Vapaus, July 18, 1930

              -F Sm 2 Perjantaina, heinäk. 18 p:nä — Fri., July, 18
O A Ä TT 5>S Ca*a<s w»uU}wa trC^ZcdSa «tua Pa—»ititi«tT«K QsMtrr 9m4.
VAFAUS OiUrtr»
' at (te Pofi p«je# ©«»«tm»». QtMy», «» »tccad «UM m*xtm.
X M P B I »atartliiiif nrbn. 7Se per M I , iath. Uiuiamm dxMtf tat liecia faMrdc». Tk«
^'Työväen ystäväkin" on tullut näkyviin
Uio Bm Stttttmi.
fmHatoMt Vapcaa, Box 69, SadLnTt OM.
ikftt^^act: KoBtturi 1038. — Toiaaitu $36W. — KIrialusM>« 23S7V.
Toi5^äa päivän kuluessa ilmaan-; j>oikaiji ^lanitscman työntasaval-tuf
Sudhurvsia katujen var-illa
oleviin Jyhly- j a . puhdinpylväisiin | yöläi.t,:n j a lyötäleki^vien far-
.\i{>js-in;;in vaalipiirin konservatii-j
yr>iäi-tf:n
; Jai-ia '"Jyriläiitrrn ystäviä".
lu, y j » - , erikoisesti tehden, tuni^e.
faksi kqjmnuijistisen puol^een gtjör
tautumis^i» i m p e r i a l i s t i s i so^ftft»
päinvastaisen», k u i n " t y g y g e n " pup.-
lueitten 8mmattiui}Mil45ii J o I U^
van byroKraatian «jöftajitUBOnep.
Jokaisen g d i r i ^ i m i k y n n g o j a puolu-v
a r o a visusti t u o l - t^lee m a i s t ^ , että r y n^
c - i i - firtfäiyv Vkcsoenn npSääämmJäinärrnäTniää ormn väruäfÄ
: 3 i i i om Mutl& jäsentä puolueeseen
UMOrrVSHDiiiKX VAi-AUDESSA>
Ciir|««*ibUilaoUkMt tlXO k«ru. t3.00 U u i kcrua. — Arioliittosa •«aa«ni« «SMstoiratBkMl
»«ialMauM. — MManaBUctXisoliikMT Me k « u . I i i » 3 fccrua, — Srst7BiU0K>talu«t tl tn
mu. S3iB S kcm*. — A^oaluttuiXmAakaet UM kcru. $3M b b l karlM. — KiiKfiijeolakM
-«laluB timdtn ia aaMeiIi#ouk*rt ii*e ktim tnu*. — TU*{4>*i]«Mll«Ji«i |# UaotM-
>Mai'>->rt«* •.o. T«»«i:it»n«a. ' i i i c l c i t i r i ilax-iuUiisu clakileea.
TILAUSHINNAT:
S « i k - I * - ' * . • kk- »I-V i« 1 kk «1410. — TkJfarabaikia )a 8i
« f «IkMMllUf 1 *k. t»4M. 6 kk. ia I lik. tlM.
• M u i i « ; > i . W. Aklqnat.
muodostaa 30 uutta
värvätä
ja
työmaasolua, |
puolelle kuuluvia j a että hallitsevan
l u o k g u . e t » on heidän etpnsa. Mut­t
a siitä hjiolimatta. ; v a i k k a kaikki
f i oikeiQ. perinpohjaisesti näitä a s i -
fl^ punijit^e, kuuJupune me työn
tglÖJät s e » t ä « i ?ielä siihen luok-j
o n k ^ tsytyisi pysyä yhdessä
yhteistä vihollista vastassa, jonka
voi parhaiten osoittaa sitenkin että
k u n n i o i t t a a kaikkia sellaisia tilai­s
u u k s i a joita
dettäväksi F l e t h e r kentällä, jossa s a ­t
o j a työläisiä on j o k a ilta muntoän
nauttimassa ulkoilmasta. P u h u j i a t u ­lee
olemaan s i l l e i n useita. K a u p u n ­g
i n poliisipäällikölle tullaan ilmoit.
tamaan, j a pyytämään lupaa koko.
uksen järjestämiseen. Työläiset,
muistakaa tilaisuutta, että saavutte
s i i h e n .
V. j a i L - s e n r a Jousi p i t i kenttäjnh.
järjestynyt työväestö'lan osaston kentällä t.k. 13 p. y i e l -
: Eöä oli saapunut vähänpuoleisesti. 1
f.ekä hankkia 5uö0 l u k i j a a '*Worke. j toimeenpanee.
r i l l e " . 1 V a t a a Hiltasen haotaos tapahtui mutta suurimpana esteenä oli m a h -
3J. Ryntäyksen tulee perustua m i . r*-^ 12 p. L u k u i s i e n toverien mielissä dollisesti sade, joka uhkasi koko päi.
mtfiu, BeeMacy ai^4 Pfistaliepi Vap«M B>Udiii«. tim Suat.
m mmiX «* \i» t4itm*4y V«P«B«, tXl. Box ta. Suihurj, Oat.
' M aiillcla lakaaaa aaa nauaita ca*!miU«eä kir]ae«a«oB«, UxJatUkaa as4aUa«a UtlAiaa.
<aM«» paiaooaalliaaUa a l a a l J i i }. W. Aklqriat. Uikkeaahoiula.
* ^ . ' " . ' • ' ' • '
Vaalit ja köyhät farmarit
Liittoparlamentin vaalit suorite­taan
heinäkuussa siksi, ettei työt­tömät
tuntisi kylmyyttä ja suojan
puutetta, vaikkapa nälkä näännyt-
40äkip, Myöskään ei Cijnadan köy­hille
farmareille ole vielä täyttä
käsitystä siitä mitä ensi syksy luo
tullessaan, vaikka onkin jo selvää
ett/i yli kaksisataa miljoonaa hns-helia
edellisten vuosien sadoj^tfi
vielä lepää viljasäiliöissä, eikä
' voi mikään kapitalii^tipuolueista
tai kapitalistien ja suurfarmarTen
puolueista osoittaa minkäänlaista
t|f{^ kansainvälisillä markkinoilla
yj^tupt^jinon kaupaksi saamiseen.
Suunnaton laHku vehnän hinnois­sa
osoittaa mitä on odotettavissa.
