Vapaus, May 9, 1930

              \. HA A
UOMEBlS
n Dollarista
elyskulut:
tä «aie $20.00, 60t
120.00—?49.99, 8W
isTä%80.00--?100.00
seita seuraavalta a l -
i dollarilta.
jsoo.oo ja »ut« ylö»
ilta «umman »auran-a!
ähetylc»i»t* ovat l i
60 lähetykseltä
M ostetaan. Koxsft
Smksta. • „
tykset osotteelta:
PAUS,
SUDBURY, pnt.
'.tUjä myydääa, •
•aa piieUUtsioUo
ottavat raUBvälityk'
roskin:
APAUS
tUVR BRANCH .
Bay Street,
rthur, OntarK.
ja^ selostaen pahee^an m^m. sitä
sekasoztoi^ta tHofl^ mibln TVttn
johto ja -sosialifascistinen puolue
oir -työläisurheiinn Suomeakin
saattanut. Yhtenä hälkäp^ättö-
Perjantaina, toukok. 9 p.nä — F i i , May 9
mREAL BRANCH
, Antoine St.,
treal, Que.
} KIVINEN
id Lake, Ont
Nvvom
'orcnpine. On .
S HAAPANEN,
a, Timmins, Ont.
N fFIRTA,
Ave., Toi\)rito, Ont.
ID HEUN,
nila Keski-Ontariosae
män mielivallan näytteenä mainit­si
puhuja sen, että sääntömääräi-sesti
valitut T U L ai eri piirieh edus­tajat
on Sivuutettu -pitkänäperjan­taina
pidetystä TULiri liittW»euv6s-ton
kokouksesta j a laittomasti va­litat
eUustäjat anelevat iyöläisur-heilua
vahingoittavia päätöksiä.
Kokouksen puheen joTitajaksV va-
Uttiin tov.'BZaren, RauiiiiUlA jä sih-teieriksi
T Y K t n V . t. siht. Ö. i a m -
minen.
Työläisurheilun yhtenäisyyskomi-tean
puolesta esitettiin laaja t i ­lanne-
j a toimintaselostns, jonka
• johdosta synty! vilkas j a monipuo­linen
keskustelu. Käyty keskustelu
jätettiin vastaukseksi kysymyksel­le.
Vastaiseen toimintaan nähden
esitettiin yhtenäisyyskomitean ta­holta
suunnitelma; iossa yhtenäi-syystaistelua
päätettiin entisestään
tiivistää j a velvoittaa seurat voi­makkaasti
aineellisesti tukemaan
yhtenäisyyskomitean toimintaa.
TYKrlle annettiin valtuus kutsua
elokuun loppuun mennessä koko
maata käsittävä työväen voimiste
l u - ja urheiluseurojen neuvottelu­kokous
päättämään tilanteen ai­heuttamista
toimenpiteistä.
Kokouksen kuluessa esittivät
Neuvostoliittoon kauttakulkumiat-kalla
olevat Ruotsin T U L m kuulu­vat
nyrkkeilijät Nystedt ja Lars­son
liittonsa tervehdyksen, johon
kokouksen puolesta lausuttiin vas-tatervehdys.
Lisäksi käsiteltiin kokouksessa
kurssitoimintaa ja kilpäiluteknilli-siä
kysymyksiä. Yhtenäisyyttä ra­kentava
kokous päättyP voimak­kaasti
esitettyyn Kansainväliseen
työväenmar^siin.
Suojnen urheUuväen
yhtenäisjirstarjous
hylätty
VJs, 18 pnä piti Helsingissä ko­koustaan
Kostiaisen j a "Pullin ko
mennettavissa olevan T p t : n tynkä-liittoneuvosto,
, jote oli koetettu
täydennellä perustamalla jonkinlai­sia
keinotekoisia- "piirikuntia" i f l -
tosta eroltettujeri tilaUe, ja valitut
taa iJ^illa edustajat :,kokoukseen
Niinpä "hyi^äksyttlin • kokouksen ai
kajaisiksi liitfoon ViMsInais-Suomen
itkevän rinnan nyyh-ina
kovan kokenut! J Läiisi-Uudeninaan j a yhdistetty Qu
on työläisten rivissä,
tovereittesi luo, siel-ixretään
ja siellä s i -
-^^-Bfetty S.
evaihtoa
on ~ meille saapunut
a tov. Latvan pulieti-
Josta, tqirieti näisja-an
komiteäii puoles-;
/ghetoimi^ton" puolek'-;
öelbstukset eivät äsi-töisistäan,-
niin kat-ttomaksi
jplkaistä
aan. Pidämme jutun
rpeettomana ja hau-iiiän.
— Toimitus.
Bmsm
yysväen piiri-lain
kokous
singissä
la pidettiin Helsingin
. työläisurheilun . y k -
piiriedustäjain neu-
Kokonkseen oli
itajia melkein kaikis-rikunnista.
Edustajat
Heiksi työläisurheilun
nitean puheenjöhta-lun
ja PeräfPohjolan piirikunta,
Tähän: kokoukseen nähden oli yh
tenäisyyskannaHa olevalla ; työväen
urheiluväelläkin osaltaan mlelenklln
toa, sillä siltä odotettiin vastausta
siihen avoimeen kiireeseen, jonka
työläisurheilijaiii yhtenälsyysväki D-li
liittoneuvoston kokoukselle •osoitta­nut
tarkoituksella saada aikaan y h ­tenäisyys-
palautetuksi nykyiseen
sekasortoiseen;\ tUant&Eseen... .työläls-urheiftiylln
f^ts^lijuudeasa^ JöSa tilan­ne
on' syntynyt liiton Johdossa ole-:
vain kosti-pullistien; häikäilöinättÖ-män
toiminnan idtidp^tsi.
