Vapaus, July 3, 1930

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 3 p:nä —Thur., Jiily 3
V A F A l i S U j t e i t TI
- v ^ . «ah « T T - •« riÄsJA U C u L u U . tubUJtti iaar «t S O ^ & U T . 0«t«rf«.
tif^mmi4 u Iff futi Oincs Ots*n»emt, Otuv*, u acccisd C U M maim.
^ C M M S I »awti«i»t « » « . TSe pn tti. iach. UiaiaMm Oiazf t»»tn1.M. Ti». T l*
Eräs bistorialliDeD
U l f — Zim Su*€Ulii.
, J > | i i < « « U > V« i M a . B«x £ 9 , S»(U«r7. f t a i.
ViimeJntn artikkeli, jonka Viiparissa ilmestynyt " ^ y ö"
ke-iäk. 14 -pnä, siis viimeiseasa numerossaan julkaisi. " T y ö "
oli viimeinen työväenlehti, joka 14 pnä ilmestyi, jälkeen fas-eisftien
lakkauttaroismääräyksen.
- I
IU»n<»i 1U2«. — tulaiUM ULV. — KitUkunism ZStTV. ^ SINX OLET VOETTANUT, LAPUALAINEN!
! Hallitus on langennut polvilleen.
m va^t;tansanomatta alistunut o-
: -f* xuiotusm-VNAT VAi-AtiiiÄS*. , , . . saan fascisiien vaatimuksia- Vaasan
Ci>i«»a>t»;Uui.iw< t i x o «.(* k . k « k « u » . - A.u.iiittoo« » « » r i r t » ( » » » « M i » » U M « . .^vivflllaHtpkHät »ättää se r a n k a i s e -
M U u f . a x . - rB» , 6 « i i „ i . . „ i ^ < j M i . r i i«u. »JÄI j k.rt«». - S f . t r « i i w « k j « t » J o ^ - ^ i i i v a i m n i e K i j a i j a i i a a ^ s e r a n i t a i s e -
j » e . - tM - A,uuto,i^.ia„(uk^i i^jjit k*n». $zM k^itäi fccrtM.. — jt. i u«ji»oniiBM imatta, cdcs tutklmtiksiia el ole r y h -
. ' - . « . I. «.,...:»...k^i U K , k . . u . ii\«> k o i « - M/u». - t J U j i ^ Mutta MKivaiia» uftreJKs:
• •"«<i«««i«'» ««o, H a X M . '»kc4«iiji^8 iIiM/lu«liiAU c s a k i l ^ c a.
, TjLALSHINMTi
_ • . ^ « i ; ; ^ , 6 ki. t^fM. i ik, HJi ]M i i k . UJOtf. - Tkdm«ii«iua i» 8 »»
—! • t r « f . » i l i » ; 1 Tk. CaXO. 6 ik. tXS» i* i kk. UXC.
OttU*. Bobkjtara »ad Pj<suk»pt Vapaa» BalMinC, EJai 8u»»t.
• ' « J J M d l a I M aäitnmit V<paaa. F J O . Jfea 6», SudLutj. Oal.
joutuneita tastäah Valtoistellaan- k i l ,
reesti uusia kuristuslaklesltykslä.
Hallitus on tehnyt vftHiuian. jpiika
(fascistilehti Uusi Suomi v a l u t t i sen
[ede-Hsä olevan: joko pakkokefnoihin
f im. tyjt mi3Xoi% 'ttluuua » u r a a u s a u c o i i n i U M ^ kul»»aMss*. Ui)«tuk«a «aiaOa
»f«r.>*ini»«n« a i M l U i / . W. Ml4'iat. lukk»aak«iuja.
ryhtyminefi Xasclsteja vastaan tai
"kommunistien" kurittaminen. Hal-
Moskovan ^'hvestija^' Suomen fascisiien
riehunnasta
Kaikkialla maailmassa lifrällääi nousevan <'lkliivi^uu(len olosuJitei.s-hykyiäin
suurta mielenkiintoa | sa hfrittää porvaristo pois kas-
Suomen fascisiien eläimellLsel rie­hunnat
työläisten kimpussa. .Niinpä
on He herättänyt huomiota inyu»kin
Neuvostoliitossa, Suomen lähim­mässä
naapurimaassa, jota vastaan
Suomen taantumukselliset kapita-listipiirit
ovat vuosikymmenen
hioneet hampaitaan. Enäimäistcn
fascistien suoritlamien roistontöit-ten
tuttua tunnelukäi Moskovassa,
kirjoitti niisiä "Isveslija", luon­nehtien,
milä osaa Suomen fasf;is-tit
näyttelevät Neuvostoliiton vas­taisessa
rintamassa, päättyen kir­joitus
johtopäätökseen, että Suo­men
fascistikaappauksella on aivan
saina luonne ja tarkoitusperät kuin
Kuraanian fascisiien äsken suorit-.
iainuUa vallankaappauksella. Leh­ti'kirjoittaa
seuraavasti:
"Itsensä maan todellisiksi isän-nik^^
i tuntevien fascistihandiilticn
riehunta on osoituksena siitä, mi­ten
pitkälle on päässyt g^iomen
fä^cistisoiniiaen. Kaskaan taloudel­lisen
kriisin ja lyövuenliikkcen
jlitus .valitsi, jälkimäisen valhtoebdon.
iSe antoi fascisiien ryöstää itsensä,
jkuten n e aikaisemmin olivat "kom-munisteja"
ryöstäneet. Tähän "im-menryöstöön"
sopisi muutoin sanan­parsi:
"vie sinä. minä vikisen" —
Lapualainen fasclsoU on voittanut
hallituksen. Hallitus on itse asettu.
nut lapualaisten vaatimuksia täyt­tämään.