Kaikki jutut, millä tältä hetkellä
pyritään köyhiä farmareita nar­r
a t a a n , ovat kaikkea pohjaa
•'_ Köyhät farmarit ovat rimpuil­leet
viimeisinä vuosina toivoen ja
Jitottaen vielä kapitalistisen jär­jestelmän
malulallisuuksiin. V i i -
ihfijeen kohden vuoden kuluessa
eivät he olc tahtoneet .uskoa, että
l^apitalismin talouspula on jatku­v
a j a kärjistyvää. Tuhpnnet ovat
J^iteqkiq tämän tulfcct jo koke-xmm
kun keskittyneen rahapää-opian
voima on murskannut kqi-
%|n, kiinnityslainayhtiöiden,' konc-yhtjpiden,
pankkien nälkänuora on
kprjatetlu kerla toisensa jälkeen,
infirViteri luisumistd proletaariaa-kojen
vdinän viljelijään .samoin
kuin British Columbian, Ontarion,
Qiiehecin ja New Brunsvvickin he­delmäin,
juurikasvien ja kanan-v
i - e n p a r l a r n e n l t i e l i d o k k a a n H a r r y ; j^.jnr^ kiihottimena p a r j a -
M o r e l i n puhvaami=lappu=ia, j o i s - i r u e n l t i i n pää-^y. ajamaan siellä
sa tätä herraa kutsutaan " t y ö v ä e n | o i u a i i p u o l i i e f - n - a k a p i t a l i s t i e n etu-y
s t ä v ä k s i " , o l l e n lappusien ' S e l o - : ] . , . s i l l o i n n ä m ä herrat l u p p a u t u -
n u m e r o n a " lause, jossa s a n o t a a n : ! vat k y l l ä työläisten y^lävik^i Sii« laajimmalle työläisten j » työ. .tulee kauan spUymaan 17 vuotiaan vän j a j o kuuden ajoissa a l k o i k i n t i .
. . . „ . . - „ . . V., l ^ / ' . - ; " i ä i s t e n järjestöjen rivijäsenten y h - i V a h n a n kuolema sek» hautaustilau puttelemaan. Urheilut j c u i t e n k i n suo
lopettakaa lyoUomyys . A k k i p a a - . k e r r a n n e l j a - a vuodessa, mflca on t^Lsrintam^Ie. Sen järjestämisen jsuus. Kukkaseppeleiden ympäröi-:ritettiin.Osanottajia oU miestenS-ot:
l i i H o f i a r l a m e n l i n vaalien väliaika, määrätietoisepa .pyrjjimyltsenä t u l e e , m ä n ä lepäsi tämä nuorisoliiton yksi teluun 7 Jousin jäsentä j a naisten
o n t) ö l ä i . - i l l ä korkeita " y s t ä v i ä " olla todelliseile npliJ9Joujciu)jen edus. j t o i m e k ^ jäsenistä, kuule- 3-otteluun 5 jäsentä. 1,500 metrin
— i/itimi ajan - a a v a t l u l l a aivan tukselle perustuvain yhteisen r i n t a , " m a t t a hiljaisia säveliä joita hänen juoksuun osallistui 6 j a naisten 5C0
V ( J v i ' ! - ; hiirfif-en ni\u\pn n S i L s j ; ' i ^ ^ a konferenssien järjestäminen,'nuoret toverinsa kajauttelivat, k u u - ' m e t r i n juoksuun otti osaa 4. M u i h in
: . ' . ; . ,1^ 'joihin edustajat vsOltaan työpajoista, [lematta lauluja j a p u h e i t a j o i l l a hä-;kilpailuihin o l i myöskin vilkas osan-i><
4l<ii(iv><lcii j a Huonojen l^^iKko- .^^^^^^ muista joukkojärjestöjs. ,nen pois menonsa aiheuttamaa kai-1otto. Yksityistulokset tullaan tieten-jeii
- . i i r a l a i M / i a . .Sellaista on täl-Jtä. On pidettävä päämääränään pausta p y r i t t i i n ilmaisemaan. K a u - k i n t o i m e e n p a n i j a i n puolesta ilmoit.
l a i ^ ^ l r i i p a r l a t n e i i i i i i n pyrkivien Uaada näihin yhteisen r i n t a m a n ' n e u s , yhdistyneenä henkiseen toimek. jtamaan, samoinkuin niiden liikkei.
tä luulisi tämän herran farkoitta-varj
sitä. että hän muka olisi joku
työttörnyvilen lopeltajisla, jolka
valtaan päästyään noin vain yh­dellä^
käden liikkeellä huitai-evat
työttömyyden huil' hiivattiin. A-ia
on kuitenkin paljon mutkallisein)>i
kuin alkusilmäyksellä näyttää, sil­lä
minkäänlainen konservatiivinen,
liberaalinen, enempää kuin "ty<"»-
väenpuolueenkaan" pamppu taik­ka
pam{>ut eivät voi työttömyyttä
olemattomiin pyyhkäistä. Työttö­myys
kuuluu olenriaisena osana
kapitalistiseen järjestelmään , ja
siksi on näille pääoman palveli-
Ko.
m e n työväeciii>e
Ijöty. Mutta siinä
men luokkatietcis
c n siksi karainuE
m u r r a verisinkään
on noussut r. 19]
Suomen po.",ar: sej
d e k s i " ja se no-ac(
kyllä voivat ssrtu
kumouksen isiojjou
ko maailmaii pVo:
massa ja me voita*
riaUinen välttärrä
voivat lyödä ykiilö
jottaa meidän jä:
l i k ä määrää n:eic
muodot siksi kurj
Iäisillä.
Vanhasta
nignien la lihan tuoltafiin natuien. . . . . . , . . .
x: , .. \ I , ... .. joille aivan mahdotonta sita nois-
Venii,a n . luol.l ati.i n nä,h Id e,n on. la.m.a .t aa. „J yoltomvys. samo.i n ,k aik,k .i
muodostunut jo paKkoluovuttami- ,v v • i "i--- -i ••
tin liikkuvaan vara-arn2,eija|m, jo
ta heitellään kaiklcialle missä teol-
U8UMatypläi$tep pqlkkoja ja yleen­sä
elämäntasoa pyrkii työnostaja-juokJta
alentaniaan. Siitä huoli­matta
ei tämä arraeija pienene,
tnutfa jatkuvasti kasvaa, sillä se
qn nykyisen ajankohdan vallitsc-
VflO HapUalisniin taloiispulan kier­tämätön
kulku, josta et vqida poi­keta
«ivuteill^.
Vaikkapa finanssipiiäoman pu­ristus
merkitseekin jatkuvasti suo-tanaiala
fannarien pakkoluovutta-nii^
ta, piin tämäa prosessin kulues­sa
tapahtuu vielä farmarien far-inaaniinen
välitSsTen taholta. Tä­mä
ilmenee siinä hinnanerossa,
Jpiiokä farmari saa titotteistaan ja
4lil|ä samat tuotteet niyydään ku­luttajille.
