1929-07-27-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'ib Xi VAPAUS ^ o : ^ . CsiMta trSrfMtBo «Jao« IZa«ait>aa«ttt]a. fSmmrT S«dfc»- VAPAUS (liicTtr) . „ . _ . M. PpKJANSALO, A. PAlVlO. T O I M I T T A J A T : 8. C . K E O , A. VAAEA (rteUUmJ. B. TKXHf.NLN. TtLAUSHLViAT: J »kv »tJO, 6 kk. 12.50. S kk. n.TS J . 1 kk. « . 0 0 . — Yhdyn^tboihiA j» SocKteea .«ki mc»»J« • f t o f n i i r c : 1 Tk. »6Ä), 6 kk. »3J*, 3 kk. « 2 . » j« I kk. »1 JO. VAt^ «jottajea o!U k«.f.ori.M kello « i g . iI«u«ty°i»P«->" tizlX^ .rkip>i»iiJ. C « « r U »«..75. per incb. M . . i = u = ^ c h « , . fo» « » | J . i ^ " . « c . 11.. V . p « . tm etu nuHoio u b u u . m» « « « . i . « . . ; m i i « « . k i r l « « e » B . . kirjotuk*. .«<M.e«. I i i k k « . V » t . i «i iIH»elU aiai«ni: J. V. KA.N.NASTO. Uikk/r.iJioIuJ». T.pi»!en toimite: Ha<»«rt<. » t t . iUeker Boildii*. 4 Dnrfcjm St. Pahelin ^ V.p.ud«. fcoottori: Lil>«tT BniMin,. 37 Lo.n. St. Puhelin 1028. Po«;e,«ie: Bo. W. So<n.«r,. r^aän p.ino {« u i o a o : Liberty B^ldinf. 37 Lorn» St- Pahelie XSKTV. Metallinkaivajat ja tuleva imperialistinen sota Metallinkaivatoverit, kiL^itättekö, että huolimalta kaikesta nykyään ilma«<«a olevasta "rauhanpuheesta'', me olemme nyt yhta lähellä impe-rialistUta maailmansotaa kuin olimme vuonna 1913? kysytään kommu-nbtipuolueen Sudburyn järjestön kaivossolujen n:o kaks. ja nelja julkaiseman työmaalehden, "The Frood Miner", sotavasta.sen erikoisnumeron pääkirjotuk-sessa. ,, . . . Maailman imperialistit, jatketaan kirjotuksessa, ahkeroivat voimiensa kokoomisessa, hyökkäys^almisteluissa maailman ainoaa työläisten hallitsemaa maata vastaan. Tuo maa on Sosialististen neuvostotasavalto-jen liitto Tiedättekö, että Neuvostoliitossa kaivostyöläiset työskentelevät vain kuusituntisia työpäiviä ja heidän olosuhteensa jatkuvasti paranevat' Verratkaa tätä olosuhteisiinne täällä Sudburyssa. Sutä, etta Neuvostoliitto on maa, jossa rakennetaan uutta, työväenluokan hyvinvoinnille perustuvaa työläisten yhteiskuntaa, johtuu, että kapitalistinen maailma, jossa pienenä vähemmistönä oleva hallitsevien kapitalistien luokka kokoo sanomattoman rik-kauden työtätekevien ihmisten hengen ja kurjuuden kustannuksella, on päättänyt yrittää asevoimalla kukistaa työläisien vallan Neuvostoliitossa. Tätä maailman työläisten ei saa milloinkaan sallia. Rinnan näiden sotavarustelujen kanssa Neuvostoliittoa vastaan, on kehittymässä toinen perin vakava tilanne: terävöityvä eturistiriita Suur- Lritannian ja Amerikan Yhdysvaltain kapitalistien välillä. Raaka-aine-, öljy y.m. alueiden hallinnasta ja maailman markkinoiden vallottamisesta tulevat nämä kaksi suurvaltaa ennemmin tai myöhemmin julistamaan sodan toisiaan vastaan. Tällaisen sodan tattuessa Canada, jonka kapi-lalistiluokka etujensa vuoksi jakaantuu näiden kahden imperialismin kesken, tulee olemaan tämän yhteentörmäyksen sotatantereena. Canada tulee heti syöstyä kansalaissotaan. Entä metallinkaivajat, jotka työskentelevät korkealle kehitetyssä sotateollisuudessa? Tulevatko he jälleen narrattua, kuten 'tulivat vuonna 1914, uhraamaan henkensä, jotta nikkeli-kupariparoonit voisivat yhä rikastua, vai eivätkö he tule kertakaikkiaan muuttamaan tulevan, riistovoitoista käytävän kapitalistisen sodan luokkasodaksi tehdäkseen lopun kapitalismista, järjestelmästä, jossa työläiset kärsivät hirvittävää riistoa, sairautta ja tauteja ja menettävät henkensä rauhan ja sodan aikana pienen hallitsevan luokan rikastuttamiseksi ja sen valta-aseman lujittamiseksi. Metallinkaivajat, torstaina, elokuun ensimäisenä päivänä, työläiset kautta maailman tulevat miljoonissaan panemaan vastalauseensa tulevaa imperialistista sotaa vastaan. Teidän läytyy liittyä näihin marssiviin miljooniin ja yhdistää vastalauseensa heidän vastalauseeseensa, saapumalla Sudburyssa toimeenpantavaan, mielenosotukseen. Olkaa uskollisia luokannelle! Tulkaa joukkoina protesteeraamaan! Liittykää Canadan kaivostyöläisten liittoon — seitsemän tunnin työpäivän ja korkeamman alinpalkan puolesta! Taisteluun imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi! Lauantaina, heinäk. 