1927-06-29-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
5 a M m
Sm 2 Keäkivlilda^ p;iia—Wed>, Jme 29 No. 75 —1^7
m
f
r
V
m •"*>;5i'.'i'c
Miltä Sointula näyttää toi-senkielisen
PIENI KAPPALE SUOMEA BRITISH COLOMBIAN RANNIKOLLA
Vancouverin, B. C-, *'Province"-
lebden eräässä sunnnntain name-
Tossa kirjottaa Vir^nia Johnston
kuvauksen Sointulasta j a sen suomalaisista
asukkaista. Hän katsele
© Sointiilan elämää porvarillisen
' fntcUektoaalin silmällä, mutta- siitä
huolimatta tai ehkä Juari siksi,
on hänen. Idrjotuksessaan merkillepantavia
j a mielenkiintoisia kohtia.
Hän kirjottaa seuraavasti:
Vietettyäni juhlapäivän anrinkoir
sessa Califomiassa, tunsin muuttamisen
todellista epämukavuutta,
kun koleana joulukuun päivänä saavuin
Sointulaan, Malcolm-saarella,
"B. C. Puolisoni, joka oli hakcnqt
kansakoulun opettajan paikan siellä,
«li minua laiturilla vastaanottamassa
suomalaisten miesten j a naisten
joukossa, joiden tapana on saapua
katsomaan laivoja.
Kun me saavuimme opettajan a-
«untoon — siistiin bungalow-taloon
— liavaitsin, purevasta joulukuusta
huolimatta, kuinka suuresti suomalaiset
naiset rakastavat icukkia. On
tuskin ainoatakaan kuukautta vuodessa,
etteivätko he työskentelisi
kukkatarhoissaan ja heidän kukka-istutoksensa
sisällä ovat^ erinomai-da
kaiken aikaa.
Seuraavain kuukausien aikana
minä vierailin useissa heidän taloissaan
j a aina minua kestittiin ^ kahvilla
naita rikkaimman kemian ja
hyvin leivotun kahvileivän kanssa.
Kahvi on suomalaisten .kansalllsjuo-,
maa j a sitä nautitaan kaikkina a i koina
päivällä j a illalla. He eivät
käytä valkoista leipää niin paljon
kuin me, vaan hjrvin arvokasta ko-ko-
nisuleipäa joka on seka ravitsevaa
että maukasta. .
jH© antavat erikoisen jorvon {keittiölleen,
ruokasäilldlleen ja astiain-pesuhuoneellcen,
jotka on varustettuja
nykyaikaisilla kaapeilla, sinkillä
j a juoksevalla vedellä. Joissakin
kodeissa on radio Ja piano j a k a i -
^ kissa on fonografi. Vaikka he e i vät
ole musikaalisia yleensä, niin
suomalaiset ovat kuitenkin kiintyneet
tanssiin j a musiikkiin. Heidän
^ ^^nsanlaulunsa" ovat rytmiltään
.'ja paatokseltaan ihania.
K l i n pitkälle kuin vaatetus tulee
kysymykseen, niin tytBt Ja suurin
«sa Vanhemmista naisista Sointnlas-
«a pukeutuvat melko aistikkaasti ja
enemmän nykyaikaisesti kuin voisi
otaksuakaan niin eristetyssä paikassa.
Myös miehet pukeutuvat muodin
"viime minuutin mukaan." E i
ole kysymystökään siitä, etteivätko
he olisi hyvin puettuja, sillä siellä
on k<:>rkealla tasolla oleva räätu-i
l i n l i i k e , jota kannattaa suuri osa
'ihmisistä ei ainoastaan Malcolm-saa-reUa,
monien mailien laajuu-
X della sen ympäristöllä'.
Englantilainen Eämmästyi -ja sitten
kääntyi suomalaisen tytön, joka
oli nuoren miehen mukana, puoleen.
"Mikäs on sinun nimesi?" hän k y -
säsi- "Ino" (I know — minä tiedän),
hän vastasi. "Yez, sanoi englantilainen
kävellen pois tyytymät-tdmänä,
"mutta minä en tiedä."
Asukkaat eivit ole nskonnoUUaa-teen
taipovis
Suuri osa vanhemmista asukkailta
ei ymmärrä lainkaan englannin-
~kieltä j a kun on pakotettu keskustelemaan
heistä jonkun kanssa, täytyy
se tapahtua tulkin avulla.
Malcolm-saaren asukkaista yhdek-sänkymmentäkahdeksan
prosenttia
ci ole taipuvia minkäänlaiseen us-konnollisuuteen.
Mutta jokaisena
sunnuntaina luokalle nuorempaa
polvea opetetaan voimisteluliikkeitä,
luonnonoppia ja esperantoa.
Siellä on-olemassa vusi, kuusi Jeo- l^ätesJTapaisistr
lellä. Yksi tämän haalin ominaisuuksista
on tilava, ruokailuhuone,
jonka keskellä sijaitsee suuri hevosenkengän
muotoinen .pöytä, johtaen
viereisessä huoneessa sijaitsevaan
keittiöön, jossa kaiken ruuan
valmistaminen tapahtuu. Kahvia'
mea mieatä. Häa ensin neuloi pukuja'
Pietarissa (Leningradissa) ja
sen jälkeen New Yorkisisa. , •
Terve J a h u T M kafedeksankymme-
: „ Beiucit*eniaB'Yaotias
Mr. Emil Hukkala, ennen Cana-daan
tuloaan painoi jotakin aikakausjulkaisua
Helsingissä, teki työtä*
joitakin vuosia suomalaiselle siirtokunnalle,
painaen heidän lehteaän
Sointulassa. Hänen vanha, äitinsä,
87 vuoden ikäinen, on terve j a harras,
^karstaa j a kehrää villoja (Mr.
