Vapaus, February 9, 1921

              So:. 12
LahtariJaiMisiiiiideti
niiöni-kaiiieit"
Mitä Tse!d{»-S!ovakiassa ta»
pahtiiu
IJ-ruotias jioikanen tuomittu 14 v.
kuritushuoneeseen mnriiasta,
- jenka tapahtumapUäjässä
ei ole kos&aan käynyt*
Jv-väskyläEsä Ty&a Voiman toimis­toon
• saapui tammiL ai&upäivina 17-
TOotias nuorukaineiij, Eino Palmu,;
Rautalammilta.. Hän oli helmikuus­sa
V. 1918 ollessaaii latojanoppilaana
Kuopiossa joutuUut suojelnsikannan
vangiksi ja lopÄsi-sÄmana vuonna
Tammisaaressa 'vältiorikosöikeudessa
tuomittu eräästä Leppävirroilla täpali
tuneesta murhasta syytettynä 14 vuo
deksi kuritushuoneeseen, Vaikkjv oli
silloin vasta 14 vuotias. Vankilassa
oloaikanaan oli hän onnistunut hank­kimaan
pätevät ja läkivQimaiset ,t^^^^
distukset, joiden mukaaa koko tm>mio
ja syyte di väärä,, silla poikanen «ei
ollut milloinkaan eläessä&i.^es käy­nytkään
Leppävirran pitäjässä; Tä­män
käänteen. peinjsteella rvapautet-tiin
poikanen jouluaattona • täyteen
vapauteen ilman mitään ehdonaisai-sia
määräyksiä, oltuaan täysin syyt-timänä
kolmisen vuotta mailman pi-rullisimmassa
vankilassa.
Poikanen oli ikuin rähjäinen vanhus
eikä eräs toimittaja, joka oli pojan
aikaisempi tuttava, 'en|ä^n tuntenut
muuten kuin nimen mainitsemalla.
Nälän seurausten uuvuttamana oli
häntä vuoden vankilaolon jälkeen kph
dannut halvaus, joka lämafutti .koko
Dikean puolen.' Sfttemmin oli sai­raus
sen verran . parantunut, että
nyt pääsi poika vaivoin liikkumaan,
mutta täysin työkyvyttömänä, sillä
jikea puoli ja käsi vieEkin lakkaa­matta
värisi kuten 80-vuotiaan ukon.
Tammisaaren kurjalan oloista ky­seltyä
hän kertoi, että ruokaolotsiel
lä ovat nykyisin jo" .sellaiset, etIÄ näl­käkuolemat
eivät enään tule kysy­mykseen,
joka onkin luonnollista, sil-.
:ä muutenhan ei laitoksena olisi' jä
ellä yhtään asukasta. - yank«Ja-o%
viimeifenTn • ailtöihTn asti '^ailyt^tty' pio--
limmissä eristetyissä huoneissa,^ mut­ia
kun koko jouJcko, harvoja: poikko-ikfia
lukuunottamatta, menetti jär-
(ensä sikäli,-että he tulivat tylsämie
isiksi ja höperöiksi, niin on vangit
iykyisin siirretty yhteisiin huonei-
;iin, joissa heitä on useampia kym-neniä.
Näin on ai-veltu .voitavan pa
•antaa heidän mielenlaatuaan seuinis
;eluUfj toistensa kanssa, vaiiklckaan
!i asiantila siitä ole parantun^ut. Koli-
«lun sanoi poikanen- heitä kohtaan
iiuuttuneen kokolailla-^): pai-emmaksi.
illä vartijat ovat joko vaihdettu ihr
iiisellisempiih 'mielliin tahi^ovat he,
itten väsyneet rääkkääiViiseen. ' E-ään
kerran, jo pitemmSn^aikaa sit­en,
sanoi .hän leiriin tulleen Martti
'ihkalan, joka otti vangin kerrallaan
rääseen huoneeseen jossa piti "tut-lintoja"
ja sijloin heilui Martin pamp
•u ja moni vanki saira.sti useita vijk
»ja tämän pamppututkinnonjäl­leen.
Itsekin oli poikanen maistanut
ästä kasvatuksesta ja olisi nyt mie-
2liään käjT.yt Marttia -tf,paamassa,
uutta, ei enää löytänyt miestä, Aleks
Talosen sanoi hän- myöskin olevan
eiri.s.i;ä ja työrkentelevän kansliassa
lerrojen kanssa eivätkä vangit taval
isesti olleet hänen kansaan koske-uksessa
eivätkä pitäneet häntä luo-ettavana
henkilönä. Muutep. vakuut
i poika vankien elämän nj^sin. pai
ii^nesn kokonaan synkkyytöri" Ja. mo
i: heistä on kokonaan menettänyt toi-ms.
el^nään, turmellut terveyteh-ä
ja hermojensa tasapainon. Ja it-
« olikin tämä valkoisen helvetin srir.
