1925-01-31-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Työväen vapaiitas tapahtuu vain sen itsensä kautta! Vain järje^yne^ joot^ito^^ voi työvaeiiäuoklsa yolbtaa^^ Na U —1925 Federated Presan jSsen. Lauantaina^ taromflk, SI fr—Sat, Jan. 31st, 1925 Toronto. '— -WiB8rdin snUaateli-f^ »n jatnssa .on todistajun . Jcaalti^ teht päätynyt, ja alinpalldca-könu»- siooni tulee jolistamaan päät^csen^ sä tajSbemaän. Mahdollisesti t q l - laaa yhläS pesemään pnbtaaksi siitä syytölcl^estä, etta se tahallaan «liai ylittänyt kiertää lOinpallcka-lalda.. Vaikka niinkin kävisi, on tatkinnoata knitenkin oUut saarta hyötyä; siinä kun on' päljastanat, kainka mitättömillä palkoilla tottu-neetkia tytöt joatavat tehtaissa työskentelemään- Toinen hyöty siitä oli, että laM on tuUat tannetnksi piireissä; joissa ' sitä tuskin tiedettiin olevan olemassakaan. Niinpä on jutun aäana eräs Toropton u l kopuolena tdeva liike lähettänyt viimeisten yoosien palkkalistansa ko-missioonin tarka^ettaviksi, selittäen luolevansa; että tytöille önimak-settb "eräitä tuhansia dollareita" liian' yäliän, j a ; p3Trtäen komissioo-nin jaottelemaan AUO takamaksnt suhteelliset asianomaisten tyttöjen kesken:- Englänniui työministe-ri( m paikat l a ^^ Lontoo. — • Englannin/.hallituksen (yönninisteriöh palvelaksessa olevat tuhaticunta konemiestä^ jättivät työ^ paikkansa sähkomiehinä, hissinkäyt^ täjinä, höyrsrpannujen jä lämmityslaitteiden hoitajina kaikissa kunih-kaallisisa palateeissa, hallitasviras-tojen hubneustoissa; oikeustaloissa, museqjssa, parlamebttirakennakses-sa ja faMlitnksen hospitaaleissa. - Lakonalaisissa rakennuksissa työsr kentelevät hallituksen kirjurit heti muodostivat hätätilajoukkoja huoneistojen lämmittämiseksi, mutta enimmät hissit olivat pysäyksissä. . Tämä salamannopea lakko aiheutui eiitä, että kopea konservatiivihallitus vitkuttelemistaan vitkutteli erään sähkömiehen erottamisessa työstä^ jota unio oli vaatinut,' koska tämä ' o l i - jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta. Mies vaan oli käynyt päivät päästään työssä, niinkuin ei mitään olisi Ollut vinossa. San(H> 4-päiväisen lyo-viikön olevan kalkkein parhaan tyotelioi-sunteen nähden New Yoik. — Luennoidessaan teollisuuksien tuUaaTOisnudesta Itand kotäulla, sanoi teollisuus inai-taööri Walter N . Polakoy, että korkein teollinen tehoisuns saavutetaan •vasta sitten, kun 4-päiväineh -työ-viildco on voimassa. Polakov halu-laisi nykyisen 7-päivätsen viikon s i jaan asettaa 6-päiväisen viikon. Viaton päivistä olisi ainoastaan neljä työpäivää ja yksi lepo j a virkistyspäivä. Hänen ohjelmansa perustuu väsymyksestä tehiöihin tutki-muksäin, jotka osottavat, että työläisten energia alenee päivä pwväl-tä ja tulee kaikkein pienimmäksi perjantaina ja . lauantaina. Polakov, joka nykyään on neuvohantäja-insinöörinä, oli aikaisemmin voimalaitosten yli-insinöörinä New Ha-veh, New York, ja Hartford rautateillä. En^rlannin fascistien "sivisfyheila'* tais-tehikeiiUoa Lontoo. — KansaHineU: vähett' tnistöliike —• edistysmielisten unio> histien järjestö — oli Umottanut Battersean :kaapangintaIoUe ns. yh-tenäistyttäpiiskokouksen. Mutta jo kuusi tuntia eniien kokou^en alkamista oli r o ^ ^ Mussolinin matkijoita englantilaisia anustapaitoja käsmyt valelemassa kokoussaliin kyynelkaasua muodostavaa ammo- Saksalaisöt lapset pa-nia^ kiliuosta, joten ihna siellä edustajien saapuessa oli kerrassaan sietämätön. Paikalle kutsutut kemistit tosin saivat kaason ohennetuksi, mutta' kun yhä uutta kaasua' muodostui, täytyi, ikkunat pitää auki, ja nuo 600 edustajaa joutuivat värjöttelemään viluissaan,) kun sää oli vi^ä tavallista kylmempi. Kokous oli sovitettu Leninin kuolinpäiväksi, joka kw erityisesti ärsytti fasciste-ja. Heikoissa kantimissa totisesti on kapitalistinen järjestelmä, kun sitä täytyy .tuollaisilla ikeinoiUa pitää pystyssä. - Ruthenbergr vapaalla jalalla Chicago. Michiganin valtion rikollisen syndikalismilain nojalla kolmesta kymmeneen vuotta vankilaan tuomittu toveri Ruthenberg on laskettu vapaalle jalalle jä on^hän' taasen ryhtynyt toimittamaan Ajaier rikan Workers Partyn känsallissih-teerin tehtäviä. Ruthenberg .pääsi vapaalle jalalle heti, kun ylioikeuden tuomari Brandeisin määräämä takaussumma oli jätetty Michiganin valtion viranomaisille* Lii^to-valtioitten ylioikeus tulee käsittelemään. Michiganin valtion lakien perustusläkipitoisuutta. Suoniälainf^n::, ammuttu Uusi höyryn vahnistus-keksintö i Lontoo, — Täällä asuva, rans-kalais- niotsalaista syntyperää oleVa Oscar 'Brunier ^niininen nuori keksijä ilmobtaa tehneensä käänteentekevän keksinnön höyryn nostattamiseksi- hojrrypannussa,- laittamalla tulen palamaan itse veden sisällä. Tällä tavoin säästyy puolet nykyään tarvittavasta polttoaineesta ja vaadittu höyrypaine aikaansaadaan melkein silmänräpäyksessä^ sillä hänen veden sisässä palavan liekkinsä knamous lähentelee 4,000 astetta Fahr. Hänen keksimänsä pannu-larte tulee myös noin puolta h^l-vemmakd kuin nykyiset höyrykattilat kaikkine- pätkineen. Hänen polttoaineensa on , ilmansekaisesta ö^TStä pelkistettyä hiilikaasua. Asquith nimitetty jaarliksi ' , Lontoo. —.• Asquith, cnt, päämi-lusteri, joka monet kerrat on kieltäytynyt ottamasta vastaan .hänelle taxjottua aateilisarvoa, ^ on - nyt suos-, tuont mpeamann "Oxfordin jaar-l* si'*. Siten selviydytään siitä nu-rinkorisnudesta, että liberaalipuor lueen johtaja ei päässyt viime vaaleissa parlamenttiin ollenkaan. Nyt hän saa ajan loordien huoneessa.' Siten hau voi nimellisesti pysyä edelleenkin puolueensa johtajana> Taikka--.todellinen johto epäilemättä tulee, olemaan Lloyd •Georgen käsissä, sillä loordien huoneessa Ollen ei. Asquith voi olla kyllin läheisissä suhteissa paoloeensa < jäsenistöön. Ent keisarinnan aikeil-r ie pannaan si^lku Wieni. — Erään tacäläisen lehden . ttefamän - mukaan on Löttou-toneiden valtojen IShettiläsneuvosto ihiMttaJBUt .ent. keisaifnna Zitallö, että hänen on lopullisesti hiovatta-va k^lDsta: hanUceistaan Hiikazin brinnknaBiaen 'krutmun tavottele-misdcn^ pojilleen taStta hänet ivi^ laan ftradelfeen; viemään peSäaäamA Hadextaii saatelle. E n - ntnjgaMiifeKset <>vat vHme ^kolna hai^ottaaeet Vasa fiänekSsta agitat-aoöoH ioBta' sfytia. m. TSSka-cirtente o a ; tyhtynyt tehoMcafaffn tOfiHiin. ' South Porcupine. — Mies, jonka nimeä ei tiedetä, mutta jota luullaan Night Hawk kaivoksessa työs-kennelleel^ si suomalaiseksi,makaa kuolleena Connaughtissa. Täkäläisessä poliisivankilassa . o n - Pere French niminen Canadan ranskalainen farmari' samalta • seudulta. Hänen kertomuksensa mukaan oli outo mies iltapimeällä saapunut suksilla hiihtäen Frenchin farmille, py>'täen päästä lämmittelemään, koska oli pureva pakkanen. French kutsui hänet läpimittelemään lietensä ääreen ja tarjosi vieraalle i l lallistakin, mutta kun vieras ei näyttänyt aikovan lähteä matkaansa jatkamaan, niin hän tuossa 9 tienoissa huomautti hänelle, että a l kaisi olla aika lähteä talosta. 