Tämä on selvää aavik-seksi
viIjakeinotl<;lijain taholta,
jossa "'Whcal Pool" suorittaa rat­kaisevan
osuuden suurrahapää-oman
eduksi. Muiden tuotteitten
välityksessä osoittautuu välikäsien,
rautatieyhtiöiden, tukkukauppojen
moninaisten "agenttic;!" ja jälleen­myyjien
osuudet kohoavat kor-keatnmallR
kuin niitä luottavain
farmarien. Tämä useinkin merkit­see
sitä, että farmari, joka on uh­rannut
kaikenlaiset tuotantoon liit­tyvät
kustannukset, ei omalle työl­leen
saa mitään. Kaiken lisäksi
vielä lisääntyy verot joka puolella.
Kommunistinen vaaliohjelma
asettaa farmarien läheisinä vaati­muksina:
(a) kaikkien verojen
poistamisen ja (b) kiinnityksien
kumoaminen köyhiltä farmareilta,
(e) poistettava häätöoikeus mak­samatta
jääneiden vuokrien, vero­jen
taikJ(a velkojen vuoksi, (d)
eslcttävä velkojen periminen köy­hiltä
farmareilla, joiden lulol ovat
alle 1000 dollaria ynnä siihen las­kettuna
riittävä irtäärä siemeniin.
On kuitenkin selvää, ellei näitä
yaatinuiksia voida ratkaisevasti to-teiitlaa
kapitalistisessa järjestel»
^massu, yaijjica jne ova.tkin alkeelli-
^ simniafi silflä nehän "iskevät suo-^
raan kapitalistisen järjestelmän
riistopcriaatteisiin. Kommunisti­puolue
siis edelleen osoittaa, eitä
"nykyinen talouspula, tuleva im­perialistinen
sola Neuvostoliittoa
vastaan, johtavat läheisesti siihen
pisloescifii, josso lyöluiset ja köy­hien
farmarien joukot eivät enää
voi sallia kapilalistiluokan hallit­sevan.
Impcriplististen maiden
työläiset ja köyhät farmarit ja siir­tomaiden
sorretut kansat nousevat
mahdillaan musertamaan kapita­listien
hallinnan. Työväenluokan
taistelun päämääränä on kapitalis­min
kukistaminen ja työläisten ja
farmarien vallankumouksellisea
hallituksen inuodooiaminen."
KESKUS.
muutkin kurjuiidet työläisiltä pois­tuu
vain kukistamalla koko vallit­sevan
järjestelmän ja luomalla ti­lalle;
uuden, työläisten ja talon-licrrffjen
lyöläisystävällisyys,
sen enernj)ä.i. Lupaukset unohde­llaan
viiinei-tä kirjainta myöten,
kun vaalit ovat ohi. yai voisiko
joku väitiää läfä vastaan?
e, konferensseihin tuhansien työläis­ten
edustus, jotka täten tulevat e n .
.si kertaa kosketiiksiin kanssamme.
4). K a i k k i ptmaisen päivän m i e .
lenosoitukset tulee järjestää rilko-ilmaan.
O n k a l i f i n mokomin pyrjt-
Tvöläisf;l! Kannattakaa näissä itävä kiinnittämään huomiota uusiin
vaaleis-a kommunistisen puolueen i mielenosoituk.
I>arlamenttielidokkaita, Antamal­la
äänenne konmiunistisen puolu­een
ehdokkaille, j»anette samalla
jvikän vastalauseenne vallitsevaa
kapitalistista järjestelmää vas­taan,
joka antaa loisien kuolla
vaikka nälkään, toiflen eläen suun-nattotnassa
ylellisyydessä.
ikille piili-ja paikal-
MmSl^ ja
•aa
Ohjeet pnniifseii päivän mielen,
osoituksien Järjestämiselle
"mtaisen täMen äiiU"
Keitä ovat niin sanotut "kultai-tähden"
äidit?
He ovat niitä, jotka jontuivat
antoiQasn poikansa, tai puolisonsa
Jipperialistisen maailmansodan uh­rialttarille.
Valmistuessaan uu­teen
maailmansotaan tulisella kii­ralla,
kapitalistiset vallat suisut-lavat
ylistystä niille äideille, jot-viime
maailmansodassa jontui­vat
raskaimmat uhrit antamaan.
Tässä kauaksi tähtäävässä ja petol-lises.
sa, sotamiehiä synnyttäneiden
äitien "hyvityksessä" ovat etune­nässä
Amerikan imperialistit. On
keksitty kauniilta kalskahtava ni-n#
ys — "kultaisen tähden äidit".
Näille on tämän kesän aikana
kustannettu malkoja Europaan,
maailmansodassa kaatuneitten rak»
kaimpiensa haudoille. Kapitalisti-lehdistö
on kertonut näitten äilien
matkoista monin palslamäärin,
yrittäen upottaa kukkuiskielcen im­perialistisen
sodan epäoikcuden-niukaisuuden
ja julmuuden.
Mutta totuus pilkistää väliin
sittenkin esiin. Imperialisleille
kaikki "kultaisen tähdenkään' äi­dit
eivät ole samanlaisia. Luokka-ja
rolueroavaisuutta pidetään yllä
tpssaUn asiassa.
Niinpä kertoo New York World-lehti,
elta viisikymmentSviisi "kul­taisen
tähden" neekeriäiliä, joitten
oli määrä viime lauantaina pur-jäbtia
Europaan, ovat peruutta­neet
matkansa ja lähetiJSieet pro­testin
presidentti Hooverille siksi,
letin Iieltä JcohdeJlaan huonommas-fi,
kuin valkoihoisia "kultaisen
tähden" äitejä. Kirjeessään, jonka
on allekirjoittanut .'iS neekeriäiliä.
he proiesteeraavat heidän eri luok­kaan
asettamistaan vastaan ja sa­novat,
että samalta maantieteelli­seltä
alueella lähtien heidät olisi
pitänyt lähettää Ranskaan valkois­ten
äitien kanssa.
! Ensiinäisen neekeriäitien jou­kon,
joka lauantaina purj«'hti Ne\v
Yorkista amerikaiaisclla kaupjia-valtameri
laivalla, sanotaan käsit­täneen
ainoastaan 61 henkeä,
vaikka '150 kahdeksansataa neeke­riäiliä
käsittävästä joukosta oli al­kujaan
suunnitellut matkustaa.
