Vapaus, April 23, 1929

              . I l ' , TOstaina, hiihtik. 23 p:iiä—Tiie&, April 23 No. 96 — 11^
VAPAUS alab TfrCiilTii « i sM UaaaknaattnK toljj
S. C. KZZL.
T O I M I T T A J A T <
B, A. TEXaatitSi. fi. TEBKOjaX, U. POB)A!tSALO.
.da«( sattcr.
OMOTDSRIMUT VATAVDESSAt
- nxo kerta. <2JOO kakai K«rt«a;. — AvielUttoM* acsoeilla «eaes&4*9takaat. SOe
»aMtt—»i. — NiawaMima<uUlocak«et SOe knta. »M Sktvtaa, — .Srstr»iniaenk«at k«<ta.
A M « kotaa. <->• AaaatnrranmotutMt SZJOO karta. «140 kakai kattaa. — KiiMitnMCakäat t i i » kcrr^
— riiirinMTlrurmliu «240 fccna. SOe tiaSBaka* käMdaaaeeba tai aai«ui«2r*rUi. — »iHl—nMlat fa
«aouOaHtakMt SOc Itota. $1X0 holma Itau^ — TaapilaOaetu^ U ilaoMMcesttoansB «o, «aadiP
I3k««c«ttiii OBoMakista ctskitaca. ^ •
VAPAUS (LibMtr»
Tka ««If ortta «f FlastA V«rfccr» ta Cuud^ PaMukod diijy at Ss<nnn7. Oatazto.
TILAUSBINNATt
1 «k. StJSQ, 6 kk. tSJSO. S kk. «1.7S ia 1 kk. «1.00. — Tk^raraltoiUa }a Sooaaea aakZ taaoana
~ 1 $6M, 6 kk. SUSb. S kk. fSjOO Ja 1 kk. KM.
EDglännin
Välittä aionajen ilmotnttn pitii otla koattoriMa keUo 4 Jj>. Um*«sy«i*pSi»iB cdelHMsi arkipiiriiiS
TaiMndaa l a i s i t B K Baooraato » 7 . Kackar BäiUiaa; 4 Doifcaai Sf. Pokdla SSeV.
rtpacätm koattarit Likcrty KtuUiag, ST toraa Sc PdMia IBS. PoatioAxas Box «9, S o A v r . OM.
TtfmOtm paiao Ja lataOM»! LOxrty BoBdiat; S7 lUxsa St. Pakalla 8S7W.
Ceateal a^rartUiac nte*. 75: ptt cel. iocb. Misliaam ekarfs for »Io(Ia {«««lioa. TSc.
l i a » kot aBvntisiac oadiaa aseas tkit P i a i ^ ^e^la fa Caaa^ .
Tfaa Vqiaaa
laa ette «nOMa takasta aaa vaaUiuM euJiaäiMca kirjcieai
^ i m i r T i i J h täatäa: J. V. KAICtASTO., lilkkaeokotiata.
e. kirjottakai oa<3cI>eea UOkeeokt/Juiaa
Worker-lehti levitysryntäyksestään
'*Tbe Worker'-lehdelle on järjestetty levilysryntays toukokuun ajak
si, ja latisuu lehti itse sen johdosta m.m. seuraavaa:
Peaniaäräksi on asetettu 5,000 uutta tilaajaa ja jos toverit panevat
olkansa rattaaseen, niin tämä määrä uusia lukijoita voidaan voittaa.
Woriter-lehden* jokainen lukija on tietoinen poliisien ja hallituksen
viranomaisten viimeaikaisista toimenpiteistä työväenliikkeen ja sen äänen
tukahuttamiseksL Työläisiä vangitaan, kokouksien pitäminen kielletään,
vieraskieUsten sanomalehtien tulo Yhdysvalloista Canadaan estetään.
Luddcätietoiset työläiset voivat antaa vallassa ofeville hyvän vastauksen
huomattmasti lisäämällä Worker-lehden lukijain määrää» Worker-lehden
jokaisesta uudesta lukijasta voi tulla taistelumieliQen työläinen, joka tar­mokkaasti
ottaa osaa kaikkiin taisteluihin työn ja pääoman, työläisten
puolueen ja kapitalistisen valtion välillä.
Ei ole tarpeellista selittää lukijoillemme Worker-lehden suuria saa-
\'utuk£!a: Ne ovat kaikki hyvin tunnettuja. Meidän lukijamme ovat
oman taistele\'an äänenkannattajansa uskollisia tukijoita. Voitteko ku­vitella
miksikä voimaksi 5,000 uutta lukijaa muodostuvat?: Tulkoon
tämä päämäärä saavutettua.
Worker-ldfiden liikkeenhoidon taholta on päätetty käyttää erikoisia
keifiqja uusien tilaajain hankinnan helpottamiseksi ja tilauttäjien pal­kitsemiseksi.
Tilaushintaa alennetaan ryntäyksen ajaksi ja .tilauttajille
tullaan myös antamaan palkinnotta. Worker-lehden voimistan^isen ohel­la,
joka oikeastaan onkin riittävä palkki^, tulevat tilaut^jat saamaan
työstiiän palkintoina an'okkaita kirjasarjoja ja niuita lahjoja.
' Ryntäyksen alkamisesta sanomme, että jokaisessa kaupungissa, jo:"
kaisessa kauppalassa, jokaisessa tehtaassa, jokaisbssa kaivoksessa, rauta­teillä
y.m. tä)tyy järjestää työläisryhmiä tarmokasta uusien tilaajien vär­väämistä
varten.