'Mutta mies ei oUut millänsäkään. N ^ - tävästi hän ei paljoa osannut englanninkieltä, koska hänen vastauksensa aina vain oli lyhyt: "No". . Farmaria alkoi -vieraan käyttäy tyminen pelottaa, jonkatähden hän käski vaimonsa ladata -toisessa -huoneessa fläiljrtetyn revolverin. Vaimo teki niin ja antoi salavihkaa revolverin miehelleen. Kun -vieras samalla teki -Frenchin 'mielestä epäiltä-vän liikkeen taskuaan kohden, laakasi hän revolverin, j a mies tipahti kuolleena lattialle. Heti lähetti French poikansa -viemään sanaa viranomaisille, jotka seuraavana päivänä noutivat hänet tänne.. Koronerin tiedonannon mukaan ei ammutan miehen ruumista tarkastettaessahäneltä ole löydetty mitään asetta- Frenchiä ovat lehdet jo ehättäneet kehuniaan paikkakun-r nallaau "hyvin ^ tunnetuksi" kansalaiseksi- ' * 1 '^Vieraan maan" kuningas Belfast laisten johtaja Eamon de Valera onr m-vennut vastustamaan päheinaol-lutta Wal|sin prissin Mannin tnat^ kaa. . ''Jos tänne tulisi Belgian kuningas tai Yhdysvaltain presidentt i * ; hän' sanoi, "min . heitä voitte kunnioittaa niin paljon kuin ' tdtä haluttaa. Mutta me enmc halaa kenenkään -vieraan -maan kuninkaan ^ p n v a n uiaahimne,. kuvitellen muka tilevanaa sen hallitsija". Otäcsottavsa on, että jos Wale-än prinsan - aiotusta frlannissa käymnstä tehdään poBittinen *y»y- Salakuljettajan venees-sa xnt oltava "ihmisiksi'* Windsor. — Joseph ;DrouiIlard niminen 26 -vuotias canadälainen aikoi varkain pistäytyä Detroitisst asuvan sisarensa luona j a oli siinä tarkotuksessa hankkiliut . itselleen paikan salakulj^tusmatkalle lähtevässä -viinatrokarien veneessä.. Jonkun matkan päässä rapnastaMJrouil-lärd, varomattojnasti kylläkin, sytytti savukkseen. Salakuljettajat luulivat tätä pimeässä yössä tapahtunutta leimausta poliisille , tarko-tetuksi valoQuerldacsi ja- revolverilla uhaten . pakottivat "kavaltajan" astumaan veneestä pienelle jäälautalle. Siinä sai mies ajelehtia useita tunteja, kunnes hänen jhuutonsa vihdoin, k^ ./ asuvilliS/ jä iiähet "saäöin^i>eiastet Avioliittolain uudistus Neuvostoliitossa my», n2n / fcoko. vieraila pemutetaan ja a& kai de T a l e n poxeniBa IsmmimoHssn tariarttikfa. Moskova, -r- Neuvostoliiton kes-kustoimeenpanev^ ^ komitea on ju-laissut uuden avioliittolain, ; joka säätää, että aviopuolisot voivat käyttää kumpikin omaa; nimeänsä siihen asti, kunnes he tekevät erikoisen julistuksen yh^teisen nimen käyttämisestä avioliittoviranomaisen edessä. Uusi laki tannustaa yksi tyisen omaisuuden ainoastaan Jiiihin tavaroihin joita he ovat hankkineet aTdoliiton kestäessä. Uusi laki kieltää uskonnon opetuksen pojille alle kahdeksantoista vuoden j a tytöille alle kuudenCoisfa vuoden. Alimman ikärajan stvuu-tettuaan voivat nuoret esteettä lennc^ takaisin kotimaahansa Pariisi. : Seitsemänkymmentä neljä niistk Saksalaa lapsista, jotka oVat -ninneiBen neljän ja puolen koukaaden aikana olleet pani sSaisteh työläisten kodeissa huolet;- tavana, ovat »yttemniin palaiiheet vanhempansa lao: Berliiniin,, Ham' burgiin ja LeJiaigUn.' N;ämä lapset b-vat osana nihtä kahdesta ryhmästä, joita on "Kansainvälinen työläisten apu"-nimi8en järjestön toimesta, lähetetty ^^S^^ Ranskaan. Samanlaista tyStS tullaan edell^en-kii| jatkamaan, m varat sallivat SakralaiBot >lapset ja heidän ranskalaiset kasvatusvanhempansa ovat suuresti kiihtyneet toisiinsa ja tulevat pitämSän yllä keskinäistä kirjeenvaihtoa. : Neuvostohallitus laskee maahan iudkolaista Moskova. ' - ^ - S p s t a uutistoimisto tiedottaa raha-asiain komissariaatin poistaneen kaikld ne -määräykset, joilla yksityisheii|cll5iltä oji kiellet-ty oikeus ' suoriit|l(ä liikesitoumuksi-aan ulkomaisella riahBlIa. Ulkomainen raha siUi täst'^ vapaasti kiertää Neuvostotasavaltojen liiton alueilla, koäcaöiiia neuvöstoraha jo katsotaan saadun kyllift vanhalle pohjalle. Ranskan jä päavinistui-meh suhteet Purevia sanoja Setä- Samulin laivasto-manöoverisfö Sydney, Austraalia. ~ Yhdysvaltain sotalaivaston suunnitellasta Tyynenmeren satamien kiertomat- Pariisi; — Edustajakamarln istunto fck. 23 • p.' oli ehkä myrskyisin -mitä koskaan Ranskassa on ollut. Myrsky puhkesi sen johdosta, etteivi hallitaspuolueitten muo-dostaina enemmistö snostupnt lähettämään kautta,;;inaan julkihaulat-tavaksi erästä edustaja Marinlnpu- Sacramettto, C a l ~ CÄlifomian valtioh ylioikeus on päättänyt^ että erään Lloyd Swig^yh ja hänen vaimonsa /väUnen^ 8 . mies on vapautettu kaikista ^vastpu-hetta,' jossa töh*' tftielestälh ' Sat VglvtflHsuuIcBfBfa heidän' ^dalclcoiTi menn|i naimisiin sekä mennä sunnuntaikouluun jos haluavat. «Yksi lainkohta säätää, että kansalainen, joka menee .ulkomaalaisen .kanssa naimisiin, säilyttää. kansalaisoikeutensa. Lakonuhka Canadan vaateteollisuudessa New York. — Kolmentuhannen vaatetustyöläisen lakko ujhkaa Canadan pnkuteollisuutta, -ellei työnantajat suosta alleldrjoittamaan työsopimusta, lausutaan International Carment ; Workers union toimeenpanevan komitean raportissa, joka komitea pitää kokoustaan Montrealissa. \ Torontossa on 'paremmat mähdoUisuudet ajaa työsopimus voimaan kuin Montrealissa', jossa tehtaat ovat pieniä ja teollisuus seka-vassa tilanteessa. Toiselta puolen voinee dlla välttämätöntä lakkoutuminen