Vapaus, July 21, 1925

              Vapauden kirjakauppaan on juuri saapunut suoraan Suomesta (
seuraavia urheilu- ja voimistelukirjoja:
NyrkkeUyn Alkeet, kirj- Arthur Koch, sid $1.00 (
Työväen Urheaukoleateri 1925, toimittanut V. Koivula, sid 75
Vapaaläkkettä, rJcuiikia m altaan, kirj. Väinö Laherma, nid. 50
SauvaliikkeeitE, Macitkin makaan, kirj. Väinö Laherma, nid ^0
Rata- ja Kenttäurtcilan kE«ildrja, kirj. J. J. Mikkola, sid 1.00
Urbetla Ohjeaaintö, julk, Puolustusministerlstö, sid 1.25
Konjentoharjotttk»ia, kirj. E. Kallio, nid 'J, .73
Painrtkelnopa», kirj. H. Lehmusto ja A. Laitinen, nid 1.25
Lajuivoimiatela, kirj. Fanny Stenroth, nid 75
Tehkää tilaukset joutuin niin että osaamme ensi talvea var- I
ten lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa.
i
(<((
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.
COBALT, ONT.
Kokou*a*!oit&. Mainitsen tässä
tärkeimmistä asioista, mitä oli e-sastomme
kokouksessa t.k. 12 . p.
Sauit Ste. Marien osastolta tul­leeseen
kirjeeseen, jossa kehotettiin
<isastoamme ottamaan osaa heidän
haaiinsa avajaisiin, päätettiin vas­tata
ja liittää 25 dollaria mukaan.
Tilitettiin keräyslista Nova Seo­taan
lakkolaisten hyväksi, jolla oli
toDirt $19.56 sekä Sault Ste. ifa-
Tien lista, jolla oli tullut $10.05.
Luettiin tiliraportti puolelta vuo-
•delta ja tilintarkastajien lausunnon
perusteella myönnettiin tilivapaas
osaston virkailijoille.
Kuultiin lehtiasiamies raportti
Ani Hendriksonilta. Tehnyt liiket­tä
toukok. $57.80 sekä kesäk. $4<L
«0.
Kesäjuhlakomitea teki raportin,
joka «sotti puhtaan tulon olevani
$80.12.
Uusi johtokunta toi osastolle eli-dotuksen
kurinpitotoimesta, jon'ka
perusteella jokainen johtokunnan
jäsen, joka on poissa kahdesta 'fco-kouksesta
peräkkäin ilman pätevää
syytä, erotetaan • johtokunnasta ce-kä
asetetaan kauden ' knukanden
koe jäsenyyteen. Ehdotus pierren i
keskustelun jälkeen hyväksyttfin-
Päätettiin pitää kenttäjuMa t.Tc.
19 p. Past Laken rannalla, K. Pat
kalan farmilla. Valittiin kopnt^a
sitä lähemmin järjestämään.
Voimisteluseura raporteerasi "kir­jeen
johdosta, joka oli saapunut toi­meenpanevalta
komitealta, kosTtien
set työskennellen kohta valmistu­maisillaan
olevalla suurella sähkö­voimalaitoksella,
toiset lähellä ole-valla
uudella paperimyllyrakennuk-sella.
^
JarjeatSmutyö mahdotonta
Palkat molemmilla työmailla ovat
enimmäkseen 30 senttiä tunnilta,
joittenkin harvempien saadessa e-nempi,
aina 50 senttiin saakka.
Minkäänlaista yhteistä palkkojen
parannuskeinoa ei täällä olevat työ­läiset
edes uneksikaan, sillä pää­osan
työväestöstä muodostavat rans­kalaiset
ja yleensä hyvin tiedäm-kin
jalosta isänmaallisssta teosta, ja paasti kävi myöskin heidän yhtei-tääUä
tyytyy SO sentin tuntipalkalla sesti antamansa vala Xeuvostotasa-heilna
montussa. — Hyi helvetti! vallalle. Huolimatta djtä, että ai-
Eipä se ole paljoa paremmin asia kasemminkin on usein ollut tilaisuu-tuolla
entisellä "Suomen urhoollisen dessa näkemään tämäntapaisia suu-sotalaivaston
päälliköllä", joka aika-pojan
vaatimattomassa asemassa
saa muistella aikaa, jolloin sai as­tella
uljaan "Matti Kurjen" tuon
Suomen sotalaivaston helmen kan­nella.
