Vapaus, May 14, 1929

              Tiistaina, toukokmin 14 p;nä—-Tnes., May 14
VAPAUS CaoMdn —nmtlritf trMMtiSs «iaoa nM«tiiiiinrtii«. namu
8. C. KEXL.
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA (*>Bk3UM). B- A, TEXHUXEN. B. PEBKOTTEK. M. POHJASSALO.
Bc^M>e4 at tk* Pon OUiem Dcputmcpt, Ottaam. aa aeeosd cbai mancr.
_ VATAZ» (Ltbettr)
Tha OMlr « s u ai Vxaiuk Verfcen is Cisada. PoLliibed ^ally at Sedbojy, Ostaria.
TILAOSanCNATt „
1 »k. KJO^.e »k. tSSO. S kk- «1.7S J . I kk. 91M. — Ylidrw«ltoSkia Ja Sa(MDC«ai ackS emoalU
• » o m t a i a r 1 «k.'«6i)0, 6 kk. » Ä , 3 kk. KM ja 1 kk. » J » . • -
ILMOTOSBINJIAT VAPADDESSA: '
KitJmOitsaiBotskac* tljOO karta. KM kakii kertaa. — Aric^iittoos isenBcnie oi»«stoi*o«i)k(^ 50c
fatatamnnn. —NisMniasattanaafaktet eOe kma. $IM S kotaa. — Sjr»tTiiiiiIo«»tok.«t nM keta.
CUX> 3 kotaa. — AaoBtoeroilmotakaet^i» kerta. «3J00 kabi kotaa. — Kiitoulmotsiuet tlM kota.
— KaolCTianihnoCokiet «2JQ kot», 50e l u ä o a k n kiitoaUoJeelta tai n»«irtoTär»ria. — Halntaantiadot }a
•aoteOaatiikM* S6f k«ta, tl M kotee iiotaa. — T3apli»aiBotuiio> ja ili»Mo«»5eattiinx>oi on, ntäiV
• • libetmiTä ftmotmhinU etokälees.
Geneven ranhanteeskentelijäm vararikko
Ldxcea alouajeo Umotuitoi pitää oJIa kcottoriiia keHo 4 }p. floCTtrcMtpiiirin tamtmi uijpinlai.
Vapandea loiman»: Haoneojto 207, Ifacfcey BaUäiag, 4 Darfaao St. Polielui S36W.
VapajHäen koatum: l i b o t j Boildlofc 37 Lorae Sl- Polulin 1038. PortioMte: Boa 69, Sndbary. Oa»
Vapaodes paino ja latomo: Liberty BoiMin». 37 Xorsa St. Pnhelin tSXJV.
Caneral adrertitinc rate*, 73t per eol. Ineli. Miniraom cbtrxe for aiafla iaaatioo, 7Se. The Vapao»
l i lk« beit adrotitinf siediom astonj tke Finnitb *eopl« ia Cin«da.
txue Bullein taltasta taa »atuotta «n»m3Uren kjrjeeteeaoe. kirjottalta» nndelieea läkkeenhoiujaa
yraooaalliteUa nimellä; J. V . K A N N A S T O . liikkeoilioiuU.
Sosialiiemokratia taasen moiattamassa
työläisten verta
Sosialidemokratia on jälleen paljastanut itsensä. Berliinissä sosia­lidemokraattinen
poliisipäällikkö, Preussin sosialidemokraaltisen sisä­asiain
ministerin määräyksestä, osotti kuinka halukkaita ja hy-viä kapi­talismin
ja imperialismin asianajajia sosialidemokraatit ovat, Jausuu
Worker-Iefati toimituspalstallaan. ,
Porvarillinen "laki ja järjestys*', jatkaa lehti, säiljleltiin kahden-k^-
mmenenseitsemän työläisen hengen, 270 haavottamisen ja yli 2,000
työläisen vangitsemisen hinnalla. Ja nämä veriset numerot voivat vielä
kohota*
Berliinin työläiset, kommunistipuolueen johtamiaa, halusivat koota
voimansa Berliinin kaduilta. Sosialidemokraatit, jotka pelkäävät työ-,
väenluokkaa, antoivat määräyksiä, joissa kielsivät tällaisen "julkcuden"
työläisten taholta, multa työläiset, kommunistipuolueen kehotuksesla,
i antoivat palttua kapitalismin asianajajain määräyksille ja kokoontuivat
kaduille sadoissatuhansissa. Vastaukseksi sosialidemokratia vuodatti
työläisten verta. Berliinin työläisiä taasen murhasivat sosialidemokraa­tit,
nuo työläisten asian pettäjät ja kapitalismin halukkaat ja paatuneet
palvelijat. ^
Sosialidemokratia pelkää Saksan kommunistipuolueen kasvavaa voi­maa
ja sitä mainiota kannatusta, jonka nriljoonat työläiset kautta Saksan
sille antavat. Työpaikkaneuvostojen äskeiset vaalit osotlivat, että työ-
Iäiset kääntävät selkänsä pettäjilleen ja rientävät kommunistipuolueen
ympärille. Tehtaassa tehtaan, kaivannossa kaivannon, rautatiellä toi­sensa
jälkeen kommunistit saivat suuret ääntenenemmistöt sosialide­mokraattien
yli.
Sosialidemokratia tahtoi tukahduttaa kommunistit; heille oli tar­peellista
osottaa porvaristolle, että he ovat isäntiensä nöyriä palvelin
joita. Sen mitä Noske teki vuosia sitten, on sosialidemokratia tehnyt
uudelleen. Työläisten verta vuodatettiin, työläisiä murhiattiin.
