Vapaus, November 4, 1930

              -1930 Tifetaina, marrask. 4 p:na — Tues., Oct. 4
ittaja halutaan Vapauteen tajan auttavsia kättä elääfcsenne.
Nyt te elätte ja nautitte niistä veri­sistä
kirjoituksista joita edesvastuut­tomat
lebtenne teille välittää, vaan
..kidlben ty5»ÄenIdid«» tbimitiutyöhSn perehtynyt, ^ ^tte elä. Te tarvitsett^ ,03-
antl baUiUeva tcumttaja I u J « t * « . « d a Canadan S u c '^Jf^^ ^''ftoja joita säi-
:;roa.Uta«aan päivalehteen. Vapauteen. lyttaaksenna te haalitte suomalaism
vaaditaan jäsenyy» KmnmonistiseMa Puolaeessa tahi
»laisessa Jarje«lö«»«- . •
>t on lähetettävä mahdoUIsine saosituluineen ja palkka-kuluvan
miUTatkunn 15 päivään mennessä Canadan
irjestön «ihteerille ©«otteella: 957 Broad^ew Avenae,
vallankumouksen mulstojunlaa. Kat-.
somme tpv. Salon puheen parhaiten
sopivan tämän tilaisuuden yhtey­teen
koska hän puhuu niistä saa-n
astuttava heti lmt»nn saatua.
G. Sundqvist, CSJ;n sihteeri.
urahöja Suomeen
yöläistoverit, jotka aikovat lähet-
[luksi omaisilleen rahoja Suomeen,
:äyttäkää nyt tilaisuutta hyväk-
Canadan dollarin arvon ollessa
11a. Me maksamme toistaiseksi
5mk. 39.35
ETYSKULUT:
yksistä alle $20.00,
rksistä $20—$49.99
yksistä $50—79.99
lähetyksistä $80.—
ekä 50c jokaiselta
, sadalta dollarilta.
et $500.00 Ja siitä
huolimatta summan
aalähetyksistä
ityskulut $3.50 lähe-haa
ostetaan.
?2.48 sadasta Smk.
ähetykset osotteella:
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA.
126 Peter Street.
J. KAHILA.
448 Queen St., "VVest, t a i
211 Boon Ave.
lahtareita. Työläiset, ken vielä voi
jotakin ostaa tarkastakaa niistä os­tatte.
— YksL
Vermilion River
K:oska toveri Kalle Salo tulee
paikkakunnallemme puhumaan mar­raskuun
5—6 päivinä, niin päätim­me
nämä puhetilaisuudet järjestää
Vermilion Kiverin kansakoululle si­ten,
että 5 päivän puhe alkaa kello
8 iltasella. Ja 6 päivän iltana tul­laan
viettämään Venäjän suuren
r i k a l i s m i a ('kirkollisija pappisval­taa)
vastaan. Liberaalit saivat
klerikaaleilta vallan, mutta kirkon
mahti ei pienentynyt. Sitä eivät
mous on tuonut mukanaan hyö­tyä
Venäjän työäisille ja koko maa­ilman
kansainväliselle vallankumo­ukselliselle
kommimistiselle työvä­enliikkeelle.
Kolmetoista vuotta on kulunut
kun Venäjän sorrietut työläiset löi­vät
riistäjänsä ja ottivat vallan kä­siinsä.
N3rt koko maailman työtä­tekevät
joukot juhlivat tätä saavu­tusta
ja vannovat puolustavaiisa Ve­näjän
vallankumouksen saavutuk­sia
ja kohottavat kolmikertaisen elä-köönhuuton
Venäjän neuvosto tasa-valtain
Uitolle.
Kokoonkutsuja.
Uusi maaiha, jota U ä n ei
onnistunut tukaluluttaa
Joku aika sitten oli Moskovalla
kunnia nähdä seiniensä sisällä II
Internatsionalen pää,- kansalainen
E m i l Van^erwelde, joka päätti
käyttää ministeritehtävistä vapaah
aikansa pistäytymällä useammissa
"villeissä' 'idän maisia. Tämä en­tinen
j a nykyinenkin Belgian k u ­ninkaan
ministeri suvaitsi viikoksi
pistäytyä Moskovaan, tarkastellak­seen
entisen Shnukinkin Taidegalle­r
i an tauluja ja sivumennen v i l -
kalstakeen, mitä tässä maassa on 'vihamielisen henkilön lausumia,
tekeillä. Neuvostohallitus • ei .henkilön, joka ei ole kieltäytynyt
asettanut mitään esteitä tuon kuu-
A PA U S,
I, Sudbury, Ont.
ikaa pilettiasioita.
MRS. HILJA KOSKELA.
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT^ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario.
AARO KIVINEN,
K i r k l a n d Lake, Ont.
ilettejä . JOHN VUORI,
: South Porcupine, Ont.
;t asiamiehemme ja
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla K e s k i -
Ontariossa
le ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
niitä kerran lähetetään, tehtäljöön lähetys työläisten
een, Vapauden, kautta.
?A\]S, Box 69, Sndhury, Ont.
luisan matkailijan kauttakululle, todennäköisesti ei ole o^lut helppo
Moskovassa oleskelulle ja taiteen tehdä tuota tunnustusta,
harrastukselle, vieläpä vihollisen-] Emil Vandenvelden sanojen mer-sakaan,
silloin kun se ei mafckus- kityksen voi oikein arvioida vasta
tele salaliittopuuhissa, vaan ai- sitten, kun tuntee hänen elämäker-noastaan
tutkimassa Picasson tau- tansa. Hänen nimensä on täkäläi-l
u j a.
