1927-06-29-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 4 Keskiviikkona, kesäk. 29 prnä—Wed., June 29 No. 75 — 1927 VAPAUS Ouiadaii aaomalaisen tyoväestSn ainoa linenkannattaja, i t a D C S t y y SadboryEsa, Ont, maanantaina, keskmikkona ja perjantaina. T o i m i t t a j a t : S. G, NEIL. ARVO VAARA. E^istered at the Post Office Department, Ottawa, M «ceond claas matter. • ' ' " ' • VAPAUS (Liberty)! The only organ of Finnish Workerf in Canada. Pab- Ifehed in Sudbary, Ont, cvcry Monday, Wednesday •nd Priday;_ ' ILMÖTUSHINNAT V A P A U D E S S A: työläistä. Tärkein kdcooksen paatos oli se, että järjes* tomuodon perustaksi laÄketlifn indusfrialbtinen unio-maoto. Terrori työläisiä vastaan Ensimäinen kongressi päälti seuraavan kongressin pitää 1923 vappuna Hankoussa.; Mutta tätä edellisellä helmikuulla tapalitui Hankoun rautatieunionistien joukkomurha ja Wu Pei-fun valkoisen terrorin sankarit le^flliväl liikkeen koko maan laajuiseksi. Työläisten joukkomurhat oli brittiläisten iinperialistien taholta suunniteltu ja ne myös rahastivat Wu Pei-fun joukot. Muodostetun Peking—Hankoii rautatieveikon union hajottivat mainitun kenraalin joukot, jota kuitenkin seurasi yleinen lakkoliike, Hankoun työläiset liittyen Kaimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Ävioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmautosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. SyntymäilmotukMt $1-00 kerta, $2.00 3 kertaa. , . , , . _ . , Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa, mukaan. Koko maan yleislakko näytti varmalta. Mut-t r : ; » . . . - i » , „ f . , w „ Kiitosllmotukset^ $«1i.CnO/ , jk^eprrttna.. 'ta juuri tällä hetkellä hyökkäsivät valkoisen terrorin Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu k&tosIauseelCB tai muistovärsyltä. ^ , . ^ Halataantiedot ja osoteilmotakset 50c kerta, $1.00 fcrane kertaa. , Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-attacssa, lähetettävä ilmotnshinta etukäteen. General advertising ratcs 76c per col. mch. M J - oimnm cfaarge for single inserUon 75c. The Vapaus ft the bcst advertising medium among the Finnisb Pcople in Canada. • Jos ette milloin tahansa saa vastausta emömäuteen kojeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenboitojan per- •oonallibella nimellä. J, V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. " HistoriaUineh katsaus Kiinan työväenliikkeeseen Tov. Earl Browder, joka kansainväliseen työväen edustajistoon kuuluvana toimii Kiinassa auttaakseen länsimaiden ja Kiinan työväen yhtenäisyyden rakentamista, kirjottaa Kiinan työväenliitoh puBeenjohtajan ja sihteerin selostuksien mukaan maan työväenliijckeen kehityksestä pääasiassa seuraavaa; Kiinan unionistinen liike johtaa alkunsa 1919:sta. Se kohosi sillobcn japanilaisvastaisen liikkeen yhteydessä, joka vastusti n.s. «21 ehtoa». Mukana oli enimmäkseen koulunuorisoa, mutta siihen kiintyivät työläiset, ennen kaikkea rautatietyöläiset maan keskiosassa. Liike sai tämän johdosta unionistisen liikkeen luonteen ja entiset alkeellisemmat työväenjärjestöt kehittyivät vnioiksi. Samoihin aikoihin puhkesi Shanghaissa 20,- 000 työläistä käsittävä kutomatyöläisten 'ja satamatyöläisten lakko. Nämä työläiset olivat suurimmaksi osaksi japanilaisten palkkalaisia; Samoihin aikoihin puhkesi Hongkongissa suuri metallityöläisten lakko. Näinä taistelut olivat menestyksellisiä ja ne vaikuttivat kaikkialla työväkeen ja työväenliikkeeseen innostavasti. Näinä aikoina kasvoi paikallisjärjestöjen lukumäärä erityisesti Kwantungin maakunnassa, Kantonissa "nousten unioiden lukumäärä 20:sta 100:aan y. 1919 kulues- - «a. Tätä