'.aimattaja elävä esimerkki siitä, et-'
ä ?vsia tosijfankin niin oli.
Saatuaan matka-avustusta oli poT-anen
lähtenyt taivaltamaan kotipaik
•s^n-, Icohti laafmstaen ja hoippu­vin
mhlin oikea puoli v&rkten kvM
^kkaamattoimsta ramppikohtaukses-
Hänkin siis nuoresta iästään huo-
-matta tuntee osaltaan "laillisuuden
'alauttamisen" hyödj-n työläiselle.
V-iimeinen tieto Tshekko-Sioyakias-ta
kertoo suurlakon - lonettainiscstai-
Sen^ubkeamisesta, kulusta ja pMtr
tymisestä ei vielä voida lähemmin pu
hua, koska Tshekko-SIovakian halli­tus
ei ole näästänyt tapahtumista jul
kisuuteeri muita kuin virallisia tieto
ja. Sanomalehdet, sähkösanomat ja
kirjeet, kaikki sensuroitiin. Tshekki
Iäiset yaseinnn^tososialistilehdet "Ru-de
Pravo" ja "Eoynast" takavari­koitiin
ainakmpsittain./ Vaikkei siis
'vieE voidakaajj antaa tävdellistä se­lostusta
viime viiMcoien tapahtumis­ta,
voi tähän asti.tunnettuien seikko­jen
i^erusteella puhuaVSO prosentti­sen
vallanfkumousDÖlitiikan" turmiol­lisuudesta.
Suurlakon kohtalon oli helbno en­nustaa,
."Pääsyyllinen sen epäonnis-
.tumisMn oU ebMlemSttä ts^
pikeistospsialistiDUölue. Heti Pyagin
työväentalon miehittämisen iäll
(joka öK lakon välittömänä aiheena)
käytti se hallituksen valtakeinoja o-mien
tarkoituksiensa hvväksi. koko
lakon aian avustaen salaa tai julki-siBsti
mitä raainta sotilasväkivaltaä
työväenliikettä vastaan. . . '
Olisi kuitenkin esrehdvs nitää oi-keitososialistejä-
.yksinomaan syyllisi­nä
tappioon. ,Heidän puoleltaan ei
puoluepäivien jälkeen voitu muuta
odottaakaan kuin että. he kaiken käy-tettävisi^
ä: olevin ykeinoin vvastustaisir
vat vallai3nimouEj[iikettäV-:*JWutta
luokkataistelu on kehittvnvt sille as-teelle^
että.vallankumpuksen . hetki,
lyö, ia että taloudelUnen tila; kuten
Tshekkoslovakiassa., on siihen kypr
.sä, sillpin riinnu.u menestys työväen
joiikkotoiminnasta.: sekä — eikä niin­kään
vähässä mä.ärin —' tietoisesta
vallankpmousiol)dosta.
•Täm^n tietoisen kommunistisen
johdon^Duute onkin kuvaavaa suur­lakolle
TelpkkoHSlpvakiass^. Lakon
välittömänä aiheena oli ollut vastar
ia;i}[seena"^ikeistösDsmliätJfla': toimeen-:
paneman työväentalon valtauksen joh
doeta.. Tämä ei ole riittävä, aihe ijat^
kaisevalle>^ valtiolliselle toiminnalle,
vaikka'mvönnettänee. että kysymyk­sellä
kieltämättä • oli suuri merkitys.
(Työväentaloa seufasi nimittäin nuo-li-
fien ' sanomalehden, kiriaitiainon,
puokieaihteeristön ia -koneiston me­netys.)
Tshekkiläiset vasemmisto­laiset
näyttävät itse huomanneen tär
niän ja kiiruhtivat — luultavasti työ
läisjoukkoien painostamina — By-;
yentämääm" lakkoliikettä taloudellis-:
ten vaatimusten kautta; Mutta nämä
vaatimukset 'eivät; taaskaan ole laa­ditut
yhtenäisten valankumouksellis-ten
periaatteiden mukaan, vaar ovat
kovin hajariaisia la sekavia, kPSKien
hallituksen moittimista. 30 nros. pal­kankorotusta,
työneuvostoja ja teh­taitten
valvontaa. 1000 kruunun lisä­ystä
jouluksi ia — maaomaisuuden
yhteiskunnallistuttami.^ita.
tilaitten ja työväen välillä tapahtui
Braxissa vhteentörmayf. jossa tähän­astisten
tietoien mukaa^ sai surman­sa
5 ja luiavoittui 23 henMlöä. Ja.