Suureksi ihmeeksemme ja mie­luisan
vieraamme, herra mlniste-1 menneisyyttään, joskin hän itse
rin sitäkin suuremmaksi harmiksi, löytäessään Marx—Engelsin Insti­tuutissa
jo itsekin unohtamansa
Engelsille kirjoittamansa kirjeen,
jossa lausui, että jos j o l l e k in t u li
hän ei tyytynyt moskovalaisten tai­de-
muistomerkkien tutkimiseen ei­kä
Marx—Engelsin Instituutin
huolelliseen tarkasteluun, vaan löy­si
aikaa pistäytyäkseen työläis-esi-kaupungeissamme,
. tutustuakseen
rakennustyöhömme. Havaintojen­sa
tuloksia hän on alkanut esi­tellä
artikkeleissa, joista ensimäi-nen
on ilmestynyt eteläranskalai-sessa
porvarillis-radikaalisessa leh- f , kirjoittamisen arvoinen ja
vutuksista mitä Venäjän vailanku-* pitäneet yllä vanhat tavat, vaan
v i l l i porvarillinen riisto, mikä te­ki
^ihmisistä raatelevia petoja,, riis­täen
niiltä kaiken avun, kaiken
öolidarisuuden ihmisten kesken, he­rättäen
toiveita ainoastaan taivaal­lisesta
pelastuksesta. Belgian u l ­kopuolella
liberalismi ei tarjonnut
mitään muuta. Saksalaisella li­beralismilla
ei ole koskaan ollut­kaan
muuta ideaa kuin pyrkimys
kaupan vapauteen. Se e i edes us­kaltanut
ajatellakaan junkkerier
(tUanherrain) kukistamista. Rans
kassa porvaristoa värisyttivät vielä
P a r i s in Kommuunin muistot. Eng­lannin
liberalismi oli lamaannuk­sissa.
Kaikkialla nousi uusi työ­väenliikkeen
aalto, sosialismi oi:
tullut päämääräksi kaikkialla,
ideaksi, jonka puolesta taistelival
sadat j a tuh£\nnet työläiset. Por­varillisen
elämän tyhjyys j a kau­k
a i s i l la sosialismin kukkuloilla sy­tytetty
liekki sai kyvykkään, kult
tuurisen Emil Vanderwelden siir­tymään
työväenpuolueen riveihin,
missä hän sivistyksensä j a suurten
puhujalahjainsa avulla kohosi no­peasti
johtajien ensi riveihin. No­peasti
hän tunki sivuun joukko­jen
suosiman * mutta tylsän A n -
seillen kulutusyhdistysten pe­rustajan.
Vander\velde ei ole koskaan kat-l
^ i s s u t yhteyttään porvaristoon
Kulttuurielämä ja rikkaus sitoivat
hänet sadoilla näkyvillä j a näky­mättömillä
siteillä maailmaan, jos­ta
hänen olisi pitänyt olla erossa.
Belgian proletariaatin vaalioikeu­destaan
käymän taistelun raskaim-m
i l l a hetkillä, taistelun, jota vas­taan
Belgian hallitus mobilisoi so­tavoimansa,
jolloin Belgian prole­tariaatti
ryhtyi suurlakkoon, mikä
muodostui uuden vallankumouksel­lisen
joukkoliikkeen edelläkävijäk­si,
säilytti Vanderweldelle kulis­sientakaiset
siteensä porvaristoon
ja esiintyi kompromissiehdotuksel­la,
jo.sta oli vihollisen kanssa salai-se.
sti sopinut. ,\
Mahdollisesti hän arveli vain h i ­taan
eteenpäin liikkumisen järke
vässä taktiikassa pysymistä. Val­lankumous,
se on veristä sotaa, ei-välisessä^
kamppailussa ratkaistaan
kokonaisten kansojen j a ihmiskun­nan
kohtalo. Yhteiskuntaelämässä
on asetettava kysymys faktan y h ­teiskunnallisesta
merkityksestä, jät­täen
. sivuun henkilölliset tunteet.
Vanderwelden tunnustus, että meil­lä
sjTinytetään uutta maailmaa ja
että puutteet, joita maamme ko­kee,
ovat)kiertämättömiä jokaises­sa
synnytysprosessissa, ansaitsevat
huomiota siksi, että ne ovat meille
vihamielisyyksistä meihin j a jonka
s i l le joukoille tunnettu, vaikkakaan
ei ole ollut aikaa tutkia hänen
sta tai valkoisistH,
ihmisiä nälkäkuole-joilla
on nälkiinty-enemmän
malttia ja
lihallisena kuin omls-ja
heidän murhan-illaan.
Kuka on teh-misten
asuntoihin ja
ten omaisuutta vas-ole
olleet niitä, jot-n.
välityksellä ss^rttä-kiintyneitä
työläisiä
iin "kapinayritykses-uva
tarttuu oljenkor^
että työväenjärjestö-lolta
on ponnistettu
ivustuksen saamiseksi
vaan paljoa ei voi sc
»11a ei itselläkään ole
i olot ovat pysyneet
lukuunottamatta niitä
poliisit y.m. provo-likaansäaneet
— saa-irin
asukkaat kiittää
xjimitsijoita, jotka o-dessä
"Depeche du Toulouse".
Sosdem.-lehdistössä emme vielä ole
niitä tavaneet, vaikka "Vorvvärts"
tiedoitti hänen matkastaan bolshe­vikki-
tyrannien maan läpi j a l u ­pasi
julaista hänen vaikutelniiaan.
H e r r a Vanderweld6 ei ole "äk-näisten
johtopäätösten miehiä", k u ­ten
hän lausuu artikkelissaan.
Mutta mainitessaan Moskovan kau­pungin
rakennustöiden aiheutta­masta
katujen epäjärjestyksestä,
hän sanoo, jotta se on suurta r a ­kennustyötä,
että "synnytetään
uutta maailmaa".
Näin' sanoo Emil Vanderwelde.