Alkoillamme heti. "Viisituhatta uutta tilaajaa voidaan saada han-
'VUtskavtaaaroD saapunut Knglannin
teollisuudenharjoittajain edustajisto.
Joka käsittää lähes 90 hetkeä. Nämä
teoHisuudenharJoittaJat edustavat lä­hes
ISO liikettä Ja Järjestöä kaikilla
Tgngi^inptn teollisuuden' tärkeimmillä
aloilla.
• • . • '
Kuten tiedämme on Neuvostoliitqssa
käynyt viimeisten vuosien aikana ulko­mailta
sekä yksityisiä henkilöitä että
benkildryhmiä. Jotka ovat olleet haluk.
kaita tutustumaan Neuvosttdiiton kan.
santalouden ehtoihin Ja niihin. mah­dollisuuksiin.
Joita Neinrostoliiton
markkinat voivat . tarjota. Voidaan
kuitenkin varmuudella väittää, ettei
nä4n suurta edusjtajistoa. Joka edustaisi
hl&i mönik kansantalouden aloja" kuin
tämä edu&tajisto, ole Neuvostoliitossa
vielä käynyt.
, Sangen kuvaavaa tämän yhteydessä
on se. että tällaisen edustajiston lä­hettävät
Englannin teollisuuspiirit,
Juuri siitä maasta. Jonka hallitus on
tehnyt k«llck«>n5a taloudellisten suhteL
teiden supistamiseksi mahdollisimman
Irfeniin Ja pfAUttisten. suhteitten hä­vittämiseksi
kokonaan Englannin Ja
Neuvostoliiton välillä. Ei ole luulta­vasti
ollenkaan 'yäärin väittää, että
tämän edustajiston jyyrkimykset ovat
aivan jäUnvastalsia Englannin konser­vatiivisen
ballituksim politiikalle Neu.
vostoliiton Jä Englannin välisen- suh­teiden
Järjestelyssä;
Englannin teolUsuudenharjoittaJat
ovat omien kokemuksiensa mukaan
tulleet vakuutetuiksi siitä, että Bald-wlnin
hallituksen ajama politiikka,Jo-ka
Johti Neuvostoliiton Ja Englannin
välisten suhteiden katkeamiseen, on
ollut täysin virheellistä. Arvelemme,
että edustajiston f p e n i s t a r k ö ^^
on oikean käsit^csen saamiheii Neu­vostoliiton
k:ansäntaloudestai. Tämä
käsitys iulee epäilemättä olemaan sit­ten
pohjana toimenpiteille. Jotka. liit­tyvät
kysymykseen Neuvoslo2iton Ja
Englannin siÄteista.;
Me kyllä vallan hyvin tiedämme, et­tei
edustajisto ole mikään ^ysvaltuU-tettu
eikä voi ratkaista « k e i t ä po­liittisia
ky^myksiä, joita molempien
maiden hallituksien välillä ei ole vielä
ratkaistu. Edustajiston' tehtävänä ei
olekaan niiden ratkaiseminen. Sen
tehtävänä on ottaa vain selville, miten
laajaksi näiden maiden väliset siihteet
voisivat muodostua. Jos ne tulisivat
järjestetyksi normaalisiUe perusteille
Edustajiston tehtävänä on selvittää
mitkä syyt tällä hetkellä jarruttavat
Neuvostoliiton Ja Englannin välisten
suhteiden kehitystä siinä OMiärässä
Joka vastaisi molempien maiden etuja
Ei ole ejÄUystäkään siitä, etteikö edus­tajisto
joutuisi «Hnien etujensa puit­teissa
vastaamaan kysyihykseen. missä
määrin normaalisten siihteiden puut­tuminen
jarruttaa Englannin Ja Neu­vostoliiton
välisen kaupan kehitystä
Tätä kysymystä ei edustajisto voi kier­tää,
huolimatta sUtä. ettei se voi sitä
ratkaista. — Punainen Karjala.
Tor. Nnoitevan Ij^yf el^imkerta
kittua..<tA-v»i
^alko-Sttomi Englannin vasallin•na
asiallisimmat määräykset yleiseltä "linjasta'% mutta varsinkin mikäli
se kodcoer;Jnaan sotavoimia, Englannin iinperialistien pää^tj^äi^ista.
Varsin selväpiirteisen osbttiksen antaa .mainittuun käsity^een^^!^
t.fc.- 6 pnä Helsingissä ilmesit^3fvässä**Hu£^
salaisessa lehdessä oUutuutjii^en: "Mikäli Hufvudstadsbladet oh saanut
tietää, on puolustusministeriölle ohriislunut kiinnittää rannikkopuolustuk­sen
palvelukseen, huomattava englantilainen asiaiituhtijay komentaja^ Des-
^^rt Royal i*{avy-sta« Hän on näinä päivinä saapunut Helsinkiin ja ryH-
^Tynyt heti bQitamaan virkaansa. Hänen komennuksensa kestää kahden
vuc^n ojani"-:; :=< -A-;\- ; \
• ' JiKun uittisessai'puhutaan nimenomaan "komennuksesta", niin täyty-ne^
ilman muuta "pitää selvänä, etteivät Suomen sotaministeriöh herrat
py^ antaf^tfan komennukisia Englannin kuninkaallisen/laivasi jlaivas^
toijpseereille,, • sjÄii^Hft jrniten on mahdpllista, että mies .tulee Supnlen sota-lailolsefi
palvelukseen,' koska kerran. Helsingistä käsin ei l^onnoIlisesti-kaan
voida komennuksia mainitun laivaston upseereille antaa? Vas­taus
on ehdottoman selvä,'että Suomen sotalaitos on Englannin impe-rialistten
komennuksessa ja XDies mennyt Suoinen sotalaitoksen palveluk­seen
Englannin sotalaitosherrojen komennuksesta.