Työläiset taistelivat sankarillisesti, punaiset rintamataistelijat puo­lustivat
työläisten asemia .kaasua, pommeja, panssarivaunuja, kone­kiväärejä
ja lentokoneita Vastaan. Tämä Berliinissä käyty taistelu on
edeltäjä työläisten suurelle valtataistelulle.
Saksaii kommunistipuoluetta ei kyetty kukistamaan. Päinvastoin,
tuhannet työläiset päivittäin^^xiientävät oman pettämättömän ja uskollisen
puolueensa, kommunistiptföliieen, riveihin ja ympärille. Työläiset in­hoavat
ja vihaavat .sosialidemokratiaa- Sosialidemokratian kuolinkello
on kumahtanut. -, .
Maailman työläisillä on tässä verinen ^^^e^ lAitä sosiali­demokratia
on valmis tekemään kapitalismin pönkittämiseksi. Tänään se
pettää, auttaa kapitalisteja ja imperialisteja; huomenna se tulee mur­haamaan
työläisiä, ' •
Mutta työläisten'veri ei ole vuota turhaan, työläiset ovat jäi-:
leen herääiiri&sa he kost^yat: kuolleittensa puolesta. Tuho sosialide­mokratialle!
vV iiV
A5eistariisamJis3«>nferen£sln valmis­tava
komitea on bylännyt Neuvosto­liiton
edustajiston esittäxnän suuimi-telman
osittaisesta Ja suhteellisesta
aseistusten supistamisesta. Mitään
muuta el voinut odottaakaan. Neu­vostoliitto
cm ollut aina täjnsin sel­villä
siitä, että sota on yksi kapita­listisen
politiikan ase ia. että kapita­listiset
valtiot eivät" asestaudu mitä
suurimmalla kiireellä siksi, että voi­sivat
riisua aseensa. Geneve on vain
se , puhujalava, jolta Neuvostoliiton
edustajisto ajaa rauhanasiaa ja mo­bilisoi
miljoonia työtätekeviä aseis-tariisumistunnuksien
ympärille, sil­lä
vain työtätekevät todeUa haluavat
rauhaa.
Neuvostoliiton edustajiston toimin­ta
on jo antanut tuloksia. Miljoonien
työtätekevien edessä on se paljasta­nut
porvarillisten hallituksien tees­kentelyn,
sUlä valheeiiisieh rauhan-fraasien
turvissa ne kaikki valmis­tautuvat
kiireellä sotaan.
Neuvo^tjoliiton f^ustajfston; voit­to
näkyy jo yksistään 'siinä, ettei­vät
valmistavan komitean porvaril­liset
osanottajat uskaltaneet ilman
muuta hylätä neuvostolUton aseista-riisumissuunnltelmaa.
Kaikin keinoin
he kieräilivät, ettei suunnitelman
periaatteellisesta puolesta tulisi Jul­kista
keskustelua. sUlä. silloin heidän
olisi itsensä täytynyt paljastaa to­dellinen
politiikkansa. Itsepaljasta-misen
pelko pakotti ^ Englanninkin
Joilla on hyvät asunnot j a kalliit va­kuutukset.
Köyhillä ontoista, he eivät
voi «Hnaisuuttaan kovin kalliista va­kuuttaa.
Lasten osasto pitää kukka- ja päs-ketti-
iltamat t±- 18 pnä, joista tulot
luulUvasti luovuttaa haalimme lattia-rahastoon.'
.
HaaUimme onkin nyt saatu uusi lat­tia.
Cllemirre tosin siitä velassa jon­kun
verran, joka pitäisi saada mak-sen
selvästi^ oletteko aseistariisumi­sen
kannalla tahi sitä vastaan? T ä ­mä
oli neuvostoedustajiston esityk­sen
sisältö. Tarkoituksella kiertää
äänestämistä ja siten Jouttnnasta
paljastamaan kielteistä stihtautu-mirtaan
aseistariisumiseen täytyi Ge­neven
rauhanteeskentelijoiden tur­vautua
muodollisiin tekosyihin. He
kieltäytyivät äänestämästä Neuvosto­liiton
edustajiston esittämästä pää­töslauselmaehdotuksesta
sillä teko­syyllä,
että se "ylittää heidän toi-mintavaltuuten^
a". Valmistavan ko- Oikaisuksi täältä lähetettyyn paikka-mitean
puhemiehistön esittämä pää- kimtakirjeeseen. jossa mainittiin, että
setuksL Sitten syksypuolella tehdään
multa välttämättömiä korjauksia.
H. N.
Pottsville, Ont.
puhehaluisen edustajan vaikenemaan
Neuvostoliiton aseistariisumissuunnl-telmasta
keskusteltaessa <tämä Joh­tui
kyllä suureksi osaksi myöskin sil­tä,
että Englannissa pidetään piak­koin
parlamenttivaalit). Myöskin Y h ­dysvaltojen
edustaja Gibson muisti p i ­tää
suunsa kUnni.
Töv. Litvinov^ asetti valmistavan ko-mitean
osanottajien eteen kysymyk-tös]
lauselmaehdötu;s hyväksyttiin
neuvostoedustajiston päätöslauselma­ehdotuksen
vastapainoksi, hv.olimat-ta
siitä, että se shälsi selviä ristirii­taisuuksia
ja että sitä vastustivat
Neuvostoliiton, Turkin ja Kiinan e-dustajistot
Saksan edustaja Bems-torff
löysi, kuten tavallisestikin, a i ­van
yhdennellätoista hetkellä tur­vapaikan
valmistavan komitean e-nemmistön
rlveis^.