Ja ^e ei ole mikään erehdys tai
löysä sana. Artikkelin.,a lopussa
hän puhuu " l u j i t t u v a s t a vakaumuk­sestaan,
että ne, jotka ovat taipu­vaisia
aliarvioimaan Neuvostoliiton
uudelleenrakennusvoimia, voivat
helposti erehtyä Venäjän ^vallan­kumouksen
tulevaisuuden mahdol­lisuuksiin
nähden. Se on kokenut
jä kokee parhaillaan j a tulee vielä­kin
kokemaan suuria puutteelli­suuksia,
mutta tällainen on kaik­kien
synnytysprosessien l a k i ."
K u n yksityiselämässä tulee luok­sesi
vihollinen, joka eilen vielä
parjaasi, oli valmis kaikkeen pahaan
ja halusi surmata sinut j a nyt t u -
ole toivottomaan menestystä, voisi
sen sivuuttaa sanaakaan virkka­matta.
Yhteiskunnallises.sa elämäs-lannetta
j a s i l l o in tarvitsette kulut-I s ä ei näin sovi. Siellä luol^kien
vat päättävästi .asettuneet vastusta­maan
kaikkea hulikahismia ja lait­tomuutta,
niin viranomaisten kuin
työläisten keskuudessa, joskin se
tahdotaan leimata "kapinaksi" Ca­nadan
Uutisten taholta. Tämä Jos
mikään paljastaa viranomaisille, että
nämä mainitun lehden kannattajat
pyrkivät luomaan täällä samanlai­sen
tilanteen kuin on heidän isän­maassaan
Suomessa, että olisi tilai­suus
kyyditellä vaikka ketä — kuten
Suomen entistä presidenttiä on siel­lä
kyyditty. He kehoittavat varovai­suuteen,
vaan toiselle taholle, el sin­ne
mistä vaara uhkaa. Jos todella-kbi
tahtoo englanninkieltä puhuva
väestö katsoa eteensä, on syytä kiin­nittää
huomio näihin lapualais-ko-soslaisiin.
Elleivät he sitä tee, me
olemme kuitenkin varoittaneet.
Myöskin tahdomme mainita ja
huomauttaa eräitä pLsnestäjiä, että
ainä. ei voida pitää yllä tällaista t i -
si päähän kirjoittaa hänen elämä- > guink^an romantiikkaa. Miten­pä
proletariaatti, " a l h a i s i n " riiste­t
y i n luokka, " v a i l l a 'kulttuuria",
ajattelisi vakavasti porvariston ku­kistumista.
On onni, tuumi V a n -
derwelde, jotta sillä on porvaris­tosta
lähteneitä järkeviä johtajia,
j o t k a tuntevat proletariaatin voi­mat
j a heikkoudet j a j o t k a voivat
hankkia sille demokraattisia oi-kertaansa,
niin se olisi helpompi
suorittaa Moskovassa kuin Brusse-lissä.
H e r r a Vanderwelde on erittäin
vaatimaton . Hänen elämäkertan-tulee
varmasti kirjoitetuksi j a toi­vomme
myös, että se kirjoitettai­s
i in Moskovassa, vaikkakaan se ei
kerätyn ainehiston runsaudesta)
herra Vanderweldell|s kovinkaan
mieluinen. Tästä ^ elämä)kerr.asta
me haluampie painaa Neuvostolii­ton
työtätek^ien ' •• m i e l i in vain
sen, mikä auttaa käsittämään her­ra
Vandenvelden tekemän tunnus­tuksen
suurta poliittista merki­tystä.
Vanderwelde on syntyisin rik­kaasta
porvariperheestä. Kolmi­kymmenvuotiaana
hän l i i t t y i Bel­gian
työväenliikkeeseen, mikä sil­l
o in taisteli ankarasti porvariston
asettamia esteitä vastaan. Bel­gian,
työläisillä ei ollut edes ääni­oikeutta.
Ammattiliitot olivat
vainottuja. Työväenluokan asema
vastasi täydellisesti Marxin lau­setta
— Belgia bn" mallimaa pro­letariaatin
riistoon nähden.
Mikä johti varakkaan porvaris-nuorukaisen
työväenliikkeeseen?
Kyvykäs, erinomainen puhuja, jo­ka
olisi voinut saavuttaa loistavan
virkauran millä porvarillisella aree­n
a l l a hyvänsä. Vastaus tähän ky­symykseen
on etsittävä siitä, mit­kä
tekijät tunkivat Vandenvf^l-den
pois porvariston leiristä. Se
oli porvarillisen politiikan täydel­linen
tyhjyys. Melkein 100 vuotta
käyi Belgian liberalismi (vapaa­mielinen
porvaristo) taistelua kle-
0, että uuden taktil-nisella
heikennetään
vallankumoukselU-asemaa
reformistisis-jestöissä.
Juuri tätä
oikeistolaiset ja so-kuin
he aikatsem-tmiteoiden
miiodosta-luhrilla)
keinottelivat
npuolueen ja vallan-ammattiliikeoppositi-lla
"luokasta eristäyty-lälistön"
järjestöksi,
teellisuus on yhä vie-unistipuoluelden
am-oiden
rakenteessa jB
• Reformistisissa am-olevien
joukkojen
i'alloittamistyön vält-dellytyksenä
on vah-
•jestöjen komfraktiot
ajamaan puolueen
liitoissa, ovat keske-ä
ja vastaavien vas-
Joluekomiteoiden oh-
Plenum toteaa jäl-
^omintcmin lukui^
kommunistisista äaiT
osta toteutetaan epä^
Kommunistäsia* ion-tioita
ei ole lähes-
, jossa niitä n kan-irjestöneuvottelukoko-n
mukaisesti pitäisi
^ä nutä on, eivät ne
järjestetty. Muu-joissa
on maanalai-
- (Puola) on kom-
™aUe muodostettu
°ita. Samalla el ole
i rajaa komfraktiol-ten
fraktioiden työn
ten frakticrtden TSL-
•11a sellaineö, että se
doUisinunan laajoja.
nnpärille ryhmitty-oiielisten
- työlMst^n
joukkoja. Punaiset fraktiot eivät
kuitenkaan mitenkään korvaa kom-fraktlolta
Ja komfraktioiden ei tule
perustaa punaisia fraktioita, -ellet
niissä ole taattu kompuolueiden joh­tava
vaikutus.