Olosuhteiden ponmt&minen
Jaa—a, että harrastaako tämä
ria joukkoesiintymisiä, joiden syn
nyttämä vaikutelma ei ole jäänyt
vähäiseksi, niin sittenkin tässä pio­neerien
suurnäytelmässä oli jotain
niin syvällisesti Vaikuttavaa, etti
heidän sanansa kaikuivat korvissani
vielä yhtä elävinä, kuin olisin ne
juuri kuullut heidän huuliltaan. Tä-valiojoukko
asemansa parantamista. ™ä tunnelma mahtanee johtua sii-me,
millä tasolla Canadan ranska­lainen
tySraestö on, joten sen suh­teen
on kaikenlainen järjestämis-tyS
tajivotonta. Toiseksi kai suu­rimman
työläisryhmän muodostavat
tääHä soomalaiset ja jos ranskalais­ten
keskuudessa on järjestämistyö
toävdtonta, on se suomalaisten suh­teen
kerrassaan mahdotonta. Tun
tunee kai uskomattomalta, että niin
«m asianlaita, mutta ette enää ih­mettele,
kun kerron mitä lajia vä­keä
nämä täällä olevat kansalaisem­me
ovat.
Entistä valiojoukkoa
Suurin osa täällä olevista suoma­laisista
(joitakin harvoja lukuunot­tamatta)
on niitä kuuluisia "va­pauttajia",
jotka aikoinaan vapaut­tivat
monen kunnon työläisen elä­mästään.
Sitte kun Suomi oli saa­tu
"vapautetuksi", jatkoivat nämä
Lorne Farmers yhdistyksen 3€hm
erottamista, sekä liitiotoimikunnan
uudelleen järjestämistä. Voimi^be-
Inseura oli toimeenpanevan Tcomi-;
tean kannalla, jonka myös osasto
hyväksyi.
Nyt sitten ilmotan tässä tärkeim­pien
osaston virkailijoitten nimet.
Agitatsionikomitean jäsenet: orga-niseeraaja
E. Linna, kirjuri L.
Haatainen, muita jäseniä HTlraa
Tuominen, Ani Hendrikson ja Ai­no
Tuomi. Osaston organiseeraa-jana
on H. Suomijärvi, jäsenkirju-rina
E. Ahokas, rahastonhoitajana
H. Rissanen, taloudenhoitajana H.
Boosn, sanomalehtiasiamiehenä o-vat
Ani Hendrikson ja John Tuo­mi
— R^a.
HORTH BRANCH, ONT.
Oikaisu, koskien North Branchiit
toimeenpanemaa keräystä Port
Arthurin piirissä. Ennemmin teh­dyssä
raportissa jäi mainitsematta,
että O. Selkämaa on kerännyt lis­tallansa
§53.85, joten keräysra-portin
olisi pitänyt olla seuraavan-laatuinen:
0. Sclkämaan listalla $53.85
Lappi 10.00
Sioux Lookout 8.25
J»ipigon 10.00
Fort William 3.00
Yhteensä ....$85.10
Port Arthurin osasto luovutti
Iiaalin ilmaiseksi vierailuretkeä var­ten.
Seuraavat osastot palauttivat
listat tyhjinä: Kaministikvria, In-tola,
Finland ja erään, jossa ei ol­iot
nimeä, luultavasti Kivikosken
osasto.
Varat on käytetty haalin raken­tamiseen.
ST. JOSEPH, D'ALMA, QUE.
Pikakuvia "UndestahSrmastä"
Koska harva Vapauden lukijoista
tnskin tietää tämän nimistä paikkaa
olevankaan, niin pitänee tässä hiu-selostaa
tämän "Uudenhärmän"
ia oloja, jotta laajempi ylei­stin
tietäisi miten kansalaisemme
^ elävät ja toimivat
"täällä asustaa nim.' useihin sa-toihb
no.u5€va suomalaisjoukko, toi'
isänmaan urheat pojat" ihmisystä­vällistä
vapauttamistaan Virossa ja
Karjalassa. Mutta kun sieltälun oli
"vapauttaminen" syystä tai toises­ta
loppunut, ei epäkiitollinen isän­maa
palkinnutkaan heitä kyllin hy­vin,
vaan täytyi näitten kovaosais-vten
lähteä muualta etsimään parem­pia
ja kiitollisempia olinpaikkoja.