I/iiton jolibo oli koit^iikin onnlstur
nut masinbiniaan kokoukseen mie­leisensä
eaustajlston, eroittelemal
la kokonaisia piirikuntia liitosta jUtf-f
i ennen Icoköusta, ' päästämättä
näideh piirien edustajia 'kökolik-seen.
Liittoneuvoston kokous päätti hy­lätä
. tämän rehellisessä miele^äi
julkisesti tehdyn tarjouksen, päättä­en
sen sijaan smtaa erikoinen Julki-lausumaiv
jonka laatijoiksi valittlhi
Kiostlaiäfeh, ;J2Säk61äInen Ja Lyyti­käinen.
Näitten: laatima rälkeäsahai-
•nen kyhäys, jossa edelleen hyök-
IdUltllh' vasemimiiBtokannaila . olevia
urheilijoita Vastaan, hyväksyttllnkiii
sitten' Ttököuks^' kannaksia
Liiton "herrat olivat' siten tehneet
vielä kerran tyhjälksi työläisiurheili-jäln
yMyJsäeh eheyden' raicentami-seksi
Suomen t701älsurheilullikkeeäsä.
" ruiinakcelt
•^l» - 1 kap.
— 2 ma.
" p . hapantu-f^
c-
2 kop. Poril,^
pakiDÖhS.
*>o. !i»Jm soo
•pptlsiinuita j ,
«Oinen ksp, Po.
eri
UI,
Kay lan nyt aina Pttrlty janhoja ja
ölen tyytyrainen kaildkeen
leipomiseeni. >
("Kirjeitä Xidille" arkiitorta)
" K u u l i n kun enU naineo jutteii 'jiialioi«3a* Mar.
emtin luona t o i i n iluu» ja minä opin liflUi
Tiyriä asioiia. .
SenjalkVÄn olen kärUinjrt 'Parity* jaaboji j«
olen fcoMoainmt, etiä ne JittSrit { " t i u a mava
kaikiUe feipamiiiileoi. -
Tapatin ennen »jatell». ttS Ieipä|*itIiot. iotknt"
«aoorat 'Pnrity' Jauhoja 4eiJ>ij»nIiojk*f, •iSylyr lui- .
pauaa en»nc«j mani» tanti* jiirtin ftuOf
koin To5 litä layUSi lehoiä»*M.^ fUicaa^nyt
ajalaksrfJaoi aikai, «ttä *a|a< tonnian valmiatin
r e k i i n i ia m i i n a k < ^ a Purity jaiilioitla. Ko %
K.iaune Jojran keefeiatini, noin ln>ri»e -piHiä afö'
hemmin, oli se Vielä ytitä brrää ja tttöretu knin
uonirta . o t t a c M . ; ; - r , r- ^ *• ,.
Opin ayötkln etii Tazitf imahot ant altUia
rikkaat proteiniaU. «illa ne ortt nlnTcteUa p » - -
J>»i«a nhsoiata.' Kocka pidän, etti leipmntfeni on
traaa»iht«o<j.T *»,n—oIitiäd— ent _nrafoilmt_tei-an t ii.kt taJeäea-o."l e.n . V.a lUimtt 'Poritr*
Teidän nkas Bettjr,
Suomen fymäi^iauni-jaih
mestaruiis-
. kisat
- viime kuun 20 ja 21 päivinä suo­ritettiin
TunDssa työlälsurhellijoiden
mestaruuskilpailut palnissaL Osan­ottajia
oli mukana runsaasU, jou­kossa
huomattava määrä työläispal-nljoiden
valiojoukkoa. Yleisöä oli
kilpailuja seuraamassa kumpanakin
päivänä vähänlaisesti.
Kilpailujen palkinto järjestys muo­dostui
seuraavaksi:
Sarja alle 53 kg: 1) K . VaUo. K a r -
jalahden Ihme; 2) V. Lindholm,
Kotkan Riento; 3) K. Saarinen,
Kaarinan Jyry.
Sarja alle 58 kg: 1) H. Kärkkäi­nen.
Kemin Into; 2) M. Perttunen,
s:n; 3) M. Skytt, Tampereen Vei­kot.
Sarja aUe 62 kg: 1) P. Helistö.
Karihaaran Tenho; 2) A. Nieminen,
Salori Vilpas; 3) B. Lindman, s:n.
Sarja alle 67',-i kg: 1) Myrkky,
Helsingin Jyry; 2) V. Lahtinen, s:n;
3) Y. Koivula, Lahden Taimi.
Sarja alle 75 kg: 1) E. Virtanen,
Salon Vilpas; 2) T. Korhonen, E n ­son
Pyrintö 3) V, Ranne, Salon V i l ­pas.
Sarja alle 82»^ kg: 1) A. Niemi­nen,
Salon Vilpas; 2) A. Laine, T u ­run
Veikot; 3) J . Heinonen, Salon
VUpas.
Sarja yli 82».^ kg; 1) K. Ponsen,
Helsingin Into; 2) V. Laakso, Turus
Veikot; 3) E. Rosengren. s:n.
Ikämiehet alle 62 kg: 1) A. Kuu-sel£
i, iRIIhlmäen Kontio; 2> A. 8alo-neri,
Pietarsaaren Voima; 3) A. Joki,
Paraisten Ryhti. Tässä sarjassa oli
Salonen ensimälnen, mutta hävisi
uusintaottelussa mestaruuden Kuu­selalle.'