27 p:nä — Safc, Jnly 27 Työtätekevän luokan naisille Sudburyn alueella Keski-Ontarion työläisnaisten osastojen sihteeristö kehottaa taisteluun imperialistista sotaa vastaan sekä rientämään joukkomielen-osoituksiin torstaina, elokuun 1 päivänä Keski-Ontarion työläisnaisten osas-, ko'immfc pommitusta ja tulta, kär- V A R O K A A PASIFISTEJA J A T Y d - ft»n civ,tÄa,.<,.»Ä 4..ii,„<._.i. . , . . . VÄEN PETTUREITA No. 176 — t ä olisi toivottava osuusliikkeeltä palvellessaan suuren kuluttajaväestön I tarpeita? T a i asettaneet toiveita o-suusliikkeen tulevaksi päämää,n|ksL 1^ muuta e i v ä t t ä m f n kylän tysml] pyydakaan/ ovatko sitten " I d S tahi suomalaisa- Enin osa t ä n ä i n sen j u m a l a salliL Että*^""! i T ä m ä n mantereen työläisten toimintaa Iäiselle kuuluu kaikki kärsim yh\ haittaa hjrvin paljon se, e t t ä varsinai- ( m i t ä ikänä voi l ö y t y ä ja niir-^i 1 se» joukot eivät suuresti välitä mitä lä löjrtyy monenlaisia. Eikö t= ^ t e h d ä ä n , tai j ä t e t ä ä n tekemättä o- si paremmin luonnonlakien mien asioitten etenpäin viemiseksL! ta e t t ä n i i t ä epäkohtia vähän Luotetaan vain niihin henkilöihin} t e t t a i s i i n . Kaikin puolin t"-}?^ i j o i ta on valittu toimitsijoiksL Juuri | tarvitsisivat parannuksia samaa on osuusliikkeen alalla. Perustetaan osuusliike j a valitaan sille i n - jr.ostuneimpia j a tietoisempia jäseniä naalia Siis ottaiL I viemään toimintaa eteenpäin. Miten jnoe rohkeat askeleet t y ö v ä e n ^ '^ parannuksia ei tan-itse * o-?n^l muuten tulevaksi kuin tvöväen ' maila toiminnalla. ' . ^ ^ '.he tekevät tehtävänsä, hj^än tai huo- j ä r j e s t ö ö n pystyssä ' r c s t i , ei niistä joukot paljon perusta:, työläisellä ei ole muuta tojfen sihteeristö on julkaissut seuraa-vasisältöisen julistukien josa kehoite-taan valmistautumaan punaisen päivän varalta: TyöväenJnokan naiset: Tiedättekö että maailman kapitalistit innokkaasti valmistavat uutta maa ilman sotaa? Totisesti ette ole varmaankaan u - nohtaneet viimeistä, maailman sotaa, Jolloin kauhun valtaamat miljoonat naiset eaivat sanoman miestensä, poikiensa ja veljiensä teurastuksesta. Kjrmmenen miljoonaa maailman työväestään parhainta nuorisoa surmattiin Ja 20 miljoonaa haavoitettiin. Tänään voitte kaikissa suurissa kaupungeissa n ä h d ä rammat, n«o viimeisen sodan sankarit, seisovan katukulmissa kerj ä t e n leipää! Näitä asioita ette voi imohtaa! V I I M E I S E N SODAN LUPAUKSET Muistattehan myös ne lupaukset, Jotka tehtiin viimeisessä sodassa. Työ* simme sanoinkuvaamatonta kurjuutta, jota emme voi koskaan unohtaa. SEURAAVA SOTA J a nyt viisitoista vuotta sen jälkeen, k i a i maailman sota puhkesi, olemme vieläkin hirvittävamman taistelun e-dessä. Suuret kapitallstivallat valmis-tautuva^; kahdella rintamalla: Ensiksik i n suurvallat valmistautuvat hyökk ä ä m ä ä n Neuvostoliittoa vastaan, sitä ainoata maata vastaan, missä työläiset vallitsevat, ainoata maata vastaan, missä työläisillä on i s ä n m a a puolustettavana! Maailman kapitalistit vihaavat Neuvostoliittoa sentähden, että näkevät siinä haasteen koko heidän kapitalistista järjestelmäänsä vastaan. Neuvostoliitossa miehet j a naiset r a kentavat uutta yhteiskuntaa, jatkuvasti parantavat olosuhteitaan, saattaen käsrtäntöön 7-tuntisen työpäivän, poistavat työtapaturmat, Jotka aiheutuvat voitonhimosta, välinpitämättömyydestä Ja työn kiristyksestä, antavat