No, mitäs muuta, Virosta ja Kar­jalasta
ryöstetyt viimeiset arvoesi­neet
myytiin ja ostettiin matkalippu
Kanadaan. Mutta voi surkea^ Ca-nadassa
ei ollutkaan vielä vapaus-rsotaa,
joten täytyi turvautua mui
ihin ri^ärunollisempiin elämiskeöu»-
hin, joissa vanha tuttu työa^ —
kivääri — täytyi jättää pois, sekä
tarttua kirveen ja lapion varteen.
Mutta voi surkeus, näitäkään vaati­mattomia
työaseita ei saanut rau­hassa
käyttää, vaan ryhtyivät toiset
työläiset, ne nim. joissa oli sitä pa­haa,
poislaskematonta verta, tutkis-
Jfelemaan, että mitä varten niin kor­keasti
>ojpj)ineet herrat tunkeutuvat
he^^dän xaatimattomaan työhönsä^ ja
useimmissa tapauksissa täytyi on­nettoman
lähteä etsimään parempia
metsästysmaita.
Mutta "kun hätä on suurin, niin
on apukin lähin". Muuten epäkii­tollinen
isänmaa oli sentään järjes­tänyt
näille poloisille vieraallakin
maalla turvan, jonka puoleen voi
hätätilassa kääntyä. Siellä tiedet-tiinkin
keino pulaan, löytyi toki Ca-nadassa
yksi työmaa, jossa ahdistet-to
sai turvapaikan, se oli D'Alma.
Siispä täällä tapaammekin tämän
valiojoukon. Tuossa entinen "jää­käri",
hyvin sorullisen näköisenä
vääntää kangella kiveä, muistelee
kai aikaa jolloin kaskena oli pistin,
ja sen asi surkeilematta painaa "ki­rotun
punikin" ruumiiseen. Tässä
taas toinen sotaherra hyvin vitkaan
heiluttelee hakkua, on se tämäkin
hommaa, ajattelee hän, toista se oli­si,
kun vielä kerran saisi sapeli kä-desisä
vapauttaa isänmaata.
Entäs tämä entinen snojeluskun^
nan "esikuntapäällikkö", joka täs­sä
vasaralla poran päälle kalkutte­lee?
Hän varmaankin muistelee
kaiholla~aikaa jolloin sai noin noin
vain, ilman mnuta, halkoa uppinis­kaisten
kalloja. Mutta katsokaapas
tätä lapiomiestä täällä, hänelle se
elämä on sentään liian nurja ollut,
sillä hän muistaa ajan, jolloin sai
palvella "rakasta isänmaata" in-dententtiosastossa.
Se oli kultaista
aikaa se, sai ottaa "punikeilta" ra­hat
ja kellot, torppareilta lehmät ja
hevoset. Ei riitä mitään tullut kor­keintaan
sai kiitoksen ja kunniamer-
Niinpä tietenkin ja aivan omalaatui­sella
tavalla. Nämä terva- j z viina­kulttuurin
maan pojat eivät ole neu­vottomia,
sillä he muistavat kuinka
parantava vaikutus tervalla ja vii­nalla
oli vanhassa maassa. Miksikäs
ei täällä, jattelevat he. Etenkin
viinasta he ovat keksineet oivan
lääkkeen palkkojen parannukseen.
Kas tässä resepti: monttumiehen,
joka haluaa päästä karpenterityö-hön,
saamaan viisikymmentä senttiä
tunnilta, ei tarvitse muuta kun ostaa
lähimmältä trokarilta pari kolme
pulloa viinaa, viedä ne "karpente-rien
äijälle", ja samalla kysäsee
töitä, ja ihme ja kumma hänestä
tuli heti oiva ,karpenterL Ollakseen
edelleenkin kunnon karpenteri, ei
hänen tarvitse muuta kun muistaa
noin joka viikon päästä viedä pul­lon
ja joka tilin päälle kustantaa
äijälle yhden "vapaan yön". Mitäs
sanotte tästä, te fauonostipalkatut
Canadan työläiset. Eikö ole oiva
keino. Koettakaapa muuallakin si­tä.
Healtlsia rientoja
Kun tässä on tullut pakistua kan­salaistemme
aineellisista pyrinnöistä
ei meidän pidä unhottaa henkistä­kään
puolta. Niinkuin suomalaisilla
yleensä on tapana missä heitä e-nempi
on yhdessä, hankkia itselleen
seurusteluhuone, niin myös täällä
on paikka missä voimme itseämine
virkistää. Se kantaa tosin vielä
hyvin vaatimatonta nimeä "Suoma­lainen
kahvila", mutta saa sieltä
paljon ' enemraäa aineellista sekä
henkistä ravintoa kuin nimi lupaa.