vielä enemmän yertä on vuotava, jol­leivät
luokkatietoistii tvöläiset kakoa
voimiaan; ia liity yhdeksi 'ainoaksi,
päämääräst^n tietoiseksi kommunis
tiseksi Duolueeksi. joka yksin kykenee
ikäyttämäan köyhälistön voimaa niin
säästeliäästi ia tehokkaasti kuin tais
telu vastavallai^mouksen kanssa
kulloinkin vaatii. Vosenmustososia.
listien pielkb.hyväksyä III Intematio
naleh periaatteet oh aivan aiheeton
eikä silE ole mitään oikeutiistav Tai-kauskpituuteen
vivaihtava usko lailli­suuden
ylcsm autuaaksi tekevään
vpimaah on iphtanut horiuvaisuu-teen
tärkeimoien taktillisten kysy­mysten
suhteen. Vasemimstososialis
tien täytyi viimein turvautua ."laitto­miin"
tekoihin, kun eivät tahtoneet
T
5ebsin tervehdys S. S. Jäi'-
jestöUe . _
Vastaukseksi V.S.S. Järjestön edus-ajakokpoksen
lähetfamään sähfcösano
natervehlykseen lähettää toveri Euge
•e V. Debs veljensä Theodore Debsih
^utta seuraavan sanoman: .
"Tammik. 21 p,. 1921. Henry Aske-
'Chicago, III. ' ^
•".'Aä toveri:
•^tne pyyt-ja minua ilinolt:un.'Uiri
" että hän on saanut teidän lähet-annnne
sähfci,-,.:..oma.i t.k. 4 p. di
!>viii lioissaan siitä lämpimästä tove-
IJi olo ihmeteitä.vä sitä, että vallan
kumoukffilliset tvöläiset eivät PE^ikoit
tain tyytyneet moniin pintapuolisiin
vaatimuksiin, vaan ryhtyivät ^uoras-ts.
in valloittamaan tehtaita. Klad-no
;sa alkoivat he io asestautuakin.
Yl-tenäisen iohdon ia kannatuksen
pui^.tteessa täytyi näiden yksityisten
yril7.sten joutua häviölle. Mutta
^ne ovat merkkejä siitä,että joukkojen
vallapkumouksellinen mieliala on voi-r,
ia]-:k'.::',mni kuin vasemmistososialis-tien
ifhto itsekään «lavisti.
^ Verta on myöskin vuodatettu. So-menettää
"laillisesti" omistamaansa
työväentaloa. Heidäh on harjotettar
va vielä: en^imäiiylaittomuutta, jo.<>
eivät tahdo pettää jpukkjjai luottaa-musta
ja eimemmin tai myöhemmin
menettää sitä kokonaan. Mikään ei
ole vaarallisempaa kuin puolinai­suus.
Tämä on ehlä opettavaisin
johtopäätös Tshekko-SIovakian tapah
tumista kahden viime kuuifcauden ku-luesa.,.'
"'
Tsekko-Slovakian työväenpuolueit-'
ten voimasuhteista" ei tähän mennes­sä
tiedetty juuri mitään. Lakon kul­kua
lähemmin tarkastettaessa tämä­kin
kiistakysymys selvinnee. Mutta
valheellisista virallisista; tiedoista
käy • ihni joltakin tosiasioita: saamme
sen " hupmattävj^n v.ilmotuksen, että
mähriläisesBä' Ostraussa, jossa oikeis
toEosialistit ^ovat tähän asti olleet
vallassa, oli lakko 26 kaivokärasa kos
kien. siis kaivosalueert verrottomasii
suurempaa osaa. Suurissa tehdaskes-kuksissa
Relchenberg ja Brunn oli
suurlakko täydellinen. Slovakiassa
tehtiin puoluejohdon toimettpmasta
kannasta huolimatta— suuria lakko
mielenosotuksia, puolinaisia laldcoliik
keitä ja suuri- maatyöväen lakko..
Työväkv on' lakolla ^koetellut ja odot­tanut
voimaaeä: . Näejinäiaesta tap-ipiösta
Kuplimatta 9n> se vahvistunut
tästä ensimSsestä voimannäjrttees-tään.
.Kasvatus tvöhön ia toimin­taan
tu/lee kohottani^ iluoikkatietois.
enemmän kuin koko työväentalon
omistus ]a puoluekassan pelastami­nen.
TSHITSEKIN ILMOTTANUT ET
TÄ KAUPPASOPIMUKSEN
AIKAANSAANTI ON MAH-DOLLINEN
UBEMBJÄN
NEUVOTTELUN KAUTTA i
Turkin nationalistit
vaativat tiinnus-t^
sta
Sulttaanin ministerit karkaavat na­tionalistien
puolelle. Mustäpha
Kemal sanelee ehtoja
rui''.") osotuksesta mitä Suomaiainen
r^o-^-il^itijäTJeito Jianelje on o.so:*a-nu"
Hän pyytriä minua lähettämjum
tc:!;» =a teidän kauttanne kaikille edu.<;
:l,c V suo».:i a i t . v c r e i l i e sydä-
•i>11N:ei k!.''-nkiet ja- akuutvkset
•ii «"'ä hän lio^a i teihin täydellj.^e.''!".