molemmissakin kaupungeissa. • • '"-—-o- — Sopuisia^^osäruksia % Vernon, CaL —> Kahden kedd- Ikäisen sisaruksen riitaantomisesta oli tuhoisat seuraukset knmpaselle- Idn. Aikansa riideltyään toinen heistä, Mrs. Sose Seott; valeli kaft^ suöljyä vaatteilleen j a sytytti itsensä tuleen, palaen kttoliaaton ennen-kuin apuun rientäneet aaaapmit sal-vxt tulen gagmmtttuJcsL JTäiöan nShdeMSän toinen siaacr, Hrs. Hyr^ tie Branngion, ioSca äskettäin oli parantaneena päästetty etSästä het' motantisten sairajdasta, Inilliroden kohtsakesn j a oU väid^ hyvinkin pätevillä /'oikeuden j a koh^ tuuden" syillä todisteli oniksi Ranskan tulisi kieltäytyä sotaveUcojäbn maksamasta. V Hallituste arvostoltiip katkerasti, kun .se ei hyväksynyt Marinin aatteita. Sitte seurasi 26 minuuttia kestävä meteli, jonka jäV keen puhemies keskeytti istunnon. Hermostuneet edustajat jäivät kuitenkin . istumaan .palkoilleen, huudellen ja puiden nyrkkiä toisil leen. - Tilanne oli mitä epäedulli sin ryhtyä käsittelemään ' niin arkaluontoista asiaa kuin hallituksen ehdotusta Ranskan vatikaanissa oi leen _ lähetystön lakkauttetafsesta. Kuitenkin nousi pääministeri Herriot puhujalavalle. Häntä tervehdittiin kättentaputuksilla ja pilkallisilla huudoilla. . Kun melu hie- W n oli asettunut, selitti Herriot ei aikovansa -kosketella velkakysymystä,, vaan' vatikaanissa oleyan lähetystön lakkanttomista. Kohne tuntia kestäneessä puhees-seen hän selitti ne syyt, joiden nojalla hallitus oli tämän päätöksensä tehnyt. Valtion täydellinen riippumattomuus kirkosta, paavinlstul men "omituinen puolueettomuus" sodan aikana, vatikaanissa olevan lähetystön täydeUinen hyödyttömyys Ranskan ulkopolitiikalle ja kirkon halo sekaantua Ranskan s i säisiin asioihin olivat pääasiallisimmat syyt, joiden nojalla tuo lähetystö olisi lakkautettava. "Vaikka paavinistuin onkin luopunut entisistä maallisen vallan pyyteistään", lausui Herriot, "koet« taa se nykyään sitä ubemmin päästä koko mavtman ylimmäksi rlitejen ratkaisijaksi, sovintetuomariksi". Lähetystön lakkauttamisella ei terkotettu loukata katoolista uskontoa, -vaan se oli johdonmukainen seuraus'v. 1906 hyväksytystä kirkon j a valtion erottamispäätöksestä. Samalla koetti hän useilla esimerkeillä todistella paavinistuimen osot^ tansen suoranaista, väiamielisyyttä Ranskalle ja monella jcävalalla t a valla yrittäneen saada aikaan häiriöitä niaan sisäisisÄ asioissa; Kysymys on,, muaten, hyvin -tulenarka, ]ja voi tniiä helposti johtua Herriotin ministeristön kukistumi-henldn. Sunjatsenin kohtalo Tokio. Eräs japsnflsinen «u-tistoindsto ilmottaa Pe]dngi«t3, että Sanjafsen on kuolhit . «enjälkeen kait hänessä Oli tehty lefkkaos maksasyövän ialqa. Sen pnempaa var-mtmtta ei asiasta v i e B k i i a ole s u kasta kirjottaa Austraalian työväestön irfB-äänenkannattaja "Wor-ker" seuraavaa: "Amerikan kansakunta, tai tarkemmin sanoaksemme ne, jotka hallitsevat Amerikaa, ovat iaikeissa lähettää jättiläismäisen sotelaivaston-sa manööveerailemaan Tyynelle merelle ja v pistäytymään myöskin Austraaliaan. Mistä syystä Yhdys» vallat ovat ryhtyneet moiseen sotalaivastonsa näyttelemiseen? "Presidentti Coolidgcn antamassa julistuksessa siitä mitä on teh tävä,.ei ilmene epäystäväUisyyttä, eikä siihen myöskään sisälly viha mielisyyttä toisia kansakuntia koh taan. Minkätähden Khteä sitten toteuttamaan sellaisia tarkotusperiä, joita varten täytyy pitää moisia esipuheita? Amexikan toimenpi-teisa' voillaan' päättää, että murhaava taistelu rySstöoikeuksidta tullaan suorittamaan Tyynellä merellä, ja -että Amerikan rahaylfanystön murhakoneisto on ensiluokkaisessa kunnossa, josta hotdän täytyy saada julkisesti' pröystäiUa. "Elleivät maailman työläiset ryhdy kiireimmän kaupalla toimenpi-teisiin omasta puolestaan ja pyri kansainväliseen yhteisymmärrykseen, on ihmiskuntaa kokonaisuudessaan odottamassa vaikeat selkkaukset. . r V , Isän on huolehdittava lapsestaan sanoo lainkirjain «n Imfetettani UOuääa sainuilaaa, ^ syntyvään lapseensa nähden^ on la kivastainen ja niin ollen mitätön. Siinäkin ''fyöväenjoh-taja" ja ^'työväen-puolue" Wieni. — Itävallah KristilHsso-sialistiscnt puolueen etevimmat jäsenet, ent. kansleri Scipclin johdolla, lähtevät pyhiinvaellukselle Roomaan, -viettääkseen paavin, julistamaa "pyhää -vuotta". Vatikaani on ryhtynyt erikoisiin valmisteluihin heidän vastoanottamistaan varten. Toht. Seipel aikoo viettää kuukauden Imivät jossakin luosterissa Roomassa, jonka jälkeen hänet nl-imitettänee ikardinoalliksi, niinkuin hän kauan on toivonut. Chilessä taas vaUan-kaappaus Santiago;' Chile. — .Xkkiarvaa-matia tunkeutui joukko nuoria upseereja hallitustaloon, Moneda palatsiin, ympäröiden samalla palatsin aseellisilla joukoilla. Upseerit julistivat erottavansa virasto nykyisen "kopIakanta"-hallitukscn; saadakseen aikaan "puolueettomuuden politiikassa". Viime vaoden syyskuussa samaten 'upseeriroikka pakotti silloisen "politikoitsijain" hallituksen eroamaan. Ja "puolueeton'^ ministeristö nimitettiin. Presidentti Alesdahdri pakotettiin suorastoan väkivallalla loopmhaan virastaan j a lähtemään maasta. Siitä pitäen tuo sotilas-rj* mä on hoitanut hallituste j a vasta • äskettäin - ilmottanut aikovansa toimitottea presidentin vaalin ensi toukokuulla. . Vaikuttevimpana syynä noin useasti uadistuviin vallankaappauksiin lienee'se, että maassa on enemmän joutilaita upseereja kuin ministeri-salldcuja. 