1929-06-21-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
sj^rtj-,*^* --mmi Jo. 146 — 1Ö29 Perjantaina, kesäkö 21 ptnä^FrL> June 21 Sivu 3 \apauden asiamiehiä, jimottajia ja etenkin osastoja, kehot^etaan suoaltainaan Uivaansa tainan kuukauden aikana, niin että ne ovat mah. Idollisimman vahi&a puolivuositilipäätöstä tehdessä. Tämä on tärkeätä .vöskin sentahden. että Vapaus tanitsee nykyään omaa taloa ja 1^ oneistoa_varten noin 45,000.00 rahaa ja käsiUäoIevat rahat eivät koko-aan nita Iata summaa täyttämään. ^ ^Vapauden k o n t t o r i ^ luotetaan, että asiakkaamme, nyt kun yhteinen nkkeemme tarvitsee kaikki käyttövaransa, maksavat tilivelkansa oikealla U a d a l a i s e l l a rentoudella, jota, etenkin asiamiehet, ovat vieensä koko Vapauden liikkeen olemassaolon ajan osoltaneel. Toverillisesti VAPAUS, Box 6 9 ^ j u d h u r ^ _^ AHAA ~ S U O M E E N [urssiSDomen Markkaa Canadan Dollarista LShetyskulut: 10c lähets^istä alle $20.06, 60c lä-betyksistä $20.00—$49,99, 80c lär betyksistä ?&0.00—$79.99 ja $1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä 50c jokaiselta seuraavalta alkavalta jadalta dollarilta. SäialBBsaBomalähetyksMta ovat lähetyskulut $3.60 lähetykseltä. Sa<MM>n rabaa oatetean. Kurssi 2.4& sadasta Smksta. Tehkää lähetykset «sottf^ella: VAPAUS, Box 69, SUDBIHIY. Ont. Ltnvapiletteja imyydään. Tiedustakaa pileuiasioita. Vapaudelle otta-vat rahavälityksiä istoan myöskin: vAPmm ' F&RT ARTHm. BRANCH 816 Bay -Street, Port Arthcr, Ontario Pakinaa lasten ohjäa-jain kanssa TOTEBI STALIXIN P^HE ROUMUXISTISEN INTERKATIOKALEN TJ»KiN PUBEMIEmsrOSSX Katsoen siihen että oikeistovaara oi. ^l^inen. kaukien maitten kommunistipuolueissa, julkaisemme tässä tov. Stalinin puheen Saksan puolueelle. Sak. Ivaamasta järjestettyynn jookkoon Kun järjestönnuorten liikkeen, pioneeri Jussi Railo ennen liiton perustamista teki valmistavaa työtä .lastdU toiminnan aikaansaamiseksi, kirjoitti hän mjn. Työväen - Urheilulehdessä: san puolueen taistelu oikeistolaisuutta ja opportunismia vastaan on samalla meidänkin taisteluamme. Kominternin osana. Tässä mielessä taistelun oper tukset oikeistovaaraa vastaan ovat mielenkiintoiset ja velvoittavat. Tcim. Toverit. Kun tov. Molotov täällä jo esitti NKP Ib) :n edustajiston kannan, on minun enää sanottava vain muutama sana. Aion kosketella kolmea kes'£ustelussa esiin tullutta ky^y* mystä, niitäkin vain pikimältään. N i mittäin: kysymjrstä kapitalistisesta vakaantumisesta, ky;ym3rstä proletariaa» tin -luokkataisteluista horjuvan vakaantumisen yhteydessä j a kysymystä Saksan" kommunistipuoliipesta. Ikävällä täytyy minun todeta, että toveri Humbert-Droz ja toveri Serra — moleimnat — ovat kaikissa näissä kolmessa kysymyksessä vajonneet arkailevan opportunismin suohon. Totta Kun tulokkaita on ihnoittautunut Humbert-Droz on lausunut aja-muodostetaan pojista järjestöpoika-i**^"^* ^y™^^" joukkue ja tytöistä järjestötyttöjouk- ^^^^ tarkoitankin hänen [VAPAUS MONmEAL BRANCH 1196 St. Äintoine St., Montreal, Que. A.T. iNlLL, IST Broadvievv Ä\ve.. Toronto, Ont. AARO mviNEN, Kirklanä I^ake. Ont. JOHN mom, South PoTTCupine, Ont. CHARLES m AP AN EN, Osuuskauppa, ITimmins, Ont. DAVm HELIN, bri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa W-» <äo realizefhat this does put hssary ibtrrden an the different tnits, %uut the emnrades must als« lonsider fhat a sefonvention period, [uch as aiiis, IB -nat' a permanent lituation and has l o be carried firoQ£^ W5t1fi TBsä iLeninist ener-tetic wark Hie heasne members of lis dislxiät mmst &e able to meet Ihe sitataiisn i n a manner that is [eqnired «f a i«al bolshevik move-nent ia-any period ©f necessity. The tmits must aaxange enter-jinmente, sppeäl to Party units, Itilize eveary raeaxm hj which funds lan be g^exed. The D E C being lenniless ÖJÄ units nmst finance beir own delegates ±o ihe District (lonVention. In addition to this the »nventlon ^ drive quota must he Slled. The DEC is eonfident that the lits live up to th© reqnarements a manner that refleets the League »ogan of "Clarity and Action." [herefore the DEC, under instruc-ion from the NEC, charges the fnits with the following tasks: Coramenceraent of an intense ampai£:n to raise funds to fill ational convention quota by ar-anging entertainments, soliciting ^sistance from ssnnpathetic organ- Jtions, etc; firiancing delegates kue. Joukkueen jäsenmäärä .ei saa nousta