Vapaus, August 7, 1930

              ^»ivu 2 Torstaina, "elok. 7 p:nä — Thiu., Aug. 7.
T A A TT ^ Ctntita «aemaUiMS t y S r i e c t S n t l a e a C e c a k s s u t U K Q M C T T
. ^ •'^ ^ btryni. O u t , U i k k i n * , p « ; u i « i i a a j i t t i - }• » i i j i t t y J B i J . k l « p i J n »S
VAPAUS fLaerty»
/ W « a i » o m a o f F I i m l A W O A « T » i a CMtdm. P c L l i J i e d «Ully «t SodbmJT. 0»lai».
« tk» P o « O f f i e a D « p « r t i a e n t , O l U v e . u »eeond cUm mMttmt.
C o c n l adTcnivac « e » . 7Se p e r <ol. loch. Miaimtun ciiart* f » «»«Ci» t a « « t t o « , TU. TU ffB^^'^ l«« "«d»ertUiii« mudim aaon» th« r i n a i i h ^ x o p U IM " -
kaulia .Novgorodiin ja Moskovaan.! l^aii näL»ä njaanviljely^tiloislakrir "cainän ''laillisen" yhteiskuntajär-
. '...1 • .1 TI 1 . Mo.-kova-ta lähdimnie kotimatkalle • 1 I •- l._ ,",-cti' l - « o n ' T o : a*tä •n't^laa*tto onAl'
loukokuiin 22 p:nä Lf-ningradin ja
!ffl.= ingin kautta.
Kaikkialla matkalla me saimme
T a b B i t a t . fcoattori. klnakaappa J« r»'°° o n a i » » u l o — EUa S t r e t i l U.
l i t a a d c M i s : V « J I « B » . BOI 69. Sadbory, Oat.
u . . . Konttori J0J8. — T o i m i t o i S36W. — Kiri«k*cpp« 22t7V.
i ' O f f i c . »ork, «dTertitemeau. ete.) 1038—Editor i36V.—Bo»kMtn ttZTt.
tilaisuuden omakohtai^e-li ilman
j minkäänlaif^ia esteitä tutustua teh­taisiin,
niiden valmistustapoihin ja
työläirtf-n oloihin. Maikan varrella
aMOTUSHINNAT V A P A U D E S S A: olimme tilaisuudessa näkemään l u -
1 0 | * * a % t a i l i B c t B k M l tl-Op kerta.
^ pklMtsMDa. — N i m e a m a o l i u i l i s o i
tZin 3 kertaa. — A»oDtoeroiIr.
— K a o I a t a u I l D u t a k K t «2.00 kfrta, M I X o u k a a kiitoeUaaeelU tai maMniinjMt. —, . . „ ..
tJMo* l a o«*.ieiImoCuk»-rt SOc k f i u . | ) / 0 kolme kertaa. — TUaj>Sia>UB«Ujl«a | a a»otBr j Ja oleVia tehdasrakennUKSja. 1)0-
*^h»t^ttji«i itnirtDabinra etukSteeo.
I. »2.00 kakai kertaa. — ATioUittooB l«BB«fIU OBa«ntoJfOt«k»«t • i • .• , , „ . • c , , „ r ; ' j i n f< » l : i i i i k an
»otutHr, 10. kerta. «1.00 3 k e n . . . - SratraOitootakaet «1*0 » v L i - i a uusia. .-^uuria j a ItMIIlKan
t , i i m o t a k « t «2.<x) kerta, «JÄJ kakii kattaa. — Kiitoaiijaotnk»» i viimeisen sanan mukaisia rakenteil-
TII.AII.SHI.VHAT:
1 f^4^:». b «k nsit. s kk. «1.7i i< I kk 11.00. — T k d r m l t a l U a U t*»mm» M U • » « •
, J(.%Xi>.<^;\\f I »k tnU). 6 kk. «.7JO ia I kk. 11.00.
' « u o i u . > l. VI. AblqTiat.
4aa*««r? J . W Aiil<i>ial.
Iäisten asunnolla rakenneltiin myös
k^likkialIa. Erikoista huomiotam­me
kiinnitti .suuret valoisat ruo­kailuhuoneet,
joita oli jokaisella
paikkakunnalla, semminkin uusilla
tehdasalueilla. Kuoka oli niissä
maukasta, ravitsevaa ja erittäin
. ; n i i i K * o i;rj«=««nB«. kirjattakaa aadaiiaaa B i k k a — • , jialpua. Tehtaat olivat varUstelul
irlat, Ijikkeeohoiula. ., . . , , , -n • - n •.
(nykyaikaisilla koneilla, joilla tyos-vhteisruokaloissa,
joissa ruoka oh jf-^tyk-sen? Tai e t t ä parisataa soo-hvvin
valmistettua, maukasta ,j<f r a ' ^ - ^ l ^ ' ^ ^ ^ ' Ja ukrainalaista nousee
vilsevaa. . .
Näiden suurien kollektiivitalouk-sien
lisäksi on valtion toimesta au-i.
apmaan:
teltu köyhiä talonpoikia koneiden
hankinnassa ja uusien ja parem­pien
viljelysmuotojen käytäntöön
ottamisessa, jotta hekin pääsisivät^
viljelyk-illään entisiä suopeaippiin
tuloksiin.
E i , toverit, €1 se sitä
i.::ännyt. Se pelkäsi sitä^ että'
.-lo.rnmunistien vaikutus voi "saas-
:uttaa" kapinalliseksi suuret työt-
•omäin joukot, joita on Soossa
l^aljon. Algoma Steel Co:n teräs-lehiaalta
on hiljattain vähennetty
lähemmäs 2,000 työläistä, paperi-n.
ylly on huonossa käjmnissä ja j s u u r i , mutta sensijaan ovat kaik-
.i.ieliala on hyvin suotuisa kapi- ki mukana olevat tietoisia asemas-paikkaimnta
muistuttaa Lapuan'kir­konkylää.
L •W. W m kahnatus-fenkaalauet
vieden, k a k ä paremmin
iciika hiibnoiinmin veljiensä " L a -
piiän sankarii^ii" osaa.'
' Nb n i i n , niuuten vol4aan maini­ta,'
että työläisten toiminta y l i -
njalkijyan on' v i r k i s t y m ä ä n päin.