6. Vihdoin itse kompuolueilla ei
tähän mennessä ole ollut täyttä kä­sitystä
ammattiliittotyön merkityk­sestä
nykyisessä kehitysvaiheessa.
Työ ammattiliitoissa käsitetään ta­valliseksi
"alaosaston" työksi. Puo­lue
el keskitä koko huomiotaan, var­stakin
tehtaiden puolu^kerhojen
huomiota, etupäässä taloudellisten
taistelujen johtamiseen. Se osottaa
/allankumoukselllsen ammattillik-ken
työn ja nykyisten taloudellisten
taistelujen poliittisen merkltyEsen
aliarviointia.
7. Itsenäisen vallankumoukselliser
sunmattlUlkkeen maissa ^Ranska
Tshecko-Blovakla) on perusvirhe tä­hän
asti ollut vallankumoukselliser:
ammattiliitto aktiivin erään osar
puolelta tapahtunut Joukkojen ra-dikalisoitumiseh
ja ammattiliikkeer!
'feföiTnisrnin liuden luonteen allar-vlointi^
RanskJEissa joutuivat yhdis­tyneet
: ammattiliitot (unitaariseit
uniot) odottamatta liikkeen yllät­tämäksi,
vyöryen se niiden yli ("lii­ke
kasvoi meille ylivoimaiseksi, jär-lestöUtämme
puuttui alotteellisuut-ta",
sanoi Monmousseau Yhdisty,
neiden Ammattiliittojen neuvoston
lokakuun plenumlssa).
Tstiecko-Slovakiassa oli punaisten
ammattiliittojen (JAV) likvidatoori-sen
ryhmän taktiikalle ominaista
johtavien ainesten yhtyminen re­formististen
ammattiliittojohtajien
kanssa, yhteisyössä lahjottujen re-fonhistisen
tehdaskomiteain kanssa,
jota selitettiin yhteisrintamataktii-kaksi,
laillisuutta palvova suhtautu.
iäinen porvariUiseeft valtioon, oK>or-tunistinen
a.sanne lakkotaktiikassa
ja varsinkin suhteessa järjestymät •
tömiin. Tämä johti siihen, että
ensimäisen suuren taloudelUsen tais­telun
aikana, jollom kompuolue ja
vallankumoukselliset ammattiliitot
iirtyvät uuteen lakkotaktiikkaan,
hkvidatoriset ainekset vastasivat sii­hen
eroamalla vallankumouksellises­ta
ammattiliikkeestä.
Suurena vaarana näissä maissa
on myös legalLsmi, kumiioitus kapi­talistisia
lakeja kohtaan. Vallan­kumouksellisen
ammattiliikkeen on
taisteltava jokaisesta laillisesta toi­mintamahdollisuudesta,
-mutta sa­malla
sillä ei saa olla minkäänlai­sia
opportunistisia harhakuvitelmia
porvarillisesta valtiosta ja kapitalis­tisesta
laillisuudesta. Punaisten am­mattiliittojen
voima ja vaikutus riip-f
puu kokonaan proletariaatin talou­dellisten
taistelujen aktiivisesta or-
»anisoinnL5ta ja itsenäisestä johta-misesti^.
Yksi vallankumouksellis­ten
ammattiliittojen pääheikkouksia
on riittämätön tunkeutuminen työ.
paikkoihin ja ammatillisten valtuu­tettujen
puuttuminen (tai aivan
heikosti toimiminen) tehtaissa.
8. Välittömänä seurauksena tästä
väärästä asenteesta ja puuttuvasta
alotteellisuude.sta johtuu vallanku­mouksellisen
ammattiUikkeen heikko
yhteys joukkoihin. Tämä todetaan
Ranskan kompuolueen KK. päätös­lauselmassa
koskeva Ranskan kom­munistien
lakkotaktiikkaa fesim.
Lolren viiorityöläisten lakon aikana
ei ollut juuri minkäänlaista yhtes^
tä lakkolaisten ja lakon johdon vä­lillä).
Tästj johtuu opportunistiset
v i r h e e t yhteisrintamataktlikassa
Bordeauxissa. Tästä johtuu myös
järjestymättömiä koskevan problee­min
poliittisen merkityksen ymmär­tämättömyys.
Se ilmenee myös
kukaties tule (huolimatta meillä keuksia j a opettavat niitä käyttä
määii, hankkia reformeja, jotka
vähitellen muuttavat kapitalistisen
k u l t t u u r i n muotoa. Vandenvelde
esiintyi marxilaisena, käyttäen kir-j
o i s s . a ^ marxilaista terminologiaa,
tunnustamatta koskaan reformisti-suuttaan,
mutta karsimalla myöE
marxilaisuudestaan pois kaikki te­rävät
kulmat, kiertäen kaikki tär­keimmät
kysymykset j a tämä se
t e k i k in hänestä II Internatsiona­len
mallijohtajan ja sen puheen
johtajan. Kun p i t i ratkaista tär­keitä
kysymyksiä aatteellisesas
taistelussa, asettaa kysymys refor­mien
porvarillisesta luonteesta ja
niidon hylkäämisestä, silloin lois-topmheinen
Vandenvelde esiintyi
k a u n i i l l a puheella j a sovitti kaik­ki.