Sillä kun ohjelman suorittajat ovat
ensin naattäneet mieltä ylentäviä
aineellisia virvokkeita, voi heiltä
hetken kuluttua kuulla mitä nautin-torikkaimpia
ohjelmanumeroita, jois­ta
laulukf^jialeet sellaiset kuin
sontalon Antti" ja "Rannanjärvi"
sekä •"Hei Härmästä poikia kymme­nen'
yjn. muodostavat pääosan. —
Myöskin vai siellä nähdä jännittä­viä
urheiluotteluja, niinkuin vasa­ran
ja jKuUojen lyöntiä, ei vastak­kain
vaan lähimäistensä päähän. Tä-oaSa
Jalon huvittelupaikan tänne
perusti .Suomessa jo hyvin ansioitu­nut
Eiskari-niminen kansalainen
Mutta ihan muutti suruksemme tääl­tä
jonnekin Toronton puoleen, jo­ten
toivomme kansalaisten ' Mntä
sieSlä .kohtelevan niinkuin niin jalo
siehi .ansaitseekin. Mutta «ä «ile
suriiun syytä, sillä merkeistä päät­täen
ei hänen seuraajansa ole häntä
Jiuonompi, vaan koettaa hän toimia
täySöIlä todella kansalaistemme se-kä^
ruumiillii^n että henkisen ravin-nxm
Sunikkimiseksi.
Tässä olen Vapauden Mkiijdille
koettanut antaa lyhyen selostuksen
Tcansallaistemme edesottamisista ja
jpyrinnroiötä täällä. Loppujen lo­puksi
emme voi olla yhtymättä ru­noilijan
sakeisiin: "VieP elää 'isäin
henki, ^n suomalaiset urhoja"-
Teidän rapostoli
Johannes.
Kuinka Moskovan pio-ne^
it juhlivat
'Kauniina kesäkuun sunnuntaina
läTiti joukko meitä M'oskova8sa ole­via
suomaTarsia kommunisteja ul­kopuolelle
Traupu.ngin, luonnon Tiel-maan
virkistymään. Suuntasimme
matkamme 'kuuluisan kauniiseen
seutuun, Lerämn vuorille. Sinne
olivat Moskovan Pioneerit — kom­munistiset
lastenjärjestöt — järjes­täneet
suuret juWat. Juhlapaikka
sijaitsee Moskovajoen eteläisellä
rannalla, alueella, joka tsaarivallan
aikana oH omistettu kokonaan yl-häisöluokkien
huvittelu- ja mässäys-paikäksi.
Työläiset eivät tuohon
luonnoirihanaan puistoon saaneet ja­lallaan
astua. Mutta nyt, työläis-vallan
aikana on puisto avoinna ko­ko
Moskovan kansalle. Siellä myös
Moskovan proletariaatin lapset saa­vat
vapaasti leikkiä, temmeltää ja
harjoitella pioneerijoukkoineen.
Saavuimme juhlapaikalle siinä
puolen päivän korvilla ja silloin oli­kin
juhlien ohjelma juuri alkamas­sa-
Yksitoistatuhatta pioneeria oli
kokoontunut säännöllisiin riveihin
laajalle kentällei Jokaisella osas­tolla
oli oma lippunsa ja rumpunsa.
Liput oli paraadin ajaksi jätetty yh­teen
ryhmään puhujalavan läheisyy­teen.
Ne muodostivat aivan kuin
pienen tnhpunaisen metsäpuskan.
Niitä lienee ollut noin viitisenkym­mentä
komeasti kirjailtua punalip­pua.
Kun puhujat esittivät tervehdyk­sensä
puhujalavalta, vastasivat yksi-tä,
että me porvarillisen yhteiskun­nan
keskuudessa lapsuusaikamme
viettäneet joudumme tekemään sa­lamannopeita
vertailuja omaan elä­määmme
ja huomaamme siinä kai­kessa
alastomuudessaan, kaikessa
räikeydessään sen eroavaisuuden,
joka on por\'arillisen ja proletaari­sen
kasvatuksen välillä. Samalla
muistamme sen, kuinka lukematto­mat
ovat ne uhrit, jotka jo tähän­kin
mennessä työväen on täytynyt
uhrata vapautuakseen porvarillises­ta
saastasta. Mutta samalla nä­emme
jo kokonaisen uuden suku­polven
kasvavan vallankumouksen
kehdossa. Ja tämä uusi sukupolvi
tietää jo lapsesta alkaen, että he
ovat vapaat, he voivat vapaasti juh­lia,
mutta että heidän tehtävänään
on myöskin kunniakkaasti taistella,
silloin kun taistelu heitä kutsuu.