Ikämiehet alle 75 k g : 1) T., Kokko,
Helsingin Jyry; 2) Y . Oksala, K e ­min
Into; 3) V. Vuorinen, Malmin
Veikot.
Ikämiehet yli 75 kg. Tässä sarjassa
oli J . Heinonen Salon Vilppaasta
ainoa osanottaja. Hän paini tasol-tusottelun
Kokon kanssa saaden sel-kähävlön.
Ja näinollen toisen pal­kinnon.
Tähän seikkaan ^ n tästä lähtien
kiinnitettävä yhä enemmän huomi­ota-
Ön aika ryhtyä tarkastamani
kasvatammeko me käärmeitä po­vellamme,
jotka joskus voivat pis­tää
ja sen jälkeen madella vastus­tajien
leiriin. Maailman köyhälis­töllä
on ainoastaan yksi juhlapäi­vä,
joka nykyisen valtaluokan ta­holta
usein- muutetaan taistelun
päiväksi. J a silloin on jokaisen jo­ka
työskentelee omissa liikkeissäm­me
ehdottomasti oltava mukana
Omalla esimerkillään vetäfen työ
Iäiset tehtaista ja kaivannoista ka
duille, innostamassa ja auttamas­sa
tovereitamme, kas se on tehtä­vämme!
Meidän on ryhdjttäva toi­mimaan
siihen suuntaan, että
seuraavana vappuna saamme mu­kaan
kaikki puolueen ja sen lä­hellä
olevien järjestöjen jäsenet jo
omien liikkeidemme työläiset. —
H. E .
Teorian merkitys Iiiol;-
kaatelussa
Yleisöltä
Jälkijuttua yäpiin vie-to9^
Sudbiuryssa
mm
myy^t Co^petati^ Tradink AaKXjifttion of
Stt. Co-openiav6 iletchants' LSskim.
Vapun vietosta Sudburyssa on
jo aikaiBönimin mainittu Vapauden
palstoilla useampaankin '' kertaan
Se oli todellakin suufetnmöisin
Sudburyn historiassa.' • Canadan
Kommunistisen puolueen paikallis­järjestö
kyllä teki parhaansa jär­jestäessään
vappua, jakamalla Ien
tolehtisiä useammilla kielillä,' mutta
puolueen; voimat olisivat'' vi^la 61
lieet heikot'suurempaan vbimärinäy.
ISkseen ' ilmari ulkopuolista apua,
Tämäji ulkopuolisien avun anto
kauppalamme kovakalloinen' poliis
paikallisen rakin "Sudbury Starin"
avustamana. Djpniset' lähtivät liik-iieelle,
ei sadoissa niihkuin me olim­me
ajatelleet, vaan tuhansissa. Po­liisien
riehuessa painoi joukko edel­leen
j a edelleen kohti päämäärään­sä
— JBell-puistoon. Rauhallisesti
j a tyynesti, mutta päättävästi se
eteni;
Kaksi vastakkaista voimaa kohta­sivat
toisensa Sudburyn kaduilla;
vanha laahaava järjestelmä, joka
lermostuheesti riehuen koetti näyt­tää
mahtavuuttaan ja jonka sym-
}ooIina olivat poliisit — uusi v a l -
;aan astuva järjestelmä, rauhalli
sena, voitonvarmana, hymyillen;
tietoisena voimastaan, vaikkakaan
se vielä ei ole tarpeeksi hyvin jär­jestetty.
Tätä järjestelmää edus-ivat
ne työläiset, jotka reippaasti
astelivat Bell-puistoon päin. Puolue
saavutti täten ensimäisen huomatta­han
^oiton Sudburyssa.
Mutta vaikkapa näin saavutim-mekih
hjrviä tuloksia, on asiassa
hiyöskin toinen puoli jota kannat­taa
tarkastaa. Sö nimittäin, että
miten meidän omat joukkomme oli­vat
matkassa. Miten olivat puolue­jäsenet,
suomalaisen järjestön ja
osuusliilckeemme jäsenet j a henki-ökunta
edustettuna? Tähän voi­daan
vastata lyhyesti sanomalla:
lieikostL Samalla aikaa kun meidän
äänomalehtemnie kehoittavat työ-äisiä
kaivannoissa j a tehtaissa
askemaati alas työkalut j a lähte­mään
kaduille, suunnittelevat mei­dän
omissa liikkeissämme työsken­televät
henkilöt miten he voisivat
parhaiten päästä livahtamaan jon­nekin,
ettei vaan tarvitsisi mennä
haalille tai ottaa osaa kulkueeseen.
Toisille tuli kiire farmille, toiset
olivat jollain tavoin sairaana, osan
pysytellessä muuten pois järjesty­neiden
työläisten toimista. Mitenkä
me voimme' odottaa, että työläiset
kaivannoissa j a tehtaissa seuraavat
keboitustamme, kun ei työläisten
omissa liikkeissä olevat työläiset
kään tätä kehotusta noudata?. E i '
vät näytä hyvää esimerkkiä. Oliko
meidän Vapautemme edustettuna
yappukulkueessa 100 prosenttisesti,
lukuunottamatta toimitusta? Ei
lähelleljään! Entä Ck>-Optasin eri
osastot? Tästäkin farmarien j a työ­läisten
yhteisestä liikkeestä o l i vain
muutamia mukana. 3öa mistään
niin jiBuri tyoläistezi omista liik­keistä,
j a laitoksista tulisi lahteä
liikkeelle voima, joka. mielellään
j o i a tilanteessa haluaa toimia työ-
Iäisten yhteisen taistelun eteenpäin
viemiseksL
Heidän jotka näissä yhteisissä
Hildceiasä työskentelemme, tulisi n i ­la
muutakin kuin palkannauttijoi.
t a . . Meidän tulisi olla myöskin
taikelijoita.