Hukkalalla on useita lampaita farmillaan}
ja sitten kutoo. Hän ei
. , , . , .. ^~ ^ fVoi puhua sanaakaan englanninkiel-tarjoillaan
keekm kanssa n a y t o ^ n tg, ^än on myötätunnolla kiinty-väl^
ikoma 15 sentillä henkeä kohti. luterilaiseen kirkkoon, lukien
Haabn yhteydessä on snun kir- ^ ^ ^ ^ j ^ j ^ raamattua päivittäin i l -
jasto, joka on hyvin varustettu suo-'
men- j a englanninkielisillä kirjoilla,
edustaen melkein kaikkia eri aloja,
j a monta hyvin tunnettua teo&ta on
siinä olemassa, kirjastoa pidetään
ajanmukaisena Sointulan osuifskäu-paii
lahjotuksilla. Haali j a kirjasto
on hyvin valaistu omassa.laitoksessa
synnytetyllä sähkövalolla.
• Heillä ei ole olemassa kuvateat^
teriä, ja minä uskon, että he tuskin
nauttisivat minkään muunlaisista
liikkuvista kuvista -kuin heidän
ömain , suomalaisten näytelmän
silmälaseja.
; < ^ a t kiintyneet suom«DUeieen
' S u o m e n k i e l t ä puhutaan kaiken ai--
kaa ja englanninkieltä ainoastaan
silloin kun on tarpeellista, englanninkieltä
puhuville ihmisille., Soin-
^ taiassa on ainoastaan, kaksi eng-ianninkielistä
n a i s t a — - yksi iskbt-lantilainen
tyttö mennyt avioliit-
: toon suomenmaalaisen kanssa, ja
.toinen on canadalainen,; .myöskin
naimisiBsa. Minä. uskon, että ee
on osaksi kieli,^ joka eristää suoma-
; J a f s e n kansanaineksen ja tekee het-
V dät niin vähän ymmBrretyiksi Ja
^^^^ väärin arvostelluiksi/^
man saarensa ulkopuolella. Erikoisesti
naisilla on vähä rohkeutta
käyttäessään englanninkieltä, jä
muuttumattomasti he puhuvat kan-
: keasti, epävarmasti, omituisella t a valla
monine pysähdyksineen ja hyvin
rajotetuin sanoin. Se Buomalai-
. n e n nainen* jonka tapasin laituril-
; l a saapuessani, oli toidsta poikkeus.
;. Hän oli asunut suomalaisen asutuk-r
sen; i iilkopuolella englanninkieltä
pnhuvain keskuudessa vuosia j a o l i
liyvä englanninkielestä. Muutamat
"•toiset naiset^ Jotka ..osaavat koko
hyvin englanninkieltä, ovat kovin
/'omanarvontuntoisia^ kun heidät pa-
. •• kotetaan: puhumaan sitä, j a aina
• he , ta itseään sanomalla:
A VOh! Minä en voi puhu* hyvin
-englanninkieltä, suokaa minulle a n teeksi!"
On vaikeaa SM ymmär-
;. ? täm^^ emme pane pahak-
;> V semme heidän virheellistä englan-
^ ^ ^ ^ ^ ^ t u n t e v a t ran-
'^^C- ' " 'haisevansa niitä, jotka ovat pakotettuja
kuulemaan heitä.
Englanninkieltä puhuville ihmi-
S ^ m f
sille jotkut suomalaisten ristimä-
' iilmet kuulostavat-lovin omituisilta
- i a usdinp jolitavat huvittaviin sattn-
. ^anSSn. - N a o r d t a mieheltä, jonka n i -
, «nl on I7no (lausumisen tietänet),
'Icysyi englanninldelinen henkilö, n u -
»vka>V;]iänen^ pitäisi
oDa. ^ H a n erästäsi: *'Juno'*
e<S:on icnow ^ sinä tiedät). **Ei,"
^ n o i kyselijä, "minä en tiedä; sitä
Ininä iänri'halusin tietää» jnikä se
on?" -^'Hän vastaa: Weil, Juno
slyonitootr).
sofia (naista), jotka ovat kiihkeitä
sen suunnan seuraajia. Toiset
ovat selviä, materialisteja, eikä
heillä ole mitään haudantakaisen
henkisen elämän toivoa, eikä mitään
läsnäolevaa pelkoa, enempää
kuin he seuraavat jotakin määrut-tyä
johtolinjaa. Huolimatta heidän
uskonnottomuudestaan,. he
näsrttävät "toimivan suorasti", toinen
toisiaan kohtaan ja he nähtävästi
seuraavat "kultaista sääntöä"
Sointulassa yhtä paljo, ehkä enemmänkin,
kuin millään muulla paikkakunnalla
tiedän seurattavan.
Heillä on huomattava taipumu s huumoriin,
eikä. heillä ole kostonhalua
missään määrässä toisia kohtaan.
He ovat kinailevia, tietysti, mutta
aika korjaa heidän riitanpa Ja saattaa
ne harmittomasti loppuun.