Valmistavan -komitean työ tulee
kulkemaan Jälleen entistä latuaan.
nimittäin sitä latua, joka ei tuota
minkäänlaisia, tuloksia. Valmistavas­sa
komiteassa edustettuina olevat
hallitukset toivoivat kuitenkin tur­haan,
että hyväksymällä Londonin
esittämän päätöslauselmaehdotuksen
heidän onnistuu Jossain määrin mas­keerata
todellista kieltäytymistään
edistämästä aselstarilsumisaslaa Kie—
räilyUlään Ja muodollisilla teko-
KieräUyillään ja muodoUlsilla teko­syillään
ne vain vo<mnififq^nim<p a l -
levUvasivat valmistavan komitean
vararikkoa Ja näyttivät koko maall-man^
edessä sen. ettei valmistava ko­mitea
tule koskaan tekemään mitään
aseistariisumisen edistämiseksi
täällä pidetään juhlat kesäkuun 22
—23 päivinä, ilmoitamme, että sanotut
juhlat Hinkin täytynyt kaikesta huoli­matta
siirtää viikkoa alkasemmaksl,
eli siis 15—16 liäiviksi kesäkuuta, jon­ka
täten ilmoitan. — M . L .
Keskusteltiin siitä, josko lähetetään j
edustaja Sudburyyn vuotuiseen neu­vottelukokoukseen,
mutta sen valinta
jätettiin seuraavalle kt*oukselle. Pää­tettiin
laittaa kaksi alustusta j a niille
valittiin laatijoiksi Mrs. Tiuraien, Mrs.
Lampinen. Mrs. Rintala ja Mrs..Mä-
Vapauden polnstns-taistelii
kinen, j a ne käsitellään ensi kokouk­sessa.
J a sitten on ensi torstaina iltama POET COlStOBSiES TYÖLSISET
.AVUSTAVAT TAISTELU-RAHASTOA
ta. — Leena.
Pilnalnen Karjala.
Kenraafi Sandinon kirje
•••.;r-.
Seikkmlifa-ainekset Su^
"Isvestija%; kirjbttaa, ktä Suomen sanomale esuntymisesta
i^päättäen. on Suomen hallitus muodollisten syiden^nojalla päättänyt hyl­jätä
neuvostohallituksen esityksen Suomen liittymisestä Moskovan pöy­täkirjaan.
Lehti huomauttaa häiden muodollisten momenttien kestämät­tömyydestä,
lausuen ^ttä esitys lähetettiin Suomelle heti sen jälkeen kun
eduskunta oli ratifioinut Kelloggin sopimuksen ja että jo .helmikuun
26 päivänä oli Suomen hallitukselle > tiedotettu, että Neuvostohallitus on
valmis lähettämään Suomelle liitlymiskehotuksen heti, kun se haluaa
liittyä pöytäkirjaan ennen Keliogin sopimuksen ratifioimista. Yleensä ei
liittymiskehotuksen aikaa koskevalla kysymyksellä ole inerkitystä, koska
Suoinezinhallitus voi liittyä pöytäkirjaan omasta alotteestaan, kun pöy­täkirjaan
voi liittyä vapaasti mikä valtio tahansa. Suomen: liittyminen
pöytäkirjaan lisäisi sen merkitystä rauhan turvaamisen tukijana'Itä
Europassa sekä edistäisi ystävällisten suhteiden kehittämistä ja lujitta
raista neuvostovaltain liiton jaSuomen välillä, mihin liitto^on aina pyr
kinyt ''Ppytäkirjaan liittyihimh pitäi olla Suomen etujen mukaista^
Suomalaiset aktivistithan ovat tuon tuostakin pelotelleet Suometi vidistä
mielipidettä Ne^vösto-Venäjän taholta muka uhkaavalla vaaralla. Suo
men kanta on selvänä todistuksena neuvostolehdissä olleiden väitteiden
oikeutuksesta, että Suomessa on Venäjälle vihamielisten seikkailija-aines
ten vaikutus lisääntynyt.
American Federation of Labor on saanut uuden puhemiehen. :rSe
on Mr. Charles G- Wood, Hooverih hallituksen edustaja Carolinah" lak
köalueilla. Wood sanoo, .että hän ilmaisee Charlotten Työväehunioitten
keskuksen mielialan, sanoessaan, että tämä järjestö, joka kuuluu A. F.
of L:n, oh "julkisesti kieltänyt aineellisen ja siveellisen tuen lakkolai­silta''—;
sen takia, että lakkolaiset ovat hyväksyneet National Textile
Workers' Union johdon taistelussaan. Työläiset ovat älynneet, että A. F.
of L:n johto ei voi tuottaa heille muuta kuin tappion- He övat päättäneet
taistella itselleen voiton. Siksi ovat ne valintansa johtoon nähden näin
• tehneet. / • '• '
Worker-lehti huomauttaa, että sen lukijat eivät ole vielä vastanneet
vetoomukseen juutalaisen "Der Kamf"-lehden avustamisesta. Veljesleh-lemme
on yhä vaikeassa taloudellisessa asemassa, ja apua, pikaista apua
tarvitaan- • ~
Jokaisen toverin tulisi avustaa. Pienemmätkin^ lahjotukset ovat suu­rena
apuna. Avustuslahjotukset voidaan lähettää Worker-Iehden tai jcom-munistipiiolueen
päämajan kautta. .
