Vapaus, March 13, 1948

              mm Torstaina, jnaali.sk. 18 p Thurs.. March 18
I
(m
(UBBBTY) — Independent L&boT
Orgao oi Finnish CanadJans. Es-t
a b l i s h e d Nov. €th 1917. AuthorimJ
as. second cJa.ss inajJ^ hy ihe Post
Office Departmtin. Ot!awa. P u ö -
lisbed thncc v^ckh r u f s fl . i v c ,
Thursdays a!3d !?aturdays by V'apau.<3
Publishing Company L ' ,d . i t t 100-1Ö2
EHm S i , W„ Sudbury. 0 ; j i , C a i i a d a.
T*;ephones: Business Office 4^4204.
Editoria] Office 4-«265. Mastgef
E, Sui£ i . E d i t o r " » , Eklund, MsUlog
addregs Box 69. Sudltufy. Onfrto.
Advertislng rates upon appUcstton.
Trarislation free of. charge. ;
TILAUSHINNAT:
Caiiadassa:. 1 vk. $5,50 6 klt. $3.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: : 1 vfc $630 6 kk. $3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk.$4X»
SY NTY MÄ-
PÄIVIÄ
Suuri raha veiättttden
uhrin - PM-lehden
Vaarallinen ja tuomittava tie
• . LehteiiinK';UiJiL-^o>a>:io!I;i lulkat^iaan lanjian sc-l7Mu=~liritannian
lyo\denpui>\uicn . h a l l i i u 'M >. •. ti n<-I-ir)5tmVi<i e(ie-ottanii-!i'^ta, jotka
antavat hyvin .nu<)!i-Ui;i;iv;i;i Kuvan Britannian lilantecfila. Taanii-nisteri.
AMlec ja harien ha!luii.kM.ni:a un nojKrassa tcm[K>ssa luisumassa
vaärjilliselle tielle jjukavic auitainatioinasti })erikatoon, jos muutosta
.. politiikas-Sii ei tule. •
Plrjkoistn. kuvaavaa ;;i.-.^a yhicyden.sa on se. ctta kun. paarninis-leri
A l t l e t ilnioiiti alahuonetn iiiunnossa, jotta valtion palveluksessa
olevat-kommunistit ];*ii;-iieia;tn kaikista .salaisuutta vaativista tehta-
. visia, niin torypuohietm ja.s<;nien keskuudesta kuuluivat voimakkaim­mat
suosionosoitukset. Juiakin t ä y t y y silloin olla radikaalisesti vaa­rassa,
kun iorypuolueen johio antaa myrskyisiä suosiono.soituksia "so-
•sialistisen"' hallituk.seii edesotlamisiile' :
Toinen merkillepaiuava.seikka on tyovaen])uolueen va.semmisto-edustajan
J. F. JMatts-MilJan ky.symys; elta huomioonottaen laman
. kommunistien puhdistuk>.en. onk<j mitaan .syytä, miksi ette puhdista .
myös juutalaisia ja sosialisteja.- Huomattavaa on.' etta pääministeri
: .Attlee jätti asialli-sesti puhuen vastaamatta tämän historiallisesti tär­keän
ky.sy my k.sen- •Kommunisteja' on nimittäin aikaisemminkin
••puhdisteltu'. Kaikki .hurooi)an fasislidiktaaltoril aloittivat, ensiksi
•.kommunistien puhdistami.sesta ja päätyivät lopulla juutalaisvai­noihin,
.sosialistien hirttämiseen ja kaiken poliittisen vastarinnan viikJ-valtai-
scen kukistamiseen. Kaiki.s.sa fasistimaissa 'kommunisteja"'
vainottiin j a ••jjuhdistettiin'^-inyos.sen kuluneen väitöksen perusteella,
elta '•kommuni.stit ovat vieraalle maalle uskollisia". Tätä lietä lähti
aikoinaan kehittymään sosialisti ' lienito .Mu.ssolini, Tätä 'linjaa"'
.seuraten lahti .Adolfflitler s(jlavalmisteluihin ja tuhoon,
.Xntautue.s.saan talle vaaralliselle tielle Britannian tyovaenjjuo-lueen
hallitus hajoittaa omien kannattajajoukkojen.sa rivejä,..sekä kyl­vää
toivottomuutta ja ta[)|Momielta työtätekevien riveihin. Siten .se
valmistuu vastaanottamaan joko Ramsay MacDonaldin kunniatto­man
poliitti.sen kuoleman torypuohieen |)elinapj)ulana, -tai seuraamaan
.Mus.solinin tieta jierikaloon. .
Historia (»aniyi.is oiK-ttamil. elia työväestön keskuudesta tulee
j)erin harvoin m a a n s a peli iireita. miila nimellä pääministeri Attlee
y r i t t ä ä va.semmislon arvosleluii lukahfhittaa. Kuka viimcksikäy-
• dy.s.sa .soda.ssa o.soitt.uitui sen isanniaalJisemmaksi kuin juuri britti­läinen-
työläinen.-' .Mutia Brilam.iian yläluokan keskuudesta tuli sel­laisia
maanpetturcita kum ]or(lrHa\v liaw, Mosley ja lordi .\nicryn
poika puhumaltakaani nyi ( hamberlaimsla-ja muista toryjohtajisla.
jotka luokkavihansa kannustamina veivät Britannian perikadon par­taalle.
Kuka pelti -Vorjan. kansan? . Kommuni.stiko? Kipa tieten­kään,
silla Quislingin nimi lunnetaan. kautta maailman! Muiden
maiden pettureina naluiiii Jlortliy l:.nkari.ssa. nvannerlicimilai.sct .Suo-me.
s.sa. Laval.Ranskas.sa jne. • .
.Mr. .Attlee on laysm tietoinen siila. mistä todellinen vaara, uh­kaa
demokratiaa. Hänen viimeisimpiä antiTdcmokraattisia loimcn-pileilään
ci voi(lata.s.salilantcc.s.sa y m m ä r t ä ä inuuten kuin siten, että
.Altleen hallitus valmistuu tekemään uuden kumarrtik.sen A'hdy.sval-tain
rahavallalle: Kaytannos.s-a lama tarkoittaisi sila. e t t ä ennemmin
tai myöhemmin kuutlaan taas.uusi.i • kieltaytymi.sohjclmia'.', joiden
perusteella brittiläisiä. lyolai.>;i;i vaaditaan tekemään enemmän työtä;
.syomaan vähemmän ja tuotiamaan enemmän voittoa .suurpääomalle.