Kalmisto sijaiisee lähellä Soin-tuloa
j a poistuneet «uomalaisnt lasketaan
lepoon ilman mitään uskonnollisia
seremonioita. Yksi paikka-kunnan
asukkaista puhuu haudan
partaalla. Jos vainaja elämänsä
aikana on ollut kommunistikluhin
jäsen, niin hautauksen jälkeen kaikki
menevät kaaliin j a nauttivat kahvia
ja keckiä. Monet naiset j a lapset
ottavat osaa hautajaisiin j a kantavat
suuria kukkalaitteitaj. Jotka
he laskevat vainajan haudalle. Onneksi
lapsille, he eivät näy tajuavan
tapauksen vokavuutta.
Enimmän mielenkiintoinen suomuloisten
yhteiskuntaelämässä on
heidän tapansa kylpeä. Sauna, joka
on rakennettu erilleen asuntotalosta,
käsittää' riittävän suuren
huoneen, Josta pukuhuone on erotettu.
Saunassa on scmenttilattitv
lanttopaikkoineen, josta vesi juoksee
pois, suuri umpinainen tulisija,
rakennettu sementistä ja tiilistä ja
sen yläosassa suljettavan uunin ta-paincn^
laitos. Sillä on erikoinen
savutorvi, joka . johtaa tulisijasta
katosta lävitse menevään tiilistä
j a sementistä rakennettuun savupiippuun.
Täten kaikki tulisijasta
tuleva savu menee savutorvea ylös.
Huoneen yhdellä sivulla on useita
lauteita toinen toistaan korkeam-mallOi
Lauantaiaamuna suuri valkea
viritetään tulisijaan j a sitä p i detään
palamassa iltapäivään asti,
jolloin tulisija kohennellaan huolellisesti
kunnes kaikki hiilet ovat hiipuneet
Sitten perheen jäsenet joko erikseen
tai yhdessä menevät saunaan,
pyyheliina Ja puhtaat vaatteet käsivarrellaan.
Kylpyyn kuuluu kylmän
veden heittäminen tulisijan y-läpuolella
olevalle kiukaalle (joka
näyttää uunilta), kunnes syntyy
riittävästi höyryä. He sitten nousevat
lauteille ja korkeammalle lauteelle
nouseva saa suurimman ja
puhdistavimman kuumuuden.
Saippuaa käytetään myös j a kun
hyvä määrä saippuavaahtoa on kertynyt
he hinkkaavat itseään, kunnes
ei merkkiäkään liasta ole jälella.
Sitten he heittävät ämpärillisen
lämmintä vettä toistensa päälle ja
sen jälkeen ämpärillisen kylmää
vettä.
Kylpy ~ knmneatamalla höyryssä
• itseään
Heillä on lukemattomia nippuja
oksia (Tarkottaa kai vihtoja. —
Suomentaja), joita 5'ksi toisensa
jälkeen käyttää elvyttääksccn verenkiertoa
ennen pukuhuoneeseen
astumistaan, sitten kuivatakseen i t sensä
täydellisesti pyyhinliinalla.
Minulle selittivät' hyvät asiantuntijat,
että suomalainen kylpy tuottaa
suloisen hyvinvoinnin tunteen
j a että se on paras ajateltavissa
oleva väsähtäneitten lihasten virkistäjä
i a ruumiin kipujen j a tuskien
poistaja. Minä en hemmotellut
sillä itseäni, kuitenkin haluaisin
kokeilla, sitä. Tunnustan nyt, ettei
minulla ollut rohkeutta aihen.
^Heillä on suuri yhteinen- haali,
jossa he pitävät kommunistisia ko-
He nauttivat rajattomasti jokaisesta
näytelmästään j a kestipä näytäntö
kuinka kauan tahansa, c i heidän
innostuksensa laimene.
Kaikissa heidänf näytelmissään
on "opetus", ilmotti minulle M r
Arthur Snikkar, joka on aktiivisesti
kiintynyt "kaikkiin toimintoihin"
haalissa. "Menemme salli minkään
roskan esittämistä näyttämöltä Sointulassa."
Heidän näyfbamotarpieen-sa
on huolellisesti valmistettuja ja
heidän pukunsa j a valepukunsa olisivat
kunniaksi useille näyttämöille
meidän. suuremmissakin maaseutn-kaupnngeissamtne.
He näyttävät r a kastavan
? näyttelemistä, ja siitä
huolimatta, vaikka en ymmärrä heidän
kieltään, voin nähdä kuinka
jotkut miellyttävästi luonnehtivat ci
ainoastaan miljoneeria, vaan' miyös
alas^ainunutta hylkiötä.
Hämmästelemättdmät tytöt j a naiset
näyttämöllä näyttävät ihmeelli-
Biltä, -erikpisesti s i M , kun he ovat
luonnostaan -ujoja ja levollisia, ja
kun heissä harvoin ilmenee mitään
kielevysrttä tai turhamaisuutta. Sointulassa
on kuudentoista vuotiaita
tyttöjä, jotka näyttävät arvokkaili»
Ja harkitsevilta 26 tai 30 vuoden
ikäisiltä ijaisUta.
Toukokuun ensiraäinen 'kunakin
vuotena on todellinen juhlapäivä.
Silloin haalia käytetään koko päivä
kommunistisiin tarkotuksiin. He vetävät
ylöä punaisen lipun suurin i n nostuksin
ja huyitielevat tavattomasti.