Koinraunistipuolueen alolteesta ja johdolla vapunvieton yhteyteen
Winnipegissä järjestelyssä mielenosotuskulkueessa, joka marssi kaupun­gin
pääkaduilla, oli yli kolmetuhatta työläismiestä, -naista ja -lasta^ paljoa
enemmän kuin vuosi sitten, huolimatta epämiellyttävästä säästä ja Yhden
suuren liiton ja Itsenäisen työväenpuolueen jarrutuksesta ja vastustuksesta.
Tämä osottaa, eitä kommunistipuolueella on laaja vaikutus työväen-luokkalaisiin
"Vfinnipegissä.
Imperiallstlvastalsen liiton johtohen­kilö
kirjalUJa Henri Barbusse lähetti
kirjeen Nicaraguaan Itsenäisyysarmeli
Jan Johtajalle k e n r a ^ Sandinolle. lau­suen
liittonsa puolesta tervehdyksen.
Kenraali Stuidlno lähetti Barbusselle
vastaukseksi seuraavan kirjeen:
"Minulla oli kunnia vastaanottaa
\'iiine vuoden heinäkuussa lähettä-männe
rohkaiseva kirjelmä, missä te
tervehditte Ranskan Ja Europan ku­mouksellisten
intellektuellien nimessä
Nicaraguan Itsenälsyysarmeljaa Ja i l ­maisitte
kiintymyksenne Itsenäisen
Nicaraguan asiaan. ; Tunnen suurta
kunniaa käsrttäessäni vapautta ter-vehtääkseni
teitä j a niitä miehiä ja
naisia. Joitten puolesta te puhutte.
Me tuimemme, teidän karissanne, ö-maksemme
imperlallsmivastaisen' asi­an/-
jonka puolesta te ja tämän man­tereen
taistelijat kamppailevat ' kan­sojen
sortajia vastaan.
. "kuten te mainiosti lausutte, mei­dän*'
asiamme 'ulottuu y l i rotu- Ja kan-
.sallisuusk^ymykslen; se on sorrettu­jen,
riistettyjen asla, se on kansojen
asia valtiaita ^vastaan.' Emme me mil­loinkaan
todellisuudessa ajattele ole­vamme
yksin tässä taistelussa Nica-ragiian
vapauden puolesta. Vaikka
taistelulla nykyään onkin kansallinen
luonne, saa' se pian kansainvälisen
luonteen Ja päämäärän imperialisti-maiiten
syvien rivien yhteisen tolmin-rien
keralla, mikä yhdessä siirto- Ja
puolsiirtomaitten kansojen kanssa
murskaa yhteisen vihollisen, maailman
imperialismin.
"Vapausafmeija, samoin kuin minä­kin,
on tietoinen siitä tosiasiasta.'että
toisetkin kansat ovat nyt taistelu.«i5a
maailman imperialismia vastaan. Me
myös timnemme sen tolmiiman kiin­teyden.
Jota te olette osottaneet kaik­kien
sorrettujen vapauden puolesta.
Ja kalkki tämä saattaa meidät en­nustamaan,
että ihmisyyden lopulli­nen
voitto kaikkea sortoa Vastaan on
varmasti tuleva. " /
"Mitä tulee Nicaraguan kansan­joukkoihin,
huolimatta pettureista ja
maassamme olevista jänkki-Imperlalis-mln
äsiämiehlstä, tulevat ne tajua­maan,
että niiden pn asietuttava yhte-
Port Colborne, Ont.
Niinkuin edellisessä kirjoituksessa
mainitsin suqmalaisen järjestön osas*
ton perustamisen, niin voin nyt mai­nita,
että eteenpäin sitä mennään
j a bäyttää liltä. että meikäläinen työ­väestö
tulee huomaamaan että se on
oikea tie mitä Canadan suomalainen
Järjestö velvoittaa, koska vain uusia
jäseniä liittyy järjestöön joukottaln.
-Vappujuhlista voin mainita, että
järjestönune yhteiset juhlat oli Well-andin
Ja Port Colbomen ukrainalaisen
Järjestön kanssa vapun päivän iltana.
Ohjelmassa oli mjn. Wellandin \ik-rainalaisen
järjestön lapsiorkesterin
soittoa Ja laulua, avauspuhe tov. G.
Palanderilta Jota samalla ilmoitti tov.
Hillin Jatkavan, vaan tov. Hill ei voi­nut
saapua Juhlatilaisuuteen pienten
erehdysten takia. Puhe engl.-klelellä
j a myös oli innostavaa kuulla. Samoin
"Kansainvälinen" orkesterin säestä­essä.
Myös kerättiin tilaisuudessa ko­lehti
tov. Arvo Vaaran hyväksi. Joka
tuotti 20 dollaria.
Niin. kehoituksena voin sanoa, että
eläköön solidaarisuus Fraser Braser
Co:n työläisten keskuudessa. — Voin
tässä mainita, e t t ä kun tov. A. T. Hill
Chase, B. C.
Niin. ne tanssit olivat viime kuussa,
ja ne onnistuvat h3rvin yleisön puo­lesta
sillä ihmisiä oli paljon. Mutta
tanssit loppuivat lyhyeen, kun virka­valta
panetti haalin ovet kiinni kello
12. ja tälle eivät toimihenkilöt voineet
mitään. Pohisi selitti, että on liian
paljon juopuneita, elää se vailetta o l ­lutkaan,
Äillä olihan niitä; toiset oli­vat
suu väärässä niinkuin lapset. On
kerrassaan surullista, että tullaan o i ­kein
yleislUe palkoille näyttelemään
kuinka sitä ollaan renttuja. Älkää
tulko ihmisten vaivaksi, jos ette halua
ettekä voi olla ihmisiksi.