Hän o l i omassa persoonassaan
siltana porvaristosta proletariaa^
t i i n , siltana, mikä?" j o h t i voimatto­masta
j a verettömästä Gothan ja
Kautskyn radikalismista Bernstei-nin
ja Jauresin, vieläpä Milleran-din
reformismiin. Siksipä jo so­dan,
edellä vallankumoukselliset
taistelijat, kuten Lenin j a Ross
Luxemburg suhtautuivat häneen
suurella epäluottamuksella. '
K u n alkoi marxilaisten jo kauan
ennakolta toteama imperialistinen
maailmansota, taistelu siirtomaista
ja voitosta, ei Vandei^elde, joka
oli omin silmin nähnyt, kuinka Bel­gian
siirtomaassa, A f r i k a n Kon-
I gossa, vuodatettiin neekerien ver­ta
kautshukkikuninkaiden voiton
takia, hetkeäkään epäröinyt kan­nan
otossaan. Hän, j o l le proleta­r
i a a t t i erinen sotaa oli uskonut
korkeimmat ja vastuunalaisimman
tehtävän. Kansainvälisen Sosialis­tisen
Toimiston puheenjohtajan
toimen, hän ei ainoastaan ensi-mäisenä
kutsunut proletariaattia
sotaan liittolaisten puolelle ja
mennyt vain ministeriksi Belgiar
hallitukseen, vaan kääntyi vielä
tsaarin lähettilään Kudashevin
kautta sähkösanomalla Venäjän so­sialistien
puoleen, pyytäen ole
maan vastustamatta sotaa j a tuke
maan ententeä preussilaista junk
keri.stoa vastaan.
A i v a n sodan aattona Vander-welde
-kävi Pietarissa sovittamassa
bolshevikkeja menshevikkien kans
sa tietäen, kuinka Venäjän prole­tariaatin
vailankumoustaittelijat
nääntyivät vankilakopeissa, karkoi
tu-spaikoilla j a pakkotöissä tsaris
ti-sen ikeen alla. Joskin hän ha-
]u.«i uhrata .kansainvälisen proleta
riaatin oman "isänmaansa" tule
vai.5nuden hyväksi, isänmaansa, jo
vallankumouksellisten ammattiliit­tojohtajien
kielteisessä suhtautumi­sessa
laajoihin, valittuihin lakkoko-miteoihin
— kun muka siellä, missä
on vallankumouksellisia ammattiliit­toja,
jotka aktiivisesti Johtavat lak­koja',
tällaiset lakkokomiteat ovat
tarpeettomia. Sellainen kanta on
nurinkurista trade-unlonistista ra­joittuneisuutta
(sovellutettuna val­lankumoukselliseen
ammattiliikkee­seen)
nykyajan päätehtävän kuir;
myös joukkojen enemmistön valtaa­misen
keinojen käsittämättömyyttä:
Yhtenä suurena puutteena maissa,
joissa ammatillinen liike on hajaan­tunut,
on tähän asti ollut väärä
suhde kommunistisen puolueen ja
vallankumouksellisen ammattiliik­keen
välillä. Erittäin vahingollinen
nykyaikana on käsitys, että talou­delliset
taistelut ovat yksinomaan
vallankumouksellisen ammattiliik­keen
ja poliittiset taistelut vain
kompuolueen asla. Tällainen "työn­jako"
on toisaalta johtanut vallan­kumouksellisen
a m m a 11 iliikkeen
kommunistisen aktiivin vierottautu-miseen
suurista vallankumoukselU:^ •
poliitti-sista t a l s t^lukyssTnykslstä.
K a i k k i muu o n tälle v a i n jatkoa.
Hän oli täysin johdonmiikainen
saapuessaan helmikuun vallanku­mouksen
jälkeen Venäjälle j a y l ­lyttäen
Venäjän työläisiä taistele­maan
ententen puolesta. Hän
oli tiskollinen itselleen, kun hän v.
1917 vastusti kaikin voimin enten-teläisten
sosialisti-imperialistien
leuvotteluja saksalaisetn sos-im-lerialistien
kanssa, koska Belgia
oi ollut vielä vapautettu j a tämä
Tapaus oli hankittava Saksan lo-mllisella
kukistamisella. Tämä
•Iisi kyllä vaatinut joidenkin m i l -
oonien proletaarien hengen j a e i -
hmissyöjänä herra - Vpndenveldeä
ietysti tämä säälitti, mutta en-enten
voitto j a Belgian riippu-r
nattomuushan takasivat demokra-:^
ian, jota v a i l l a sosialismi o l i mah-loton.
Herra Vanderwelde oli us-
:ollinen itselleen kuin muinainen
kooman sankari. Hänen ei kyllä
arvinnut pistää kättänsä tuleen,
^.odistaakseen uskollisuutensa mie­lipiteilleen,
joskaan ei vähemmäk-
:i voida arvioida hänen allekirjoi-ustaan
Versaillesin rauhansopi-
•nukseen, tekoa, j o l l a II Internat-'
iionaalen puheenjohtaja leikkasi
:appaleiksi kansojen elävän ruu­n
i i n , kytki kahleisiin miljooneja
' o l l a lu.otiin perusta uudelle maa-'
Imansodalle. . !
Historian yksi sivu oli täytetty.'