9-' Vaimo ^nyttänyt neloset New York. — M » . John Kellyllei Brooklynissa, syntyi viime lanantair na neloset» kaksi poikaa ja kdcsi tyttiaästa. Raskain ''kvartetisto'! painoi Icolme pannaa ja kevein kaksi j a pooli paunaa. Kolme niistä^^n terveitä j a monten sonnaaliaia, matta neljännen tila on joidconver-ran ej^yttävä, vaan »kotaan sen- Jdn jäävän eloon. Ruotsalaisen porvarin käsitys Valko-Suo- : men kulttuurista Tukholma. — Johannes WIch-mann arvostelee Dagens Nyheterissä suosiollisesti Brantingin ientokirjaa<i te, pahuen Suomen ' oikeushoidosta Ja Hafvndstedsbladetln khrjoituksis-ta täysin brantingilaisessa hengessä Ja lopettaa seuraavalla tavalla: Va^ litsemalla esimerkkinsä yksinomaan oikeudenkäynnistä punaisia 'vastaan on Branting koormittenut "^liiaksi muutamien arvostelijoiden kykyä tehdä ero henkilön ja - asian, politiikan ja puolaeettoman lainkäytön välillä, mutta korvaukseksi siitä kyennyt keräämään tutkimuksen koko valovoiman .Suomen sisäisten olojen ervelnttavimpaan kohtaan, yhä olemassa olevaan kuiluun pu-haisten Ja valkoisten välillä. Nlin-kauan kuin tämä eroavaisous on olemassa, odottaa uusi valtio turhaan sisäistä iujittomistaan, ja nlinkauan kuih sitä ylläpidetään politiikalla, joka ei .hillitee 'itseään edes oikeudenhoidon r kysymyksellä, on olemassa kolme, vaan oi meljä, samanarvoiste kulttuurivaltiota Pohjolassa. JPorvarilehtien uutiset • Sidney, New South Wales. — r Joitakin kuukausia sitten saapui AostnUillaatl Chicago News Tribunen ulkomaaktrjeenvaihteja Floyd Gibbsons ja alkoi kirjottemaan tässä maassa tekemistään havalnnoist^. Hätien kirjotuksiaan julalstlin Tri-banessa viime loka- ja malrrasc kuulla. ; Nyttemmin on mainitun lehden numeroja saapunut Jo tännekin. Kirjotukslsta ^päättäen Cfib-bons pitää itseään auktoriteettina Austraalian työläisten ;PÖUitti8tin j a teloodellisiln IcateahtolcantoHiin nähden asia joste hän tietää aino-astean hyvin vähän. Hänen kertoo mm., että teolli-suukslon yhteiskunnallistuttamihen on kalkkien ' rkdikaallsten aineksien ohjelmassa. Nämä radikaaliset ainekset liänen tiedotuksensa mukaa^ muodostuvat pasifisteista ja hallitusta vastustavista ryhmistä. Gibbonsmabtea jonkun vor? ran joutua hämmingillcr, kun saa tietää, että teollisuuksien' kansallis^ tuttamista kannattea koko Austraalian työväenliike; sitä kannattea ammattiyhdistysliike kokonaisuudes^ saan, samaten Austraalian työväenpuolue sekä suurin -osa Austraalian äänestäjistä. Tämän kirjottaja tietää mitä puhuu, sillä olen itse oi lut suunnittelemassa kansallistutta-misobjelmaa. Winnlpeg. — Kalkki 4od»nim keisten yoosien MotaennätykMt ni kottiin, kan toukokaukd luukttta-van vehnän hinta noositilHi y l i 6 sentUlä bndiella i^ohifin, ja Mitta ^ pörsslajan lopbssa jäi f 2 . il Kaikki ostivat: myUy-yhtidt,-viestl-liikkeet ja keinottelijat. T l l a i^ tulvi Montrealista, New Yoridsta^ja Vancouverista, ' Oltiin ihmeisstKn, ; että. miUoinkahan Umä itoQsu päätr tyy. , Miehet, jo>tk« vihne kesäni teki» vät suuria ostoja —<^ monet heistä hyvin pienellä määrällä käteistä r a - h a a — - ovat pistäneet ioidniansa suunnattomia voittoja, aiQä he ostivat silloin viljan 4LS0 hinnalla. Kesällä Ja alkusyksystä hinto sflloin tällöin hiukan laski, matU sitteio-min se on yhtämittaisesti noussut- Kertaakaan välillä lalskenuttä on hinte nyt muutemissa y-vUitoissa noussut 35 sentillä bnshelilte. Vertailun vQokstsnalnittakboo, että sa* mana päivinä ki^si vuotta idcape* rin vehninhinta täkälUsessI pörssissä oli 11.12 H ; vuosi takaperin malcsoi toukokuun vehnä; ainoastaan $1.01 Yleensä ollaan sitä mieltl, eitä tilanne on onitä otollisin yfatois-myyntlosutis^ arinalle. Se voi nyt Jakaa sievää voittoa etenkin niille jäseniUeeny; jotka tavalllsoaden mokaan muutSenvollsivat: myyneet viljansa varhain syksyllä,, silloin! Vallitseviin alhaisiin hintoihin. Varhaista kevättä ennustetaan ! Kamsack, Saak. — Kaopungissa käyneet farmarit j» intiaanit ker-tovat nahnceusS peuroja, r^otka jo ovat 'pudottaneet :sätvensa^ sano- ^ vatpa nähneensä paljöh nolte pudo- * tettuja sarviakin. Tämin vakttote^ taan olevan kuukautta taf kontta viikkoa alkartmpair fa»lnr tmfiOtertl^ ja pitäisi sen tietää julkaista ilman- , muutosta ja varhaista kevättä. äuuren matelijan jätteitä löydetty Gibbons uskottelee, että Amerikan työläiselle maksctean paljon: korkeampaa palkkaa kuin Austraalian työläisille.. Moinen jutustelu kuitenkin osottaa^ ettei Gibbons tunne taloustiedettä Juuri > suuresti* kaan.. On kylläkin tosiasia, että useissa ammattitöissä amerlkalaiset työläiset saavat korkeamman nimellispalkan kuin austraallalaiset Mutta elinkustennukset ovat > paljon korkeammat Amerikassa kuin Aust traaliassa, joten austraalialaisen työläisen ostokyky on korkeampi kuin amerikalalsen.' Gibbons näyt-tää jättäneen tykkänään huomioon ottamatte tuon seikan. Useassa paikassa Austraaliassa on 20 dollarin alin viikkopalkkasäädös voimas.' sa. ^ e n halvemmalla ei saa ketääh pitää työssä. Sitä. ei kylläkään voida sanoa Amerikasta, etenkään sen tekstiiliteollisuuden alalla, työskentelevistä työläisistä.' Työsuhteet, teonisuussäädökset Winnlpeg.T— Tänne on saapunut », lähempiä tietoja siltä A f r i k a s i .teh^ ' dystä suuren imatelljan luukasalöy^ | döstä, mitä tekemässä on ,«äk8läl- . nen professori^ W, E. Cutler; Iiöy-td on tehty Englantiin Iti^Afrikas- ; sa, lähellä Tendagorua," 60 mailla pohjoiseen,LIndlstä, missä jo.ennen !; sotaa saksalaiset tiedemiehet;teki- j vät huomattavia luulöyt^ä. Noin S kuukiiätta sitten ptot i Cutler matkusti Afrikaans ;Englan- : nin edustejdna. Cutlerin retkikunta on löytänyt tihän saakka suurimman /matelijan luoran^n. Lauran^ o n noin 80 Jalkaa pitkä j a elälnXinJcorkeus ,on ollut 'noin 20 jalkaa. Kestää kauan aikaa kuin koko «luuranko on «aatu kalvetuksi esUIe, syvästi^-klvetty- ' nnestS'savesta. ' , - Matelijan lapaluu, on ^saatu jo täydellisesti esUIe. Se on 74 tuti. maa' leveä j a sitä nostamassa tat> vitsi olla 10 miestä. Helisi, ja sääriluu on myös jo kaivettu esille. Löytäjät arvioivat, että hoin S— 10 miljoonaa vuotto on «litä kuin' eläin oli «lossa. €itä myöten kuin lulte saadaan «sille ne suurella v a i - vaUalfuljetetaan Lentoosi seoon. Retkikunta on saanut kaivetuksi satoja dinosauruksen luita. Cutler arvelee, että mahdollisesti Tenda-gurUn luona oli meren rannikko ja että silloiset matelijat «ikein lau- ' moissa saapuivat meren rantaan j a . ^ upposivat j a kuolivat pehmeään, «a-, veen, mikä oi^^ miljoonien vuosien ym. työntekoa -koskevat «eikat ovat kuluessa peittynyt tyvään ja' Ico-paljoa paremmat Aostraaliassa kuin Amerikassa. GibtKmsllte näyttää kuitenkin jäänyt huomioon ottema^ te kaiU^ nuo seikat. Gibbons sanoo, fttä ennei^in hän kirjotti sanaakaan Austraalian työläisten asloiste, puhutteli' hän useita huomatteioä ' työyäehjohto-henldlöitä, miehiä j a naisia. K a i - keksi__onnettomöudekBi c i hän mainitse yhtään niistä nimeltään, enkä minäkään ole eattunnt- ivaamaan ketään eellalste. Joka olisi noita ••: tietoja antanut Ciibbonslne. Vaikka tämän J d i j o t t o j ^ «n «U lut vuosikausia tekemisissä Aus-; traallan poliittisen Ja taloudellisen työväenliikkeen Icansssi, ei minulla oliot ^Msuotta ptdtntdla Gibbon^ sia. S l n ei w8dcSän^stäytynyt Austraalian huomattavimman työ-vettunut, joten luurimgot ovat säilyneet hajoamattomana. Saari kadonnut • .