N i i n suomalaisessa j ä r j e s t ö s s ä kuin
m e t s ä t y ö l ä i s t e n k i n j ä r j e s t ö s s ä ei
ole tosin vielä j ä s e n m ä ä r ä e r i t t ä in
rallisuudelle tällä hetkellä. Sitä
Lskonto on m o k i l l a paikoilla i ^ "^'^^^f' P ' " l a i l l i n en työ-
, • 1 • -i-^r-A^ 'r^ t : ^ - : ^ \ > - ' - ' ^ ^ ^ kokous hajoittaa alkuunsa.
jaanyt pois kuin ,l..esU.an. E n t i s i i n i Xapttalistiluokka tietää varsin
k i r k k o i h i n on peru.slett.u kouluja, i ,^,,,1.1. mikä puolue ajaa työläis-laslenlarhoja,
kluhcja y l e i s - J - t n ja etu-
O t f i c a , Bookatora aad P r i a t a h o p i Vapaiu B a i l d i o c , EUa S t r M l .
AU a u i l to L a addreaaed: Vcpaiu, P.O. Box CO, S a d b c r r , Oat.
Idt milluio tahaau taa T«at«o>ta es
• b a { « a |>erw>oaaUi*cIla BimeMä; J . W. A b lq
den kollektivisoiminen, raatajaib. e-lintapojen
uusiminen — nämä e i ­vät
ole enää mielikuvitusta ja t u -
laslenlarhoja, kluheja y.m. yleis-|-en asiaa : j a siksi pitää sen etu- -sekä ^tansseissa_ e g ^ ^ g^^SSSv T^^^
h v ö d v l h s i u kokoushuoi^eustoja, i Vukon kicippuun aina hyokata. Nousee uusia teolilsuiiskomblnaat-iöissa
k a i k i l l a t v ö l ä i s i l l ä on vai-1 ••^«^t'^^ ne ovat, jotka vapunpäivinä niukkaa sen^johdosta, kun maini-jteja. viljatehtaita, voima-asemia sel-uuremmoisel
mahdollisuudet ^J^^^* työläisten yhteisriftta-taan
j a t e h t ä v i s t ä ä n , toimeliaita ja
aikaansaapia. Ja ennenkaikkea
ovat^- r e h e l l i s i ä työläjsiä. Tässä
VQlt^ep maiQita, e t t ä S. J . osaston
haalilla toimeenpannuissa iltamissa
sekä tansseissa j.n.e. on selitetty
osanoton yleisön taholta olevan
Kirjailijat ja kirjallisuus viisivuo
nitelman pajyelukseen
liitossa.
Soihdussa Y . SAVOLAINE^'
käTyamloisusdäe llissueusrsia meulrärmosä,s säSmomsiea listoi-n j; m(Naon. ni2m, itsaemssmä '>a alna'e^ nnl^ annaitsj
nen rakennustyö edistyy nopeassa, ; tuurilta ja •Eokhevic ^' ^ '
ennenkuulumattomassa temmossa. j ta henkisenä liikkp^
Maan industrialisoiminen. maatalon.
_ , . , , . . , ,. ! keiitely tvöläisillä kävi vaivalto-
Tyoahdingon vuoksi latomotta lehtemme tulee tanaan vain neli-, . .
«{•uicen», vaikka «en olui määrä tulla kuuiUivuitena. Kesälomien I'"^^M P vaaratta,
loputtua ' tilanne korjaantuu.
^^Pyhä-sota''.paavin ja toisen Intematio-nalen
yhteisrintama
an S U U . . . U . . . . . . - , . . » . . . ^ . . . . . . ^ ^^^^^ vastustaa im-kehittää
Useaan mila erilaisimmill?. . oHalistisia sotia ja mobiliseeraä
tiedonaloilla. Ilarraslu.s tä.ssä suh- työläiset joukkoina kapitalistfeta
teessä näyttikin kaikkialla olevan :irjestelmää vastaan? Eikö se ole
vallan suuremmoinen. Suuresta -'""munJstipuolue? Mitä tekee
koulujen lisääntvmisestä h u o l i m a t - - n Hitto?^ Sosialistit? Mitä
. ', . • . . I .»ejkalai-sen hikkeen mukana rim-.
la ei vieläkään ole voitu ollaa kou- .^jj-evat oikeistolaiset ? Eikö ne
luihin kaikkia niihin pyrkiviä. ,ie kaikki toimettomia, kädet ris-
Malkamme varrella saimme myös ; tissä vartoovat — vallankumous-lilai-
uuden tutustua Neuvostoliiton Ne tanssittavat ihmisiä
laide-elämään. Vaikutus oli vaUan;'''^^•^i^f:.,..?'^!!^ on heidän toimin-
, 1- . -. • I I • • 'ansa työläisten hyväksi,
valtava, leatter.t ja elokuvat,.JOI-: Työläistoverit! Nyt on niin-
Ei tarvit.se olla kommunisti, vai-! Taavi pahoittelee, että Genevan
[I lahkumouk-sellincn tai edes Neu-j konferenssissa edustettuna olleet
Il vostojiitolJe myölämielinen ym- hallitukset kieltäytyivät allekirjoit-märtääkseen
että vii.sivuolissuuniii-t^
lman toleullaminen iNeuvostoIii-ton
taloudessa kokonaisuudessaan
ei ole ainoastaan suunnaton lyö,
mutta se on samalla sitkeyttä ja
larmoa vaativa. Onhan .sen pyrki­myksenä
sosialismin toleullaminen
teollisuudessa ja maataloiide.ssa,
sekä yleensä tapojen ja aatteellis­ten
katsantokantojen kokonaan uu­deksi
muultamineii. 'i"ässä yhtey­dessä
miljoonat .selventävät itsel­leen
uskonnon ja kirkon myrkyt-luvan
vaikutuksen luokkatietoisuu­den
hämmentämisessä, taistelun
heikentämisessä "taivaallisen ku-iiingaskuhnan"
lupauksilla, ja sel­ventämistä
seuraa vakaumus, että
on jo korkea aika antaa tieteelle
tilansa ja kirkko muuttaa valistus-laitokseksi.
Raatajain rakentaessa sosialistis­ia
taloutta seuraa johdonmukaise­na
vaatimuksena kysymys kirkko­jen,
synagookien y.m. muultami-sesia
klubirakennuksiksi ja kirjas-toilftsi,
missä >Hansan suuret joukot
oppivat ymmurtämään mitä tapah-
^tfayv^itoaifanassyjtr-ttiilen:. rakenne-tiah
kbrkeainpi ja parempi elämän­taso
koko ihmiskunnalle.
Multa mo olisimme liian vaati-mattpmia
oletlaaksemme, että kirk­ko
ja uskonnon edustajat, huoli­malta,
kuinka he saarnaavat kan-tiuii
"sielujen pelastusta", olLsival
nyt valmiit myöntämään, että to-ilellisuudessn
sosialististen neuvos-tptasavaltojen
liiton alueella työtä­tekevät
päivä päivältä vapautuvat
taloudellisesti V ja aatteellisesti.
Päinvastoin kirkko, taantumuksen
ja kapitalismiii lujin linnoitus, ko­hottaa
taistelun Neuvostoliiton si-bliUä
ja ulkopuolella, vanhan ja
i»ätärievän kVipitalismin puolesta.
