Vapaus, May 9, 1930

              Bivu2 Perjantaina, toukok. 9 p:nä — Fri., May 9
V A P A U S « M , O M . . JkaSUUM, j i M
~ VAPAtS Oib^y '" , ^ .
Hmmt OfOtm (Jok » « k , mä>enimmcmu. tu.) VOt-Eiiut U6W^
y j t. w. »AHM,
J M « M »OJaiB .Mk4kiMB 4 M « M M M U «saiaaiMM ^ I f l t M M n M ) , kbftoakM «rf<IlM«
itfotsef fi^ff^iöf i!frä!inf äi^Qlhadestaan
No. 109 _
K&ten syy?
Suurelta enemmistöltään Jcatoo-lilaisessa
Quebecin maaltunnassa
on lainlaatijakunta kerta kerran
perästä hyljännyt esitykset ääni­oikeuden
myöntämisestä naisille
maakuntavaaleissa (dominion- eli
- yJoiscanaJalaisissa vaaleissa on
tiaisilla nykyään yhtäläinen ääni
oikeus kuin miehilläkin). Me roh
kenemme väittiiä, että vika on si-icJKläisisaä
naisissa itsessään. Eivät
ole ryhtyneet asiaan kyllin ter
tnokkadsti, taikka on heillä liiaksi
'^lampahan luonto."
Heidän rohkaisemiscksecn ker-r,
omme, että meillä täällä Ontari­ossa
on semmoinenkin perukka.
Jossa yksistään naisilla on äänioi­keus,
ja miehet saavat katsoa pääl­t
ä— vieläpä sen perukan tär­keimmässä
asiassa. Alutta ne nai­set
osaavatkin valvoa oikcukuiaan,
niinkuin nykyaikaisen naisen tulee.
lähellä St. Tbomäs-nimistä
kaupunkia on Oncida-intiaanien
a^Uttia-alue, jolta tämä juitu on
lähtenyt. Ikimuistoisista ajoista
on heimopäällikön ' valinta ollut
nffldtcn yksinoikeutena. Tosin siel-
IS on heimoneuvostokin, jonka
vaaliin miehet saavat osallistua
Mutta ainoastaan naisilla on ollut
oikeus ratkaista, kenelle kuuluu
"päällikön*^ mahtava arvonimi ja
«itM seuraavat korä^ft jiihiajiuyu
y.m. arvonmerkil. Ja se oikeu.'
tulee heillä edelleenkin olemaan.
Äskettäin yrittivät heimon mie
het tehdä tenän tuota "akkavaltaa'
vastaan. Ai^itatsiooni alkoi kyte
mään ja lämpeni vihdoin niin
kuumaksi, että intiaanivirastosta
Ottawasta täytyi lähettää mies pai
kalle pitämään heimokökousta.
Syvä äänettömyys vallitsee sen
suhteen mitä kokouksessa tapahtui
Ainoa mitä on vuotanut sivullisten
tietoon, on se, että eräitä puheita
siellä oli pidetty intiaanien omalL<
kielellä. Ja arvaamalla voimme
panna, että nuo puheet tulivat nai­silta
ja luultavasti olivat liian
voimalliset englanninkielellä tul
kittavaksi. Olipa kuinka hyvänsä,
se mitä he sanoivat, tckivät^tai uh­kasivat,
riitti tähän asiaan. Miehet
luikkivat ulos kokoushuoneesta,
riisuivat sotapäähineensä j j i , toi
vottavasti, palasivat töihinsä, sa^
maten kuin se viraston edustaja
kin pöytänsä ääreen Ottavaan. In­tiaani-
urhot näyttävät tietävän yh­tä
hyvin kuin heidän valkoisetkin
veljensä, ettei ole viisasta lähteä
'nousevaan jumalan-ilmaan".
Niin että on tässä avarassa Ca­nadan
maassa toki yksi paikka,
jossa; naimilla on Itai^^ki valta ai­nakin
yhden muun miehen suh­teen
kuin oman''miehensä.
vCandhin Vangifeemincti
XSff Britannian hallituli^^iji, nejbty'
vti0et]t arvioidessaan .hänen oioli^-
nuinsa - mielcnosotukscn vaikutusta
Intian väestöön.''Hallitus <> luuli
koko homman kuolevan itsestään,
|08 faallitus ci osota sille iiiin suur­ta.
Siup|aioi£i,' cifö|ej^;'
, l^andiUn. Mutta, liikf? sai suutem-pW
kantavuutta- kiiiii oli btk^sut-tt),
ja nyt Gandhin vangitsemisella
hallitus tunnustaa laskeneensa vää-t
i t i .
^Hallitus ei vanginriiut Gandhia
hJBil hänen lähdettyään yliyttamään
kaosaa xikkomaan Britannian hal­lituksen
antamaa suolanteko-kieK
t<iia *— joka on samaa kuin koti-ftolton
kieltäminen eräissä maissa^
iitin tärkeän tulolähteen kuin vii-naiipoIttQ-
monopoolih säilyltämi-aeksi
hallitukselle — peläten hä-aed
vangitsemisestaan aiheutuvan
ttthoisampia seurauksia kuin hänen
agttatsioonistaan. Siinä arvelus­saan
hallitus ei näytä erehtyneen,
ja on kaiken varalta ryhtynyt ta­vanmukaisiin
verilöyly-suunnitte-luihinsa.
Mitä Gandlii oikeastaan vaa*
tii?
Ei suuria -— ei mitään muuta
kuin että Britannian **työyäenhal*
lilus" edes jollakin tavalla, osot-laisl,
OIAovama pitää lupauksen it-
6ehallinnon myöntämisestä IntiaU
le. Intialle on moneen kertaan lu-vatlH
*'dominionin"-asema (saman­tapainen
kuin esim. Ganadalla ja
Irlannilla on) mutta sch töteutta-mista
on vitkutettu sillä veruk­keella,
että Intia ei vielä ole "kyp­synyt"
itsehallinnolle— sania ve­ruke
mikä Yhdysvaltain hallituk­sella
on lupaamansa Filippiinien
itsenäisyyden lyk)(äätniseksi epä­määräiseen
tulevaisuuteen.