Työhommat eivät ole kehuttavat
tällä ympäristöllä. Palkoista en voi
sanoa mitään, kun en ole niistä kuul­lut.
Voisi luulla, että ne ovat hyvät,
koska ei kuule valituksia, samoin
muutkin olot. mutta ehkäpä sentään
korjaamisen varaa olisL
Seuraavalla kerralla pitäköön huolen
uutisista A- Luoma. — J . M .
naisjaoston toimesta ja silloin men­nään
katsomaan sitä haxzskaa kolmi­näytöksistä
kappaletta "Kun piiat ovat
lakossa". Sisäänpääsy on vaivainen Wellandin ja Port Colbomen ukrai-
35 senttiä. Sitten lopuksi tanssia aa-j nalaisten ja suomalaisten työläisten
muun asti. Siis tervetuloa läheltä ja yhteSsest^. viettämässä vappujuhlassa
kaukaa. Kyytipojat qyat tervetullei- kerättiin kolehti Vapauden ja tov.
Vaaran puolustusrahastoon ja tuotti se
kaksikjTnmentä dollaria.
LEVACKIN TOVERIT »iröSKIN
KANTAVAT KORTENSA Y H ­TEISEEN
KEKOON
Lehtemme konttoriin saapui Levac-kin
suom. osaselta kymmenen dolla­ria
rahaa ja ilmoitus, että rahat on
lähetetty käytettäväksi Vapauden ja
tov. Vaaran puolustusrahastoon.
Kiitämme tovereita lahjotuksistaan!
Sointula, B. C.
Kesä on vihdoin tullut tännekin.
Kylmien sateitten perästä on joku­nen
viikko ollut jo oikein kaunista ja
lämmintä ilmaa.
Huhtikuun 28 p. oli Suom. järjestön
talolla" puoluesolujen yhteinen kokous.
Osanotto kokoukseen oli verrattain
laimea. Vanhempaa väestöä vaan ja
, , „ , I vähän niitäkin. Näyttää siltä, että ko-saapuu
palkkakumaaUe P u i | ~ : ' L u s t e n pitäminen jää täälläkin muu-tamien
vanhojen "erikoisoikeudeksi".
täisenä eheänä jouJÄOha amerikalals-ta
imperialismia vastaan.
"Ylpeydellä ja kunniaa tuntien lä­hetän
minä teille tervehdyksen mai­nion
taisteluhmon valtaamalta armei­jaltamme.
Joka taistetee maahan tun*
keutunutta jänkki-imperiallsmia j a n i ­caragualaisia
kavaltajia vastaan. Juu­ri
tällä hetkellä on ljuomiomme kes­kittynyt
taistelurintamalle. J a tämä
on pääasiallisin syy, nuKa estää mi­nulta
ilon jatkamasta kirjettäni teille.
Toivon saavani edelleenkin arvoisia
kirjeitänne luvaten samalla omasta
puolestani lähettää tämän jälkeen tar­kempia
tietoja.
"Omasta puolestani ja Nicaraguan
Itsenaisyysarmeljan nimessä terveh­dän
teitä j a kaikkia tämän mantereen
vapauden puolesta^aistelevla sydämet-llsimmin.
—• Veljellisin s y l e l l j ^ A u ­gusto
Sandino (Allekirjotus)."
niin saapukaa yhtä runsaslukuisesti
kuhi vappujuhlunkln aina St. Catha-rinesta
asti.
TYöMAA-ONNETTOMtJUDEN UH-R
K S I
joutui täällä Praser-Bracer komppa-
Monien muiden päätösten ohella
päätettiin luovuttaa Sointulan kyläkc-mitean
kassasta $50.00 tämän alueen
kesäkämpEöyksen hyväksi. Saman asi­an
hyväksi päätettiin vielä pitää ilta­mat
läheisessä tulevaisuudessa. Myös-nian
työmaaUa nuori 17-vuötias maa-' kin päätettiin antaa kehotus nuoriso-lari
Frank Waddingtoi?, kansallisuu- Hitolle, että se yhdessä pioneerien
deltaan englantilainen, keskiv. 8 pnä
klo ^5.30 iltapäivällä. Hän putosi alas tarkotuksefen.
kanssa toimisi myös iltamat samaan
M A H T A V A N PUNALIPUN SUURET
RIEMUJUHLAT ENSI
I^UNNUNTAINA
Toverittaren levityskilpailussa voit­ti''
Toronton työläisnaisten liiton
suomalainen osasto tämän lipun
kiertopalkintona. Sitä ei saatu
New Yorkiin, ei Detroitiin tai Chi-gagoon,
ei Montrealiin eikä Sudbur
ryyh. Se tuli Torontoon.
' Komea se onkin. Nyt juhlitaan
sen tuliaisjuhlaa. Sunnuntaina tou­kokuun
19 p. paljastetaan se. Tilai­suus
alkaa 7.30.
Ohjelmassa'on. soittoa orkesteril­ta,
tervehdyspuhe, runo, laulua, pu­he,
kornettisoolo, laulua kööriltä,
harinonikkasoolo, kupletti, kuvaelma
y.m.
TilaisiJus on vapaa kaikille. Rien­täkää
joukolla riemujuhliin.
"DANIEL *HJORTH" .
Toronton näyttämöllä 6n taas tk.