Tämä fascistien saavuttama voitto
jOii helpompi kuin mitä kukaan olisi
voillaan demokratian naamion jajvoinut aavistaa. Meillä el tosOn ole
turvautuu kaikkein räikeimpään olhit pienimpiäkään harjialuuloja
terroriin työväenluokkaa vastaan.' « ^ i n ä suhteessa, että olisimme us-
Vielä toistaiseksi on olemassa porvarllHsen "kansanvallan"
, " ., „ . ... , ikj'kenevän fascismille vaXava^ vas-cduskunta
eika viela ole V^ruuM-'.^j.^^^^ tarjoamaan. Mutta tunnus-lu
kaikkia niinkutsuttuja "demok-^tamme erehtyneemme sikäli, «ttä
raattisia vapauksia", mutta halli- luulimme hallituksella olevan Jon-tuskonei-
ston täydellisellä myötä- »«Inlaista omanarvontuntoa, mikä o-vaikutuksella
saavat fascistit U^h-^^"^^^^^^^^
,.. 1 . . • • . I ,ryhtiä fasclstihuUnoltsiJaln edessä,
da rankaisematta petomaisia teko- ^ ^ ^ ^ uskoneet "kansanvaltaa" nUn
j a a n . ^ j mitättömän kurjaksi, kuin miksi se
Fascistipiirien vaikuluksen voi- nyt on osoittautunut.
mistuminen ei voi tietenkään olla! HalUtuksen "tolrienpiteet" ovj^t
vaikultamatta mvöskin Suomen l"<?«fj « ^ ' f " ' " " " ^ .^"^^^^^
„ V- . c ,voimistuttBÄ fascistlsta llketta. Pas-ulkopoht.
ikkaan. Kuten huomen ^.j^^^jjjg ^--^ ^^^^^ ^y^^^y^ ^^^j ^ ^ j .
sanomalehdistö ilmoittaa, on Suo- listautua, kerätä voimiaan, Järjes-men
pääesikunnan päälfikön Vai-,täytyä. Hallituksen paj^^ama vol-leniuksen
kävnti Varsovassa yh- mattomuus lisää faspl$Uen röyhkeyt-teydessä
»läheisten suhteiden" ai-i^ä ja hankkii heille uusia kannatta-
, . r> , . c -jia. K u n eduskunta syksyllä kokoop-kaansaamiseen
Puolan j a Suomen ^^^^ tulee fasclstlnen painostus ^ e -
sotalaitosten valiHa. Hetkellä, jol- ,naan entistä paljon ankarampi. T u -
loin Puolan militaristit asettavat loksena on eduskunnankin antautu-nestyksensä
ovat niin nostaneet hei­dän
itsetuntoaan, etteivät he enää
katso tarpeelliseksi p a l j i ^ taxkoUuk-
Työläisten dtestihteet
autoteollisuudessa
riaisösastcfit toi-iiiinnäsia
Koska minut valittiin kokouk­sessa,
joka pidettiin 11 pnä kesä­kuuta,
kirjoittamaan Vapauteen
mitä olemme täällä toimineet, niin
Rajakaupunkien autotyöläiset-• jjo^tan tehtäväni täyttää. Työkö-,
t u l e v a t vähitellen yhä selvemmin | koujj-gja on pidetty joka kuukausi,!
Korpi hyökkää kai
juuria vasfe
Karjalan Kollektivistissa JALMAR.
huomaamaan, että tilanne autote-ollis
huonommak.si j a huonommaksi työ-joissa
on keskusteltu päivän tär-{
keimmistä kysymyksistä j ä luettu J
" ' kirjoja, nim. Talousmaatiedettä j a '
Venäjin vallankumous," joiden
johdosta on «itfen fceskuisteltu;' •
Nykyääii' meidän- -näiSosÄstömme
jäsenmäärä on pienenlainen, sillä
meitä on ainoastaan seitsemän j ä -
Eiaan salailla. Uusi Suomi - tunnustaa i jäisille.
taas Jo iÄäkirJoltujts<^an, että i Kiihtyvä hiestytysjärjestelmä ja
parlamenttaripnita' Jcofet^^ on jo' uusien työtäsääatävien koneitten
kauan vallinnut. - tyyjynjättömyyttä.; teollisuuden palvelukseen ottami-l'Se,
on vaiA tarYinijttt. Jpnkhi uiko- nenyh-desy3'd'titDJ'en liikatuotannon
u a ^ n seikan_^ puhjetakseen ^s^Ie. kanssa maanmanmarkkinoille tar- Pien^tri^kumää7äs'^"huo-
^."'^f-^.-^f!" limatta on kuitenkin käyty sään-
' ' nöllisesfi kokouksissa. Virkailijat
on valittu aina joka kolmeksi kuu-
Sellalseh on muodostanut kbmniu-nistlkllholtus.."