Intian varakuninkaalle vähää
önhen vangitsemista lohettämäs-
B ä ^ kirjeessä Gandhi nimeatomaan
ylittää, että hän "ci vaadi Intian
itsehallintoa ' heti toimeenpanta­vaksi,
vaan een tunnustamisia jo
ennen neuvotteluihin ryhtymistä
siitä. asiasta." Julkaisemme tässä
muutamia kuvaavia otteita Gand-i
i i t i kirjelmästä: :- ' . . ' .
'**Vaikka pidänkin Britannian
hallintoa Intian kirouksena, en aio
vahingoittaa ainoatakaan englanti­laista
enkä mitään laillista yritys­tä;
mitä hänellä on Intiassa. Ym­märtäkää
minua oikein. Vaikka
pidänkin hrittiläistä valtaa Intias­sa
kirouksena, en silti ajattele
eflglantilaisten yleensä olevan pa­hempia
kuin mikään muu kansa'
mailmasso. Minulla on onni pi­tää
tiseita etjglantilaisia parhaimr
pioa ystävinäni. Suuri <)sa siitä
tnitä tiedän iritliläisen vallan tur-mioIIisuulJc
»ta, on säälii sellaisien
rehellisten ja rohkeitten .englanti­laisten-
kirjoituksista, jolka''^empi-mätta
ovat paijflstaneet epäniJeHyt-;
tayän totuuden brittiläisestä ko­mennosta.
"JVliksikä pidän brilliläiatä val­taa
kirouksena? Se on köyhdyt-tänyt
Intian mykät miljoonat yhä
kiristyvällä riistojärjestelmällä se­kä
tuhoisan kalliUcsi tulevalla 80-
tilaaUisella |a siviilihallinnolla,
jota maa ei mitciikääp voi kestään
Se on saattainut meidät poliittiseen
orjuuteen; se on kaivanut perus­tukset
sivistykseltämmc, ja riisu-roaUa
meidät aseista saattanut mei­dät
henkiseen alennukseen. Sis^äi-sen
voiman puutteessa meidät täl­lä
milt'ei täydellisellä aseista-rii^
sumisella on saatettu raukkamai­sen
avuttomuuden asteelle.
"Samaten kuin monet inaainie-histäni,
olin ollut hyvässä toivossa,
että ehdotetut neuvottelut johtaisi­vat^
suotuisaan ratkaisuun, mutta
kun te suoraan ilmoititte, että ie
ette voinut vakuuttaa, enempää
kuin Britannian ministcristökään
ennakolta sitoutj^a hyväksymään
täydellisten dominionin-oikcuksien
antamista Intialle, ei kyseessäole-villa
rieuvolleluilla päästä siihen
ratkaisuun, johon pulmva Intia tie­toisesti
ja mykät miljoonat liedol-toraasti
pyrkiyät.
*Turhaa on ollut tässä yhteydes­sä
puhua siitä, ellei muka sovi
mennä sitoumuksin, ennenkuin
parlamentti on asian ratkaissut.
On kylliksi esimerkkejä tapauksis­ta,
joissa Britannian ministeristö
ennen parlamentin päätöstä on si­toutunut
ottamaan jonkun asian
ajaakseen.
"Calcutlan kongressin päätös
Intian itsenäisyydestä ei tarvitse
teitä pcljättää, jos teidänkin il-,
moituksessanne käytetty sana "do-minionin-
asema" käsitetään ylei­sesti
hyväksytyssä merkityksessään.
Eivätkö vastuunalaiset briltiläis^
valtiomiehet ole tunnustaneet, että
*dominionin-asema' tarkoltaa oleel­lista
itsenäisyyttä? Mutta minä
pelkään, ettei ole ollut todellista
aikomustakaan myöntää sellaista
dominionin-asemaa Intialle l lähitu­levaisuudessa."
Ja tuossa viimeisessä otaksumas­saan
Gandhi epäilemättä on aivan
oikeassa.
Ohion vankilanpaloäta, j o ^ va
hujlään 320 vankia paistui koppei-hin.
«a, ei voi syyiiaa muita kniin
Ohion valtiota ja sen huolimatto­mia
ja saamattomia viranomaisia:
Vankila oli jo sadan vuoden ikäi­nen,
rakennettu 1,500 vankia var­ten;
nyt niitä oli sinne sullottu
t,900. Kerran ennenkin oli samas­sa
vankilassa ollut tulipalo, jossa
myös oji hirveä ihmishenkien huk­ka,
mutta mitään ei tehty epäkoh­tien
korjaamiseksi. V:n 1929 van-keinhoitoyhdistyksen
käsikirjassa
mainitaan, eitä ahdinko tässä van­kilassa
oli pahempi kuin missään
muu-s^a maan isommissa vankilois­ia,
ja ellä vankien kohtelun suh­teen
siellä oltiin vanhanaikaisem­malla
kannalla kuin useimmissa
muissa rangaistuslaitoksissa. Toi­sin
sanoen, tuo vankila on vuosia
ollut rikkaan ja mahtavan Ohion
£lain pitää yVä. taantomukseBisissi
amsiattiimioissa. Er^^oista muistiin­panoa
on pidettävä tästä tvöstä. >
2. E d kfBiisissä JotikkoJärjesJtöissä
valtion häpeätahra. J a nyt, sc v a i - , o n ehdottomasti välttämätöintä et-tiö
saa niittaa mitä on kytvänvLtä puolue rakentaa yhä lujemmiksi
Se ei v o i väittää kaikkipa n i i d en ^ra^^^^sa. voidakseen olla kykenevä
tuomiota, j o i l l a on ihmisyyden ja ^e^ttäniään nämä järj^tot .volmak.
j n- j , - . ~ ^ 'käiksi kymmenien tuhansien tyo-saadyfIis>
Tden iipma rinnassaan, [jäisten järjestöiksL
Mrkään valtio ei ole oikeutetta r i - 3. Canadan Työväen puolustuslii-kollisuudessa
kilpailemaan niiden tossa, urheilu järjestöissä, jne. puo-rikollisten
kanssa, j o i t a sen plläi-^Iueen_ tulee pyrkiä rakentamaan
si parantaa. Thdentdttnrä, ihiten if"»«'»ansa. värväämällä uusia jä.
tulipalo syttyi.' Vaikka se olisi
ollul sytytettykin, niin syyllinen
tähän Icauhistuttavaan joukkomur­haan
on Ohion valtio, joka on noin
kurjassa kunnossa olevaa laitosta
sietänyt.