vuolta on siis pidettävä Kiinan työväenliikkeen synlymiiviionna. ^ ^. , Laajemmat vaikutteet • JNJäi^eu paikallisten syiden ohella tuli muita laajempia vaikuttimia\>ÄUltamaan työväenliikkeen kehitystä. Sellaisiksi tulivat ennen kaikkea: Ensiksi, Venäjän vallankumous, jota useiden viikko-lehtien kautta oli järjestelmällisesti selitetty kiinalaiselle'työväestölle. Toiseksi, kohoava kansalliskumouksellinen liike, joka juuri tällöin alkoi vetää lyöväenjoukkoja riveihinsä. Kuoraintang,puolueen toimesta järjestettiin tällöin merimiesten unio. Olemassa oli myös Yhteiskunnallinen tasavallan'puolue ja monia anarkistisia ryhmiä. Poliittinen liike oli erittäin vahva Kantonissa. Kolmanneksi, ty:öläisten järjestymistä auttoi monien cnlistcn kapinaliikkeiden kokemukset, joiden häviöt osollival joukkoihin perustuvan lujan järjestön tarvetta. ISfeljänncksi, liikkeen edistymistä äitUoi Kiinan kommunistipuolueen perustaminen, joka liikkeelle antoi yhtenäisen keskusjohdon. Tätä tarkotusta varten muodosteltiin cKiinan työväenliikkeen sihteeristö», jolla r on osastonsa Kantonissa, Shanghaissa ja Hankoussa» Työväenliike, joka alkoi 1919, sai toisen valtavan kansallisen sysäyksen 1922, jolloin ensimäinen Koko Kiitian työväen kongressi pidettiin. Liike laajentui kaikin puolin huomattavasti. ytioden 1922 taistelut Mainitun vuoden valtavat taistelut kiinnostivat räa-lajicn huomiota järjestymisliildcceseen. Ensimäinen näistä oli Hongkongin merimiesten lakko, joka alkoi tammik. 12 p. ja joka kesti 56 päivää. Ennen kuin iyöläisten vaatimidcsiin suostuttiin, täytyi kaikkien Hongkongin työläisten liityä siihen, joka muodosti taistelusta yleislakon, käsittäen myöskin rautatietyöläi-seL Voittoisa taistelu oli omiaan innostamaan työläisiä Itciko maassa. v Järjestymisliäe jatkui erikoisesti rautateillä ja pian oli esim. Peking-T—Hankou linjalla 16 osastoa, käsit-lien 18,000 jäsentä. Menestyksellistä lakkoa tällä rautatiellä seurasi heti useita lakkoja useilla Keski- ja Pohjois-Kiinan rautateillä, joiden johdosta tuli 50,000 rautatietyöläistä liitetyksi mpoon. Samana vuonna järjestettiin Hupeh>maäkunnan yleinen unioiden keskusliitto, joka heti käsitti 23 ammatti-uniota Ja 35,000 jäsentä. Hunan maakuntaan järjes;- «ettiin keskusliitto heU 13,000 kaivostyöläistä käsittävän pitkän lakon jälkeen, tullen siihen heti 25 paikal-lisuniota ja 40,000 jäsentä. voimat koko painollaan työväeä vastaan. 43 työväenliikkeen johtajaa teloiltiin, satoja vangittiin ja uniolta hajotettiin kaildcialla^ Vieläpä unioille sympaattiset koulutkin sulettiin, toimivat unionistit ajettiin pob tehtaista ja rautateiltä, jos heitä eirheti ammuttu eikä pi dätetty. Tämän valkoisen terrorin ja ttiurhalöylyn ai kana hävitdttiin miltei kokonaan siihen astiset järjestöt, lukuunottamatta Kantonia, jossa uniot*K.yhä säilyivät koskemattomina. Liikkeen kohoutuminen Musta taantumus kesti 1924 syyskuuhun' Sen jäi keen liike alkoi jälleen kohoamisvaiheensa. Tammi-ku^ sBa 1925 alkoi lakkojen sarja Shan^aissa, Tsin-taossa sekä muissa kaupungeissa. Kaiidd nämä lakot olivat menestyksellisiä ja niiden kautta voitettiin takaisin työpäivä ja palkkaoloissa useita niitä asemia, mitä mustan taantumuksen puolentoista vuoden vaK koisen terrorin aikana oli.menetetty. Tällä taantumuksen valtakaudella sattuneet tapaukset tulivat nyt työväelle opctukseksf vastaisen varalta. Tänä aikana tapahtui myöskin huomattava muutos kuo-mintang- puolueen johdon kokoonpanossa,^ jotka nyt alkoivat käsittää sen suuren merkityksen, mikä työväellä Kiinan kansallisyallankumouksellisessa liikkeessä on. Joukot oppivat poliittista itsetietoisuutta ja