Vapaus, June 19, 1923

              flistamä, tesäktt^ fr --Tue. Jane 19.
Kurssi
Dollarista
L ä h e t y s k u l u t :
.nc lähetyksiltä aUe ?30.00,
lähetyksistä ^30.00-
9.99 asti, 75c;lähetyksistö
50.00-?99-99 ja $1.00 kai­kilta
$iO0.flO taikka sitä suo-
'emmilta lähetyksiltä. Sähkc-sanomalähetyksille
on kaM
$3.50. , T^r.
Torontossa ottaa xahac51i-tyl^
ä .-vastaan A. T. HILL,
957 Broadview Are. ^ ^
Uivapiiettejä BiyyEä».
Ttedujtakaa pUettiaAÄlB.
Vapaus
Box 69, StrfbmT^ pnt.
SS
«ssä enää helfle omimiinen pöjo-
H-ahma. työmrtailftatouria ja si­tä
varten TarBstanturaa luökkatais-telua
kohtaac, vaan j« ipuhekin 8-
:tuatisesta tySpäavästä saa nninta-nian
«joöitajat» varoittamaan, että
niaatyöläistea on taiminnassa pitä­vä
tarpedca isukönalfiiisiä, ^Jcoska
tySpäivän rajoittaminen aiheuttaa
tuotannöB ateneTiriäÖB»
Nämäkin otteet kongressin laa-suMoista
osoittavat «en olleen täy­dellisen
ajMiöasovnn ja kapitalistien
iäytäväTi 5ätte"istyön kannal­la.
Sitä tavaavana piirteenä mai^
jiittakoKa tässä vielä 'Toimeenpane­van
Eomitean sj^steuuBsa 1922'Ve-
BäjäB ja Bulgarian ffläatyöläisten
liittojen Internatsionaäleen liitty-mispyynteön
antama Kielteinen'vaflT
tatis, jota perastellaan -silla, että
«teidän jänestönne "kölconaisuudes-saan
ovat Xommteniin kannalla,
mihin ei yksikään^ Amsterdamin ~In-tenuäJsionaaleeh
^ttynyt kansalli­nen
järjestö kuulu.» Amsterdami­laiset
siis julistivat vielä kerran
maailman /työläisille, (eirtä heitä ei
Eäeta laäniaasi .#ii panrmälSllisen
: jäijestäytymisen pääperusteita: <yh-tcenlSttyminen
'hnölniaätta uskon-
Eollisen ja pnlptisan \vakaunrBiksen'
erilajsnnäesta». '
kiitos ompelaseuralle een ripeästä
toiminnasta.
Päätettiin maksaa Cobaltin osas­ton
velka 100 dollaria.
-Kesäi. 10 p. kokous. Uusia jäse­niä
yhtyi osastoon Jenny ja Va­lentin
Mäki. Toimeenp. k sihtee­riltä
tulleet kirjeet luettiin, kos­kien
unio- ja osastoa toimintaa.
Keskustelussa ilmeni ettemme me
;voi tänne perustaa unioa kun olem­me
niinsanottuja ckantofarmireita>,
vaan periaatteessa kannatamme, et­tä
saataisi koottua voimat enempi
yhteen eikä olla hajoittavalla kan-oalla.
Me näemme hyvän esimerkin
kapitalisteista Ifuinka he ovat liit­tyneet
kansainvälisesti lujaan ren­kaaseen,
kun samalla aikaa puno­vat
juonia pitääkseen työläiset ha­jallaan,
sillä he tietävät, että työn-raatajat
isaran tulevat ieitä vas­taan
lujana järjestönä suljetuin ri­vein.
Osastomme pääfös oU, että
jos meitä lähtee teollisuussenduil-le
vaBckapa väliaikaisesti työhön,
niin on -ruvettava jäseneksi unioon
ja telltävä työtä unionistisen liik­keen
eteenpäin viemiseksi. •'Keskus­teltiin
Toverittaren sekä Vapauden
levittämismahdoUisuaksista. Toverit­taren
levitysmahdollisnus on tätä
nykyä miltei mahdoton, sillä se tu­llee
jokaiselle osastomme naisjäse­nelle
ja ulkopuolellakin, mutta Va­pauden
levitykselle olisi vähän va­raa.
Meillä on osastossa kaksi jä­sentä
joille ei feite "»Vapautta. Ei sil­lä,
että se olisi asiamiesten velt­toutta.
