Vapaus, August 13, 1930

              <:*fvu 2 Keskiviikkona, elokuun 13 p. — Wed., Aug. 13
/ A P A U S suinkin voi irti?aatla maaftomasta
b i f r a « C Olit, t u t t i i u . | ^ t ^ « • « « • U i - ja BiÄtiUriaa J B U c p i i t i aS tai vähävaraisesta
VAPAUS (libertj* 1 , , ^ . r i « ^ J» c»Äi4».. pob.n^tta ddjj M SmJbtu. Ouas». ff-llaijjsta (talonpoika).
f ^ g t a r ^ ^ U t k e Pon Oifici Dtpirfi^t. O t u » . . M ' " —
ik« Leat •a*«rtMss( B w i i a B «mosf tb« Fiasiah i» Ciaads.
listit painavat nappulaansa — ku-ejryptiläisestä
'. ningas Fuadia ja hänen kiikkaan.-a
; ja parlamentti häjoitctäaii, paino-
Yleismaailmallisen talouspulan : vapautta rajoitetaan, ja inäaSsa a.^-j RegistCToityjra työt^ämlei
yhteyder=ä ovat puuvillankin hin- tuu voimaan faäcLstinen <Jiktätnuri. | määrä ndilsii^ EnglanTrts^ä, ti
, .. 1 1 • . i _ ».-. V:;:- ,1: -Hxtir- • ) t o l i a trU •> ciiinm irti
j yijSM, teit 69. S«<Sb«T. O»»- -• . -. ...-'-^
^ j k i l i A e tV Konttori 102£. — TcuJsStni 536ltr. — K i r i U u o ^ p t 2387V.
'JiHifc: OfHc* (Joi> «ak. a d t e r l i K a e s t * . «ic.) lOM—KditJt M6W.—Bcatate» n«7W.
j nat huomattavasti laskeneet, ja ko-
' ko pulan paino täällä kuten muis-
I sakin kapitalistisen riirton maissa, j
Imien l u K i -
tällä het-poliisilerrori.
Näin oli vv. ja | kellä y l i 2 iiiHj. smbin Öto -rtime
vucnna tähän aikaan oli työttömiä
J.l 15,359. On selvää, että tämä-snmr-naton
lisääntyminen ei johdu aino-
1929 ja niin tapahtui nytkin. ISa-ha--
pa.-?han hallitus, jonka oli va-lepää
työtätekevän luokan har-! linnut nykyisin hajoiletlu paria-i astaän nykyisestä pulasta. Ainftlrfn
iUfOTUSHi.H!fAT VAPAUDESSA! ~[ 7 " " I 3" i leiliä. j nientti, oli pakoitettu eroamaan.! 300 tuh. työläistä on jäänyt ihnaji
T a i T t i h t o i b M t B i M t t l J O tot«.'»2.oo btUi fc«ry«>--.- A'ti^.i»4«>» amitfSitnLMiMjttMitM' . \ u^\r\n^^- ^ i tvötä teollisuuden perusalojen jät-
»iikuiaiuM. - K i » e « « . a . o u » o t u i ^ j » i i ^ . ^ l''^'yi>l"> porvanslo tuntee eg)-p-i 1 ariamentin hajojtlamisen edelJa • j ; ' ^ ^ ^ ^ supistumis-n kautta E^mis-iSTiS;?
i * ^ ! ^ u Ä ^ " S ^ ^ * * ^ ^ Ä C i ^ ^ -lliläisf-n talonpojan tyylymättömyy- muutamat vafflilai.set pitivät" oppo-' ajojen tuotanto on lasfenut' taää^
• j u t ^ f •.o.eiin.ot.k^t soj ke. u ^ lu» koto. k « t « . - T i U p t u i l M t u j i . . J . i t o o t ^ ; ^-^ p ^ j - ^ - ^ gnjj monien jniiit-
•m*..' »••(r.itM»». •iheteiiiT* ilmctaabinta «tabiMB. ' . i • •
' — - ..^v>vi'vw~ ' ' ~ " i ' f f maitten esimerkkiä seuraten
^ i : M 4 4 4 o : « t i Ä » uL «1.7i i » 1 \i. tXJQÖ. — nimiluSki» !• MU «»•! voivat Egvplmkin tvotatckev-at
^ •Tim.mMUU- I *k U,.VL „ kk. U i a j . 1 k t «1.00. . | , ' . . . . .
tm— nousta sortajiaan vastaan ja silloin
5^ 1 eivät hekään säästy. Niinpä Egyp-iin
porvaristo kansalli-sen puolueen
Vafdin naamarissa y/ittääkin näy-
, ^ „, . . , . — . ,„ „_.Tr lellä oppo.sitsrionin osaa Enplan-
« f a j u ptatMutOMUM Bia»cUii J . T . AUfTritf, liUitMoboitäja.
1.;
Ada, jota ei saisi mitlainikatitt unohtaa
. Kesällä on omat viehätyksensä
jtr menonsa. Rikkaat antautuvat
eeil ja nautintöjehsä lumoihin kö-koifaan,
koska sie ori heille mahdol-llisfa.
Kciyhä ei voi tehdä niin.
mutta oman o<;ansä hänellekin kesä
äntka' ja sita pientä o.saa'emme ka­dehdi
loiselta' paremmin kuin ifsel-täihniekään.
Tuppaa siinä unoh-
•tiinlaati yhtä ja toista, johka ta­vallisesti
miiiätaa —- esimerkiks;i
ylileistoiiriirinällisessa mieles"sä
Juokkavalistuksessa ja taistelussa.
-l.ukuhaltinkin laita on niin ja
;iiäin, sanomalelitikin voi litatitaa
lukematta tai vähällä silmäyksellä
menneiden joukkoon, niin ••— ja,
entäpä unohtuu tilauksen uudista­minen,
lehti kalfeäa, josta johtuu
pittitä iciiisaä sekä itselle että leh­den
'painajalle. Sellaisia vinkei­tä
kesällä ori, lievemnfiässä iifiuö-dossrf.
join imperiaiismiin ja sen kätyriin
j — p]jryptin kuninkaaseen Tuadiin
I iiälulen. Vafd pelkää menettää oh-
I jaksia käsistään, se ei halua menet-
{ tää sitä auktoriteettia ja vaikutu.sta,
mikä sillä vielä on kaupungin kä-tämä
on asia, jota ei saisi unoh- sittiäisten ja muutamien vielä
: .Muita nyt on tiiman'lisäksi ylei­nen
työriÖmyys ja puristus, joka
Vö^ tehdä kiusaa satiotnalehdferi' ti-iaämrseenkiri
hähderi. Joillekin se
saattaa ollaicin todellinen syy ti-l'aWfeeÄ
kötkeannVeen, se myön-
MtäkÖSyt, rniilta- riioriet sitä pitä­vät,
vaan pelatU^ ja varjona,
jotika luvalla voi antaa mennä
isW lepsäti.