N<! ihailtavat saavutukset mitä kah-dpnkyminenen
kuukauden kulues-sn
on 5-vuotissuunnitelinan toteul-
• • lamisessa uskonnollisen vapauduk-sm
alalla ollut mahdollista, ovat
liälyyttäncet kaikki taantumuksen
voimat liikkeelle kapitalistisissa ijipgj;^
maissa. Kaikki porvarilliset ja so-
&ialifascistiset sanomalehdet, par-luinenlit
ja yleiset tilaisuudet käy-tpiään
Neuvostoliiton parjaamiseen,
V«illäen, että neuvostohallitus ori
julistanut sodan uskontoa vastaan.
Äskettäin tälle parjaustulvalle
antoi, johtavan huomion roomalais-katpplisen.
kirkon paavi Pius X I ,
joka on pilvien päärat^astaja ("kir­je
humanistisen kansanvallan peri-aatlebta").
Hänen pyhyytensä on
huolissaan Neuvostoliiton väestön
uskonnon kahleista vapautumises­ta.
On hänellä syytäkin, sillä vä-lientäähän
se katoolisen kirkon voi­maa
yleensä. Mutta mitäs tehdä?
Ajat muuttuu ja '"Venäjän luke­mattomat
kansat" eivät halua pi­temmälle
olla pimittäjiensä kerit­täviä
lampaita. Paimenien lukua
täytyy vähentää, ensin Neuvosto­liitossa
ja sitten muuallakin.
taniasla ylileistä julistusta uskon­nollisen
ajattelun ja käytännön va­paudesta
ja kirkon omaisuuksien
jiyhyyde.stä perusehtona neuvosto-hallituksen
tunnustamiselle. Tä­mä
myöskin on hyvin surkutelta­vaa,
mutta seinin kuuluu mennei­syyteen.
Paavi nyt yrittää luoda "moraa­lisia"
yhteisrintamaa Neuvostoliit­toa
vastaan valmistaakseen maape­rää
avoimelle sotilaalliselle hyök­käykselle.
Tämä on todellinen pyr­kimys
äskeisellä paavin julistuk­sella,
sekä sitä seuranneilla eri
maiden kirkonisien julistuksilla ja
rukouksilla "pirullisesta bolshe-visniisla"
vapauttamisesta. Paavi,
ajatuksen vapauden "puolustaja",
julistaa listan "kielletyistä" kir­joista,
missä Darwinin kirjatkin
tulevat tuomituiksi.
Mutta olisihan liian paljon olet­taa
taantumuksen ja kirkon mus­tien
voimien rintamaa ilman toi­sen
kansainvälisen "sosialisteja".
Nämä herrat ovat käyneet väittä
.Vlalkannne kulki myös Venäjän
laajojen aroseutiijen lävitse, jotka
liäminä'-tyllävällä nopeudella ovat
jo suurelta osalta hallituksen toi­mesta
saatetti^ viljelyskuntoisiksi.
Työvoimana riäillä aroilla näimme
miltei yksinomaan traktoreja, jot-1 hin olimme tilaisuudessa tutustu- -anottu kolmas aikakausi, liikehti-luemme
aivan iapseUiäa'
suurista kysymyksistä-
.. •'•Boishc-vi.s.Tii
ka kyntivät ja muokkasivat maan
täydellisesti viljelyskunloon silmän-kaiilamaltonialla
aavalla arolla.
Hyvien niaanviljcly.skoneiden avul­la
saadaan vallan ihmeitä aikaan
ja kehitettyä maanviljelys nojiein
askelin eteenpäin, kuten näkemäm­me
aroseulu niin elävästi ja va­kuuttavasti
meille osoitti. Ei lopu
leipä Neuvostoliitossa. Siksi suu­ret
ovat viljelysalueet, käytettävis­sä
olevat työvälineet ja työvoima
on myöskin hyvää, joten ehditään
suuretkin maa-alat muokata kylvö­jä
kasvukuntoon.
.Suurilla valtion maanviljelysti­loilla
kiinnitti erikoista huomio­tamme
myöskin työläisten* asunnot,
jotka ovat laitetut viimeisen arkki­tehtuurin
mukaan, ollen valoisia,
tilavia ja viihtyisiä. Ruoka laite-maan,
osoittivat laiteellisen. elä-jnii.<-,ien, nousujen aika. Imperialis-mäii
olevan Neuvostoliitossa ' erit-1 linen sota lähenee. Nyt on toi-läin
korkealla, josta muukalainen, I . . . S J t ä osoitti elokuui|
vaikka ei ymmärtänytkään kieltä:
saattoi aivan haltioituneena naut­tia.
t u l l a haahUa ei sallita juopuneita • i ^ i s ia mantereitten verisuonia kuin
j a on ajettu viinatrokarit ulos. — iTurksip. Bakun ja Batumin välinen ^unmio
Emme tiedä missä määrin tämä naftajohto ym. Maatalouden alalla 1 lopussa. Ja "ennp^f^?
^*n vaikuttanut yleisöön, mutta jo- voidaan pitää pyörein luvuin 1I3 o - ' konektivL^tis^k^^- siMT*
kfl • tanauksp.saa tnl*.P snirtn l<-nr«; talouksista kollektivisoituina — : muodossa tahi toiseSa
artteleiksi Ja kommuuneiski. Kau-[ryssän (!) ihanne, ja t^y**
pungelssa muodostetaan asuntokom. I laumat tvenäiälset — v ^ '
muuneja. Kokonaisia työläis- j a pai- ' vielä barbaarisella tasolla 1^5''^
veluskimtalaisryhmlä on Jo sellaisia, { sen laumavaiston ohlaam' * ^
jptkä" vetävät mustan ristin vanho. | ei Venäjällä vielä pi^?*''
iän elintapojen yli, ottavat yhteisen synny uutta kulttuima^ **"
palkkakirjan j ^ ; perustavat asunto- yo^i^ .sarastaa vasta vuosjsatoja("j
Siinäpä se pahin porrarillij»
^haSnn ""bo^l^sh''e'v''is^m"i^a jVair hvea lla^ '
k a ' tapauksessa tulee sama kurssi
jatkumaan edelleenkin. Emme tu­le
s i e t ä m ä ä n siis viinanmyyjiä haa­lin
ynipäristossäi Jos n i i t ä rupeaa
ilipaantumaan, niin meillä on hy-v
i ä " l ä ä k k e i t ^ " , joiden avulla saa­daan
ne lähtemään. Muutamifi
nftistä " r o p e i ^ t ä " op, e t t ä jos ha­vaitsemme,
e t t ä joku kulkisi sellai­silta
asioilla, niin sille ei myydä
ovilippua j a lisäksi tullaan henki­lön
nimi tai nimet julkaisemaan
sanomalehdessä ynnä hänen "vir­kansa"
eli elinkeinonsa, ammattin-köininuuiiin,
Kollektiivisin keinoin luttua".
tulevat tyydyttämään aineelliset ja
kulttuuritarpeensa.