naisille Ja lapsille parasta, mitä valtio voi tarjota. Tätä Neuvostoliit- P^in- Silli Joukossa ollaan mukana ja napistaan; t ä v ä n ä kun kahleensa, jotk- ^ t a k a n a p ä i n , jos sattuu jotain sellaista' k y l l i n raskaaksi tulleet, y ' ''^M T ä n ä ä n , kun hallituksilla on kiire! tapahtumaan joka huomataan y L - . t ä ä k ö sen odottaa niin "ka-^an rakentaa armeijoitaan ja laivastoja | teeksi. Tällä tavaUa ei voida tehdä j se sortuu täydellisesti kaklei^iiT (20 miljoonaa aseissa verrattuna 8:aani rakentavaa tyota osu-istoiminnalle, _ j . A . S. -"^ miljoonaan ennen vuotta 1914), kun 1 vaan päinvastom viedään h y v ä ä asiaa n i i l l ä on kiire keksiä helvetinkoneita, ! alaspäin. Työläisten täytyisi omien e-. tuudittavat kaikenkarvaiset pasifistit työläisiä uneen kertomuksillaan "rauhasta ja hjrvästä tahd«sta". Etualalla n ä i d e n pasifistien joukossa ovat niinkutsutut "työväen johtajat" ja sosialidemokraatit, ne jotka pettivät työläiset V. 1914. Nämä miehet j a naiset toi-tujensa vuoksi seurata asioita j a c-s i t t ä ä uudistuksia j a virheitten korjauksia, jos niitä huomaa toiminnassa olevan. Johdossa olevain henkilöitten on myös annettava tilaisuus kaikelle kuluttajEväestölle esittää ajatuksensa, muuten ei osuusliike vastaa tarkoi-mivat ikäänkuin savuverhona peittä- tustaan, se ei ole joukkojen liike. mässä imperialistien sotavanistielut. Ne ylistävät kansainliittoa ja KeUoggin sopimusta. Niille työtätekeville miehille j a naisille, jotka näkevät näiden fraasien lävitse, on ilmeistä, että sekä kansainliitto että KeUoggin sopimus eivät ole m i t ä ä n rauhan, vaan sodan välikappaleita. Työtätekevän luokan Iäiset saisivat paratiisin maan päälle M^klvät kapitalistit murskaamaan 'urhollisuutensa tuloksena. Jopa Lloyd George sanoi, että "maastamme tehtäisiin sopiva paikka url^ojen asuttavaksi!" Mikä oli sodan todellinen tulos? Työttömyyttä, köyhyyttä. alhaisia palkkoja, pitkiä työpäiviä, onnettomuuksia kaivannoissa, kalkki nämä niiden voiton ahneuden aiheuttamina. Toiseksi, kilpailu maailman markkinoista j a öljyn sekä petroleumin kontrollista Yhdysvaltain j a Suur-Britan, nian välillä kasvaa voimakkaammaksi Joka päivä. Tämän täytyy ehdottomasti Johtaa sotaan. Tässä sodassa, jonka täytyy puhjeta elleivät työläiset voi s i t ä estää, C a nada tulee eslintjrmään näiden kahden Jotka omistavat ne. J a nyt on toinen. imperialistivallan talste-sota melkein päällämme. M I K S I SOTAA KÄYTIIN? Kuinka erinomaisia syitä meille an-nettllnkaan kapitalistien Ja niiden l a i tosten toimesta, kun meidät pakoitet-t l i n taistelemaan viimeisessä sodassa! "Demokratian Ja vapauden' puolesta!" " I s ä n m a a n puolustamiseksi!!" huusivat kapitalistit, nUden lehdet, kirkot- ja heidän karinattajansa. Mutta mitkä olivat todelliset syyt? Viimeinen sota käytiin ratkaistakseen s i t ä omistavatko brittiläiset vai saksalaiset kapitalistit Keski-Europan rikkaat hUU- Ja r a u t a l ä h t e e t , Ja ketkä n i i s t ä saisivat oikeudet ryöstää takapajuisten maiden köyhiä alkuasukkaita. Ja näiden "jalojen" päämä&rlen puolesta olimme me naiset pakoitetut pojistamme, Isistämme Ja veljistämme luopumaan, näiden syiden takia me naisiet monissa paikoisa Euroopassa l u k e n t t ä n ä . TYÖTÄTEKEVÄNLUOKAN ENSI SODASSA NAISET Seuraava sota tulee viimeisen sodan rinnalla n ä y t t ä m ä ä n lasten l e i k i l t ä . Suunnattomia valmistuksia suoritetaan helvetillisten koneiden rakentamiseksi, jotka -voivat tuhota kaupunkeja yhden yön aikana. Kuolettavaa hävitystä aikaansaavia myrkyllis i ä kaasuja valmistetaan. Seuraavassa sodassa tulevat^ naisst vieläkin enemmän, kuin viimeisessä sodassa, muodostamaan suuret teollisuuden armeijat, heidät tullaan pa-koittamaan kaivantoihin Ja