Eittmfe saVio, että lehtemme ti-j
f i i biisi JuUri alenfifÄät
i|»6tta :tahdomme fiudmauttaa, että
taa nyt eikä milloinkaan, — eteen­päin
olisi yhä ponnisteltava ja
päästävä, eikä paikallaan pysyt­tävä,
taantumi.sesta puhumattakaan.
Sillä silmällä on tätä asiaa kal-
.soliava. On muistettava, että siitä
riippuu lehtiemme taloudellinen
menestys, mikä on tärkeä, mutta
ennen kaikkea on muistettava nii-ilbn
aatteellinen merkitys, se, että
ne ovat parhaita ja väsymättömim-piä
työväen agitaättoreifa, ne tule­vat
päivästä päivään yhä uudel­leen
jä uskaltavat sariod sen, mitä
tietävät ja mitä tarvitsee. Tämä
on .se puoli asiasta, joka velvoit­taa
jokaista hudlehtiihaan siitä, et­tä
näiden agitaattorien työmaa
iadjenee, että niitä yhä innolla ja
tarmolla levitetään. Siinä jokai­nen
rehellJndn toveri osallaan aut­takoon.
Jos ei aina riitä lantit
vuoden tai pitemmän ajan tilauk­seen
kerralla, niin vöipihan pan­na
tilauksen alkuun, tilata joksi­kin
kuii^äudeks» kerrallaan ja huo­lehtia
sitten taas uudistamisesta
mahdollisuuksien mukaan.
ferrim6 tahdo tästä asiasta enfem-pää
puKiiä, huörriäulus riittäköön.
Pian siitä antaa huomautuksen
kesäkin, joka tästä puoleen valmis­telee
poislähtöä; Hi^siikseeii kan-riellcri
eteemme viileämpiä ja hä-märämpiä
iltoja, jolioin haluaa
isftiä rib1Utuk»iti;,l0Kd$a kanssa ja
' Raifsöa', mii'd se nyt- sariöö.
MMIMäAMbusi^^ kMämm hmiässa
. Jofiita^ieii tedlliräiJöÄtäldeh tub-tluinon
niSäfa on ähkafästi supis­tunut,
josta luonnollisena seuraulc-
£ena on uskomattoman hopea työt­tömyyden
kasvaminen' "(20 milj.
tänään), sikä' poikkeuksellisen an­kara
tuk^tiluntoj en losfeeminen raa-ka-
dii!feill4 ja siirtdöiaatuotteilie.
Osakkeitten hinnat ovat pudonneet
puolella, vararikot tulevat jokapäi­väisiksi,
bondien ja arvopaperien
Jiik^eelle lasku supistuu. Tämä
-tapahtuu kaikkialla kapitalistisen
in^aitjfinäti' teollisuuskeskuksissa,
iföltö mJäailttfafi talous siis potee
.ankaran kriisin paindtnahä käik-khtt
siitä jbhtuvine seurauksineen
^it^in maihin riähdfen. Oh
'kleltamiätoh tbsiaiia, että kriisi tu­lee
yhä? 'laajertimaksi. Tämä on
£f«!täS: teollisuuspillaan samoin
Kiiift mM häHdeh.
LainaannUä Y^^^ veti
mukaansa koko latinalaisen Ameri­kan,
Canadan ja Tyynenmeren
maat, nyttemmin ollen sen vaiku­tus
Saksassa ja muissa Emropan
maissa ratkdisevä kaikilla aloilla,
huolimatta to>isteh mohopblivoimien
yrityksistä käyttää tilannetta. Tä­mänpäiväisen
kapitalismin poh-jirhihaisena
ristiriitana ilmeneei se
suunnaton eroavaisuus mikä on
ttiottävien voimien kehityksellä
kansanjoukkojen ostokykyyn ver­rattuna,
suoranainen Seuraus kapi­talistisille
omistussuhteille perustu-v
M a ttiotarinon jä fakoloiminnän
ristiriiidoista. Kriisin vaikutukset
ovat niyöskih ankarämniat näiden
|ierusri^tiriitojen imperialistisessa
vaiheessa, jossa teollisuuden ratio­nalisoiminen
tuotantokoneiston uu­distaminen
ja kilpajhoksu markki­noista
miiödöstää piuläkauäeri pysy­väiseksi,
siis ankarammaksi kuin
aika-ajoittaiset lamaannukset, joi­den
väliajalla virkistävät "buumi-fcaitdet"
vaikuttavat.
fcaikisla liuöiimattä oh selvää,
että kapitalismin monopolistiset
yhtymät ovat käyttäneet kasvavaa
työttömyyttä työläisten elämänta­son
alas polkemiseksi, kiihdyttä-riefel
työttlioh, josta sfeurauksena on
ollut palkan alennukset yleisesti.
Talouskriisin kehitys merkitsee
uutta hyökkäystä työväenluokkaa
vastaani sathalla kun hintojen las-kömihen
ja siirlömaaluotteitten
ylituot£into luo tuhon ja köyhyy­den
riiiljböhille pientuottajille.
Nälkää, kurjuutta, köyhyyttä ja
työttömyyttä yhä ankaramman or-juutfiksen
karalla tarjoaa siirtomai-
4eri mda'hoihistajat ja ulkorriainen
irnperiälisini perikatoon kuskaa­milleen
pienviljeljöille. Tässä on
silihäys siitä mitä maailman ta­louspula
kolmannessa kaudessa
tarjoaa työtätekeyiilfe kahsanker-;
roksillif.
Se on juuri häiden tekijäin jat­kuva
kärjistyminen, mikä pakoittaa
siirtomaiden riiiljoonäiset orjuu­tetut
kerrokset vallankumbukselli-sesti
liikehtimään, samoin kuin
miljoonien teollisuuksista ja ansio­mahdollisuuksista
ulos heitettyjen
ostokyvyttöniyys ja työssä olevien
ostokyvyn siipistuminen nbstattäa
kapitalististen maiden työtätekevät
vallahkumoukselliseeh taisteluun.
Keskus.
iiokkatiedottomien työläiskerros-len
keskuudessa.
Talonpoikaiston ja kau])unkiköy-liälislön
avulla sai Vafd viime
vuonna äänten enemmistön Egyp­tin
parlamentissa. Vafdin johtaja
.\ahas-pasha joutui päämuiisterik-si
ja viirhe keväänä rhatkusti Lon­tooseen
neuvottelemaan "työväen-liallitäksen^'
pään MacDonaldin
kanssa.