Viime aikoina on kokonainen ryh­mä
Suomen vasemmistolaisessa työ-vacnlltkkeessä
toimineita yksilöltä
perustanut oman lahkokimtansa, Jo­ka
julkituo melkein kaikissa työvä­enluokkaa
koskevissa kysymyksissä
"edävän mielipiteensä". Käytän­nössä
tuon ryihmän onetiLslapset k a l ­kin
tavoin koettavat Jarruttaa luok-kataisteluamine.
Jos ei muuten, niin
herjaamalla työväestön luottamusta
nauttivia yksityisiä tovereita. Vää­rin
olisi kuitenkin tehdä sitä joh­topäätöstä,
että tässä yksinkertai­sesti
ollaan tekemisissä pahaslsuls-'
tcn riltelijäin kanssa Pikemminkin
on niin, että useimmat heistä ovat
teoreettisesti lilan vähän kehitty­neitä
Ja todellakin ajattelevat niin,
että he ovat niitä messlalta, jolta
Suomen työväenluokka vapautuak-|
seejj nyt tarvitsee. Tämän suun-:
nattoman harhaluulonsa Johtama­na
he ihyökkäävät ankarasti työvä-':
enliikkeemme nykyistä suuntaa vas-'
taan ja kirkuvat epätoivoisen roh­keasti,
•hätähuutöjaan theltä kohtaan
harjoitettavasta «diktatuurista. H6
vaativat itsepintaisesti "arvostelun
vapautta", ja sikäli kuin heldäa
"vapaita arvostelujaan" on Julkl-i
suudessa näkynyt, sikäli voidaan he­t
i todeta, että ne ovat todellakin
vapaita kaikesta arvostelusta, i i i
Teoriat ovat harmaita! Tuollai­set
IskulauseDt ovat Jokapäiväisiä
noiden "arvostelun vapauden" rita­rien
sUussa, Va1|\ toiminta, Ä valb
volniW?l;1Jatl^is^/: !tuojl&at{^
Niin he laskettelevat mitä kultaf-simpla
fraaseja. He vetoavat oikein'
Marxin ..ja, Leninin lauselsIiiK^ Lau-sulhän
\ MQaöfJIiiikuluisassa S Msmn
ohjelman. ÄTVos^lilssaan, että jokai­nen
ask|y^(}i^]^ia,;lilke|t|; on tär-;
keämpää Kulh tusina ohjeimla. Täi-lä
Marxin lauseella perustelevat op<
portunistimme täysin. periaatteeton-:
ta, hapuilevaa toimintaansa. Hq. sa'
laavat tässä kuitenkin eräitä tär­keitä
tosiasioita, joista on syytä
muistuttaa.
Tällaisia yhtenäisestä luokkatais­telun
pohjalle rakentuvasta teorias­ta
poikkeavia pyrklmjteiä on ol­lut
usein kaikkien maiden työväen­liikkeessä.
Niistä Ja niiden tulok­sista
on kansainvälisellä työväen­liikkeellä
iq historiallisia kokemuk­sia.
Ottakaamme csimct^kiksi kriisi
Venäjän sosialidemokraattisessa
liikkeessä tämän vuosisadan alussa.
Siellä esiintyi eräs suunta, joka
samaten kuin nyt meidän opportu­nistimme,
vaati "arvostelun vapaut­ta'*,
syytti vallankumouksellisia teo­reettisesta
kaavamaisuudesta Ja dok-maattlsuudesta,
koettaen kaiken voi­min
hajoittaa työväenluokan .voimia
Ja repiä maiidollisimman paljon
työväestöä pois vallankumoukselli­selta
kannalta.
Lenin kirjoitti silloin kirjasessaan!
'Mitä tehdä" m.m. seuraavaa:
"Näemme siis, että lennokkaat
fraasit ajattelun kangistuttamlsta
vastaan verhoavat vain avuttomuut­ta
teoreettisen ajattelun kehityk­sessä.
-Venäläisen sosialidemokratian
esimerkki kuvaa erittäin havainnol­lisesti
tuota yleiseuroopalaista Ilmi­ötä
(jonka myöskin saksalaiset mar­xilaiset
jo aikoja sitten ovat toden­neet),
että kuuluisa arvostelun va­paus
ei merkitse teorian vaihtamis­ta
toiseen, vaan vapautta Jokaisesta
yhtenäisestä ja perin pohjin ajatel­lusta
teoriasta, että se merkitsee
eklektlsismia*) ja periaatteetto­muutta.
