ovat luokkatletoisia ja niillekin
vain siinätapauksessa, että puhuja
,on kyennyt tuomaan esille jotakin
joka on heille uutta. Puhujat on p a l ­kallaan
juhlatilaisuuksissa ja suu­rissa
kokouksissa, mutta kämpillä ja
pienemmillä työmailla tuskin
taavat tarkotustaan.
Työläisten järjestäminen ja kas­vattaminen
luokkatietoislksi kämpil­lä
ja yleensä työmailla käy parhai­ten,
siten, e t t ä niiden joukkoon ms-nos
täysin luokkatiotoisia työläisiä,
ei minkäänlaisina agitaattoreina e i ­kä
jarjestäjmä; vaan heidän kan.';-'
saan tasa-arvoisina työläisinä, teke­mään
työtä. Kuitenkin näiden ^cu-
Jee hankkia itselleen sanomalehtiä
j a puoluekirjallisuutta, mutta tämä
kaikki pääasiassa heitä i t s e ä ä n var­ten.
Kämpällä ollessaan heidän on
seurusteltava vapaasti kaikkien
kanssa, olkoon kukin mielipiteiltään
mikä tahansa. T ä t e n saa tilaisuuden
keskustella kaikkien kanssa niistä
epäkohdista joiden alaisina me nyt j Dunblane, Sask.
Colleymound, B. C.
Tilitys perille saapuneista Colley-mount
B. C , S. J - osasto no 71 ke-räysUstoista
haalin rakennusrahas­ton
hyväksi. Palautetut listat:
Websters Comers B . C. . . . . $ 1-00
SteeJedsle, Sask- • • • • •
Vicfcoi-ia Mine, Ont 1-00
Soo S. J . osasto no 5, Opt. . . . .
vas- Porcuphie S. J . Pottsyille, Ont.
JMattawa„ Burritt os. no. 14,.. — —
Me CöUeyinountin B. C, S. J.
senistö proteslceraamme sitä
men fascistihallituksen vainohurj-ta
vastaan joka on" kohdistettu
jestyneita työläisiä ja erittäin
Puolueen toimivia jäseniä vast
kuin myös ammatillisen liikkeen
rorisointia vastaan, ja lausumme
ten kannattavamme Suomen
väenluokap vapaustaistelua;
taisteluaan pidämme osana m'
j a koko maailman työtätekevän
kan vapaustaistelusta. Me aH
me laatimaan Suomen hallit"
lan edesvastuuseen ja niiden 1
den lakkauttamiseksi joita h
laisfascistit ovat toimeenpanneet
meisten kuukausien aikana; my
me tulemme antamaan tut"
kaikissa Suomen luokkatiet"'
työ'läistcn toiminnoissa heidän
tellessaan sitä terroristista
ta vastaan jota nykyinen
fascistincn hallitus harjoittaa ja
jelee sen toimeenpanijoita jär
neitä työläisiä kiduttaessaan.
Kauan eläköön Suomen ui
set taistelijat K. P:n jäsenet!
Kauan eläköön neuvostovalta
ta on tuleva kaikkien työtät"
isänmaa!
Ala.s Suomen lapualais-m
hirmuhnllitus! Kommunistit
koon haI!itusohjak.<;iin, seaino"
pelastaa Suomen t.vötätfikei-jffl
kan niiden veriorgioiden
- • se taisteluaan jatkaa
Espanola Sta., Ont.
Montreal, Que . . . . . .
Rouyn, Que
Sylvan Lake, Alta —
Nakina C.N.R. Ont. ..
K i r k l a n d Ont,
Whltefish, Ont . . . . . .
Thorhild Alta,
Tarmola, Ont
Beaver Lake, Ont
Port 'William, Ont . . . .
Mea.dow Portage, Mnt
Chase River B." C. . .
Hearst, Ont
Quibell, Ont
East "VVlndsor .Ont . .
Vancouver, B . C . . . . . .
olemme. Jos järkiperäisesti j a k i i h ­koilematta
selostaa useamman vii­kon
ajan sitä, kuinka säälimättö-mästi,
raakamaisempiakaan keinoja
kammoamatta,. kapitalistit purista­vat
meidät m i t ä suurempaan kurjuu­teen,
v ä l i t t ä m ä t t ä meidän kärsimyk-sistämme,
j a valaisee n ä i t ä selostuk-siaan
tilastotiedoilla ja muilla kapi-talistiluokan
konnutiksilla, niin mel-
2.00
2.00
6.50
1.50
3.65
2.50
—.50
^.10
4.60
4.25
5.70
missa
päivänä.
Kokouksen
mitea.
valitsema P"}
HALKK.^ 3\ KPKKO
(heo Toi-.nin tarinai'^
Cobalt, Ont . . . . . . . . ..
So. Porcupine, Ont —
Salmon Arm, B . C — —
Timmlnfl, Ont . . . . . . . . . J , . . HOO
Ladysmith, B. C . . . . . . . . . . . . . 7.00
Black Hawk, Ont 3.95
S i i r i Lahtinen t i l i t t ä n y t . . . . 11.70
S. J . toimeenpanevalle komitealle,
josta olemme saaneet kuitin. Osas­tomme
lausiiu kiitokset lahjoittajille,.
j a tämän lisäksi samojen farmarci-| alettava vanhemmista, työväenjärjes-den
pojnt työskentelevät varakkaam-1 töistä, selostamalla niiden pyrkimj-k-mUle
farmareille palkkatyöläisinä, j siä j a saavutuksia, sekä n i i t ä syitä
kein poikkeuksetta 'kaikki alkavat kaUdlle jotka ovat tukenamme haa-vihaamaan
nj'kjdstä kapitalistista Iin rakentamisessa ja rahastanJises-järjestelmää.
Näin ' valmistettuaan sa.
työtovereitaan voi ottaa puheeksi
mitä työläiset ovat toimineet vapau­tuakseen
kapitalistien riistosta. On
Osaston puolesta. — S. J . Annala.
"Työmaauutisia. Työn käjrntiin mei­dän
ei tarvitse vaivaantua "kovin
suurta" palkkaa saadaksemme, siksi
'vähäinen on työnsaantimahdollisuus.
Haukka tuli min kcsyi;"'
asettui istumaan licrran.-ä
kun hän vain kutsui sita
Kukko sitäva-stoin juoi-^i'
pakoon ja torui ja kotkota
net nähdessään.
Eräänä päivänä sano: na^
kolle:
" _ Teillä kukoilla ei sitLed
hääkään kiitollisuuden
Huomaa, että t. kuulu
seen ja rvömivään ^
mitään muuta Kum nalka-J_
teidät herranne luokse,
sm onkaan meidän la^^
Uen lintujen! Me olBmm^^^
.^aammat ja n^-™^. " " J ^ ^ ^
nemaan kuin :e la ^ ' ^ ' - ^ ^
mtuel empamkeen ej ai ^is^tu^u-d^u m^m^e e-e' i
delleen, kun he Ho-oku f-^
Me muistamme, me etta^^
heitä kiittäminen e.--^
Kukko vastasi:
- N i i n , jos te e^c^
johtuu se suta. e^^^-f
nähneet paistettua
ei kulu päivääkään. ,on,
ei olisi pakko nähdä josi
me paistinvartaassa.