Tämä pi kuitenkaan suostunut
tyydyttäriiääh natsionalistien vaati­muksia,
jgiden mukaan, kansalli-
-sellc porvaristolle olisi pitänyt an­taa
mahdollisuu.s ybdessä Englan­nin
imperialisraip Jcanssa riistää
Ylä-Egyptin, S.udohlh j;väestöä.
Asia on nimittäin siten, että Su­danissa
öVal englantilaiset puuvil-laviljelijät
ahästan^pt .parhaimmat
maat. Eriglantilajeol eivät halua
päästää käsistään Niilin yläjuok­sua.
Kuten tunnettua, on Niilin
ait.-ionihfnkisiä puheita, vieläpä alle sodanedfeUisen tason. Esim, U r
puhuivat kuninkaan kukistamises i losvietävää puuvillaa tuotettUn Eng-1 tornien l i i
f . , VI..if.; r . o r l o ^ ^ r , f : i - !lännissä V . 1913 7,075^52 .yardia j a V . "
P"^^^'"- 1929 - vain 3,764,851 yardia. B i g -
jolitaja v a l d i l a i n e n Vait-bei kutsui jannin ulkomaankauppa kokonaisuii-
"eksyneet lampaat" järjestykseen, i dessaan • käsitti viime vuonna vain
Egyptin kansallisella Vafd-puu- "'3 pros, sodanedellisestä ulkomaan-l
u c e l l a on vissi vaikutusvalta maas-;
kisista nimityksistä seuraavat; E n -
simäinen on useampiin satoihin
nousevan joukon, eikä lyJmiän toi­meenpanemat
tanssitilaSsiiuäeT;, jö^
'^pfimt toisti, ioAi&n instannukset ka joukko on osa Canadan suomä-ttill^
lt näSsiMii ainakin 100 laisesta järjestyneestä työväestöstä
miii puntaa"^ .ä» milj dolL).
Lasketaan, että 1 m i l j . puntaa mak­savan
töflflir vööKcra ottaa äfn^kirf
4.000 työläistä vuoden kuluessa. "Työ-väenhallituksen"
työsmmnltfelirHt
ja tunnetaan paikkakunnalla nimel­lä:
Toronton suomalatoen osasto.
a5i taitssitllalsuuäet pidetään ^jsas-ton
omistamassa huoneustossa Don-haaJissa;
'ja jokainen viikko vuokra.
kuitenkin olivat ainakin 4 vuoden : huoneessa juutalaisten omistamassa
suunhttänrii^ n i i n että aina^.yhteää työväentalossa Spadinl Ave. Nais-:
vuotena tälttätan iörilä tSfllä tyy- ---''^
dyttää ainoastaan 100,000 työtöntä,
eU yj£^ midS^isB. osl ^6kb työt-f
Yhtenä seikkana, joka lisäksi a i ­sa.
.Multa se on vallankumouksen heuttaä työttömyyttä, oh kapltalis-pcttäjien
puolue. Se pelkää vai ,tinen ratsionalisointf, jota alettiin
lankumousta. Korkeintaan voi .e tilkaisestl käyttää hyväksi vUbdestai
- . 1 , 1 1 , -. . , .1924. Hallituksen virallisten tfetbjeri
menn_a katukokouksun, xnielenosoi-; ^ ^ ^ ^ ^ nousi tuotanto vuosina 1924
tuksim ja äärimmäisissä tapauksis- _ 29.11 prqs., silloin kun työläisten
sa julistaa rauhalliseen j a säädvlli-jlulamiäärä samanaikaisesti laski 8
sen tunnuksen "toltelemättdmuus-! ProS. Näin siis tuotantomäärä jo.
, -1 , !' T -1 •• •• - kaista työläistä kohti kohosi keski-kamppailusta
Ja eika tassa mi-i^^g^j^ pros. Teollisuudesta hei­laan
ihmeellistä olekaan. Silla | tettiin ulos melkein pooli mfljoonast
keitä oyat nämä "pashat" ja henkeä. Sitäpaitsi ön 'vakituisfesti
" b e i t " ? lärjeslään-^kulakkeia, tr i l ' 2 0 0 , 0 0 0 työtöntä sesonkityöläls-
» • I - - , - . . - L • . r%l- = ~ i itä t a i muita lyhytaikaisia työttömiä,
t a i l i / o i t a , tilanomistajia, kaikk, l,e Englannin teoUisuudesSd
istuvat työväenluokan harteilla. Sa-;jo ennen yleismaailmallisen pulan
mallä tavalla kun Intian ja mui- puhkeamista j a ennfen sfen vaJkiitus-den
siirtomaiden oma porvaristot. a maassa oli n . 1 röilj. työtöntä.
. . . . . . f i - i • .1- I - I "Työväenhallituksen" ottaessaari
kayvat v^afdilaiselkin kauppaa nn-^^^^^^^^ työttömyyskysmyksfeeh.
perialistien kanssa. Spekuleeralen lähti se siltä pohjalta^ että työttö-'
joukkojen vallahkuraouksellisilla niiä kaikkiaan on 1 m i l j . tai vähän
esiintymisillä, Vafd samalla kaiAin eixemmSn. ^Yleisma^ttlmallinen puW
, . : „ , ]'— sitä ei haUltuS ottanut ollenkasch
keinom yritlaa estaa vällanku- i^i^^jj^ pe^u^tt^ofeo^litiiklötn.-
iViouksen kehittymästä täyteen.voi-Isa sille pohjalle, että vuoden 192^
maansa. Kuitenkin useissa Egyp-!p5eni taloudellinen nousu kehittyy
tin kaupungeissa joukot jo aika-i^t^J^^^^j teonisuuden nousiUcau-
, , ' ... . . . . . .deksr j a tämä muutamien toimenpl-vat
luopua alistumisesta j a esiin, j t^jaen oheTIä, joihin työttömyydöri
lyvät poliiseja vastaan. Alefeand-! johdosta ryhdyttäi&iin. tulee välien-
* ja muiden kaupuhkiÄ ka-;,t ä. m^ä äh työ^ttöin.ie.n. lukumäärää, , las-
K^flmaS osa^ o^Jelmasfe -—se oli
t&klBiaih ifflpäihifejrvyn lisääminen
ratsionalisoinnin i a u t t a . Parlamen-tin
kautta vei hallitus läpi labi rat-^
sioiiälis66nlsta kivihfilitebtiistiuaes-ik
Tfäiriä lagi sallii kaivöstenömista-jafn
^öitiftaÄ hfntbjä dsSlsifia niafk-lEino^
lIä; että he, s^'3eh enemmän
V&ttoa, Voisivat sljSittaä uusia pää-
Miä fi^^lit^sailsffudeii teMilli-seeii
ratsicmsQisöimlsÄen.