Mitä tämä meriktsee? Se osoit­taa,
että perusteellinen mullistus
ihmisten mielipiteissä on alkanut.
sa yleensä. Lisäksi on paljon muu- Kulttuurivallankumousken laajat
cnsimämen päjvä, sitä on osöltta^-
nuc jo ennen t ä t ä monet muut ta-l)
ahtumat, työttömyys, fascistien _
riehumiset y.m., siksi nyt on aika i
Kaiken näkemämme tuloksena. • toimia. Kommunistipuolue on
'osoittanut kerta toisensa jälkeen
olevansa työväenluokan etuvartio-joukko
j a siksi seuratkaamme sen
taistelutunnuksia. Kohdistakaa
aikki toimintatarmonne työmäal-aina
. Volgan tukkilauttasakkeja
myöten, emme voi muuta kiiin
ihailla ja kunnioittaa kaikkia Neu­vostoliiton
työläistovereita saavu­tuksistaan.
Meille kaikille jäi" yh-jle, työttömiin ja köyhiin farmarei-tenäinen
vaikutelma, että tulemme 1 ^ " h i n , jotka lopullisesti anta-aina
ja kaikissa vaiheissa tukemääii
Neuvo.stoIiiton sanRarillisia töVc-reita
heidän toteuttaessaan sosia­listista
yhteiskuntaa.
Edustajisto lopettaa lausuntonsa!
Eläköön vallankumous ja 5-Vuo-lissuunnilelman
loteullaminenj^kp-ko
kapitalistisen maailman kaiiliu!
Toronton uutisia
parjauksen "yintanialle'
dislelaan Neuvostoliittoa vastaan.
Hc ovat taantumuksen edustajia
työväenluokan riveissä ja he anta­vat
katoolisen kirkon rukouksille
"bolshevismin hävittämisestä" hel­vetin
tulella "sosialistisen" verhon.
Saksan "sosialistien" äänitorvi
Vorwärls julkaisi Paavin julistuk­sen
ja lausui: "On korkea aika
kaikille, jotka pitävät ajatuksen
vapautta kalliina, käydä Moskovaa
vastaan." Herra Emil Vandervel-de
kirjoittaa lokalulvan ja asettuu
puolustamaan "papistoa ja munk­keja,
jotka ovat valtion taholta jii-listeltu
lain ulkopuolelle ja vaino­taan
uudella inkvisitsionilla." Sit­ten
Itävallan "marxilaisten" sos.
Arheiter-Zeitung hyökkää samaan
tapaan, cllä "on tehty yritys us­konnon
juurten irrottamisesta kah­den
vuoden kuluessa ja kirkon hä-viltäiniseslä
muutaman vuoden ku-
Miljukov ja Kerensky
rientävät "vetoamaan sivistynee-
-seen maailmaan". Näin on valmii­na
"moraalinen pyhä sota Venäjää
vastaan".
Kaikki nämä tulee laskea maa­perän
luomiseksi imperialististen
valtojen aseellisen hyökkäyksen
yhteiselle rintamalle Neuvostoliiton
sosialistisin rakennustyötä vastaan.
Ei voivolla vaikeaa työväenluokan
yhteisen rintaman tarpeen käsittä-rcinen
Neuvostoliiton eteenpäin kul­kevien
kansojen kanssa. Toisella
puolella olevat ja aidalla istujat
joutuvat uskonnon naamarilla rat-saslavain
taantumuksen edustajain,
sosialifascislien y.m. Neuvostolii-tor.
ja kaiisainväliseri työväenluok-kaliikkeen
vastustajain rintamaan.
Luokaamme työväenluokan val-laiikuinouksellista
rintamaa!
Uri^eilulfart-astMksen c>pym1ten
merkkinä on p i d e t t ä v ä sitä, että
ke.?iUo:riim suoritetuissa urheilukil­pailuissa
viime sunnuntaina oli
kaikkiaan viisi joukkuetta 4x200
m. viestissä. Näistä oli yksi en­nenkuulumaton
joukkue, nimittäin
mättömiksi Jokaiselle valheen j a '«penkkiurheilijain" joukkue^ joka
naf raukseri"*^intamalle fe^^^ öli' koottil""p1ihtaästr'**Mtli#fltf^
j taina oli ohielmallinen tilaisuus
I jossa oli avau.spuhe toveri Salmj-selta,
joukkolaulua pibneeripojil^,
notkeusvoimistelua pikkutytöiltä
sekä runo toveritar Aroltp, jotka
kaikki saivat runsaat suosiohÖsqj-;
tukset kiitolliselta yleisöltä. " S i t t en
oli urheilua Yrityksen järjestäipäf
nu, m.m. viestinjuoksu akKwiJv.jkp,
t y t t ö j e n välillä. ^,500 n u n .^jfejr
ty is juoksun, voitti yliybimäisesäi
Jussi Jokela. Tarkemman seiöiii
kiurheijoista". Tuloksista ei meillä
ole tietoa, se on ajanottajain "bis­nes",
mutta se, e t t ä viisi "jouk­kuetta
j a kaikki omasta seura.sta,
alkaa jo kuulostaa aivan "sudbu-rylaismai-
solta".
En;;i siinnutaina, siis 10 p n ä
kuluvaa kuuta on samalla kentällä
Yrityksen kenttäjuhla, eli miksi"^
tuota nyt sanoisi;' Siellä on ohjel-
!maa monenlaista, henkistä ja ruu­miillista,
sekä suuhun otettavaa,
kuten kahvia ja riisipuuroa y. m.
Yrityksen tytöt ja pojat voimis­telee,
marssii j a ehkä tanssivatkin.
Ukrainalaiset toverit 'ovat aikeissa
tulla vicBtijoukkueella 5x200 m.
vieatiin, joten sinne kentälle kan­nattaa
mennä. Kaiken kukkurak­si
lämmittää toveri Ehrlund sau­nan
siksi päiväksi väärillä puilla,
joten saunassakin on löyly entistä
ehompi. Siellä tavataan!
Jaakkoo.
vat kuoliniskun tälle riistojärjes-telmälle.
Vähän selostusta myöskin olois­tamme'poliisiputkietMa.
Meitä oli kaikkiaan kahdeksan
Punaisen päivän johdosta vangit-tua.