Heillä pn myös päivän kuluessa
urheilua Ja illalla heillä ,.ön
vuoden juhlanäytäntö,; jonka esittäminen
kestää joskus neljä, tai viisi
Kaikki miehet nykyään (Tämä
kirjotus on julkaistu muutama viikko
takaperin alussa mainitussa eng^
lanninkielfsessä lehdessä. — Suom.)
lukuunottamatta Mr. 3fäkelää, M r .
Hiltonia j a Mr. Andersonia, ansaitsevat
elatuksensa kalastamalla kesän
ajan ; kalakeittimöihin. Kaksi
heistä ovat työnjohtajia — yksi
Beaues'in keittimössä (Mr. Arthur
Snikkar) ja- toinen Alert Bayssä
(Mr. Alex Anderson). Talven a i kana
he työskentelevät eri tukki-känapillä,
muutamain työskennelles'
sä Beaues Covessa ja Alert Bayssä
nikkareina. 'Suurempi osa kuitenkin
jää saarella parantamaan kotejaan,
korjaamaan veneitään ja
muokkaamaan maataan. He tavallisesti
pyhittävät viikon lopun kommunistisiin
pyrkimyksiin, maaUman-tilänteen
pulmiin yleensä j a erikoisesti
heidän omaan maailmaansa.
PIDÄMME
VARASTOSSA
Kanojen mäskiä, kananruokaa, ha-lottua
maissia, täyttä maissiaj ^ ö t -
tö ~ commiiliä, oisterin kuoria, brä-niä,
- sortsia, särettyjä Ja täyttä
"Westem" kauraa, Boles No 10
kauroja, ^emenkauroja, heiniä, ol-
Ida, suolaa, 2 tähden jauhoja, lei-vosjkuhoja,
Whole Wheat jauhoja,
Grahami jauhoja, ">*7tä commiiliä
ja- • •
Purity Jauhoja
lom EdiaM
66 Elm st, E., Sudburjr
Sblettuja j a avonaisia
antoja saatavana
Puhelin 121
vHalcolm-saärella ei ole lääkäriä,
vaan melkoisen hyvänä vastikkeena
on;; Mrs. Malm vanhempi, joka on
kunnollinea sairaanhoitajatar. Tuskin
on asutuksella taloa. Johon hän
ei; flilTsi^tarvittaessa tuonut lohtua ja
apua.
' M i n ä ; oliii: Sointulassa enemmän
Yöllä j a päivällä.
Walter Looma. Sndbary.
RcM)man hävitys 1527
kuin mistään muusta huvitettu kolmen
eloisan merimiehen kertomuksista.
'He jelivat purjehtineet seitsemällä'
merellä j a olivat kolunneet
mohesia eri satamassa pallollamme.
f Suomalainen - siirtokunta perustettiin
kaksikymn^^ntäseitsemän., vuotta
takaperin j a .^rakennettiin suuri y h -
dysicnnnantalpV; jossa perheet asuivat.;
Ruoka' / valmistettiin erillään
olevassa talossa. Naiset järjestyksessä
^ottivat; huolekseen ruuan val-mistamiseh'
yuöroliaam Miehillä oli
määrätty työnsä suoritettavana, tehtävä,
mihin kukin parhaiten; soveltui.
Muutaman vuoden aikana monet
läksivät saarelta, ollen uskonnollisissa
asioissa jyrkäsiti eri mieltä (?!).
Useat heistä asettuivat asuniaän
Gibsons Landingiin ja muutamat
muuttivat Yhdysvaltoihih. Yhdyskunnan
ilmeinen hajaantuminen oli
merkkinä toisenlaisen ajan alkami-tjntm^
ennea kum se loiyuu.^^^^;^^ sesta, joka vähitellen hajotti jälelle
«lopettevat paiva,," nom^keUo nel-.jääneen joukon, siirtäen heidät ym-jän
aikana aamulla, jollom tanssi ^s^j asutuksen viettämään itsenäStä
seppelöi heidän ponnistuksensa. He elämää, jota he nyt elävät.
ovat enimmän 'hartaita ja* vilpittö.-
miä kaikissa asioissa, jotka liittyvät
"kommunismiin" j a "sien pulmiin, ja
on sanottava, etteivät he pakota kos-
Erossa toisista canadalaisista
Minä olen kirj ottanut erikoisesti
kaaäMtteitaan toisille* enempää ulkomaalaisesta ihmisjoukosta
kuin he ttintevat pahansuopaisuutta! J " " " " ' ^ " i " ölen heidät nähnyt
niitä kohtaan, jotka e i ^ t ole myö-^®'^^t tunnetaan epämääräisesti ja
tätuntoisia; heille. ; ,
; Eronneet asutukset
Sointulassa on ; suuri osuuskauppa;
osakkeita omistavat' saarelaiset.
Hinnat Q>f-at hjnrin kohtuulliset —-
enemmän kuin usealla paikkakunnalla
kauempana etelässä.
Malcolm-saiarella on kaksi muuta
asutusta - ~ yksi on Kaleva, kolmen
mailin päässä Soihtulasts[,jat toinen
Mitchell Bay, kaksitoista niailia kaukana
Sointulasta. Molemmat asu-he
ovat eristettyjä niin jiitkälle kuin
canadalaiset ovat kysymyksessä, a i van
kuin he todella olisivat Suomessa.
Minä en usko, että he kohtelevat
minua paremhun kuin ketä t a hansa
englanninkieltä; puhuima, tultaisiin
kohtelemaan. Minä varmasti
tunnfen heidän bleväh luonnostaan
riittävän ystävällisiä, sen jälkeen
kun joku on tunkeutnnuC heidän
keskuuteensa, särlden heitä erillään
pitävän kuoren plenaallä heidän
kanssaan usein toistuvassa kosketuksessa.