Siinä mielessä nämä pioneerijou­kot
suorittavat itsekasvatustaan ja
sitkeää harjoittelua. Sitä ei tarvit­se
heiltä kysyä, sen voi lukea jo
jokaisen pioneeritytön ja -pojan
katseesta.
Kun alkuohjelma oli suoritettu,
alkoi pioneerien juhlamarssi. Laa­jalla
kentällä he tekivät kauniita
kuvioita, joita oli varsin kiintoisa
katsella. Puhujalavan kohdalle tul­tuaan
tekivät he sotilaallisessa jär­jestyksessä
kunniaa ylipäällystöl-leen.
Senjalkeen siirtyivät osastot lei­riinsä
ja alkoivat vähän aikaa le­vättyään
leikkiä mitä erilaisimpia
kansanleikkejä,
.Erikoisesti ansaitsee mainita se
kaikista ahdasmielisistä ja pikku-porvarillisiBta
kaavamaisuuksista vo­ima
kasvatustapa, jonka kautta nuo-!
risQliittolaiset kehittävät pioneeri-
Joukkoja. Länsimaiden mässäävä
porvaristo varmaan kauhistuisi näh­dessään
— tai vaikkapa vain kuul­lessaan
— että Venäjällä nuoriso,
niin tytöt kuin pojatkin, juhlakul­kueissaan
marssivat puettuina vain
lyhythihaisiin urheilupaitoihin ja ly­hyisiin
urheilupöksyfliin. Mutta pro-letaarisessa
maassa on moraali niin
paljon korkeammalla, että tällaiset­kin
seikat ovat täydessä sopusoin­nussa
sen yhteiskunnallisen kulttuu
rin kanssa, jonka tarkotuksena on
luoda sekä ruumiiTTiBESti että henki
sesti terve ihmiskunta.
Juhlapaikalla saatiin kuulla myös­kin
radiokonserttia, lauluineen ja
soittoineen. Juhliin saapui myös
lähiseuduilla olevien maalaiskylien
asukkaita viettämään yhteistä juh
laa kaupunkilaisten IcaBBsa. Kai­kille
olivat portit avoinna. Moskova-joen
virkistävässä syleilyssä oli jou-kottain
uimareita, huvisoutajia ja
purjehtijoita.
Palasimme julilapaikalta mielet
virkeinä. Matkamme kulki mootto­riveneellä
pitkin Moslcovajokea, Si­vuutimme
entisen keisarillisen hovi-linnan,
sekä upseerTkasinon, joita
nyt pitävät haThissaan työläiset ja
talonpojat.
Niin olimme saaneet nauttia
työmme lomassa yliden mielenkiin­toisimpia
päiviä ihanassa kesäises­sä
luonnossa, sillä köyTiälistön val­lankumous
poisti raja-aidat tehtai­den
ja huvipuistojen väliltä. Nyt
saa kaupunkiproletaarikin perhei­neen
nauttia niistä mukavuuksista,
jotka ennen tulivat vain rikkaiden
osalle. Ja pioneereista tulee kasva­maan
se joukko, joka varmasti tu­lee
myöskin vallankomoulcEen sala-vutukset
turvaamaan proletariaatil­le
ja työskentelemään vielä orjuu­den
kahleita kantavien kansojen' va­pauttamiseksi.
Tätä joukkoa näimme tällä rei
suliamme yksitoistatuhatta, mutta
koko USSR:n alueella on tämä jouk­ko
suunnattoman suuri. Eläköön
proletaarisen vallankumouksen tu
levät vartijat — pioneerit.
Moskova 23-6-25, Emigrant.