Vsekä lisäksi 3 t y ö t ö n t ä t y ö -
Iäistä o l i pyytänyt, yösijaa putkaan
ja 2 juopumuksesta sekä 1 laittd^.
masta rajan y l i tulosta eli siis "yh­teensä
14 s i n ä yönä putkassa. Nai­set
olivat eri paikassa. Kun kello
oli siinä 10 j a 11 välillä illar^
aloimme laulaa "Kansainvälistä",
sen jälkeen "I^inalippu", "Punai­sen
armeijan marssi" y.m. vallan­kumouksellisia
lauluja englatinln,
suonien . j a juudan kielillä,- johon
yksi ; t y ö t ö n , yhtyi. Ja niin e^^-
/ipäi^en kerran Soon poljisiputkan
]jii«!ioriassa vallitsi sieifä vallanHu-
''^-licäellinen mieliala. .
kertaan. Ensi . sunnuntaina' <:
siellä Yrityksen j ä r j e s t ä m ä ohjel'
mallinen juhla. Jotta muistakaa­pa
.saapua oikein joukolla!
Jallu.
Punaisen päivän vie
tosta Soossa
Raakalaisuuden näyte
Punaisna päivänä
Torontossa
Punaisen päivän viettoon
Queens'-puistoon olivat Toronton
t y ö l ä i s e t kokoontuneet sankoin
joukoin. Tuhansia enempi olisi
varmasti tullut paikalle, ellei raaka
poliisi- ja hurttalauma olisi ryh-
A l k u p e r ä i n e n suunnitelma oli,
e t t ä Soon, Ont., j a Boon, Mich., mie­lenosoitukset
jollain tavoin yhdis­t
e t ä ä n m.m. puhujien vaihtamisel­la
y.m., vaan siirtolais-, t u l l i - , soti-r
las- y.m. viranomaisten taholta oli
varustauduttu estämään rajan yli
kulku, joten emme saaneet Yhdys
valloista puhujaa ja samaten kavi
yhdysvaltalaisille. Poliisit oHval
edellisenä päivänä käyneet kieltä:
mässä kokouksen pidon, sanoen;
e t t ä ulkopuolella suomalaisen ja
ukrainalaisen haalin ei sallita ko­kouksia.
Poliisien kielloista huo­limatta
kuitenkin aloimme varus­taa
itseämme kaupungin torille.
Kellon ollessa seitsemän illalla
kun kokouksen piti alkaa, tuli ko­ko
Soon poliisivoima, 14 virkapu­kuista
ja suuri joukko salapoliisii,
j a , Canadan legionalaisia (fascis-teja),
maakuntapoliiseja y.m. pai­kalle
alkaen terrorisoimaan työliii:
siä, tuuppien kadulla y.m. Polii-tynyt
mitä raaempiin toimenpitei-. sjt piirittivät koko torin, estäen
siin rauhallisia työläisiä vastaan.' ihmisiä sinne me'nemästä. Poliisit
Kun toveri Sims y r i t t i alkaa pu-' olivat aseistetut hampaisiin asti
humaah , n i i n siUoin hyökkäsi sala- j a määräyk-sellä hajoittaa väkival-
KESKUS:
- .';.V- r i y ö v ä vaSbitelmia
Nieuvostomäasta
Hi Norjan mäa^^ ja incl.«ätyöläisten
liiton 13 työlaislH' icäsittävä edus­tajisto
on nyltemriiia koliulunu!
useita viikkoja kfelänccltä tulki-musmatkaltaaa.
Nemostoliitloon ja
alkanut julkaista vaikuleliniaan sa-
. nomalehdjslössä. Tästä kiintoisas­ta-
selostuksesta otamme muutamin
kohtia, Seloslukse^sa sanotaan:
Edustajiston matka on ollut hy-yin
nuelenkiiit^ifien ja kaikkialla
tulimme näkemään, että Neuvosto­liiton
työläiset ja talonjjojat reip-
[tain mielin ja varmalla luotta­muksella
yrittävät toteuttaa 5-vuo-ti.<
suunnitelinaa l:.ssä vuodcs.^a.
Malkainnie alkoi huhtikuun 18
p:nä Leningradin kautta Mosko­vaan
ja siitä edelleen etelään, aina
Krimille asti. Krimiltä suunnattiin
matka itään Kaukaasian läpi Sta-liiigradiiii,
josta ihanan Volgan
poliisilauma hiinen päälleen. Isku­j
a satoi nyrkeillä sekä kapuloilla.
Hukattuaan lähtivät he sitten raa­haamaan
uhriaan puistosta pois,
lyöden edelleen minkä ehtivät. Eräs
toinen toveri oli viety samalla ta­valla.
,
Äkkiä syntyi väkijoukossa pako­kauhu,
kun ratsu- j a moottoripyö­räpoliisit
laskettivat t ä y t t ä vauh­t
ia väkijoukon sekaan. Työläiset
suunta.«;ivat n y t kulkunsa Universi-ty-
katua pitkin, mutta poliisit hyök­käsivät
jokaiseen kulmaan j a ajoi-i
vat heitä joka suunnalle, ärjyen
j a tuuppien rauhallisia ihmisiä.
Kaike.-5ta poliisien ja muiden
viranomaisten harjoittamasta ter­rorista
huolimatta antavat Toron­ton
työläiset yhä enemmän ja
enemmän kannatustaan kom.puo-lucelle,
sillä he näkevät yhä sel­vemmin,
että se on ainoa puolue,
joka taistelee työväenluokan etu­jen
puolesta porvarillisen järjes­telmän
kukistamiseksi.
SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN
KESÄSI IRTOLASTA
Tarmola.ssa, Toron ton suomalais-laisten
työläisten kesäsiirtolassa, s i ­t
ä on ollut touhua j a tohinaa p i l -
vise.=5tä ilmasta huolimatta. Viime
sunnuntaina ja maanantaina oh
sinne kokoontunut useihin satoi­h
i n nouseva yleisömäärä. Maanan-taisesti
mielenosoitus. Ja sen he
t e k i v ä t k i n . Vaan kaikesta huoli­matta
nousi puhujapaikalle AV.
Lehtinen kehoittaen yleisöä, jota
oli noin 300, lukuunottamatta rov-toja,
poliiseja y.m. kokoontumaan
lähemmäksi j a pois kadulta torille,
vaan ei ehtinyt sanomaan kuin 4—
5 sanaa kun kaksi isoa poliisia
hyökkäsi päälle pannen hänet käsi­rautoihin
j a kuljettaen poisk I'u-hujan
paikalle nousi K a r l . Stein-berg,
vaan hän ehti sanoa ainoas­taan
"työI»istoverit", kun taascp
h ä n e t raahattiin alas, hakattiin sg
pantiin käsirautoihin sekä vietiiti
poliisiasemalle kovalla • vauhdiU.t.