yli 25. —" sekä edelleen "Joukkue keskuudestaan valitsee itse jouk-kueairueen, joka toimittaa joukkueoh-jaajan osoittamia yjn. tehtäviä ja 10- henkisen joukkuevartioston — jonka jäsenet vaihtuvat kuukauden kuluttua." Nämä muodot olivat alussa käytännössä, mutta vuosien varrella " ja kansalaiS:odan aikaansaaman tcömi-henkilöiden vaihtumisen vuoksi asia pikkuhfljaa unohtuL Niinpä e! viimevuosina moni ohjaaja edes (At ollut tietoinen tuollaisten "piirustusten" ole-massaolastakaim. Vastaavasti asian unohtumisen kanssa ollaan jouduttu siihen, että väriinkin kesäretket ovat tulleet liikehtimiseen -nähden epäkäytännöllisiisi. Ajatellappa satajäsenistä osastoa TetkeTIä ohjaajan kulkiessa, edellä ja tuon suuren lauman vaeltaessa kadut ja kujat täyttävän inaassana jäljessä. — Kuva, joka ei ole ollut harvinainen enempää pääktrapungissa kuin maaseudullakaan. puolen kapitalismin mätanemistä toisissa ma*.rsa. Onko tämä Leninin VSJ-te oikea? Ja jos se aa oikea. nUn eikö o3a jelvää. että kapitalismin va kaantumlnen ei voi olla muuta kuir mätää? Viimein, muutama ama erättä kalkille tuimetuista tosiasioista. MeiUä on.^ellal£ia tosiasioita kuin imperialististen ryhmien kiukkuiset ottelut tava-ndn mecekkimarkHnöista, i»äomlen vientimarkkinoista. MeiUä on sellaisia tosiasioita kiiln sotavarustusten hirvittävä kasvu kapitalistisissa mals,- sa, uusien sotalUttoJen solmlamlnen ja Ihneinen valmistuminen uusiin Imperialistisiin sotiin. Meillä on sellaisia tosiasioita kuin rlstlrUtojen kärjistyminen imperialismin kahden jättiläisen. Yhdysvaltojen ja Englannin välillä, jotka yrittävät vetää vaikutus. pih-Unsä kaikki muut valtiot. MeUIä orj viimein sellaisia tosiasioita kuin SS-SR: n olemassaolo. SSSR UI kasvu ja holsheviikkieDi kumouksellisen käy- men. järjestelmällisesti unohtavat ve-tännön alalta. Samaa on sanottava t. Snrasta. Hän B&a ei hyväksy sitä. että Saksan kommunistit taistelussa sulunalalsten me. tallityölälsten järjestämisen puolesta astuivat ammatUUsten iärjiestöjen puitteiden yli ja horjuttivat noita puitteita. Hän näkee tässä Profln-temin IV Srongressin päätöksiex rikkomista. Hän uskottelee, että Profln-tem kehotti kommunisteja tekemät työtä ainoastaan Emmatlilisten järjestöjen sisällä. Pelkiää lorua, toverit. Profintern el antanut mitään sellai;ta kehotusta. Näin Vul^u^lnen merkitsee toffgxntaUsaan VI kongressin päätSk-siih ^iommunistisen Internatlohaalen tämän tärkeän teesin. Mitä pitää tehdä, kun sen sijaan että kaikin puolin lujltettaisUn rautaista kuria puolueen sisällä meillä on Saksan kompuolueessa hirvittäviä tosiasioita iUtä. että sekä oikeistolaiset että osaksi myös eräät suopeat sie-kalleniatta rikkovat kaiken kiuin? Volgaanko tällaista asiaintilaa nyt e-nää sietää? Mitä pitää tehdä, kun sen sijaan että alemmat puolue-elimet, fraktsiot ammatilli-lssa järjestöissä ja puolue-kompuolueen tuomitsemista proletarl- lehdet ehdottomasti alistuisivat johta-aatin luokkataistelujen passiiviseksi katselijaksi. Näin puhuminen merkitsee sitä. että haudataan aate kompuo-lueen johtavasta ajasta työväenlllk-keessä. Sa':{san kommunistien ansio x-an puoluekeskuksen päätöksiin, meillä on Saksan kompuolueessa hirx-lttäviä tosiasioita siitä, kuinka tätä Komin-ternin VI kongresiin päätöstä karke-astr rikotaan oikeistolaisten Ja myös on juhri se. että he eivät antaneet lo- eräiden suopeiden puolelta? Voldaankc ruilun "ammatillisista puitteista" pelottaa itseään, vaan astuivat näiden puitteiden yU. järjestivät järjestymättömiä taisteluun vastoin ammatillisten byrokraattien tahtoa. Mahdollista, että he tässä tekivät eräitä pienempiä virheitä. Mutta uu;l asia el milloinkaan suju ihnan virheitä. Siitaketta kaikilla aloilla, sekä taloudellisella että kulttuurlseUa ja poliittiseUa alalla — SSSRrn, jonka pelkkä olemassaolo, kasvusta enää puhumattakaan jo hor- Moisen laumaretkeilyn hankaluuden oivaltaa jokainen. Puhumattakaan nykyajan vilkkaan liikenteen tuotta-irfia 'Jnmicäluuksia, on sUlä monia puhtaasti kasvatuksellisiakin heikkouksia; ohjaaja ei voi laumaa haHita; lapset tuntevat itsensä liian luotettaviksi voidessaan piiloutua suuren joukon keskelle jne. Sitäpaitsi ei sellaisen joukon opettamisesta tule Jceirassaätt^Ldi^ehi kehittyessä. Tämä el ole ollen-periaatteelllsta puhettaan K I : n Tpkrn poliittisen sihteeristön istunnossa, jossa harkittiin kysymystä oikeistolaisista jä, niille suopeista Saksan kpmpuo-lueesssL Ajattelen, että juuri tuo puhe on sen kaiman aatteellisena perustana jonka puhemiehistön vähemmistö >in tuossa istunnossa ottanut. Senvuoksi ajattelen, että ei voi vaikenemalla s i vuuttaa tov. Humbeit-Droz*n pierlaatr teellistä puhetta-poliittisen sihteeristön kokouksessa. Sanoin, että tt. Humbert-Droz ja Serra ovat vajonneet arkailevan opportunismin suohon. Mitä se mer- i kitsee? Se merkitse sitä. että paitsi avointa opportunismia, on olemassa vielä salattua opportunismia, joka pelkää näyttää todelhsta naamaansa. Qi-tä nimenomaan on olkelstoukloonia kohtaan suopeiden opportunismi.