World-lehti edelleen kertoo, et­tä
tyytymättömyyttä on syntynyt
niihin nialkustussuhteisiin, joita
neekerinaisille on tarjottu. Laiva,
jolla heidät sallittiin matkustaa,
on pienempi, hitaampi ja kaikin
päin huonompi kuin on se laiva,
jolla valkoisia "kultaisen tähden"
äilcjä kuljeteltiin.
Mainiten höyrylaivalinjan vir­kailijan,
nimeä mainitsemalta,
World-lehli sanoo, että hallitus
maksoi valkoisten äilien edest.ik.ii-sesta
matkasla l?."» dollaria henki­löä
kolulcn. multa neekeriäitien
Hyvät t o v i r l t!
K . I : n j a puolueemme pilätöksiHe
perustuvana on välttämätöntä ryh­tyä
pikaisiin tolräenpiteisiin koko
jäsenistämme moblliseeraamlseksi
aatteellisesti ja organLsatoorisesti
v a a l i t a i s t e l un j a muiden puolueem­me
ryntäyksien kautta, kristalloi.
daksemnie työdälsjoukot järjestet.
t y y n joukkomlelenosoltukseen P U ­N
A I S E N A PÄIVÄNÄ imperialistista
sotaa vastaan puolueemme johdolla.
Järjestäessämme punaisen päivän
mielenosoituksien varalta meidän
tiiiee oppia viimeisistä kolmesta p o .
Hittlsestä mielenosoituksesta: elok.
1 p. 1921", maali.sk'! 6 p. j a touko,
k u u n 1 p., sekä välttää ilmeisimpiä
heikkouksia näissä menneissä m i e -
lenosoituksissamme. .Maaliskuun 6
päivän ja vapunpäivän järjestöllis­t
e n j a teknillisten virheitten uusiin,
tumista' on erlkoisestTi vältettävä.
P e r i n p o h j a i n e n järjestely mielen,
osoituksien edellisenä päivänä, h y ­v
i n järjestyt komiteat eri tehtäviä
varten, varustautuminen vastaanot-t
a m a a n odottamattomimmankin t i ­lanteen
ripeällä toiminnalla, ovat
tekijöitä mielenosoituksien onnistu­misessa.
Mielenosoituksien paikan tulee o i .
l a . sopiva keskus, johon työläiset
voivat helposti päästä j a mikä sal­l
i i työläisille mielenosoituksiin tu.
l o n ja sieltä -poistumisen järjeste­tyllä'
tavalla, ijoutumatta ahdetuksi
pienille, kapeille kaduille, missä po­l
i i s i en hyökkäys käy helpoksi. Jouk­kokokoukset
eivät saisi kestää p i ­tempään
kuin tunnin ajan. Missä
s u i n k i n mahdoaijsta kulkuept tuleo
järjestää joukkokokouksien jälkeen.
Missä kaupunkien säädökset edel­lyttävät,
että on hankittava lupa,
hakemukset voidaan tehdä joko pqo.
lueen tai yhteisen rintaman konfe­renssien
nimessä. Tärkeintä ei ole
rlur-aliakomas, mutta ymmärrys ja
' päuttävälsyy.s .siit,u, että mielenosoi.
tuksct järjestetään j a työläiset mo-b
i l k e c r a t a a n huolimatta saadaanko
lupaa tai ei.
Ivlj.':.';;i miolono.ioitukset virallisesti
kiellctäiin. on paljon perlnpohJai-scmmin
järjestettävä pqlilslen stra-tekian
voittamiseksi
Voi jo;:kus olla välttämä­töntä
järjestää mielenosoitukset toj-
Ecen paikkaan. Sellaisissa tapauk.
filssa oi pidä ottaa mitään valinel-i
i matkaan, mutta puhujat koho.
tcttava toverien olkapäille j a sno-jollen
työläisten puolustusjoukku-een
avulla.
V a i k k a k i n keskeisimpänä kysy­myksenä
tulee olla taistelu imperia­listista
sotaa vastaan, ja eritoten
Ncuvostojiittoa vastaan tähdättyä
sotaa vastaan, niin .se ei s a a mi|o-dostua
abstraktiseksi luonteeltaan,
mutta on se läheisesti yhdistettävä
määrätyissä teollisuuksissa, työpä,
joissa ja paikallisLssa oloissa tärjtei-sjin
työläisten tarpeisiin ja VOatl.
muksiin, johtuen nykyisestä taloiis
pulasta.
Myöskin, meidän täytyy sejostaa
nykyistä vallankumoukselUsta tais.
telua - Intiassa. K i i n a s s a jne,, osdH^
t a a työnantajaluokan iakeijaln "työ­väen"
sosialistien ja reformistien'
rooli kaikissa maissa, — asettues
saan johtamaan veristä hyökkäystä
siirtomaiden kansojen vapaus^aiste,
l u a vastaan, samoin kuin työläisiä
vastaan [kotimaassa, sekä kutsua
työläisjoukkoja tukemaan Intian ja
K i i n a n vallankumoustaisteluja.
.set pienempiinkiQ teollisuuskeskuk.
s i i n , kuitenkaan hellittämättä teho­kasta
toiminnan keskittämistä s u u .
r i i n keskuksiin.
5) . Puolueen ja kommunistisen
nuorisoliiton tulep kiinnittää erikois,
ta hiiomiota saadakseen miliisijqu.
koissa qlevat työläiset osallistumaan
mielenosoituksiin- Erikoista huolja
on pidettävä näiden työläisten m|e.
l e n k i i n n o n kohdistamiselle palvelus,
ta y.m. koskevien seikkojen kautta
j a kutsueii yhteistoimintaan työ^ä
olevien ja työttömäln työläisten
kanssa.
6) . Jokaisen p i i r i n Ja p a y c k a k u n .
nan puolue-elimien a-aporteerata Jär­jestelyjen
ja t o i m i n n a n k e h i t t y m l.
sestä, sekä yksityiskohtaisesti mie.
lenosQituksista.
K o m m u n i s t i s e l l a tervehdyksellä:
K p : n keskus.organioatsloni jaosto.
Ä. T . H i l l . sihteeri
kuuteen aina miellyttää, j a V a l m a s . den j a l a h j o t t a j i e n nimet, j o t k a l a h.
Jbimatiili]
s a oli yhdistyneenä kaikki se m i ­tä
nuorissa ihailemme. J a hänen
kuolemansa ei pitäisi olla n i i n vä­hästä
merkityksestä, että se ei saisi
meitä sjrvemmin ajattelemaan tätä
köyhäin kohtaloa, kohtaloa, joka
j o h t u u suoranaisesti yhteiskunnan
nurinkurisuudesta, sillä jokainen tie­tää,
että varakkaan luokan jäsenet
eivät joudu tuon nJc. "köyhäin tau­d
i n " uhreiksi. Jokaisen nuorukai­sen
pitäisi muistaa että hänen v e l -
joittivat palkintoja Jousen toimeen­p
a n e m i i n urheilujuhliin. — J .