K e t ä ä n muita ei noussut., enään
puhujapaikalle j a nyt alkoi saapua
paljon väkeä torin lähistölle, kor­keimmillaan
ollen ehkä noin 2,000
j a oli poliiseilla kova homm i saa-dit
väkijoukkoa hajalle, kello ollen
yli yhdeksän illalla ennenkuin po­liisi
lopulta sai ihmiset lähtemään.
Kaupungin palokunta ruiskuineon
oli ollut valmiina kaiken varalta ja
poliiseille oli ostettu revolvereihin
panoksia Cochranen rautakaupasta
kaksi laatikkoa jokaiselle. Niin o li
kaupungin porvaristo apureineen pe­lossaan
tästä Sault Ste. Marien
e n s i m ä i s e s t ä sotavastaisesta mielen­osoituksesta.
Mitä se pelkäsi? —
Pelkäsikö se, e t t ä pari kolme pien­t
ä puhujaa kumoaa väkivaltaisesti
en ylhäisyytehaä" eteen Ja
s j ^ l i e t t i in /'irtolaisuudesta" kaikkia,
>johpn vastasimme: syytön. A ^ ia
[Siirrettifn elok. 8 päivään, tpiset
yääisten'. pois takauksella siihen asr
ti, - talftiukset vaihdellen $25.00—
$100.00 asfi, paitsi tov. K a r l
Steinberg ,on vielä edelleen pidä-t;
ettynä. Eivät meinaa laskea ulo'si
takauksellakaan^ Tuomarina (jp:
' E l l i o t ja yleisenä s y y t t ä j ä n ä A t -
kins, kumpikin työläisten suurim­pia
vihollisia, "punaisen kauhun"
valtaamia nykyisen riistojärjeatäi-män
puolustajia, joten asiamme on
selvä siltä puolen. Kapitalistien
luokkaoikeus, joka ei tunne sääliä
vihollisiaan työläisiä kohtaan. Te-r
ä s k o m p p a n i a n "loimanni" oli urk­kimassa
myöskin tietoja ollen " o i -
keu£"-istunnossa mukana ja päte­nen
"mustalle listalle" entisiä or­jiaan.
Vaan kerran tulee päivä
j o l l o i n Canadankin työväenluokka
asettaa nykyiset sortajansa tilille
j a . . .
Wm. Lehtinen.
Hieman Conmeen
perukoilta
T ä ä l l ä oli h e i n ä k . 27 p n ä S- J .
haalilla metsätyöläisten järjestö-,
osaston perustamisen johdosta n.s."
avajaisjuhlat. Aikaisemmin oli V a ­paudessa,
e t t ä juhlat pidetään la
pnä, vaan ko^ka samaan aikaan o l i
Port Williamissa Suomalaisen J :n
aluejuhlat, niin sen johdosta siir­tyi
aika, kuten ylempänä mainittu.
Ohjelmaa oli kokolailla, laulua,
soittoa, runoja, murrejuttu y.m.
useilta eri tovereilta, myöskin pu­he
tov. Tuomaalalta. Hän selosti
m.m. L 'VV. 'W':n toiminnasta näin
vaaliaikana omistavan luokan ediik-si
j a muiita_ sellaista. Myös oli
n ä y t ö s k a p p a l e nimeltä "Ensimäi-nen
yö nupttanuotiolla". Jälkeen
puolen yön a l k o i riuska tanssi kes­t
ä e n kello 3 reen aamulla. Ohjel­ma
ylimalkaan meni kokolailla
tyydyttävästi, ottaen huomioon ym­päristön
vaikeudet. Osanotto juh-^
l i i n yleisön puolelta oli kokolailla
mnsast^' . n ä i n tuplajuun "kaali­maassa"
ollen. Kertyneet talot
myydyistä juhlam.erkeistä sekä t i ­k
e t e i s t ä . j ä l k e e n puolen yön y n nä
ravintolasta menee m e t s ä t y ö l ä i s t en
jarjiBStämistarkoituksiin.
• Paikkakunnan japparit y n n ä hei­dän
järjestönsä I. "W. Vf^m kanna-tusrenkaan
johtokoplatteliat ovat
kauhuissaan siitä, kun m e t s ä t y ö l ä i -
set ovat uskaltaneet perustaa^ osas­tonsa.
Eivät tule kuulema sääs^
t ä m ä ä n eikä valikoimaan keinoja,
j o i l l a vain luulisivat saavansa* toi­minnan
murskaksi. Äpäreinään
k ä y t t ä v ä t kaikista paksupäisempia
"pölvänöitään", jotka psrrkivät r ä ­hisemään
joka paikassa, kuten pa­hat
rakkikoirat. Vaan eipä ääni
pelota' — voimaa olla t ä y t y y.
. M o n e s s a . ^ t e « 3 S A Igdlä.^ t i n ^
tnlee olemaan urheilua, k u ­ten
viestin j ä o k s u , kuulantyöntö,
korkeus- ja pituushyppy. Urheilu
i<JftbiA'Jtep;-^^lemafth^ ^osastojen välinen.
t a konstia olemassa. Kuitenkaan
et provokaattorien kannata sanoa,
e t t ä s y y t t ö m ä t t ä s t ä l^ärsisi. Mitä
tulee viimeisiin juhliin nähden,
n i i n j ä r j e s t y s oli kokolailla malli-kelpoinen,
vaikka tanssin, aikana
ilmaantuikin joitakin epäilyttäviä
ukkoja. M.ni. eräs valko-Suomen
kasvatti j a tunnettu huligaani tun­keutui
"isänmaallisen hengen" k i i -
hoittamana sisälle ilman tikettiä.
Vaan ilman suurempaa hankausta
poistui. Kyllä on paras vastaisuu­dessa,
kun pysyy s i e l l ä ' S u n s h i n e s sa
kaltaistensa seur&ssa. Eikös ne
kannatusrenkaalaiset j ä r j e s t ä siel­lä
enää samanlaisia viinanmyynti-mkolta;
kun viime kesänä? Se,
e^tä me taistelemme yleensä väki-j
u o m a p a h e t t ä vastaan, on yksi osa
ohjelmastamme / luokkataisteluljik-keessä.
Me tiedämme alkohoolin
yailcuttayan' rappeuttavasti, oiiin
henkisesti kuin fyysillisestikin, ja
niinollen aniiarame viinan orjien
mennä siihen seurapiiriiA, jopsa
h e i t ä suositaan.
Jaa, sitteh ovat metsämiehet
p ä ä t t ä n e e t pitää Suomalaisen J ä r -
jestop o^Btöh kanssa yhteiset ke­s
ä j u h l a t sunnuntaina elok. 17 p n ä
S._ J . osaston haalilla Conmeessä.
t e h t ä v ä t ovat kärkevinä edessämme.