18 pnä huomattava ensi-ilta, " P a -
niel Hjort". Kukapa ei sitä tuntisi a i ­nakin
nimestä päättäen. Se onkin
suomen kansan varhaisimmilta a-joilta
kirjoitettu teos. -ja yksi par­haimpia
ittitä koskaan on siitä kirr
van vaikutuksen. Näjrttämöasetukset
on järjestetty siten kim kappaleessa
tulee 7 muutosta, mutta väliajat vaih­televat
vaan kolmen jä viiden minuu;
tin välillä. Jotta yleisölle ei suinkaan
väliajat tule muodostumaan pitkiks.<.
Siis varatkaa lippunne ajoissa Ja nii­tä
saa ennakolta vanhoista palkoista.
40 jallfiä koi"kealta rakexmus no. 5:den
kattorautojen päältä, joita hän maa­lasi.
Hänellä oli tarkoitus laskea a-las
työmaaltaan ja siihen tarkoituk­seen
laitteli köyttä kuntoon, j a silloin
juuri hänen jalkansa luistivat j a h än
tuli alas köyden vielä seuratessa noin
.30 jalkaa. Sen jälkeen hänen tove­rinsa
kantoivat hänet nickel k<fmppa-nian
lääkärin huostaan, joka huoleh-tU
hänen tilastaan eteenpäin. Lää­kärin
lausunnon mukaan häneltä on
rikkoutunut joitain kylkiluita sekä
toinen jalka on myös katkennut. —
TIedotonna Waddington ei ole ollut
ollenkaan, vaikkakin silti hänen t i -
lansa on arveluttava. ' .
joitettu. Se on näytelmä joka ei kos­kaan
vanhene. Syy miksi sitä ei näe
paljon sanomalehtien palstoilla, on se,
että se on verrattain vaativa seura-näyttämöille
siksi, että se kalpaa hy­vät
lausujat, sillä koko näytelmä le­pää
runopohjalla j a on tavallaan vai­kea
tulkita. Mutta iiäyttämömme on
tehnyt kolmisen viikkoa ahkeraa työtä
sen onnistumiseksi J a syy miksi täy-tyi
lykätä viikblia sen ensi-iltaa, on
siinä, että se on vaatinut enemmän
työtä kuin mikään näytelmä tällä näy­täntökaudella.
J a ^ ylöspsmot tulevat
varmaan muodostumaan m3^s näytän­tökauden
huippusaavutukseksi. Samoin
Finland, Ont.
Kp:n kyläkomltean kc^ous oli tJc.
5 pnä. Uusia Jäseniä yhtyi puoluee­seen
Tyyne ja E. Kivarit. Tervetuloa
työskentelemään järjestyneiden työ­läisten
riveissä!
Luettiin osa kkjelstä jä lähetettUn
ryhmille keskusteltavaksi.
Kyläkomitea ilmoitti olleen tuloja
$15.85 puhtaaksi niistä tansseista; Jot­ka
oli velvotettu pitämään t)iirimme
nuorlsokm^sien rahaston kartuttami-seksL
Rahat toimitetaan kurssikomi-tealle
Arthuriin. Kurssiasiasta keskus­tellaan
edelleenkin. Nuorisoliittolaiset
ehdottavat kursseille lähetettävistä ja
vanhenmiat toverit päättävät heistä
ehdotuksien mukaisesti.
Workerin h3rväksi lähetetyt keräys­listat
otettiin huomioon.
Keskusteltiin väkijuomapaheesta ja
paheksuttiin sitä, että kun me teem­me
päätöksiä saiiotun paheen vastus­tamiseksi
ja kuitenkaan niitä ei kir­jaimellisesti
noudateta seUaisiin hen-
Garsbn Mine
NAISOSASTON TOCttlNASTA
Muutama sana täältä meidän mai-niperukalta.
Taitaa Joku Jo luuUa et­tä
täällä nukutaan, mutta ei sentään;
kyllä ollaan toimessa jokseenkin ioka
päivä.
Kokoukset olemme pitäneet sään-nöUisest.
kaksi kertaa kuussa. Osanot­to
on nykyään käynyt pieneksi. Joka
voisi tietää kuolemaa osastollemme,
mutta se pitää tietää jokaisen jo
päältäkin päin, että ei meidän käsis-
Eäname sentään niin kuolla. Päätettiin
laittaa . toveruuskuri käytäntöön, että merkit näyttää sUtä, että, ~.
Jokainen jäsen, Joka on pois kokouk­sesta
ilman pätevää syytä, kohne ker­taa,
niin joutiJu pois jäsenyydestä ja
siitä raporteerataan lehteen.
Ensikerraksi pyydettiin kaikkien j ä -
Metsätöitäkin on jonkun verran o l ­lut
käynnissä tässä lähett5rviUä. Toi­meenpanevan
komitean kirjeen joh-dostfi
syntyi keskustelu niiden järjes­tämisestä,
mutta ei katsottu täältä
päin voitavan tehdä mitään järjestä-misalotetta
metsätyölälsten järjestöön,
vaan sen sijaan kehotetaan heitä sin­ne
perustamaan työmaasoluja. Olisi­han
se alkiia poliittiseen järjestäjrty-miseen.
VAPPUJUHLA SOISfTULASSA .
Toukokuun ensimäisen päivän aa­mu
• ei näsrttänyt erittäin lupaavalta
ilman puolesta, mutta ei satanutkaan.