^3malb hän pv.-t;tä teitä lähettämään
liänof kiitoks.» M siOiakki'.iisille. so-cille.
jotVji ovat hänelle.iähetiä-
.leet mväätuntoiäuustervehdvksen.
Nykyisin Gpne on estetty käsittele-mestä
niitä mieliDiäeeroavaisuuksia,
joista tervehdyksessänne mainitsette,
mutta hän on sydämestään ja sielus-:
taan: Venäjän vallankumouksen puo­lesta
ja sen simnyttämlen aatteitten
ja ihanteitteii kannalla ia toivoo et­tä
,. liikkeemme edistyessä mielipide-eroavaisuudet
häviävät ia löydämme
yhtenäisen nerustepu, jolle voimme ra
kentaa ja yhtenäisesti taistella työ­väenluokan
-vanaUttamisekBi,
"Lämpimänunin: tervehdyksin olen
teidän.
Theodore Debs."
Toverillisesti. -—""Henry Askeli.
Konstantinopoli — Sulttaanin mi-nisteristössä
on ankara kriisi nationa
listien vallan ja vaikutuksen kasvaes-''
sa. Kobne sulttaanin ministeriä, nii­den
mukana sisäasiain ministeri Iz-zet
Pasha, ovat paenneet Angoraan,
natonalistien pääkaupunkiin, ja liitty­neet
nationaljsteihin. Toisten mini.-?-
terien ilmotetaan myös olevan haluk­kaat
eroamaan hallituksesta.
Angoran haUitus tunniiatettava Tur­kin'
ainoaksi haUituhekd
Pariisi Temps lehden Konstan­tinopolissa
oleva kirjeenvaihtaja il-mottaa
Mustapha Kemaiin hallituk­sen
ibnottaneen sulttaanin hallituk­selle,
että ehtona edustajien lähettä-'
miseen Lontoon konferenssiin jossa
Turkin rauhansopimus tullaan tarkis
tamaan ja keskustelemaan Läheisen
Idän asioista, on että sulttaani jul­kaisee
erikoisen hallinnollisen ukaasin
jossa tunnustetaan Angoran hallitus
ainoaksi ja todelliseksi Turkin halli­tukseksi.
-
Sulttaanille annetaan oikeus, jos
hän haluaa, jäädä Konstantinopo­liin,
mutta haliltuksen olinpaikaksi
tulisi jäämään Angora. Konstanti­nopolin
ministeristö on hajotettava ja
sen sijalle astun Turkin asioita hoi­tamaan
Angoran hallinnollinen neu­vosto,
.
Sulttaanin ja Konssantinopplin hai
lituksoi tiedottaa kirjeenvaihtaja pi­tävän
ehtoja sellaisina joita ei voida
hyväksyä, mutta neovotteltua kui-tenkia
jatketaan, '
NationalisteUla menestystä sotahotn-'
h missään
Nationalistien poliittisille vaati­muksille
antaa suuren painokkuuden
heidän jatkuva menestyksensä sota­toimissaan
kreikkalaisia vastaan Vä­hässä
Aasiassa.
Lontoo — Moskovan langaton säh-kösanorhaiaitos
julkaisee pitkän tie­donannon
ulkoministeri Tshit^firinin
lähettämästä' nootista Englannin ul­koministerille
loordi Curzonllle. Tie-,
donannossa lausutaan että neuvosto­hallitus
on päässyt siihen johtopää-töks.,
e!tä jos yleiset ehdot Englann.
taholta esitetyssä , kauppasopimuk­sessa,
jonka Krassin on tuonut Mos­kovaan,
eivät sisällä- mitään sellais­ta,
joista ei voitaisi läheisemmillä ncu
vdtteluilla neuvostovallan edustajan
Krassinin ja Englannin hallituksen
välillä päästä yhteisymmärrykseen.
Nootissa kielletään ettei neuvosto-ialiltus
ole. lähett&yt ' sotajoukkoja
PersiBaa- tai Vähiian Aasiaan, tai
pannut alkuun vallajifcumousta Boka-harassa
tad yritränyk solmit^ englan-tivastaista-
liittoa Afganistanin kans­sa
tai yrittänjt lietsoa kapinaa In­tian
raja^eutuasukkaiden keskuudes­sa..