Hävetä saisi myös Sudburyn
kauppala poliisivankilaansa, joka
jo monet vuodet kaikissa tarkas­tuksissa
on tuomittu kelpaamatto­maksi
minkäänlaisten ihmisten
säilyttämiseen. Mutta mitään ei ole
tehty asian auttamiseksi.
Huono proficetta
Taannoin kerrottiin tässä leh­dessä,
kuinka huonosti'presidentti
Hoover onnistui ennustuksissaan
liikepulan nopeasta pofstamis^t^
ja työttömyys-tilanteen yhtä nope­asta
korjaantumisesta viime maa-lisk.
7 p. antamassaan julistukses;
sa. Kaikki piti olla voitettu 6(>
päivän kuluessa. Miutta tilanne
vain pahenemistaan paheni.
Mutta tämä epäonnistuminen ei.'
estänyt Hoövcria jatkamasta "roh-venteeraamistaan",
niinkuin savo­laiset
— ja hyvällä syyllä — tä­män
ammatin harjottamistä nimit­tävät.
"Minun vakaumukseni mukaan",
lausui Hoover puhuessaan Yhdys­valtain
Kauppakamarille toukok.
l p , , "olemme jo />cas Jee/ pahim-^
maita" Ja sanomalehdet,.jotka h>r
ncn puheestaan kertoivat toukok.
2 p., tiesivät samalla kertoa, että
juuri Hooverin puhuessa "osak­keet
alenivat hurjasti.V . -
"Olemme/ jo alkaneet tointtia%
sanoo' Hoover toukok. 2'p. N. Y.y
Tinies-lchden etusivujjia, 'to^^
man n:on takasiMuUa on otsakkeet:
''240 eri .9Sakelajia xBenettänyl ar-
"Vararikot lukuisammat kuin mii"
lään huhtikuulla tätä ennen".
"Meidän on oÄnislunut' sä^7y^^
tää luottamuksemme", sanoi Hoo­ver
torstaina, ja perjantaisiltaan'
mennessä . oli myyntiaalto työntä­nyt
markkinoille 6,000,000 osaket­ta
ja liiinä kahtena tuntina mita
pörssi oli auki lauantaina syydet­tiin
4,862,000 osaketta myytäväk­si
kuinka ^ polkuhinnasta tahansa
— ollen se suurin "roskankäato"
mitä New Yorkin pörssissä on ta­pahtunut
niin lyhyessä ajassa.
.*Tyott5myy8 on jatkuvasti a/e-
/le/muja" vakuutti Hoover jokai
sessa edclläniainitussa tilaisuudes­sa;
lisäten vielä, että "mainiteemi-sen
arvoista työpalkkojen alenta­mista
ei ole ollut havaittavissa.
Jp!ahaksl onneksi New Yorkin val­tion
kuvernööri Roosevelt samaan
aikaan julkaisi lausunnon, jossa
sanotaan, että "työttömyys on pi-ketmnin
ollut lisääntymään kuin
vähenemään päin sitte .tammikuun
puolivälin^', ja lisää: "Toukokuul­la
ityÖttömyys pikemminkin lisään­tyy
kuin vähentyy." Miljoonat
työttömät ja sadattuha.nnet vielä
työssä olevat voisivat todistaa vai.
heeksi Hooverin lorumaiset työttö­myyden
vähenemisestä ja palkko­jen
ennallaanrpysymisestä.
'Todellisutid^sa on . : asianlaita
niiniltä va^ä''rtytputo^^^^^
k;ia3/,yaij(ne|i^aks|M
musta, kun .suurkdj>ita|jistciUe| on!
suoraan vältiorahästösta'lahjon
S b^j<K>naa kolmessa vuodissa
^"veropalautiiksien" nimellä, jaXun
Ija koyI«m|iaa'^vac«tolf T koj-
^^bemmäksi jtöyiidjftetään -yhä korke-maila
kun .yh 7 miljonaa tyoloiita
kieltaydyiam .^usiaih^i^lä pennilf
läkäHn. ;||$llle ei Hommata edes
muikäänl^ista yhteiskunnallista
avustusta — ei muuta kuin poliisin
kapulaa ja vankilaa.
oIiieeD
(Kaikille puolueen komiteoille ja
ykaiköille lähetettiin alempana jul­kaistu
jäsenryiitäys-suunalteUiia.
Nyt Julkaistaan Ise 'tarkoituksella
antaa maihäolllsuus kaikille jäsenil­le
-yksityiskohtaisesti tutustua s i i -,
hen.)
(Jatkoa viime n:oon.>
Piirien oermtdet vosten jäsenien
hankinnassa
Uusien jäs, han-kintaos.
.
P i i r i no. 1. . . . . . .. . . . 100
P i i r i no. 2 . . . 350
P i i r i no. 3. . . . . . .. . . . 450
P i i r i no. 4. . . . . . .. . . . 350
P i i r i no. 5. ... — . . . 380.