Toi.sena mahdollisuutenaoon se. eila Britannian työväenpuolueen hal­litus
on tehnyt kohtalokkaan valinnan suurpääoman tai sosialismin
tien välillä; ja paaitanyt ryhiya ei^domokraaliisiin toimenpiteisiin
.«sosialistisia \oinii.i \.istaan
. .Molcmmii^.satapauksi.ssa tiima on vaarallinen ja tuomittava tie.
AUGU.ST KA.NNISTO
Huomenna, t k . . l 9 p:nä täyttää A u ­gust
Kanni.sto, ylcäi taman mantereen
suomalaisen tyovaenhskkcen u r a n u u r.
tajLsta 70 vuotta, josta ajasta hän o n
45 vuoden a j a n kuulunut järjestyneen
työväestön r i v e i h i n.
August .syntyi S ä ä k s m ä e l l ä V o i p a l an
k a r t a n o n torpparin poikana maalis­k
u u n 19 p : n a v. 1878, Perheessä oli
k a i k k i a a n 9 lasta, jotka joutuivat
muuttamaan jo v a r h a i n poi.s kotoaan
k u n vanhempiensa kuoleman johdos­ta
koti hävisi,
Augast Joutui Hel.sjnkun.jos.sa hän
meni puu.sepänoppiin. Myöhemmin
hän siirtyi tyohon veneveistämölle,
jo.sta joutui k u i t e n k i n eroamaan .sen
t a k i a k u i n oli p u n a k a a r t i l a i s e n a , o s a l .
l i s t u n u t Viaporin kapinaan v. 1906.
.suurlakon aikana.
Hänen uransa tyovaenlilkkee.ssä al^
koi v,; 1003, j o l l o i n hän l i i t t y i V a l k e a -
ko.skcn T>-ovaenyhdlstyksccn. Pää­k
a u p u n k i i n muutettuaan han l i i t t yi
H e l s i n g i n Työväenyhdistykseen 1903
j a ,samana vuonna myöskin puna­k
a a r t i i n , ollen pakotettu V i a p o r i n k a -
Vhdys valta lain»-n, Stiw Vorluri
. vapaamielinfji. r.M-lfliti on jo-j-tunut
, vararjkifotiiaan. i uti:;.lc--
d«il kertovat, että cras taantumuk­sellinen
ku$itantaja un aikeissa o->-
taa mainitun lehden, F.M:n «»p:i-onnistuminen
on yksi uu.si tappin
vapaamjclLsellf I«hdis»ollf% JOK.»
joutuu kamppailemaan suurpääo­man
kontrolloimaa «momalchti-monopoolia
vastaan. I'M «n tun­nettu
lukuisille Vapaudenkin IUT
kijoille. Ken hist/jria on opeilla
kaikille todella vapaan Jehdistoii
ystäville. Siksi lainaamme Arnoin
»roogin kirjoituksen, jossa teh­dään
vi-s.seja poliittisia viiteen-.e
. toja P,M:n cpaoniiistuinisen svis
ta:
P M n jiu'iilut. ,-.tn •.u'ji: \ et a -ca -
sä halua tukea p.'-o'.;rf.'^ . - -1
malehcea — :-e petei*.;::-! .S!;:al:.apai;!. j
Se .<ialainen: a.se xnika •-•nadannv:', '
P M : n taistclutandon kan-;3;i^ v i h o i h - j
,sia -.avtaan j a vaTnen i r /i^e^-icl - '
j a n äänen; oli .sen . t c i r n i t i a j i e n«pcirio I
kylvftyt sumenet jäiv»t itamaän.
Ne kasvoivat hitaasti, enemnian
tai vähemmän . xaiassa, riippuen
kunkrn pai van poliittisesta ilmas­tossa,
mutta ne kasvoivat kuiten- {
km. ..Ne kasvoivat.niin paljon, et-j
ta kasvi, jonka siemenen Ingersoll'
kylvi, kuri-rti lopuit^ hänetkin. |
. rapau::. Huoermänm jälkeen maam. r
.'.ie joatuj -.sota-ilasn. Ja P M vastasi'
t. . i f a - . - i . - e l l a inno,tuk-ella ja
o.sa]J•i^•lui . .-ioiatoi.Tiiin' .'.aydella •. rLSti-.
.'-e;:-::ne:i-'ei;a.' Se paljas:]- monopoo-
Jien :.abo:aas:n. nucie.n v o i i t o i l u n ja
•derno>:i-auava.s:ai.<iei pyrkimykset . v aU
tioaopa: imjjnii.ssa.:. Tama • taistelu
kansan etujen puolesta tuot:i : siina
m a a n n nikkeler.a. e t ta P M : n t u l i i i -
. t.-cai!'... '.2 ke akuu-,sa 1945
•.PM:n fa.srsliTirväIsiai.se.i.-:a sotapon-iu.
s:elu.s.sa' o i : y k s i . poikkcas. Neuvo.s-i-
olnito. MiKah oh ky.v-,-.Tiy.s P u n a i s en
ar.T;eijan vor-osta, nnn P M oh l a y -
delh-;e.s.u .';en. Voiton kannalla. Mut--
ta kun oh k v s y m y . s s i i t a ohjelmasta.-
mmka puole.sca Punainen .armeija
t a i i t e h , r , im .si;na P M veti r a j a v i i v a n.