He kyM ovat koettaneet
kaikkensa, mutta ei vaan tipahda ti­lausta.
Kokoiis jpäätti vaatia heidän
antamaan siitä selvää ensi koko­uksessa,
että minkätähden he eivät
voi tilata Vapautta. Toveri Lohi­koski
pyysi saada työttömyysiaeTk'
kejä. Hänen jpyyntönsä, hyväksyttiin
kun tiedämme, että hSaxäiä on al-lut
suuret Tsstoinkäymiset, sillä to­veritar
Löhökoski on olini usean
kerran sairaalassa leikattaT;Hn£. To^
verittarea raportteriisi valiöiin
•Maiju Hek. Koetettiin vaEta johto­kunnan,
ehdokkaat ensi jisolivuo-delle,
josta olisi äänestetty ensi ko­kouksessa,
imutta kun oli iokoukses-sa
jäseniä .juuri sfen veEran, «tta
olisi saatu :ehdokkaat ja icun niis­täkin
usea kieltäytyi ottamasta «h-dokkuntla
vastaan, niin se fäytya
jättää ja entinen johtokunta lupasi
jäädä edäleen. fäätet&i pitää
pei^eiltanmt juhannnsaattoiiltana.
Miustaka:^ia varata ohjselmaa sika
iUaiä, — JRaporttöi
ta onhan siihenkin tq)sivä keino.
Suomella on Vielä paljon tervaa,
tervattonn ruusuun ei punamaali
tartu. Ehkä lokijat muistavat sisäl­lissodan
aikana kuinka vaasalaiset
olivat melkein kaikin valkoisten
puolella taistelemassa punaisia vas­taan
ja oikein härmäksi.
Canadan Uutisissa vuodatetaan
krokotiilin kyyneleitä kun Neuvos­to-
Venäjä on kaapannut englanti­laisten
kalastusilaivölja Venäjälle
kuuluvilla vesillä. Ryssä on jolca
uskaltaa tehdä sen että kohottaa
äänensä kuuluville. Mahtavaa Eng­lantiakaan
ei näy pelkäävän. Eng­lantilaiset
olivat kalastamassa Suo­men
vesillä viime vuonna, mutta
eipäs'Suomikaan tykännyt siitä
hommasta, vaan Suomi ei uskalta­nut
kaapata laivoja, sillä Suomi
on pieni ja kykenemätön tekemään
sellaista. Se vaan pui nyrkkiä tas>
kussa, siinä kaikM.
PöhloJIustaa.
TonmlolaMet! Ensi "^auantainä
mahda oHa nSn jiolmöä suomalais­ta,
joka ei oTrjaiä askeleitaan haa-lille.
Näytelmäsenra on järjestänyt
oikein mehevän iltaman. Näytelmä
«Me emme mene iminiisiin». On to­della
huvinäytelmä. Erittäinkin tyt­töjen,
jotka ovat jo kypsyneessä
ijässä, tuossa kolroerikymmenen kor­vissa,
disi kilvan liennettävä kat­somaan
kuinka sauren «kammon»
siinä ijässä oleva tyttöihminen saa
miehiin. Kun vielä mainitsemme,
soitot, lanlna, pian<!sorfl(tt :sekä inp-^
letti «Mun eutkoni, on maalla», jon­ka
veisaa osaston däfcti-kettu, Vil­le.
Ja kovanpuun tanssit lopuks
Kiin mitä vielä pitäisi ihmisellä o
la. Ja kaikki tämä vaivaisella 45
sentillä. Tilaisuudessa . paljastetaan
se kanan odotettu «Peuran pää».
Kyllä se on aika komea. Tulkaap;
ihailemaan. Ukot, nyt iaälille jo3
koskaan ja pää pystyssL
Seuraavana lauantaina on las
ten orkesterin ja mieskeörin kon
sertti. Katso ilmoitusta tästä nu
merosta. — IijfärL
WANUP, 'QNT«
Osaston akitatsioaitaimifcunta JJB-ni
toimeen iltamat tämän kuun il
p. purimrne akitatsioonivarojen kar-tuttamisfifcä
ja tettlojerä miiOcaan
onnishfivatiän niiakain täällä yleen­sä
voi onnistua.
Puhuj arankaan iokoufflika on
M paikkakuDnflla
ROSEGROVE, ONT.