Joka siis tosiasiassa nim. lisääntyvää työttömyyttä, näl-on
vain tekosyy fasclstlsen diktatuu-! kiintymi.stä j a kurjuutta,
rilllkkeen palveluksessa. "Tältä kan-; Tämä on jo osoitettu tosiasioilla
naita on ilmeisesti lapja^l^iikkeen ^ F o r d Motor komppanian tehtailla
Ja viime syksynä tapahtuneen kan-; Ganadassa, joista sitten toukokuun
san nousun syvimpiä Juuri katsötta-; 31 päivän on eroitettu vähintäin
v ä . . . Siellä slfs on todellisuudessa j I.COO miestä, eikä näillä miehillä
vika, Jota korjaamaan kansa on ole ainakaan ennen tammikuuta
noussut". [19.31 mitään mahdollisuutta saada
Nämä fascistien vaUankaappaas- j sieltä työtä, eikä kaiketi heistä
haaveet kykenee murskaksi lyömään \ läheskään kaikkia tulla siellä tar-valn
työväenluöiiia. Sillä viatta l a - ; vitseraaan. milloinkaan,
pualaisuus on voittanut 'hallituksen. \ Chryslerin tehtaat työskentelevät
niin työväenluokkaa el se vielä o!e j hyvin epätasaisesti. Silloin kun
lyönyt, ^itä §e yrittää: ^ ^.ari?e liik- miehet pääsivät töihin, eivät he
keelle kailcen v o ^ a m a , ö^fa;4 käy­täntöön
kalkki keinot, Julmimmat-kln,
raalmmatJtln, työväenluokan
nuJer^D(»i5«^- Murhat, murhapbl-tot,
iiävftykset ja rokvöufoet ovat
olleet fasclsmin taistelukeinoina k a i -
tienneet josko he saavat työsken­nellä
enempää kuin pari.kolrae tun­tia.
Silloin tällöin laitetaan heidät
poLs työstä kokonaan muutamiksi
päiviksi.
General Motorsin tehtaat pysäyt-klssa
maissa, missä se on Jalansijaa | tävät työnsä kello 2.30 joka päivä,
saanut. Niin tulee käymään Suome-s- Nämä olosuhteet kuvastuvat jokai­sakin..
TäJiänastlset tapaukset ovat sesta työpaikasta rajakaupungeissa.
vain pientä esinäytöstä siltä, mitä
tuleman pitää. Työväenluokan elä­mä
on vaarassa. Sitä el kykene eikä.
halua suojella muut kuin se Itse.
Sen on se tehtävä. Työväenluoka.n
on yhteisin voimin noustava vasta­rintaan
fasclsmla vastaan. Työväen­luokan
oii itse suojeltava itseään.
Vaasan tapausten toistuminen on
Tietä!
Me tulemme!
Syli korpien koskematon
se viljavak^ muuttuva on
Me muutamme sen;
Tietä!
kaudeksi.
Lenin-juhlaa myöskin avustettiin
ohjelmalla, joka pidettiin 21 p.
tammikuuta. Naistenpäivää vietet­tiin
8 pnä maaliskuuta, jossa suo-ritettiin
monenlaista ohjelmaa.
Myöskin yksimielisesti kannatettiin
naislähetystön lähettämistä Cana-dasta
Neuvostoliittoon. Ehdok­kaaksi
puolestamme asetimme San­na
Kannasten. Tarkoitukseen luo-vutettiin
7.50 doll. soi<alismi
Vappujuhlaa vietettnn yhdessä
suomalaisen osaston kanssa.
Myöskin olemme lähettäneet
protestin Canadan hallitukselle To­verittaren
Jostikiellon johdosta.
Toverillisesti:
A i l i e Kiviharju.
JO amme
tämä rik
i^ääs, lu,
kammoin
on saame
Yhä kiilu
luokkien
omaa am
Ken. uude
ja korpia
se iske vi
riistäjät uc
Mepä ku(
työllä
osan peli
SOSLIAL
Osaltani nt
eikä niihin tule parannusta kapita­listisen
tuotantosysteemin vallites­sa.
Kapitalistisen Mtuotanto.systee-min
vallitessa ovat olosuhteet a i ­na
vain huononemassa, kapitalisti­en
puristaessa enemmän mehua
työläisten selkänahasta ja nälkiin^
nyttäessä heitä.
Työläisten Yhtenäi-syysliitto —
työväen voimin estettävä. Työväen j Workers Unity League of Canada
vastarinta on tähän asti ollut liian
heikkoa. Puolustustaistelua el riittä­v
i n voimakkaasti ole käyty. Nyt
täytyy tapahtua muutos. Enää emme
yol Jäädä odottamaan, kunnes f a s -
cistH uhkauksensa toteuttavat ja
vallankaappauksen suorittavat. Jo
avoimesti kysymyksen sodasta mlnen tai — fascistien marsslyrltys • ennen sitä on fascistit lähetettävä
Neuvostoliittoa vastaan, on Valle-iHe^"'»'^"»- SUlä sitähän ne suuonit- "t^A.„,„w «„eö.
ni.u kI- s'e n vierasIk a..y nni.|ll|a ..a i.v an sel1v ä. . televat,' sen e.i pit•äi si oU» a salaisuus
mielenosoituksellinen luonne.'
Europalaisen imperialisnnin edustaja
o n puhttmt
.edes hallituksellekaan. Ja ^asqfstell-
Ic nyt suodun valmtetelukaudpn jäl­keen,
elonkorjuun päätytty^, on fas-cisteilia
paljon suurenemat mahdol­lisuudet
"Helsinglp marssinsa", val-lankaappauspuuhansa,
toteuttarolsel.
Ie kuin tällä hetkellä. Sill|i vallan­kaappaushan
on fasclstlnen i l ­maani.
Heidän viimeaikaiset me.
Viime kuun 27 päivänä, viime
viikon perjantaina, lausui Albert
Thomas, niin kutsutun kansainvä-
.^i^entyöloinjislon sihteeri ja lun-nUXu:
sosialidemokraatti, juuri
köpllholevassa imperialistien ja
kapitalistien ylileisessa työkoufe-
Tenssiösa maailmanpulasta Taport-tia
antaessaan, että "kriisi on
erittäin peloittava siksi, koska se
oifi monimutkaistunut epätavallis-lein
olosuhteiden ja vaaran, erikoi­sesti
Eucopalle, kuutta, mikä ilme­nee
kuumeisessa kilpailussa niin
idästä kuin länneltäkin."