^Suopeus on arkailevaa opportimlsmia. Minun täytyy, toistan vielä, ikävällä todeta, että -mDlemmat tövetlmme ovat vajonneet arkailevan opportunismin sUohon. Sallinette, että osoitan •sen muutamilla to^csibilla. 1. Kysymys kapitalistisesta ; •vakaantoxnise^ J Komintern lähtee siitä, että nykyä-1 nen kaisQsilismin vakascntumlnen cn; ohimenevää, heikkoa, hoifjuvaa, mät£ä' vakaantaniista,. joka tutee yhä horjuvammaksi kapitalistisen kriisin edeltään. Tästä johtuu, että asisan on nyt •uuäelleen. 12 vuotta mainitun kirjoituksen jälkeen, syytä puuttua. Järjestönuorten käsikirjassa on mai-nitim Jussi Railon ehdotuksen pohjalla esitetty tarkoitukseen sopiva järjeste-lyraiioto, joka merldtse "laumatoimta-nasta" pois siirtymistä. Käsikirjassa Törn. ehdotetaan, että retkillä järjes- sUnä hän suorastaan käeltää vakaan. kaan liäiärildassa sen Eleensä tunnetun tosiasian kanssa, eitä kapitalistia nen tekniikka ja järkiperäistyttäminsu edistyvät. Enemmänkin, nimenomaan tämän eflistymisen pcihjalla kehittyy vakaantumisen sisäinen mädännälsyys ja kestämättömyys. Mi£:ta mitä saneli meille tov. Humberife^Droz puhffis-juttaa ja rappeuttaa maailmankaplta-llsmin perusteita. Kuinka voivat marxilaiset, leniniläiset, kommunistit kaiken tämän jälkeen vielä väittää, että kapitalistinen vakaantuminen el Ole horjuvaa ja mätää, että sitä el horjuta Itse asiain kulku vuosi vuodelta päivä päivältä? Älyääkö tov. Humbert-Droz. ja hänen perässään myöskin tov. Serra minkälaiseen suohon he ovat vajoamassa? Tämän virheen yhteydessä ovat tt. Humbert-Droz'n ja Serran muut virheet. 2. Kysymys proletariaatin luokka-taistelolsta Yhtä virheellinen on tov. Humbert- DTaz'n kanta kysymyksessä proletarl» aalln luokkataisteluista kapitalistisissa maissa, niiden luonteesta, niiden merkityksestä. Tov. Huml)ert-Droz*n puheesta poliittisessa sihteeristönsä 0:1 teTitävä se johSropäätös, että työväenluokan taisteluilla, sen spontaaneilla otteluilla ]ftai?italisteja vastaan on pohjaltaan vain puolustava luonne, tämän taistelun johtaminen kompuolu-eiden puolelta on käypä vatn olevien reformististen ammatillisten järjestöjen puitteissa. Onko tämä "Oikein? Ei, el ole oikein. Tämän väittäminen merkitsee laahustamista tapahtumien hännässä. Tov. Hurabert-T)roz unohtaa, että työväenluokan taiistelu käy nyt horjuvan vakaantumisen ^pohjalla että työväenluokan taistelut'ovat u-seln luonteeltaan vastaiskuja^ vastahyökkäyksiä ja suoranaisia hyökkäyksiä kapitalistien kimppuun. Tov* Humbert- Droz ei näe mitään uutta työ-väenluokan taisteluissa viime aifoin.i Hän ei "riäe sellaisia tosiasioita kuin tisissa ammatillisissa järjestöissä, jo nämä järjestöt vain ovat joukkojär-jestöjä, slttä el ollenkaan seuraa että meidän pitäisi rajottaa joukkotyömme työhön reformistisissa ammatillisissa tällaista asiantilaa pitemmälle sietää? Te tunnette päiisyehdot Kominterniin, jotka II kongressissa vahvistettiin. Puhun 21 ehdosta. Näiden ehtojen ensi pylcälässä sanotaan, että säännöllisesti ilmestyvä ja tllapätaen lehdistö ja kaikki puolueen kustantamat on täydelleen alistettava puolaecl} Keskuskomitean alaisiksi, riippumatta siltä, onko puolue ko'^onaisuudcssaan julkinen vtjl salainen". Te tiedätte, et. tä oikeistoryhmällä on hallussaan kaksi sanomalehteä. Te tiedätte, että nämä lehdet eivät tahdo Ituulla puhutta-järjestöissä, että meidän pitäisi alls- vankaan mistään alistumisesta Sak-tua näiden - järjestöjen normleri ja san kompuolueen Keskuskomitean a-vaatimulBlen orjiksi. Jos reformisti- laisiksi. Kysytään, voidaanko kauem-nen johto kasvaa yhteen kapitalismin min sietää tällaista holtittomuutta? kanssa (Katso K I : n VI kongressin ja 21 ehdon pykälässä 12 puhutaan s l i - Proflntemln IV kongi-cssin päätök- «ft, että puolueen pitää "järjestyi siä), mutta työväenluokka