P i i r i no. 6. . . . . . .. . . . 350
PiUri no. 7. . . . 3 5 0
P i i r i no. 8. . . . . . .. . J . 360
P i i r i no. 9 . . . 350
3.000
Piirien osnadet '^ortterin** tHaok-sicn
jia yksltyisnnmerolden
royynnissä
Lisätil. han- Yksi^yisnldcn
kittava txankinta
P i i r i 1. . . . . . . 200 100
P i i r i 2. 150 . . . . . . . 100
P i i r i 3. 600 1000
P i i r i 4. . . . . . . . 350 . . . . . . 200
P i i r i 5. '.••.•..» 350 . . . . . . . 200
P i h i 6. . . . . . . 400 . . . . . . . 300
P i i r i 7. . . . . . . 450 «0
PUri 8. . . . . . . . OTO
P i i r i 9. . . . . . . . 450 ....... ^
3350 3000
Osttnksien hanUdinbien Tyntäikseti
ajalla
l i a l l u s ^ olevat ^llastot ei ole ehdot­tomasi
oikeat, m u t t i ne perustuvat
vain järeijkyerpme^^ ja' konveht-slöiii^
erlKkieh my$ni)le. Jokaisen yk­sikön
tiilee siis pliaisesU täyttää lä­hetetyt
raportti' kaavakkeet, sekä
pilrltohnikuntain lähettää ne kes­kukseen:
3, DTyt asetetut osuudet pohjistu-vat
(a) pUrIn tärkeydelle, (b) työs-keiitely
in£^dollisuude)ie, (c) puo-luejärjest^
hykyiäeUe kykylsyydelle.
4. Uusien jäsenten värväyksen y h ­teydessä
6n pidettävä ttdelessä että
yksi pääpyrkiinys ryntäyksessä on:
Värvätä suurempi joukko anklo-sakiiaisia
ja canadalais-syntyisiä
puolueen rlVelhin. iStii^f, ei mer-glise
sitä etteikö puolue pyrkisi
yj^äämään niin paljon vallankUr
mbiftseliisla siiptoials-t^ölälsiä r i ­veihinsä
kuin siiinkih inahdollista
eikä mitenkään ole tulkittava tar-
L Ylläesitetyt osuudet elyät ole
tiukasti määrlten3?t eli lopulliset.
Jokaisen puolueen nlirin tulee pytr
kiä sivuuttamaan ylläolevassa lis­tassa
asetetut osuudet. .
2. Nykyistä jäsenmäärää k(^evat
keskusorgenisatsloni - d e p a r t e n ^ t in
koettavan tämän puolen väheksy­mistä.
S.^iäasiallisin Vättväystyö on koh­distettava
raskaan teollisuuden työ-
Iäisten kedbiutieen, samoin kuin
t^rötfömäih ty<^mistenkin keskuuteen.
Täten värväämisen eri piireissä t u ­lee
ölemaah: — P i i r i no. 1: K i v U i i i -
ienkalvajla ja terästyöläislä. Pllti
2 : — t-^glarintnklellset teollisuus-työläiset
j a työttömät, ukrainalaiset^
unkarilaiset Ja juutalaiset työläiset.^
I»iiii 4 : — - Metallin kaivajat ja
metsätyöläiset. PUrl 5: MetaUln k a i ­vajat
j a inetsätyölälset. PUrl 6: —
Aiettsä-» laylljr- ja rautatien työ­läiset
Piiri 7: — Analo-saxUalset
rautatien työläiset j a kulkutyöläiset.
eiitl 8: — iUvihmenkaivajat. maa­työläiset
ja-^kulkutyölälset Piiri S:
—- ifetsätyölälset, rannikon tokka-l$;-
öläiset j a ^ttränät kulkutyoläi-seL
.. .
6. "Workerln" levikin yhteydessä
on selvää, että jokainen kommunisti;
o n y e l v o i t ^ ^ tilaamaan M i d e n It­selleen.
TäÖi ei luonnollisestikaan
voida tehdä nffilDBanisella tavalla,
mutta puolueen .^jäsenet tulee saada
vakuuteta^äk^ englannin kielisen
aSaeolofflnatts^jaiBane lukemisen
yäittäxhättö^^
TVlr^ jaaUcoSM-Jestöissä
1. <hi sehrää että kokemaan uudet
puolueen ^ s u i t e n t a a d e i i t tulee iiix^
i^tä väsenunistounioista votdaksem-me
lujittaa puolue<Ki traksioita n i i s ­sä.
Hd^yöskin o n selvää että kimfeSä
väcväystyötä tulee - puolueen frak»
Uusien jäsenien pysyttäminen
pooloeessa
1. O n aivan elidottoman välttä­mätöintä,
että puolueen komiteat
ottavat* huomioon erikoistoimenpi­teitä
uusien jäsenien säilyttämiseksi
puolueen riveissä. Tämä vaatii eri­koista
tutkimista j a huomiota kaik­kien
puolueen komiteain taholta.
2- Puolueen ryhmien kokoukset
täytyy elävöittää aktiivisella poliit­tisella
keskustelulla.
3. Läheinen persoonallinen yhteys
on pidettävä uusiin jäseniin näh­den.
4. Erikoisesti mielenkiintoisia oh­jaus-
kerhoja on pidettävä yllä uu­sia
jäseniä varten keskus-agitprop-
Jaoston varaamain jäsennyksien
pohjalla.
5. Persoonallista toveruussuhdetta
on kehitettävä uusiin jäseniin ja
n i i h i n suhtautumisessa, ja puolu­een
jäsenissä täytyy rikkoa se seu­ratoiminnan
kai/dnoltfmeisuus. Ja
käytettävä sunä erikoisia .la voima­peräisiä
toimenpiteitä jos välttä­mätöintä.
6. Puolueen järjestöllinen vakaan­tuminen
ja lujittuminen on erikoi­sella
huolella säilytettävä ettei uu­sissa
jäsenissä i ^ t y i s i vastenmie­lisyyttä
j a rikottaisi heidän luotta­mustaan
puolueeseen- Järjestöllinen
höllyys vaikuttaa paljon uusissa Jä­senissä
puolueen luottamuksen ale­nemiseen.
7. Puolueen vanhempain jäsenten
tulee ylläpitää huolellista persoonal­lista
poliittista keskustelua uusien ^
Jäsenien kanssa puolueen tehtäivlstä,
merkitylcsestä ja ohjelmasta.