Vähän Lapuan
K o s k a Suomesta tulevat tiedot o-vat
tällä kertaa hyvin pidättäyty-volUsuutensa
on liittyä taistelevan jyinä siellä vallitsevasta tilanteesta,
köyhälistön riveihin, ollakseen osa^ I n i in allekirjoittanut haluaisi vähän
n a siinä liikkeessä joka poistaa k a i . Uelostaa tämän maan työläisille s i e l.
ken vääryyden, j a ennenkaikkea l o ­pettaa
tarpeettoman ihmiselämän
tuhlauksen. E i t u r h a a n ole laulussa
nuo merkitykselliset sanat, "viel ä ä .
n i kutsuu työhön eestä vapauden".
tä kokemuksia, joita s a i n osakseni.
N . s. L a p u a n liikkeen tahdosta jou.
tiuin nimittäin saamaan niiltä sitä
v a p a a t a kyytiä, jota siellä on v i i.
me aikoina annettu työväenliikkeen
Ne sanat ovat teille, nuoret, ikään- e t u r i v i n tovereille. Eräänä yönä k e .
k u i n kaikuneena Valmankin kyL säkuun lopulla, k i m o l i m m e jo per-menneiltä
huulilta, kaikkien niiden ibeeni kanssa nukkumassa, saapui r a .
m i l j o o n i e n työläisnuorten puolesta, p q n eteen auto, josta heti arvasin
Joille nykyUien järjestelmä tekee gttä on pimeyden voimat liikkeellä,
vääryyttä. — A — i . En ennättänyt avaamaan ovea kun­nollisesti,
kun sisään ryntäsi
Moni
Port
Ryntäyksen pyrkimykset:
1) . K o o t a laajat; työläismassat, e.
tupäässä työpajoista, järjestetyllä^
systemaattisella ja tarmokkaalla t o i .
m l n n a l l a puolueen tunnuksien y m .
parille, osallistumaan työmaakokoi
uksiin ja sitä tietä yleisiin kaupun.
keja käsittäviin mielenosoituksiin
punaisena päivänä. Työläisten j ä r.
jestämlnen työpajoissa, työttömäin
osallistumisella samoihin työmaa,
mielenosoituksiin, on puolueemme
perustehtävä. Valistus- j a kiihoitus.
työ työjmjojen ulkopuolella on r i i t ­tämätöntä.
T.vö täytyy järjestää työ­pajojen
sisällä.
2) . Yhdistää iiunalsen päivän m i e .
lenojoitukset kaikkiin muihin r y n .
täyksiin. kuten työttömäln järjes.
tämlnen, työläisten yhtenäisyysliiton
rakentaminen, jäsenvärväys j a " W o r.
k e r i n " levitysryntäys, vaalikamppai.
Neuvostoliiton kommunistipuolueen XV:stä
XVI:sta puoluekokoukseen
( J a t k o a edelliseen numeroon)
K u l a k k i e n aktiivisuus el kuiten-1 Nälssii olcsuhtclssa. hiokkavlholli­k
a a n ole pienentynyt. Se o n saanut sen asolttaexsa ankaraa vastarln.
t o i s i a muotoja. Sitkeä taistelu neu- tna. s cn harjoil laes.sa myyränt.vö-vostojen
ympärillä, kaikenlaiset j u o - t i i i i n vk'lun:i jolUnvis.sa talouselimis-net
keskivarakkaan valtaamise-ksi .sii j a yrittlie.-i^ä helvetillisellä viek.
puolellensa, terroriteot kirjeenvaih- kaudella johta.a rakennustyömme
tajia. aktivisteja, köyhälistön jär- liaaksirikkoon. o n proletariaatin täy-jestäjlä,
neuvostotyöntekljöitä vas- tynyi. valloittaa sosialistiset saavu,
taan, kommunien aj kollektiivitalo- ttikset. Tass;-, vallankumous vielä
uksien murhapoltot, — siinä metoo- krrran 05oitti voittamattoman voi­de
j a , joilla vastavallankumous op man.sa. elinkykyisyytensä, näytti mit.
hyökännyt maaseudulla. . . tnaniattoman mahtavuutensa, jolla
Tämä maaseudun vasta v a l l an k u - ?o tekee tyhjäksi vihollisen kaikki
mouksellinen voima ei kuitenkaan juonet. ^ >
ole ollut eristetty. Teollisuuskeskuk. j X V edustajakokous antoi direktlii
sissa on sillä ollut jatkona vasta v a i . v i n kansantalouden 5-vuotissuunnii
lankumonkselliset tuhojäpjestöt.'jotka telman laatimisesta. X V I edustajakö
ovat väliUömässä yhteydessä maail. kcuksceji mennessä tämä suunnitel.
man kapitalismin järjestöjen kanssa, ma on jo srinnut konkreettisen i l m aL
Nämä järjestöt, joihin on kuulunut .sunsa matemaattisesti määritellyis.
entisen porvariston edustajia Ja s en pii. toisiinsa sidotuissa tehtävissä,
lähimpiä agentteja, ovat monien jotka ovnt koko kansantaloutta ja
edestakaisesta piletistä ainoastaan vuosien ajan harjoittaneet myyrän- .s?n e r i .^loja käsittävät. Tämä suun.
101) d o l l a r i a kutakin matkustavaa |työtään melkein kaikilla k a n s a n t a - ' nitelma. jonka tehtävänä on sulat.
Ne kesäjolilat. Jotka toimeenpanee
tämän p i i r i n työläisnaiset, ovat siis
ensi sunnuntaina, 20 p. I^uten suu.
remmasta ilmQitinks^(a ift^envpue, on
tilaisuudessa n i i n runsaasti J a n i in
hyvää ohjelmaa että siitä puolelta
t u s k i n o n e n ö ä n väliä m a i n i t a . Ob-jeln\
an esittävät eri p a i k k a k u n t i en
esitt^jäiQHHot, Joten tämäkin tu^ee
kUimostamaan katsojia. Illalla t u L
l a a n esittämääni i p u u n ohjelman o.
h e l l a , kaksi näytöskappaletta, y ^ n .
Ja klo 12 Jälkeen a l k a a tanssit.