Rosegroven tp. osaston, kokoni-
^ssa 27 p. toukokuuta, jossa kes­kusteltiin
m.m. seuraavista asioista:
Luettiin Suomen sos. työv. hallin­non
kautta tulleet todistukset Fem-mi
Koivulalle (Korhonen)', ja Jen­ny
Ländesmäelle, Teuvan kirkonky­län
työväenyhdistykseltä joka kuu-
'"u Suomen sos. työväenpuolueen
seen. Todistuksissa kehoitetaan an­tamaan
heille toveriluotto. Samassa
lodistnksessa vastataan Nipigon tjit-
«jaiomitean pöytäkirjan otteeseen
JO Pä joulukuuta 1922, missä tie­dustellaan
Sylvester Alasta, kötoi-sin
Teuvalta. He vastaavat seuraa­vasti:
cSylvesteri Alasta emme tie-dnsteluista
huolimatta ole saaneet
tietoomme kuka hän on jä'Tnistä
kylästä Teuvalta.»
Ompeluseura päätti lopettaa toi-ttintansa
kesän ajaksi ja luki toi-
»"ntaraporttinsa, j^ka hyväksyttiin
*««a myös tarkastettiin ompeluseu-
^ ° tilit, jotka hyväksyttiin. Tou-
11011^ ^' '"y^^isism tuUeet varat
•^w.64 luovuttivat osastolle, josta
muutettu :niin että lokonkBet tästä
edespäin aletaan iello 1 päivällä.
Ensimäinen kokous lullascn jltä-aiään
' ttindella koiiliLhuonetlla hei­näkuun
8 p. Viimeinen Jenkaa»
kokous «likin jännittävä, .Irysymyk-;
senä (ffi että mistä johtuu .erimieli^
syydet ja riitaisuudei^^ työväenliik-keissä.
PnhevnBroja käytettiin oi^
keiii navakasti ja tnilos oB, että
riiiJat ja erimielisyydet joMuvat
työväenluokan tietämättömyydestä
ja johfcBjKO peJfrllisiUuäfcBta.
Koulupiirim;ne johtokunta on
päättänyt pitää myöskin iltamat ju-hannnsaattcma,
koska silloin on val­miina
uusi iouluteuone, Johtokunta
Biyöskin haluaa huomauttaa osaston
jäsenille, että saapnisivat tilaisau-
«Ihmisea jokainen erityänen
ajatus ja jokainen väikutfe, jopa
hänen vaikatteensa pieninln» osa
on hänen oman itsensä kuva.
Henki vcadaan tuntea jäiitestä
ainoasta, sajatuksesta.»
Kvai päivä kuoltfe, kun ävämy hil­jaa
ja keveästi yJiä^syvemjiänä hii­pii,
ympärniemme, kun se tihenee
tummaksi .pime^elcsi, ällöin meis­sä
iavahtom «iiicea kysymystuuIL
Kun päivän/.HMlske oa ^lakannut,
silloin sielun kyllyys tulvii .yli äJ^
jäittensä, kaikki -unfllnKat, ^ kaikki lul-jäiset
ajatukset, kaikki :tunteet. pää­sevät
vauhtiin, ryntäävät esiin, sär­kien
kaikki sulut, g^töksyen siekm
syvimmässä ^«uilussa olevista piilo-paikoistaan.
JMikäin ^varovaääUOs,
anikään pelko, mitkään ilaskelmat Jei-vät
miitä iauempaa ipidätä. Arki­nen
ympiäa-rys .'ja kaikki aistit ••va;pi-seract
jieJRSta rtämän .myrskytulvan
edessä, -iButta luonto taipuu väistä­mättömään.
Ihrainen tahtoo tie-tfää
— tahtoo tietää «man sielunsa
ja elämän totuuSen.
' » • .