KK
•joutua liltctyk.si kommuriismin .kaas- j
•sa.. - P M lappoi usen.sa • punaKauhiin 1 Jokai.se.s.sa käänteessä P M l i i t t y i l a a n -
lieLsonnalla. itumasvoimiin k u n tuli puhe Neuvos-
Tosiasia on ettei P-M voinut ko.^-r.t-Phi;,on ulkopolnnka,sta,
kaän vapautta itseään .Marshall! Ta.-nan.siemenen.istutti t a p a u . s H u -
Fleldininionim«»Jöneerin tuesta j : i L hc.'-'man.
kaikesta siilien sisältyvästä merki-j Ei h i o . n ole .'^aVtuma. e r ^ . P M . n i tr
tyksestä.- -Ja ' n y t , levikin käta.s-l .sen.sakannattavai.suuden - paivat l o p -
trofimaiscn vähenemisen jälkeen, j: puivat nopea.sii j a samanaikaisesti
mikä johtui sen änti-projjressiivi-! sodan päättymisen kan.ssa.Ta&sa v a i -
sesta öhjelinasta viimcksikuluneen ' necssa, presidentti RooHCveltin kuol-vuoden
aikana ja WallaGen chdok- tua j a T r u m a n i n tultua hancn t i -
kuuden lukemisesta kielläytymi- lalleen. Y h d y s v a l t a i n u l k o p o l i t i i k ka
s r s l ä . P . M i n eteen tuli valittavaksi, muuttui j a tuh agrcssiivisesu neuvos-joko
ohjelman muuttaminen C i i i toluttovastai.seksi.. Hitaasti, :a,skel
'^1
tl/,:
Innostuneita torontolaisia odottamassa satamassa olympiavoittajaa Barbara Ann Scottia-
Hengenmiehet ja syrjäniemet
P u o l i s e n tusinaa suomalaista hen-nayttamolta
häviäminen ja tass.i
tilanteessa Marshall Field määrä­si
tahdin ja paatti lopettaa P.M: n
• F i n a n s s i k r i i s i ei ole m i t a a n uutta
P M : n .hi.stonas.sa ' j a .se . r a t k a i s t i i n
a i n a - M a i - i h a l l F i e l d i n avulla. P.M^ oy,
finan.s;ikriisi.s.sa ennen . porListamKs-t
a a n -ja j u u r i M a r s h a l l F . e l d i n raho,-
j c n a v u l l a P .M p e n i . s . e t i i i n ..
.Ennen ilmcstymistium- P M tor.mii
p i n a n epaonni-stumiisen jälkeen poi,s- -hteen sammalch.itcolhsuuden mo
nopoolin kovien to.sia.siain-karis.sa.-Tä­män
johdpsta, epäröinnin-js.kompa-;-
t e l u j en jälkeen, se löi älixssaköti-tekpi-sia'
isä C o u g h l i n i n malUs'iä' fasisteja',
.kjnnnaiii:^ •työyäenliikeL •.Va.slu.<^:i:
mönöpöoiejä, A i k a c s s a a i:
toisen r i s t i r e t k e n . P M : n - l e v i k k i -riipc-fi:
li.sääntymään.-. - : •
•••Sitten- tuli - t a p a h t u m a .mistä, muo­dostui
p M : n , h i s t o r i a n , käännekoh
"Vaaleanpunaiset" seuraaviksi
/ Liet.soltuaaii vnincsiiniuintaina taalla Sudbury.ssa punaka.uhua
C C I - : n parlamentiijaseiv ( larenee (jillis iCape Brclon South) jalti
•perinnöksi' täkäläisen- {)aivalelulen toimit uskirjoilukscn. missä sa­nottiin
maanantaina mm si-maa\aa-
.. '•Ky.syttaessa, mihin toinieni)iteisiin hallitus on viimeaikoina ryh­tynyt
peruiittaakseen siiriolaisluvai (tarkoittaa passia) .Vmerikan
• komniunistcilta ja vaaleani>unaisilla: tyuvaenjohlajilla Canadassa, mr.
St Laurent .sanoi
•Sudbury Star ])uhnu .-Jiioraan nvistaon kysymys:- Konununislien
jälkeen tulee "'vaale;mpunaiston'; vuoro - ja sitten luonnoHi.se.sti
liberaalien ja kaikkieivinuuiendenujk raati ien likvidoiminen. Sak­san.
Italian ja nniulcn lasi.siimauion opetuksista huolimalta "vaalean-l)
unainen" Clarence Gillis auttaa punakauhun lietsomisia, jotta scu-r.
iavaksi saisuat \aaleaii|)unaiseikin" paansä me.staiisKivallc'
T a s s a o i v v i e l a ; toinenkin esimerkki, 'rorontolaincn torylehti
Olobc and .Mailtervelvli suurella innostuksella Britannian pääminis­teri
.\ttleenilnu)ittani;ur:koinnuinistienpitlidistainista''; multa li.säsi
heti vaatimuksia seuraavasti: •' Virkamicskunnan puhdislamincn ei
kuitenkaan ole r i i t t ä v ä . IJriianniassa. kuton muissakin Tnaissa , .
unioiden puhdistaminen on lari)eenv" Siellä myös vaaditaan *'.vaa-leanpiinaistcnkur
likvidovmisl;»!• - . ..
J'aia lauttaa Nallen on ilah(iut{a\aa nahda sc. kun R. H . Carlin
.M.IM'. va,-<tasi ylhimainiuis.>a Giliisin puhetilaisuudessa '•kommunisti-
.syytoksiin"^ seuiaav;isti: "^lina,olon C C I - : n ; jäsen,: enka ole koskaan
kuulunut mihinkaaivnvuuhun puolueeseen, enka -koskaan liity. U-nio--
.isemaiii (kai\ ismiestcn unios.sa) \uoksi minä annan tilaisuuden jo­ka
Lsellc. kuulua siihen |)uohiceseenmihi n han itse uskoo, se on demo­kratiaa
" '
Joka.ei liahuivaaleaniHinai.sia '. libera;ileia ja- nuiita demokraal-:
leja. Jik\idoMavaksi.• han • vaslu.-staa lasistista huutoa ••kommunisteja '
vaataan n\t'
tumaan synnyinmaastaan• lokakuussa
V 1906
Nuori maanpakolainen saapui .sar
man vuoden marraskuu.ssa B o s t o n i in
j a hittyi Quincyn suomalaiseen, tyo-vacnyhdi-
stykscen. ' - K a h d e n : vuoden
perästä; cli v. 1908 h a n saapui T o r o n ­toon.
mi,s.sa l i i t t y i silloisen. S u o m a l a i -
..scen Järjestöön; Sudburvn seudulle
h a n saapui v. 1909 j a o n k i n ,sen j ä l ­keen
o l l u t Sudhui-yn seudun asukkaa-'
na n a i h m saakka, työskennellen aluk-.
si u.seita vuosia Creightoius.sa.. Crcaft
H i l l i . s s a , Mondis.sa. Lcvaekl5,sa, . G o w -
gandassa. Cobaltiisa j a Selhvoodi.s.sa.