J o k a i n e n työlähien tällä alueella
siis tietää, että k u n tulee omien
j u h l i e n aika, n i i n ei s i l l o h i menpä
mihinkään muualle. Niiden " p r o l -
vetti".kesäjuhlien pitäjUle. jotka
työläisten kenttäjublien aikana t o i .
meenpanevat piknekkiään, on ehkä
p a i k a l l a a n huomauttaa, että e4es
yrittäisivät Järjestää nämä eri ai­koina,
eikä j u u r i s i l l o i n k u n J o k a i ,
sen pitäisi olla omassa Juhlassa o.
sanottajana. Näin o l i kiiltenlcln t a -
p a h t u n u t viime surmuntaina. O li
käsketty parisen sataa henkeä J pL
l e k i n farmille lähiseudulla. Jos Iqyr
t y r k i n niitä Jotka tällaisena alkOr
u a kekkereitään Järjestävät, pitäisi
n i i d e n . Joita he näihin käskevät,
h u o m a u t t a a että silloin o n yleinen
työläisten kenttäjuhla. eikä nyt ^o.
vi muualle mennä. O n h]ndn s u r .
kuteltava nähdä, että h ^ p ^ ö t . Jot­ka
kuuluvat työväen luokkaan, pitä­vät
mielenään vielä sellaisiakin
h a r h a k u v i a että heidän ei ole t a r ­peellista
välittää omalle luokalleen
k u u l u v i s t a tehtävistä, että Jonkpq
ihmeen kautta he kuuluvat Johon.
Hin edesvastuuttomaan ihn^sryh.
mä&n. ulkopuolella yhtejskunpan. Ja
t a i t a a p a olla sellaisiakin ajatnksla
työläistenkin m i e l e n ä vielä, ett» Jos
s a a kohtalaisen yar>pan toimeentu.
lon, piin he ovatkin sille toiselle
O h j e l m a - 3% protestikokons
s u n n u n t a i n a t.k. 27 päivänä jär­jestetään
S. J . osaston haalille n y k y.
ä ä n . Saomessa vallitsevan terrorin
j o h d o l t a . Tilaisuuteen on pyydetty
ulkopuolista puhujaa tov. V a a r a a,
t a i jos h ä n e i v o i saapua, joku t o i .
n e n keskuksesta. Tov. V a a r a o n itse
ollut C a n a d a n poliisite:roria vastaan
taistelussa. Myöskin on tilaisuuteen
Järjestetty muuta ohjelmaa. Muista-neljä
»hurttaa, paljastetut aseet ojennet­t
u i n a minua kohden. Roistot olivat
minnlle kaikki tuntemattomia, jols.
ta yksi oli n a a m i o i t u . Vaimoni ja
lapseni olivat aivan kauhun valtaa­mia,
kun nämät hurtat vaativat m i :
n u n lähtemään kiiruiisti mukaansa.
K u n pukeuduin, n i i n vieressäni sei- tajana
Profinterni
gressin
tyes
Elokuussa kokoon
P r o f i n t e r n i n V kom
t u u kansainväli.seile
merkityksellisenä a;
pitalismin ylelsniaai
joka jo Profince.-ni]
gressin aikana cli 1
tänä aikana huom,
tynyt, noiLsien enne
le tasolle. Amerika!
tu "kukoistus" on
Pörssiromahdus seur;
tanto laskee jatkui
myys on muodostui
ilmiöksi. Samanlaini
see EnglannLisa.
m a a n taloudrlliritn
päivältä vakavamn
Puolan ja Balkanin
alkaa olla suoranais(
sa, Japanikaan ei c
massa asemassa. Ki
nut kyntensä kaikkii
maihin.
Kapitalistien yritt
k r i i s i n seuraukset tyi
koille, järjestäytyy
vastataisteluun. Am
keen alalla' on tämär
Profintern.
soi koko ajan kaksi näitä isänmaan
ja uskonnon puolustajia sormet koko
a j a n liipasimella. K u n s a i n vähän
välttämättömämpiä ryysyjä päälleni,
työnsivät he minut pihalla varto.
v a a n autoon, lasketellen vielä heille
orninaisia raakuuksia.
E i voida sanoilla kuvata sitä t u s -
kohti.
Ottaessaan osaa maailmansotaan,
\ lidysvalloiHc olivat neekerisoli-laat
yhtä tärkeitä, kuin valkoisetr
kin sankarit, sodan voittamisen
kannalta katsoen. Mutia kaatuneit­ten
neekerisotilaitten äidit näky­vät
olevan huonompia, kuin valkoi­set
äidit. — U. K.
det rautatielinjat, teolllsunsjättiläi-set,
neuvosto. Ja koUektiivltaloudet,
sähkön J a radioasemat J.n.e.
T o d e l l i s u u s o n osoittautunut r o h -
ceammaksi tätä "uhkarohkeata"
suunnitelmaa. J o nyt sosialisi^isen
rakennustyön vauhti ylittää tämän
s u u n n i t e l m a n . J o n y t o n JouickoJen
tunnuslauseeksi tuUut: "5-vuotissuun-n
i t e l m a neljässä vuodessa".
S o s i a l i s t i n e n teollisuus on näinä
vuosina edennyt erikoisen nopein as­k
e l i n . Se käy yhä täysiverisemmäk-sL
Uutta on tilanteessa se, että
teolUsnuteinme on r y p t y n y t suoritta,
m a a n suurta uudesti rakentamisen
tehtävää talonpolkaiscaiouaen suh­teen.
Se a n t a a sille e l e n ä ä v a i n y k -
stnkertaisia maatalotisvälineitä, v a an
myöskin traktoreita J a t r a ^ o r i k a l u s .
toa, • m o n i m u t k a i s i a maatalouskonei.
i a . Toistaiseksi voi se vielä heikosti
t3ryd3rttää maatalouden tarpeet. M u t.
t a sekin. Jota Jo tehdään, on tehnjrt
mahdolliseksi t3KiväenIuokan '^liiton
l u j i t t a m i s e n talonpoikaiston perus.
Joukon kanssa, tämän l i i t o n k o h o t t a,
misen korkeammalle asteelle, smyts.
h k a n asettamisen tuotazmolliselle
pohjalle.