Reformistien proletariaatin pettä-ninen
suoritettu. Mutta reformis-
,ien kaikista ponnistuksista huoli­na
tta ei sosialismia voitu ^pp&a
TILATKAA
Ainoa Canadassa ilmestyvä; työvämjoidulukej^
Avustajina tunnetuimmat Canadan työläiskynäiUjaf
Runsaasti kuvitettu, kymmenittäin Hrjöituksia
Canadan TULtn supmalainen. jaosto julkaisee täqä
vuonna oman joulultik^miitön ' "Työläisurbeilijain Joa. ; . iv
lun'" joka täten tarjotaan !kaikkien sbomLenldelisten työ-^
\ laisten tilattayak&L': Julkaisu tulee. käsittämäSn pubien-
- ^ sataa sivua, mutta siitä; hnoHraaita ön sen tilaushinta -^^^
^ ainoastaan 25 senttiä. : : ; i
TYÖLÄISET KAIKILLA ' P A I K K A K U N N l t t A ! Btk"
T Y K . O . LEVITTÄMÄÄN TYÖLÄISTEN OMAA URHEILU^
JULKAISUA! ,„v
Tilaukset on tehtayä marraqkuum 15 päivään osbtteella:
TYÖLÄISURHEILUAIN JOULUN KONTTORI, Box 69, Sud­bury,
Ont. Asiamiehille myönnetään 15 pros. palkkio. Julkaisu
lähetetään postivapaaati jos raha seuraa tilausta. Muassa ta­pauksessa
jälkivaatimuskulut Iisaksi. Käyttäkää allaolevaa t i -
lauslippua tilausta tehde^sänne.
Allekirjodttaput tilaa täten "TYÖLÄISURHEILIJAIN J O U L U A "'
kappaletta. Mukana seuraa > josta on
poistettu asiamiespalkkiona.
Nimi
Osotteeni
riaatti tietää, mitä merkitsee uu-
- den maailman synnyttäminen ja
Venäjän proletariaatm 15 vuoden velvolllBuuksia se asettaa.
a^zj—an kL-äu<y.miviää v\räSsftywmtiäntnöfnnn ttaaiisstteelluu ... . .... i-x ?
johti tulokseen. Verimerestä ko­hosi
sosialismin saari. Bolshevik-dpuolueensa
johdolla proletariaat-
;i voitti j a otti vallan käsiinsä. Ih-
-niskunnan historiassa ennenkuulu-
Tiattomalla voimain jännityksellä
ja joka puolelta ympäröivän so­lan
pauhinassa se alkoi rakentaa
ensimäistä proletariaatin valtiota.
Tästä Emil Vandervi?elden petty-myshistorian
toinen sivu. Kauts-
Vyt j a Renaudelit auttoivat sanois­sa
uuden maailman tukahduttamis-
':a. He eivät olleet vallassa j a e i -
/ät harmikseen voineet välittömäs-i
osallistua interventsionin järjes-
,ämiseen. Herra Vanderwelde oli
'älittömästi Belgian hallituksen
ilkoministerinä, silloin kun Belgia
rhdessä toisten liittolaisvaltojen
•anssa lunnusti Koltshakin ja
\settivat sen johtajaksi uuden ma«-
;iman tukahduttamisessa ja van­han
palauttamisessa. Herra V n a -
lehvelde välittömästi saippuoitti
nuoran, jolla Koltshak hirtti ^ ve­näläisiä
työläisiä ja talonpoikia.
Mutta venäläiset työläiset j a t a -
'onpojat karköittivat liittolaisten
sotajoukot j a ampuivat Koltshakin,
'upaa .kysymättä II internatsionaa-
'en puheenjohtajalta. Herra V a n -
lerwelde ei välittänyt esiintyä
'ioltshakiii puolustajana oikeudes­sa,
mutta kahden yuoden kuluttua
meni"itseensä j a matkusti Mosko­vaan
puolustamaan es-erriä, jotka
hän itse oli valtuuttanut Neuvos­tovaltaa
kukistamaan, samoja es-erriä,
jotka olivat uhanneet tov.
"•«eninin henkeä.
Nyt tämä sama herra vakuuttaa,
että Neuvostoliitossa synnytetään
uutta elämää, jota hänen ei on-l
i s t u n i i t .tukahuttaa. Objektiivise­na
historioitsijana hän _ toteaa
myös, että ne puutteet, joita pro-letariaattimme
.kärsii, ovat. k a i k i s ­sa
synnytysprosesseissa kiertämät­tömiä.
Herra Vandenvelden ob-
•ektiivisuus menee nähtävästi niin
oitkälle, että hän on valmis tun­nustamaan
reformistien suoritta­man
proletariatin petoksen histo-nallisen
välttämättömyyden yhdek-
-,i tämän synnystysprosessin puut-
-eellisUuksien aiheuttajaksi.
Neuvostoliiton prolietariaatt^ ras­kaalla
työllään murtaa. ka|kki tiel­lään
kohtaamat vastukset. Jos her­ra
tVandernreide olisi vie^ä muuta­mia
päiviä viivähtänyt Neuvosto­liitossa,
olisi hän saanut lukea
NKP(b):n Keskuskomitea?» julis­tuksen,
mjssä avoimesti puhutaan
vaikeuksista, mut^ ei siinä mielies­sä,
että peräännyttäisiin niiden
edessä tai niistä voivoteltaisiin,
vaan että ntobilisoitiaisiin proleta­riaatin
kaikki voimat niiden voit­tamiseksi.
Belgian ja koko Europan työ­läiset
varmaankin ihmettelivät, kun
kuulivat hen^a Vandenyelden piu-heessa
uuden sävyn. Me 'toivoma'
me, että tämä vastenmielinen tun­nustus
uuden makilman .synnyttä­misestä
Neuvostoliitossa, auttaa
Belgian proletariaattia vapautu­maan
herra Vanderyirelden vaiku­tuksen
alaisuudesta, sillä !hän jää
siksi, mikä on ollutkin — een luo­kan
viholliseksi; jonka johtaijaksi
häntä mainitaan— koska, olles­saan
rehellinen osanottaja työväen­liikkeessä,
hänen olisi pit&nyt teh­dä
johtopäätös tästä .tunnustukses-taan,
että koko hänen politiikkan­sa
alusta loppuun'saakka on ollut
rikos tätä uutta maailmaa vas­taan.