K i r v e s m i e h e n ura k u i t e n k i n veti l i a n -
t a puoleen.sa j a n i i n p a h a n o n k i n y li
30:vuotta ollut kirvesmiehenä, valmis­taen
lukuisfa a.suinrakennuk.sia...ja o-.
salH.stunut yli 10 h a a l i n rakennustöi­h
i n . k e s k i - O n i a r i o n a l u e e l l a .
. Sudburvn seudulle siirtye.s.saan l i i t -;
t y l August Suomalaiseen Sosialisti-osastoon
SellvoodiKsä V. 1911,: .siirtyen
s i t t en Sudburyn o.sastoon kun se pe­r
u s t e t t i i n ,v. 19.12. Aviolhttoon h an
meni Anna Mäenpään kans.sa.Copper
C h f f i s s a \ 1913
August oiv a i n a tunnollisesti h o i t a ­nut,
k a i k k i järjestöelämän vaatimat
niin isommat kuin. pienemmätkin
tehtävät. Han on • o l l u t lukuisissa
luottotehtävissä, niin. S J : n Sudburyn
asäston johtokunnan jäsenenä miltei
yhtämittaisesti suhen hittymisestaan
saakka; Han oh m u k a n a Vapautta
perustettaessa j a oh monia vuosia V a ,
paudcn johtokunnassa, S J : n keski-
O n t a r i o n aluetoimikunnassa jne. P i t ­kän
päivätvon han on tehnyt mvos-.
k i n näyttämöllä.:. näyttelijänä, kuhs- .
"simichcnä ym. tehtävissä; Lisaksi
h a n on . t o i m i n u t i n n o k k a a s t i , l a u l u ­kuoroissa
monien vuo-sien ajan.
A n s i o i s t a a n työväenliikkeessä on
August- j a A n n a nimitetty S J : n Sud­b
u r v n osaston cnsimmai-siksi k u n n i a ­jäseniksi
v. 1937 j a v i i m e vuonna h an
askelelta P M meni taman muutoksen
m u k a n a . . va.stustaen siellä j a taalla.,
• mutta -kuitenkm/:feuraten valtiode-i
p a r t m e tm 1-aitahou.suisia miehia. .
•Pi\I:n politiikan muutoksen syy­tä
ci ole vaikea loytaa. Jokainen,
j o k a va.stusti Yhdysvaltain ulko­politiikan
muutosta, leimattiin
päivittäin kommunistiksi mono-poolipaaoman
kontrolloiman pro­pagandakoneiston
toimesta. . T a ­ina
oli P M : n toimittajien arka,
hermo. He voiva-t kostaa kaikkea
muuta multa civat tata.a He ei­vät
halunneet joutua punaisten
kirjoihin ja siksi antautuivat taan-lumusvoimien
edessä.
Kesäkuun 18 p n a 1946, vuoden ku­l
u t t u a siltä kun P M : n . talousasema
rupesi huononemaan, P M j u l k a i s i 12-
.sivui.sen .erikoisnumeron kehoittaen
genmicsta Yhdy.svalloi.ssa o n l i i t t y n y t
kokomustiin ,syrjaniemi3aJ.si!n oman;
pesänsä hkaamise-ssa — . j a vahingoit- j
tamispuuha.ssa; .
P r e s i d e n t t i T r u m a n i l l e lähettämäs­sään
sahkosanoma.ssa he vääristelevät
Suomen- historiaa .sanomalla: " K o l ­mannen
k e r r a n vajaan 9 vuoden a i ­kana
Neuvostohitto uhkaa Suomen
it.senaisyyt.ta.'-' - -
Jos tuo olisi totta, niin silloin
olisivat asiat siten,, ctta myös C a ­nada
ja Britannia, jotka yhdessä.
Neuvostoliiton kanssa olivat sodas­sa
Suomea vastaan, ovat uhanneet
Suomen itsenäisyyttä,. K^tcn tie­detaan
niin. Suomen itsenäisyyttä
civat uhanneet Yhdistyneet k a n - '
sat, vaan Sak-san fasistit ja heidän
. suomalaiset quislinginsa,
..: M u t t a : tuo h i s t o r i a n väärennys an­taa
m a i n i t u i l l e hengenmiehille j a k o -
komastille syrjanicmilaisiUe-^ "perus­t
a n " vedota Suomea vastaan presi­dentti
T r u m a n i i n . Ja rainkalamen
vetoomus! Ensinnäkin heidän sahko-lapaus
Leo H u b e i m n n Huberman l u k i j o i t a a n lusaamaan levikkiä 100,000 sanomansa on osoitettu vain Y h d j -
o l i P M : n t.vövaenasiam : l o i m i l t a j a . -
P M : n henkilökunnan, muut •- jäsenet
syy I t i v ä t - h ä n t ä : työväenliikkeen va.r
.scmmLston k a n n a t t a m i s e s t a j a .sellais­ten
uutisten • .suo.simi.sesta joi.s.sa : ei
hyökätä kommunisteja vastaan.
Käytiin pitka tai l e lu Nc\-,)apei
G u i l d i n P M n ja «^on t o u n u f ^ i . in
R a l p h , I n g c r i : o l h n - V a l l i l a ja: .-iC .pnat-tyi
Hubermanm eroon, •
Kvsymykscs.sä oli P M : n raport-tcrieh
oikeus. totuudenmiiUaisti
kirjoittaa vasemmiston foimmnäs-.
ta ja yllämainitussa taistelussa
«ai S K D L M V ansiomerkin yhtenä; n i i s ­tä
harvoista : suomalaisista, työväen­l
i i k k e e n veteraaneista, jotka sen- tas­sa
maa.ssa .saivat;-
August K a n n i s t o n kaltaisten-uura.s-t
. i j i en kvntama v a k o ; t v o v a e n h i k k e cn
s a r a l l a on i k i m u i s t o i n e n . A u g u s t i n
kyntamä vako- on esimerkilliMcn. työ­väenluokan
; a s i a l l e .elämänsä uhran­neille
vaatimattomille, a l t t i i l l e j a u h ­r
a u t u v a i s i l l e t-yomuurahaisillc. H a n
o n nähnyt-työväenliikkeen; nousur.ja.[
Ir.skukaudet. kokenut - jarjesioclamas-,
sä ilmenevat tvynetvja myrskvt. mutta
h o r j u m a t t a hän o n t e h n y t : parnaan-
-sa katsoen- a-ma luoitaiuuk-scUa; tyo-l
a i muussa -tapaulj^Eessa o n l u o v u t t a -
v a lehden julkaisemi.sesta. P o l i t i i k an
muutos, vaikka se o l i k i n heva e n i i m -
inäiscnä. vuonna oli lopettanut P M : n :
l e v i k i n kasvun. Vetoomus.; l u k i j a -,
k u n t a a n oh I n g e r s o l l m ' v i i m e i n e n J T I .