käy talstc- inahdolllsln-iman keskitetysti", cttii !ua kapitalismia vastaan, niin voidaan- sUnä pitää "vaUlta rautainen kuri, io-kohan välttää, että kompuolueen joh- ka lähentelee sotilasknria". Te tiedätte, taman työväenluokan taistelu voi käy- että oikeistolaiset" Saksan kompuolu-dä Ilman jon-jurlalsta ammatillisten eessa eivät tahdo tunnustaa rautaista järjestöjen irefoi-mlstisten puitteiden rikkomista? Selvä asla, että näin ei voida .väittää opportunismiin vajoamatta. Senvuoksi on hyvin ajateltavissa sellainen tilanne, jolloin voi käydä välttämättömäksi työväenluokan rinnakkaisten joukkojärjestöjen luominen vastoin kapltallstpllle Itsensä myyneiden ammatillisten pomojen tahtoa. Meillä on jo tällainen tilanne Amerikassa. Hyvin mahdollista että tähän, menevät asiat myöskin Saksassa. ^ 3. Kysymys Saksan konmiunlstl-puoInccGta Kysymys on siltä toverit, onko Saksan kommunistinen puolue oleva järjestetty ja tIivLs puolue, jossa vallitsee rautainen .sisäinen kuri, vai eikö ole. EI ole kysymys ainoastaan oikeistolaisista ja niille suopeista, vaan kysymys on Saksan kommunistipuolueen olemassaolosta. Saksan kompuolue on o-lemassa. Mutta Saksan kompuolirccn rinnalla ja sIsäTlä on Ttaksl voimaa jotka rappeuttavat puoluetta sisältä ja uhkaavat sen olemassaoloa. Nfttnä voimat ovat ensiksikin oikeistolaisten iThmä, joka järjestelee kompuolueen sisälle uutta antilenlnllälstä puoluetta omine keskuksineen, omine aht ner kannattajineen ja päU'ästä päivään rikkoo puolueen Kurla. Tolsessi tönuoret jaetaan 25 jäseräsiin jouk-kueBiin, joissa isommat ja. pienem-mätj sekä tytöt ja pojat -voivat olla erillään, jos niin halutaan. Joukku-, etta johtaa ohjaaja. Kukin joukkue jaetaan, vielä 3 osaan^, S jäsenisim vartioihin, joidem johtajana toiniii -varttuneempi järjestönuori. T ^ ä suunnitelma, joka "kuten sar nottu. perustuu jo ennen liiton perustamista tehtyihin "piirastuksiln". tettä pitää «oikeana? E l , ei voida. B merldtsee sitä, että retkillä oltaessa voida, sUlä V I kongressi väittää ^jotain saan TpkTh pÖlUttisessa^^lhteeristaesä • Tshekkoslovakiassa, Sak-sassa. proletaaristen voimien valtava mobilisointi Saksassa taisteluissa metallityöväen sulkua vastaan jne. Jne. Mitä nämä ja naiden tapaiset tosiasiat osoittavat, minkä merkkejä, ne tumlsen horjuvaisuuden ^a kestämät-tölnyyden. Hän sanoo pdheessaan suoraan, etöL "VI kongressä toslaslalliseE-a .tuomitsi yleisen epäselvän määiS-telmän -r-. mätä, horjuva jnev vakaantuminen", llän sanoo suoraan, että VI kongressin tunnetussa teesissä kolmannesta- valheesta ei ole sanaakaan vakaantunäsen horjuvamiuuesta. Voidaanko, tätä t. Humbert-T)roz'n väl-ohjaaja Voi alaistensa vartiojöhtaJieK avulla hallita koko joukon, ohjata kunkin pikkuryhmän liikehtimistä, antaa jokaiselle tasapuolisesti tehtäviä ja askartelua, pitää jatkuvasti joUKKOa koossa ja lisäksi varata itselleen sen- 'erran omaa aikaa, että ehtii summi-telia miten retken päätekohdassa levähdetään, leikitään jne Uutta järjestelymuotoa ei kuitenkaan saada Jcylmällä toimikunnan päätöksellä käs^täntöön. Päinvastoin se vaatii valmistavaa työtä, suunnltelmanmukaisuutta ja' johdonmuaisuutta. Ensinnäkin on jokaisen ohjaajan perehdyttävä tähän työmuotoon ja keskusteltava siltä toisten ohjaajien kanssa. Toiseksi on harkittava, miten on sopivinta järjestää vartioiden kokoonpano, kenestä vartionjohtaja, millaisia tehtäviä kullekin vartiolle antaa aivan lÄinrastalsta kuin mitä tov. Humbert-Droe puheessaan tolkuttaa. Kappaleessa kolmannesta valheesta sanoo VI kongressi suoraan, .että "tä-riiä valhe (kolmas valhe) -rte väistämättömästi kapitalistisen yakaantumi-sen ristiriitojen jatkuvan kehityksen kautta kapitalistisen ' vakaantumisen jatkavaan häiriintyntisaen ja kapitalismin yleisen pman jyrkkään'terävöi- Lodzin -yleislakko, taloudelliset lakot suopeiden ryhmä, joka horjahtelull-työolojen parantanösen puolesta laan vahvistaa oikeistolaisten ryhmää: En ryhdy todistelemaan sltp.ett^ oi-keistolaisten ryhmä Irtaantuu Ienlui> mistä ja käy kiukkuista taistelua Kominterniä vastaan. Se on Jo ajat sitten todistettu. En myöskään ryhdy todistelemaan, että suopeiden ryhmä ovat? Ne ovat merkkejä siltä, että rikkoo VI kongressin tunnettua pää-kapltallstjsten maiden.