Kuten kaikkialla^ miehet ja
naiset huolehtivat biiista ib
Sointulassa, ja osöttavat hyvää ais-'
tukset ovat hyvin pieniä j a ne ovat
kokonaisuudessaan riippuvia' Sointu-asta,
yhteiskunnallisesti j a muuten- ,
kin. Koko saaren asukasluku on • ''"^ koettamatta • tyrkyttää toisille
rviolta 300 henkeä. ^ asioita, jotka eivät heitä koske. H e i -
Juopottelu on sangen vähäistä i*^*" kommunistiset katsomuksensa
suomalaisten keskuudessa Malcolm-)~~ P*^.* äärimmaisyyksun me-saarella.
Naisista ei yksikään juo- "^^'^ ottavat suurimman osan
pottele, ja ne muutamat miehet, l * * ^ ^ ' ^ ^ " virkistysajastaan — tosi-jotka
ryypiskelevät, eivät _käyttäydy ^ . ' ^ ^ ° " ^«^^"^ kuin uskontona,
sopimattomasti, tai yleistä harmia i . ' " ^ muuttuu vähemmän katkerak-sj-
nnyttävästi minään aikana. Niin r ' ' ™^ tulemme kosketukseen
. pitkälle kuin rikokset ovat k>-sy- l^-^^^^^^n kanssaan yksilöinä He puo-myksessä,
ovat ne tuntemattomia. eivät ole kosketuksissa uiko-
Mr. Mäkelä on päätekijä yhdys-l'^^^^^"'^" kanssa j a he hyvästi tun-kunnassa
Sointulassa. Hän on opis-J*®^"^' olevansa väärinymmärrettyjä
kellut Hfelsingin yliopistossa j a hän vaärinarvosteltuja. He haluavat
nykyään_ on suomalaisten sanoma.l e•h olin
f>Hict:vIr<:ci11Co:S 4o , T...*^'
tien avustaja. Kaikki asukkaiden
olla edistyksellisiä; j a siihen katsoen
he ovat onnistuneet,'mutta tä-keskuudessa
tapahtuvat cpäsäännöl- ™^ heidän eristäytymisensä näyt-lisyydet
ratkaistaan niinkniin hän 1**^ Pysyvältä.
Sointula on tänäpäivänä yksi kauniimmista
asutuksista ;'British -Columbian
rannikolla^ '
Lopuksi fcirjottaja;' huomauttaa,
}itä suomenkielinen ;sana S n i n ^ la
katsoo soveliaaksi j a hänen päätöksensä
saarella pidetään pätevänä.
- Siellä on veneveistämö, omistajana
ja hoitajana on Mr. John Ander-soui
jossa pussinuotta-aluksia, kala-; suomenkielinen sana Sointula
keittimöaluksia j a venheitä tehdään j^erkitsee englanninkielellä. .
suuressa määrässä.--Useita suoma-I Toverista.
laisia .miehiä on siinä työssä vuodet'
ympäriinsä.
Nuoruudessaan oli M r . Anderson
merimiehenä Suomalaisilla on luonnollinen
taipumus veneiden rakenta-n
u s e e n . M r . Hilton omistaa räätä-kouksla
ja näyttelevät suomenkie- jlinliikkeen j a käyttää apunaan koi-
S. A. CALDBICK
LakitMiaanto '
Commerce- pankin' raken&uksessai;
TIMHINS, ONT. (K)
Rooman maailmankaupungin o-vaf^
vieraat sotajoukot kahdesti tuhonneet
perinpohjin: länsigootit A -
larikin johdolla vuonna 410 ja sak-salais-
espanjalaiset keisarin Karl
•V:nnen sotilaat 1527. Viimeksimainittu
hävitys, jonka historiallisena
nimenä on Sacco di Roma (Rooman
hävitys)* ja josta näihin aikoihin on
kulunut 400 vuotta, johtui Karien
ja Rooman silloisen paavin Clemens
Vllmnen -välisestä yhteentörmäyksestä.
Maallisen vallan taholta oli
tarkoituksena paavin kurittaminen,
j a tämä. kuritus muodostui, kiitos
välikappaleen — villien maähuovien
- T - , varsin hirvittäväksi.
Toukokuun 5 p:nä 1527 oli Rooman
porttien edustalla 20,000 miestä
käsittävä keisarillinen armeija,
jonka päällikkönä^ oli ranskalainen
Bourbonin herttua, ja joka käsitti
pääasiassa saksalaisia, mutta osin
myös espanjalaisia ja italialaisia
huoveja. Armeijan sotilaat . eivät
olleet saaneet palkkaansa ja heissä
oli syntynyt "pyhän kaupungin
vallottamishimo korvatakseen vahinkonsa
ryöstöjen avulla.*^ ^—Seuraavan
päivän iltana oli -Rooma
heidän käsissään, lukuunottamatta
San Angeloa, jonne paavi oli paennut.
':
Muuan : hupvipäällikkö kirjottaa
mitä sitten seurasi::
"Toukokuun 6 paiäölemme väki-rynnäköllä';,
jdjgUojbtaneeti^ Roonian,
tappaneet noin 6,000 miestä, ryöstäneet
koko kaupungin, ottaneet
haltuumme kaiken mitä olemme
löytäneet kirkoista ja niaanpäältä,
ja polttaneet suuren' osan kaupnn-kia."