tehtaisiin. Eikä tämä riitä, kauheat pommitukset tulevat merkitsemään sitä, että naiset Ja lapset tulevat Joutumaan ammunnan j a taistelujen keskelle. T ä män lisäksi sodan kehittyessä heidät tullaan epäilemättä vetämään aseistettuihin joukkoihin. naisten on kavahdettava näitä pasifisteja Ja työväen pettureita, eikä sallittava narrata itseään, kuten vuonna 1914. Työtätekevällä luokalla on hyvä muisti, eikä niiden tekoja, jotka v. 1914 antoivat kansanjoukot vastaavien hallitustensa käsiin, tvilla hevillä unhoittamaan. TYÖTÄTEKEVÄN L U O K A N NAISET SUDJBURYN A L U E E L L A ! AUTTAK A A MOBILISOIMAAN MIEHENNE, J O T K A TYÖSKENTELEVÄT MAAN SUURIMMASSA SOTATEOLLISUDESSA. I M P E R I A L I S T I S T A SOTAA VASTAAN! K ä s i t ä t t e k ö että kupari- j a nikkeli-teollisuus tässä osassa maata on yksi suurimmista sotateollisuuksista koko maailmassa? Canada varustaa 90% koko maailman nikkelistä. Nikkelistä ja kuparista tuotetaan kaikenlaiset kuulat Ja sotatarpeet. Juuri nämä työläiset valmistavat ne ainekset, Joita käyt e t ä ä n työväenluokan teurastamisessa imperialistisissa sodissa. Työtätekevän luokan naisten, yhdessä miesten kanssa, on muodostettava taisteleva voima imperialistista sotaa vastaan. OSOITTAKAA MIELTÄNNE ELOK U U N 1 PÄIVÄNÄ K a i k k i a l l a kautta maailman työläiset miljoonittain lähtevät mielenosoituksiin tulevaa sotaa vastaan tuona päivänä. Me katsomme teitä seuraamaan heitä! Täällä on osuusliikkeellä vain ruokatavarakauppa. Monet luulee sen t ä y t t ä vän ne vaatimukset kuin osuusliike voi käj^tännössä täällä toteuttaa. K u kaan ei epäile, etteikö se t ä y t ä tehtäväänsä sillä alalla. Kuitenkin on monen kuluttajan mielessä ajatus, että olisi saatava leipomo osuusliikkeelle. Leipomo tuottaisi varmaan uudistuksia alalleen. Ellei se olisikaan m i k ä ä n tulolähde osuusliikkeelle, niin olisi sen tarkoitus tehdä kuimolll5ta tavaraa Jä sen kautta tuoda hyötyä osuustoiminnalle. Yksityisten leipuri-liikkeitten pitäjäin huomiona on aina ollut milloin päättää, osuusliikkeemme alkaa leipomon. Juuri hiljan yksityinen liikkeen ostotarkoituksissa kulkeva suomalainen jätti hankkeensa kun t ä n n e tultua huomasi olevan vaaran osuusliikkeen puolesta. Tämä asia kaipaisi paljon ajattelua jäsenistön taholta j a ryhtyä toimenpiteisiin leipomon jsaamiseksi, Jos se h u o m a t a ^ o-levan saatavissa ja kulutta j ä i n etu n i i n vaatii. Paljon muita t ä r k e i t ä asioita olisi ajateltava ja keskusteltava j a toimittava niin, kuin kuluttajain etu sitä vaatii. Eme voi odottaa m i t ä ä n osuustoiminnalta, ellemme jokainen toimi sen h3rväksi. E i riitä se, e t tä on kauppa olemassa ja sillä nimi, joka osoittaa työläisten liikettä, vaan tarvitaan myös, e t t ä liike vastaa n i meään j a tulee säilymään työväenliikkeenä, Joka taistelee yksityisiä ja suuria yhtymiä vastaan kulutustarpeit-ten jaon alalla. — Osuuskaupan jäsen. Dshershinskin muisto Vähän yli kaksi vuotta sitten — tarkalleen heinäk. 20 p:nä, 1927—- menetti Neuvostoliiton ja maailman proletariaatti yhden parhaimmista pojistaan, Feliks Dsershinskin. Jo nuoruusvuosinaan liittyi hän Puolan sos.-dem. puolueeseen, kannattaen innokkaasti bolshevikeihin yhtymistä. Hän suoritti huomattavaa maanalaista työtä, ja jo v, 1906 pani tov. Lenin merkille hänessä horjumattoman, sitkeän ja kyvykkään vallankumousmiehen. Dsershinskin elämä kului lakkaamattomassa taistelussa tsaarivaltaa ja porvaristoa vasfaan, jotka maksoivat hänelle lukuisilla vangitsemisilla ja karkotuksilla. Lokakuun vallankumoukseen otti hän osaa eturivissä, ollen sotilasvallankumouksellisen komitean jäsen Pietarissa. Vallankumouksen ensi päivistä lähtien kävi Dsershinski sitkeätä taistelua vastavallankumousta vastaan. Hän jferusti erikoistkomitean, josta