-;••:•'•;'•;>%'.••••.•. Lontoo. V - P o i t ' Alexahder n i - . minen pädra «aari Portagalll^vknu* lavan Angolan siirtolanvrannilioUa,>^ länsi-Aftftassa^' on äkkiä-nnponnnt mereen ja täydelleen IcadonnUt nä- , kyvistä.^,, Yksityiskohtafsentpb tfe- ^ - toja ei tapahtumasta;«btäsaapunoi.' Saari, niin pieni Indn-ee c^ildn, asuttu, ioten «n luidtavata» että ,9»^ /, misläkin «n huklrännt. , väeideWn toimitidäMassy joi«>n j f i - anän tirjktttajakio JcnoIuD. ' ' ^VMlersted < Fftadu idtjeeovi^ taja Francis Alieni»>r -s.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 31, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-01-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250131 |
Description
Title | 1925-01-31-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Työväen vapaiitas tapahtuu vain sen itsensä kautta! Vain järje^yne^ joot^ito^^ voi työvaeiiäuoklsa yolbtaa^^ Na U —1925 Federated Presan jSsen. Lauantaina^ taromflk, SI fr—Sat, Jan. 31st, 1925 Toronto. '— -WiB8rdin snUaateli-f^ »n jatnssa .on todistajun . Jcaalti^ teht päätynyt, ja alinpalldca-könu»- siooni tulee jolistamaan päät^csen^ sä tajSbemaän. Mahdollisesti t q l - laaa yhläS pesemään pnbtaaksi siitä syytölcl^estä, etta se tahallaan «liai ylittänyt kiertää lOinpallcka-lalda.. Vaikka niinkin kävisi, on tatkinnoata knitenkin oUut saarta hyötyä; siinä kun on' päljastanat, kainka mitättömillä palkoilla tottu-neetkia tytöt joatavat tehtaissa työskentelemään- Toinen hyöty siitä oli, että laM on tuUat tannetnksi piireissä; joissa ' sitä tuskin tiedettiin olevan olemassakaan. Niinpä on jutun aäana eräs Toropton u l kopuolena tdeva liike lähettänyt viimeisten yoosien palkkalistansa ko-missioonin tarka^ettaviksi, selittäen luolevansa; että tytöille önimak-settb "eräitä tuhansia dollareita" liian' yäliän, j a ; p3Trtäen komissioo-nin jaottelemaan AUO takamaksnt suhteelliset asianomaisten tyttöjen kesken:- Englänniui työministe-ri( m paikat l a ^^ Lontoo. — • Englannin/.hallituksen (yönninisteriöh palvelaksessa olevat tuhaticunta konemiestä^ jättivät työ^ paikkansa sähkomiehinä, hissinkäyt^ täjinä, höyrsrpannujen jä lämmityslaitteiden hoitajina kaikissa kunih-kaallisisa palateeissa, hallitasviras-tojen hubneustoissa; oikeustaloissa, museqjssa, parlamebttirakennakses-sa ja faMlitnksen hospitaaleissa. - Lakonalaisissa rakennuksissa työsr kentelevät hallituksen kirjurit heti muodostivat hätätilajoukkoja huoneistojen lämmittämiseksi, mutta enimmät hissit olivat pysäyksissä. . Tämä salamannopea lakko aiheutui eiitä, että kopea konservatiivihallitus vitkuttelemistaan vitkutteli erään sähkömiehen erottamisessa työstä^ jota unio oli vaatinut,' koska tämä ' o l i - jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta. Mies vaan oli käynyt päivät päästään työssä, niinkuin ei mitään olisi Ollut vinossa. San(H> 4-päiväisen lyo-viikön olevan kalkkein parhaan tyotelioi-sunteen nähden New Yoik. — Luennoidessaan teollisuuksien tuUaaTOisnudesta Itand kotäulla, sanoi teollisuus inai-taööri Walter N . Polakoy, että korkein teollinen tehoisuns saavutetaan •vasta sitten, kun 4-päiväineh -työ-viildco on voimassa. Polakov halu-laisi nykyisen 7-päivätsen viikon s i jaan asettaa 6-päiväisen viikon. Viaton päivistä olisi ainoastaan neljä työpäivää ja yksi lepo j a virkistyspäivä. Hänen ohjelmansa perustuu väsymyksestä tehiöihin tutki-muksäin, jotka osottavat, että työläisten energia alenee päivä pwväl-tä ja tulee kaikkein pienimmäksi perjantaina ja . lauantaina. Polakov, joka nykyään on neuvohantäja-insinöörinä, oli aikaisemmin voimalaitosten yli-insinöörinä New Ha-veh, New York, ja Hartford rautateillä. En^rlannin fascistien "sivisfyheila'* tais-tehikeiiUoa Lontoo. — KansaHineU: vähett' tnistöliike —• edistysmielisten unio> histien järjestö — oli Umottanut Battersean :kaapangintaIoUe ns. yh-tenäistyttäpiiskokouksen. Mutta jo kuusi tuntia eniien kokou^en alkamista oli r o ^ ^ Mussolinin matkijoita englantilaisia anustapaitoja käsmyt valelemassa kokoussaliin kyynelkaasua muodostavaa ammo- Saksalaisöt lapset pa-nia^ kiliuosta, joten ihna siellä edustajien saapuessa oli kerrassaan sietämätön. Paikalle kutsutut kemistit tosin saivat kaason ohennetuksi, mutta' kun yhä uutta kaasua' muodostui, täytyi, ikkunat pitää auki, ja nuo 600 edustajaa joutuivat värjöttelemään viluissaan,) kun sää oli vi^ä tavallista kylmempi. Kokous oli sovitettu Leninin kuolinpäiväksi, joka kw erityisesti ärsytti fasciste-ja. Heikoissa kantimissa totisesti on kapitalistinen järjestelmä, kun sitä täytyy .tuollaisilla ikeinoiUa pitää pystyssä. - Ruthenbergr vapaalla jalalla Chicago. Michiganin valtion rikollisen syndikalismilain nojalla kolmesta kymmeneen vuotta vankilaan tuomittu toveri Ruthenberg on laskettu vapaalle jalalle jä on^hän' taasen ryhtynyt toimittamaan Ajaier rikan Workers Partyn känsallissih-teerin tehtäviä. Ruthenberg .pääsi vapaalle jalalle heti, kun ylioikeuden tuomari Brandeisin määräämä takaussumma oli jätetty Michiganin valtion viranomaisille* Lii^to-valtioitten ylioikeus tulee käsittelemään. Michiganin valtion lakien perustusläkipitoisuutta. Suoniälainf^n::, ammuttu Uusi höyryn vahnistus-keksintö i Lontoo, — Täällä asuva, rans-kalais- niotsalaista syntyperää oleVa Oscar 'Brunier ^niininen nuori keksijä ilmobtaa tehneensä käänteentekevän keksinnön höyryn nostattamiseksi- hojrrypannussa,- laittamalla tulen palamaan itse veden sisällä. Tällä tavoin säästyy puolet nykyään tarvittavasta polttoaineesta ja vaadittu höyrypaine aikaansaadaan melkein silmänräpäyksessä^ sillä hänen veden sisässä palavan liekkinsä knamous lähentelee 4,000 astetta Fahr. Hänen keksimänsä pannu-larte tulee myös noin puolta h^l-vemmakd kuin nykyiset höyrykattilat kaikkine- pätkineen. Hänen polttoaineensa on , ilmansekaisesta ö^TStä pelkistettyä hiilikaasua. Asquith nimitetty jaarliksi ' , Lontoo. —.