Näiden. tehtävien suorittamisessa,
rakennustyömme kuvaamisessa, yh­teiskunnallisen
psykologian muok­kaamisessa
ja järjestämisessä on
proletaarisella kaunoku-jallisuudella
huomattava osuus. Siinä on prolet-klrjallisuuden
tämän päivän isku-tehtävä.
Murrosaika on Neuvostoliiton pro­letaarisessa
kaunokirjallisuudessakin.
K i r j a i l i j a i n ja kynäilijäin ke.<5kuu-dessä
käydään kuumia väittelyjä.
Ei aiheista e n ä ä riidellä. Eikä "muo­don
ja sisällön" — probleemista­kaan.
Väitellään proli kaunokirjalli,
suudei^ luomismetodeista ja tem-mosta,
millä kirjailijan olisi osallis­tuttava
sosialistiseen rakennustyö,
hön.
On tovereita, jotka pitävät tär­keimpänä
pyskologista ihmisyksilön
•analysointia ja ristiriitaisuuksien
valossa kollektiivin jäsenen nykyi.
sen elävän ihmisen kuvaamista.
Toiset väittävät, että nykyisen
myrskyisen rakennuskauden aikana
tuo metodi el yksistään riitä. Se
oh liian konservatiivinen ja jättää
kirjallisuuden, joka niinkin, töin-tuskin
ehtii olla elämän mukana,
IJian kauaksi jälelle. Se johtaisi i n -
jdividuäUsmiln, psykologiseen saivar-sellisuutta
pitää vain ''ryaän'
teenä. Ja toiseksi, vallanba^l
sellisen kauden opettavasta ? l l
hittavä-3tii vaikutuksesta ni^JtM
tuolla filosofilla ole aavisti
Eräässä kohden hän tulee
si kyllä senkin, että "1UOT«.„,
genelamäämme uhkaa suuri m
— kommunismi".
— — Me olemme
»Iii
, - vannoja
kenen vararikosta voidaaa
N i i p e t t ä : yjnpäriUäoleyat osastot,
pankaapa asia; muistiin.. Urheilun
lisäksi tulee paljon muuta ohjel­maa,
kuten n ä y t ö s k a p p a l e , puheita,
laulua, kertomuksia y.m., joista
tarjkemm.in myöhemmällä. , Siis
k a i k k i a työväenliikkeelle myötä­mielisiä
ihmiflä kehoitetaan saa-pt
»maan näihin juhliin, sfUä on
otettava huomioph, e t t ä tämänlai­s
i a jwMatilai*iUuksia ei j ä r j e s t e tä
kun kerran kfesassäi
Työhommista: ei ole muuta mai-teluim.
Meidän on otettava rohkea
täysikäännös ympäröivän elämän ja
fakehnUÄtyön kuvaamiseen ja ihmis­yksilöltä
sikäli, mikäli ne ovat t ä s ­sä
mukana, muokkaajiria ja henki­sesti
muokattavina, subjekteina ja
samalla objekteina.
Riidatonta on se, e t t ä kirjalliset
metodit perusolemukseltaan prole­taarisessa
kirjallllsuudessa ovat ja
yhä selvemmin tulevat olemaan d i a -
lektls-materlalistisia. Tärkeimpiä
kii^jallisuusmuotoja, tyylejä ovat t ä ­nä
kautena tuotannolliset novellit.
Selvin ja lyhyin vedoin, iskevässä
muodossa, kaunokirjallisin keinoin
on tuotava tuotannollisia kuvauksia,
tonostutettava lukijoita — taloutem-kenen
'-tuli" sammuu ja keno
mahtaa yleiseen loimuun
.symyksa^tä Tulenkantajat
ajatella syvemminkin, jos ^
ja rajoitetulla porvarillisilla
tystavalla kykenevät.
Neuvostoliiton proletaarisen M
nokirjallLsuuden ja yleensä pngi
taarisen taiteen tämän päivin iiii
nuslauseita ovat: '
Lähemmäksi joukkoja, eläväi ö il
mää ja so.sialistissn rakennu*il
pyörteeseen! -li
Kasvot tuotantoa kohti:
tuotannollisia kuvauksia - "^^J
trialisoinnin, kollektivisoinnin ji]
taloushaarojen sekä työtätetaijij
elintapojen alalla! ' -'|
Aiheet nykyisiksi! Uudat tjilH
vat, kuten sosialistinen kilpaili >|
kuryhmälSLsy.vs, brigaadimatkat^;;lji
sekritiikki ym. käytäntönä "-'"'^
senkin työn alalla!
Oppien ja taistellen voittoisa^-'!
teenpäin proletaarisella
rintamalla!
mmk
ROVANIEMEN PALO AIJOTA
TEHDÄ KOMMUNlSTIKf-
SYYKSI
nittavaa, kun e t t ä . h e i n ä ä on far--me uudestlrakfentajla. "On opetet-riiarit
tehneet yötä päivää j a se- tava ymmärtämään, että pienem-k
m tyo loppuu näiiiä päivinä. E i
t i e d ä moni, että mitä tehdään
henkipltimiksi tästä puolin. J ä p -
p ä r i r e s s u t tietää, että on paljon
tniehiä ilman t y ö t ä j a leipää ja,se
merkitsee, e t t ä mikäli ilmaantuu
mahdollisesti syksymmällä jotain
t y o i ä m e t s i s s ä ; , n i i n japparit yrit­t
ä ä e n t i s t ä haikäilemättömämmällä
tavalla; nylkeä j a r i i s t ä ä metsämie­hiä.
S^n estainisfksi on metsämies­ten
ehdcittomasti tunnettava" oma
voimansa järjestössä. On v ä l t t ä -
n i ä t q n t ä j ä r j e s t y ä jokaisen metsä-t
y p l ä i s e n . j ä r j e s t y ä oman järjes-t(
5Snaä eikä jaJPParien järjestöön.
J ä r j e s t y k ä ä Luinber and A g r i c u l -
tuiral Warkera' Industrial Union
o f Canadaan. Se on metsätyöläis­ten
jätjfesto. — A . T .
mätkin osaset sosialismin rakennus,
työstä kuuluvat suunnitelman ja o-vaf
monasti aivan suurenmoisia
mäailmanvaQankumouksen piirteitä",
kuten prol. runoilija BesjTnenskl sa­noo.
Tällaista asian ymmärtämistä
el useinkaan vielä voida havaita.
Rinnan jättiläismäisen . rakermus-työmme,
on proletaarisella kulttuu­r
i l l a k in Ja sen osalla — prol. kauno­kirjallisuudella
laaajt j a rikkaat tu­levaisuuden
perspektiivit. Ymmär-taen
tämän, porvarillisen kulttuu­rin
vaalijat koettavat, itseään loh­dutella
sellaisella filosofialla, johon
tuskin Itsekään uskovat, m.m. Suo­men
porvayiklrjallisuuden edustajat,
jotka kunluvat "Tulenkantajat" —
pimiseen ryhmään, kirjoittavat sa-
Lapista^ Ont
Tämä Lajiin "kontri" käsittää
länslpöhjolseri osan Gorhamln maa.
lalskuntaa. osan Veerlä ja länsl-
5.Ja;cquen, josta äijon nyt kertoa
kuulumisia V^auden lukijoille.