-aumenlssa ovat törtä järjestelmällisestä talsteiusti jne.. Vartioiden johtajiksi aikoville ön the District Convention on basis luonnomsesti asetettava erinäisiä vaa. one delegate to five paid-up kembers; commeiicement of con-tntion discussion on hasis of poli-cal resolution to the" November fenom of the Y C L , published in |e Jannary. Young Worker, politic-and organizaticmal letters of the |CI to the 5th League Convention f d the NEC resolution on the umintem Letters to the Party lonvMitfon (these have been sent f the NEC to ali units); imme-jate reporting to th© NEC on lork accomplished in convention repdrations. To fill these duties fery Y C L ' e r must be put to work. [Confident of th© whole-hearted id energotic reponse of the entire Istrict membership to enable the C L to hold its National Conven-pn in the most successful and ef-pient manner, aiso to have sue-psful District Convention. Communist greetings, M. POHJANSALO, Hstrict Organizer for the DEC. timuksia, joista välttämättömät ovat ainakin se, että asianomainen on kuulunut vähintäin 6 kk. mieluimmin vuosi osastoon, että levittää säännöllisesti järjestönuorten lehteä jne. Vartioilla voi olla myös omat nimen sä. lippunsa jne., mutta niistä seu-reavassa- N. KaveniuB (Liekissä). Leivän hinnan kontrolli Neuvostoliitossa Kacsankomisaarien nenvosta aaUmat määräyksiä, asäassa MOSKOVA, kesäfc .19. —, Neuvostoliiton kansankomisaarien neuvosto on kehoittanut kauppakomisariaattia ylläpitämään nykyisiä leivän hintoja w. 1923—30 elonkorjuu-aikana. Samalla jaatettiin pitää voimassa nykyiseen korttijärjestelmään perustuva leivänjakcsysteemL Täten estetään' feaikanlainen yksityinen keinottelu e-lintarpeilla-tismaiseen", Kuulette: "vakaantumisen \atkuVaan häiriintymiseen". Mitä tämä merkitsee? Tämä merkitsee, että vakaantu-mlnen on jo nyt horjuva ja epävarma, että se.kolmannen vaiheen oloissa tulee yhä horjuvammaksi. Mutta tov Humbert-Droz suvaitsee pilkkailla kalkkia niitä, myöskin Saksan kom-puoluetta, jotka puhuvat vakaantumisen! horjuvaisuudesta ja mädännälsyy-desta, jotka lausuvat, että työväenluokan nykyinen taistelu kalvaa maaperää kapitalistiselta vakaantumiselta jä rappeuttaa sitä. Mistä tov. Humbert- Droz siis tekee pilaa: Selvä asla. hän tekee pilaa VI kongressin päätöksistä.. Käy sil* hiin. että kun Humbert- Droz on puolustavinaan VI kongressin päätöksiä, hän tosiasiassa revisio! näitä jMiätöksla, luisuen siten opportunistiseen käsl^kseeh. vakaantumisesta. Näin on asianlaita kysymyksen muodolliselta kannalta. Siirtykäämme nyt käsittelemään kysymystä oleelU-seltsj. puoleltaan. Jos nykyistä vakaan-kypsymässa työväenliikkeen : uuden kumouksellisen nousun edellytykset. Tämä Juurt on se uusi. Jota tt. Humbert- Droz ja Serra eiv&t nael, eivät huomaa. Ja Jota yleensä eivät milloinkaan huomaa ne toverit. Jotka ovat tottuneet katsomaan taaksepäin, eivät eteenpäin. Ja mi ta mendtsee katsominen taapäln, eikä eteenpäin? .Se merkitsee laahustamista tapausten perässä, ^ t S että el nähdä uutta JaT että tullaan yllätetyiksi. Se merkitsee kieltäytymistä kommunististen puolueiden Johtavasta osasta työväenliikkeessä. Juuri tämän takia Joutui Saksan kompuolueen Johto pulaan vallankumouksen aikana v. 1023. Siksipä sen. Joka ei tahdo toistaa v:n 1923 virheitä, sen on herätettävä kommunistien a-jatus ja kutsuttava heitä eteenpäin, sen on valmennettava Joukkoja lähestyviin taisteluihin, sen on ryhdyttävä kalkkiin toUnenpItelsUn. jolta kommunistiset puolueet eivät jälsi tapahtumista jälelle Ja että työväenluokkaa ei yllätettäisi. On perin omituista että tt. Humbert- Droz Ja Serra unohtavat tämän, Ruhrin taistelujen aikana totesivat Saksan kommunistit sen tosiasian, että /Järjestymättömät työläiset oUvat kunioukseUlsempia kuin ahimatilJIscsti järjestyneet työläiset. Tämä taa t Humbert-Droz'n kiukustumaan Ja h äP väittää, että niin .el voinut olla. Omituista! Miksei voinut! . Ruhrilla on työläisiä miljoonan paikkeille. Niistä, on ammatillisesti järjestynyt pari sataa tuhatta. Ammatillisia Järjestöjä Johtavat reformistiset bjo-okraatit. Jolta kalkki langat sitovat kapitalistien luokkaan, Mitä ihmeellistä siinä on Jos Järjestymättömät työläiset olivat kumouksellisempia kuin järjestyneet? suopeutta vattaan. Sekin on Jo ajat sitten todistettu. Nyt on ky.symy« siltä että tuollaista asiaintilaa Saksan kommunistipuolueessa ei voida kauemmin sietää. Kysymys on siltä, että ei voi-da sietää sellaista "Järjestystä", Jolloin oikeistolaiset myrkyttävät ilman sosialidemokraattisella aatteellisella roinalla ja