;y,s ja .se epäonnistui. .. ; ' -.
Nom kuuden kuukauden-'- k u l u t t u a
i-Imoite^Min, etta ;Ingersoll eroaa toi-
: m i t t a j a n tehtävästä . j a samalla tie-:
(loitettim. et'ta - ensimmäinen. kerta
pcruslamiscnsa ; j ä l k e e n P M : ' rupeaa
julkaisemaan maksettuja i l m o i t u k s i a,
Mu'4ä pian., t a m a n jälkeen tuli s e l -
väk.si.-;ei.tä erimielisyys Inger-solhn ja
hänen; seui-aajan.sa- välillä .er . ollut
p ä a a . s i a-ssa .ilmouuskysymyksesta,;
vaan erilaisista periaatteista; E i ole
epäilystäkään -siita, et.ta- jos P M : l l ä.
biisi ollut, n t t a v a n suun l e v i k k i . j a
•periaatteelliset .toimittajat.; n i i n se
o l i s i . saanut - riittävästi • i l m o i t u k s ia
tarvitsematta uhrata toimituksen pe­r
i a a t t e i t a . Mutta- Ingersollm seu­raajat
kieltäytyivät ta.sta taistelusta
— he mieluummin pyysivät ilmoituk­sia,
-•• - :•',. , ,•• -; ..•
- Ta.ssä;mieles.sä j u l k a i s t u n u i k u t t a ­v
i a ja ;nöyryyttäviä lausuntoja l i i k ­keenhoitajan-
J o h n : P. Le\vism t o i -
vaenliikkeen; tulevai.suutecn. • l i n e S t a m a k s u l l i s i n a i l m o i t u k syi n a W a ll
Onnittelenime päivän .=;ankana;ja {• S t r e e t i n Journalis.sa j a muissa l e h -
toivomme hänelle vicla monia .sMitj- | iJatkoa 4:nellä sivulla)
mäpäiviä, muka ovat k u n n i o u e i i a y ia
m e r k k i p y l v a i t a työn-ja toun.innaiv-ta-yr
tcisessa. elämässä;
v a l t a i n viranomaisille, mutta - sima
pyydetään /Yhdysvaltain j a B r i t a n n i an
y h t e i s t o i m i n t a a Suomen ja .Neuvosto­l
i i t o n - ystavyys-sopimusta vastaan;; Nä­mä
Y h d y s v a l t a i n s u o m a l a i . s c t " f y h r e -
r i t " pitavat .siis it.se.staan .selvänä asia­na,
; e l t a Wall .Street maaraa .myös
B r i t a n n i a n a.siat ja; kannanotot!
N i i n p a he .Sitten yrittävät o l l a - " l i ! o ti
t u j a - ' vehkeilijöitä ja- ehdottavat, etta
Y h d y s v a l l a t j a B r i t a n n i a vaatisi •"sa­m
a n l a i s t a vstavyys- j a avunannon
.sopimusta Suomelta, mita Neuvosto*
h i t t o on Suomelle esittänyt. .: J a l o ­puksi
he sanovat pontevasti, etta Y h ­d
y s v a l t a i n hallituksen pitaisi ilman-' t i e n mielest^a!
muuta sekaantua Suomen a s i o i h i n . : i - , - Y l i a m e n k k a I a i s e l ' Yhdy..svaliain
- - Nyt -herrat- poliittLsct: siclunpai- ; suomalaiset .patamustat-johtop-:imput
: menet ja kokomustat fyhrerit asia i civät. nakoaan "pelkaa lumalaa e i -
.-: on nain: Canadan ja Yhdys\'altain- vatkä häpeä i h m i s i a ' . He - luulevat
vahlla on: tictvt sotilaalliset sopi- iolevan.sa s u u n a k i n k a p i t a l i s t e j a vaik-mukset.
.Niistäkin on aikoinaan < j^a eivät olekaan .He esiintyvät hen-keneet
Neuvostoliiton mennä niin
pitkille kuin pippuri kasvaa ja sa­noneet,
ctta "mind your own busir
: ncss".- • • •
M u t t a mua oikeutta on;.sitten Y h ­dysvaltain.
. hallitu-k-sella . :seka3ntua
kahden naapurimaan . : y . ' : t a v a l l ! s i in
neuvotteluihin?. J a mita oikeutta on
s u o m a l a i s p e r u i s i l l a : oman pesan.sa.h-
., k a a j i l l a v a a t i a Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u k .T
seita - -sellaisia toimenpiteitä, jotka
ennen muuta loukkaisivat Suomen
etuja-ja Suomen kansan parasta? On
nimittäin - muistettava, ctta Suomen
. itsenai.syys. r a u h a j a h y v i n v o i n t i r i i p ­puu
ennenkaikkea y.stavalhsten ja
luottamuksellusten .naapurisuhteiden
j ä r j e s t ä m i s e s t ä Neuvostohiton kanss-i.
Nykyisessa tilanteessa -—r-mika ei s u i n ­kaan
ole- Suomen, v a a n Y h d y s v a l t a in
i m p e r i a l i s m i n a i h e u t t a m a — Suomen­k
i n taytvy valvoä k a n s a l l i s i a etujaan
-ja huolehtia s i l t a , e t t a .sen ei koskaan
enää tarvitse- o l l a j o n k u n kolmannen
m a a n asiamiehenä omar. maansa ja
sosialistisen- naapurimaansa^ yhteisiä
e t u j a va.staan
Canadan: j a Y h d y s v a l t a i n valisia
n a a p u r i s u h t e i t a on meille kuvattu
esimerkkina muillekin kansoille. Tas-
.•--ä - o n . v a r s i n k i n takavuo-sina ollut
huomattava-sti peraa.• Mur-ta jos- tasta
"csimerkLsta" otetaan opiksi n i i n ctta
esimerkiksi: N e u v o s t o l i i t o n : j a -Suomen
välille ryhdytään suunnittelemaan sa-.