— _ _
K. RADEK.
rsaiair=it=ii=i
HL!
SUOM. JÄRJESTÖN
OSASTÖILLH
Hieroja Hugo Sc^ppSlä
Antaa hierontaa Alavon Mnnall»
Joka arklpäiyt
S—11 ap. 2—« lp, ,
Tulee kotia •«yösUn pyy4ettaefrt|
341 Antwerp St. Sadlmrir, Oiit.|
^ P n l i e U a I M 4 ^ • • ' . (Vt
Seuraavat osastot eivät ole lä­hettäneet
tiedotusta Josko tulevat
pitämään Vapauden kirjailtamia tai
ei: 'Long Lake, Hespero, Alta.,
Rose Grove-, Ont., Sointula, B. C ,
Ilörne Payne, Ont., Salmon Arm,
B. C , Trochu, Alta., Kaministikwia,
Ont., Conniee, Ont., Cateau Hill,
Sask., Wanup, Ont., Levack Mine,
Olit, Bovie, B. C , North Branch,
Ont., NuRimoIa, Säsk., Chase, B.C.,
Cobalt, Olit, Port Moödy, B. C ,
Pyne Township, Ont, Eckville,
Alta,, Finland, Ont ja Port Wil-jiam,
Ont.
Useille ylläolevista osastoista on
kylläkin jo lähetetty esitettävä
näytelmä. Joillekin mahdollisesti
oti voinut jäädä lähettämättä.
Olbaa nyt hyvät ja ' ilmoittakaa
joka tapauksessa tuletteko toimi­maan
iltaman tai ei, samalla i l ­moitatte
josko olette saanut näy­telmää
ja jos sen haluatte.
•] Ripeästi toimintaan vaan kai-
' W n .
Toveruudella:
to*. •
Vapauden Kirjakauppa,
Bok 69, Sudbury, Ont. ;
'raapi i=ii=jf=J'
(Räikeänä esimerkkinä tä.stä ovat
ammattllUkebyrokraatlt petturi Hai-j k a ei riistänyt ainoastaan Belgian
sln tyyppiä), toisaalta puolueen laa- proletariaattia, vaan myös miljoo
jojen- toindtsijapilrien irroittautumi-seen
työväenluokan jokapäiväisestä
taistelusta ja siten yleensä, joukois­ta.
9. Peruspuutteellisuus kaikes.s.T
työssä lakon valmisteluaikana, niin
näissä kuin yhtenäisen ammattlliik-ken
maissakin; ön agltatooris-pro.
pagandatyött etualalla olo järjestölli­siin
k y s j T D i t o J l n nähden. Lakkoa
voidaan taas vakavasti valmistella
vain suorittamalla ennakolta suuri
organisatoorinen valmistelutyö.
(Jatk.)
neja lieekereitä, jos hänelle oli
n.s. porvarillinen demokratia kaik­ki
kaikessa, niin miksi ei hän voi­nut
olla pettämättä tsarismin s or
tamaa Venäjän proletariaattia?
Vanderwelde, .sosiali.sti sanoissa;
mutta; teoissa uskollinen porvaris­ton
puolustaja, ei suinkaan tyyty­nyt
sanoihin, asettuessaan tuke­maan
sodassa ententeä sellaisella
innolla j a päättäväisyydellä, jol­laista
hän e i koskaan ollut osoitta­nut
Belgian työväenpuolueen j a II
Internatsionaalen johdossa.
Tuollainen ohjektiivisuus kuvot­taa.
Kuvotuksen poistamiseksi on
asetettava itselleen kysymys: mi­kä
pakottaa Vanderwelden teke­mään
tuon tunnustuksen? Hän on
laljon kaukonäköisempi kuin ber-liniläiset
sosdem kaupustelijat, —
niiden näköala rajoittuu korin reu­noihin,
mihin he ovat kiivenneet
20 tuhannen proletaarin ruumii­den
y l i . Vandenvelde näki Neu­vostoliiton
työläisten päättäväisyy­den,
näki, että ne ottavat omansa,
sttä 5-vuotissuunnitelma tulee to­teutetuksi
ja hän näkee päivän,
jolloin Scharleruan hiilenkaivajat
ja Genthin kutojat tulevat tietä­mään
totuuden uudesta maailmas­ta,
mikä on Neuvostoliitossa syn­nytetty.
Läpiliipattu j a joustava
Dolitiikka valmistautuu j o sitä het­keä
varten, jolloin ei cnään voi
esiintyä työläisten edessä Neuvos­t
o l i i t t oa vastaan. Mutta hän pun-nitsee
jokaisen sanansa. Silloin,
kun me toteutamme toisen 6-vuo-tissuunnitelman,
kun alkaa todel­linen
järjestetyn työn juhlakulku
Neuvostoliitossa, herra Vandenvel­de
voi sanoa: Minähän aivan va­kavasti
tunnustin uuden maailman
synnyttämisen Neuvvotoliitossa,
vaikkakaan ei se synnytys tapah­tunut
minun kätilökirjani reseptien
mukaisesti. Mutta te, B e l g i an työ­läiset,
pitäkää kiinni demokratias­ta,
ettei tarvitsisi kokea samanta­paisia
uuden maailman synnytys­tuskia
kuin '.'venäläiset veljemme".
Jos meille .«sattuisi tulemaan suu­ria
vaikeuksia, niin herra Vander-welde
varmaankin sanoisi: Minä­hän
ranoin, että ne ovat uuden
maailman synnytystuskia, mutta en
ole sanallakaan maininnut siitä,
että synnytys olisi normaalinen ja
että kätilö olisi kunnoUinen.