• Asquith, cnt, päämi-lusteri, joka monet kerrat on kieltäytynyt ottamasta vastaan .hänelle taxjottua aateilisarvoa, ^ on - nyt suos-, tuont mpeamann "Oxfordin jaar-l* si'*. Siten selviydytään siitä nu-rinkorisnudesta, että liberaalipuor lueen johtaja ei päässyt viime vaaleissa parlamenttiin ollenkaan. Nyt hän saa ajan loordien huoneessa.' Siten hau voi nimellisesti pysyä edelleenkin puolueensa johtajana> Taikka--.todellinen johto epäilemättä tulee, olemaan Lloyd •Georgen käsissä, sillä loordien huoneessa Ollen ei. Asquith voi olla kyllin läheisissä suhteissa paoloeensa < jäsenistöön. Ent keisarinnan aikeil-r ie pannaan si^lku Wieni. — Erään tacäläisen lehden . ttefamän - mukaan on Löttou-toneiden valtojen IShettiläsneuvosto ihiMttaJBUt .ent. keisaifnna Zitallö, että hänen on lopullisesti hiovatta-va k^lDsta: hanUceistaan Hiikazin brinnknaBiaen 'krutmun tavottele-misdcn^ pojilleen taStta hänet ivi^ laan ftradelfeen; viemään peSäaäamA Hadextaii saatelle. E n - ntnjgaMiifeKset <>vat vHme ^kolna hai^ottaaeet Vasa fiänekSsta agitat-aoöoH ioBta' sfytia. m. TSSka-cirtente o a ; tyhtynyt tehoMcafaffn tOfiHiin. ' South Porcupine. — Mies, jonka nimeä ei tiedetä, mutta jota luullaan Night Hawk kaivoksessa työs-kennelleel^ si suomalaiseksi,makaa kuolleena Connaughtissa. Täkäläisessä poliisivankilassa . o n - Pere French niminen Canadan ranskalainen farmari' samalta • seudulta. Hänen kertomuksensa mukaan oli outo mies iltapimeällä saapunut suksilla hiihtäen Frenchin farmille, py>'täen päästä lämmittelemään, koska oli pureva pakkanen. French kutsui hänet läpimittelemään lietensä ääreen ja tarjosi vieraalle i l lallistakin, mutta kun vieras ei näyttänyt aikovan lähteä matkaansa jatkamaan, niin hän tuossa 9 tienoissa huomautti hänelle, että a l kaisi olla aika lähteä talosta. 'Mutta mies ei oUut millänsäkään. N ^ - tävästi hän ei paljoa osannut englanninkieltä, koska hänen vastauksensa aina vain oli lyhyt: "No". . Farmaria alkoi -vieraan käyttäy tyminen pelottaa, jonkatähden hän käski vaimonsa ladata -toisessa -huoneessa fläiljrtetyn revolverin. Vaimo teki niin ja antoi salavihkaa revolverin miehelleen. Kun -vieras samalla teki -Frenchin 'mielestä epäiltä-vän liikkeen taskuaan kohden, laakasi hän revolverin, j a mies tipahti kuolleena lattialle. Heti lähetti French poikansa -viemään sanaa viranomaisille, jotka seuraavana päivänä noutivat hänet tänne.. Koronerin tiedonannon mukaan ei ammutan miehen ruumista tarkastettaessahäneltä ole löydetty mitään asetta- Frenchiä ovat lehdet jo ehättäneet kehuniaan paikkakun-r nallaau "hyvin ^ tunnetuksi" kansalaiseksi- ' * 1 '^Vieraan maan" kuningas Belfast laisten johtaja Eamon de Valera onr m-vennut vastustamaan päheinaol-lutta Wal|sin prissin Mannin tnat^ kaa. . ''Jos tänne tulisi Belgian kuningas tai Yhdysvaltain presidentt i * ; hän' sanoi, "min . heitä voitte kunnioittaa niin paljon kuin ' tdtä haluttaa. Mutta me enmc halaa kenenkään -vieraan -maan kuninkaan ^ p n v a n uiaahimne,. kuvitellen muka tilevanaa sen hallitsija". Otäcsottavsa on, että jos Wale-än prinsan - aiotusta frlannissa käymnstä tehdään poBittinen *y»y- Salakuljettajan venees-sa xnt oltava "ihmisiksi'* Windsor. — Joseph ;DrouiIlard niminen 26 -vuotias canadälainen aikoi varkain pistäytyä Detroitisst asuvan sisarensa luona j a oli siinä tarkotuksessa hankkiliut . itselleen paikan salakulj^tusmatkalle lähtevässä -viinatrokarien veneessä.. Jonkun matkan päässä rapnastaMJrouil-lärd, varomattojnasti kylläkin, sytytti savukkseen. Salakuljettajat luulivat tätä pimeässä yössä tapahtunutta leimausta poliisille , tarko-tetuksi valoQuerldacsi ja- revolverilla uhaten . pakottivat "kavaltajan" astumaan veneestä pienelle jäälautalle. Siinä sai mies ajelehtia useita tunteja, kunnes hänen jhuutonsa vihdoin, k^ ./ asuvilliS/ jä iiähet "saäöin^i>eiastet Avioliittolain uudistus Neuvostoliitossa my», n2n / fcoko. vieraila pemutetaan ja a& kai de T a l e n poxeniBa IsmmimoHssn tariarttikfa. Moskova, -r- Neuvostoliiton kes-kustoimeenpanev^ ^ komitea on ju-laissut uuden avioliittolain, ; joka säätää, että aviopuolisot voivat käyttää kumpikin omaa; nimeänsä siihen asti, kunnes he tekevät erikoisen julistuksen yh^teisen nimen käyttämisestä avioliittoviranomaisen edessä. Uusi laki tannustaa yksi tyisen omaisuuden ainoastaan Jiiihin tavaroihin joita he ovat hankkineet aTdoliiton kestäessä. Uusi laki kieltää uskonnon opetuksen pojille alle kahdeksantoista vuoden j a tytöille alle kuudenCoisfa vuoden. Alimman ikärajan stvuu-tettuaan voivat nuoret esteettä lennc^ takaisin kotimaahansa Pariisi. : Seitsemänkymmentä neljä niistk Saksalaa lapsista, jotka oVat -ninneiBen neljän ja puolen koukaaden aikana olleet pani sSaisteh työläisten kodeissa huolet;- tavana, ovat »yttemniin palaiiheet vanhempansa lao: Berliiniin,, Ham' burgiin ja LeJiaigUn.' N;ämä lapset b-vat osana nihtä kahdesta ryhmästä, joita on "Kansainvälinen työläisten apu"-nimi8en järjestön toimesta, lähetetty ^^S^^ Ranskaan. Samanlaista tyStS tullaan edell^en-kii| jatkamaan, m varat sallivat SakralaiBot >lapset ja heidän ranskalaiset kasvatusvanhempansa ovat suuresti kiihtyneet toisiinsa ja tulevat pitämSän yllä keskinäistä kirjeenvaihtoa. : Neuvostohallitus laskee maahan iudkolaista Moskova. ' - ^ - S p s t a uutistoimisto tiedottaa raha-asiain komissariaatin poistaneen kaikld ne -määräykset, joilla yksityisheii|cll5iltä oji kiellet-ty oikeus ' suoriit|l(ä liikesitoumuksi-aan ulkomaisella riahBlIa. Ulkomainen raha siUi täst'^ vapaasti kiertää Neuvostotasavaltojen liiton alueilla, koäcaöiiia neuvöstoraha jo katsotaan saadun kyllift vanhalle pohjalle. Ranskan jä päavinistui-meh suhteet Purevia sanoja Setä- Samulin laivasto-manöoverisfö Sydney, Austraalia. ~ Yhdysvaltain sotalaivaston suunnitellasta Tyynenmeren satamien kiertomat- Pariisi; — Edustajakamarln istunto fck. 23 • p.' oli ehkä myrskyisin -mitä koskaan Ranskassa on ollut. Myrsky puhkesi sen johdosta, etteivi hallitaspuolueitten muo-dostaina enemmistö snostupnt lähettämään kautta,;;inaan julkihaulat-tavaksi erästä edustaja Marinlnpu- Sacramettto, C a l ~ CÄlifomian valtioh ylioikeus on päättänyt^ että erään Lloyd Swig^yh ja hänen vaimonsa /väUnen^ 8 . mies on vapautettu kaikista ^vastpu-hetta,' jossa töh*' tftielestälh ' Sat VglvtflHsuuIcBfBfa heidän' ^dalclcoiTi menn|i naimisiin sekä mennä sunnuntaikouluun jos haluavat. «Yksi lainkohta säätää, että kansalainen, joka menee .ulkomaalaisen .kanssa naimisiin, säilyttää. kansalaisoikeutensa. Lakonuhka Canadan vaateteollisuudessa New York. — Kolmentuhannen vaatetustyöläisen lakko ujhkaa Canadan pnkuteollisuutta, -ellei työnantajat suosta alleldrjoittamaan työsopimusta, lausutaan International Carment ; Workers union toimeenpanevan komitean raportissa, joka komitea pitää kokoustaan Montrealissa. \ Torontossa on 'paremmat mähdoUisuudet ajaa työsopimus voimaan kuin Montrealissa', jossa tehtaat ovat pieniä ja teollisuus seka-vassa tilanteessa. Toiselta puolen voinee dlla välttämätöntä lakkoutuminen molemmissakin kaupungeissa. • • '"-—-o- — Sopuisia^^osäruksia % Vernon, CaL —> Kahden kedd- Ikäisen sisaruksen riitaantomisesta oli tuhoisat seuraukset knmpaselle- Idn. Aikansa riideltyään toinen heistä, Mrs. Sose Seott; valeli kaft^ suöljyä vaatteilleen j a sytytti itsensä tuleen, palaen kttoliaaton ennen-kuin apuun rientäneet aaaapmit sal-vxt tulen gagmmtttuJcsL JTäiöan nShdeMSän toinen siaacr, Hrs. Hyr^ tie Branngion, ioSca äskettäin oli parantaneena päästetty etSästä het' motantisten sairajdasta, Inilliroden kohtsakesn j a oU väid^ hyvinkin pätevillä /'oikeuden j a koh^ tuuden" syillä todisteli oniksi Ranskan tulisi kieltäytyä sotaveUcojäbn maksamasta. V Hallituste arvostoltiip katkerasti, kun .se ei hyväksynyt Marinin aatteita. Sitte seurasi 26 minuuttia kestävä meteli, jonka jäV keen puhemies keskeytti istunnon. Hermostuneet edustajat jäivät kuitenkin . istumaan .palkoilleen, huudellen ja puiden nyrkkiä toisil leen. - Tilanne oli mitä epäedulli sin ryhtyä käsittelemään ' niin arkaluontoista asiaa kuin hallituksen ehdotusta Ranskan vatikaanissa oi leen _ lähetystön lakkauttetafsesta. Kuitenkin nousi pääministeri Herriot puhujalavalle. Häntä tervehdittiin kättentaputuksilla ja pilkallisilla huudoilla. . Kun melu hie- W n oli asettunut, selitti Herriot ei aikovansa -kosketella velkakysymystä,, vaan' vatikaanissa oleyan lähetystön lakkanttomista. Kohne tuntia kestäneessä puhees-seen hän selitti ne syyt, joiden nojalla hallitus oli tämän päätöksensä tehnyt. Valtion täydellinen riippumattomuus kirkosta, paavinlstul men "omituinen puolueettomuus" sodan aikana, vatikaanissa olevan lähetystön täydeUinen hyödyttömyys Ranskan ulkopolitiikalle ja kirkon halo sekaantua Ranskan s i säisiin asioihin olivat pääasiallisimmat syyt, joiden nojalla tuo lähetystö olisi lakkautettava. "Vaikka paavinistuin onkin luopunut entisistä maallisen vallan pyyteistään", lausui Herriot, "koet« taa se nykyään sitä ubemmin päästä koko mavtman ylimmäksi rlitejen ratkaisijaksi, sovintetuomariksi". Lähetystön lakkauttamisella ei terkotettu loukata katoolista uskontoa, -vaan se oli johdonmukainen seuraus'v. 1906 hyväksytystä kirkon j a valtion erottamispäätöksestä. Samalla koetti hän useilla esimerkeillä todistella paavinistuimen osot^ tansen suoranaista, väiamielisyyttä Ranskalle ja monella jcävalalla t a valla yrittäneen saada aikaan häiriöitä niaan sisäisisÄ asioissa; Kysymys on,, muaten, hyvin -tulenarka, ]ja voi tniiä helposti johtua Herriotin ministeristön kukistumi-henldn. Sunjatsenin kohtalo Tokio. Eräs japsnflsinen «u-tistoindsto ilmottaa Pe]dngi«t3, että Sanjafsen on kuolhit . «enjälkeen kait hänessä Oli tehty lefkkaos maksasyövän ialqa. Sen pnempaa var-mtmtta ei asiasta v i e B k i i a ole s u kasta kirjottaa Austraalian työväestön irfB-äänenkannattaja "Wor-ker" seuraavaa: "Amerikan kansakunta, tai tarkemmin sanoaksemme ne, jotka hallitsevat Amerikaa, ovat iaikeissa lähettää jättiläismäisen sotelaivaston-sa manööveerailemaan Tyynelle merelle ja v pistäytymään myöskin Austraaliaan. Mistä syystä Yhdys» vallat ovat ryhtyneet moiseen sotalaivastonsa näyttelemiseen? "Presidentti Coolidgcn antamassa julistuksessa siitä mitä on teh tävä,.ei ilmene epäystäväUisyyttä, eikä siihen myöskään sisälly viha mielisyyttä toisia kansakuntia koh taan. Minkätähden Khteä sitten toteuttamaan sellaisia tarkotusperiä, joita varten täytyy pitää moisia esipuheita? Amexikan toimenpi-teisa' voillaan' päättää, että murhaava taistelu rySstöoikeuksidta tullaan suorittamaan Tyynellä merellä, ja -että Amerikan rahaylfanystön murhakoneisto on ensiluokkaisessa kunnossa, josta hotdän täytyy saada julkisesti' pröystäiUa. "Elleivät maailman työläiset ryhdy kiireimmän kaupalla toimenpi-teisiin omasta puolestaan ja pyri kansainväliseen yhteisymmärrykseen, on ihmiskuntaa kokonaisuudessaan odottamassa vaikeat selkkaukset. . r V , Isän on huolehdittava lapsestaan sanoo lainkirjain «n Imfetettani UOuääa sainuilaaa, ^ syntyvään lapseensa nähden^ on la kivastainen ja niin ollen mitätön. Siinäkin ''fyöväenjoh-taja" ja ^'työväen-puolue" Wieni. — Itävallah KristilHsso-sialistiscnt puolueen etevimmat jäsenet, ent. kansleri Scipclin johdolla, lähtevät pyhiinvaellukselle Roomaan, -viettääkseen paavin, julistamaa "pyhää -vuotta". Vatikaani on ryhtynyt erikoisiin valmisteluihin heidän vastoanottamistaan varten. Toht. Seipel aikoo viettää kuukauden Imivät jossakin luosterissa Roomassa, jonka jälkeen hänet nl-imitettänee ikardinoalliksi, niinkuin hän kauan on toivonut. Chilessä taas vaUan-kaappaus Santiago;' Chile. — .Xkkiarvaa-matia tunkeutui joukko nuoria upseereja hallitustaloon, Moneda palatsiin, ympäröiden samalla palatsin aseellisilla joukoilla. Upseerit julistivat erottavansa virasto nykyisen "kopIakanta"-hallitukscn; saadakseen aikaan "puolueettomuuden politiikassa". Viime vaoden syyskuussa samaten 'upseeriroikka pakotti silloisen "politikoitsijain" hallituksen eroamaan. Ja "puolueeton'^ ministeristö nimitettiin. Presidentti Alesdahdri pakotettiin suorastoan väkivallalla loopmhaan virastaan j a lähtemään maasta. Siitä pitäen tuo sotilas-rj* mä on hoitanut hallituste j a vasta • äskettäin - ilmottanut aikovansa toimitottea presidentin vaalin ensi toukokuulla. . Vaikuttevimpana syynä noin useasti uadistuviin vallankaappauksiin lienee'se, että maassa on enemmän joutilaita upseereja kuin ministeri-salldcuja. 