•mansuuntaisia puolustus-sopimuksia
r a u h a n .sailyttamusen hyväksi.-, m i ta
on vississä mielessä t c h t v Y h d y s v a l ­tain-
aloitteesta- Y h d y s v a l t a i n ; j a C a ­n
a d a n kesken, n i i n - siU-om n a a p u n -
ystävj-^ys onkin, kerettiläisyyttä Y h -
d v s v a l t a i n .suomalaisten kokomus-kayty
jonkinlaisia neuvotteluja.
Mutta mitähän te "vliamerikkalai-sct"
luuiokapitalistit olisitte sano­neet,
jos näiden neuvottelujen ai­kana
olisi Neuvostoliitossa joku
taulapaidcn rvhma esittänyt Stali­nille
vaatimuksen, ctta Neuvosto-
.liiton tavtyv sekaantua näihin neu­votteluihin
ja estaasopimuk.sen t e - : • • :.-v • • ; ~~ r ~ , ,
ko jonkinlaisen "vastaehdotuksen" - Neuvo^-toliiton k a u p u n g e i l l a on
avulla? Luultavasti te. "yliamcrik- i k u n n o s t e t t u j a uudestaan avattu yh
kalaisia" kun olette, olisitte kas- ; 600 a m m a t t i l i i t t o j e n puistoa. ,
g e n m i e h i n a j a muina j o h t a j i n a juma­l
a n armo.sta-. mutva solvaavat .'ja: p a i ­navat
sua maata, jota heidän p i t a i si
^kunnioittaa j a . a u t t a a k i n : sma paik­k
a n a , josta he j a ; heidän •. e.>i-isansa
o-.-at.Kerran päivänvalon .nähneet.
— Känsäkoura.
Canadan teollisuu!
näyttely pidetään
kesäk. Torontossa
; : Toronto, r - . . M a a n a n t a i n a .tou'wl;
pna taalla avattavaan-ja f:aksi-viii
kestävään Canadan kansainvä!';
teollisuusnayttelyyn, • joi-:fi pido^j
E x h i b i t i o n alueella, on tähän m<'rL"5
sä: i l m o i t t a u t u n u t ' n o i n ' 1 !2Ö0'.'näyt;;
l e p a n i j a a . k a i k k i a a n ; 2 2 en maasta
den joukossa-on 533 naytteiUepani-J
Canadasta.
. . S u u n n i t e l m a t : . ; edellyttävät,
näyttely on pääasiassa my,vji-en ja \
t a j i en näyttely j a sata --'.',^3 A
ole avoinna "suurelle -ylei.solle':F.I:,
ta k u m kahtena lauantaina.
H u o m a t t a v i m m i n o n naytteillefii
j o i t a YhdysvalloLSta, B r i t a n n t
R a n s k a s t a j a -Brasihasta. -Ensims-il
nen n a y t t e i l l e p a n i j a saapui, jo rea
l i s k u u n alussa Britanniasta. - par.
näytteille ; .peri,skooppeja, -ko-steui
m i t t a r e i t a ja, t a i k i n a n sekotuskonEij
K a i k k i a a n 3.94Tnaytettä(>n ilmoittrj
saapuvan B r i t a n n i a s t a . .
T a i n a n näyttelyn johd(jsia..o05i
t a a n :tannc saapuvan kaikkiaan
25.000 ostajaa, j o i s t a noin 10;0001
jois-Amerikasta.- K a i k k i hotelin on
v a r a t t u : vieraita- varten, -jonka: li;
nom 1.500 k o t i a on:ilmoMtainil(iicvi
-.sa-valmiit avustamaan vieraiaen m
joittamisessa.
. - Vieraiden, ' kestitsemistä varten
i j h d j t t y eiikoisiin loimf nj}'-e.>
T o r o n t o n yliopistossa, hanouetaani
lapaiisia t a r j o i l i j o i t a erikoisen kai
viikkoLseii kurssin avulla.. Yliopi"^
lähetystöt; j a . k o n s u l a a t a uvat lu.i
neet avdsta.i tulkkien;var-aamiseJia]j
e n kieltä .varten; . - .
N a y t t e l j on jaijestcttv Carao.
kauppa- j a . teolhsuusminisanioii
mesta . s i m a : mielessä, etta sen a»
.saadaan ulkomaisia'tilau; - : s ; a Cniiai
teollisuuden tuotteille. . .
Postilentokoiie saa­vutti
ennätyksen
."Montreal. — B r i t t i l a i n f ' p a '
tokone " B a l t i m o r e '. joka ..saapui.
me t i i s t a i n a . Prestwickiin.. Sk?;»
t i i n ; l y h e n s i ; - Montreal-Prc;:i^'Ci:
v a j i s e n - matkan ennat.v.sia nel]
•miiiviutilla,, • i 1 m p i t t e t t i i i v . iäai!ä-.
tama.--,- -Lentokone - vupyi /matka.;;;|
t u n t i a 34 m i u u t t i a . - • : .
Boikotilla ei Vapautta tapeta
.; ::Iveht.cniinc.-'X.i.-5tu»stitjnuniapakinassa-----Wm;.---.-.l.-alnc viittaa .siihen.
• e t l a . r o r l A r t h i i r i n kaiii.)i);i-k;imari: on. kunnioittanlit; \-apaulta;.pahecl-;
ll®f||liÄ|^^:^^^^^ Tämän i(iii(i<i>t.i n^e pv\d:i:n:iio kaikkein növrimmäsli ilmoittaa.
. . ' - i V c ^ • ..
mmm'.