Kaikki muut laivat lähtevät Montrealista paitsi hinnalla §108.50
varustetut lähtevät Quebecista.
iniEiok.pU«tti
Lähtöpäivä Laiva ICaQtavaua HeUi&MIa
Heinäk. 18 Cunardin ANTONIA 14,000 tonnia . $106.50
44 18 White Star Dominion DORIC 16,500 tonnia $106.50
H 22 Canadian Pacificin EMPEESS OF FRANCE 18,400 tonnia $108.60
4t 24 Can&diaa Pacificin MONTCALM 16,409 tonnia $1GS.S0
«# 24 Cunardin AURANIA 14,(m tonnia $im,m
« 25 White Star Oooinion MEGANTIC 14,0<t0 t O Q B t t t
29 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50
<t SO Canadian Pacificin MONTEITH ? tonnia' $106.60
• » 31 Canadtan Pactficio MONTCLARE 16,409 tonnia 31G0.59
44 31 Cunardin LETITIA 13,500 tonnia $106.60
Elokuun 1 White Star Dominion REGINA 16,600 tonnia $106.60
4< 1 Cunardin AUSONIA 14,000 tonnia $106.60
« 6 Canadian Pacificin EMPEESS OR SCOTLAND 25,000 tonnia $108.60
44 7 Canadian Pacificin MONTROSE 16,400 tonnia $106.60
44 7 Cunardin SATURNIA 9,000 tonnia $103.50
44 7 Cunardin ALAUNIA 14,000 tonnia $106.60
« 8 White Star Dominion CANADA 10,000 tonnia $103.60
44 12 Canadian Pacificin MELITA 14,000 tonnia $106.60
44 13 Canadian Pacificin METAGAMA 12,450 tonnia $106.60
44 14 Canadian Pacificin MONTROYAL 16,850 tonnia $108.60
44 14 Cunardin ATHENIA 13,600 tonnia $106.50
44 15 Cunardin ASCANIA j
DORIC
14,000 tonnia $106.60
44 15 White Star Dominion
16,600 tonnia $106.60
44 19 Canadian Pacificin i EMPRESS OF FRANCE 18,400 tonnia $108.60
4« 20 Canadian' Pacificin MAKBURN 10,760 tonnia $103.60
44 21 Canadian Pacificin MONTCALM 16,400 tonnfa $106.60
44 21 Cunardin AURANIA 14,000 tonnia $106.60
44 22 White Star Dominion MEGANTIC je.OOO tonnia $106.60
44 26 Canadian Pacificin MINNEDOSA 14,000 tonnia $106.50
44 27 Canadian Pacificin MONTEITH ? tonnia $106.60
41 28 Canadian Pacificin MONTCLARE 16,400 tonnia $106.60
41 26 White Star Dominion REGINA 16,600 tonnia $106.60
4< 28 Cunardin LETITIA ',1^^ 1 13,600 tonnia $106.60
41 29 Cunardin AUSONIA /rr »- 14,000 tonnia $106.60
YUäoleviin hintoihin on sotavero, $5.00 Hsättävä. > ,
Alle l-vuotiaat lapset pääsevUt kolmannessa luokassa $5.50. Lasten 1—10 vuoteen on mak­settava
puoli pilettiä, sekä sotavero $3.00.
Rautatiellä pääsevät alle 5-vuotiaat lapsot hoitojonaa seurasBa vopaastl 5—J2 vuotiailta
menee rautatiellä puoli pilettiä.
Edestakaisen laivapiletin keskimääräinen hinta on nykyään $180.00.
Edelläolevien laivalinjojen lisäksi myydään pilettejä Europasta Canadnan tuleville ellrto-laisille
Scandinavian American, Svedlsh American, Norwegian American, United American,
Hamburg American, Royal Mali y.m. linjoille, NämU linjat eivöt ota kesännikana matkuBtajia
Canadnsta Emropaan päin,
Vajkiaden pllettllllke on viimeisen kolmen vuoden ojalla myynyt yli Uuufliaataa lalvapllettia
Suomeen ja Suomesta Canadaan. Tämän pitäisi olla todlsteeno Hlkkeommo luotettavolBUudcBta.
Olemme suoraan nkenttejo, ilman vällkUalä, kolkille yliamoinitullle ^aurille laivalinjoille.
Pilettien hinnat Suomen BatomiBta Canodan satamiin ovat nykyään $116,00, $118.00, $120.00
ja sköTidinavlolaiBilla linjoilla $122.00.
Mitään veroa el Suomesta matkuBtacssa nykyään ole, clkU myöBkäfin takoukfila tai halll-tukscn
lupaa tarvita. ^ .
Toimittakaa pilettltllauksenne oman liikkeenne kautto.
TEHKÄÄ KAIKKI PILETTILIIKB NIMELLÄ
J. V.
Box 69, SUDBURY, ONT.. CAN.