Nootissa sitävastoin syytetään
Britanniaa ja liittolaisia venäläisvas-taisesta
tpiminnasta, ja lisätään et-'
tä tällaiset väärinyiiimärrykset ospt^
tautuvat kiertämättömiksi niin kau­an^
kuin jBi.^iden Mitukscn välillä
ole "pCTinpöHjaisKhi ^'^hteisyinmar-^'^
ryksellä käydyn neuvottelun kautta
päästy sovintoon,.
Krassin menee takaisin Lontooseen
Central Ne\\is toimiston . saamien
tietojen mukaan • tulee Krassin • jäl­leen
lähtemään Lontooseen viemään
neuvostohallituksen vastauksen^ ja'
vastaehdotukset Englannin ^hallituk­sen
tekemiin esityksiin,' koskeva kaup
pa.5uhteitten avaamisehtoja, "Venä­jän
hallituksen tiedetään vastaayan
Englannin esityksiin seuraavaan ta­paan
:'. 1 :ksi, ettei - Venäjän hallitus
voi ottaa vastuunalaisuutta yksityis­ten
alamaistensa propagandasta; toi
seksi, että Enp-lannin on tui-vattava
neuvostovallan omaisuus Britanian
alueilla; kolmanneksi, että Englan­nin
on salittava tuoda maahansa kak
si ja puoli miljoonaa puntaa Venä-
. jän kultaa; ja neljänneksi, että enti­sistä
Venäjän hallituksen veloista
on neuvostohallitus valmis suoritta­maan
ne yksityisten henkilöitten saa­tavat,
jotka voivat todistaa niiden
johtuneen vissien tavarain tuonnista
Venäjälle,
suutta. Hirn kertoili kuinka kaupun­gin
hallitus-^on myöntänyt suuria
summia yleisiin töihin, moittien On­tarion
hallitusta ia federaalihalli-tusta
ettei ne ole tehneet encmoäii.
Korkeamman tariffin ponnestari us­koi
auttavan kotimaista teollisuutta
Ja siten Ilevientavän työttöuiyytt. Hän
syytti fedevaallhallltusta. ^ sanoen sen
asettaneen komlBsipne.a. jptka ovat
tuhlanneet varpja 500,000 dollaria, Jo
ka summa o^isi voita osaltaan 'käyt­tää
MeventämäSn työtUimlcn aseman.
Pormestarille tehtiin m,ni, kysy-mys.
että jos kerran teplli&uuden ko-hottaniinen
oolstalsl. työttömyyden,
kuten puhuja sanoi, n|in mitenkä on
ymmän-ettävä. että sellaisessa suu­rassa
teollisuusmaassa kuin Enelan-nissa
pn työttömyys nykyhetkellä niin
tavattoman ^ u r t Pormestari vältte
11 vastaamasta kysymyKseen j a puik­ki
tiehensä tvöläisten tehdessä hänel­le
useita kysymyksiä. . '
Venäian kauvan avaamista .,
voGditmn
: '
Sen iälkcen puhuivat useat radi­kaalit
kuten Louis Braltwoite. vaati-
Suomen TyomhMk perus­tetaan
oma kirjapaino
Suomen Työmies kertoo:
O.sakeyhtiö Työn ylimääräinen yh=^ -
tiökokous pidettiin Helsingissä R. Y.
Kpitpn tulolla t.k 16 pnä alkaen klo
1.S0 lp.
Kokoukseen oli saapunut • yhteensä
264 .yksityistä oMasta ja osakkeita
omistavain järjestöjen «lustajua, e-du?
taenJta1kkiaanaS4 osaketta..
Kokouksen avasi johtokunnan pu
lieenjohtaja JalmaVl Kivilahti selosta
en niitä vaikeuksia, joita johtokunnal­la
on ollut, enni^iltuln yhtiöji kustan
tama sanomalehti Suomen Työmies
saatiin ilmestymään; siilo kun ei en
sinl^äiiitahdottu löyfää painppaikkan.
Kun sitä ei Helsingissä saatu;.paine­tuksi,
täytyi sen, jos lehteä ensinkään
tahdottiin julkaista, alkaa.:: painattaa
Tampereella, Nyt on kuitenkin s^L
Vinnyt, ettei IchdeKid saada pirteätä
päälcaupunkilaista päivälehteä, ellei si
en työväen alkamaan vpimaneräfsen i tä saada Helsingissä painettua, mah-agitationin
Venä.1än kaupan alkami-1 dollisesti »omassa kirjapainossa, jota
seksi, -mile ehdotukselle annettiin, j^^^t^ku^tu jo on alkanut suunnitella,
yriseviä hyväksymlshuuiojau
Canada rikkaamvi
ennen
I
kuin milloinkaan
töksia panna kavntiiit, niin; Ottäko(^t
työläiset ne haltuunsa ia -.nalautta-coot
järjestyksen tähän kaaokseen.