Lausunto on siitä kuvaava, että
se on täysin iraperialistincn, vaik­ka
sanojana onkin tunnettu kan-sainvälinen
II Internationalen joh-toherra.
Siinä tahdotaan sanoa,
ja sanotaankin, Europan kapitalis-
^ tiSflille, että: varustautukaa, vaara
iihkäa länneltä Yhdysvaltojen ta­holta
ja idästä Neuvostoliiton tu­holta
Europaa! Thomas on täysi­verinen
iuiperialistien asianajaja
ja niinpä hän käsittääkin, eitä
Europaa uhkaa Yhdysvaltojen la­holta
imperialistinen vaara, jota
vastaan on taisteltava lisäämällä
sotavarustuksia. Idästä, Neuvosto­liitosta,
uhkaavan vaaran käsittää
tämä imperialistien agentti kom-munistivaaraksi,
jota vastaan on
noustava pyhään sotaan, yhtyneellä
kapitaliatis - sosialidemokraattisella
rintamalla. Ja sitä vaaraa vastaan
ei voi muuten tietysti taistella kuin
koettaa kukistaa Neuvostoliitto,
kotiinsa. "Kosolan juna" on pysäy­tettävä
Lapualle. J a Jas fascistit kai­kesta
huoUmatta —- syksyllä tai jo
ennen —,~ yrittävät Helslngln-mars-siaan,
voidaan noiden vallankaappa­usta
yrittävien rikollisten "Juna"
suistaa kiskoilta sitä helpbnunin,
mitä volpiäkkaammln Jo sitä ennen
on työväen puolustustaistelua käy­ty,
"HäJjyJä" el paranna muu kuin
selkäsauna. Saakoot ne sen.
Että maailmanpula on tulemassa
yhä pahemmaksi, huomaa , .i^västl
ei<Uaislsta lithc^E^raltalni "kaui^avl-raston
Julkaisemista raporteista Ja
pahin kommunismin linnake maail-;r.yt viimeksi Wall-kadun flnanssU
jiehdistä. Lyhyesti, tämä on tUanne-
' katsaus porvarillisten lähteitten mu­"
Työväcnjohlaja" Thomas aher­kaan:
taa pikkuisena ressuna imperialis­tien
sotapuuhissa mukana. Hän
koettaa tehdä parhaansa imperia­listeja
tukiessaan "työkonferens­sinsa"
avulla, johon "työläisten"
edustajiksi on eri maitien fascis­tit
määränneet samanlaisia thomak-sia.
Suomen fascistihalliluksen
"työläis"-edustujana siellä on eräs
Fagerholm ja Canadasta siellä on
muuan työläisten lakkojen särke-nusessa
kunnostautunut "ivölui-nen."
Kyllä sellaisella sakilla passaa-kin
olla mukana imperialistien so­tavarustelulla
tukemassa.
Fascistien vallankaappaus Rumania^sa
i ^Aikaisemmin on jo tässä leh­dessä
mainittu fascislisten upsee­ri-
ja porvariainesten suorittamas­ta
vallankaappauksesta Rumanias-sa.
Sen johtajana oli entinen
kruununperillinen Karol, joka
saapui lentokoneella maan pää­kaupunkiin
Bukarestiin ja sota­joukkojen
avulla julistautui kunin
jopa irstaaseen Karoliinkin.
Karol ci kuitenkaan ollut ainoa
ehdokas valtaistuimelle, sillä m.m.
Bukarestissa on ollut nuelenosoi-tuksia
prinssi Mikaelin h)"\äksi.
Lisäksi liberaalipuolue on vastus­tanut
prinssi Karelia.
.Moskovan '»Pravda" on kirjoit
Suurbritannla: — Ankaran toivo­ton
tilanne Jatkui vallitsevana koko
brittiläisessä teollisuudessa toukok.
ajan. Kotimainen Ja >tuontiliike
ilmoitettu olleen alle normaalin.
"Erikoisen peloittava", sanoo New
York Annallst, "oli puuvilla- Ja
villatavaroitten vlennlji^. vähentymi­nen".
Teräksen^ tuotantomäärä huh­tikuussa
oli 696,100 tbnnlä. vastaten
826,000 tonnia maallskiiulla. Tou­kokuulla
tänä vuonna oU teräksen
tuotantomäärä 692,800 tonnia, vas­taten
840,400 tonnia vastaavana ai­kana
edellisenä vuotena. Rekistee.
rattujen työttömien luku (mikä el
vastaa läheskään todellisuutta) oli
1.739.500 — osoittaen 634,838 nou­sua
vuoden aikana.
Saksa: - - Annallst kirjoittaa:
"Huhtikuun lopussa 20.5 prosenttia
ammatillisten Järjestöjen Jäsefijöia
olivat täydellisesU työttömiä Ja 11.7
prosenttia työskentelivät oslttaUn".
Toukokuussa tänä vuonna oli
harkkorautateolllsuuden tuotanto
8J59.<>75 tonnia, vastaten 1.150,988
tonnia toukokuussa 1929. Virallinen
tuotantolndeksi toukokuussa oli 92.
vastaten 109 toukokuussa viime
vuonna.
Tshekkoslovakia: — 'Odotettu el-
Työläis-talonpoikaiston joukkojen
kasvanut tyytymättömyys tullaan
kukistamaan mitä säälimättömira-niällä
fascistisella tavalla, kOska
selkä-tanul
edellämainitun vallankaap-kaaksi.