Järjestelmällisesti rikkovat puoluekurin ensimäistä perusteita. Ja suopeat valavat vettä oikeistolaisten myllyyn, — tämä merkltsse astumista Kominterniä vastaan ja leninismin alkeellisimpien vaatimusten rikkomista. On syntynyt samanlainen (jollei pahempi) tilanne, kuto NKPrssä viimeisessä talsteluvalheessa trotskilaisuutta vastaan. Jolloin puolueen Ja Ko-mlntemln oli pakko ajaa pois riveistään trotskllaLset. Tfimän näkevät nyt eivätkä muutakaan kuria, paitsi oman ryhmäkurinsa. Kysytään, voidaanko ^aucnimln sietää tällaista holtittomuutta? Vai sanotteko kenties, v t v a Kominternin II kongressissa h5'\'äksytyt ehdot eivät olo velvoittavia oikeistolle? Tt. Humbert-Droz ja Serra kUrku-. vat täällä luulotelluista Komlntemfn päätöksien rikkojista. Nyt on meillä oikeistolaisissa todellisia (eikä luuloteltuja) Kommunistisen Internatio-naalen perusteiden rikkojia. Miksi he kuitenkin valkenevat? Senkö vuoksi että sanallisesti muka puolusteUessaan Kominternin päätöltsiä he tahtovat vaivihkaa puolustaa oikeistolaisia ja revlslolda näitä päätöksiä? Erittäin kiintoisa on tov. Serran lausunto. Hän vakuuttaa Ja vahnoc vastustavansa oikeistolaisia, vastustavansa suopeita • jne. Mutta millaisen johtopäätöksen hän tästä tekee? Luuletteko hänen päättelevän: taistelu oikeistolaisia Ja suopeita vastaan? Ei ElnnepähikäänI Hän tekee tästä «en perin omituisen päätelmän, että Saksan kompuohteen K.K: n nykyinen po-litbyro pitää reorgahisolda. Ajatelkaa, pa hieman: Saksan kompuolueen K K : n Politbyro käy päättävästi taLs telua olkelstovaaraa Ja suopeiden hor- Juntaa vastaan; t. Serra on taistelun kannalla oikeistolaisia Ja suopeita vastaan: sentahden tov.. Serra ehdottaa että el koskettaisi oikeistolaisiin eikä suopeisiin, että helkennettälsllo taistelua oikeistolaisia Ja suopeita vastaan Ja muutettaisiin Saksan K P :n K K : n Polltbyron kokoonpanoa suopeiden hengessä. Ja tätä sanotaan "Joh-ryhmänä eli ftaktskm» Ja että he el> T&t ole vielS yhtään kertaa rikkoneet tai J&ttaneet täyttämättä NKP:n KK:n pBBtfilrsifl. Minä r=:::^tin pu-heessanl. etta jos ^oikeistolaiset slir-tyvät ryhmfitaistelun kannalle ja alkavat xlkkoa NKP:n B:K:n päätöksiä, niin heidän suhteen menetellään samoin knin meneteltiin trotskilaisten v. 1927. Onko kai selvä. Eiköhän tämän jälkeen ole tuhmaa vedota minun~ puheeseeni azgtimenttisa oikeistolaisten hyväksi Sateussa. Jossa oikeistolaiset io ovat eUrtyneci tyhmätaisteluun Ja järjestelmällisesti • rikkovat Saksan KP:n KK:n psatöknifi, taikka argu-menttlQa suopeiden hyväksi Saksassa, Jossa he eivät vielä ole katkaisseet eivätkä näköjään tahdokaan katkaisti välejään oikeiston ryhmän kanssa? Ajattelen, että ei voi enää kuvitella mitään tuhmempaa kuin tuollainen vetoamhoen on. Ainoastaan ne Ihmiset, Jotka ovat sanoutuneet Irti dia. ]^irtitv«i|5»i.^ eivät voi ymmärtää sitä syvää eroa. mikä on NKP:n oikeistolaisten aseman Ja Saksan KP:n oikeistolaisten aseman välillä. EdeDeen. Uelllä SSSR:ssä el ole sosialidemokratiaa Järjestettynä ja vahvana voimana. Joka voisi muonittaa Ja kannustaa oikelstovaaraa NKP:s5ä. ^kya-^^n sitävastoin on kompuoluen ohella voinutkas Ja aika lujaksi Järjestynyt sosdem puolue, joka muonittaa olkelstoukloonia Saksan kompuolueessa Ja objektiivisesti muuttaa sen aslolmistokseen. Eikö ole selvä, että ainoastaan sokeat eivät kykene huo^. maamaan tilanteen syvää eroa SSSR:- ssä Ja Saksassa? VIimeto vielä eräs seikka. Meidän puolueemme ,on kasvanut Ja lujittunut kiukkuisissa taisteluissa menshe-viikkeja vastaan, vielä niin että näll-la taisteluilla heitft vastaan olt muutaman vuoden ajan suorastaan kansa-lai^ odan muoto. Älkää unohfhko, että me bolshevUklt kukistimme lokakuussa menshevllklt Ja eserrät vasta- I vallankumouksellisen Iinperlallstlsen porvariston vasempana siipenä. Tämä m.m. «ellttaä sen. että missään, yhdes. säkään kompuolueessa koko maaiUnas-sa eivät tradltsiot aVolnta opportunismia vastaan ole niin voimakkaat kuin NKP:ssa- RUttää kun muistutan mle- Uln Moskovan Järjestön, erikoisesti^ Moskovan komitean. Jossa esiintyi Jonkinlaisia suopeamlellsia horjahteluja, rilttaa kun muistutan mieliin sen, että puolueemme työläis jäsenet Moskovassa parissa kuukaudessa ojensivat Moskovan komitean linjan, — näiden seikkojen mieliin muistuttaminen riittää antamaan käsityksen sUtä, kuinka valivat mel^n puolueessa ovat tradltsiot avolnU opportunismia vastaan. Voidaanko samaa sanoa