Näihin saavutuksiin o n p a l j o n vaL.
k u t t a n u t Joukkojen aktiivisuuden epr
n e n k u u l u m a t o n kasvu. Työtätekevät
liittyvät yhä sumemmin joukoin
puolueen yiniÄriHe. yhä v a l t a v a m.
maksi k i i h t y y i j e i d a n työintonsa. L e ­k
a a p a jokainen pitää mielessä tämä
o h j e l m a l l i n e n tilaisuus, sekä samalla
saapua -kuulemaan jotain ulkopuo.
lista puhnJao-
Knmmnnifjtipaoluecn vaalitaistelu
M o n t r e a l i s s a pienee eteenpäin ja
x p y ö ^ i n vaalikokouksissa on aina
huoneiistot "pakaten täynnä "työläf.
siä kuulemassa puhujia, jotka selosta
vat puolneen ohjelmaa. Poliisiterro-r
j , joka o n Montrealissa kommunisti­puolueen
toimintaan Ja myöskin h e i ­dän
vaalikokouksihi^a nähden, ei ole
lannistuttanut yhtään joukkoja, vaan
päin vastoin joukkojen lukumäärä
a i n a v a i n paisuu. V a a l i k o m i t e a n puo­lesta
tehty valitus O t t a j a a n vaalien
jdlvalvojalle ensinnäkin siitä, että
puolueen ehdokkaalle ei ole luovutet­tu
äänestäjien listaa hänen v a a l i p i i.
riiSBään Ja toiseksi poliisiterrorista
vaalikokouksissa. Jotka C a n a d a n pe.
rustuslaklen Jälkeen pitäisi pila k a i .
k i l l e puolueille koskemattomat. E n .
simaiseen asiaan o n t u l l u t Qttavvas.
ta ilmoitus palkalliselle ehdokkaalle
Ja jälkimähien o n l u v a t t u ottaa esil­le,
mutta mitään kuitenkaan ei ole
vielä toteutettu, sillä äänestäjienkään
l i s t a a ei vielä tähän mennessä ole
luovutettu ehdokkaalle. Canadan
r a n s k a l a i n e n typlälsaines ottaa i n ­nostuksella
osaa vaalikamppailuun,
mikä todistaa,, että heidänkin Jou­kot
al^aa herätä.
ElQl{iion eoMmäisen päivän, k a n .
sainvällsen sotavostaisen päivän viet.
toon M o n t r e a l i n työläisjoukot o n a i .
kaneet jo valmistautua. Suuri uiko.
llmajoukkokokouss suunnitellaan pU
voimapyöräksi, vetäen esimerkillisel.
lä Ja mallikelpoisella työllään m a .
kaansa muut työtät^evät joukot.
Rekonstruktsionlkauden uudet olo­suhteet
Ja tehtävät, työtätekevien
aktiivisuuden nousu ovat tehneet
vältämättömäksi kaikkien työväen.
k a a , jota tunsivat omaiseni tämän
näytöksen jälkeen. Autossa nämät
hurtat sitten ilmoittivat, että e i t e h .
dä mitään pahaa, jos olfen n i t o k u in
he käskevät. Sanoivat olevansa t a ­vattoman
jalomielisiä. T o d e l l a k i n a i ­n
u t l a a t u i s t a jalomielisyyttä! N i i n he
s i t t en minua kuljettivat n o i n 200 k i ­lometriä,
jolla välillä v a i h d e t t i i n a u .
t o a ja v a r t i o i t a neljä kertaa, joista,
useat olivat päihtyneitä. Matkalla
pysähdyttiin muutamaksi tunniksi.
J o l l a aikaa tarkastettiin taskut j a p i ­d
e t t i i n jonkinlainen kuulustelu, jota
j o h t i eräs ohranan agentti.
M a t k a päättyi tällä kertaa erää.
seen keski-Suömen pitäjään Ja s a ­n
o t t i i n sieltä matkan jatkuvan edel­leen,
kysyessäni minne, ei sitä s a ­nottu.
Ihnoitin siellä, että mniulla
o n aikomus matkustaa ulkomaille ja
v o i n todistaa sen myöskin mukanani
olevalla ulkomaanpassilla. Lyhyen
neuvottelun jälkeen ilmoitettiin mf-nulle,
että minut vapautetaan sillä
ehdolla, että matkustan heti pois
inaasta, muuten eivät sanoneet vas.
l a a v a n s a m i n u n hengestäni. — N i in
pääsin sitten pois näiden hurttien
kynsistä. Varsuiaista pahoinpitelyä
e i minua kohtaan suoritettu, joskin
koko matkan sain kuulla
s i a . •
Tässä oh n y t v a i n kalpea kuva.
us siitä kuolemanajosta. Joiksi niitä
Suomessa kutsutaan. Sitä ei v o i s i l ­lä
l a i l l a kertoa k u i n miltä, se- t u n t uu
henkilöstä Joka o n joutunut tämän
ajon tekemään. Tällä kertaa muuten
Suomen fasslstit luulevat, että S u o -
internatsionale ja s
reformistiset ammatti
työväen taistelujärjt
reformistinen johto ;
m.än kietoutunut yht
sen^, valtiokoneiston 1
kanssa.
Työläisten rj-htyessä
keuksiensa puolustan
reformististen johtajii
kevät reformistiset
bj'rokraatit kaikkensa
kahduttamiseksi, sen
si työnantajille. Useis.
reformistiset ammatti
tuneet suorastaan i
mistoiksi. Niin tapa
B e r l i n i n putkityöläite
jossa Saksan metallit
toimi rikkurien värvä
e n liiton kassasta rikf
rahat Berliniin. Suu
n i n kutomotyöläisten
ton johto samoin työi
lella. Samanlaisia esii
luetella lukemattomia
set ammattijärjestöt k
ovat vain sasdempuoli
värien uskollisia vasa
K a p i t a l i s m i n kriisin
jlstyvän luokkataistelu
lee vallankumouksellis
lisille järjestöille jouki
täviä. Niiden on kyet
aikaan ja johtamaan
vastahyökkäystä kapii
taan. • Niissäkin maiss;
mattiliitot ovat reforr
sä, on vallankuniouksel
uhkauk- sionin ryhdyttävä its<
jestämään työläisten t
ehtojensa puolesta. Pr(
lee yhdistää ympäriUee
i l m a n vallankumoukset
tillisesti järjestynyt ty
Amsterdamin intem
ole milloinkaan ollut to
sainyälinen järje-stö. Se
osasten mädänneisyyttä vastaan,
taistelussa niiden puutteiden j u u r i ­neen
kitkemiseksi. Se o n yksi tär­keimmistä
ehdoista i f o l e t a a r i s e n de­m
o k r a t i a n laajenemiselle j a sosialis­tisen
rakennustyön nopeuttamiselle.'