tuli porvariston kauhu. Sittemmin johti hän kuolemaansa saakka GPUita. Kun sitte N:n kulkulaitos huononi, asetettiin Dsershinski tieasiain kansan-komissariksi. Lujalla kädellä hän uudisti rautatielaitoksen.. Proletaarisen vallan teollisuuden laajentaminen ja sosialistinen rakennustyö tarjosi Dsershinskin k\-vylle ja tarmolle, laajan työkentän. Korkeimman kansan-talousneuvoston puheenjohtajana mursi hän spetsien sabotaashi-yritykset, huolehtien kuitenkin samalla siedettävien työehtojen takaamisesta rehellisille aineksille spetsien keskuudessa. Dsershinski taisteli lakkaamatta porvaristoa vastaan, joka häntä vihasi silmittömästi. Mutta samalla otti hän tarmokkaasti osaa myös taisteluun puolueen sisäisesti lujittamiseksi, taisteluun leniniläisen linjan puolesta harhasuimtia vastaan. Tov. Stalin lausui Dsershinskistä: "Tuntematta lepoa, pelkäämättä mitään arkipäiväistä työtä, antaen kaikki voimansa^ koko tarmonsa asialle, jonka puolue oli hänelle uskonut — paloi hän loppuun myrskyisessä työssä proletariaatin hyväksi." Ja tov. Rykov lausui: "Me' bleriime Teliksessä menettäneet Lokakuun vallankumouksen sankarin,-me olemmfc menettäneet puhtaan sydämen, tavattoman voimakkaan ttiiehesn, joka mitä suurimmalla innostuksella antoi koko elämänsä vallankumoukselle. Pariisin kommuunin veteraanin hautajaiset Pariisissa on äskettäin järjestetty vanhan vallankumousliikkeen veteraanin Juan Collinein hautajaiset. Hautajaistilaisuus muodostui vaha-vaksi työläisten joukkotilaisuudeksi, johon otti osaa 12,000 työläistä. Hautauskulkueessa kannettiin punaisia lippuja, pidettiin puheita, joissa kuvattiin vainajan vallankumouksellista työtä ja huudettiin eläköötä kommuunille. Pariisin kunnallisneuvostoh virallinen edustajisto, joka hautauskul-kueen alussa oli ottanut itselleen ensimäisen sijan arkun takana, oli pakotettu antamaan paikkansa työläisille ja saavuttuaan hautausmaalle syrjässä kulkueesta, kieltäytyivät kunnallisneuvoston edustajat pitämästä' hautauspuheita, koska kommunistit olivat hautaustilaisuudelle antaneet vallankumouksellisen luonteen. Harkiten tapauksen porvarilehdislö tiedot-taa, etta kysymys tulee otettavaksi esille kunnallisneuvoston istunnossa Toronton uutisia i 1 PROTESTIKOKOUS TORONTOSSA Sallhnmeko Gattonian kuolla? lakkolaisten Montrealin uutisia Joukkokokous urheiden lakkotais-t e i i j a in pelastamiseksi sähkötuolista. J ä r j e s t ä ä Canadan Työläisten puolustusliitto Torontossa ensi maanantaina, heinäk. 29 j . , alkaen kello 8.30 illalla Ukrainian Labor Temp^ pelissä 300 Bathurst St. Tunnetut puhujat. Castonian lakkolaisten oikeuskuu-lustelu alkaa maanantaina. Teh- . käämme tästä tilaisuudesta todelli- «^^alm työläiset ovat myoskm aika- Punaisen päivän vietto Elokuun 1 >päivä tullaan viettämään kansainvälistä sotavastaista päivää. Maailman proletariaatti sanoo silloin lauseensa imperialistista i h m i s t e u r a s t u s t ä vastaan. 15 vuot-« t a sitten alkoi viimeinen maailmansota, nyt valmistautuvat maailman imperialistiset vallat kuumeisella k i i r e e l l ä toiseen samanlaiseen ja vielä julmempaan ihmisteurastuk-seeny j a siksi maailman . t y ö t ä t e k e vän joukon tulee sanoa sanottavansa t ä t ä vastaan, sillä se on kuitenk i n se joukko, joka joutuu taistelut taistelemaan j a kärsimään. Mont-nen joukkomielenosoitus Gastonian k u t o m a t y ö l ä i s t e n puolustamiseksi ja vaatikaamme 14 työläisen vapauttamista. Toronton työläiset! Muistakaa Saccoa j a Vanzettia. Gastonian t y ö - Iäisiä ei saa kohdata sama kohtalo. ' Toveri Kathtan tuomittiin 30 päivän vankeuteen Toronton ratsupoliisien raakamaisesti hyökätessä imperialististen valtojen vehkeilyä vastaan järjestettyyn työläisten mielenosoitukseen viime lauantaina, joutui toveri Kashtan