Ken tuntee jossakin mää­rin
liikkeemme todelllÄta tilaa, hä­nen
. täytyy tietää, että marxismin
laajaa leviämistä seurasi vissi teo­reettisen
tason aleneminen. .Liikkee­seen
liittyi sen käyj^nnölliseh mer­kityksen
ja käytännöllisten menes­tysten
puöleensavetäminä, el lain­kaan
vähän väkeä, joka oli teoreet­tisesti
sangen vähän tai el en.sin-kään
kehittynyt. Siltä voi nähdä
millaista tahdikkuuden puutetta
"Rabotscheje Djelo"*') osoittaa,
kun se toistaa riemuitsevin elein
Marxin lausetta; "Jokainen askel
todellista liikettä on täi&eämpää
«tettu hänen Gothan ohjehnaa kos-
Jtevasta kirjeestään, niissä hän jyr-
Itästl tuomitsee periaatteiden muo­dostamisessa
suvaitun eklektlsismin
ijos kerran täytyy sopia — kirjoitti
l^Iarx puolueen johtajille — nlhi
tehkää sopimuksia liikkeen käytän­nöllisten
päämäärien toteuttamisen
nimessä, mutta älkää suvaitko pe­riaatteiden
kÄipustelijoita, älkää
tehkö teoreettisia myönnytyksiä."
TSmä oli Marxin ajatus. Mutta
meillä löytyy väkeä, joka on touhus­sa,
alentaakseen teorian merkitystä
Mnen nimessään.
Ilman vallankumouksellista teo­riaa
el voi olla vallankumouksellista
liikettä. Tätä ajatusta el voi kyllin
painostaa aikana, jolloin muotiUi
tullut opportunismin saama yhtyy
käytännöllisen toiminnan ahtaimpi-en
muotojen puolesta Intoilemlseen.
Turhaa on suomalaisten "arvoste­lun
vapauden" ritarien vedota Le­niniin
puolustellessaan yhtenäisestä
j a perinpohjin ajatellusta luokka-taistcluteoriasta
vapautumispyrkl-mystään,
julistaessaan teorlojen
kankeutta ja harmautta sekä suosl-tellcssaan
keskinäisten riitojen vält­tämisen
tekosyyllä työväestöUekin
toimintaa, joka ei olisi ainoastaan
vapaata arvostelusta Ja teoriasta,
vaan ennenkaikkea vapaata vallan­kumouksellisen
teorln mukaisesta
toiminnasta. Lenin vastusti aina sel­laisia
Marxin väärentäjiä, kukisti
heidät perinpohjin ja esti siten Ve-
Xi&iän sosialidemokraattisen puolu-eien
suistumasta samaan suohon, jo­ka
Lännessä nieli maailmansodan
aI6:ana useat "suuret," Ja "yksimle-
Iset" puolueet.
Suomen työväenliike on nykyisin
melkein samanlaisessa valheessa
kuin Venäjän työväenliike tämän
vuosisadan alussa. Käytännöllinen
toiminta on vienyt ei ainoastaan
työläisten, vaan toimltsljalnkln ajan
ättäen teoriat taka-alalle. Seura­ukset
siitä näkyvät.nyt. Kokonai­nen
ryhmä ennen mukanamme ol­leita
viittaa kintaalla "ismelhln" ja
•llsmeihin", teorlolhhi, erittäinkin
vallankumoukselliseen teoriaan. Ja
kun leniniläisen käsityksen mukaan
liinan vallankiunoukselllsta teoriaa
el voi olla myöskään vallankumouk­sellista
liikettä, niin on ilman muu­ta.,
selvää, että tinkimätöntä sotaa
kainostelun vap'auden" saarnaajia
vastaan on jatkettava niin kauan
kulh heidän lahkoii^U on «häjohriut
kokonaan- alkutekijöihinsä.' Taistelu
luokkataisteluteoriamih© västuetäjla
vaataan-,ei,,riW>lUtttP^;.(rii^W.;
kuten opportufii^.^t sitä ^ pilkittävät,;
vaan liikkeemme tilan aslaliistä tar-.
mikimj' a^tnl^mm^ '•kmhtW%\
liiMemiriÖ'MeeriMlö'; xiU^ffi'vblttöi-',
ihlri^iöhtäAilsJeÄli'-^ •• ^ " - ^ -M-^iitr. j
-rr-.'— Tnrrr
•Ml 1)1
1, t'.)J»jHt
[•nd f. t
J0
Suomen pien-talonpojilla
on
laiin tusina öhjehnia" Näiden sa­nojen
toistaminen teoreettisen ha­janaisuuden
aUEäkautena on samaa
kuin jälmätessään »
tahtoisi huiitaa:'TiOppmnato Jo-noalT
Sitäi^tsi on^^M 'sanat
*) Oppia, Joka otn, valikoivaa, hy­väksyy
kaikista opasta sen, mikä
nite^ on hyvää.
Venäläisten ekonomistien, pp-pcnrtunlstisen
iuunnlm, I ^ t i niihin
Toisena pääsiäispäivänä pidettiin
Ry. Koiton talossa Helsingissä koko
maata käsittävä pientalonpolkaln
neuvottelukokous.
Kokouksen avasi Oulun läänin
pientalonpolkaln komitean puolesta
Fr. Huurre, Muhokselta, huomaut­taen
puheessaan ensin, että alkusy­säyksen
pientalonpolkaln komitea-työlle
on antanut Pohjolassa v. 1928
sattunut tuhoisa kato. Toimintaa on
sen jälkeen Pohjols-Suomessa edel­leen
jatkettu pitämällä pientalon­polkaln
yleisiä kokouksia. Joissa on
pohdittu yhteisiä asioita ja päätetty
niiden johdosta. Helmikuun 7 pnä
pidettiin laajempi edustaljakokoas,
jossa .Idätettiin Järjestää koko maa­ta
käsittävä plentalonpoikain neu­vottelukokous
komlteatyön kehittä-mi-
seksl koko maassa.