8. Uusia Jäseniä on innostettava
lukemaan puolueen kirjallisuutta e-rikoisella
vanhempain Jäsenten per­soonallisella
tutkimls-lnnolla.
9. Puolueen tulee varoa ettei uu­sia
Jäseniä ajeta pois kuormidamal-la
heitä työllä heti kun he ovat liit* •
fyneet puolueeseen.
Kaikille Caniadao kai-iHe
• Kaivoötyöläiäten kansain'/älinen;
propägandakö'mitea, kaikkien mai­den
militanttisten kaivostyöläisten
nimessä, lähettää teille tervehdyk­sensä.
Teidän sankarillinen taiste-.
l u j en historianne on tunnettu kaik-,
k i a l l a maailniassa, teidäii kamppai-.
lunne puolustaaksenne j a kohot-taaksenne
palkkojanne ja paran-taaksenne
olosuhteitanne säälimät-;
tömiä sortajianne vastaan, ansait-;
see kaikkien,.maiden militanttisten
kaivostyöläisten ihailun.
Jokaisessa kapitalistisessa kivi­hiiltä
tuottavassa maassa — Eng-;
lännissä. Yhdysvalloissa, Ranskas--
sa, Belgiassa, Tshekkoslovakiassa,
j n e . — lakot j a sulut ovat jokäpäi-|
Väisiä, j a j o k u aika sitten o l i A u s t -
raljah kaivostyöläisillä verinen
iakkotaistelu, jolöi alkoi viime huh­t
i k u u l l a . Kaivosten omistajat • äis-sä
edellämäinituissa maissa alen-;
tavat palkkoja ja pitentävät työ­päiviä,
tarkoituksella^ että he pys­tyvät
säälimättömämpään taiste­luun
maailman hiilimarkkinoilla.
Tuotantokyky 'jokaista miestä koh-^
den on jatkuvasti kohoamassa, tuo-tastokttstajmukset
laskemassa, joh­tuen
työpäivän pitentämisestä, työn
Idihdyttämisötä j a palkkojen alen­tamisesta
j a kuitenkin maailman
h i i l i k r i i s i on vaikeampi kuin kos­kaan
aikaisemmin. «
Tässä prosessissa on kaikkia 1^-
pitalististen valtioiden voimia kaj--"
tetty nnijina, lyödäkseen alas tais­televat
kaivostyöläiset- Sosialifas-cistiset
kaivostyöläisten unioiden
johtajat ovat toimineet kaivosten
omistajain agentteina, ryhtyen sa­laisiin
neuvotteluihin työläisten
seläntakana, rohkaisten kaivosten
omistajia palkkojen alennuksiin ja
käyttämään kapitalististen valtioi­den
armeijain voimaa kaivostyö­läisiä
vastaan. Kaikilla kaivosalu­eilla
maailmassa ovat sadattuhan­net
kaivostyöläiset jättämässä so-sialifascistien
u n i o L H e rakentavat
militanttisten kaivostyöläisten joh­dolla
kaivoskomiteoita kaikkialla,
siten rakentaen vallankumoukselli­sia
kaivostyöläisten unioita kaikis­sa
suurissa hiilentuotantomaissa;
ainoana tarkoituksena järjestää
vaikuttava taistelu kaivosten omis­t
a j i a , kapitalistisia hallituksia ja
sosialifascistisia kaivostyöläisten
unioita vastaan. Tällainen l i i k e on
myöskin käynnissä Canadassa ja
Yhdysvalloissa.
United Mine Workers of Ame-rica-
järjes^ on nopeasti rappeutu­massa.
Siitä on tullut komppani­oiden
unio. Kaivostyöläiset, suut­tuneina,
Lewisin j a hänen k l i k k i -
kuntansa petoksiin, ovat jättämäs­sä
mainitun union. Lewis kykenee
vielä saamaan $12,000 vuosipalkan
j a pitämään yllä klikkikuntansa
v i r k a i l i j a t vain siten, että työnan­tajat
vetävät työläisten niukoista
palkoista union maksut päältä ja
tilittävät ne Lewisin k l i k i l l e.
Aktiivisimmat j a militanttisim-mat
kaivostyöläiset Yhdysvalloissa
ovat jö perustaneet kansallisen
kaivostyöläisten union. Tämä unio
ajaa työläisten etuja. Se johtaa
kaivostyöläiset taisteluun kaivosten
omistajia j a heidän palkkalaisiaan:
United Mine Workers of American
j o h t a j i a vastaan. ^
Fishwick j a F a r r i n g t o n , y l i maa­ilman
kuuluisat petoksistaan ja
-mädännaisyydestään, ovat ryhty­mässä
vastarintaan heidän entistä
johtajaansa vastaan. He pyrkivät
pidättämään -Canadan kaivostyöläi­set
edelleenkin Lewisin petturipoli-t
i i k a n kannattajina. He seuraavat
samaa ^ pejbtiirinolitiikkaa, k u i n -Ii»e-
V i s k i n , 'ötfiii-' iieiAaii' pplitiikkyrisa
perustoenai jrhijei^tplirninta kapitalis.
tien kanssa.
Hovvatt j a B r o p h y , . j o t k a ; e n n en
ipnkivat puheensa pva^mniisjfcolai-siin
foaaseihin, ja jotjka .jaäUs^n-
,päiri .hSpeällisesti. yjityivät.; L e w i :
siin j a kannattivat hänen rikollis­ta
työläisvostaista politiikkaansa
viimeisen suuren" lakon aikana J£
sen päättymisen jälkeen, ovat ,vi?lä
kerran Jtunkeutumassa«Canadaji?! j,ja;
Yhdys;vaitojen .^a4Yosty^i^is|eri
joukkoon. He t o i v o v a t ^ , k a i ­vostyöläiset
, o y a t . unij,oi^täneet, hei­dän
häpeälUsen j a pelkurimaiseri
politiikkansav hei4än säälittävän
yhtymisensä, l ^ i v i ^ n . j a heidä^ in-;
hoittav^n ;;; toimintansa . .yle^nsäi
Howai!t j a jSrophy julistavat, että
he haluavat uudistaa United Mine
Workers of America-union toimin­nan,
mutta todellisuudessa, kaiken
tapahtuneen jälkeen, he tulevat*
jatkamaan Lewisin petturipolitiik-kaa.