poliisien rääkättäväksi • j a vangituksi. Torstaina oli h ä n e n a-siansa esillä poliisioikeudessa, joka tuomitsi hänelle $50.00 sakkoa tai kuukauden Vankeutta mielenosoitukseen osanotosta. Tämä tuomio osoittaa selvästi kapitalistisen oikeuden onttouden. A i noastaan työläisten joukkona nousu voi pelastaa tov. Kashtanin. Yllämainitussa protestitilaisuudes-sa tulee protesteerata tällaista Ca-nadassa harjoitettavaa julmaa mielivaltaa vastaan ja vaatia toveri Kashtanin vapauttamista! Valmis, tautukaa elokuun 1 päivän varalta Neuvostoliiton puolesta mielenosoituksiin 1 Rientäkää tilaisuuteen joukolla! ' • Topi. VAPAUDEN PUOLUSTUS-RAHASTOON on saapunut Red Deerin, A l t a . , nais-ten liitolta Hilda Harjun kautta S10.50. neet valmistautua tämän päivän viettoon j a siksi sotavastainen kon-ventsioni, jossa oli edustajia y li k a h d e s t a k y m m e n e s t ä eri j ä r j e s t ö s tä j a osastosta, laatikin punaisen päivän työjärjestyksen. Ulkoilmakoko-uksia tullaan p i t ä m ä ä n neljässä eri paikassa 1 päivä elokuuta suurempien tehtaiden portilla. Kaikki nämä tullaan p i t ä m ä ä n kello 6 i l l a l l a. J a sitten kello kahdeksalta kolme suurta joukkokokousta: Prince A r t hur haalissa Itäpäässä' kaupunkia, ranskalaisten haalilla 85 Graig St. E. ja suomalaisella haalilla 1445 Notre Dame St. Vf. Suomalaisille työläisill e huomautus, e t t ä muistavat saapua suurlukuisina silloin haa-l i l l e . Äidit, käykää puolustamaan kotejanne, älkää antako miestenne j a poikienne joutua imperialismin uhriksi. Mitään esteitä ei sääukollaan olla 1 päivä elokuuta, vaan kaikki silloin haalille. Ohjelma on suomen j a englannin kielinen suomalaisella haalilla. Juhlille Meille montrealilaisille on n3rt ensimäinen tilaisuus olla Canadan työväen voimistelu- j a urheiluliiton Montrealin osaston Jousen j u h l i l l a. Juhlat on j ä r j e s t ä n y t Jousi innostaakseen suurempia työläisjoukkoja j a nuorisoa yhtymään seuraan ja toimimaan voimistelun j a urheilun edistämiseksi työläisnuorison keskuudessa. Juhlissa tulee olemaan urheilukilpailut miehille j a naisille. Ohjelma on jo ennen julaistu. K u kapa montrealilainen ei haluaisi t u tustua meidän omien joukkojemme urheilu kuntoisuuteen. Kentällä tulee olemaan myöskin hyvä ravintola, josta tulee huolehtimaan S. J . osaston naiset, e t t ä nälissäänkään ei tarvitse kenenkään juhlissa olla. O l i n vähällä unohtaa sanomatta, etr t ä juhlat pidetään osaston kentällä elokuun 4 p . j a alkavat klo 11' aamupäivällä. Kirjakaupan uutuuksia Nyt on saapunut muutamia halpahintaisia gramofooneja, hinnat ollen ainoastaan $12.75 j a $10*50 sekä Kuuno Sevanderin laulama Columbian levy Erien rannalla j a Kuutamossa Venäjällä. Koettakaapas käydä katsomassa n ä i t ä Vapauden liikk e e s t ä täällä. Keneenkä voi luottaa E r ä s vanhanpuoleinen englantilainen mies alkoi l ä h e t t ä m ä ä n miehiä Sorel nimiseen paikkaan viljasäiliön työhön, ottaen jokaisesta välityksestä ?2:n maksun. Näin hän saikin pian suuren joukon suomalaisia puumie-hiä sekä sekatyömiehiä, jotka lähtivät työmaalle. Mutta kuinka kävik ä ä n . Paikassa, jonne he menivät, eivät he saaneetkaan työtä, vaan oli tultava takaisin. Kaupunkiin t u l t u a tapasivat he saman miehen ottamassa vain lisää miehiä mainit u l l e työmaalle. Takaisin tulleet miehet rupesivat ahdistelemaan ukkoa, j a nyt asia on annettu oikeuden ratkaistavaksi, sillä ennen kaikkea miehet vaativat rahansa takaisin minkä maksoivat välityksestä. Työl ä i s e t tulevat kaikilla tavoilla aina r i i s t ä n n ä n -uhriksi, j a kaikenlaisten petkutuksien alaisiksi. Ainoastaan h y v ä l l ä j ä r j e s t y m i s e l l ä voidaan t ä l - laiset v ä l i t t ä j ä t poistaa. — J. Nairn Centre Ystävä vaiko vihainie, oli