, Putf^iä-' ja' tei-ästeollisnufegh
nSfiden Möitiäfäl Hälfltii&en ko-
Mte^t yhdiirtämSföi eri ifilckeltä jä
suörfttäiSääfi. tfe'ghölis6n uudelteeh-varjilfeiuh.
äallitiiksfeh täytyi kili­llään
tuhäustaa, ettS iTaithä tö'i-fiefipfteet
eivät vählr&ä päinvastoin
täVättömlsti lisSSvSt tySttöniyyttä.
Öri sfelvä, eftä y & i ^ n ylläfhai-ni^
tblÄfenpitelstä el kykfehe
rian
duilla muodostuivat parlamentin
Iiajoitlamiseh johdosta järjestetyt
mielenosoitukset vallankumouksel­lisiksi
esiintymisiksi, vastoin yaf-dilaislen
suunnitelmia.
Englantilaiset sotilaat "pitävät
virta Egypiin ruokkija. Egyptin järjestystä" Egyptissä. Onko maa
maanviljelys elää Niilin vedestä.
MacDonaldin hallitus, uskolli-s6na
Englahhih kapitalisteille', kiel­täytyi
luovuttamasta kansalliselle
porvaristolle riisto-Osuutta Suda­nin
rikkauksista. Urakkasopimus­ta
ei tehty. Kun Egyptin natsiona-li.
steilla oli parlamentissa enem-mistö^
kehpitti Englannin ylikomi-kien
sen, huomattavasti alle 1
Joonan.
Ensimäisenä toimenpiteenä talste.'
lussa työttömyyttä vastaan oli työ-^
vaenhällituksen ohjelmassa. .ehdotat
eläkkeen myöntärtilsestä 60 vuottaf
täyttänelHe työKtsöle. Jotka iivät
enää tyo'Skentele teollisuudessa. S i ­täpaitsi
ehdotettiin läBkaiitettairafc-"
si lapsityö, tekehiällä pakoliisiBkst
kotfluftkäynti 16 ikävuoteen saakka;
Tiistä ohjelman osasta "työväenpuo­lue''
kokonaan liiopai. Eläkeraaksu-
.silloin riippumaton, kUn vieraan
v a l t i on sotavoimat ovat ryhtyneet
siellä järjestyksen Valvojiksi? Ku­ningas
Fuäd ei luota egyptiläisiin jä ei otettu käytäntöön, koulun-sotavoimiin,
häh ottaa avuksi eng- Käyntt tehtiin pakolliseksi aihoästÄah'
15 ikävuoteen saakka.
Tolsehä osana "työväferthallituksen"
fiUomättävasti väHehtählään työttÖ-^
myyttä.
"1*yoväraifialIifus" yrittää pub-titötäff
avuttbmuuttääh s^ttämäilä.
että työttömy^ra johtuu ylel^ääll-i
ifiäiiise^a talöiisirtilästä. i&hitä "iy6-
vSörfiallitäs" ei JÄHö raitaan ditä;
Mii sei^lSha. jÖ!^ jbudiitti ja vbl-^
m^il ylefsffikäiiiiiälfisefi pMh sy-
Veiityörtstä; oli Eäpif^igtlnen rät-
Si6nali^Ölil61, jota mtda^n mäJdgri
ifnaiä^n b^eflä ""tySväeiihäUitus^"
rafeletiatii Käytti.
ft^fedilstejä efvat Völ tyyÖyttäa
"fcyöväerÖiäliHMsÄi" toimenpiteet:
i^iiäd osoittaa sitä; etlä he väimis-
Ulefi^ stÄräyöggäÄ tyÖläiSteri
iytfj^Ä^a vastaäii perusTfeolliSuttS-älöiöä'
fi'. IräyltävÄt "tyJnrafehiiaili-t
t i i ^ ' h^vä^M tätöäfi hyö^lyg-v'äiMisteIÄ
tä tansseista saadirt yärat, sikäli
kuin niitä tanssäjtt toiii^ehi^eva
toimikunta saa kokoon, siirretään
osastÄi^ jraHastonhpitajan huostaan
k a y f e ^ n - yht^istoiihiimäh . eäig-te
«iistärkottidcsiiii,'jöstac todisteeksi on
nähtävissä tämän kesän käytettä­vissämme
ollut "Tarmola", suoma­laisen
järjestön Toronton, osaston o-ihi^
tamä 12 eelÖCCTiä käsittävä maa­pala.
Jonne jokainen suomalainen
työläinen on .tervetullut ^nauttimaan
luonnon tarjc^ihaa' raitista ilihaa
omalla, suomalaisten täydellä omis­tusoikeudella
olevalla leirillä. Noin
:^mi)Sitahatta dollaria on osasto
käyttänyt varoja tämän paikan os­toon
sekä tarpeellisten huoneiden
hai&ihtaan. Nämä varat on kerätty
taiisseja toimeenpanemalla.
Näiden tanssien toimeenpanemi­sella
_on ^ hähltittu vairöjä näyttämö-tpimämiEihÖn
turvääihiseksi. Järjes­tyneen
_ työväestöij, sanomalehdistön
avustukseeh, lakkölaistelujen t u r -
yaämlseeh jä poäjiininäilsena tarkoi­tuksena
bh kbota väröjä j a raken­taa
oniä suomalaisten omistama
,huörifeusto keskikaupuhgille, jolior
suufih osa siiÖihälaisteh järjestynei­den
työläisten toimintaa voidaan
keskittää. T ^ ä lyfiyessä selbstiik-sessa
jo selviää se tosiasia, että
häistä .tähssitiläisuu'ksista saadut
vafät käytetään tähSsijoldeh i t ­sensä
käytettäväksi mbhlhaisfessä
miipdossä. Tanssihiione^^^^ Mo*-
leihhiat oyat tarkoitustaan, vastaa­vat.
Juiitäiaisten oniistänia liuoheUs-tp,
iotä suomäiaiheh <iäästo vUok.
fäa, on k^kikäupungilia. sopivalla
paikalla jä myöskin 'tällä kertaa
uuteen asuun laitettuna, siisti kai­kin
puolin, j a tilaa, on tanssijoille
jfhdellä kertaa äiri^Iri kuudeUesa-dälle.
Dpn-^häali bn kaupurigih taris-s
i Ä i e n aiitämä riiäuitinntöl mu-hlstlpuöltie
tfeki jÖoKuuh 1 päivari ^ ^ o o / ^^ii Hct^.i^^ fa^.,-«cih»«i^i.=ta työssä blevieh tyÖIaistfen Jä työttö.
lantilaisen armeijan, jota "työ­väenhallitus"
"avuliaana" tarjoaa,
öiipa MacDpriäld kiirehtinyt lä­hettämään
sinne kaksi sotalaivaa-sari
Egyplissä\ lordi Larein, joka kin.
bn oikeasföah^iilrhirrlsähtä;^^ kä^ »Kuitenkin Egyptissä, kuteaöJri-tämääh
hyväksi tilaisuutta ja ha-joittannlaäh
jiärlariiehtin.