f Seikka/ niin pieneltä jä mitättömältä kuiri se ^^^^^ ei
ole'kuiteifkian,vailla rnerkitystä. Tunhetttiähan on Englannin pyrkimys
valmistella: sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja tässä tarkotukses^a koet­taa
J Englannin imperialismi saada työrinelyksi komehtajäsorinf^sa: :vax-sinkin
reunavaltioiden sotalaitoksiin, saadakseen siten valmistelluki^i tuki­kohtia
tulevaa hyökkäystä yorten;
Suomen työläisten on syytä pitää tarkasti silmällä myöskin ulko­politiikan;
kehitystä ja määrätä kantansa selvästi tällaisiin edesottami-siin
nähden^ Suomen kansa^hyviri tietää, että. Suom^s(4|p| tarfittaisi ol-lenicaan
mitään sotalaitosta, sillä sitä ei ole kukaan uhkaamassa, joten
Suomen nykyiset edesottamiset solayarustelujeh lisäämiseen tarkottavat
vain olla auttavana voimana imperialistivaltojen ^Neuvostoliittoon hyökä-tessäi
Suomen työläisten on syylä tehdä kertakaikkihen loppu mokomilta
sotavehkeilijöiden hommista, jotka tarkottavat ensikädessä Neuvosto­liiton
kukistamista ja maailman työväenliikkeen nujertamista.
Syntynyt 29. VI. 1881 Viipurin kau-pimgissa
Suomessa. Hänen isänsä
P. K. Nyt)erg, venäläistynyt Suomen
ruotsalainen sähkölennätinvlrkaaiies,
äiti venäläinen (Zaharova), harkovl-laisen
virkamiehen tytär. Alkeisope­tuksen
sai ruotsalaisessa kansakou­lussa
Helstaglssä. Sen jälkeen kävi
myöskin Helsingissä 5 luokkaa lyseo­ta-
Lyseota ci lopettanut varain puut­teessa
vaan siirtyi työskentelemään
rautakauppaan. Työsketmeltyään siel­l
ä ; vuoden rupesi merimieheksl kulki­en'
saksalaisilla ja englantilaisilla lal.
voilla matruusina ja länunittäjänä
vuodesta 1888 vuoteen 1901. oleskellen
pitemmän aikaa Saksassa ja Englan-nissa^
Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.
Palattuaan Suomeen 1901 vuoden lo­pulla,
ryhtyi työskentelemään kontto­ristina,
mutta päätti kohta Jatkaa o-pintojaan
ja vuonna 1902 suoritti y l i ­opiston
tutkinnon Helsingissä. 1904
suoritti pedagogltutkinnön keskikoulun
opettajaksi. Samana vuonna nlmitet.
tiin venäjän-, englannin- ja ruotsin?
kielen opettajaksi Forssaan Suomessa.
Syyskuulla 1904 liittyi Suomen sosiall-demokraattlseen
työväenpuoluieeseen.
^ . , ..o II t . f -j Silloin alkoi johtamaan myöskin työ-
On jo ollut kauan tunnettua, etta buomenvaikohaUitus saa?paa* iäisten iltakoulua. Vuonna 190$ työs­kenteli
Viipurin kaupungin vallanku­mouskomiteassa.
Vuonna 1906 oU puo-l
i i ^ n pilrikomltean jäsien. 1907 .valit­tiin
puolueen yedustajsma sen Vaalilis­toilla
.Suoman .Eduskuhtaäfe;' johon
kuului 3 istuntokautta vuoteen -1910
saakka. Vupdesta 1905 tyoSRentell puo-luelehdlst^
tesä toimittajana, varsinkin
vupden 1W7 jälkeen, jolloin joutui Jät­tämään
koulutyöskentelynsä. . .
r yuoniija.. 1908 . tuomittiin vuodeksi
vankeuteen sanomalehtiklrJoituksensa
Johdosta. Vuonna 1910 tuomittiin sa­masta
syystä 2V^ vuodeksi vankeuteen:
mutta viimemainittua vankeusrangais­tusta
el suorittanut, vaan siirtyi maan­pakolaisena
Ametlkaan; jossa nlmU
tettiln puolueen sanomalehden .toimit­tajaksi.
Tässä ominaisuudessaan. työs.
keriteli 1918 alkuun saakka. Tänä ai­kana
kuului Jäsenenä Amerikan So^
slalistlsen puolueen aluekomltsaan se­kä
Amerikan Sosialistisen puolueen
keskuskomiteaan, oli' edustajana puo-lueen
edustajakokouksissa, metsf;työn-tekijäin
ammattilUton Järjestäjänä,
luennoitsijana Jne.
Helmikuulla 19i8..nimitettlin Suomen
vallankumoushallituksen täysin val­tuutetuksi
edustajaksi Amerikassa.
Silloin perusti myöskin New Yorkissa
Neuvcsto-Venäjän tietotoimiston ja
englanninkielisen aikakaaslehden.
"Neuvosto-Venäjä", Jossa harjoitettiin
propagandaa Vetiäjän asioihin se­kaantumista
vastaan Ja N^uvosto-Venä
Jän tunnustamisen- hyväksi. Tämän
työn Johdosta vangittUn ja sai tuomi­on
kaksi kertaa.