, r •
Roojnan ryöstäminen jatkui kahdeksan
päivää, kaupungin, johon
pii joka maailman kolkasta kasattu
niin suunnattomia rikkauksia.
Miehiä iskettiin -kuoliaaksi, naisia
raiskattiin, korkeiden kirkonmiesten
keskuudessa pantiin toimeen veri-näytelmiä.
Huovit kohtelivat erittäin
kovakouraisesti hienolistoa.
"Vertavaluvina ja kiedottuina
riepuihin horjuivat nämä pitkin katuja
taikka viruivat piinapenkillä
taikka palvelivat raakaa sotaväkeä
keittäjinä, tallirenkeinä Ja~yeden-
-kantajina omissa- ryöstetyissä palatseissaan."
Erään espanjalaisen silminnäkijän
mukaan näytti "pyhässä kaupungissa"
kuukauden kuluttua ryöstöistä
seuraavalta:
"Roomassa, kristinuskon pääkaupungissa,
ei soi yksikään kello, ei
.aukene yksikään kirkko, ei pidetä
ainoatakaan saarnaa; ei ole olemassa
enempää sunnuntai- kuin juhlapäiviäkään.
.Kauppiaiden rikkaat
myymälät ovat hevostalleina; ihan-nimmat
palatsit ovat autioina, monet
talot poltetut, muiden talojen
ovet Ja ikkunat särjetyt ja viety
pois; kadut' muuttuneet lantalajiksi;
ihmiset ja eläimet saavat samanlai-sen
hautauksen. Toreilla on tiheään-
pöytiä, joissa pelataan noppaa
suurista tukaattikasoista. Ilma on
täynnä herjaa. En tiedä mihin
muuhun voisin verrata tätä kuin
Jerusalemin hävitykseen. Havaitsen
tässä-jumalan oikeamielisyyden,
hänen, joka ei unohda mitään, jos
kohta hän saapuu "Tnyöhään. Roomassa
harjotettiin julkisesti kaikkia
syntejä, käytiin kauppaa pyhistä a-sioista,
palveltiin epäjumalia, oltiin
tekopyhiä ja petollisia. Niin että
yoitte hyrin uskoa, ettei^Uimä ole
tapahtunut sattumasta vaan Jumalan
tuomion kautta."
"Täten lohduttautuivat ne kristityt,
Jotka : olivat paavin vastustajia
j a kannattivat keisaria. Heistä o li
Jumala säätänyt kaikki nuo siivottomuudet.
Samalla tavalla lohdutti
kirkko kaik^alla lampaitaan maailmansodan
aikaan; sefin oli j u malan
säätämä rangaistus. Kaikki
tihutyöt, jotka ovat lähtöisin omistavista,:
ovat Jumalan säätämiä.- •
Vain alaluokkien vallanknmouk-
«et eivät ole kaikkivaltiaan jumalan
neuvonpidon tuotetta; ne ovat
isäste perkeleestä. Senvnoksi kai
niitä vastaan nostatetaankin ei a i noastaan
Saksan vaan kaikkien maiden
omistuksen palkkahuovit.
Ostakaa {larhE^amat^
Ruotsalaiset viikatteet
BANKO LAATUA
Ovat taattuja leikfcausterän kestävyydestä terävänä. Ovat
täydellisesti taattuja tehtaan tekevijoilta.
No. 5 — HEDEMORA MALLI
Leveä leikkuuterä j a tukeva selkä- Katkaisee alempaa kun
tavalliset viikatteet, ' . . . . . .-• .
S^E« ?e .5CYTHES
Na. 11 — DUTCHMAN MALLI
Ruohon ja rikkaruohon katkaisua varten. Varastettu tukevalla
.selällä joka^kestää raskasta työtä.
- " B A N K O " viikatteet ovat tehdyt kolmesta eri teräksestä,
kaksi pehmeää j a keskellä kova, jonka voi teroittaa kun partaveitsen.
. ' . •
" B A N K O " viikatteet ovat parhaat Ruotsin viikatteet. Mark-
'"kinoilla on jäljennöksiä, joten olkaa ostaessanne huolellisia saadaksenne
kuuluisia Banko viikatteita.. ;
. ^Ostakaa kauppiaaltanne taikka kirjoittakaa asiamiehelle Ca-nadaa
varten. -
20 sr NICHOLAS^S7 MONTREAL P>.Q.
J U O K A A
Lemon and Orange Smash, Goidfietd Pale Dry Ginger Ale, y.m.
hyviksi tunnettuja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaan j a huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Box 1749, 61 Birch St., N., Timmins, Ontl—T^Icf 646 J.—K. A. Merikallio
• (
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
Käydessänne Engrlehartissa tulkaa
id H. I M I and Soos"kauppaan
»
• Meillä pn täydellinen varasto ruokatavaraa,
lihaa, y.m.
Kahvia, 5 Ib. erissä 45c Ib. Tuoreita YeastCakeja. Kaademummaä.
PERUNAJAUHOJA, SOKERIA, LARDIA Y . M.
' - 1 ^ ^».»^i
Jack Seppälän Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keslriviikkona,' perjantaina js
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta yoUä.
Sprnea St. Puhelin 1107 Sudbory, Ont.
Lähellä Vapauden konMoria.