Älkää pelätkö, herra Vandcr--
vtrelde! .Synnytys oh oikea, kätilö
hyvä j a äiti terve, Neuvostoliiton
proletariaatti ei. ole belgialainen
asianajaja.' j o k a sanottuaan, että
Neuvostoliitossa rakennetaan uut­ta
maailmaa, rientää tukemaan
vanhaa. Neuvostoliiton proleta-
JOIJtUNUMEKO
Paikkakunnalla, missä ei ole Vapauden asiamiestä, pyydetään jon*
kun toverin keräämään tiällä lehdessä olevalla listalla nimiä ja lähet
tämuän ne Vapauteen. Kerääjä saa ottaa päältä 10 pros.'palkkiokseen.
Raha pitää aeurata listan mokana. ,
Vapauden j<mlunumero ilmotuksineen ja taistelu tervehdyksineen
tulee ilmestymään 18 p. jouluk. Jokainen, joka tahtoo saada tervehdyk­sensä
ainoaan Canadan suomalaiseen lehteen, joka leviää Atlännista
Tyyneen mereen, Yhdmaltoihin j ä Venäjälle asti, panee taisteluter-vehdyksensä
Vapauteen.
Nimet ösotteeh kanssa 26c, ilman ösotetta 15c. Nfmet erikseen
raamissa $1.00.
T"$~r
• • « • s « a « a « * S 4 a s * «<
• • « • « « • • s s « « s
«••••••«••••••••s « • • • • » • » « • • s * a * s « « s * » s * s » « « s «
« « « • « « • a a a a a
••aatasassai
• • « a * * a a * a « « a « a * * * a « a a a a * a a a a a « * a « « a « * » a * « a « « * a a a « a k s a a « a a a a * a 4 a a « a a s a a a « a a a * a a a a a « s « a a a « « s a * a a a a a a
• « a « a a a « « a a » a « * a « a a * « * « « * « « « a a « » « . « « « « a * a # a a « * « a a « a « * s « « a a « s a a 8 a a » a « a « a a a a a a a a a a * > * « a a a a * a « » » * a « a a * s <
« « • a « « « a a « a » « « s « « a a s « a a c « * » » « « « a a « a a « « a « a « « a « « a a « » a * a a a « a * a a a « a « « a s « * « a a « « a * a « a a a a a a a a a f a * « a a « a a a .
aaaaaaaaaaaaaa
*00*»00»0»*»0090»»0000*m0»0»0mm»000m9m009*9»0»0000p0»»0a00m00 0m0»00m0»000 00»»0000»0000000Mm000000000i
0000090000•*00000m00t*mm0»00a000»t0 00»»0000»00m00m09000•0»0»m000000mm00000»0000»0 000000 mm»»00000*00
0m0»»m00mm0»00mm»m000»m0»»0»0»m»»0»9m0m09m000m»»»0»»m»»»000000t0000»09»»»00»0»»9%0*m00»m»»»00m»9»»m00
•09009»0»»00m»0»»*9000»»»»m»»0»»»»0m9»»0»»»0»»»09000m0000»00009900»m»0m»m00000»m»0»»0»000»9«m0m000
0000000»t00000«0m00000 000000»000000000m»0»»»a0000m0000000m»»000*0m0»0»0 0»m»000m00»0»00000m000.
0000000000»000000»000000W0m00m00000000 0 00000000000000m00000 0000000000^0:
00000»00000000»00»00»00»00m»»000»»»»»»»0»0»»000»»000m00»»90»»00»»0»'0mt»0»000000m»00»0»»»» •90»0»0»000
000»0»»000»0'0»»000*009»0»0»0»0»000»»0»0»00»000»0»0»000000»000m0t00»0000t00»000»00000000^,m»»0
00000000»00»0000»990990»00909»0»»0m90999*09»0»0990090409»0000 00900099000000001 • « a a « a « » « a « * « « # a « * a a « «
9»00009»00*990909090»9»9 00»i9900900999090»0090994»90909099999909000090»9009 a « a a a « a « « a « » « « « » « a » « a « » « « «
00009900909000909009099990$0099990990999990»»09»00990009 090W00 00000^009*09»9090
* a a * a » s a » a a « * « a a « a a « « s a « a a » a * « a « a a a a a a a a a a « a » « a a « a * a « « « * * a « « « « a a B « , « « a « « a . , . «
90090»990000999909»00090»99099900090999990t00090090990999m000,0^090»9»»9090»09090m009099,00000009
^0999»0»90900999009900900999999909999999000909999»9»9»0»»0»»9»099*990»090099999»»00999990900»99009000
»90999009999999099900990999900900999099W099099990»99999909090»099»99909»9999*000900099900090090»0a0
« * « a a a « « « a a « a « a « « « « a « * « « « a « « * « a a « « « « a « » a « « a s « a « a « a a a a a * « a « a « a * a a « a a « a a * a « a a a « B « « » a • • « • • a a « » « a * a « a a a a *
» » • a 4 a « * a a a a « « « a a a a a a a * a * a » » * « « a « a * a « * a a a a a * » a » « * a » * « a « » a a a » « « # a * a « » a a « a a a a a a s s » » r » a * a « » « « » » a a * « > * a a «
* * * * * * * M a » a a * « « * » * « B a « * » a * * » « a a * a a a e « a * » a a a « « a * * a a » « « a « a « « * e ' * » « a e c » « e * K * » * B a a * a a » « « « a « « e » a * « « a « » a ^ w <
• • « « • • • • • a « a a « a a a « « « « a « # a * a « * a * a a « * » « * a * « a a a a a a a * a * * a « » a « i a a a 4 * * a a a a * a * > c « a « a » * « a * « « a « « * * » * a « a « a ' a * » a a
• * a « r « « « » « M * « * » * « ^ * * «
00009999000
09000090000
9000»»99090
•0090099900
00990099090»
. « « • • « • • a a a a
•0000000
•90904099000