Maaliskuussa 1919 ryhtyi työskente-leihääh
Neuvosto-Vcnäjän täyshival-tuutetun
edustajan sihteerinä New
Yorkissa. Kesäkuulla 1920 komennet­t
i in Canadaan neuvottelemaan kaup­pasuhteista
Canadan haUltuselimien
kanssa ja sieltä Englantiin tov. Kra-sinln
johtamaan lähetystöön. Siellä
englantilaiset hallintoelimet vangitsi­vat
hänet ja kahden viikon vankeuden
Jälkeen karkolttivat Englannista Ve-näjälle.
. ' .
inbkuuUa 1920 nljJiitettiin Entente-ja
Skandinaavlan maiden osaston joh­tajaksi
tnkoasiatri Kansahkomisa^laia-tissa.
Vuonna 1922 sai komennuksen
Karjalaan Kansanvalistusosaston Joh­tajaksi.
Samalla kertaa oli Aluekömi.
tean jäsen ja Aluekomitean Agitprop-osaston
johtaja:
• .Vuonna 1923 komennetuin' takaisin
Moskovaan, jossa työskenteli Ulko­asiain
Kansankomisariaatin sugglantl-lals-
romanialaisten maiden osaston
johtajana.
' Vupden 1924 vietti Ulkoasiain kan.
sfUikomisjiriaatin komeimuKsella eri'
Europan malasa. Joulukuulla 1924 pa­lasi
Karjalaan, Jossa Neuvostojen E-dustajakokous
valitsi' hänet Tp. KKrn
puheenjohtajaksi. Puoluelinjalla va­littiin
Aluekomitean Jäseneksi j a Alue­komitean
byroon. Jäseneksi sekä alueen
sanomalehtien toimittajaksi.
Vuodesta 1925 SNTL:n Tp. K K :n
jäsen.
VuonnaT 1928 kesäUä sairastumisensa
Johdosta oli pakoitettu Karjalasta slir.
tymään lääkärin hoitoon Leningradiin.
Kun työtä tehdään kiireellisemmin,
niin on tapaturmiakin enempi su­vantoihin
on nykyään nielkein mah­dottomuus,
sillä miehiä on vähennetty
tänä keväänä,, .samosi kuin edesmen­neinäkin
vastaavtaa aikoina, mutta
slDä enritilksella että, ennen on mie­hiä
vähennetty Tähän jokaisesta kai-yofeesta.
mutta,nyt suljettiin erlkal.
vckset tokonaaii, joten se" raskaimmin
koskee Ladysmi£h'in kaivosmlehiin.
Kyllähän lepo terveellistä on työnraa-tajllle.
eihän sitä voi kukaan kieltää;
kaiklHe työläisille se olisi tervetulhitta.
mutta palkat kun on XiäJkäz&yassa..^^^ f^i^^^lgj^t^^ Golden-nimlsestä
EEXS B. CXÄINEN TOVERI
LAHJOTTANITT
Lehtemme konttoriin saapuneessa
kirjeessä lahjoittaa eräs toveri B r i.
että kun työssä käy kaikki päivät
niin pahasesti päivästä päivään par.
jää. Mutta kun se työlanka kokonaan
katkaistaan, nita silloin on heti mjös i ^ ^ [ ^ „ ^ e g t a i
huoli ja puute kolkuttamansa. Mieltä
painaa pelko, jos pitkälle Jatkuu työt-paikasta.
Vapauden Ja toveri Vaaran
puolustusrahastoon viisi dollaria. ,
Lausumme klltoksfemme luokkas(rii-
Vancoinrerm uutisia
Miten ''Sinovjevm for j^' syntyi
United Pressin Berliiniitkirjeenvaihtajan kertoman mukaan on Ber­liinin
poliisivirasto saanut yksityiskohtaisia tietoja siitä, minkälaisissa
olosuhteissa "Sinojevin kirje" laadittiin vuonna 1924.
Näiden tietojen mukaan "Englannin johtavat laitokset" ennen vUq-den
1924 parlamenttivaaleja valtuuttivat erään kenraali Kofnejevin, jo-jca
parhaillaan anoi Englannin alamaisuutta, "hanldcimaanain^histoa,
jota voitaisiin käyttää Vaalikamppilussa työväenpuolueen halventami­seen".
Kenraali Kornejev kääntyi Riiassa asuvan entisen venäläisen up­seerin,
Pokrovskin puoleen, joka laati "Sinovje>-in kirjeen" luonnoksen.
Luonnoksen laatimisessa oli "johtavina lienkilöinä" Orlov, Humanski
ja joitakin muita. Heli sen jälteen, kun Englannin vakoilujärjestö hy-välsyi
luonnoksen, lähetettiin se Riiasta Lontooseen sisääiJcirjotetussa
kirjeessä,' osotettuna Neuvostoliiton lähetystölle, Lontoon salapoliisille
lähetettiin vähää ennen kirje, joka oli kirjcrtettu salakirjaimilla ja jossa
tiedot^tiin, milloin "Sinovje>-in kirjeen" pitäisi saapua Lontoosecil. Kun
.se sitten saapui, otti.Lontoon salapoliisi kirjeen käsiinsä ja avasi sen
todistajain läsnäollessa, jotka antoivat allekirjotuksillaan varustetun to­distuksen
"asiakirjan" sisäilöslä. Tämän jäUceen alkoivat Englannin
ana)asiain viraston "diplomaattiset tolinenpiiteet."