Tämä ei ollut ensimäisen kerran,
kun en^läf/itiläl^fet nöyrän palveli­jansa
Fnadin avulla leikittelevät
liassa^ Indb-Kiihassa ja^ mUiSäa
riislomaissa, alkaa maa käydä
polttavaksi imperialisteille. Sinä
hetkenä, jolloin työtätekevät jou­kot
kypsyvät täysin luokkatietoi-näin
Egyptin parlamentin kanssa, siksi, kun heille tulee aivan sei-
Kurt parlamentti vaan tekee laki- vaksi kansallisen porvariston jpet-ehdotuksenj
joka vaikka piehim-' luriosa, asettuvat he oikealle toi^tfe-inässäkin
määrin loukkaa Englan-^1 lulielle Idän vapauttamisen pUo-hin
etuja, heti Englannin imperia-^'lesla. f
im etteirimistön voittaminen jä
väseiiittiistovaara
kysymys joukkojen, voittaniisestaf
ja ensikädessä poliittisen vaikutuk­semme
, lujlttaniisQSta. jäfjcstämisellä
jä kalkkien työläisten vetämisellä
taisteluihin, ön tehtävä, johon s i ­sältyy
kaikki vallankumouksellisen
liikkeen edessä olevat kysymykset:
Tämän ollessa jqhtolarikariä oh puo­lueemme
ja konftmunistineri liike y -
leensä pyrkinyt töiihimaan sitten
puolueen viimeisen konventsionin;
joka oli käänteentekevä.
Työskentely joukkojärjestöissä y-leensä
täytyy perustua tämän ky­symyksen
väsymättömälle oivaltami­selle.
Puolueen fraksiat ovat kai­kissa
joukkojäijjestöissä vastuussa
siitä, kuinka lukuisasti j a voimaps-räisesti
työläiset jä farmarit osallis­tuvat
puolueen ryntäyksiin, iskuteh-täviin,
mielenosoituksiin ja yleensä
puolueen johtamiin taisteluihin.
Puolueella on ollut suimnaton teh­tävä
toimifman orientaamisessa
käänteentekevään suuntaan, saat­taessaan
oman jäsenistön ja joukko-järjestöjen
jäsenistöjen keskuudes­sa
selviöksi, että nyt elämme sodan-oh^'
simässa olivat yleiset työt. "Työ-;
vä6npuölue" Väkuuitäa». että. Ja&_,i»i
käax» yksi päriiaistä täiissihaäleista
Icäikkine; hn^ävuuksih^eh, joskin
suomalainen tänsSivä väestö pitää
sitä liiaksi syrjässä ja niin ollen
siellä suomalaisia tansseja vaan har.
vemmtn pidetään. Mutta asioldeh
.Aj. i,.,,,. , . näin ollen toivoo allekirjoittanut, et-
^Jf^^^^^^ tä tanssiva yleisö tanssini siellä mis-munisllpuoluefen,
soslalls&la raken- A. 4^^^,^S^A XM„<: n»«irhw,nt.
mien talstelupSlväfcsi kapitäaliri
hyökkäystä vastaan, kasvavaa so-^'
danvaaraa yastaan. Ätoliie käytti
hyväk^elrt elokuun 1 p i l vM osoit­taakseen-
työläisille »koko. laajuudes-tavan
• j a työttöhiyyttä hävittävän!
. neuvostpmami ja "Englannin "työ­nväenpuolueen^
Äkä Ä e k s i -
mainittu . aitttäS' kaiÖtällsteJä siirtä-
^äM^ koko pi^läkiiuäe^^^ ty^ö-ta
muiltakin joukkojärjestöiltä, k u ­ten
osuusliikkeet, työväen puolustus­liitto,
kulttuuri- j a valistusjärjestöt,
y.m., koska niissä yhtenäistyy työ- I
Iäisten ja, farmarien joukot eriläis-ten
toimintojen mukana. Näiden
kaikkien toiminnat ja harrasTOSset
on viitoitettava puolueen ohjelman
ja vaatimuksien ympäristölle tais­teluissa,
koska vain täten palvelevat
ne koko työväenluokan vallankumo­uksellisia
etuja.
Mutta tässäpä tullaankin kohta;an,
jossa kaksi vaaraa yhtyvät. Oikeis­tolaiset
kieltäytyy oivaltamasta
muuttunutta tilannetta ja sen vaa­timaa
muutosta toiminnassa, seu­raa
entisen ahertelun latua ja sub-rahais2sti;
saboteeraa kieltäytymällä
toiminnasta, tai pakenee rintamalta.
Vasemmistoharha ilmenee siinä, e t ­tä
omaksutaan tilanteen muutos j a
hyväksytään vastaavan taktiikan
muutos "periaatteessa", sekä suuri-sanais£
sti puetaan äärimmäisiin
fraa-oeihin, joita tuskin itsekään ym­märretään,
• ja jotka ainakin ovat
ilmassa leijailua joukkojen käsite-jälkeisessä
kolmannessa jaksossa;! maailmassa, mutta käytännöllisessä
VaUankumottkselliltM n&usfi Egyspstäin
Englanti pitää rautaisen terrori-kbiitrehhon
alaisena alaisiaan maita
'Intiiä, Egyptiä, Pdlestinäa, jne.
'Nojautuen tilanherroihin, rikkaisiin
• tohfihbihih ja " klrhinkaisiih, Eng-lähniii
roSvoimperiälismi virittää
; tiikafitduttaa näideh kansojen pie-
:mihniätkin vapauspyrkimykset.
£n;glahti pitää Egyfilissä solavoi-mjaan^
vaikka viimeksimainittu jo
helmikuussa , v. 1922 julistettiin
"riippumattopiaksi". Englahtilai-jossa
kapitalismin pula tuo esiin
taistelukauden tehtävät, elämme i m ­perialistisen
maailmansodan kyn­nyksellä,
jossa jokaisen luokkatie-tolsen
proletaarin on valmistaudut­tava
suuriin tapahtumiin ja taiste-liiihin.
Tärkeimpänä tässä yhteydessä on
näiden seikkain oivaltaminen työ­läisten
. edessä ole\'issa taloudellisis­sa
taisteluissa, jotka tänä ajankoh­tana
poikkeuksetta kehittyvät poliit­tisiksi
taisteluiksi työnöstajain kon­trollissa
olevia kaikkia kapitalisti-
.sen valtion voimakoneistoja vastaan.