Olipahan hyvin tavallinen tämän
rannikon kevätaamu. Juhla oli ilmoi­tettu
alkavaksi suomalaisen järjestön
talolla kello 10 ap. Ilinotettuna aika­na
oli paikalla juhlapuhuja ja 4 eli 5
kuuntelijaa, raviiitolatoimitsijoita l u ­kuunottamatta.
Joku toveri epäili jo,
että taitaa olla julistettu yleislainko
saarellemme ja me olemme joutuneet
tietämättömyydessämme rikkuriksi.
Jäimme sentään odottelemaan.
Kello 10.40 oU jo karttunut niin pal­jon
väkeä, että vohnme alottaa päi­vän
ohjelman, mutta sengen vähän o-
11 yleisöä vieläkään, joten Juhlapuhu­j
a joutui mainitsemaan alussa, että
Vappu meihin nähden on menettänyt
merkityksensä. Ja todeUakin kaikki
olenune
taantiunassa . aika vauhtia. -Kaikki
meidän puoluetoimintamme sekä jär­jestötoimintamme
laimentuu laimen­tumistaan.
Vain hyvin pieni Joukko
toimii luokkataistelun kalliin asian
senten saapumaan kokoukseen että hyväksi. Jäsenmäärä pienenee puolu-saadaan
järjestää, jäsenverot sen mu- eessa vanhoistakin, joita voisi jo sa-fe^
an. noa veteraaneiksi ja nuorlsca vain
vallankumousliikkeen historiaa sille lienee mielenkiintoista palauttaj?.
mieliin se yleisesti unohdettu tosi­asia,
että tässä kongressissa o l i Suo­mestakin
yksi edustaja tosin vain
Pariisin Kommuunin kukistuminen Internationale tällöin oU jo tehtävän- omilla valtuuksillaan.) II Intematio-tuli
merkitsemään myöskin I Intema- sä suorittanut. Se oli ollut herätys-' »ale pyrki olemaan marxilaisella liiok-tionalen
toiminnan loppua.* Vaikka ei huutona maailman proletariaatille, se kataistelukannalla — mutta se e l siinä
harvat ovat puolueen jäseniä. Me pai­numme
päivä päivältä syvemmälle
pikkuporvarillisuuden liejuun, n H n et­tä
meitä sieltä ei kykene nostamaan
mikään.
Ohjelma alettiin laulamalla "Kan­sainvälinen",
jonka jälestä seurasi tov.
A. B. lHäkelän ansiokas puhe. joka
kosketteli päivän merkitystä, sen eri
tarkoituksissa. Voipi sanoa, että Kaap-ro
vanhuudestaan huolimatta -on
myrkkyä täyimänsä nykyistä järjestel­mää
vastaan. Yhtä terva oli hänen
kielensä kun on kynänsäkin silloin
kun hän siihen tarttuu.
Kun muu henkinen-ohjelma., runot,
kertomukset ja lasten Idlpailu niissä
aineissa oli suoritettu, ^siirryttiin.kil­pailemaan
ulkoilmaurhellua, jossa
nuoriso koetteli kuka se on paras
juoksemaan ja hyppäämään. Jääköön
tässä nimet mainitsematta ketkä nuo­risosta
palkintoja vetelivät. Urheiluun
oli enemmän osanottajia, kun runon
lausuntoon ja kertomusten lukemi-see.
Viimeksimaiiun osanötpon kaihon
syy meissä vanhemmissa. Se on ikä­vää
kun vuosi vuodelta siihen kilpai­luun
osanotto : pienenee. Jotkut tove­rit
sanoivat, että lasten haluttomuu-tfeen
on vaikuttanut se järjestöosas-'
ton päätös.J jolta oli tehty, että aivan
harjottelemattomasta esityltsestä ci
anneta palkintoa. Syy ei kuitenkaan
ole kokonaan siinä. Sillä jo useana
vuotena on .sen alan esitys vähentynyt
siitä mikä se ,pli vuosU^rmmen, ehkjv
vähän enemmänkin taaksepäin. O-saston
päätös, ei ehkä liene ' osunut
oikeaan, vaikka tarkotus lienee ollut
se, että osäilöttajat kotonaan van­hempiensa
johdolla vähän harjotte-lisivat.
jos e l ' s i t ä pioneerien kokouk­sissa
ole tehty.
Iltaohjelma alkoi kello 8.30 Honka­lan
veljesten viulunsoitolla. Väkeäkin
oli nyt j a tullut haalin täysi. Ainakin
kaksi kertaa niin paljo kuin oli p ä i - -
väliä. Työpaikat kai pitivät niitä kiin­ni
päivälläi jotka olivat ansiotöissä,
mutta eipä kalkki kotosalla olevat­kaan
pitäneet maailnTan. työläisten
juhlapäivää sen arvoisena, että olisi
kannattanut jtulla toisten mukaan
juhlimaan. Yön aikana sen sijaan ci
mene ailca hukkaan...
Tärkeimmät-.-ohjelmanumerot olivat
tov. O. Otavan puhe ja 3-näytölcsi-nen
näytelmäkappale "Vierasta verta'.
J . Anderson vielä selosti Venäjäin
käyntiään, jonne hän viime kesänä ;
perlielneen meni. Tarkotuksella saa-da""
•IVö-kommuunasta pysyväinen ko­ti.
Mutta ei Juhokaan viipynyt siellä
oikein kauan. — Valittu.
FILMINÄYTTEUJÄT PETKUTTA-NEET
VALTIOTA
Los Angeles, Cal., toukok. 10.