yksinäisinä hetkinä ^yllättävät ky-
.•syniylset: «Mitä on iihminen ja mitä
on .eläniä? Ykä ja toinen kysyjä
veli hymyillä •^ynkkäniielisesti ja ko­ettaa
iarkoittaa kysyrnjfeet pois,
mutta ©nnenkninMu. itsekään huo-raaa,
iiän kysyy jo edelleen. — «Sul
keutuuko elämän salaisuas niin tii-wiisti
jneihin oriko se meissä niin
cokonaan — että - me sentähdcn
hyvinvtnäärätyksi, «että Autuaaksi»
yksinomaan pitämällä totena kir­kon
raamatunselityksen, niin aivan
hulluhan olisi, jos siveellisesti kas­vaakseen
ivaivautuisi kehittämään
itseään. Hulluuttahan olisi, jos ko­etettaisiin
voittaa vaikeuksia, ottaa
vastaan vastauksia ikäänkuin niitä
ei olisi. Hulluahan olisi taas sekin,
ettei ottaisi voittaakseen esteitä,
jos todella uskoisi, että ymmärtä­väiset
«pääsisivät jumalan valtakun­taan
», mutta että laiskat, kylniäkis-koiset,
itsekylläiset" ynnä monet
muut jätettäisiin ulkopuolelle, kun­nes
olisivat muuttaneet elämänkat­somuksensa
ja tapansa,
Meissä ihmisissä on hieman koi-rahluontoa,
ajattelee yksinäinen
uneksija. Koira ei vaihda isäntään­sä,
vaikka uskoo voivansa saada pa­remman
toisesta. Onko se muka­vuussyy,
vai onko se uskollisuutta?
Ken tietää! IMe ewime yleensä muu­ta
uskontoa säitä yksinkertaisesta
syystä, että «nanikristittynä» oleTnl-nen
maksaa meille niin vähän. Me­hän
kiivittetettime myöskin, että
meidän isäK^tnme vaatii meiltä niiu
vähän — sanotaan, että hän tyytyy
oikeastaa» ^vähempään kuin ei
mihinkään.
Mutta ihmissuvulle ei koskaan -ole
tehty Verisempää, vääryyttä, "kun
mikä on tapahtunut tämän öjän ja
Sen $tirmiollisten seurausten levit-täniisestä.
Verhottakoon ilmoitus
mit^en kauniisiin sanoihin tahansa,
kniterikaan ei maailmalta voida kät-inä
totuutta, että «ptniöas oppi»
semmoisena kuin sitä saarnataan,
%n yritys tuudittaa 'kaikki ihmiset
henkiseen horrö5tilaa>. Se on mu-
^VUUdenhalun, alyllisvin laiskuuden
oniavanhurskauden ja tekopyhyyden
kasvattaniista. Kilitkö pitää ihmis­kuntaa
ikaanktiin liikkumattomana
äinejoiikkona ja fcaitenkin tämä «ai-netjoukko
» on alitoisessa kamppai­lussa
ol6Vie& yksilöiden muodosta­ma.
Onham jokaisen ajattelevan
hengen elämä ponnistusta päästä
toimeliaisiaateeti, täydellisen tiedon
ja kaikkea Hslttävän ^ i t y k s tn
etsimistä, että siten, keskeytymlt-tömässä
liikkBessfi, ollen, lipalta
saavutettaisiin elämän Inskas.
-iMuttB — luonnolliset —• }&T-ruttSiva
'Voima näkee täaaän twrey-den
vjastenmiElisyydfcllä .Ja taittuu
heti ohjaksiin julistaen anäteeman-!
saihtiTHiapäiBille, jotka tailtovJÖ ym-märitäa,
iniitä heitä vaaSitaan l>itä-i
maan totena. Siitä telimäti» nä-;
mä kaiteriiän halaavat ymmertää,'
hyrän tiötäsEn, että on paljon, nii-;
kä — raenaren yli ynrmärrykBsrikin'
on ajanmukainen hoitotapa ja perin kohtuulliset maksut. — Sopii pitää muistissa etta Tohtori
Jurva on ensimäinen suomalainen luonnonlääkäri Amerikassa, samoin vaimonsa, Tohtori Ida M.
Jurva. Moleraniilia yli 20 vuoden kokemus.
Sähkö- j& pottiototteet:
MENAHGA HEALT HOME, Menahga, Minn.
(tai pariisin viheriää) 1 pauna, Suo
laa 1 tai l i paunaa, Vettä 2 galoo-naa.
Bräanit, (leseet) sahajauhot ja
arsenikki, tai pariisin viheriä, tu­lee
sekottaa hyvin jossain tarkoi­tukseen
sopivassa tilavassa astiassa,
kuusi piikkinen lantatadikko on so­piva
seoksen valmistamiseen, vaikka
sen voi vaaratta tehdä käsinkin.
Suola tulee lioittaa vedessä, kaataa
seoksen päälle ja sekottaa hyvin.
Seoksen voi valmistaa jo illalla seu­raavana
aamuna kylvämistä varten.
Tulee varoa ettei karja pääse
syömään tätä myrkytettyä seosta.