Pienet lewistt Canadassa, jot­ka
ovat kaiken aikaa seuranneet
päämajastaan saatuja . ohjeita ja
määräyksiä, käsittävät, etteivät he
kykene pitemmälle säilyttämään
asemaansa liittoutuneina jrhdysval-'
talaisiin taantumuksellisiin. H e ovat
nähneet vaaran signaalin Nova
Scotian ensimäisen a l i p i i r i n kaivos­työläisten
toiminnassa, jotka ovat
j o hyljänneet vanhat johtajansa.
N o v a Scotian kaivostyöläiset, _ te
muistatte hyvin sen petturuuden,
j o t a harjoitettiin j o h t ^ i e n taholta
26 :ssa piirissä. Ette varmaankaan
koskaan unhoittane kuinka'he aut­toivat
Lew^istä murskaamaan tei­dän
järjestönne. Te tunnette
kuinka he nykyäänkin pettävät t e i -
Tässä maassa, nim. tällä mante-;
reellä, ilmestyy useita sellaisia sa-i
nomalehden nimellä kulkevia otuk­sia,
jotka lisäksi tuppautuvat kut­sumaan
itseään työyäenlehdlksi.
P a r i näistä on nimeltään "Raivaa­j
a " ja " I n d U s t r i a l i s t i . " MiUä oi­keudella
nämä katulehdet ovat i t ­seään
alkaneet tyoväenlehdiksi n i ­mittää,
e i k a i kukaan tie täne, mut­t
a .kaikesta päättäen ovat ne ot­taneet
sen nimityksen itselleen sa­malla
häpeämättömyydellä kuin
käyttävät muitakin epärehellisiä^
keinoja. ' ;
" R a i v a a j a " eräässä viimeisim­mistä
numeroistaan itkeä vollot­taa,
sitä, kun " N e w Y o r k i n U u t i -
set"-^niminen fascistilehti on syj^tä-nyt
heitä koinmnnistien salaisiksi
liittolaisiksi, ollen muka kommu"
idsteilla j a noskelaisilla tarkoitus
aloittaa kohta Suomessa *'kapina"
*^laillista" yhteiskuntajärjest^rstä
vastaan.*
M a i n i t t u noskelainen katnlehti
kuitenkin i h a n suotta vesittelee f as-cistjcn
syytösten johdosta, sUlä jo-l
u i n e n vähänkin asioita seurannut
tietää, ettei " N e w Y o r i d n U u t i s t e n"
paheissa ole irantta eikä Perää.
Noskelaisetko nyt kommunfetien
liittolaisiksi vallankuinonshommis-sa!
Sellainen mahdolUsuus on yhtä
mahdoton kuin t u l e n j a veden se­koittaminen
toisiinsa, ^^iOS. noske-laiset
ovat kaikissa jditeiskuTinalli-sissa
asioissa j a kaikissa mats^
osoittautuneet olevansa parhaim­pia
lahtariporvarien tukijoita,. E s i ­merkkejä
väitettä fodistaaksemme
ei tarvitse hakea sen kauempaa
kuin "suloisesta" kotimaastamme..
Suomesta, jossa noskelaiset yhdessä
porvarien, kaikkein mostimpienkin
kanssa viime, vuoden lopulla
•"joululahjaksi" antoivat työväelle
l a i n kokoontumisvapauden kiristä­misestä,
heidän muista edesottami-;
sistaan puhumattakaan. ^
Älä siis, " R a i v a a j a " , turhia ve-sittele,"
kyllä f aseistit ovat edelleen­k
i n hyviä v ystäviäsi, vaikka toisi­naan
leikkivätkin sellaista hevosen-leikidä,
että nimittävät sinua koni-munistien
salaisiksi liittolaisiksi.
Sitäpaitsi, me puoleltamme todis­tamme
porvarille, ettei noskelaisis-ta^
ole meille liittolaisiksi, ei sa­visiksi
enempää kuin julkisiksi­kaan,
niin kauan kuin he harjoit­tavat
p o l i t i i k k a a , jonka ainoana
tarkoituksena on työväestön pettä­minen
j a kokonaan kapitalistien,
armoille ..saattaminen.
' T o i n e n hyväkäs tämän mante­reen
"työväenlehdisbä" on "Ladust-rialisti".
Siinä on sellainen poika,
j o n k a kurkkua ei kakistele shtirem-mankaan
valheen uloslaskeminen.'
Kuulkaapas esimerkikä tätä *'tb-tuuden
jyvästä",.minkä se t . k. 6
päivän numerossaan' sylkäsee. K i r - '
4oitak5essa, ^ * K u n Työläiset Ovat
Saaneet Ufmon*% sanotaan muun tö­r
y n sea^a seuraavasti: "He olivat
tä, tekemällä sopimuksia teidän
-selkänne takana työnantajien kans­sa-
Älkää liittykö pettureihin, äl­kää
liittykö sellaisiin ihmisiin, jot-.
ka ovat j u u r i muuttamassa nah­kaansa,
tarkoituksella pettää teitä
entistä pahemmin, harjoittelemalla
uirdestaan petoksiin yhteistyössä
kaivosten omistajain ja valtioval­lan
kanssa-
Nova Scotian numero yhden a l i -
piirin kaivostyöläiset jatkavat
aloittamaansa työtä militanttisten
joukkojen järjestämiseksi vasem­mistolaiseen
työväenliikkeeseen ja
työväen yhtenaisyysliittoon, perus-taalcseen
vallankunaouksellisen kai-"
vostyöläisten union. Asettakaa m i -
^litanttisia työläisiä union johtoon,
"vankkoja taistelijoita vaHankumo-ulcsellisten
kaivostyöläisten joukos­ta-
Valitkaa työläisiä, j o t k a eivät
ole sovitelleet Lewisin enempää
k o i n työnantajienkaan kanssa —
taistelijoita, j o t k a pitävät yllä M c -
Lachlanin vallankumouksellisia t r a -
{ditioneja j a politiikkaa, j o t a vas-taan
Lewis j a kapitalistit vuotena
1923 taistelivat.