Saksajs kompuolucesta? Luultavasti olette kanssani yhtä mieltä siinä, että samaa eJ Ikävä kyllä voida Saksan puolueesta sanoai Enemmänkin, me emme voi kieltää sitä, että Saksan puolue el vielä ole läheskään vapautunut sosiali. demokraattlislsta traditaloista. Jotka muoniuavat oikelstovaaraa SalasaD B3*:6sS. . topäätökseksl"! Tov. Serra suonee ml. nulle anteeksi, kun sanon tässä sukol-lematta, että hänen kantansa tässä kalkki Tätä eivät näe taikka eivät ole kysymyksessä muistuttaa minulle maaseudun asianajajan kantaa tämän y-rlttäecsä esittää valkoista mustaksi Ja mustaa valkoiseksi. Tov. SeiTa kehottaa reorganisof-maan Polltbyron, s.o. poistamaan siitä joltakin ja ottamaan siihen toisia, vaihtamaan toisiin. Miksi tov. Serra el sano avoimesti Ja suoraan, ketä siihen on pantava? (Serra: "Niitä Jolta Kominternin VI kongressi tahtoi".) Mutta VI kongressi ei ollenkaan eh-dottanut suopeiden hyvittämistä. Päinvastoin, se velvoitti meidät käymään Järjestelmällistä taistelua suopeutta vastaan. Ja nimenomaan sentahden, että suopeat eivät ole tätä velvollisuutta täyttäneet, juuri sentahden on meillä K l : n Tpk:n puhemiehistön päätös oikeistolaisista ja suopeista lo-tumista ei voida sanoa horjuvaksi. ej< mädäksi eikä epävarmaksi, niin mii- j Olisiko edes voinut muutoin oUäi^ian? laista ,se sitJten on? .Jää Jälelle vain; Voisin kertoa teille Venäjän^ kumougl yksi mahdollisuus, se että vakaantumi-j liikkeen historiasta vieläkin "ihmeel-neri myöhnetään vankaksi ja ainakin .Usempia" tosiasioita. Meillä on useL£ lujittuvaksi v;^aantumis«ksi Mut.jollut niin, että Joukot ovat olleet k u ta jos ptercra^; tekemisissä kapitalismin j n«)uksellisempia kuin heidän heräät'j iujlttu^äii'Vakaantumisen kanssa, niin < kommunistiset johtajansa. Tämän tie-mitähän siinä tapauksessa on niin j tävät hyvin kaikki Venäjän bolshevl-kutsuttu kärjistyvä ja sjrventyvä maar: kit- Tämä nimenomaan oU lähtökohl flttiimlrgpjfaJigp^ip fcriisl? TafrJih^Ti olc selvä asia, että tov. Huml>ert-Droz on sotkeutunut omiin ristiriitoihinsa? Edelleen. Lenin lausui, että kapita-tana Leninillä silloin kun hän sanoi että ei saa ainoastaan opettaa Joukko. näkevinään tt. Humbert-Dr<w Ja Serra Sitä pahempi heille. Se merkitsee, että he. nämä toverit, ovat" valmiit tukemaan sekä oikeistolaisia .että suopeita, vaikka Saksan kompuolue sitten täydellisesti rappeutiiteikin, EsUntyessään oikeistolaisten erottamista vastaan tt. Humbert-Droz ja Serra vetoavat VI kongressin tunnettuun päätökseen, että olkeistoukloo-nit pitää voittaa aatteellisella taistelulla. Se ön aivan oikein. Mutta nämä toverit unohtavat, että VI kongressin ^tökaet eivät -oUenkaan rajoita kommunististen puolueiden taistelua oikelstovaaraa vastaan yksistään aatteellisiin toimenpiteisiin. Eivät ollenkaan! Puhuessaan aatteellisen taistelun otteista leniniläiseltä linjalta poikkeamisia vastaan Jäusuu K I : n VI kongressi tov. Buharinin selostuksen johdosta samalla että "Tämä ci suinkaan sulje pois, vaan päinvastoin edeL lyttää lantaisen knrfa kaikin pnoUn tajittamisfa pnolaeiden tisällä, vähemmistön ehdotonta aUstomLsta enemmistön jÄätökeUn, alempien puolue- , elimien. Ja myön muiden puoluejärjes- \ talstelumetoodeista oikelstoaineksia jen (fraktsiot parlahientel«a, fraktil-j vastaan. Kuten tunnettua, väithi ml-ot ammatUUfilssa järjestöissä, lehdls-1 nä puheetsanl. että taistelun kehityk-tö jne) ehdotonta allsttunlsla jehta-Een tässä valhcsca oikelstovaaraa vas-kakuun 6 pltä 1928. Tov, Serra aikoo ottaa itselleen VI kongressin päätöksien tulkinnan yksinoikeuden. Tällaista tov. Serraii vaatimusta ei missään tapauksessa voida pitää perusteltuna VI kongressin päätöicslen tulkitsijana on Kominternin T*pk Ja sen puhemle-histö. Näen että tov. Serra ei hyväksy Tpk:n puhemiehistön päätöstä marraskuun 6 pltä, vaikka hän ei ole sitä suoraan sanonut. Sitä pahempi hänelle. «ntä mUIalnen on johtopäätös? Johtopäätös on vain yksi: tt.. Humbert- DrOz'n ja Serran Icanta kysymyksessä Saksan kompuolueesta on arkaile. ^T:n~ aSvokaattimalsen oikeistolaisten puoliistelun kanta Saksan KP:tä J^ Kominterniä vastaan. 