Kanat tulee myöskin pitää loitolla
silloin kun myrkkyä kylvetään. Kyl­vettynä
ei seos ole vaarallista kar­jalle.
Kun se kylvetään ohkaseen,
edellämainittu määrä kahden eekke­rin
alalle, ä lampaatkaan voi saa­da
sitä niin paljon, että se vahin-gottaisi
niitä.
Seos tulisi kylvää kirkkaana läm-
(pimänä aamuna eikä ilman ollessa
kylmän tai sateisen. Yksi kylvö
tä myrkkyseosta usein riittää hei­näsirkkojen
hävittämiseksi. Tämä
seos tappaa täysiikasvuiset heinäsir­kat
ipäitä liyvin tain nuoretkin, mut­ta
paremmat tulokset saadaan kun
ne ntiyr^ytetääJi jjö pienenä ja en­nenkuin
ne ovat ehtineet tehdä tu­hoa.
Kaikkia liHtä maanviljelijöitä,
jotka joutuivat.kärsimään beinäsirk-
Jfojen-tekemifttä tuhoista viime ke-
B£nä,.yhtä hyvin kuin niitäkin, joi-
^ n vviljelyksiä heinäsirkat uhkaa­vat
nykyään, kehotetaan yhtymään
itarmokkattseen taisteluun niiden hä-mittämisei^
i.
Ontarion -maanvSjeljKvirasto on
ivalmis -Sadburysaä • »ijaitsevan kont-i-
torinsa kautta antamaan kaiken
mahdollisen apunsa täUe taistelulle^
SUURTA HAUSKAA!
teen rnnsaan ohjelman kanssa .ja
kehitettäköön edelleen toiminta- ja
iltamatDaisuus siten, että voimme
kaikin yhdessä toimia huolimatta
siitä toimimmeko osaston vaik«
koulun hyväksi; Ehkä toimiessamme
näemme sen kummanko hyväksi toi­minta
kulloinkin on tarpeellista.
Niin iltamat alkaa kello 7 Sialla
uudella koulnlla. Siis siellä tava­taan.
— Kirjeenvaihtaja.
• . —o- ' ;
HESPERO, ALTA-Jopa
vihdoinkin maanmies saa
maalleen kosteutta koska yläukko
on aukaissut venttiilit auki useak­si
vuorokaudeksi. Alemmat maat
ovat veden peitossa. Kyllä farmarit
tänä kesänä saavat heiniä eläimille
a ellei raesateita tule niin ehkä
viljaakin saa sateen puolesta.
Onpa, tältä ympäristöltä yksi suo­malainen
ottanut «homestead» maan
hiljakkoin. Taskilat nykyään asu­vat
vuokramaalla..
Olenpa joutunut ,ymmälle siitä,
mikä on tullut, eli onko jotakin
tapahtunut lumivalkoisessa • Suomes­sa,
koska Vaasan läänistä siirto-aisuus
ulkomaille on suurempi kuin
meitöläinen voi uskoa ja läänin­hallituksesta
päivittäin pyydetään
25—30 nlkomaapassia.
Jokohan punanen veri, joka pu­nikeilta
vuodatettiin isänmaata val-caistessa,
rupeaa kuumentamaan
jalkoja niin kovinv että kaiMden
valkaisijain täytyy koettaa päästä
ulkomaille. Ehkä hermostuttaa men­neisyys.
Nythän on täydellisesti
valkenen ja ihana kotimaa kttkas-saari.
Nuo punikin peevelit vaiva­sivat
ne verelläan punaseksi, mnt-kääiikuin
kadotamme .^fejiymme sen
käsittämiseen? "Vai onko. juuri riiin-cuin
ön, ^niiniaun me—.jokainen —
voimme arvoituksen ratkaista? JBi-i
ä n ole mahdollista, että olemme
tiioniitot oman olentomme iäiseen
muuk^isuutaen?» — .^yatuksetl lii­tävät
ja vaeltavat. Hän ei pidätä
iainoatakaan, .vaan vunelmoi edelleen,
ja puolittain iiedottomaBa .hän yhä
enemmän .'ja enemmän cuppoutuu
kysymystunnelntaansa. — . Mitähän
ihmiskimnan .raolemmilli'. oppimes­tareilla
tieteellä ja kirkfilla on asi­aan
jollut sanottavaa, kysyy hän it­sekseen,
hiljaa .hymyillen. Mutta
sitten i ä n — elkaansa Jcohauttaen
— .muistaa,' että :nämä molemmat
jKaisterit .ähia A^at keskenään jupa-toineet.