^ A R BOTTUNG VORKl
K. V. NURMI, omislajii
Box 1028 Sudhury,Ont - — Phone 946 1
VALMISTAA PARHAAT JUOMAT SUDBURYN PIIRISSÄ. \
NORTHERN C O E & WOOD CO. i
KOVAA JA PEHMETÄ KOLlA — KOKSIA
PEHMEÄÄ PUUTA
KOVAA JA ]
202 Mackey BIdg. — Puhelin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA LORNE STREET
•a«ai»*a"a*iriai>i>a>a>ai*aaa<ii>i>*»aairasii
- PUHELIN 86.
, i . e e e a « s r ^
ALGCMA SUSAM BATH
AND BOT^tLING WOR]^
146 Algoma St, South. — Port i ^ u r , Ont
—s— Suositella»»———
HÖYRY-, SUIHKU-. AMME. JA HÖYRVKAAPPIKYLPYJÄ
Auki Jok£ aridpiik keBo 1—12 VöUi
Virvotusjuomatilaukset lähetellä koliin - t i l » « « "«
' " PUHEUH 2400 N . . *
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varasto
^ raKeBgiistarpeita
. Raolcam Ja Kahvia ^
C A N A D I A N C A FE
210 ICnto St. Sudbury, Ont
^ I5hellä a Pr B . ^ « ' " ^ - g
aaaa yöviendne. ~ P^o^lS ?
Bo» 1Ä62 JOHN LEHTELÄ
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 29, 1927 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1927-06-29 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus270629 |
Description
| Title | 1927-06-29-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
5 a M m
Sm 2 Keäkivlilda^ p;iia—Wed>, Jme 29 No. 75 —1^7
m
f
r
V
m •"*>;5i'.'i'c
Miltä Sointula näyttää toi-senkielisen
PIENI KAPPALE SUOMEA BRITISH COLOMBIAN RANNIKOLLA
Vancouverin, B. C-, *'Province"-
lebden eräässä sunnnntain name-
Tossa kirjottaa Vir^nia Johnston
kuvauksen Sointulasta j a sen suomalaisista
asukkaista. Hän katsele
© Sointiilan elämää porvarillisen
' fntcUektoaalin silmällä, mutta- siitä
huolimatta tai ehkä Juari siksi,
on hänen. Idrjotuksessaan merkillepantavia
j a mielenkiintoisia kohtia.
Hän kirjottaa seuraavasti:
Vietettyäni juhlapäivän anrinkoir
sessa Califomiassa, tunsin muuttamisen
todellista epämukavuutta,
kun koleana joulukuun päivänä saavuin
Sointulaan, Malcolm-saarella,
"B. C. Puolisoni, joka oli hakcnqt
kansakoulun opettajan paikan siellä,
«li minua laiturilla vastaanottamassa
suomalaisten miesten j a naisten
joukossa, joiden tapana on saapua
katsomaan laivoja.
Kun me saavuimme opettajan a-
«untoon — siistiin bungalow-taloon
— liavaitsin, purevasta joulukuusta
huolimatta, kuinka suuresti suomalaiset
naiset rakastavat icukkia. On
tuskin ainoatakaan kuukautta vuodessa,
etteivätko he työskentelisi
kukkatarhoissaan ja heidän kukka-istutoksensa
sisällä ovat^ erinomai-da
kaiken aikaa.
Seuraavain kuukausien aikana
minä vierailin useissa heidän taloissaan
j a aina minua kestittiin ^ kahvilla
naita rikkaimman kemian ja
hyvin leivotun kahvileivän kanssa.
Kahvi on suomalaisten .kansalllsjuo-,
maa j a sitä nautitaan kaikkina a i koina
päivällä j a illalla. He eivät
käytä valkoista leipää niin paljon
kuin me, vaan hjrvin arvokasta ko-ko-
nisuleipäa joka on seka ravitsevaa
että maukasta. .
jH© antavat erikoisen jorvon {keittiölleen,
ruokasäilldlleen ja astiain-pesuhuoneellcen,
jotka on varustettuja
nykyaikaisilla kaapeilla, sinkillä
j a juoksevalla vedellä. Joissakin
kodeissa on radio Ja piano j a k a i -
^ kissa on fonografi. Vaikka he e i vät
ole musikaalisia yleensä, niin
suomalaiset ovat kuitenkin kiintyneet
tanssiin j a musiikkiin. Heidän
^ ^^nsanlaulunsa" ovat rytmiltään
.'ja paatokseltaan ihania.
K l i n pitkälle kuin vaatetus tulee
kysymykseen, niin tytBt Ja suurin
«sa Vanhemmista naisista Sointnlas-
«a pukeutuvat melko aistikkaasti ja
enemmän nykyaikaisesti kuin voisi
otaksuakaan niin eristetyssä paikassa.
Myös miehet pukeutuvat muodin
"viime minuutin mukaan." E i
ole kysymystökään siitä, etteivätko
he olisi hyvin puettuja, sillä siellä
on k<:>rkealla tasolla oleva räätu-i
l i n l i i k e , jota kannattaa suuri osa
'ihmisistä ei ainoastaan Malcolm-saa-reUa,
monien mailien laajuu-
X della sen ympäristöllä'.
Englantilainen Eämmästyi -ja sitten
kääntyi suomalaisen tytön, joka
oli nuoren miehen mukana, puoleen.
"Mikäs on sinun nimesi?" hän k y -
säsi- "Ino" (I know — minä tiedän),
hän vastasi. "Yez, sanoi englantilainen
kävellen pois tyytymät-tdmänä,
"mutta minä en tiedä."