JÄRJESTttTOIMINNASTA^
Suomalaisen Järjestön osaston ko­kouksessa
10 p. tJc. käsiteltitn muun
muassa tov. V. Nybergin Johtokun­nalle
antaman kirjeeni johdosta Ja
johtokunnan siihen laatineesta vas­tauksesta,,
tov. V. Nybergin pyytäessä
S.: J. osaston haalia käjrttää va­paasti
pannakseen toimeen iltamat
yksityiskohtaisesti Suomen; luokka,
sotavankien hyväksi. Niin' hyvä kuin
tarkoitus konsanaan onkin, niin ei
johtokunta asiaa harkittuaan voinut
ottaa sitä huoihioon. sillä tällainen
yksityiskohtainen toiminta ehdotto­masti
synnyttäisi eriptii^aisuutta sen
tiivistetyn: toiminnan kanssa mikä
meillä on Järjestetty. Tällaisissa ta-pauksi^
psa tulisi henkilöiden. Joilla
on innostusta sekä tietoa siitä mikä
suutta, niin näyttää kuin ei tulisi
kysymykseenkään tätä tietä omaisuut­ta
siirtää.
LÄKko LAIVAVEISTÄMÖLLÄ
Vancouverin laivan veistäjät ovat
olleet lakossa noin kolmisen viikkoa.
Heidän pääasiallisin vaatimuksensa on
palkankorotus, $l.pO:n, lisäys päivää
kohti, heidän palkkrasa ollen näihin
mennessä $6.50 päivä. Enemmistö
lakkolaisista kuuluu Amälgamated-järjestöön.
Joka myöskin Johtaa tätä
taistelua. Olen kuullut lakossaolevien
mainitsevan useampia kertoja, että
joitakin suomalaisia on ollut työssä
koko lakcm ajan. Takaakohan se
$6.50 :h Päiväpalkka näille kansalai­sille
niin puutteettoman toimeentu­loon,
ettei siinä olisi mitään korjaa'-
mlsen varaa? o:
loin on kiirehdittävä ja miesten uh­rattava
kalkki voimansa, sillä tulee
han taas tämän jälestä kuukausien
loma. Mutta onkohan tämä kiireelli­nen
työnteko antanut kaikille miehille
niin suuren tuloksen, että taas voi­vat
rauhallisesti väsynyttä ruumistaan
levähdyttää? Luullakseni ei. Eiköhän
ne summat menne vaan täytteeksi sin.
ne kukkaroon mitä näidenkin kaivaiir
tojen miehet ovat jo vuosia täyttä-neet;^
Vaan se ei täyt^, se on pohja­ton
kapitalistin kukkaro.
Paikalliset ryhmät ovat myös olleet
hiljaisessa mennossa: kokoukset pi­detty,
iltamia taas koetettu järjestää
huvin puoleksi
Toveri Arvo Vaaran puolustusrahas­toon
kerätty 10 dollaria, joka sum­ma
on lähetetty puolustuslUtoUe. Sekä
keräyslistoja Workerin hyväksi on
täällä myös liikkeellä.
Osastomme jäsen tov. P. Jackson
kävi pUrlmme edustajana S. J:n e-dustajakokouksessa
Torontossa. Sieltä
palattuaan hän selosti täällä meille
kokouksen'kulkua.
Täältä hän lähti selostamaan piirin
alueella kuin myöskin B. C:n alu-een
alaisille osastoille edustajakoiko-uksen
kulkua ja päätöksiä. ^
Huvitilaisuuksia on täällä monet
tulossa. Huhtik. 27 päivä on nuoriso­liitolla
iltamat. Ohjelmaa kuuluu ole­van
koko runsaasti. Sitten 30 p:nä .
on S. J. osaston iltamat. Tähänkin ^'t^ oi»a aikakautemme, tai toLsln
iltamaan kuuluu olevan hjrvä ohjelma
töm3?ys. r " p se tuottaa l&tää Ja kat­keruutta
ennnestään kurjaan «lämään.
Mutta kaiken kurjuuden keskellä
raatajat vielä tyytyväisenä pyytelevät
murusia jotka herrain pöydiltä pu­toavat
EI ole vielä herännyt luotta­musta
omaan luokkavoiinaan. Koe­tetaan
vielä kilpailla siinä kuka keh­taa
olla nöyrin ja orjamaisin herroil-*
Je, että saisin.pitää tuon työpalhJta-ni.
Tuossa kilpailussa menee raatajat
niin pitkälle, että se muuttuu Jo raa­telemiseksi
raatajia kohtaan Ja häpe.
älUseksi nuoleskelemiseksi herroja
kohtaan, joka myöskin kantaa kaltai­siaan
hedelmiä, joista saamme nauttia.
Mutta pitäkäämme mielessämme, että
tuilee ken-an seinä vastaan, ei ole e-nään
tietä perääntymiselle, eikä ma-telemiselle.
Elämme vanhan Ja uuden
historiallisen aikakauden' murrokses­sa,
jokainen päivä yllättää meidät,
sillä me ymmärrämme vain sitä mihin
me olemme tottuneet ja siihen mitä
on ympärillämme, yksilölliseen alis­tuvaisuuteen.
Tulee aika jolloin mei­dän
on tehtävä käännös vasempaan
ja sen jälkeen eteenpäin suljetuissa
riveissä.