4. Oikefetolalsot Saksan KPcssa Ja NKPifisa Sain tänään eräiden puhujien puheista kuullar että eräät sidcsalaiset suopeat vetoavat puolustuksekseen minun puheeseeni NKP:n K K : R marraskuun täysistunnossa kysymyksesiä taan NKP:n sisällä on pääasiall^ena talstelumetoodina aatteellinen taistelu vien pnohu&efikuksien päätäksiin". Perin omituista, että tt. Humbert-, Droz ja Serra unohtavat Kominternin tnlkä ei sulje pois organlsatoorlsten Ja vaan iritSä myöskto ow»ia Jonkott-jVI kongressin lÄätöisen tämän teesin.. JohtoiÄätöksIen soveltamista crlnäi- <a. E jrida ihmetellä näitä tosiasioita Perin «nltuljta, että kaikki suopeat, sissä tapauksissa. Perustelin tätä väi- ^^J!f^*7.^ imperialismm a^ajia vaan sitä että t. Humbert-Droz ei ym- sekä ne Jotka pitävät itseaSn suopei-. tettä sillä, että oikelstölaiac^ NKP: «2 on kaksipuolinen prosessi: toiselta jmärrä näitä yksinkertaisia tosiasioita na, että ne jotka torjuvat tämän n i - eivät ole vielä kiteytyneet e l ^ ole T&nalset ovat olot Sal:sassa ja oIöF .SSSR.-ssä, Ja ne osoittavat, että eruaiset olot vaativat erilaisia taistfelu-f menetelmiä oikelstovaaraa vastaatf NKP:ssä ja Saksan KP:ssä. Kun NKP:n KK:n marrasfcutuf täysistunnon komiteassa muokattihf päätöslausetta, niin erftän toveriryh<>^ män puolelta ehdotettiin, että päätöksen perusvaittamat ulotettalslinr muihin KI:n sektioihin, m.m. Saksan puolueeseen. Me hylkäshnme tämän ehdotuksen sciittamaiift, että taistelu-ehdot oikehtovaaraa vastaan ovat Saksan KP:8sä tyyten toisenlaiset kuin talsteluehdot NKP:88a. Pari sanaa Klm Tp: Jcomlteain esittämistä jAätösehdotuksIs^^ Tov. Serra ajattelee, ettft ehdotuk:3t ovat luonteeltaan provinsslaallpääto. öiä. — MInkätÄhden? Sentahden n-^amas, että luonnoksessa avoimeksi kirjeeksi el ole analyysia poliittisesta tilanteesta. Joka synnyttää öilcelstovaaran. Tue on Jo naurettavaa, toverit. Tämä analyysi on meillä VI kongressin päätöksissä.. Pitääkö se toistaa? Ajattelen, että fdtfi ei pidä toistaa. Olisimme oikeastaan voineet rajoittua lyhyeen päätökseen oikeistolaisista. Jotka Jär-jestehnällisesti rikkovat VI kongressin päätdfcsift Ja Jotka senvuoksi on e-rotettava. Ja Buopetota, Jotka eivät käy taistelua oikeistolaisia vastaan Ja senvuoksi ansaitsevat sen. että hciUe annetaan vakava varotus. Kun me emme kuitenkaan rajrtttuneet lyhyeen päätökseen, niin emme rajoittuneet sentahden, etfö tah-dohnme selvittää ^ työlälsjlle oi- '% keustoukloonin olemuksen. näyttää herne Brandlerien Ja Thalhelme-rien todellisen naaman, näyttääkscm-me heille mitä nämä miehet ovat olleet ennen Ja mita ne ovat nyt. näy*.- tääksemme kuinka kauan Komintern Ja NKP ovat näitä miehiä armaht'^- neet siinä toivossa, että ne ojentuisivat, näirttääksemme kuinka kauan kommunistit ovat näitä miehiä keskuudessaan kärsineet Ja mlnkätäbden tällaisia miehiä ei enää kauemmin voida sietää Kominternissä, lämän ^hden tuli päätösehdotuksesta laa-jempl kuin ensi katsannolla olisi voinut odottaa. Täten lausumme tuhannet kiitokset Webs*er'» Comersin ja ymnä-ristSn toverittarille Ja tovereille osanotosta meidän ' vihkijäisiimme 12 p:nä kesäkunta ja lahjoista, jotka olivat meille min arvokkaita ja •Dvat muistona sen päivän ja illan hanskasta ja yhteisestä vietosta. Toveruudella
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 21, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-06-21 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290621 |
Description
Title | 1929-06-21-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
sj^rtj-,*^* --mmi
Jo. 146 — 1Ö29 Perjantaina, kesäkö 21 ptnä^FrL> June 21 Sivu 3
\apauden asiamiehiä, jimottajia ja etenkin osastoja, kehot^etaan suoaltainaan
Uivaansa tainan kuukauden aikana, niin että ne ovat mah.
Idollisimman vahi&a puolivuositilipäätöstä tehdessä. Tämä on tärkeätä
.vöskin sentahden. että Vapaus tanitsee nykyään omaa taloa ja 1^
oneistoa_varten noin 45,000.00 rahaa ja käsiUäoIevat rahat eivät koko-aan
nita Iata summaa täyttämään.
^ ^Vapauden k o n t t o r i ^ luotetaan, että asiakkaamme, nyt kun yhteinen
nkkeemme tarvitsee kaikki käyttövaransa, maksavat tilivelkansa oikealla
U a d a l a i s e l l a rentoudella, jota, etenkin asiamiehet, ovat vieensä koko
Vapauden liikkeen olemassaolon ajan osoltaneel.
Toverillisesti
VAPAUS, Box 6 9 ^ j u d h u r ^ _^
AHAA ~
S U O M E E N
[urssiSDomen Markkaa
Canadan Dollarista
LShetyskulut:
10c lähets^istä alle $20.06, 60c lä-betyksistä
$20.00—$49,99, 80c lär
betyksistä ?&0.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
jadalta dollarilta.
SäialBBsaBomalähetyksMta ovat lähetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Sa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-06-21-03