Tämä vallankaappaus ta-j paukseii johdosta, osoittaen, niistä
pahtui välittömästi Ranskan hai- johtui karkoilelun Karelin valta-lituLsen
avulla, joka muutamia istuimelle asettaminen ja mitä "»«r-j „e„vostovaslaisen armeijan sell
en kaappausta oli lähet- kitystä tapahtumalla ön Neuvosto-j pu^^i^qj^ tulee olla rauhallista.
liiton vastaisen rintaman luomisos-| Vallankaappauksen tarkoitus on
sa. 'Pravda" kirjoittaa ni.in.. seu-1 selvä: kansainväliselle imperialis-raavaa:
mille ja sen rumanialaiselle vasal-
" \ aikka ei olokaan aliarvioitava
pAlvia ennen
tänyt Bukarestiin suuren lauman
finanssimiehiä ja kenraaleita.
Karolin vallankaappausta edisti­vät
etupäässä ne piirit, jotka ha­luavat
edistää maan fascistisoitu-mista.
Fascistisoiluminen sai en­tistä
nopeamman vauhdin sen ta­kia,
että maan taloudellinen kriisi
kärjistyi päivä päivältä ja halli­tus
ei pystynyt tekemään loppua
ryhmäriidoista porvariston kes-
' kuudessa. Mutta hovipiireissä i l ­mennyt
rasputinilainen turmelus,
joka oli räikein leskikeisarinna
Marian ympäristössä, voitti kaikki
prinssi Karolin hurjastelut ja sai
sellaisen laajuuden, että hallitsija-huoneessa
alettiin asettaa toiveet
Iille on tarpeen sotilas-fascistinen
niitä sisäisiä voimia, joika täten, valta, joka valmistaisi hyvin so-saattoivat
fasci^niin valtaan maas-!,^a Neuvostoliittoa vastaan ja tur-sa,
niin on kuitenkin todettava, j vaisi neuvostovastaisen armeijan
että vallankaappaukst-^sa oli pää-1 selkäpuolen terrorin avulla vallan-voimana
ranskalainen imperialismi, j j^u,„o„k5ellisia ivöläisiä ja talon-jonka
asema nyt lujittui Rumani- poiti^ nastaan sekä Rumanian sor­assa.
Jugoslavian jälkeen asettaa L-etlujen kansallisuuksien työtäte-
Ranska nyt solilas-fascistisen dik-1 kcviä aineksia vastaan. Vallan-tatuurin
myös Runianiaan. j kaappaus Runianiassa on suuri as-
Ranskalainen imperialismi tar-j koi imperialistisen sodan valniis-pyinlnen
yleisessä lllke-elämässä el
ble toteutunut". (Yhtysvaltaln
kauppavlrasto.)
Italia:, — Muutamia poikkeuksia
rukuunctttämattat, kalkki teolHsuu-len
haarat Ja kauppa ovat painu­neet
alas, raha on hävinnyt liik­keestä,,
velkojen maksu alhaalla,
paiikklvekSeliprotestlt ja vararikot
yleisiä ilmiöitä.
Argentlna: — Vienti tämän vuo­den
neljäti .en&lmäisen kuukauden
aikana U^skenut 37 pros. edellisen
vuod^ samaan aikaan verraten.
Brasilia: — Kahvin laivaus on
ollut suhteellisen heikkoa, hinnat
ovat laskemassa.
Japani: — Toimettomuutta teol­lisuudessa
on seurannut noustava
1fe'öttömyys \}a työläisten levotta-tnuus.
Laivaus on aivan lamassa.
iRaakasUkin hihnat ovat alhaisem­mat
kulii koskaan viiteentoista vuo­teen.
Nämä ovat vain muutamia esi­merkkejä
kapitalistisen maailman
kasvavasta taloudellisesta pulasta Ja
kerrottupa porvarillisten tietolähtelt-ten
mukaan, Joten niissä ei aina­kaan
tUaiinetta liioitella. Päinvas-toin.
4i4issä ei sanota läheskään niin
pelttelemättön^ti kuin mitä ylei­nen
tikunne kaikissa kapitalistimais­sa
edellyttäisi. Niissä puhutaan
vain numeroilla, tarkoituksella n i i ­den
avulla peittää sitä suurta kur­juutta,
mlk^ nykyisin kaikkialla
maailmassa Neuvostoliittoa lukuun­ottamatta
työläisten keskuudessa
vallitsee. Mutta vaikkapa kapltalls-tllehdet
puhuvatkin vain numeroil­la,
kuultaa niiden alta kuitenkin
ajatteevlille lukijoille se suunnaton
hätä. joka kapitalistisen järjestel­män
vallitessa miljoonien työtäteke­vien
keskuudessa on vallalla, seura­uksena
pääoman, omistajien sydä-mottömästä
i^Iistänjiästä
Vaikka. yUäolevat -ovatkin vain
kylmiä numeroita, puhuvat ne kaa-:*
meaa kieltään nykyisen 'sivisty­neen"
aikakauden orjuudesta. Nii­den
pitäisi olla kykeneviä herättä­mään
työläiset taisteluun harvain-työskentelee
kaikkialla 'Cana-da.
ssa, järjestääkseen työttömät
työläiset kansalliseen työttömien
yhdistykseen, mikä tulee esittä­mään
erityiset vaatimukset kun­nallisille,
maakunnallisille ja liitto­hallitukselle
maatakäsittävässä mit­takaavassa.
Työttömät täytyy järjestää tä­hän
järjestöön. Heidän täytyy tais­tella
vaatimuksiensa puolesta. Hei­dän
täytyy kieltäytyä nälkiintymäs-'
tä ja järjestyä kansalliseen, koko
maata käsittävään järjestöön, an­taakseen
voimaa vaatimuksilleen.