Edelleen on Oulun läänin pienta­lonpolkaln
komitean toimesta kerät-,
ty m.m. tilastoja karjanrehun Ja
siemenen sekä apulantojen y.m. tar­peesta
Pohjolassa. Näistä tilastoista
.selviää, että pientalonpojat elävät
hyvin ahtaissa oloissa. Esim. maini­ten
tarvittaisiin yksistään yhdeksäs­sä
Pohjolan Jcunna.ssa siemeneksi
kauraa 34,284 kg, ohraa 34,641 kg Ja
väkilarmotteita lähes 100,000 kg.
Pientalonpoajt ovat jo kuitenkin en­nestäänkin
tavattomasti velkaantu­neet,
joten he eivät veloillakaan • voi
enää hankkia näitä tarpeita. Han­kittujen
tilastojen perusteella on a i ­komuksena
tehdä valtioneuvostolle
anotouksla pientalonpolkaln autta­masta
varten. Tilanne plentalonpoi­kain
keskuudessa on muuallakin sä-manluontoinen,
joten yhteistoiminta
on heidän kesken tarpeellista asian
aufctamlseksL
Avauspuheen jälkeen valittiin ko-kciikseii
puheenjohtajaksi Huurre
Muhoksesta Ja sihteereiksi Kankaan-raiita
ja Viitanen.
Seurasi valaiseva selostus Berlii­nin
"talonpoikalskongressista.
Kansaiiedustäja A. Riihimäki esitti
.sen jälkeen alustuksen'
maaialonskyBymyfcsestä
josta .sukeutui laaja keskustelu, jos-
-sa todettiin, että asutuslain nojal­la
isaadut tilat ovat nälkätUoja, jol­ta
alinomaa joutuu pakkohuuto-kaun70)
jen alaiseksL Siksi onkin
maameformikysj^ksen ratkaisu
sanjgfen kiperä. T^lonpolkaisto ei ole
vielä : järjestäytynyt etujaan valvo­akseen.
Viitanen (Nurmijärveltä) puhui
ipjenitaJöftpoBsalstonl ulkonaisesta
vauKisiiumisesta. SlsäUäpäln ovat ve­lat
iMliijäavät. 11 tuhattakttt eräällä
pienviljelijällä korkomenoja. Metsä
puhdas. Velat ylivoimaiset. Äyrit ko­hoavat.
Tästä syystä on vasemmls-tolaistumlnen
käynnissä äärimmäi­sen
kurjistumisen seuraamuksena.
Salo: Vain pankklpääoma hyötyy,
eduskuntalain reformeista.
Keskustelussa lausuivat edustajat
hyväksjT^änsä työväen ja pienvil­jelijäin
eduskuntaryhmän lyön. Ryh­mä
on taistellut suurta yllvolmas •
vastaan, paljastanut porvariston a-sutuspolltiikan
humpuukin.
Asia lähetettiin valiokuntaan.
Maatalouspnla
Alustuksessa todettiin ostokyvyn
aleneminen suuren työttömyyden
takia. Kapitalismin tarkoitus saada
kinnlttää pääoma mahdollisimman
korkeatuottoisena pienvlljelykseen.
Verokuorma on kohonnut kolmin­kertaiseksi.
Maatalouteen kiinnitetty
pääoma on noin 13 mlljaardia mark­kaa.
8 miljardia on velkaa. Maare­formit
ovat huomattavasti lisänneet
kurjuutta.
kokous totesi, että talonpoikien
maallmankatsomu.s on ristiriidassa
luokkakysymykscen nähden.
Palkkatyöväen ja talonpojan yh­teistyö
on ainoa ratkaisuun Johtava
keino. Kommunlstlkauhulld on koe­tettu
pitää nämä joukot erillään.
Salo: Ilmajoella toistasataa velka­kirjaa,
Jotka Jo 6 kk. sitten oUsl p i ­tänyt
maksaa. Säästöpankin kam­reeri
takana. Kalkki samassa nipus­sa,
toistensa takaajina. Etelä-Poh­janmaankin
talonpojat ovat velassa
korviaan myöten; Ristiriita on hir­veä
työn.ja pääoman välillä.
Ketola (Nakkilasta) kertoi pienta­lojen
kalliista perustamiskustannuk­sista.
Tolmintamuonikysymys
Ranto: Pohjols-Suomessa toimivat
talonpoikain komiteat. Mitään muu­ta
puoluetta el haluta. Koko maa­ta
käsittävä keskustoimikunta saa­tava,
samoin kyläkomlteat Ja lää-nlnkomitea.
Salo kannatti ehdotusta.
Vesterlund ehdotti Oulun 1. kes­kuskomiteaa
koko maata käsittäväk­si
komiteaksi.
. Sanomalchtlkjrsymykscstä
esitti Huurre: Omaa ticdonantoleh-teä
on Jo suunniteltu. Piti lehteä
välttämättömänä. Saatava sellahien
lehti. Joka todöllä'talönpolklln me­nee.
• •<'^.^- : •
Vtesterlundi > TeolUsuustyöväestön
lohdet Joutuvat käsittelemään! pää-
^ l a ^ a ,omia kysymykfliään. On,,lä­hesty
ttävä ' talonpoikaa toisin tavoin
kuiri tybväeslöU. Lehteä varten öllkl
perustettava • yhilö ja osakemyynti
aloitettava. Ensin näytenumero ja
varmuus^ on<*oltava julkaisun tnoh^
dolllsuukflista.
Salo pltl.uudpti; lehden'perustamis
fa\.tarp(^^,t^flifna. f.
'Kaukoranta oli uuden lehden kan
tim.'""- • •
'ttänlä puolusti lehtlkysyrayjitä.