I ennenkin kavneot tam.in mvlKn lavitsc la tietavat miten pilaa
If-' ' ^-«"f*^^- •^nikkelien^" ja doliark'n .wuila tukkia ne aukot,-'mi mustalistauksen
ja poliiitisen i)ainostuksen- avulla aiheutetaan lehtemme: ilmoitustu­loihin,
\1-aaniuniuk.sen hyökkäykset - vastaan - - T ^ tulkoot
ne taloudellisfila tai poiiitiiVella rintamalohkolla — aiheuttavat en-
€ nen nuuttaVap;iu(ien:lukijaktuinan toiminnallisuuden IJs^^^^ mm.
mika johtaa lopulta samanlaiseen lopputulokseen, minne aikaisemmat­kin
boikotit ovat vieneet.
• M c olcnuiiL^^^ myös silta, elia: A apauden, vakituiset i l -
• moiltajat: Port .Arthuri.ssa k i e l t ä y t y v ä t olemasta kaui.)pakamarMv ix-^i
linapptiloina omaksi- taloudelliseksi haviok.seen. A'apaudon ilnioixta-.
jal tietavat, etta \'apaude>s.i kannattaa ilmoittaa. He ( K a i \u.wi-kau.
sia olleet liike\hte\k.sisi.a lehtemme kansaa ja o\at v e u U K t t -iita
, sdki.j^:-n johtopaatoksen., etta parhaita tuloksia Canadan suomal;iisicn.
asiakkaiden. keskuudessa saadaan \ :q.->aude.ssa ilmoittanviscn' ;tviil!a..
-.>.iinpä::lehtemme, sai- vastaanottaa niatiliskuun, I 2 pna^ !9-,r;.s [KMvai.yn.
kirjeen, ml^^a Canadassa kansallisesti ii_\\in tuimottu liike -anoo
•••reila kunnostanee tietah. e t t a n i c olemme saaneet joukon vaistauksia:
tällaisiin':jV"ai)audcn.:iImouiiksiin. •: -Kaiken- taman , t i e t ä en -liikejnie-;
het tekevät otkem jos he k\s_\\at kauiipakamarrlia e t a ta\"\\ki) 'lei-dan
politikonnisen \uoksi vahiniioitt.ia omaa liiketnimmiaan-a"-'
KaupiKvkainarin jäsenenä. •( kuten muuten \ aixius- kiistannu.-^hikekin
on) nail-la Iiikemiehdla on, laysi oikivus- vaatia, etta kauj)i).(k:i!n; i r r -
U K > P U U moisosia boikoltikampanjasui suurpaao.Tian Ieh:iLU i.i -poli­tiikan
h\ v a k s i . N
Jos taas kauppakamari jatkaa \'apatiden boikoitamista. :'iiiii t."a-
-• nadan suomalaiset vetävät sen •• ix^rusteelki omat-jo1uf>i>a:itoksen-:i ia •
toimivat entistä paaltävämmin tilanteen vaalimalla t;u- . i l l a . Jok.ita-l->
au'i<.sessa on kuitenkin selvää, ettei \'apamta ilinoitu,sboikotiIi:i japc-la
kuten mun askett.tin tapettiin libertabnea TM-Iehti NLV\ \<irixi-sa
Roikotif» avulla voidaa:i vaikeuttaa lehtemme a.somaa p a i i n n k i n —
mutta sellaiset vaikeudet on voitettavissa — ja sen taistelun \-:3toy-dessä
boikotin harjoittajat paljastavat todelliset karvansa.
Vapauden lukijain tisia on antaa mora.ilinen ia aineellinen tuki
kaikille niille liikemiehille, jotka kieltäytyvät noudattamasta kauppa­kamarin
diktatuurimaista '•ajaitisten kontrollia".
PÄIVÄN PAKINA
Idistä on kysymys kaivostyö­läisten
uniossa?
-Lehtomme T i m n i i n s i n • avustaja l ä ­hetti
meille I c a i v o s t y o l a i s t e n u n i o n en­tisen
v i r k a i l i j a n . R a l p h : C a r h nm m a a ­l
i s k u u n 6 p n ä : radiossa - p i t a m a n pu-:
iveen. jota oh: myös jälkeenpäin l e v i ­tetty
lentolehtisenä; Puheen - sisältö:
o.soittaa. e t t a m r . CarhniUe k a i v o s k a i .
p u a l i s t i t civat ole Vihollisia, k u t e n hari;
on -min monta kertaa kaunopuheisesti,
] selittänyt 'kaivostyöläisille; v a a n u n i -'
j ossa olevat k o m m u n i s t i t : t a r sellaiset
i lascnct;- j o t k a ovat ,vuosia taistelleet
i k a i v o s ' v o l a i s t e n - järjestämiseksi •uni-
! oon valittamatta- m i h m - poliittiseen
rpuoiuecscen he k u u l u v a t - t a i mikä on
heidän uskonnollinen vapaumuksen-
^a
; Löytämättä minkäänlaista asiallista
! .svytostä omassa Umossaan kommunis-l-
teja-i-tai .yhtenäisyyttä - a j a v i a - j ä s e n iä
I vastaan,- on .hän,.^turvautunut' kapita-;'
i i i s t i s en lehdistön ulkomaauutisten vai- •
h e i s i i n , j o t k a ovat kaikkea- perää:vail-,;
la
:: Lentolehtisessä, .jossa:- 'hänen - p u i
heensa j u l k a i s t a a n , , o n o t s i k k o ; . : -'.'Se
tapahtui Tshekkoslovakiassa ja se voi
t a p a h t u a Canadas,sui myöskin!" P u ­heensa
alkaa .han seuraavasti:
F; V a a t i k a a j a taistelkaa sen ; puolesta,
) j-ohon teillä on j u m a l a n antamat o i -
I keudet.! . T a l o u d e l l i n e n ; turvallLSuus,
t rauha j a vapaus!- Tehkaa nain j a ja
meidän ei tarvitse nähdä :Canadas.sa'
s u a mita ;tapahtui Tshekkoslovakias-
. s a ' •
I Mita m u u t e n on tapahtunut Tshek-,
i koslovakia.ssa sodan päättymisen j a lr
i kecn,?. Pankit,.vakuutuslaitokset, s u u -
j r e t monopolien omistamat tuotanto-
! l a i t o k s e t ja: h y v i n :-.suuret m a a t i l a t on:
k a n s a l l i s t e t t u . - T s h e k k o s l o v a k i a n : k a -
,. - " P u h u e s s a n i ; vii.me l a i i a m a i n a C K - | p i t ä l i s t i t ; j a suurmaanomistajat olivat
G B n aseman v a l i t v k s e l l a o s o i t i n , c t t a J .salahittoutuneet ulkomaiden kanssa
-Tshekkoslovakia pn:,otetiu kommunis^,] saadakseen t a k a i s i n entiset r i i s t o m a h -
t i en k o n t r o l l i i n maarajksellä kun dollisuutensa Kumpaa meidän t a a l la
kommunLstinen • - sisammisteri - o n ' p i t ä i s i tukea, t ä s s ä : ' a s i a s s a k a p i t a l i s -
muuttanut - entisen aemokraattisen ; t e j ä vaiko unionisteja? ; .- - .