Karttakaa niitä pikku lewisejä.
jotka ovat teidän riveissänne, joh­tamassa
teitä harhaan. Liittykää
vasenimistolaiseen työläisten yhte­naisyysliittoon.
Yhtykää toisten
Canadan vallan"kumouksellisten työ­läisten
kanssa perustainaan "tais­televa
kaivostyöläisten unio Ca­nadan
kaivosmiehille.
Nova Scotian kaivostyöläiset,
seuratkaa älipiiri ehsiniäisen esi­merkkiä.
Perustakaa vallankumo­uksellisia
kaivostyöläisten unioita,
j o t k a puolustavat teidän itsenne
etuja" j ä johtavat teidät taistele­maan
sosialifascistisia. U n i t e d Mine
Workers of Amerikan j a Mine
Workers Union of Canadan johta­jia,
kaivosten omistajia j a Bescoa
vastaan. Liittykää yhteen Alber-tan
kaivostyöläisten kanssa, jotka
jo kapinoivat Wheatleyn Mine
Workers' Union of Canadan pet-turijohtoa
vastaan. Silloin teille
tulee mahdolliseksi perustaa tod»!-
linen taisteleva unio vallankuino-ukJsellisen
johdon alaisuudessa, m i ­kä
puolustaa teidän etujanne ja
tahtoo parantaa teidän olosuhtei­tanne.
Canadan kaivostyöläiset, niin
hiilikaivostyöläiset kuin myöskin
metallikaivostyöläiset, ajakaa tie­hensä
petturijohtajat. Liittykää
samaan vallankumoukselliseen Ca­nadan
kaivostyöläisten teollisuus­liittoon.
-Kaivostyöläiset, järjesty­neet
j a järjestymättömät, h i i l e n ja
'rrietallin kaivajat, yhdistykää vai-länkUinouksellisten
Yhdysvaltain
kaivöätyöläisteii union j a ' koko
maailman' vallankumouksellisten
kaivostyöläisten kansaa taisteluun
kapitalismia vastaan kaikissa mais­sa,
- siten kansainvälisesti järjes­tääkseen
kaikki vallankumoukselli-:
set kaivostyöläiset.
Kansainvälinen kaivostyo-i,
Inisten propagandakpmitcB.
Canadassa .vallitsevaa, yleismaa­ilmallisesta
kriisistä johtunutta . t i ­lannetta
sekä ytöttömyjrttä hyväk­seen
käyttäen tulevat paperipuu-kapitalistit
tänä kevännä kohdista­maan
hyökkäyksensä metsätyöläisiä
vastaan, siitä huolimatta, että h i i l ­lä
ei olisi siihen mitään pakottavaa
syytä. Varmuudella vöimnre todis­taa
sen, että paperin hinta ei ole
taloudellisen kriisin vaikutuksesta
yhtään alentunut, samoin kuin ei
myöskään paperipuukomppaniät ole
jappai:eiltaan alentaneet paperipui­den
hintoja. Siitä huolimatta tnle-yat
tämän kevään aikana paperi­puukomppaniät
j a japparit työttö-ttiyyttä
hyväkseen käyttäen alenta­maan
metsätyöläisten/ työpalkkoja
vielä viimekesäisistä alhaisista tak­soista,
nälkärajojen alapuolelle,
ipröstämällä työläisten entistäänkin
alhaisista palkoista itselleen vielä-:
k i n suurempia riisto voittoja.
Mitä työläiset sanovat tästä?
Alistuvatko he vastaan panematta
työnantajien riiston alaiseksi? A n -
tavatko jäppareiden j a paperipuu-komppanioiden
riistää it
Icä perheiltään kaikea
mahdollisuuden? Tähän
n o n metsätyöläiset ovat aiii
tuneet jyrkästi
k a i k k i a työnantajien
uusyrityksiä. Emme u s k ^ ^
läkään kertaa työläiset tuIevaT
tumaan sovinnolla niin
palkkojen -alennnsyritvksiia •
työnantajat tänä keväinä
televat- -
Viime piilakaudella oli
sat jo melkein nälkärajoissa,
t a silloinkin maksettiiBr'
suurimmalta osalta §4.50 i
n>-t olemme saaneet tietää
I levah työkauden aikana t u W
peapuun japparit tarjoamaan
sien j a palsamien piilauksest*
$3.75 koortille, mikä on jo iL
haalla, että sillä ei tule 1
sinäinenkään metsämies eli
puhumattakaan perheellisi
Vastatkaa työnantajien _
y r i t y k s i i n sataprosenttisella
jestäytymisellä ja horjumat
yksimielisyydellä.
Puhukaa näistä asioista
denne kanssa. Päästyänne _
le pankaa toimeen keskustel
uksia j a merkitkää niissä k-sjssanne
yksimielinen sekä ^
kantanne palkan alennuspyii
siin nähden.
Suunnitelkaa parhaat «
joiden akulla voitte tehdä tyh
jäppareiden aikeet.
Ilmoittakaa mielipiteenne L
A. W. I. U . of C. keskus^
316 Bay st., Port Arthur.
Lumber & Agrikuitural Woi
Industrial Unio of Cansi
'kommunisteja' jotka minulle oli
esitetty kommunismin esikuviksi.
Niitä kai he olivatkin, mutta mie­lestäni
sentään vähän l i i a k s i juma­laa
pelkääväisiä- Sillä joka pyhä
aamu ilm estyi musta taulu haalin
(Toronton) oven pieleen, jossa i l ­moitettiin
pidettäväksi kirkonme­not
ennen toimeenpanevan komite­an
kokousta. Ominäilmin näin, her-r
u t T. P . K . jäsenet istuvan lakit-tapäin
hartaina kun- pappi siunasi
sotajoukot maalla j a merellä."