liikkeellä t.k. 23 päivää vas. taan yöllä, kun murtauduttiin Ai gusti J ä n t i n autotalliin, otettiin at to sieltä ulos, kuljetettiin joki tör I mälle j a p ä ä s t e t t i i n alas mäkeä j j keen. Kun aamulla herättiin, niia n ä h t i i n e t t ä autotallin ovi oliaukL lukot rikottuna ja auto joe^ M a t t i Tuomen traktorin avulla nos. t e t t i in auto ylös j a huomattiin sen j ä ä n e e n vahingoittumatta. Kai iiy. t y ö n t e k i j ä ä se harmittaa. Mntti vaikka e i . autolle tullut vahinkoa, n i i n tullaan toimittamaan poliisikuu. lustelu, ehkäpä asiat selviää. Tässj. k i n yksi kuva "toveruudesta". Ei-l kö olisi syytä heittää tämän laa.! tuiset t y ö t tyyten sivuun, vai I J U Q .] luuko se "VVabigizig järven ohjel-maan. | . ^Rautakouro. Lukijoilta SYYTÖN Koska huomasimme Vapaudessa A . Rannan ilmotuksen, että Port I Arthurissa on levitetty huhua että h ä n täällä Montrealissa ollessaan | olisi ollut koiratorpan y.m. ai arvoisen liikkeen pitäjänä, niin h luamme antaa seuraavan lausac-non: Me,, Montrealin Kp. suo.T.alaisten 1 ryhmien yhteisessä kokouksessa hein ä k u u n 17 p. 1929 olevat toteamme, ettei toveri A . Ranta täällä ol-| lessaan ole vähimmässäkään mää-r ä s s ä harjoittanut ala-arvoista lii-| k e t t ä . Kokouksen puolesta toveriterveli-1 dyksin Henry Salmela, siht. Copper Cliff Tinuninsin uutisia Havimatka Timminsin virolaiset' työläiset järjestivät huvimatkan t ä m ä n kutm 21 p. Sand Palssille. Yleisön puolelta oli runsas kannatus, huolimatta siitä, että laiva j a roomu, joilla huvimatka teh-t i l n , _ e l v ä t olleet huvitarkotuksia varten, vain puitten kuljetuksessa käytettyjä. Huvimatkan tarkoitus oli saada avustusta virolaiselle työväenlehdelle, joka Ilmestyy Yhdysvalloissa. Suoma-^ laiset antoi kannatuksensa virolaisten hyvälle tarkoitukselle. Osmisioimfamasta Osuusliikkeen puolivuoslkokous lähestyy. Onko osuusliikkeen kamiatta-jat, jäsenet Ja palvelijat ajntelleet mi- Täällä sitä mennään pikku hiljaa päivästä toiseen niinkuin rauhan laaksossa. Hiljaista se on ainakin työläisten puolesta, ne nukkuvat siinä horrostilassä m i hin ovat nukahtaneet vuosikausia takaperin. On niillä ollut joskus työläisillä jonkunlaista toimintaakin, vaikka hyvin eripuraista se on o l lut. Mutta parempi riitainenkin puolueosasto kun ei muuta kuin kirkkopuolueet; ne t ä ä l l ä kyllä saa melkoisesti kannattajia. Sen kyllä jokainen t i e t ä ä mistä se johtuu. Kirkkopuolueet näet saaVat siunauksensa vallassaolevalta luokalta, jos he niiden nöyriä aseenkantajia ovat — niinkuin ovatkin. Jokainen työläinen, joka vähänkin ajattelee, t i e t ä ä e t t ä kirkko on kapitalismin toinen käsi. Olisi aika jo j ä ä d ä työläisten niiden lumoista pois, eikä siinä enää koettaa roikkua. Jokainen työläinen joka on heidän leirissään,^ on kaikessa omaa i t s e ä ä n vastaan j a koko työväen toimintaa vastaan. Miksi ei työläis-tovert j a toverittaret seuraa maailman kehitystä. Ei ainakaan työläisen olot käy parempaan päin, s i t ä ei omistavalta luokalta tarvitse odottaa. Päivä päivältä ne vain kiristyy. Silloin kun kirkko men e t t ä ä työläisten kannatuksen, sill o in myös on lähellä riisto j ä r j e s t e l män loppu. Tämänkin paikkakunnan työläiset vielä tulevat näkemään kuka on oikealla tiellä ja v ä ä r ä l l ä . Pappismieshet t ä ä l l ä kulkee talosta taloon agiteeraten kannattajia, j a ainahan niitä ön joitakin heikkoja jotka antaantuvat heid ä n ansoihinsa. — Miksi ei työläinen ajattele omilla aivoillaan, onhan heillä varmaan yhtä puhtaat j a isot aivot kuin noilla loiseläiillä-k i n on? Tälläkin paikkakunnalla tarvitt a i s i in kipeästi oikein voimakas työv ä e n j ä r j e s t ö , joka voisi jonkun-kaan verran taistella työväelle parempia etuja, ettei niillä