v a l t i o n / p o l i i s i v a l t i o k s i todellisesti . j a • Samassa; puheessaan hän. näyttääk-n
i m e l l i s e s t i . . S e n jälkeen., niiden -anr .i s e e n : edes:; vahaisen; .tyoväenmieheltä.-i:näkkö / ä l k ä ä ' k u n tulee .ete-:n pa
t a m i c n tietojen mukaan, jotka ovat j k i r o a a Canadan 50- s u u r k a p i t a l i s t i a i n c u v o t t e l u t Miten ihmfella' yoi-tajtjmistaistelu.
s&a N.vt tt'cc R^''
C a r l i n , joka' tuh- v a s t a u i i i o n muk
k u n Sudbury.¥sa uskalsi- kulkea ur..-^
nappi rinnassa, kovaaanise-sti esim
Intt.vy Canadan k a i v .o s o arooi^
hyökkäykseen n u t a : unionisteja .^rl
taan. :jotka ovat: raivanneet uraa w-j
vostyolaisten uniolle;
E l mikaan ole t a l l a hef-.elia
ehntarkea kuin- uniojen yhtenais.v::
C a n a d a n rahamicsluokka- ".ate-^-
kuumeisella -kiireellä - .hyoknau ^
j a r j C i t y n e i t a tyolaisia vasiaar S:J
t o l a i s i a • t u o d a a n ; m e t s a t o i nm •.•iK^j
v o k s i i n vaikka taalla nn r .';aT«
työvoimaa. Metsatyolaisia: pn t}'','-'
mana j a monet, k a m p a t luv &.*,aan>?j
ta vasta • enSi'syksynä-.
-Punakauhun hysterian het.scrr.j"-r:
on vasta-:hyökkäysmerkki ja pasT^j
onnistuneet pakenemaan Tshekkoslo- '
v a k i a s t a : : kun. v a l t i o p o l i i s i • ; j a komis-'
s a a r i t : r y h t y i v ä t , toimimaan.- uusien
komraunistipomojen kaytos on - o l l u t
alhaisempaa j a julmempaa -Kuin- n a t -
sipetojen,; jotka: ensiksi-- hyökkäsivät
Tshekkoslovakiaan muutamia -vuosia
s i t t en ..'•
Mr.; Ralph- C a r h nm unio , k u u l uu
T s h e k k o s l o v a k i a n unioiden kanssa sai
maan Ammattijärjestöjen; M a a i l m a n ­l
i i t t o o n . : -Tshekkoslovakian' u n i o t ovat
yksimielisesti- n y k y i s e n h a l l i t u k s e n t a ­kana,
j o t en o h s r j o h d o n m u k a i s t a , että
h a n kuuntelisi; m i t a , eikä W a l l Stree­t
i n rahamiehiä,' k u t e n h a n n ä y t t - ä ä te­kevän,
-: K a i k k e i n ::ihmeellisintä:on puheensa
•rahavallan toivoa p a l k k o j e n korotusta :a.'iu-'
.Sä: kununion sisalla hetsotrt;u:-.kTW:i
t a a n ' '
; V i i m e i s t en t i e t o j en mukian
- Ralph C a r l i n eroitettu :oimes-a2n -
- 1 joitustyonsa takia. KaivoskfO-ta^-^'-''
j loiselajiksr'.: . K u i t e n k in
h a n -tanssii. rahavallan-TTrttin- m u k a an
j a . sv-yttaa tshekkoslovakialaisia: u m o - j näistä r i i t a a : k u n . pitäisi; ]:itaa
n i s t e j a kun he ovat tarttuneet lois- ma eheana kaivoskapur.li^''''!'^
e l a j i a : k u r k u i s t a k i m n i . ,: - <^-::
:;Kysymy'ttsessä olevassa radiopuhees­sa-
on taivaat j a maat sekoitettu. Pää­t
a r k o i t u s o n kuitenkin-: hyökkäys n i i - i joitusty
ta vastaan, jotka^ovat taistelleet u n i - asiamiehellä ei ole paikkaa ,-:a,^«-7?
.onyyhtenaisyyden:,puolesta- j a e r i k o i - Iäisten uniossa. - M i t ä pikemnl
s e s t i u n i o n : v a r a p r e s i d e n t t i : R e i d R o -
binsorua vastaan,- joka ; o n ; j o u t u n u t
C a n a d a n kaivoskapitahstien: hyök­käyksen
kohteeksi,
R e i d Robinson j a : m r . R a l p h ; C a r l i -
mn oma veli R. H . C a r h n , joka on
puolustanut . R o b i n s o n i a k u i n mies : j ä
t o d e l l i n e n umonisti,'. ovat suorittaneet
seuraavat loppufraasit: " J a r j e i . t y k ä a ! ! j a t r i l a i s t . v on kaivostyöläisten järjes­tään-
t y ö n a n t a j a i n : ka tyreisia-S;^,
rempi. Tama toimenpide e. ^fP"^
merkitse sita, että kai^ostjöis:^*
u n i o n sisalla olisi sellainen
k u m o l i s i . t o i v o t t a v a a - taisielussa-irempien
ehnoikeuksien,;saam'.se^->'^
o n - k u i t e n k i n askel :parempaäa,&'^
taan, — Uoti,
|ihm)iilli.I>i(Iiil)ilri(iiliilMI
ii:i«iiiminiioiiiiMmiii)tii
«"HitiitHiit,imiintiii.uni
f"WIJIilllillli|lK(tlili(iiuiltiil