Me tämän kyläläiset saimme kat­sella
"taidetta", kuten sen sanoivat
itse taiteilijat, eli suoraan sanoen osa
heistä. Eihän ole paikallaan että yh­den
virheistä kaikkia syyttää. Täällä,
kuten muuallakin, on pari semmoista
ihmistä jotka uskovat LW.W:hen. He
ovat aina väheksyneet sitä toimin­taa,
jota niin sanotut kommunistit
ovat eteenpäin vieheet. "Että se on
vaan tanssimista ja näyttelemistä, ei
se loukkaa kapitalistin kukkaroa." Eipä
ei. Mutta nytkös se loukkaa? Onko se
niin. että jonkun, vain mitättömän
näytelmäkappaleen esittäminen marxi-,
laiseri aatesuunan omaavilta ihmisil­t
ä on- arvotonta ja mitätöntä? Mutta
muuÄUu arvokkaaksi j ä jo.oikein tai.
teekd'LW.W:hen uskorten esille loihti­mana;
Sitä en usko. 01e'tte pelanneet
vilmäsen valttirine ja paljastaneet i t -
sennif; sillä taide, kuten taiteilijakin
on liyvin erikoisluontoinen, "on myös
erittäin erikoisluontoinen ihmishen­gen
tuote." E l voi .sanoa muuta kuin.
kukoistus saavutetaan vasta - siinä yh­teiskunnassa,
jonka työväenluokka luo
voittoisan vallankumouksen Jälkeen
Ja joka tulee kalkissa muissakin svii­teissä,
merkitsemään kokonaan uudel­le
pohjalle rakenneUm kommunisti­sen
sivistyksen voimaanastumista ny­kyisen
porvarillisen tilalle. '
Tällä pohjalla kun asiaa käsitellään,
niin ajattelen, että ei olla harhateillä.
emmekä luule "luuta lihaksi". — S.
Bingley, Alta .
Talviset hyrinät on taas taucmneet,
kesä tekee tuloaan, vaikka kovin hi­taasti
Metsähommat onkin olleet ta­vallista
suuremmat. Viime kesäiset
hallat ajoi farmareita satojen mailien
päästä tänne metsäpuskia krassalM»
maan. Rautatien varret, on .täynnä
ja tanssia lopuksi. Sekä 1 p:nä,toukok.
joka on työväen suurin juhla:päivä ja
jota kautta maailman viettää työväki
Colemannissa on^ukrainialaisella haa-fliiä
juhlam^isuus illaUa kello 8, jos­sa
ohjelmaa tulee olemaan ukrainan,
suomen jä englannin kielillä. Siis
kalkki juhlimaan tätä köyhälistön
sumia Juhlaa. Sitten toukok. 25 päivä
on naisliitollamme suuret myyjäiset
joista tulot luovutetaan Albertan pii­rissä
pidettäviin ensimaiseen edusta,
jakokoukseen. Joka pidetään heinä­kuulla.
Hmasuhteista voin vielä vähän mai­nita.
Tuntuu niin Ikävälle tämä kyl­myys
mikä täällä on. Lunta on sata-säncen
se sivistys, jonka keskuudesjsa
elämme, tämä talouselämänsä penis-tuksissa
rappeutuva kapitalistinen yh­teiskunta,
on mone-sa suhteessa rap.
peuttanut myös taide-elämän ja käsi­tyksemme
taiteellisista arvoista.
Työväen taide ei yleensä saa olla
yksinomaan taidetta, vaan täytyy tai­teen
.rolikaista työväestöä sen • jokapäi­väisessä
Juokkataistelussakin. Työ-väel}
ä.on liian vakavat asiat kysymyk.
sessä; tässä luokkataistelussa, jotta se
porvarien tavoin voisi aina syventyä
tait^iiseen tai,teeh vuoksi. Työvä.en
näyttämötaiteella i voi olla suUri tule­vaisuus
ainoastaan, jos me ymmär­rämme
tämän luokkataistelutehtä-vämme",
emmekä pyri olemaan nuku­nut
melkein aina kerran viikossa, n i - tusaineena suurille hetkellisesti vä_s äh-mittain
kun vanha sulaa, niin jo uusi tä"'^*^^^ joukoille. Sen täytyy rohkais.
taas sataa tilalle. Ja kj^lmä tuuli pu­ta
elämään ja toimintaan, avata sil-haltaa,
joten ei tunnu vielä suuresti
kauniille keväälle. Kesästä ei vielä voi
siis mainita. —-Martha.
mät kaikelle sille, mikä on elämässä
todella tavoittelemisen arvoista, mikä
taas'nurjaa ja tuhottavaa. Taide on
puolueetonta vain rajoitetussa mieles
£ä. Sen luokkaslsältö pitää aina olla
selvär vaikka ulkonainen aihe ei suo­ranaisesti
kuvastalslkaan luokkavas-täkohtia
nykyisessä yhteiskunnassa.
Kun todella taiteellisiin arvoihin on
yhdistetty todellinen, luokkahenki, sU-^
Sadetta on saatu viimeaikoina oikein loin on työväeii taiteellisissa harras,
tuntuvasti; Kaikki paikat on veden luksissa ihanne saavutettu., jonka yli
liottamat. Kylmät ilmat siihen tykö ei tarvitse tavoitella. Silloin el tarvit-tekee
ilman enempi talviseksi kuin se haalin seinistä , juhlatunnelmaa
Chase River, B. C.