(apitalistien palkka^n\t,iiai Miste-kmt
Vcmim tmv'<e& vastaan
VENÄJÄN.. KAUPAN.. AVAAMIS­TA
VAADITAAN. KAPITALIS
TINEN JÄRJESTELMÄ TUO­MITAAN
KUKISTETTA-
' ' VAKSI
"Industrial Banner" lehden mukaan
pidettiin viime keskiviikko iltana La-bor
Temppelillä työttömäin työläis­ten
joukokokous. Suuri kokoussali pl-i
Ien ääriään mvöten tävnnä eivät/kä-läheskään
kaikki mahtuneet sisään.
Kokoukseen oli kutsuttu nääminifi-teri
Mieighen. Ontarion pääministeri
Drury ia Toronton kaupungin por­mestari
Church, Ainoastaan Dormesr
tari saapui, pääministerit selittäen
kirjelmällään että heidän on "mah­doton"
saanua "tärkeitten kiirfelt-tensä"
takia.
Pormestari Church safosti piitenka
hän ja kaupungin hallitus on koitta­nut
tehdä kaikkensa työttömyyden
lieventämiseksi, sanoen käsittävänsä
että te haluatte työtä ettekä armelial
Mitchell lausui, että Venäjällä on
proletariaatti ollut pakotettu asestau
tumaan taistellakseen kapitalististen
ipsvojen »palkka-armeijoita vastan,
jotka yrittävät kukistaa Venäjän
työläisten tasavallan.
''Päätöslau.selma. jossa vaaditaan
Venäjän kaupan pikaista avaamista
hyväksyttiin ainoastaan kahden hen-kilän
ttänestäessii vastaan. •
Hyväksyttiin vielä nätöslausehnia
joissa sekä federaali- että Ontarion
Jia^VJiäta vaaditaan ipikaisesti ryhty­mään
toimenpiteisiin työttömyyden
poistamiseksi. . '
Siman toiminnan volitiikkaa kan-L
natetaan
Mr Morgan ja Mrs Knight lausui­vat
ettei päätöslausebnlen hyväksy-misellä
saada mitään aikaan. On tur
hiia pyytää kapitalistisia hallituksia
hankkimaan tvöläisillc tvötä, sillä ka
pitaiistit tietävät, että olette orialuok
ka?, ja sivuuttavat teidän vaatimuk­senne.
Työväen on jyrkästi vaadit­tava
jotain, tehtävä jotain. Mrs
Knight sanoi, että te tvöläiset olette
työttöoninä nyt sen tkia, että olette
työskennelleet liian paljon, joten on
hullunkurista vaatia lisää tvÖtä ja
tuottaa liikatuotantoa. Tehtaat ja
tavaramkasiinit ovat nvt kukkuroil­laan
kaikkia niitä tuotteita ioita te
työläiset olette tuottaneet la loille ei
löydy markkinoita. Sen siiaan että
olisitte nyt oikeutetut viettämään pit
käaikaisen loman kuluttaen tuotta­mianne
rikkauksia, te menette nyt ah
täisiin luoliin ja olette nälkäisiä ja
viluisia,' Herrafiuokkalaiset eivät o-ie
niin tyhmiä. He eivät työskentele,
mutta heidän el tarvitse oitää työttö­mien
kokouksia, Federaali-, maakun-r
ta- tai kunnallishallitukset eivät ha­lua
eivätkä voi tehdä teille mitään,
JTeidän on otettava- teollisuudet "kä­siinne
ja pantava ne käyntiin Ja na^-^
dittava itse niiden tuottama hyöty.
'Pnän hankkeen toteuttamista varten
oli tämä ylimäärilinen kokous kokoon-kutsuttu,
Kokouksen puheenjohtajaksi valit­tiin
J. Suominen ja sihteeriksi K, Lei­no.
Kun kokous oli tunnustettu laillises
ti kokoonkutsutuksi, ^ o t t i johtokun­ta,
että yhtiökokous päättäisi' korot­taa
osakepääoniaansa sääntöjen sal-
Ihnaan korkeimpaan määrään eli 600,-
.'iOO m :kaan laskemalla ulos 4,000 osa­ketta
@ 100 mk. '
Kokous hyväksyi yksimielisesti joh­tokunnan
ehdotuksen. Tällä pRätök-sellä
liikkeelle laskettavista os^k^eis-ta
on 60 proSi maksettava merkittä­essä
ja loput johtokunnan määräämi­nä
aikoina.'