Asukkaat eivit ole nskonnoUUaa-teen
taipovis
Suuri osa vanhemmista asukkailta
ei ymmärrä lainkaan englannin-
~kieltä j a kun on pakotettu keskustelemaan
heistä jonkun kanssa, täytyy
se tapahtua tulkin avulla.
Malcolm-saaren asukkaista yhdek-sänkymmentäkahdeksan
prosenttia
ci ole taipuvia minkäänlaiseen us-konnollisuuteen.
Mutta jokaisena
sunnuntaina luokalle nuorempaa
polvea opetetaan voimisteluliikkeitä,
luonnonoppia ja esperantoa.
Siellä on-olemassa vusi, kuusi Jeo- l^ätesJTapaisistr
lellä. Yksi tämän haalin ominaisuuksista
on tilava, ruokailuhuone,
jonka keskellä sijaitsee suuri hevosenkengän
muotoinen .pöytä, johtaen
viereisessä huoneessa sijaitsevaan
keittiöön, jossa kaiken ruuan
valmistaminen tapahtuu. Kahvia'
mea mieatä. Häa ensin neuloi pukuja'
Pietarissa (Leningradissa) ja
sen jälkeen New Yorkisisa. , •
Terve J a h u T M kafedeksankymme-
: „ Beiucit*eniaB'Yaotias
Mr. Emil Hukkala, ennen Cana-daan
tuloaan painoi jotakin aikakausjulkaisua
Helsingissä, teki työtä*
joitakin vuosia suomalaiselle siirtokunnalle,
painaen heidän lehteaän
Sointulassa. Hänen vanha, äitinsä,
87 vuoden ikäinen, on terve j a harras,
^karstaa j a kehrää villoja (Mr.
Hukkalalla on useita lampaita farmillaan}
ja sitten kutoo. Hän ei
. , , . , .. ^~ ^ fVoi puhua sanaakaan englanninkiel-tarjoillaan
keekm kanssa n a y t o ^ n tg, ^än on myötätunnolla kiinty-väl^
ikoma 15 sentillä henkeä kohti. luterilaiseen kirkkoon, lukien
Haabn yhteydessä on snun kir- ^ ^ ^ ^ j ^ j ^ raamattua päivittäin i l -
jasto, joka on hyvin varustettu suo-'
men- j a englanninkielisillä kirjoilla,
edustaen melkein kaikkia eri aloja,
j a monta hyvin tunnettua teo&ta on
siinä olemassa, kirjastoa pidetään
ajanmukaisena Sointulan osuifskäu-paii
lahjotuksilla. Haali j a kirjasto
on hyvin valaistu omassa.laitoksessa
synnytetyllä sähkövalolla.
• Heillä ei ole olemassa kuvateat^
teriä, ja minä uskon, että he tuskin
nauttisivat minkään muunlaisista
liikkuvista kuvista -kuin heidän
ömain , suomalaisten näytelmän
silmälaseja.
; < ^ a t kiintyneet suom«DUeieen
' S u o m e n k i e l t ä puhutaan kaiken ai--
kaa ja englanninkieltä ainoastaan
silloin kun on tarpeellista, englanninkieltä
puhuville ihmisille., Soin-
^ taiassa on ainoastaan, kaksi eng-ianninkielistä
n a i s t a — - yksi iskbt-lantilainen
tyttö mennyt avioliit-
: toon suomenmaalaisen kanssa, ja
.toinen on canadalainen,; .myöskin
naimisiBsa. Minä. uskon, että ee
on osaksi kieli,^ joka eristää suoma-
; J a f s e n kansanaineksen ja tekee het-
V dät niin vähän ymmBrretyiksi Ja
^^^^ väärin arvostelluiksi/^
man saarensa ulkopuolella. Erikoisesti
naisilla on vähä rohkeutta
käyttäessään englanninkieltä, jä
muuttumattomasti he puhuvat kan-
: keasti, epävarmasti, omituisella t a valla
monine pysähdyksineen ja hyvin
rajotetuin sanoin. Se Buomalai-
. n e n nainen* jonka tapasin laituril-
; l a saapuessani, oli toidsta poikkeus.
;. Hän oli asunut suomalaisen asutuk-r
sen; i iilkopuolella englanninkieltä
pnhuvain keskuudessa vuosia j a o l i
liyvä englanninkielestä. Muutamat
"•toiset naiset^ Jotka ..osaavat koko
hyvin englanninkieltä, ovat kovin
/'omanarvontuntoisia^ kun heidät pa-
. •• kotetaan: puhumaan sitä, j a aina
• he , ta itseään sanomalla:
A VOh! Minä en voi puhu* hyvin
-englanninkieltä, suokaa minulle a n teeksi!"
On vaikeaa SM ymmär-
;. ? täm^^ emme pane pahak-
;> V semme heidän virheellistä englan-
^ ^ ^ ^ ^ ^ t u n t e v a t ran-
'^^C- ' " 'haisevansa niitä, jotka ovat pakotettuja
kuulemaan heitä.
Englanninkieltä puhuville ihmi-
S ^ m f
sille jotkut suomalaisten ristimä-
' iilmet kuulostavat-lovin omituisilta
- i a usdinp jolitavat huvittaviin sattn-
. ^anSSn. - N a o r d t a mieheltä, jonka n i -
, «nl on I7no (lausumisen tietänet),
'Icysyi englanninldelinen henkilö, n u -
»vka>V;]iänen^ pitäisi
oDa. ^ H a n erästäsi: *'Juno'*
e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-06-29-02