MUUTAMA RIVI PAIKKAKUNN.^N
KUULUMISIA
Yhdysvalloissa lasketaan iB3 prosentilla farmeista olevan automo^
hiilin. Tämä ei kuitenkaan m«ridtse eika todista, että näillä farmeilla
vallitsbi hyvinvointi, enempää kuin sitäkään, että olbi peirää siinä por­varillisessa
väitteessä, että monidi maanviljelijäin köyhyyä johtuu "har­kitsemattomista
sijotuksista" aut<K>n hinriajelua varten j.n.e. Maanvil­jelijäinkin
varattomuus johtuu 1»pitalistisesta riistosta, samaten kuin
tyofäisten.
avustus tai agltatslobni kulloinkin oli­si
sopivin, tulla osaston kokouksiin Ja
tuoda siellä suunhltelmansa esille mit­kä
tulisi kylläkin otettua huomioon,
varsinkin ^ämän. luontoiset \ ainakin
vuorollaan. Kbkoiis hyväksyi yksimiäi.
sesti johtokunnan tolmlnhMi.
Tbv. G. Nygren Ilmoitti, e t t ä h ä n oli
myynyt $20 edestä C. T^ puolustus­liitolta
saapuneita 10c' imexkiejä,, jostia,
sununasta toinen puoli mei^/^omen^
luokkasotavankiäi hyyäkki' j^^^^,
PUoU" C. T.'' PuxÄustus^t<^ kassaaiu
Edellämainittu sjunmiä. on UUtetty Ja
lähetetty määräinikkaan.
Johtokunta raportteerasi, että on
taasen * tehty yritys laUltsluttaa! The
Finnish Societyn omaisuus S. J. o.
n:ö 55:den nimiin. Mutta epäonnis­tuen
kuten ennenkin. Lakimiehen
lausunnon penxstGella ne S. Järjestöön
Ikuistetut osastot B. C:ssä on tehty
erehdyksessä tai rekisteeraajan la.
a Villianuii
keväiseksi.
Työolot ovat myös nykyään kovin
kehnot. Ensiksi f yön saanti koJikai-katsella.
Sillä seinäin koristelussa
emnie porvareille pärjää.
Työväentaiteen Jopulllnen voitto ja
V -jappari
"OIKEA JAKOP»
Ensi lauantatoa. tk. 27 pnä esite­tään
4FtortWiiliamih PirUllä hauska
näytelmä nimeltä "Oikea Jakop". Toi­votaan,
että yleisö saapuu runsaslukiiL
sana seuraamaan esitystä. Pääsymaksu
tilaisuuteen on ainoastaan 40 senttiä.
Tervetuloa!
kia timtemattomana, mutta sen Jäl­keen
kuin täm& asia oli ylioikeuden
käsiteltävänä. Jossa tuomari antpi pää-tfiksen.
että S, J. paikallisosastot R
C:telf ei voi aäEdstaä Uinteintä; (anai-
Eri paikkaknnmlta
Blairmore-Coleman,
Alta.
N ä ^ kaivoskylisäUn sitä men­nään
hiljalleen eteenpäin. Nyt to­siaan
on työsuhteisiin nähden vähän
vilkkaampaa. Joitain viikkoja on Jo
kaivannot käyneet jojca päivä, vaan
sitä ei sitten voi sanofii. miten pitkän
ajan näin ahkerasi^ ' tä)4ään.
Jussi Tulus oli saanut aatteen että
hän_ryhtyy jappariksl. Tuollaiseksi
polppujappärlksl. Joka alkaa pienestä,
mutta lopettaa — kenties suuren "vir­man"
omistajana.
Tuo ajatus ei ihan äkkiä tullut hä­nen
mieleensä. Oikeastaan se oli Jo
hyvin kauan kytenyt Jussin alitajun­nassa.
*
Ja edeUytyksiä häneUä oU. ^Vielä
Jussin ollessa pikkupoikana, oli naa­purin
änunä sanonut, "että Tulus-
Matin Jussi on kaiken pahuuden al­ku
Ja Johtaja". Tuo kylläkin kai tar­koitti
vahi tappelujen ja ilkitöiden
johtajaa. mUtta johtaja kuin, johtaja.
Samoin oli häxr ollut Johtamassa
»erran erästä rikkurisakkia. Joka meni
—Wellkom.
Kadulla tapasi Jussi erään tuttavan.
— Haluatko tulla töihin, ky.<=yi Jussi.
—. Tietysti. Mihinkä sitten?
Jussi selitti, että hänelle, hän kun
alkaa jappariksl. Toveri Ihmetteli ja
kaikenlaista puutavaraa mikä futnkin
markkinoille kelpaa.
Kehityksen kulku se on täälläkin
nähtävänä. "Trokit'^.ia "-traktorit" ne
on ottaneet hevosten paikat kaikissa
suuremmissa ajoissa. Me plkkuUlalil'-
set saamme katsella syrjästä kun ko-^
heet vievät meidän talvitienestlmme.
naELENHÄmitHtN
tuli viime viikolla erä.3 suomalainen
nimeltä Voitto Raimi, Tuli tänne
me syksynä Vancouverista. On kat­kaissut
mainitimpereitä eräälle farma.
rille. mikä toimitti hänelle työn pari
viikkoa takaperin. Mies on ollut tässä
maassa vasta vuoden ajan. Oli hiljai­nen,
silvo ja kokolailla tietoinen. M i ­kä
lie järjen sekoittanut. Kuulojen!
mukaan on hänet viety hullujenhuo­neelle.
.