ajettaisi kuin karjalaumalla. Millään ei o-le mitään väliä nykyään; työtehoa kuristetaan päiväpäivältä. Se on pääasia, millä vain komppania sais i isommat voitto-osuudet loiseläjil-ie, joista suurin osa ei edes tiedä missä päin heidän tulolähteensä o-vat ja millainen helvetti tämäkin nikkelimylly on. Nykyään on päiväjärjestyksessä bukkaantumiset, — miltä käsi katkeaa, miltä jalka, mikä muuten r u h - joontuu. Tämä seuraa sitä yletön- SUOMESTA V A A L I E N LOPULLISET TULOK-I SET SELVINNEET Uuden eduskunnan kokoonpano | tulee olemaan seuraava: Sos. työv. ja pienvilj 23 (20)1 Sosdemit . . . . . . . . . . . . . . . . 59 (60) M a a l a i s l i i t t o 60 (52) | Kokoomus 38 ( 34} | Ruotsalaiset .23 (24) Edistys 7 (10)1 E r i vaaliliittojen lopullinen äänim ä ä r ä koko maassa on seuraava: | Sos. työv. ja pienvilj 127,586 (109,939) | Sosdemit 260,066 (257,572) Maalaisliitto . . . . 2 5 0 , 6 4 4 (205,313) Kokoomus 136,550 (161,450) Ruotsalaiset 108,459 (111,005) P i e n v i l j e l i j ä t . . . 10,153 t ä kiurettä, mikä nykyään vallitsee. Oikeen hirvittää, kun sitä ajattelee. Mutta sanotaan, saa sen mita pyytääkin, j a siinä on p e r ä ä - Y h t e e n s ä . . . . .952,857 910,191) Sos. työv. ja pienvilj. edustajat uudessa eduskunnassa Uudenmaan läänin vaalipiiristä: lakit. kand'. E . Pekkala, toimittaja J . A . Isaksson (sittemmin kuoUui, joten hänen tilalleen tulee toinen) j a piirisihteeri A . A . Lehto. Turun j a Porin läänin eteläisest ä Vaalipiiristä: maanviljelijä K. Kulmala j a p u u s e p p ä V . R. Halen. Turun ja Porin läänin pohjoisesta v a a l i p i i r i s t ä : työmies V. J-Pohjaranta j a pienviljelijä A. Riihimäki. H ä m e e n ,Jäänin eteläisestä vaalip i i r i s t ä : kirvesmieis J . Virta. H ä m e e n läänin pohjoisesta vaalip i i r i s t ä : sähkötyömies L. Myllymäk i . V i i p u r i n läänin läntisestä vaali-n i i r i s t ä : hovioikeudenauskultantti A J Salo. V i i p u r i n läänin itäisestä vaalipiir i s t ä luennoitsija V . Tanner. Kuopion läänin läntisestä vaalip i i r i s t ä : n e l j ä edustajaa, joiden nim i s t ä ei v i e l ä oi© tietoa. . Vaasan läänin eteläisestä vaalip i i r i s t ä : , p i e n v i l j e l i j ä J. Perälä- 1 Vaasan läänin pohjoisesta v a ^ [ p i i r i s t ä tuli valituksi toimittaja ^ . Rosenberg, mutta kun hänet oli ta- j l i t t u myöskin Oulun pohjoisesta vaa-, l i p i i r i s t ä , tulee hänen tilalleen toinen edustaja, jonka nimestä ei vie- j lä ole tietoa. . Oulun läänin eteläisestä vaalipa-1 r i s t ä : toimittaja M . Rosenberg, tyo- j miehenvaimo Siina Urpilainen, kaupanhoitaja K. Meriläinen ja maas- j v i l j e l i j ä F . Savenios. TL Oalun läänin pohjoisesta vaan-1 p i i r i s t ä : pienviUelijä J. A . Liedes j a työmies E . TabelL iMi!i>4'M..
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 27, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-07-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290727 |
Description
Title | 1929-07-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'ib
Xi
VAPAUS ^ o : ^ . CsiMta trSrfMtBo «Jao« IZa«ait>aa«ttt]a. fSmmrT S«dfc»-
VAPAUS (liicTtr) . „ . _ .
M. PpKJANSALO, A. PAlVlO.
T O I M I T T A J A T :
8. C . K E O , A. VAAEA (rteUUmJ. B. TKXHf.NLN.
TtLAUSHLViAT:
J »kv »tJO, 6 kk. 12.50. S kk. n.TS J . 1 kk. « . 0 0 . — Yhdyn^tboihiA j» SocKteea .«ki mc»»J«
• f t o f n i i r c : 1 Tk. »6Ä), 6 kk. »3J*, 3 kk. « 2 . » j« I kk. »1 JO.
VAt^ «jottajea o!U k«.f.ori.M kello « i g . iI«u«ty°i»P«->" tizlX^ .rkip>i»iiJ.
C « « r U »«..75. per incb. M . . i = u = ^ c h « , . fo» « » | J . i ^ " . « c . 11.. V . p « .
tm etu nuHoio u b u u . m» « « « . i . « . . ; m i i « « . k i r l « « e » B . . kirjotuk*. .« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-27-02