Sen jälkeen Fred P^el osotti kuin­ka
Canada on nvt paremmassa ase­massa
huolehtimaan kansan hyvin­voinnista
^uin imÄHoijikaan enneln.-,
Meillä on suuri voimakas teollisuus
meillä on laaja rautatieverkko Ja
mJiiniot kuletusvällneet. • Ja meidän
viljavittamme ovat tävdemnänä vll
aa kuin milloinkiaan ennen. Venä-ällä
ei ole kukaan tvötönnä.fc£ ikil-a
siellä on työtä yllinkvllin. (Voi­makkaita
suosionosotuikBla). Minä
arvelen että ios Toronton 20.000 työ­töntä
työläistä lähtee liikkeelle vaa­tien
joko työtä tai täytlH palkkaa,
niin herrat ioutuvat iotain tekemäön <r. , , .. , ^„
sestl johtokunnan ryhtymään kaik--
kiin tarpeellisiin toimenpiteisiin oman
kirjapainon hankkimiseksi, Saloin
johtokunta valtuutettiin hankikiraaan
tätä ^tarkotusta varten yhtiölle mah­dollisesti
tarvittava kiinteimistö sekä
mahdollisia tarvittavia lainoja varten
tämän kiinnittämään.
Käydys."5ä keskustelussa lehden
Huunnasta ja sen siällöstä yleensä lau
suttjin yleinen 'tyytyväisyys lehden
ijuuntnan nähden ja tunnustettiin ne
vaikeudet, joita .sen uutispuolen toimit
tamisessa on°niin kauan^kun ollaan pa
kotettuja painattamaan lehti Tampe­reella,
Lopuksi kokous lausui toivomuksen,'
että niin hyvin osakkaat kuin kaikki
sosialistiset järjestöt käsittäisivät veN
vollisuudektjeen lehden 'levittämisen
edistämisen ja sen ilmotuksilla tukemi
Behrsin Neuvosto»
Venäjän edusta­jaksi
SuomeeE : -
Suofiicn tiallltus ifanottaa hyvSteyr
vansä l&iet
Helsinki — Suomen ulkoministerille^
saapui äskettäin Moskovasta s^ös*-;
noma, jossa neuvostohallitus ihnotl^ F
aikovansa täysivaltaiseksi edu8t&ja|j- :
&een Helsinkiin lähettää Tarton ratt* ,
hanneuvottelulautalTunnan heikäläisen
puheenjohtajan J, A, Behrsim'n. Sa­malla
tiedusteltiin sähkösanomassa; ^
onko Suomen hallituksella mitään ha * '
nen nimitlömistöän vastaan. . ,
J, Behrsin on syntynyt v.. 18S1.
Kansallisuudeltaan on hän lättiläinen.
Opi-skeltuaan Biitm, Pietarin, PariisTm
ja Zurichin yliopistoissa filosofiaa ja ^1
luonnontieteitä, antdutui Mu Venäjän
vallankumousliikkeen p_ta.il.'v..kefl.u.i.k.«s.^e,e».n ;1jo»-'
1900. Toimintansa aikana yhtenä
vailai&umousliikk. johtajana oh' hän ~
ollut kolme kertaa vangittuna Venär
jällä ja pakeni vihdoin .Aunuksesta^-:
jonne hänet oli karkotettu, ulkomaille»
missä hän alkoi toimia Venäjän vallan
kunjpuksen hyväksi, Kun Venäjällä
V. 1917 puhkesi vallankumous, palasi ]
hän sinne, ja on hän sen jälkeen 1aiu- ;
unut äärimmäisiin vollankumousmie-hiin
. Hän on m.m. ollut ylelsvenäläl-sen
toimeenpanevan komitean |laene-,,
nä. V. 1918 oli hän Neuvosto-Venä*
jän edustajana Sveitsissä. S«ttraav.
vuonna kuului hän Latvian neuvosto-lallitukseen.
Hän on myöskin toimi* '
nut sanomaleljitimlehenä, Urjotellon
"Pravdaan" pääasiallisesti kansalnvä
istä politiikkaa koskevista kysymyk»
sistä.
Suonien haUitus hyväksyy
Myöhemmin ilmottl ulkoministeri
sähköt^itse Moskovaan,,että Suomen
allituksella el ole mitään muistatta*
nlsta< J. A. Sehrölnin nimlttämlseA
suhteen Neuvosto-Vcnil^ täysival­taiseksi
edustajaksi Helsinkiin.
•S;
tolsheviklstavel-kaln
maksutapaa
Kaikkien sotavellcain inaksamUO'
muutta esitettil, Ylidysvallat
fiiyät hyväksy mdUi tapaa
.sen.
Ylitmtanlo annettava
käsHn
työmiesten
»Toe Knlg^t esitti päätöslauselman,
jossa vaaditaan hallitusta takavarikoi
maan kaikki ylituotanto ja annetta­va
työttömäin työläisten valitsemain
komikin käsiin laottavaksi työläisll
le. Hän kehotti mvöskin sekä työttö­miä
ctUl tvöfisä olevia työläisiä kut­sumaan
koolle yhteisen kokouksen
keskustelemaan mitä voldaon tehdä
ja mihijn toimenpiteisiin on ryhdyttä­vä.