> Miettinen- oli lehteä vastaan, kat
soen sen hajjuilukslj -,: !
Taimi.puolusti lehden perustamis­ta
sen takia, että , talonpoikaiston
suorittamat synnytystuskat lehden
perustamisen suhteen ovat suuri
merkitykselliset jatkuvalle järjestö
työlle.
Viitonen: Omista tarpeista lähte
neenä lehdellä on suuri merkitys.
Kankaanranta kannatti lehtihan
kettä.
Koivu katsoi tarpeelliseksi uskal­tautua
lehden perustamisen tielle.
Happonen painosti, että jos lehti
perustetaEuikln, on sen suunta aina
pidettävä selvänä.
Ranta: Tämä kysymys on vietävä
joukkoihin. Kun se sitä tietä lähtee
niin menestyminen on varma.
Miettinen rftyöasl lehden perusta­misen
tarpeellisuuden, kun se vain
kulkee suoralla linjalla, jotta ci r u ­pea
matkimaan porvari llsla plen-viljelljälohtlä.
Lehtikysymyksestä kokous keskus­telun
nojalla päätti, että kysymys
on vietävä Joukkoihin ja slejtä läh­teneenä
talonpoikaistö sen omak­seen
tuntien antaa lehdelle elä­misen
ja nienestymiscn mahdollisuu­det.
Nähi on talonpoikaisten omal­la
lehdellä mahdollisuus saada laa­jemmat
työtätekevät talonpoikais­joukot
mukaan. V.a. maatakäslttä-vän
keskuskomitean tehtäväksi jäi
lehteä varten tarvittavan osakeyh­tiön
perustaraispuuha ja osakemcr-klntöjen
Järjestäminen.
Talonpoikafskysymyksesiä
hsrväksyttiin sitten valiokunnan esi­tyksestä
seuraava päätöslauselma:
Talonpolkabton maatakäslttävä
neuvottelukokous toteaa sos. työväen
ja pienviljelijäin eduskuntaryhmän
toimineen työtätekeväin talonpoikain
oikeuksien puolesta varsin ansiok­kaalla
tavalla m.m. tarmokkaasti
taistellen ralvauspalklntojcn puoles-että
maataloudessa valUtseva pula
on oleellinen osa yleisestä kapitalis­min
pulasta. Joka Ilmenee Jcansaln-väl.
mittakaavassa.' Sokea voitonta
ta ja monilla muilla alötteUla, jot­ka
suuriÄäoman edustajain vastus­taessa
ovat kuitenkin tulleet hyljä­tyiksi.
Katsoen nykyiseen tilanteeseen,
sekä, siihen, että porvarillisten puo­lueiden
talonpoikaispolitiikka on
johtanut työtätekevät talonpojat
suunnattomien taloudellisten vaike­uksien
eteen, kehoittaa kokous maa-takäslttävää
talonpoikain komiteaa
suunnittelemaan . talonpoikaiskysy-myksen
ratkaisua nykytilannetta ja
työtätekevien etuja j a oikeuksia vas­taavalla
tavalla,
Haatalouspiilasta
hyväksyttiin valiokunnan esityksestä
niinikäun setnraava i^ätösiau.selma:
Työtätekevien talonpoikien maata
käsittävä iieuvottelukokous toteaa.
voittelu on luffliut äeUalsen tUan-teen,
että sen seuraukset' alkavat
kaikkialla näkyä. Tässä voiton ta-
/olttelussa on keskeisintä osaa txäy-
'«llyt flnanssikapitalisml lukematto-nlne
kauppapankkeineen ir.m. luöt-
;olaltokslneen. Työtätekevä talonol-caisto
on täten luottoa etsiessään
joutunut täydfelllseen rllppuvalsuus-isemaan
> kapitalistisista luotonanta­jista.
Se on siis aivan luonnollinen
leuraus maataloustuotannon Ja «y-
*cj'lsen korkean korkc&ännan väll-
>estä suhteesta. Kun n.s. kirjanplto-
Uiloiua on ^saatu aktUvlpääömalle
korkea alle 3% ja esim lyhytaikai­sesta
veksellluotosta on maksettu
korkoa 13—15%, jopa ylikin, on se
johtanut automaattisesti siihen, että
monin palkoin talohpolkaisto on o-malsuutcnsa
omistajja vain muodol­lisesti,
todellinen asiallinen omistaja
on kapitalistinen luotonantaja. K un
sitäpaitsi maataloudessa tarvittavien
teollisuustavarain ja maataloustuot­teiden
hinnat ovat keskenään siinä
määrin epänormaalisessa suhteessa,
ettei maataloustuottaja — jolla on
yli oman tarpeen jotain myytäväk­si
— saa läheskään selloista hin­taa
tuotteistaan, Joto hän Joutuu
talouteensa ostettavien tavaroiden
maksuna suorittamaan, on se perus­ta,
johon talonpolkalstalous ^raken­tuu,
muodostunut kestämättömäksi.
Kun tämä kapitalismin pula Ja
een oleellisena osana maatalouspula
J(>htuu liikatuontannosta, joka aihe­uttaa
työttömyyttä ja siten Jatku­vasti
alentaa ostokykyä, el porvaris­to
voi löytää pelastuskeinoja edes
tilanteen hoipoittanilscksl, puhumat­takaan
perinpohjaisesta, muuttami­sesta
työtätekevälle talonpolkalstol-
Ic edulliseen suuntaan. Näistä pelas­tuskeinoista
mainittakoon m;m. por­variston
tullipolitiikka. Porvaristo
yrittää tulllsuoijelu'slainsäädännöl]ä
lelpoittaa talonpoikaisten vaikeata
olotilaa. Mutta kuten sanottu, tämä
keino on hiahdoton pelastajaksi sil­loin,,
kun työttömyys lisääntyy ja
sen 'kautta aiheutunut ostokyky ali­tuiseen
alenee. £1 myöskään amnia.
tiilinen neuvontatyö sinätLsä, ellei
ftalonpolkalsto saa yhteiskunnan
taholta taloudellista tukea, talon-polkaistoa
pelasta taloudellisesta hä­viöstä.