9-' Vaimo ^nyttänyt neloset New York. — M » . John Kellyllei Brooklynissa, syntyi viime lanantair na neloset» kaksi poikaa ja kdcsi tyttiaästa. Raskain ''kvartetisto'! painoi Icolme pannaa ja kevein kaksi j a pooli paunaa. Kolme niistä^^n terveitä j a monten sonnaaliaia, matta neljännen tila on joidconver-ran ej^yttävä, vaan »kotaan sen- Jdn jäävän eloon. Ruotsalaisen porvarin käsitys Valko-Suo- : men kulttuurista Tukholma. — Johannes WIch-mann arvostelee Dagens Nyheterissä suosiollisesti Brantingin ientokirjaatk« vihne kesäni teki» vät suuria ostoja —<^ monet heistä hyvin pienellä määrällä käteistä r a - h a a — - ovat pistäneet ioidniansa suunnattomia voittoja, aiQä he ostivat silloin viljan 4LS0 hinnalla. Kesällä Ja alkusyksystä hinto sflloin tällöin hiukan laski, matU sitteio-min se on yhtämittaisesti noussut- Kertaakaan välillä lalskenuttä on hinte nyt muutemissa y-vUitoissa noussut 35 sentillä bnshelilte. Vertailun vQokstsnalnittakboo, että sa* mana päivinä ki^si vuotta idcape* rin vehninhinta täkälUsessI pörssissä oli 11.12 H ; vuosi takaperin malcsoi toukokuun vehnä; ainoastaan $1.01 Yleensä ollaan sitä mieltl, eitä tilanne on onitä otollisin yfatois-myyntlosutis^ arinalle. Se voi nyt Jakaa sievää voittoa etenkin niille jäseniUeeny; jotka tavalllsoaden mokaan muutSenvollsivat: myyneet viljansa varhain syksyllä,, silloin! Vallitseviin alhaisiin hintoihin. Varhaista kevättä ennustetaan ! Kamsack, Saak. — Kaopungissa käyneet farmarit j» intiaanit ker-tovat nahnceusS peuroja, r^otka jo ovat 'pudottaneet :sätvensa^ sano- ^ vatpa nähneensä paljöh nolte pudo- * tettuja sarviakin. Tämin vakttote^ taan olevan kuukautta taf kontta viikkoa alkartmpair fa»lnr tmfiOtertl^ ja pitäisi sen tietää julkaista ilman- , muutosta ja varhaista kevättä. äuuren matelijan jätteitä löydetty Gibbons uskottelee, että Amerikan työläiselle maksctean paljon: korkeampaa palkkaa kuin Austraalian työläisille.. Moinen jutustelu kuitenkin osottaa^ ettei Gibbons tunne taloustiedettä Juuri > suuresti* kaan.. On kylläkin tosiasia, että useissa ammattitöissä amerlkalaiset työläiset saavat korkeamman nimellispalkan kuin austraallalaiset Mutta elinkustennukset ovat > paljon korkeammat Amerikassa kuin Aust traaliassa, joten austraalialaisen työläisen ostokyky on korkeampi kuin amerikalalsen.' Gibbons näyt-tää jättäneen tykkänään huomioon ottamatte tuon seikan. Useassa paikassa Austraaliassa on 20 dollarin alin viikkopalkkasäädös voimas.' sa. ^ e n halvemmalla ei saa ketääh pitää työssä. Sitä. ei kylläkään voida sanoa Amerikasta, etenkään sen tekstiiliteollisuuden alalla, työskentelevistä työläisistä.' Työsuhteet, teonisuussäädökset Winnlpeg.T— Tänne on saapunut », lähempiä tietoja siltä A f r i k a s i .teh^ ' dystä suuren imatelljan luukasalöy^ | döstä, mitä tekemässä on ,«äk8läl- . nen professori^ W, E. Cutler; Iiöy-td on tehty Englantiin Iti^Afrikas- ; sa, lähellä Tendagorua," 60 mailla pohjoiseen,LIndlstä, missä jo.ennen !; sotaa saksalaiset tiedemiehet;teki- j vät huomattavia luulöyt^ä. Noin S kuukiiätta sitten ptot i Cutler matkusti Afrikaans ;Englan- : nin edustejdna. Cutlerin retkikunta on löytänyt tihän saakka suurimman /matelijan luoran^n. Lauran^ o n noin 80 Jalkaa pitkä j a elälnXinJcorkeus ,on ollut 'noin 20 jalkaa. Kestää kauan aikaa kuin koko «luuranko on «aatu kalvetuksi esUIe, syvästi^-klvetty- ' nnestS'savesta. ' , - Matelijan lapaluu, on ^saatu jo täydellisesti esUIe. Se on 74 tuti. maa' leveä j a sitä nostamassa tat> vitsi olla 10 miestä. Helisi, ja sääriluu on myös jo kaivettu esille. Löytäjät arvioivat, että hoin S— 10 miljoonaa vuotto on «litä kuin' eläin oli «lossa. €itä myöten kuin lulte saadaan «sille ne suurella v a i - vaUalfuljetetaan Lentoosi seoon. Retkikunta on saanut kaivetuksi satoja dinosauruksen luita. Cutler arvelee, että mahdollisesti Tenda-gurUn luona oli meren rannikko ja että silloiset matelijat «ikein lau- ' moissa saapuivat meren rantaan j a . ^ upposivat j a kuolivat pehmeään, «a-, veen, mikä oi^^ miljoonien vuosien ym. työntekoa -koskevat «eikat ovat kuluessa peittynyt tyvään ja' Ico-paljoa paremmat Aostraaliassa kuin Amerikassa. GibtKmsllte näyttää kuitenkin jäänyt huomioon ottema^ te kaiU^ nuo seikat. Gibbons sanoo, fttä ennei^in hän kirjotti sanaakaan Austraalian työläisten asloiste, puhutteli' hän useita huomatteioä ' työyäehjohto-henldlöitä, miehiä j a naisia. K a i - keksi__onnettomöudekBi c i hän mainitse yhtään niistä nimeltään, enkä minäkään ole eattunnt- ivaamaan ketään eellalste. Joka olisi noita ••: tietoja antanut Ciibbonslne. Vaikka tämän J d i j o t t o j ^ «n «U lut vuosikausia tekemisissä Aus-; traallan poliittisen Ja taloudellisen työväenliikkeen Icansssi, ei minulla oliot ^Msuotta ptdtntdla Gibbon^ sia. S l n ei w8dcSän^stäytynyt Austraalian huomattavimman työ-vettunut, joten luurimgot ovat säilyneet hajoamattomana. Saari kadonnut • .-;••:•'•;'•;>%'.••••.•. Lontoo. V - P o i t ' Alexahder n i - . minen pädra «aari Portagalll^vknu* lavan Angolan siirtolanvrannilioUa,>^ länsi-Aftftassa^' on äkkiä-nnponnnt mereen ja täydelleen IcadonnUt nä- , kyvistä.^,, Yksityiskohtafsentpb tfe- ^ - toja ei tapahtumasta;«btäsaapunoi.' Saari, niin pieni Indn-ee c^ildn, asuttu, ioten «n luidtavata» että ,9»^ /, misläkin «n huklrännt. , väeideWn toimitidäMassy joi«>n j f i - anän tirjktttajakio JcnoIuD. ' ' ^VMlersted < Fftadu idtjeeovi^ taja Francis Alieni»>r -s. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-01-31-01