Yrapärlstölälset varmaankin ajatte­levat,
ettei Lapissa ole kuta kirkko
j a konservatiiveja, vaan el ne sen­t
ä ä n Ihan kaiikkl kanojen ja kanto­j
e n munittajat ole kbnservatUvejä,
eikä vielä liberaalejakaan.
On täällä joltakin toiininnanha-lulsiakin
työlälsiäa Jacquessa on
oUut y l i yuödön ajan L W. W :n
kämppäkomiteä, joka on toiminut
•• lakkoavustusteh ja' jäsenmaksujen
keräämisessä j a saiiomalehöen le-vlttämisesä
y-^m. Pidettiimpä v.k.
28 päivänä iltamatkin järjestämlsra.
haston hyväksi IJapin koululla,
joista pyhdas tulo oU noin viitisen­toista
dönäjria;
• ' r a m ä n kuun 4 päivänä oli V. T a -
.san fflä7nill4 kokous suomalaisen
Järjestö^ tafiln p5a5tQn henkUnhe-rättämlseksL
Asiasta keskusteltiin
laajasti ja todettiin kasvatukseUi-sen
järjestön tarpeellisuus. Keskus­telun
jälkeen päätettiin perustaa
Caiiadan SUoiii. JQrj. Lapin osasto,
Johon k o k o u k s e t yhtyi jö kahdek­san
jäsentä, ö ä s t o l l e valittiin heti
v i i t a i l i j a t ja hdvltoimikuntä.
; Vielä täällä tbhnii nuorlso-osasto,
'joten voidaan toivoa Lapistakin jo-tädn
hyvää. Vanhempia puoluejä­seniä
on täUlä kyllä joitain, kiin
gaUdäan vaui niiaremmat' mukaan.
• Vasta perustetun o ^ t o n kokous
p i d e t ä ä n äy^lniuD 7 päivänä kello
10 aamupäivällä V. Koivurannan
luona, johon, keholtetaan kalkkia
jäseniä kuhi myöskhi jäseniksi a i.
kovia saapumaan oikein joukolla.
Näytetään muulle maalimalle, että
osataan sitä toimia täälläkin.
Vielä annan tämän vastaheräte-tyn
osaston puplesta haasteen ko­ko
Lapin nuoriso-osastolle, että ale­taan
toimia vähän niinkuin kilpaa
tässä phneyden laaksossa. Aluksi
"S. SosialidemokTaatti" lpW
seuraavaan lapualaiseen tapmi^
V.k. 1.') päivän "Lapin
kertoo, että poliisikuulustelut"
vaniemcn murhapolton joi»
jatkuvat yhä. Viime päivini;^
lisäksi suoritettu joukko
pidätyksiii. Viime lauant, pidwa
tiin Rovaniemellä Oka IaoltkBB||
joka jo «ikai.=enimin 'on ot|i
osaa kommunistien rikolliseitt W
miutaan ja on häntä vastaai^lg
haillaan Vaasan hovioik» '
vireillä syyte valtiopetpks
mistelui.^^ta. Sunnuntaina
tiin kauppiaantyttäret Kcrtta^
Alli Hyvönen, molemmat r
meläisten kommunististen '
tönuorten" ja "nuorisoh
ten" • johtohenkilöitä,
sa pidätettiin lauantaina sH
kommunistien "työläisnaort
johtohenkilöt työmies Antti
gas ja Helena Leppänen.,
omaisten huostassa on täla
vaa kolmattakymmentä
Kun poliisilaitoksella ei^^j;
yhtäaikaa näin suurta inää» i«
lyttää, on osa pidätetyi^ W«
tu Rovaniemen vanginkulje
haltuun ja o?a Lapin Kaj»^
ton päävartioon. Kaikben
tettyjen kuuiustelut ovat vieif
ken.
Ti
haastan kbko osastonne meidän h u -
vitoimikunnan kokoukseen, joka p i ­d
e t ä ä n t.k. 10 Päivänä' V. Tasan
luona, jos§a keskustellaan yhtä ja
toista ja vähän muutakin. — Siis
kalkki mukaan yhteisen asian puo­lesta!
-— Kirjeenvaihtaja.
Suomalainen menetti
hnkensä Hearstissa
V.k. 27 päivänä putosi täällä Kalle
Oja niminen suomalainen metsätyö-
Iäinen sillalta jokeen, menettäen
henkensä. Syynä tapaturmaan oli­vat
väkijuomat, joiden kauppaajia
t ä ä l l ä k i n löytyy vaikka kuhika pal­jon.
Milloinhan metsämiehet vii­sastuvat
edes sen verran, että jät­t
ä v ä t väkijuomien käyttämisen v ä ­hemmälle
tai kokonaan pois, sillä
niiden käytöstä usein seuraa yllä-malnitunlaisia
tapiatiksia, lukuunot­tamatta
sitä,^ että kovalla työllä
hankitut varat menevät koiratorpan
pitäjien taskiiihin, jotka takanapäin
nauravat metsäriiiesten tyhmyydelle.
' Metsätyölälstdverit! Järjestykääm­me
työväenjärjestöihin j ä alkakaam­me
elämään parempaa elämää kuin
m i t ä koiratorplssa vietetMn.
V A A S A S S A SUUETTU
VÄENTALOT
Viime kuun pnä il^^P
klo 4 aikaan kävi Vaasan
sulkemas.=a Vaasan Jy°J„,
tyksen talon PitkällukadaB*'
Kansan Talon VuonkadalU-moin
:\rusta?aaren I
Palosaarella sijaitsevan J\
tvöväentalon Taiston.
j"oitettiin myö.^kin asianon
"'Suä ky.ymyksessä.ol2
jen ravintoloihin ja i ^ > ^
tulee, niin ^ ^ ^ ^
sulkematta ja ovat eaeur. ..
tettävissä.
P I S P A L A N TYÖVÄENTÄ
SULJETTU
Yleisen järjestyksen >
lisuuden säilyttämiseksi
nalla on Hämeen laanm
määränny •t pispakin tyo'
talon, joka on ollet;
tyksen laiou, j — -
munistien hallu.^a, j UJ
Tämän määräyksen m
, 0 kokonaisuudessaan
rin asuntoa in»'"
pohisin - toimesta ^
lukitsemalla ja
kaikki talon ^^^^ .
kastusta ei talossa_tou
TSS