Ei yksikään .ihaiinen •
kirjäimelEsesti saamatta «ärveitä—
voisi samanaikaisesti kuunnella näi­tä
molempia. Puoleksi aiupunein,
puoleksi toivottomin liikkein . hän
tarttuu päähänsä, .sillä hän joihtui
juuri §jatliölemaan, kuinka häily­viä
ja ristiriitaisia kaikki ikirkolli-sen
tahon 3s.usuivnoi. ovat, Jum ne
koskevat ihmistä, hänen olecuiksen-sa
kokoonpanoa ja kxiolemanjälkeis-tä
olemassaokaan. Bibliassa, mi­kä
muodostaa iirkollijien viiaauden
auktoritftetin, annetaan vain merk­kejä,
ainoastaan viittauksia.
ietysti, tietysti, mutta nämä kthoi
tukset henkistä kehitystä varJten
larjoitettavaan itsetoimintaan oy&t
.ääneet noudattamatta. Sen täh­den
olomme siinä, missä nyt olem­me.
Me olemme koko ajan käys-kennelleet
kysymyksen; ulkopuolel­la
— pohjaan töyttäämisen pelos­ta
—, koskaan emme ole uskalta­neet
käydä sisäpuolelle emmekä
myöskään ole rohjenneet sukeltaa
syvyyteen. Tähän asiaan olemme
aina käyneet pikkumaisesti ja ra­joitetusti.
Meillä ei ole ollut tosi
rohkeutta eikä myöskään kysymyk­sistä
oikeaa katsantokantaa, jMutta
— voi toHa kasitettävSksi iitäisenj
nälcerayksBn ja korkeamman yiftmärj ..(talkoista arse-ryisen
av.iflJB. Siten m saattaa Biir., ^vapaasti jofcuttUe,. joka ha-tyä
ääetoisBDteen, Moöttua '.vtimäk-| .juag jgitä käyttää iieinäsirkkojen
^ iijnyrkytiäKiiseen ja jattaan sitä seu-
!tehaan siis Ikiiiörb :'hautaa:',,.raavista . paikoista; Massey, Webb-
«SeiBi> 3Swdän Ijamäfamme 3iUutaBJ5^oo<J,m'älford, te Valley ja Sud-
XBma dEBenpäi»!!» va,ury ;Lahempiä ÖBtpja ja • avus-itusta
Titoi saada kääntymällä älle-
Jtirjoittaneen pooleen.
iäO, J. Robicäieau,
.i}SgTici?ltnral Eepresentative,
Sodbury, Ont.
Kesäkuun 23-24 p., 1923
Lauantaina, kesäk. 23 p. näytetään
?9 A T^T_ ^ i - U
3n aytöksessä. Kir'j. Y. Heilala. ,
— sekä
Kuvatlma "Punasoturi''
Hyvä ravintola -—
KOKKOVALKEA JÄRVELLX KELLO 12.
SunnuÄina 24p. alkaa kello 12 p.
\ UriieiluttTt huo>t»htii V. & U. Seura «Jyry». -«^ Puheita, runoja ja
1 Aulaja. ~— Sr>ittoWnta «oittaa ennen tunnetulla taidollaan.
Illalla tantiia Alfred Nervanderin «oitolla.
Tervetoiloa! L L . T. P. Osasto.
NYT JOS KOSKAAN
on
Jla^ilmanrauhan luo-j&
inen ja työläis-niM)
MSO
Ensi lauantaina tämän kuun 23 p/
'OHJELMASSA on aoittoa, laulua, pianosooloja, Viilfl veliaa kup<'
leftSntti^Uun eukltoni on 'maalla... hih hei hurraa hih hei». Naytelmäteura
•eutfttiui mehevän yktinäytobisenBaytelman
. "ME EMME MENE NAIMISIIN*' i'
IMaisuudcssa paöastctaan nyt viimeinkin se cPeuriah pää». j
Lopuksi tanssia hyvällä soitolla.
Alkaa kelh S iMh. - Pääsymaksu 45c.
JFIUOM.! Seuraavana lauantaina on «Latten orkesterin» iltamat, jossa
litabiuudessa IrauHaan pitluiatä aikaa Miesköörin laulua^ *
> ' NÄYTELMÄSEURA.