Aonn meille vettä meidän on
jano ja meidän täytyy raataa vielä
monta tuntia, huusi hän orjien var­tijalle.
Kovat ruoskaniskut pakoit-tivat
hänet jälleen taivuttamaan
selkänsä, mutta hänen vihaa säih­kyvät
ölmänsä osoittivat, ettei hän
ollut nöyrtynyt.
Vihdoinkin painui aurinko vuo­rien
taakse, yö tuli ja antoi lepoa
väsyneille jäsenille. — Mutta oli
yksi, joka ei nukkunut.
Suuressa, meren rannalla olevassa
huvilassa olivat tulet sytytetyt, sillä
ruhtinas oli kutsunut luokseen ys­täviään
juhlimaan. Nuorison suru­ton
hilpeys täytti hiljaisen kesä-sä
— toinen toisensa jälkeen.
Jonkun tunnin kuluttua näkivät
tuskaiset porvarit punaisen tulen
kohoovan pimeälle yöntaivaalle.
Loimuavat tulenlieskat muodosti''
vat mielikuvituksellisen rovion, jo­ka
levisi taloBta taloon. Sinä Jrönä
tuli monista loistopalatseista rauni­olta.
"Mutta mitä tämä oli?
Joukko miehiä kantaen kiviä ja
linkoja kulki laulaen porvarien hu
viloita kohden — ei, se ei todella­kaan
ollut mikään joukko, se oli ka­pinallisten
miesten sotalauma, joka
huusi kostoa tyranneille, he olivat
orjia, jotka vaativat itselleen va­pautta,
ja heidän johdossaan oli ea
yön. Mutta eräässä puutarhan kul-(ma' mies, joka edellJBcnä päivänä oli
mauksessa istui nuori, yksinäinen > turhaan pyytänyt kiusaajiltaan vet-
Kuinka lippumme tuli
punaseksi
Oli aurinkoinen, lämmin kesä­päivä
monta, monta vuotta sitten.
Joukko orjia laahasi mukanaan
raskasta kivikuormaa ylös vuorelle,
jolle pian tulisi kohoamaan ruhti­naan
palatsi mahtavan hallitsijan
voiman ja kunnian merkkinä. Au­ringon
säteet tunsivat yhtä vähän
nainen, vielä melkein lapsi, ja kat-
'^eli surullisena pimeälle merelle
Ainoa mitä hän huomasi, oli aalto­jen
yksitoikkoinen sävel.
Hän oli ollut tänään ulkona isän­sä
kanssa nähdäkseen kuinka pitkäl­le
ruhtinaan palatsin rakentaminen
tuolla kukkulalla oli ehtinyt. Siel­lä
oli hänen silmäänsä kohdannut
näky aivan kuin toisesta maailmas­ta,
näky, joka oli saada hänet itke*
mään ja täytti hänen hyvän sydä­mensä
säälillä. Miksi piti näiden
miesten raataa orjina? Miksi ei an­nettu
vettä sille nuorelle miehelle,
joka työskenteli niin ahkerasti?
Hän näki vielä tämän korkeaot-saisen
nuorukaiseif seisovan siellä
oudon loisteen näkyessä hänen sil­missään.
Eikö hän ^ muistuttanut
kapinallista? Kapina — ketä vas­taan?
Hän ja hänen isänsä eivät elä­neet
kuten nuo orjat. He eivät kuo­lemakseenkaan
sietäneet paahtavaa
aurinkoa, he eivät saaneet piiskan-niskuja,
eivätkä myöskään työskcn
nelleet ja saivat kuitenkin yltäkyl­lin
ruokaa ja virkistäviä juomia. —
Ei hän sitä käsittänyt.
Kun aamunsarastus alkoi näkyä
,6€en noiden Grottcmyllyyn myoty-toistatuhatta
pioneeria merkin saa- jen yli, päästi otteen kivestä, jota
kuin. rakentaja armeliaisuutta. Ne
pitivät riutuneita, paljaita ruuroii-j idässä, alkoivat orjat jälleen työn-ta,
kuten helvetin tuli polttivat ne | sä — mutta yksi oli poissa. Orjien
vartija raivosi, matta eivät hauk­kumiset
eivätkä piiekanlyönnit aut­taneet.
Kuka tabtoikaan kavaltaa
toveriansa?