Työläisten yhtenäisyysliiton raken­tamisen
ja eri aloilla Jyöväen imlo-töiminnan
kehittämisen täytyi en­sikädessä
pohjistaa työskentelynsä
set kapitalistit ovat muuttaneet i tälle valmistautuneisuudelle. kyetäk-
Esvptin meikein kokohaah puuvil-i^^cn esiintymään joukkojen liikehti-lakentäksi
j a egvpriläisen talonpo- f f " " johdossa sensijaan että n y -
• i j - i i - ^ ^ - K • • » - • - K • kyisen ajankohdan ensimäisissä
rdn todelliseksi orjaksi, jofca mi- taisteluissa jäätiin. laahustamaan
täitöhtästä maksusta' työskentelee jälessä. Nykyhetken ratkaisevia
"isähmaan" porvaristolle j a cBg-|t^'steluita ei siis saa jäädä ristissä
l a n l i l a i s i l l e riistäjille. Nämä ve­renimijät
puristavat kaiken mitä
toiminnassa ei ymmärretäkään v a l -
ri;iistautuneisuuden ratkaisevaa mer-kitystä.
Käänteen oivaltaminen jää
paperille, päätöksiksi, työ jätetään
keskeneräiseksi. Tällöin etukäteen
omaksutaan käsitys ettei ole m i ­tään
hyötyä yrityksistä. Ja tällä'
asteella vasemmistossa olevien t O " :
verien käsityskanta tunnetaan Jo
pessimistisyydeksi. joka on myöskin'
pahänlalnen oikeistovaaran ilmaisu.
Kumpikin ovat tulleet yhteen. J a
kumpaa syji^etään? Jos ei olisi jää­ty
keskitielle, eikä oletettu, niin vas­taus
nähtiin joukkojen vastaanot­tavaisuudessa
j a kasvavassa luotta-tehty
Canadan Suomalaisen Jär-^
jestön tpk:n kokouksessa elo-^
kiiim 5 p:nä. Saapuvilla bli E .
Pirttlneh, k . Sälmläefi,. J . Lat*
vä, Ä. k i v i ja J . käliliä.
1) Varsinaisen tpkrn puheenjoh­tajan
ollessa poissa, eikä aikaisem-i
hilfe väiittu varapuheenjohtaja v i r -
käätekeväri äSfhteerinä ollessa v o i :
nut toimia puheenjohtajana, välit- t e t t " ^ -
tiih puheenjohtajaksi tov. ,A. K l vL
2) Työmiehen johtokunhalie pää-jtettlih
kirjoittaa jä tietiusteliä; mik:
i i he jättivät VapaUdeh nimen pois
osuustoimihtäkirjah kansilehdestä,
jökä olisi meidän käsittääksemme
siihen kuulunut, koska Vapaus kus-tannusliittoon-
kuuluvana on myös-kin
yksi kirjan kustantajista.
3) kaksi kilpäiiuitiin bäallistutiut-i
ta näytelmää paatMilri päfäuttäa
tekijöille täkäisih; köskä ei vöitu täl­lä
kertaa järjestön väröjä sänotföi-l
i i h näytelmiin kiiiuiittää n i i n pSu
joa. .
4) Vapauden jölitbkinitoän
kirjat kahdesta eri kbkpiikisestä ke-^
Sakuun ajä;tä luettiin. Mitään eftj
koteeriipää keskustelua syimyttävää
ei niissä ilniehhyt.
5) Suomesta sääininut uusi Mf-tehhä
I "Syyttävät sUmät" iäfiet^ttllri
arvcsteluläutakurinaiie. Siht&eri ve>
voitettiin kapp'äleeh suhteeh kirjoit,
tarhaan tekijälle viipymättä.
6) Luettiin lehtiliikkelcfön kirjeen­vaihtoa,
ollen kustannettäväicSi tär--
jotun uuden kairhokirjäliiSeh teokseii
"Jymyvaarälaiset" juycfeteliiläutä-kuhriah
lausuhtb kUstaiitäihistä sub.
sitteleva, mutta nykyisen ahtaan t a ­loudellisen
ajan vuoksi toivomukse.
na lausuttiin kustannusliikkenie, et­tä
kustantamista lykättäisiin tuon-nehimaksi.
Lopullinen päätöksen te­ko
putestamme jätettihi Vapauden
johtokunnalle.
7) Luettiin Vapauden liikkeen t U i -
räpbrtti j a tiiiritäfkaigtaiälh läikstin-tb
Vapauden liikkeen • tileistä tam­mikuun
ensi päivästä kesäkuun 30
ipaivään. Raportti sellaisenaan hy­väksyttiin,
, - ,.
8) Uusia näyieimiä osastojen käy-^
ieJitäyäksi; j^ätpttili^;,alk^^,.Ilwipittä^
mäah osästbjen vuokrattava^^
mnkää kuin niitä säädaäh kopioitua
i ä häytelääibihlteä yhdessä .sihtee--
?in ;ksanssa,,.saä" ne aäianmiikalsee^
kiihtöbn,. yärästi^ olevat yanl^at
häyteimät^ .yelvoitettiin näytelmäkö-^
ihltöa myös^; asettairnaan . käytettäi
vään; kuntbon, kirjoituttämääh
puuttlmrt roolit jä pbistamään poi^
kunnottomat. , , _
. , ... Jiissi Latva, ,v. ,t. sihteeri
-i^delläoleyah ppyfäkii^jan oiemm4
tark;ästähe^t: j a hyyäksjmame sen* koi-kouksen
päätöksien mukaan Wf jbl-^
E, Pirttirien k. Salminen.
tmfyalllsuus-, ym. olojaan, jqihiö
yhdistyy niuut täiStelyt.
Väsemmistovirhiistä 'jar hjcrhorstÄ-kih
vä^utumineh käy mahdolllsgkÄl
;valh pyrkiih^IIä lätömml^l k^-
i ä ^ ä S ^ ja toifinimalte
muksessa, ja tällöin olisi ratka^Je* ' pUblueeh linjan, ryntäyksien' Jä tais_
vasti toiminnassa paljastettu oikeik- 1«lUien edustajina hiröHiÄatta puo-käsln
odottamaan, vaan on valmis­tauduttava
niitä vastaanottamaan.
Mutta talloinhan vaaditaan valmiut
oikeö
tolainen passiivisuus, sekä puoMr-ceh
ymTrärillä joukkojen liikehtimi-^
nen ja lähentyminen itsessään mer­kitsi
oikeistolaisten vaikutuksen Ja
merityksen heikentymistä. Silloih
joukkoliikehtimisen jälkeen ei myö§_
kään saa jäädä laakereille lepäär
mään, mutta on yhä tiukemmin toi-^
mittava ja järjestettävä, lähennyt­tävä
vielä askel työpajoja ja työ-.