Sillä tavalla sitä pitääkin h u ­taista,
kun kerran luonto perään
antaa paksun pohtimisessa!
YTlälainatim makupalan laatija
kai lienee ajatellut, että mitä tässä
Garson Mine, Ont
Ollaanhan sitä tiälläkin
massa n i i n k u i n muuallakin. S-J
ä r j e s t ö n kokous oli viime
n u n t a i n a , uusia jäseniä liittyi
m e n k u n t a . Keskustelu oli vi]
K e s k u s t e l t i i n m.m. osunstoia
k y s y m y k s e s t ä ja päätettiin
t y ä Co-optasin puoleen
myymälän tänne Garsoniin
m i s e s t a , että voitaisiin tehdä
set k a i k k i omasta kaupasta;
s i t ä saatu syödä mitä sattun
män kylän yksityiskauppiailta
p a l j o kalliimmalla, mitä on
' k a u p a s t a .
Ensi sunnuntaina on Suom..
j ä r j e s t ä m ä ohjelmailtama satr
s e l l a h a a l i l l a , alkaa kello
l a l l a . Ohjelmassa mäii
näytöskappale y.m.. Siellä SJB'
v a t a a n . — Kirjeenvaihtaja.
: • ••••••• • : iX,
Cobalt, Ont;
Naisjacstomme toiminta on
a i k a v i l k a s t a viime talven aikana,
^anotto kokouksLssamme an.:,
hiielljO rtuisas, vaan paljon on ^
lä senlaisiakin työläis-aitejä Ja;
sia,'"Jotka eivät vieläkään ole n
nja. Eivät omaksu työläisten
t a a .omakseen. Työläisen
k o v a a kamppailua ol(
e t e n k i n viime talven aikani,,
o l i k a i k k i a l l a hirvittävä työt?"
J a nekin harvat jotka ovat;
käydä työssä, ovat ansainneet
n i u k k a a palkkaa, että ei mit;
tahdo riittää menoihin. Tfoil
teinä joudumme olemaan
keskuksena peilhe-elämässä:
se on j o l t a koko perhe odottaa
kaansa. Äitihän se on jolta \
t ä ä n kaikkea. Äiti uhrautuu,!
järjestää, että joka paikkaan ^"
s i . E i ole helppoa perheen 1
k ä ä n kohtalo, mutta kuitenkin 1
peiiheen äiti joka joutuu mon: ^
taisesti uhrautumaan. Ensiksi^,!:
t en hoito, sitten talousaskareea^;
lukemattomat muut tehtäräV-j
u u r i odottavat äidin kättä, j»-.
t e n se huoli, sehän se rasittif
ole ihme jos työläisäiti näyttää _
h u k s e l t a .io keski-iäscä. . B (* '
jos harmaat suortuvat hohtavat
raoillaan. Ne ovat todisteita
i n i t ä hän on kestänyt Neovat^
r a s t a a n sankarittaria nämä
äidit. K u k a voikaan mitata
turhia kainostelee, mutaisee k e r r a l ­la^
kommunisteja motoon, k u n k e r ­r
a n hyvät valehtelun lahjat j a sei-^^
lainen äänenkannattaja, joka ei
tuppaa siivilöimään paksuimpia-kaian
valheita. Lienee sen lisäksi
ajatellut, että pitäkööt kommunis­tit
totuuden puhumisen yksinoikeu­tenaan,
koskapa se on julistettu
p o r v a r i l l i s e t yhteiskunnassa pan­naan
j a sen ptihunnsesta lykätään
niskaan isuuria , yaiikilatuomioita-
J o t t a käyttäkööt kommunistit yk­sinään
mokomaa herkkua.
Uskomme, että jos "Indnstrialis-t
i " vatvautiiisi julkaisenaaan sanian
kirjoituksen toisen -ketran^ s e n - k i F j;
j o i t t a j a uskoisi itsekin^; että nii»
todellakin on tapahinnnt koinredel-;
läplevassa; l i a i n a u k s e ^ sanotaan,
sillä kansa kertoo, että hyvä v a ­lehtelija
uskoo Oman valheensa t(K
deksi sen l a h d e s t i kerrottuaam^^J^^^
an aikaa uskoisi sen s i t t en j o aSie^
lurjoittanatkin j a ehkäpä Suomi.
Järjestön toimeenpanevan
an jäsenet itsekin, joita
mainitussa jukerruksessa^
taan. Ajatelkaahan! •« ,
C^adan tunnetuinta suoM-^
jumalankieltäjää istua törotU»;
kittapäin omassa haahssaa^.
kanhien valuessa komroiauEDjni,
lästyttämistä päistään, paP"»,
karoidessa heidän "sielujaan ^
matun voimalla! Ei se ^e
jos "Industrialistin" kii30rt»?,
kumoitseekin moskassaan aa?,
haraviinsa tuollaisen hentosen .
jonka sitten tosiperäisen^^;.
raa mörköjutuista nauttivate.
rakuunalleen. Meidänkmia
pi minämme tuntuisi olcm
taanottavainen tuollaiseue
Se tuntuu mietiskelevän, e^,-
tasko sen tietää, vaikka tt^^
sattuisi jotain kahnausU -
panevan komitean
en kanssa, niin ohsi J^f_
i^nkaista asia heiUe . " s ^ j ! ^
Sanoa, että s e m m o i s m ^^
dätte pirua nenästä, olci»^;
ka jumalankieltäjiä, * .
i s t u a kökötätte lakittai^. ^
na kun pappi ^ f : » ^ *»
maalla j a ^^^"^^,..^1^
olette kieroja! - 7 ^ ^ . ^ ^
pi mmämme kuiskii.
tenkaan amia " v a n h a D e^
valtaa itsemme yb,
rföstriaUsti" läkyy
inVisteina P«h° " " t SeSp
* # v a i k k a p a se o^T^J^'
ddmä tässä p o r v a r i l h s^
sissa ja T^^^Z^ saattaa joutua teKei"*'^
äen-kanssa. ^ ^ ^ ^ ^ ^^