Päätöslausehna hyväksyttliin yk
simielisesti
KapitaliHtinen järjestelvm kw-imtiAva
Kokous erikoisella päätöslauselma!
a pyysi 'läsnäolevaa kommunistia J.
MacDonaldiä puhumaan. "On hyvä
tapa hyväksyä päätöslauselmia ja
osottaa nllllä.mltenkä toimeton ja ky­vytön
nykyinen hallitus on ratkaise-maanmaan
suuria probleemeja mitkä
koskevat työväenluokltaa. Mutta työt
tömyyskysymyetä, enempi kuin mui­takaan
työväenluokani tilanteen pa-rannuskysymyksiä
el voida ratkaista
kumoamatta kapitalistista järjestel­mää.
Te muistatte että minä pari
viikkoa sitten erosin Työväenpuolu­eesta
ja liityin Kommunistipuoluee­seen,
Te olette myöskin nähneet leh­distä.,
että minä kannatan työläisten
aseistautumista, voidakseen ottaa hai
tuunsa kaiken yhteiskunnallisen val­lan
j a omaisuuden kapitalisteilta. Mi­tä
hyödyttää rakentaa uusia tullihuo
neita ja panna tulli niin*korkeaksi et
tä kalkJd tavarat, täytyy valmistaa
Canadassa, sillä tyiJnantajaliiton. vir­kailijat
selittävät että Canadan työ­läisten
palkkojen täytyy tulla niin a-las
kuin kiinalaisten ja japanilaieten
työläistenkin alhaiset palkat/ jotta
canadalalftet kapitalistit -kj^nlsivät
kilpailemaan mailman markkinoilla.'
VaMnkumms ei saata olla kaukana
Minä olen eronnut Työväenpuoluees­ta
j a liittynyt Komunlstlpuolueespen
sen takia, että minä käsitän ettei ai-
'Lontoo — Äskettäin BiMninghamjs-sa
pitämässään puheessa Englannin
laha-asiain kansleri Austin. Cham- •
beriain ilmottl Ibon Britannian .esit-,
täneen että talkki liittolaisten väliset ;
sotavelat kuitattaisiin ja annettaisiin
anteeksi, että liittolaismaat pääsisivät
j^lecn rahallisesta vararikostaan
jaloilleen. Kansleri ilmottaensamal»;
la ettei Yhdysvallat hyväksyneet tä- ;
tä uutta menettelytapaa. Näyttää
että Europan kapitalistiset hallitnks.v
jotka ovat pitäneet niin suurta me­teliä
sen johdosta, että bolshevikit
valtaan päästyään julistivat kaikki
tsaarihallituksen velat mitättömiksi
ja kieltäytyivät niitä suorittamasta)
ovat nyt huomanneet tämän bolshe-;;
Vikien menettelyn viisaaksi VÄlanmak,
fcutavaksi.
Mutta Yhdysvaltain taholla ' pide­tään
tällaisia esityksiä kokonaan "a-jattclematomlnä".
Ja ajattelema-tointahan
se toki onkin, että Yhdys-,
vaJtain rahamlehet, jotka niin suun­nattomasti
hyötyivät Europan kaarne '
asta verileikistä ja Ihmisteurastuk-sesta,
ja saivat koko maihnan mor-kettiin
veloistaan, että heidät nyt jä­tettäisiin
nuolemaan näppiään. Sitä- ;
paitsi tämä olisi vaarallinen esimerk­ki
kansalle, sillä sehän olisi bolshe- ^
vikisten menettelytapojen tunnusta- <
mistä ja käytäntöön ottamista.
Yhden seikan liittolaisetkin vain u-nohtavat.
He nimittäin olisivat hä?:
lukkaat käyttämään bolshevikista vei
kainmaksutapaa omille velkojilleen,
mutta eivät millään muotoa hiisku sa '
naakaan, että Saksa^isi heihin nah
den käyttää samaa maksutapaoi.;
M'utta esunerkki saattaisi vaikuttaa
Salcsaankin, ^ ^
ka voi olla kaukana jolloin työläisten
on otettava se asema mikä heille yh- /
teiskunnasso-kuuluu," . '
Koifcous oli sangen valtava ja "työ­läisten
mieliala radikaalinen ja vat-lankumouksellinen,'
ikuten voi päättää >'
siellä pidety^ijstä puheistaan., Ja et- <^ [
ta yleisö oli radikaalisempi kujr mo- ;
net puhujista, käy ilmi siitä,' että ~ '
MacDonaldin puheen päätyt^ä koho:.
tettiin hänelle kolmikertainen «lä- '
köönhuuto.
mm
mm
"mi:ä}S»