Iäisiä, sekä. heidän työ-, palkka-.
telojen hiröHifiatta puo­lueen
Hepreillä tai JbUÄojarJfestöissä
plevieti \ oikeistolaisten päsiiivisnif-desta,
petbllisfesta saboteiöfatikseSta'
j ä vastahakbisuudesta: Publneeh dk^
-tiivineh johto taisteluina, selvä- tieh'
viitoittaminen tuleville tälstfeinllle.
tsckaa tjröiälsjäukkbjeh luottaniuksen
jä täeeh kasvaa järjestyrifiitä Ja
•järjestymättömiä työläisiä- Johtäv4
kommunistinen jpokkoimolue.
Eieskos.
kokous
_ TorSotpii suomäiätsen , osästoii
varsinainen kokous pläel^äaii .tiistai-^
i i ^ l a ^ e t o ^ u n l^v^^ kelib kähL
rdefean . ^ ä i n a Äv^ J ^ T w f Lyce^^
mUIa. i^pukää Joukolla bsästbn j ä ­senet
ia, jäsäaeksi pyrkivät kbköuk-^
seein.
Osastomme näyttämölle valittu
uusi johtaja, tov. minö Käärläi;
heh alkaa työnsä osastomme näyt-tänieiöl
t.k. 15 Rivasta alkaen, jb^
teh foverelöc; nä^ähföim
sastotoimiunai) eteenpäin viemiseksi
aheftälrät: j i uföaafät a i k a n s a j ^
voimaansa yfiteiseh asiamme eduksf,
i ^ d e ^ ä h ottamäfn hiioSilobh tä:
mä uuden ^ jöfitäjäh säapumfiieS jä
tääsen alkSmääh ylilefetyö J ö l i t ä^
kansSä. ÄiÖcakuhnäiM p i t ^ l bllä
JöUMb nfiprÖoä, poikia jä tytttJjäit
fotföi' oÄaSvSt iBMostiistä j a liälnä
tplÄiä tySväfenn^^nJöllä. Ällfelär-:
JbittÄnljftläö^' liidät tervetunäk-sl
niyt^möfejiinintanMe' yiiteytefen:
tJuÖen johtajSd täfmö'ä lisSÖ Sfe, %t-tä
iiähellä bh kyfilH riittÄvSsti Jbtik-koa,
jolla on h a lu oSallistuä näytel."
mien, esityksiin'. Osastomme pää-pymm
«se^ 6& antäs jj«mdäktm-nalla
olevalle suömaiaiselle työvä­estölle
kaasS mahiäöifisUiöi^t kehit­tää
kykyjä^. &ast<»nme omista­massa
huoneustossa hiiden phjaajieif
huoltamina, mitkä milläkin aäiä
tounii.. Öiis^^häyttariiOtyöiiÖh Inhos.'
tiineet päikksÖnmhaUa oYfevät ' fem-
Sila|set, dsä^lstukäa jokainen riäyt-
^möiiime yfiteHeen nyt heti töi-inihnän
^(kaesSa:
Meille tähne Torontoonkin oin i l -
mestynj^t kaikenmoisia ryhmiä, j o t -
kSi ryhmätoimiÄtaans& koettavat pL"
tää pystysi; toimeehpähemallrf
tanSäa,- saa4akseeh sen kautta taif-vHttevia
varoja. Jollakin tavoin vie-'
däkseen lyhmäpyjrteitään eteen-päiÄ
Jö t a i s t e l l a ^ e i r västustäjähs^
ntfjertaraisbksi; Näitä täiMsla. e r i '
ryhmiä on j o s . k u i n k a monta. Alle-'
kirjoittanut on kuullat niiden j u l -'
sä JÖ' tSissiessä btt edut paremriiat
jä ]btkä loppukädessä koköövat a i ­neellisen
voiman yhteistoiminnan e-teen.
Tämän tunnetuksi tekemi­seksi
näille tanssia haluaville on
vanhemman väen veivöilisiius ofija-ta
tanssiva yleisö pois lupkkavihol-
Msiemme tansseista omiin toimin-tää-
fhme tukeviin tansseihin.
" i^*irraävät' tähssiä ytfipitäyät i-"yh-inät
oyat:, lil^äiiä jä^eheflä perus-t^
tth i.W.W:n kähhatusfehgäs. Täl-läiri^
ff oh, biiUt iikälsemmln To-pohtiessa
säiiiäiskn iiä'^10h peruö-tariiähä;
mTittä säkihnisä kähhätuk-p
Ä f e f e s ^ kuollut. Ahtääko
s^nääiäihen tärilssiva väestö tälle
kahhätifstä jä eiämiseh mäiidoili-suutta
tällä kertaa? Ryii-thä on pie-lil-
jä vä^äyällänkuihouaöeil^ P*o-letääri^
eh työväestön toimihhäUe,
Kolmas ori yksllöiäen himeeii« peruS.
tittju t ä n ^ a ä l i , Jbtä kutsutaan
iäpuäiäi^tfeh Jä- lÄäiihfeirhgimih aat­teiden
turvaajaksi. Saaitut värät
tietysti käytetään yksUöliyoäyksi
jolta yksilöitä bh ollut suosittele­massa
kunnon kansalaisiksi kaupun-gifttSIÖlli
lufiäär tansMen pidolle
hähkkiessä päikkäkunhällä liyvin
tunnetut uskonnon harrastajat. Nel­jäs
tansslhaali ön. "manalle men­nyt"
Noskeläksi tunhettU .pytty,_ jo­ka
kimpsunsa j a kampsunsa luovutti
hengelliselle Canadan suomalaiselle
nuoHsbiseufälle. —
..Nyt. Jästä lyhyestä katsauksesta
Hu6Mäainmei että nSitcra kolme tans>
seja toimeenpanevaa ryhmää ovat
käöad hyvämaineisia kansalaisia
#trttä näiden yhteistyön tuloksia
«nimie näe pälkkafcuhrialla missään
nSftjrvIssS: J a myös huomaamme, et­tä
häntä ktmnon käiisalaiset ovat
tölminnalMah osoittautuneet järjes­tyneen
suomalaisen työväestön v i -
ÄolliÄfcsi: l^lvä oh kuitenkin, että
tanssiva väestö, nuoret palvelusty­töt,
ovat ehdottomasti työläisiä, sa­mota
kuin heidän ystävänsä nuoret
mieifetkiri, jonka vubksl teidän tär-ksfii
velvollisuus on tinkimättömäs­t
i tehdä- ero näistä tällaisista työ­väen
lubkkävihöllisista; j a ryhmittyä
bihaah työväestön. toimintaa kokoa­vaan
joukkoon. HalveksUmtaen ja
ylenkatse on. Jonka voimme antaa
työväen JärJeiStötolmintaa vastusta­ville
ryhmille, sanomaUa: joka ei
ble meidän kanssamme se on meitä
vastaan. Pitäkäämme Joukolla huoL
ta. ettei paikkakunnan submalaista
työläisnUbrisba voida pidemmäl­le
käyttää Omaa itseään vas­tustavan
toiminhan tukemiseen.