Detroitin kaupunki Yhdysval­loissa
yksin ruokkii 12,000 perhet­tä,
joka tarkoittaa noin 50,000 ih­mistä,
j a meidän tulee muistaa,
j^ttä. Ainoastaan Amerikan kansalai­sille
annetaan avustusta; ollen siel­lä
tuhansia j a taas tuhansia, jotka
eivät, ole lainkaan avustuslistoilla,
koska eivät ole maan kansalaisia.
Tällaiset olosuhteet ovat tunnus­merkillisiä
kaikissa kaupungeissa
Yhdysvalloissa j a Canadässa, joten
ei kenenkään kannata lähteä p a ­rempaa
etsimään toisista paikoista.
Jos työläinen on työttömänä Wind-sorissa
taikka Torontossa, pyait
työläiset samalla tavalla työttömi­nä
Halifaxissa, Montrealissa ja
Vancouverissa.
Oikein tehtävä jokaiselle työttö­mälle
työläiselle on liittyä työttö­mien
yhdistyksiin ja taistella nii­den
avulla heidän vaatimuksierisa
puolesta. Älkää salliko ajaa itseän­ne
mihinkään, vaan seisokaa lujina
ja taistelkaa työttömien vaatimus­ten
-— työtä tai täysi ylöspito —
puolesta.
Uutisia Fort Arthiirista
JnUimaan. Tuntuu oikeastaan I-ronlselta
pilalta keihottaa nykyään
työläisiä juhlimaan. Se osa työläisiä
mikä pääasiassa kokoontuu yhdes­sä
viettämään omia juhliaan, on
pitkän työttömyyden takia joutunut
päivästä päivään kampjiaileroaan e-läinästä
ja kuolemasta. Sellaisessa
Me tiilemme!
Ja me tulemme taistellen!
Sen,
minlM me raivaamme maata,
sen sosialismia luomme,
viisvuotisen suunnitelman *
me tornikin tiiliä tuomme.
Nääs, uutta me tarmolla luomme, pois juur
hyväks t
se kasvaa Tietä!
ja kaupunki kasvaa
tuossa,
vaan rikkaus sängen suuri
on uinunut ammoin suossa,
mikä koskematonna on
Uiossa.
Ja sitkeän miesten mieliin
Me tulem
Mis<ä k o,
elo uusipi
Me nostat
Tietä!
Me lulenii
NAISTEN OSASTO
C. Tn. L:n piirijuhlat
Timminsin ympä­ristöllä
Timminsin ympäristöllä on jär­jestetty
tänä vuonna Timminsin
suomalai.=!ten kentälle 13 p. heinäk.
mahdollisimman monipuolisella oh­jelmalla.
Meillä tulee olemaan juh­lapuhuja
joka jo sinään on uu­tuus
täällä päin. Urheilua on koe­tettu
hommata monipuolista, että
sekin tyydj-ttäisi katselijoita. Mai­nita
voi naisten rajapallopelin ja
>iestinjuoksun, kuin myös lihavain
akkain (170 paunasta ylöspäin)
elämässä ei voi Juhlatunnelma ko­vinkaan
korkealle nousta. Elämä-ky-symyksep,
edestä saavat väistyä kaik­ki
inhimilliset tunteet. Sen kysymyk­sen
edestä väistyy syrjään perheen
keskinäinen ynimärtämys, työläisten
keskinäinen toveruustimne ja kär-silpä
siltä työläisten luokkajärjes-tötkip.
Kuka ymmärtää tuon työt­tömien
joukon sisäistä tunne-elä­mää,
muuta kuin se joka itse jou­tuu
seisoskelemaan työnvälitystoimis­tojen^,
edustalla yhdessä monien sa­maan
asemaan joutuneiden kanssa.
Voiko yksikään edes järjestyneiden
työläisten toimitsija, joka saa viikot­tain
palkkansa työstään, täydellises­ti
ymmärtää työttömän joukon sle-luelämää.
Toimitsija voi korkeintaan
kylmillä numeroilla osottaa, että
Yhdysvalloissa jaXanadassa on noin
10 miljoonaa työtöntä, kehottaa nii­tä
järjestymään, maksamaan. jä-senmaksimsa
ja voi puhuakin työt­tömyyskysymyksestä.
Mutta se'' voi
tapahtua vaan virallisesti, puuttuen
kokonäaji elävöittävää elämää itse
kysymykseen nähden. Työtön voi sen
kuulla myöskin virallisesti ja lähteä
yksilönä jatkamaan ja harkitsemaan
häneen lähinnä koskevaa leipäkysy-my^
ä, sillä hän kalkista huolimatta
on tullut huomaamaan, että pula-kaushia
etenkin joutuu jokainen yk­silö
yksilönä sen ratkaisemaan.
Pulakauden aikana huomaamme
työväenluokan keskuudessa sen o-mltuisen
Ilmiön, että koko luokka
jakaantuu kahteen osaan, työttömien
Ja työtätekeviin joukkoihin. Ne mit­kä
ovat onnistuneet saamaan n.s. va­kituisen
työn vetäytyvät vähitellen
syrjään koko toiminnasta. Säilyt­tääkseen
työpaikkansa, on hän val ­mis
uhraamaan jäsenkorttinsa Ja
vieläpä kiertämään työläisten koko­ushuoneita.