Canadan jn a ain^viljelptolimraton;
SndbuagTi jiuä-in edustaja on jättä­nyt
k^tfittäräksem-me selostuksen
keinoista, joita farmarit Atsivat käyt
tää tuhoiBain Jjeinäaixkkäi» häviltä-miseksL
iSelostus ^sältää seuraa­vaa:
Heinäeirkät tekivät suurta tuhoa
viljelyksille tä-^sä piiirissä .viime
vuoiJJia, Useiden jnaanviJjelijäin
.vilja- ja Jseinä-tato itihouttj mel­kein
kokonaan, Webhwoodh», Let
Vallejm, (Masseyn ja Wiilford5a yni-päristSliä
olivat heinäsjz-kkojen te-
Yksi; niistä tekosista, jotka ovat
.läheuttsrieet so&ialiatisen nuoriso-
^Jöäkkeec pyntymiser, on porvarillis-
CK'n valläoiden sotiUaitpksen maodos-
.nuorison harteiJJe Ai&il&mz. ve-riaen
ja raudaniaskas taakka.
Työtätekevän Jackan, s-o,, maa-
SKitu- Ja tehdasiviöväestön ijnoriso
mtodöstai sotaJaätpksen ehdotto­masti
auBrimraan "»san, sen ydin-jaii'ton.
ITämäa "issd^m on val-lasaaoleva
luoiäot kaikenlaisten
väärien tuiziuslaaseiiden, kuten isän-maaav
edun, länsimaisen sivistyksen,
ihmiiyyden y.m. ;kaimiiilta kalskah-liifcannsaanut
— kirousta imperia-
Usimlle ja miitarismiile,
.Minkä vuoksi tämä kaikki? Isän­maanrakkaudenko?
Jos niin olisi,
nltn olisi isänmaanrakkaus ihmis-mitä
merkillistä siinä on? Tunne­taanhan,
miten helposti uskoteltava
on joukko ja. tiedetään, kuinka kir­kon
miehet vuosisatojen aikana ovat
saarnanneet «paikallaan oloa,» »ny­kyisen
pyhyj-ttä», jatkuvan henki­sen
kehityksen asemasta. 1<Ai\\\-
sen kristinopin vastakohtana on nyt
niin kauan praktisoitu, että osa
ihmisistä on tullut siihen uskoon,
että kristinopin hetket ovat olleet
ja menneet, sillä se on antanut^an-nettavansa.
»
Tavallisen ihmisej^ luonne on —
paha kyllä' — hienialn mukavuutta
rakastava. Jos uskoo itselleen niin
kemät vahroÄot suurimpia, jaskin lavan aattMrn varjolla johtanut te-niiden
tekemiit vahingot olivat hy­vin
-vakavia myöski» useffle Br»der,
Waters ja McKim tottoislupeissä ^su
ville maanviljelijöille. Vaikkakin
paljon tehtiin viime, kesänä niiden
hävittämiseksi, useimmassa tapaiik-sessa
oltiin tehokkaiden leinojed
käyttämisessä kuitenkin liian myö­häisiä
ja sunrin osa heinäsirkoista
kasvoi täysiikäisiksi ja munivat,
joista nyt nouseva heinäsirkkain
paljous tfhkaa viljelyksiä suurem­malla
tuholla tänä kesänä, ellei te­hokkaisiin
toimenpiteisiin ryhdytä
niiden myrkyttämiseksi, ennenkuin
se on liian myöhäistä. Kylvämällä
seuraavista" aineista tehtyä myrk-cyseosta
teiden varsille ja heinänii-yille,
joihin heinäsirkat ovat viime
jesänä munineet, mieluummin noin
cuuden aikana aamulla, saadaan
suurin osa heinäsirkoista myrkytet­tyä.
Seuraava määrä tätä .seosta
riittää kahden eekkerin alan rayr-kyttämiseen
yhden kerran ja tulee
maksamaan ainoastaan 13 senttiä
eekkeriä kohden jos seoksen valmis­tamisessa
käytetään valkoista arse­nikkia.