Meidän vanhemman väestön v e l -
vbMiutiäe&i jSä tähiah ^ ä n v a l ­vominen
Jä kalkille kyllin sel­väksi
tekemiheh.
"k^Dsam^ierä'! pemsteUn
Torohtbssac
työläistytöt ette
seurat", ja ^okb ^
^o. se antia kag^
tuen ,-a turhaa
joita t ä n T ä t -.
harjotetaan ja
koinen halHti
desta 1918, jolioinT-suomalainen
k i rW 4-
byvm pieni seuSm?
vannoi antavansa
sehsa Suomen
teille. Nyt te työ'
isienne ja äitiennC'
renne ja s-^^^'
ra^liiJäystä ja iw
sletie tukemassa Ä S K W .'
" ^ ' ^ ^ ^ p a i k o i s t a ^'
."nnon nimessä j o h ^L
kidutusta, ja vieB i^'
iaa varoja kokoamaan
täiselle lapualaishminalk
niin näet:e " k a n ^^
koituksen. — ESA.
prantel
etti'
i i Ä '
. Hioin kyimheiifsin heiSkeä' bli ko­koontunut
perustavaan kokbiikseeh,
kähsaitiväliseen äfBcorai; JoSsä suo-mmäsi
us^kofmbii vilJgHjmtäkta ko-kÖontiiti.
Hms "fcaiiSällisseuräh"
(MSfejäl oliTOi Jblitaviä uskoiihol-mSa
tölnflnhaii JbhtblierimiÖitä.
Kavahtakaa te suomalaiset pal-vdlflstytöt.:
Jotka kh*ossa kuljette,
sillä tämän perustetun "känsallis-iseurän"
kaiickein tärkeimjfänä teh-rtävänä
on antaa lapualaishulimdle
satain-osenttlnen kaniiatus n i i n täs­sä
maassa kuin - Suomaakin* Te
P->öläIstoveri Väinö
Ituoli täällä hivuttavan
din murtamana tämän
vänä. Hän tuli tänne saL
me tammikuun 28 päirä
berkuloosi d i ehUnyt k
suurta tuhoa jo keuhkoissa!'
kum sai todellista hoitoa, et
lema katkaisi iloisen toverin
näin lyhye.ssä ajassa. Haa
hadaan .syyskuussa v. M,
delta NiemiskylästS. Syntyi
mikuun 14 päivä im. siis
ra iässä säälimätön Ijuölöa
31 hänet. Häneltä jäl^iiuio;^^
kahden vuoden vanhaa' lasti
3i veli, jotka nykyään „ . .
Arthurissa, mistä,hän tStne
. Tämänkin kuolleen toriröi
aikainen poismeno pltäia &
tamassa meille, jotka ralä
me" kulkemaan tämän
nutkaisia polkuja, että .
tyy olla vinossa nykyisää
kunnassa kun enin osa
kuolee juuri kesö-iässi
luonnon lakien mukaan, ei
la puoles.-Ja iässään,; vaan
'•tun ovat pakoitettu köyliyy
si jo lapsesta asti rilio]
nonlakia ja luonto ei katso
meko sitä omasta eli toisten
ta, niin se rankaisee meitä
aikaisella kuolemalla,
kuin kapitalistiluokka
lee työläisillä ainä olemsan
kulku kärsimyksiä ja puutetta
nä. Eikä sieltä suuriakaan.
nuksia. oloih*imme arinfeta,
työläiset itse rupea,.tapejm;
niitä vaatimaan. Ön siis
tbsitarmollä ruvettava
tämän yhteisen asian,
väen asian hyyäksl. Liittyä-riveihin
jä toimia n i i ^
eikä istua kädfet ristissä j i '
niiltä jotain hyvää, jötkfl^
Vat olla taistelussa äätteä
John kuöliolaliti nimiiiÄ
Iäinen kuoU täällä, mypj
tila heinäkun 21 päivä,
tanut ei tiedä . vainajasta
icertoa, eikä hänfe'ri emä
tään. Jos joku tämän
lukijoista; tietää vainajasta ]
jmaisistaait nii? olisi " '
ty, kun ilmoittaisivat hdHe
siasta.
Vaikka kesä onkin keto
loppupuolelle ja ilmat ato
kylmemmiksi, nun d
kaan ruveta olemaan aina
huoneissa. On jätettävä
ummehtuneet huoneet
vietettävä joutoaikaansa i
tiissa ilmassa, missä ilo ja.
aina varttovat. Etertöi,
,otka joutuvat olemaan, a
kät päivät, tekevät tgtä.
kaivannoissa ja yl""^.,?^
on raskas ja epäpuhd^ ilB«„
ten tulisi.olla mahdolll
jon ulkoilmassa, jos rnieH
lyttää terveytensä. Ne,, .
siinä onnellisessa aseffl^;
kyisin saavat tehdä tyots^-^
dollisesti työn aikana voi.
los, eikä työläiset _mD7
viikkomääriä viettää s>-
tehdä kaikenlaisia vir__.
ja, niinkuin tekevät ntoÄ.
on sitä vapaatakin _auaa^
halua käyttää sitä hyr
nit, auringon kylvyt.ja
set hommat ovat pian^
man raitistumisen
kesään, vaan -arhäila
muut vapaat leikit -
kistävät yhtä paljon ffl^.
tavat ruumiille vofflia^.P
kun vaan viitsitään
saa. vaan jos oleskdg^.
attereissa. P a " ° ^ " ^ ^ ^ -
pimeissä ja " ^ » « J ^ -
sa sisällä, niin siUom
tistä enempi sairaiitg ,
ne, mieli syntastyy P •
loiseksi. Etenkin ke
silli on aina vaanima^
misiä. Siis p y n t a a n j i l j f^
lein on aikaa, ottaen <St- .j
ja vapaaseen leikfam^^.
rautatiö''
riiaan. Tänne
vä' toveri Jalman
Ste. Mariesta. väissä
Algoma O'^"^^^Lä0. hän on toimmut
smisliiton t y o m a a g^
kelttinä). Toveri •
Spyvänsä täällä
kesään saakka, ' J ^ ^
vehtyvänsä J a . P S t ? ® *;
toimimaan Järjest^g^^
JOS toverit mi^?^^.,
heittää häntä k i r j e a ^ ' ^'
Pistäisi
voittamisessa. ^ C ^ ^ ^ i