Etsitään vaan työssäole-vato
seuraa ja siellä annetaan muun
hyvän kukkuraksi sellainen tuomio
työttömistä, että ne ovat vaan lais­kuuttaan
työttömänä, "siUä jokai­nen
saa työtä jos vaan viitsii työtä
tehdä". Tuohon samaan virtee;x^ olen
kuullut yhtyvän järjestyneiden jou­kossa
kulkevien yhteisten liikkeiden­kin
työläisiä.
päättäen tulevat nyt kireät kllpal- kaihen asia
lut, kuka voittaa ensi vuodeksi :;lue. nen johtaj
komitean lahjottaman komean kier- 'samanlaine
topalkinnon. Port Arthurin osaston Asiaa pui
talolla pidetään mahtavat Juhla- on päätetty
tanssit lauantai-iltana. Kaksoiskau-punkien
paras orkesteri tulee huoleh­timaan
tanssimusiikista. Sunnuntai­na
kokoonnutaan kello 10 aamulla
Palon kentälle. Siellä alotetaan u l ­koilmajuhlat
lähettämällä täipia-lut
"6-ottelu"-kiertopalklnnosta. Jo­keen
seuraa osastojen väliset kilpai­lut
"-ottelu"-kiertopalkinnosta. Jo- le, jotka t
kaisen osaston urheilijoiden on o- .sen ylöspidi
tettava HDomioon se, että vähintäin jkuten mbn
3 osanottajaa pitää olla. sUlä koi- ;nojen takii
suksi $2.75.
k u i n yksi &
ten $2.50. £
hemmat o
sessa asem
summaa s i
vitse lapsi]
kertoa siitj
men parhaan pistemäärä lasketaan
yhteen. Naisille ja pojille on jär-r
a h a tervet
L e i r i aloi
jestetty 3-ottelu: kuula, pituushyppy- jtaina 6 p:n
voi tucda
vänä, siLs !
ja 100 m. juoksu. Kalkissa kllpailiiis-
S 2 jaetaan kolme yksityistä palkln-tca.
Runsasta osanottoa toivotaan !hettämään
urheilijoiden puolelta. Kello kahden-jpa, lakana
tä viiteen on henkisen ohjelman jlista patja,
vuoro. Ohjelmassa tulee olemaan .pungilta su
torvisoittoa, tervehdyspuhei, juhla- joina ave k
runo, köörilaulua, juhlapuhe y.m. ja 5.30 läh
Juhlapuhuja tulee olemaan vieras- trokit lähte
j a 3.30 sam
L e i r i t o i m i
paikkakuntalainen, samoin Juhlänmo
on tilattu erikoisesti tilaisuutta var­ten.
Henkistä ohjelmaa ei ole ken- tään käänt;
tälle hommattu pitkää, sillä ihmiset löiden puol
tykkäävät enempi urheUusta Ja taa lasten
muusta sen semmoisesta ulkona. K e l - : laisia kuter
lo 5 alkaa sitten juhlien jännittä, ja peittoja,
vin numero, osastojen välinen • vies- j t u k s i a seui
tinjuoksukllpailu. Osanottajia on: nyt ' toimittavat
Jo tiedossa 4 osaston joukkueet Mat­kat
ovat 1x800 -^1x400 — 2x200 met­riä.
Viime vuonna voitti Port Arthu­rin
osaston joukkue.
Sunnuntai-lltana jatketaan juhlia
molempien kaupunkien osastojen
taloilla. Ilta-ohjelmat on järjestetty
koko alueen osastojen yhteisillä voi­milla.
Sanomattakin on selvää, et­tä
ohjelma tulee olemaan arvokasta
ja vaihtelevaa. Palkintojen jako
myöskin tulee tapahtumaan Port
Arthurin osaston talolla. Sitte 5 irii-nuuttia
yli 12 yöllä alkavat molem­milla
taloilla keskiyön lopettajais-tanssit.
Siten tulee tyydytettyä van­hat
sekä nuoret. Jokaiselle jää vain
hjrviä muistoja yhteisistä juhlista.
Ruumiillista ravintoa myöskin t u ­lee
olemaan saatavissa kentällä sekä
haaleissa. Kannattaa siis Jokaisen
hetkeksi heittää syrjään ehkä ras­kaatkin
elämän huolet ja kokoontua
yhteisiin suurjuhliin. Tuonnempana
tullaan tekemään seikkaperäisempi
selostelu ilmotuksessa ja pakinoissa.
j o i t t a j a ei
d a : Mrs. I
ave., puh. .
kelä, 8 Nas
Toivotaan
lähettävän
taan, että ;
vät. — Le
Timi
NiBn autojen aikakaudella työs^ Tämä vaan näin etusoitoksi, että
osastot eivät ymiKiristöllä l a i t t e l i si
o m i a j u h l i a a n . — ^ i — L
oleva työläinenkin on hankkinut i t ­selleen
ajovehkeen ja käyttäen erään
puoluetoverin sanontatapaa, "minä
menen sinne mihin vaan itse halu­an,
sillä minua ei voi estää, eikä saa
estää minkäälaiset määräykset. Itse
minä olen auton tienannut ja itse
määrään millin menen." Samalla
lailla ajatteee mloni muu, joten niis­sä
el ole varmuutta kokoontuvatko
juoksu sekä ukkojen, 190 paunas-jhe yhteisille juhllUe eli el. Jos se
vitsee näet täällä lujan vallan, jo­ka
voisi valivistaa Runianian ar-toluihin
.Neuvostoliittoa vastaan
Rumaniassa. joka on mitä hirmui-meijaa
ja tehdä lopun politikoivien simmalla tavalla vainonnut Bessa-kenraalien
keskeisistä riidoista. rabian työtätekevää väestöä."
oma itse määrää, että hän menee
juhlille, niin se on hsrvä.
Kaikista vastuksista ja väärinsm-märryksistä
huolimatta työväenluo­kan
luokkana on saatava parannuk-ta
ylöspäin juok.w y.m.
Iltama on saraan päivän iltana,
jossa kilpailee South Porcupinen
ja paikkakunnan näyttelijät kappa­leilla,
jossa he luultavasti valmis­tavat
yleisölle mielenkiintoista seu­raamista.