Tämä resepti on seuraava:
Bräniä 12 pannaa. Sahajauhoja,
mieluummin kovanpuun samalla ti­lavuusmitalla,
Valkoista sxmAY^^
k e m ä i ä suurinta .riiiDsta sivistystä
ja ibraisyytlä vastaan, nimittäin
teurastamaan kokon&nia kansoja,
tiiiboamaan ktkonaiäia hedelmällisiä
maakunfia ja teollismialueilta vie­läpä
kokonaisia maita. Miljoonat
ihmiset ovat saaneet joolcsuhautojen
tykkitulessa kestää Sanomattomia
kärsimyksiä ja »ielä useammat mil­joonat
ovat jouiuneet iotona vih­lovassa
tuskassa rintumtan omais­tensa
tähden ja iitumaofi hiljaises­sa
nälässä työläiskodin huoltajan
ollessa Botatanterflla tuottamassa
ioBnnah suurin .synti. Mutta min ei
olekaan asianlaita, isänmaan onni
ei .sitä vaadi. Teille kaikille, koko
maailmalla on siinä suhteessa va­lehdeltu.
Totuus on, etta sitä on
ratiJ-inut .sieluton, tunteeton aine,
taff2.Ta. Niinkuin muinoin Suome,s-sa
hämäläis- ja karjalaisheimot raa-teliBiit
kirveineen ja jousineen toj-siaai),
'metsästysmaista ja kalastus­vesistä
kilpaillessaan, niin nyt raa­televat
tykein, torpeedoin ja myrk­kykaasuin
eri kan.sat toisiaan —
myöskin metsästysmaistaan, maail­manmarkkinoista.
Voitto hakee uu­sia
voittoja, pääoman nälkä on tyy­dyttämätön,
min kauan kuin^ sen
annätaan ihmistä johtaa. Ja uutta
riistoa etsiessään se murskaa en-simaiseksi
teidät, kansan elämän-uskojset
nuoret. Teidän elämänne
aa militarismin rattaissa kuin
kupla ja teidän luunne särkyvät
kuin korret leikkuukonesesa.
Tätä kaikkea kauheutta vastaan
on kansojen keskuudessa noussut
kuolemaa im^n maan työläiskotien j uljaita taitavia apostoleja, Mainit-omaisille
ja huoltajilla. Ja tulos! semme lain «Sota ja rauha»-romaa-
Katsokaa Itävaltaa ja Saksaa sekä
voittajamaata Haaskaa. Eanska on^
sellaisessa, talouspulassa, että se
muistuttaa viikkomääriä näJkääkär-sinyttä
villipetoa, joka tahtoo hävit­tää
säälimättä kaikki elämän ym
paristostaan ja imeä siitä viimei­senkin
veripisaran. Äärimmäisessä
puuttees.sa ollen ovat Itävallan nai­set
synnyttäneet ravinnon puuttees­sa
ennen syntymistään kuihtuneita
olioita, jotka riisitauti sitten on
runnellut säälittäviksi kummituk­siksi,
jotka pelkällä olemassaolol­laan
huutavat ikuista kirousta jär-nin
suuren luojan Tolstoin ja jalo-sydämisen
«Aseet poi8>-romaanin
kirjoittajattaren Bertta von Sutt-nerin.
Mutta kivet eivät kuulleet
heidän sielunsa »uurta hutitoa. He
luulivat, että kaikki kurjuus ja
onnettomuus riippuu ihmisistä eikä
järjestelmästä ja markkinoille pyr­kivästä
tavarasta. He eivät tien­neet,
että pääoman murskaavat voi­mat
voi hillitä ainoastaan niiden
luoja, työväestö. Mutta sitä varten
tarvitaan voimaa. Sitä varten on
koottava kaikki työläisten voimat
yhteiseen rintamaan sosiaUsmin li-
25 DOLLARIN PALKINTO
sille henkilölle, joka voi antaa tie­tää
tässä kuvatun henkilön nykyi­sen
olinpaikan.
Mrs.T. Könnilä,
Sprucedale, Ont
jestelmälle, joka kaiken täniän on .pun johtaessa, joka ei tyydy hento
mieliseen tolstoilaiseen pasifismiin,
vaan, jonka pyrkimys maailman­rauhaan
lähtee tosiasioiden pohjal­ta,
asettaa voiman voimaa vastaan.
Eivät kivet lähde huudosta liik­keelle
muualla kuin saduissa, tosi-oloissa
ne pitää liikuttaa. Se on
meidän antimilitarismiamme, soti­lasvallan
vastustamista. Meidän on
poistettava järjestelmä, jonka ole­mukseen
välttämättömyyden pakos­ta
kuuluu militarishii, sodat ja ih-misteurastus.
ii;-
o t
'5
V.
r t
-K ii
\^'\
\%
m
'Hi'
TILATKAA VAPAUS!