"MUSTAT" VOITTI
tässä meidän piiris-ä. Oli tlekätislerln
vaalit Ja suomalainen ehdokas tuli
valituksi. Engelsmanhit sanovat, että
"mustÄt" voitti ja • antavatpa vielä
mustia silmiä toisilleenkin. mitkä ää­nesti
suomalaisten ehdokasta. Semmois
ta teettää pikkumainen kansallisuus-ylpeys.
^PUOLUETOmiNTA
ei täällä "maailman sjrrjässä"" tosin
voi kovin korkealle kohota, vaan koe­tamme
mekin jonkimlaisen illahvieton
suurimpina juhlina hommata ja Jon.
kun kolikon hyvän asian auttamiseksi
lähetämme. Nyt taas hommataan
Vappujuhlia mihin kehoitan ympäris­tön
kansalaisia saapumaan.—^ S.
Elspeth, Alta
Toverillinen vapputervehdys raata-jatovereille!
Vuosi on taasen siitä vie.
rähtänyt kim viimeksi vappua juhllt-tiin.~^
Taasen ollaan sitä tilaisuudessa
Juhlimaan, juhlimaan vappua, kesän
aattoa, joka on erääiUainen merkin
antaja niin ruumiillisen kuin myös
henkisen ihmisen vapautumisesta' or­juudesta.
Vaikka kaikkialla mustat
voimat koetta vatkin estää työläisten
va^autumisprklmykslä, niin kuitenkin,
kaikesta vainosta huolimatta rientää
työväenluokka kohden yhteiskunnal­lista
vapautumista ja vapaus-sanan
merkeissä viettää kaikissa maapallon
osissa vappua, kevätjuhlaa. • *
Vappu on köyhälistön vapausjuhla.
Se saa innostumaan välinpltämättö-miätkin,
ne jotka ovat aikaisemmin
uinuneet tietämättöminä luokka-ase­mastaan,
ja saa heidätkin toisten
työläistoverien keralla nousemaan,
vaatimaan vapautta ihinlskunnalle.
Porvaristo myöskin muistelee kulu­neen
vuoden tapahtiunia omalla ta-vallain:
Se muistaakin sangen hjrvin,
kuin
töihin lakonalalselle kämpälle. Ensi-mäisenä
Jussi meni ja keholtti vielä
toisiakin.
J a yhtenä kaimllna päivänä Jussi
otti Ja läksi erään suurjam)arin pu-heiUe.
.
—'• Onko teillä antaa minulle japia.
ksrsyi JUssL
— Jesseri. sanoi jappari.
— Koäka te voitte sen antaa?
— Puri suun.
— Onko se sitten varma?
— Suur.
—BOoä tulen kuulemaan tarkemmin
ensiviikolla,. - v ; : ^
ihaili — katsos vain poikaa, sinä et
olekaan mikään nolo mies.
Menivät siltä erääseen "torppaan".
— Piiriä minulle ja japparinei huu­si
Jussin toveri.
Toiset ä l l l s ^ v ä t . — Mitä, onko Jus.
sl jappari? Alkoivat lähennellä.
— Oletko saanut japln?
— JesserL
—Pääsemmekö töihin?
—Suur.
— Koska mennään?
— Puri suun.
— tSlä sitten vaan ota muita.
— Mhyyyyyyy —
Miehet kehuivat ja <wtlvat idiriä
Jussille. Jussi joi Ja ttmsi arvonsa ko­hoavan.
Tulipa sisään eräs Jussin entiaS
vihamiehiä. Kuultuaan Jutun, alkoi
vimlstelemään:
— Juriko Jappariksl, kaikkea vielä.
— Varmasti. Jussi on tarkka mies.
puolustivat toverit.
—Bhän tuo osaa kirjoittaateap.
— E i ole tanriskaan.
— Eikä laskeakaan. JMuutä
sormensa ja varpaansa.
— Se poika pärjää muutenkin.
— Kuka pahuus tuollaiselle töi­hinkään
menisi. En minä ainakaan..
— El sinusta huoUttaisIkaan.
— Päässäkin on vikaa. Pitäisi uudet
sahajauhotkin muuttaa.
JusSl raivostui, toverit raivostuivat.
Hyökkäsivät solvaajan päälle. Joka
juoksi ulos ovesta. Jussi tovereineen
perässä. Kadulla päästi takaa-ajetta-va
hirmuisen huudon ja katosi heti
sen jälkeen jonnekin pihamaalle. Jus­si
tovereineen hakee Ja kiroilee, kun'
mies katosi: selkään oUsl pitänyt an­taa
vietävälle, kun — polUsl-auto a-jol
paikalle, kaappasivat meluavat
miehet autoonsa ja veivät mennessään.
Saivat sakkoa, mutta kun el ollut ra­haa,
vietiin kuukaudeksi linnaan.
— Perhana, kun menetin hyvän ja-pin,
tuskaili Jussi linnassa.
— Viis me staua japlstasi, ärähti-vät
toverit. Täällä sitä nyt ollaan k i i ­kissä
ja ihan sinun syystäsL Selkääsi-tarvitset.
• •
J a selkäsaunan he myöskin antoivat
Jussille, kun iKläsivät vapaaksi Jussin
päässä oli punaisia kuhmuja, stojsiä
kuhmuja ja sateenkaarenvärisiä faih-muja.
— Kyllä tämä: Japparina cHo on tu­kalaa,
ajaUeli Jmsl voidellessa kub-mujaan.
. -
Tämä öB Tulus Jussin ensimäihen
japi. Joka tuotti tuloksia. E i tiedä, ^ n*
ko-se vtfcdÄlittmi-^j-jf-fiieaa.'"' • * ^ ' • ' '