Kaikesta tästä tarkem- ran vapautua orjan asemasta, "mi-man
selvityksen annetaan varsi- nä" olioiden jarrutukselta huolimat-riaisessa
ilmoituksessa. ta. Välttämättömyyden pakko on
•P^*»*^"» lapsille parin viikon siis kokoontua yhteen aika-ajoittain
ajaksi on koetettu saada, vaan j ja yhdessä pohtimaan yhteisiä- kysy-
=ltaikeiiMisten esteiden, kuten pai-jmyksiä,—. miksei myöskin juhll-kan
saannin y.m. tähden ei ole maan. . • :
päästy vielä oikein eteenpäin. Mut- Yksi sellainen tilaisuus tidee .ole­ta
kaikesta päättäen tulee se a i - ' m a a n heinäkuun 12 jalS, päivä. SU-kämaan
tuossa 21 p. heinäk. seu-jlom on järjestetty S. j . Port Arthu-v^
taa vastaan, kukistamaan kapi- duilla suomalaisten juhlakentällä. !rin alueen yleiset kesäjuhlat. Näi-talistinen
järjestelmä ja luomaan Osanottajilla täytyisi olla peitteet |hin juhliin kutsumme kaikkia ympä-tUalle
hallitukset, joita ohjaavat ja ruoka-astiat mukanaan. Maksu Jristön ja kaupunkien työläisiä ja
työtStekevien suuret joukot. peritään niinkuin edellisenäkin |farmareita. Juhlat alkavat" 12 p:n i l -
Toronton uutisia
Torontolaisille lasten vanhemmille
On ollut pitkin kevättä puhetta
lasten kesäleiristä, ja njrt siitä on
tullut tosi, ja hjrvä tosi on tullutkin.
Kuten jokainen kai tietänee, tullaan
kesäleiri pitämään suomalaisten uu-deUa
leiripaikalla Westonissa. Paik­kaa,
lasten leiripaikkana, voidaan
pitää kerrassaan ihanteellisena, sil- ^
sia oleviin oloihin. Sen täytyy ker- lä siellä on hsn/ää uimavettä yllin moin valistu
kyllin. On mäkiä ravata, metsää komitea sek£
Osasten 1
hyväksyttiin
L u e t t i i n te
a l t a tullut
lueen lehtie
l e v i k i n teht
valistustoim:
kehoitukseni
neuvottelukc
koettaa löy
ja parhaat
viemiseksi. 1
nistö antam
tässä lehtie
kyinen huo
monet työli
ovat olleet
tulevat työt
o l l en pakoit
tilaamatta,
k i n täällä >:
seita sellai^
työssä j a n;
t i l a t a , j a joi
K.puolueen !
va tehdä k a
semme heidi
s i j a t i l a a j!
seuraavaksi
SUURI LASITEHDAS
Lähellä Nishnij-Novgorodin Icau-punkia
on laskettu suuren lasiteh­taan
perustus. Tehdas tulee val­mistamaan
42,000 tonnia ikkuna­lasia
vuodessa, 9,500 tuh. ruplan
arvosta.
vuotena. Lasten, jotka haluavat' tana osastojen välisiUä näytelmäki!-
tulla mukaan, pyydetään käydä il-jpailuilla. jotka pidetään Fort Willi-moittautumassa
allekirjoittaneelle ;amin S. J . osaston talolla. KilpaOui-mahdollisimman
pian, että saadaan Ihin on jo ilmoittautimut Port Art-tietoa
minkä verran tulee osanotta-|hurin osaston näyttämö kappaleena
j i a . Myöskin varattomia vanhem- j"Kaivostyöläinen" ja Port waiiamin
pia, jotka haluavat lähettää lap- losaston näyttämö kappaleella " H e l -
sensa mukaan, pyydetään samo;-JTetti". Lisäksi j{&seenhir: varmaa
ilmoittaiöaan, ettei heidän lapsen- on että Intolan osaston ja Ckmmeen
sa tulisi syrjäytettyä.
Linnea Korri.
osaston näyttämöt ainakin osallistu­vat
kilpailuihin. Kaikista merkeistä
kierrellä Ja laaksoa loikoilla. Ympä­ristö
on rauhallinen Ja turvallinen.
Mäen rinteessä lirisee kirkas lähde
juomavedeksi ja yleensä on kaikkea
mitä luonto voi tarjota kaupungin
'tomua pakoon lähteneille lapsille.
Tämä luonnon antimista. Katso­kaamme
mitä immeiset ovat siellä
aikaan saaneet. Siellä on uutuuttaan sia jätettiin
kuultava puinen asumus, jossa lap- itöönpantava)
set saavat syödä. Toinen samanlai- Puolivuosia
nen' on asuinhuoneeksi, jossa on eri heinäk. 20 p
L e h t i ja
ti raportin
k u u l t a j a iJ
oli tehty V a
194.25. Rapc
Keskustelti
laamisen t;
että on välr
osasto pojille ja tytöille. On luulta­vaa,
että saadaan kaikki lapset so­vitettua
näihin rakennuksiin, joten
kenenkään ei tarvitse nukkua tel­tassa.
Leiriä varten tullaan palkkaamaan
alansa tunteva kokki, joka pitää huo­len,
että sapuskaa on. ja että se on
hyvää. Lasten huollosta ja fyysilli-mennessä
as
tulee laatia ;
taselostukset
Osuuskaup;
toimeenpane:
t im kokous
verrattain, h j
sas, vaihtele
va. Yleisö. j(
sestä j a henkisestä opetuksesta tui-isaapunut ^ti!
laan pitämään erikoista huolta. A i ­nakin
pojille on jo tiedossa ensiluok-myöskin
iiti
nen. — Osi