Päirivastoln • porvaristo : pyr­kiikin
ammatillista n,tneuvontatyötä
väärin käyttäen sokaisomoah työtä­tekevän
talonpoikaiston näkemästä
olotilaa sellaisena ktiln se ilmenee
monlBsa eri muodolsstian kapitalis­min
vallitessa. c
Talonpoikien tolmlntamuotoky-
• 'myksGsiä' ; •
hyväksyttiin samoin valiokunnan e-sltyksestä
päätttslaaselma, jossa Me-tUttiln
^ kanhattamaan pientaionpol^
kain koraltealn perustamista' kaJic-fcoko
Caaadaa wita '
«elia koaln«ia telit&nä; . s ^ ^
aeja - maflTJatQsta Yairten ?
ban ta! maiudle» vahvistaa
joja. käännöksiä T*BI.* fiebrittfft:
rintk- ja mnita Soomea *
Btin kohdistavia asioitab^
Osoite:
Room 818 ^
ComoUt* GesKrm] « f Fi« l r a £ ^ \ ^
1410 Stanley mreet, HoBtR«l/<|i
(Corner.tSt. Ca^tbatiue Mä
AKSELI R A U A N H E ^ ^ ^
IdsSksi on-Suomella :^iurt*S#
Canadassa: iConsult Iiiääi::^^.^M0rM
te. Port Artihur, Ont;^7 Ä ÄAÄiatlK
Saarimäki, 319 Bay S t , T<W0Bt<^^
Ont. - r - H. P. Albert HermanaÄi*
479 Main St., Wiänip€g" MaW?-Ä V
Thomas Fransai. Box l i , - Copgmg:^
Cliff, Ont —- Charles E . M«glit»¥MS
jwn, 64 Dock St., Saint JohiiiffÄ?^^r^^
— G. W. Tömroov 651 How« S^, '
Vancouver. B.C. ;
. : , . ... • ; v^r^^f^ssÄ?
ktin kyllin ja kuntiin, -kutenahis^v
tuksessa jo esitettiin- K»mtiakSslt4
täväin komiteäln lisäksi on perusteta'
tava lääniä käsittäviä k^hiteöita^;
missä niitä ei ole, jä koko maati ifiT-"
slttävä komitea, jonka fehtäArIä ilioL^:
täiseksi hoitaa Oulun läänin i^ea*
talonpoikain komitea. :
Kokouksen päätöksistä päätettiior
Ilmoittaa Berliinissä toimivalle "Eti -
ropan työtätekeväin talonpoikain
komitealle. - ^'••'•^••r.
Samalla * keholtettlln v.a. maata»:
käsittävää komiteaa liittymään. Ihxg
ropan Talonpoikien' keskuskomiteani
alaiseksi Järjestöksi. > ,
Toiminnan rahoiloskysyniys
Vesterlund ehdotti käännyttävä!
edistysmielisten osuuskauppojen pixchr
lecn, joilta pyydetään lahjoituksiin:
— Kannatettiin.
Kankaanranta katsoi raboltusksr-^
symykseri kuuluvan kyläkondteoflib
J-n.e.-. : xM^^'-
Tammi ehdotti pyydettäväksi mjn;
yleisistä maatalousmäärätaäbista - ar
vustusta eduskunnan ja maatalous-mlnlsterlön
kautta, katsoen, että ko-miteatjrö
on maataloudellista järjesr
tötyötä Jos mikään. Tätä kaimattl
Riihimäki ja Happonen. Bapponitti
esitti, että kuntain puoleen <m
käännyttävä. Osakemerkintää
hyväksi mmmr,i mm
' rahoitiisfeysymi^K-sen
yhteydessä. ' '[IXi^M
Vesterlund keholttl maatakäslUa-*
vää komiteaa oma-alolttelsUn toi­mintaan.
— Hyväksyttiin, T. *
V|Vfcokpul^n lÄättäjälspuhecssa lattf
sul Tammi, että kokouksen osanö||
tajaln velvollisuutena on nyt tehdS
parhaansa plentalonpojkalji,vtolnjfitlj
nan Järjcstäimlsekst fcokoultsessa lehji
tyjcn vWitäti"^ perusteeUa. mk
incnetcllbii' 'v6ldaan köidulöJfth työltft
'ddottaä'hyviä i-uldcsia* ftyöföteke?!^
talonpoikain asiaörtvriiahdcn. lUAinii
VARMA, NOPEA APU^ *
IfeDnetaudille, j M i i n k i T i i l l * . - ' ,'
jiermQtaadllile,
etäucfillie,
faermotulehdnluAUa
Hankkikaa 60c tai |i:OOiaatÖcko ^ .1
Templcton's Rcumatic CaptMI»
teidän kauppiaaltanne tai laticifi' ^ ^
täkää 10c, runsasta koelähetystä '
varten. Tcmplctons, 122' |Cing St'. ^
W., Toronto 2, O n t , .
TEMPLETONS RHEUMATICCAPSULES