^ ^ ^ Puolue on l u j i t t a n u t rivinsä, t a r -
luoCcan j ä r j e s t ö j e n ~ u u d e s t i r a k e n t ä l . ^ ^ ^ * * " ' ^ ^ ' vapauttaakseen ne p o h ­j
a l a s t i s t a j a rämettyneistä aineksis­ta,
päästäkseen yhä lähempään y h ­teyteen
joukkojen kanssa. Se asetti
tehtäväkseen kohottaa kahden ja
puolen vuoden aikana työpenkkien
ääressä työskentelevien työläisten o-muaaispainon
5 0 % : i i n puolueen jä-senjoukosta
j a se täyttää tämän teh-keen
vauhti ja v.oima yi
m a t k i n olettamukset. NE
listisesta sektorisia m
j o t k a suunnitclm;i.'-sa
saavutettavai^l • S-vuorisJ
puun menne-ssä.
v u o n n a
mlsen. Puolue on suunnannut kaikki
ponnistukset suhen, että nämä jär­jestöt
mukautuisivat uusiin tehtä­v
i i n , tulisivat entlBtä joustavam­miksi,
että niiden yhteys työtäteke­vien
kanssa • l a a j e n i s i ja lujittuisi.
Jotta ne nopeammin nostaisivat esil­le
j a kasvattaisivat uusia kaaderei-tävän
määräaikaan, X V I edusfajako-koukseen
mennessä, vetäen r i v e i h h i -
Icuden aloilla, suorittaen samalla taa yhteen miljoonien ponnistukset,
vakoilutoimintaa vihollistemme h y . ' a n t a a niille tarkat j a ••tarkoituksen-väiksL
N»id?n vahingoiiustoimhita. ' m u k a i l e t suuntaviivat. — sen v a a h -
U k r a i n a n Vapausliiton oikeusjuttu , t i . .saattoi y.stävät j a vihollisetkin ih;.
j a muut vielä kerran k o u r a a n i u n t u - ]r!Cttelcm.ä.än. Sekä viholliset että
vasti o s o i t t l X ; . kumka syvällä o l i - nicnet ystävämmekin epäilivät setf
vat vastavallankuo.muksen juuret totetJtt.imisen mahdollisuutta.
ma.T.ssamme. kuinka sitkeä, kekseliäs j Nyt X \ T : edustajakokoukseen meni
j a joustava on vihollisemme, jonka nessii on 5-vuotissuunnltelmaa jb todisteena u u d o i . sosialistisen työ-monet
jo laskivat lopullisesti lyö. kavtännö^sä toteutettu. Kuivat nii..jbön SUhUutumisen voittokulusta,
dyksi j a vastustuskyvyttömäksL merot ovat saaneet realisuuden- uu^ jmuodostuvat tehnttaoksi kUpailun
- n i n i x i ' t u n n u s l a u s e sosialistisesta k i l.
p o l l u s t ä o n nsrt voHonnut n i i l j o o n a -
j o u k o t . Iskmffäcaadili orat idävänä
ta. Tämä neuvostojen, ammattilut-tojen
ja kooperatiivien uudestijär. ^ , ^ -
jestämlnen ei sumkaan ole vielä vounokkaita kaadereita t y o -
päättynyt. Se o n kohdannut vastus- 7 ! ^ ° ! " ? ^ ! " batrakkien j a maalais-tusta
konservatismin, ammattikun-nalUsuuden,
byrokraattisen ahdas­mielisyyden
kantajissa, jotka eivät
h a l u a nähdä j a tunnustaa uusia t e h .
t ä v i ä T ä m ä vastustus on nyt p o h .
jinmailtaan murrettu. M u t t a on t e h.
tävä vielä paljon, jotta uudet t y ö .
metoodit saataisiin tunkeutumaan
täydellisiesti näiden järjestöjen kaik.
k i i n renkaisiin. J a . ne saisivat u u .
d e n sisällön. Itsekritiikin tunnuslau­se.
Joka heitettiin aivan tämän T I U - ^
destirakentamisen alussa, o n t u r v a n - tektUvista suurtaloutta " k o h d e n " . T ä -
köyhälistön keskuudesta.
. T o v . S t a l i n n i m i t t i k u l u n u t t a vuot­t
a "suureksi murrosvuodeksi". K a i k ­k
i se uusi, mikä o n noussut esille
rakennustyössämme, tuli ensi kerran
k a i k e l l a voimallaan näkyviin tänä
vuoima. Tämä on erikoisesti sanot­t
a v a kollfifctivisoimisesta. Joka on
saanut joukkoliikkeen luonteen j a y -
littänjrt kaiSski rohkeimmatkin olet-tamukset.
xy edustajakokous heitti
tunnuslauseen: " K y l ä eteenpäin k o i.
nut sille menestyksen. Itsekritiikki
o n r a v i s t a t Ja elävöittänyt prole­t
a a r i s i a järjestöjä, sitonut ne lähem­mäksi
Joukkoja, tehnyt mahdollisek
mä tunnuslause o n kohdannut mitä
elävimmän vastakaiun talonpoikais,
ton perusjoukon keskuudessa. K o l -
i lektiivisoimisliike on alkanut kas­s
i voittoa nopeammin konservatiivi- v a a e i päivittäm vaan tannittam.
SBt ainötsei. Itsekritiikistä <m tullut
y o i n ^ k a s Ja terävä ase taistelussa
b y r t j q ^ t i s m i a , puolueen l i n j a n yääl
ristelyä Ja koneistoJemme erinäisten
K u l u n e e n talousvuoden puolivälissä
tämä liike alkoi m u u t t u a k ^ o n a i s -
ten p i i r i e n Ja a l u e i d e n kauttaaltaan
kollektiYisoitajioigeksi. Tämän liik-
M u t t a mitä räikein •
ritys tietoisesti vääristel
me perspektiiviä, puoluei
sen työtä ovat vakuuttel
lektivisbimisliike on mi
nyt meidät kuin lumivj
matta ja arvaamatta n
s i in nurkantakaa histor:
kässä käänteessä. Näin
ainoastaan opportunistit,
uskoneet kollektiivi- ja
louksien voimaan.
maaseudun kehityksen P
kee neuvostomaa.sS3 ^o,
neuvostotalouksien oHx, jotka luottivat enemmän
louden kehitykseen ja ka
suhteiden valloilleen
Puolueemme valmis:e.i t
koko edeltäneen kaude,
tamalla osuustoimintaa. .
lä köyhälistöä ja lujittaa
keskirarakka an kanssa,
kulakin, harjoittamalla
daa sosialistisen suunnaa
puolesta. nä.vttämäL'a
varsinkin neurostotaloio
musten perusteella suin^^
s e n tcdemsen pareniinna
tämäUä k o n e t r a k - i o r i a j^
tämällä uutta t e k m j^
desöa puolue loi ehdot. J
j a l l a tämä J ä t t i l ä ^ -^
visoimisliike päasi