Päivä kului hänen palaamattaan,
mutta kun yön suojaavat varjot le-ihon
buokosia-
Ei kukaan uskaltanut napista, sil­lä
kuka olisi mielellään tahtonut
maistaa vartijan julmaa ruoskaa.
Silloin loi nuori mies yhräan kat-tuaan
kaia yhdestä saosta. Beip- jaori vyörytti ja oikaisi eelkänsä.
vittäytyivät nukkuvan luonnon yli,
hiipivät pahoinpidellyt orjat tichen-tä,
— Silloin oivalsivat vapisevat
porvarit tarkoituksen. Se oli kapi­nan
merkki — he olivat orjia, jotka
uskalsivat kaikkensa saavuttaakseen
ihmisoikeutensa. Koottiin raa'at so­tilaat,
ruhtinaiden varmat palveli­jat.
Muutamat porvarit pakenivat,
mutta useimmat asestautuivat ja
yön loputtua oli kapina tukahdutet­tu
viattomien ihmisten veriin.
Eräs nainen kulki yksinään kuol­leiden
ja haavottuneiden joukossa.
Hänellä oli mukanaan vesiastia, jon­ka
hän asetti kuolevien janoisille
huulille, — Oi, jumalani, täällähän
hän makasikin. Mutta hänen sil­mänsä
olivat sammuneet, ja veri
juoksi virtanaan rinnassa olevasta
ammottavasta haavasta. Hän oli
yksi niistä, jotka ensiksi kaatuivat.
Toveriensa johdossa oli hän kaatu­nut
pyövelien murha-aseen lävistä­mänä
johtaessaan orjien vapautusta.
Nainen kumartui alas ja levitti
vakavana valkoisen liinan aseen raa­teleman,
hengettömän ruumiin ylle.
Nyt hän ymmärsi kaiken. Ym­märsi
rakkauden tovereihinsa, jotka
raatoivat itsensä kuoliaaksi kohot­taakseen
rikkaille palatseja, vaikka
eivät saaneet palastakaan leipää tai
tippaakaan juomaa. Myöskin ym­märsi
hän nyt vihan rikkaita vas­taan,
niitä vastaan, jotka elivät itse
ylellisyydessä, mutta antoivat orjien
tehdä työtä itse tekemättä mitään.
Hän tahtoi ottaa vaatteen pois,
mutta se ei ollutkaan enää valkoi­nen.
Surmattujen orjien veri oli
värjännjrt sen kokotiaan punaiseksi.
BoUarlsta
LUHETYSKULUTi
40c IShetyksiBtS-,alle $30.00,
60e IShetykslBtä $80—$69.09
asH, 76c lähetykslBat $60.00
~$99.09 Ja $1.00 kaikilta
$100.00 taikka eitS ouorem-
Diilta ISbotyksllta. Sähkdsano-maläbetykBille
on kulut,$3.60.
Torontossa ottaa rohaväll'
tykfliä vastaan A. flautomäki,
967 Broadviow Ave.
SndbnryBsa ja ympSrlstdUä
asuvat voivat kSydS Vhpaaden
konttorissa tiednstamoeBa eri-koifikarssla.
LslvaplIettojS rayydaSa.
Tiedaetokoa {rflettieaiollo.
VAPAUS
Box 69. -—— Sadbory, Oot
Syvässä kunnioituksessa vei hän
sen vaistomaisesti huolilleen.
Hänen syvä sääli väistyi nouse­vaa
vihaa — nyt hän ymmärsi. Ei­vät
kärsimykset tulisi antamaan or­jille
ihmisoikeuksia, ei, vaan orjien
koko maailmassa oli noustava kamp­pailuun,
heidän tuli itse vapauttaa
itsensä.
Silloin rikkoi hän suhteensa su-,
kulaisiin Ja ystäviin ja lahti maail­malle
Julistamaan koston evankeliu­mia
köyhille. Hänen kallis liinan­sa
oli Rooman orjilla muistona ta­petusta
Johtajastaan; niin tuli veri-punalsesta
vaatteesta, jonka oli vär­jännyt
kaatuneen orjan veri, ee ka­pinalippu.
Joka tolee kokoamaan
kaikki maallmon työläiset yhtei­seen
taistoon suuren ^amme puo­lesta:
., i
Koko työväenluokan vapauttaml-
Ben puolesta kapfbalismin orjootok-eestal
M.
4
Pm
m
Il
M II 1 LI 'fl I ( I j
II I ^1 * 1 ,M I ' I ,. «
UI I tl'