Viranomaiset ovat saaneet selville,
e t t ä Hollywoodin filminäyttelijöistä
ovat monet petkuttaneet valtiota^
tulo-ilmojtuksien suhteen, siten 'hyö­tyen
verotuksessa. ' Niinpä tunnettu
"lehmäpoika-osien" esittäjä Tom
Mix on salanut $100,000 Jn tulot.
Näitä verotuloja salanneita näytte­lijöitä
vastaan tullaan nostamaan
syytteitä.
rikkovat. oUvatpa ne jäseniä tai «';-
kopuolisia.
Vappujuhlat oimistuivat kylässämme
hyvin.
Ikävän vahingon teki tuli tovereille
Tyyne ja E. Kivarille. sillä heidän
asuinrakennuksensa paloi maan ta-
Intemationale suoranaisesti ollutkaan oU viitoittanut tien luokkataistelulle,
ottanut osaa Kommuxmin , syntymi- se ö^i tehostanut kansainvälfcen yh-s
e e n— Kominuunin hallinnossakin teenkuuluvaisuuden taipeellisuutta.
olivat Intemationalen jäsenet vähem- Mutta vielä ei ollut olemassa edelly-,
mistönä — laskivat Europan hallituk- tyksiä todellisen, voimakkaan kansaln-set
kuitenkin Kommuunin Intematio- välisen taistelujärjestön muodostami-nalen
kontolle, julkaisiyat väärennet- seUe. Työväenliike eri maissa oli vie-fyjä
asiakirjoja Internationalen "joh- lä kovin heikkoa. Työväki ei ollut
toasemasta" Kommuunissa jne. Sil--vielä yhtynyt kansallisestikaan. I I n -
loin oli aivan kuin nsrtkin — se vain ~ tematlonale ei sen vuoksi voinut olla
eroa. että nykyisten "Moskovan juo- enempää kuin "huutavan ääni kor­nien"
tilalla olivat sUloin "Lontoon vessa" valistuksen levittäjä, sosiali^-
juonet". Kaikkien työväen liikehti- min timnetuksi tekijä. Suurten työ-misten
vältettiin olevan Internationa- läisjoukkojen taisteluun vieminen kan­ien
aiheuttamia. Pariisin Kommuuni sainvälisellä rintamalla kävi mahdol-oU
ajanut terveellistä pelkoa -kaik- liseksi vasta sen jälkeen kun työläiset
kien maiden-hallitseviin j a he alkoivat kansallisessa mittakaavassa olivat it-kilöihin
nähden, jotka näitä päätöksiä läntistä häikäilemättömämmin vainota selleen järjestönsä luoneet
Internationale^ kansallisia osastoja,! Tämä tapahtui parin seuraavan
sen lähettejä jne. Nämä vainot Ja vuosikymmenen aikana. Teollisuuden' vatun toimeentulon, palkkojen paran-toiselta
puolen^ anarkistien hajoitus- nousu lisäsi proletaariarmeijoiden lu- nuksia. yhteiskunnallisia huoltolakeja
toiminta pako^ttivattoternatwnalen^^^fa useissa maissa syntyi jne. siirtomaideTriSSi faistannut-
"pakenemaan Europasta", muuttamaan Joukko suuria ja voimakkaita työväen- sella. Siksi ei tämä osa työläisistä
yleisneuvoston A m e n k k a ^ se mer- puolueita. Myöskin työväen amma- enää ollutkaan kovin vSaSumo^
kitsi tosiasiassa Intemationalen toi- tiliset järjestöt kehittyivät vastaavas- sellisen hengen Snltmk^aa^^ Se
sitten, päivämäärää minnan lopettamista. Tosin pidettiin sa mitassa. Nämä joukkopuolueet ha- muuttui enemmän t ^ vähemmän sa-en
m u ^ Heillä on kaksi pientä: vielä senkin jälkeen pari kongressia; vaitsivat pian kansainväisen yhte^- manlaiseS^^ o l f ^ v S S ^ o
lasta. Pienikm koti meille työläisille mutta niillä ei oUut suurtakaan mer-^ toiminnan välttämättömyyden ja niin Marxin aikanT^E^glaSSja^jota
salle joku aika
onnistunut. Työväenliike oli oleellisesti
muuttunut sitten Marxin päivien. Oii
olemassa suuret puolueet, suuret am­mattiliitot,
sanomalehtiä, taloja, r a -.
hastoja ja muuta omaisuutta. Eihän
niitä toki voinut panna vaaranalai­seksi
joidenkin "vallankumouksellisten
haihattelujen" tähden. Pyrittiin kai­kessa
olemaan mahdollisimman " 1 ^ -
lisia", alistuttiin kaikkiin pollisimää-räyksiin.
"taisteltiin" niitä vastaan
pääasiassa vain' parlamenttirähinällä.
OU muitakin seikkoja; SiirtomaapoU-tiikka
oli alkanut Irehittyä eri maissa
j a laajeni, se yhä" edelleeri. Sihto-malsta
saaduUla.suurilia voitoilla voi­vat
emämaiden kapitalistit '"rauhoit­taa"
omia työläisiään. Suuri osa E u ­ropan
työläisistä fai verrattain tur­on
suuresta merkityksestä, emmekä
puvusto tulee myös tekemään valta-ivoi rakentaa uutta niinkuin rikkaat.
kitystä. ! pidettiin V. 1889 Pariisissa H Intema- Marx aina terävästi arvosteli.
Oikeastaan vmdaankin sanoa, että^tionalen perustava kokous. (Suomalai-- Lisäksi vielä eräs tärkeä seikka.