näkivät suurien ja voimakkaiden uniojärjestöjen tarpeellisuuden. Raskaan taistelun aikana rakennettiin kansainvälisiä yhteyksiä ja Kiinan unionistit puhuivat probleemeistaan koko maailman työläisille ja Neuvos-^ toliiton ja Japanin uniot lähettivät heille sympatia-sanomia. ^ Toinen yleismaallinen työväen kongressi pidettiin vappuna 1925 Kantonissa työväenliikkeen kohoutumi-, sen merkeissä. Yli 600,000 työläistä oli edustettuna. Tässä kokouksessa muodostettiin lopullisesti Koko Kiinan työväenliilto ja sille annettiin aatteelliset perusteet ja järjestölliset muodot. Taas hallitsevat yrittivät liikettä hukuttaa verivirtoihin, pannen toimeen joukkomurhia hetimiten kokouksen jälkeen. Shanghaissa, Shankee'ssa, ja Kantonissa. Nämä tapahtuvat toukokuun lopulla ja kesäkuussa. Mutta ne muodostuivatkin nyt sytyttäviksi tulikipinöiksi ja koko maan työväki asettui taisteluun. Tätä vastaan muodostui mahtava lakkoliike erityisesti Kantonissa ja Hongkongissa, jossa viimemainitussa kaupunl^i joutui brittiläisiltä suletuksi yli vuoden ajaksi. Lakkoliikenne levisi lukemattomille paikkakunnille ja käsitti kokonaisia maakuntia. Yksin Shanghaissa liittyi näiden aikana unioi-hin yli 300,000 työläisiä, saavuttaen siellä 15 pros-palkanylennyksen. Samoin tapahtui monilla muilla paikkakunnilla. Unioihin liittyi nyt ei ainoastaan teollisuuksien työläisiä, vaan myöskin ammattityöläisiä eri aloilta.-.;/ ^..-'••/.•• ^^^^^ ^^^^^ V kehitysvaiheet Kolmas yleinen Kiinan työläisten kokous pidettiin vappuna 1926 Kantonissa. Järjestössä oli silloin 1,- 200,000 jäsentä. Liikkeen kaikista peruskysymyksistä hyväksyttiin perusteelliset päätöslausunnot. Liike on sen jälkeen kohottanut koko työväenluokan aatteellista kuin myöskin käytännöllistä elintasoa. Eniiemmin uniot eivät olleet ottaneet osaa politiikkaan,; nyt sen sijaan ne ovat muodostuneet poliittisessakin taistelussa johtaviksi tekijöiksi. Käytännölliset ja lujat yhteydet kansainvälisen t}'öväenliikkeen kanssa on muodostettu. Liike oli muodostunut todelliseksi ja pysyväiseksi voimaksi.'/ Imperialistien militarivoimat ja niiden agentit ovat senkin jälkeen yrittäneet hävittää sitä erityisesti Shanghaissa, Tietntsissä, Tsinlaossa ja Mukdehissa.- Mutta näistä yrityksistä huolimatta liike on kasvanut ja laajentunut järjestelmällistsli. Suuret tyjSläisjoukotNon voitettu unioihin ja sen kautta kumousliikkeen puolustajiksi. Kumöusarmeian hyökkäys pohjoiseen järjestettiin suuren kansallisen, lakkoliikkeen kautta, joka alkoi todcok. 30 p. Se muodosti pohjan sotilaallbille voitoille, joilla otettiin kontrolli Yangtse-laaksossa, Nan-kingissa ja Shän^aissa ja jonka tuloksena nyt hyökätään Pekingiä kohden* Kun voittoisa kumousarmeia esim. saapui Shanghaihin, olivat vallan haltuunsa ottaneet työläisten suojeluskunnJat niitä tervehtien vastassa. Nämä'hallitsivat kaupunkia työläisten uniobta ja mubta orgaaneista muodostuvan yhteisen keskusneu-voston voimilla. Tämä on lyhyt ja pintapuolinen katsaus Kiinan työväenliikkeen kehitykseen. Se osottaa seia nopeaa edistymistä. Työläisten järjestöt esittävät vaatimdöikseen A m e r i k a n suomzlalsten järjestyneiden työläisten taholta on laaditt u l u k u i s i a vastalauseita Suomen n y kyiselle noskelaishallitukselle, samaten kuin sen edeltäjillekin, niiden räikeitten vainotoimien johdosta, mitä siinä maassa on harjotettu k a i ken rehellisen ty5\-äenliikkeen n u - jertamisefcsi. On vaadittu luokka-k o s t o n U h r e i k s i joutuneitten työläis-taistelljoiden vapauttamista vanki-t3rrm£ stä; on tuomittu sikäläinen s a nanvapauden sorto sekä yhdistys- j a kokousvapauden ;— alkeellisimpain kansalaisvapauksien — riisto työväeltä;, nyt viimeksi on paheksuttu nos-keballituksen kieltoa päästämästä maahan ulkomailla ilmestyviä suomenkielisiä työväenlehtiä. i Mitä noista vastalauseista j a p a heksumisista on ollut apua? Ja mitä hyötyä niistä voidaan odottaa olevan vastaisuudessa? ^ i e t y s t i ci mitään. Noskehallitus, ehkä vielä suuremmalla nautinnolla k u i n edelliset Suomen vallanpitäjät, vain "toteaa", että onnistuipas sen taas keksiä jotakin, joka oikein käy kommunistien sapelle. Ja sitte, se viisas hallitus , ryhtyy neuvottelemaan, mitä uutta ja yhä p i r a l l i - sempaa taas voisi keksiä. Meiltä on muuan seikka jäänyt huomaamatta. Vastalauseet j a p a heksumiset vaikuttavat ainoastaan sellaisiin ihmisiin, joilla vielä on kunnian- j a oikeudentuntoa —. ei n i i h i n , :'jotka eivät "pelkää jumalaa öiyätkä häpee ihmisiä", ei semmois i i n kuin Suomen lahtareihin j a n i i den kätyreiksi antautuneihin noske-laispomoihih. M o i s i l l e olioille suunnatuissa vastalauseissa pitää olla muuta terää kuin pelkkiä sanoja. Asianmukainen vastaus Amerikan suomalaisten työväenlehtieh maasta-sulkemiseen olisi se, että meikäläiset lehtiliikkeet lopettaisivat kaiken kirjallUuudea tilaamisen Suomesta, paitsi vasemmistocosiaHstiea kastan-nukaella Mmestyvän. Ilkeimpäin l a h t a r i k i r j a i l i j a i n tuoiceita on j o tätä ennenkin kartettu, mutta "puolueetonta" porvarillisten j a noske-aisten kustannusliikkeiden julkase-maa kirjallisuutta näyttää lehtiem-me kirjavarastoissa olevan suuret miiärät, - etupäässä kaunokirjallisia teoksia, ..alkuperäisiä j a suomennoksia;- Lehtiliikkeittemme välityksellä niitä.varmaan; levitetään Amerikan suomalaisten keskuuteen melkoisen suurien summien arvosta. Olivatpa ne sisällykseltään hyviä taikka huonoja, se ei saa tässä t u l l a kuuloon. Miin välttämättöniän' tarpeellisia ne eivät missään y tapauksessa ole, ettemme varsin hyvin tulisi toimeen ilman niitä. Tämä liikeala on katkaistava, ainakin siihen asti kunnes meikäläiset sanomalehdet pääsevät vapaasti Suomen työläisten luettaviksi. I A VMAIAIISEITA sortoa, m i e l i v a l t a a ' j a siveellistä rappiota sekä näkemässä ylinnä kaiken rehentelevää pussihonsu-kukkoflua. Toinen saman luontoinen asia on siirtolaisten rahojen lähettäminen talletettaraksi SHomen~~pankkeihin. E i tarvitse pitkälti ajatella nähdäkseen, että niin pieni j a köyhä maa kuin Suomi ei mitenkään voi kestää sitä hillitöntä Icventelyä, mihin siellä nyt, näennäisen "itsenäisyyden" hurmaamina, on hullaannuttu. U s e i ta vuosia on jo eletty suorastaan tappavan verokiskonnan ja ulkomailta ketvoteltujen, huijauskorkoa kasva v a i n lainojen varassa. Taitaa, saa olla varma niiden menet- j sal^ssodan "aikana tämisestä, ainakia suurimmaksi - o-1 pros. aBuatopinta-alasta saksL Vaikka siellä joku pankki | asuntopula oUut kärkevä meiietettiin 15 n i i n ' <fa toistaiseksi ^ ' s y i s i k i n pönkillään, | pulaan Moskovassa on^vszk"!4°^°I • = . r + T r , r ^oT,^T, siTvnn ksikista " v a - tehtaiden laajennus j a se, e-tä 5-" kaupunki s u r r e t t i i n MoskovVar. ^7!" lousvuotena 1925—26 rakennenih» 64,400,000. r u p i . arvosta ssuniuK 71,000 _henknöUe, siitä Mo.i-c kaupnnkun 51,000 j a Iään'=^.T ö f ' 000 henkilöne. Talons^Tiotena' l i - jg —27 rakennetaan' 7 9 , 6 0 0 , 0 0 0 TCBL arvosta 79,000; henkilölle. Suu-e^ t a rakennustyöstä huoliniat-^ laista menoa ei saata kovin kauan jatkua, kun pohja pettää. Kaiken lisäksi on Suomi pääscmättömästi kietoutunut kapitalististen suurvaltojen sotahankkeisiin Neuvostoliittoa vastaan. Ei tarvitse olla m i kään profeetta voidakseen ennustaa, että siinä leikissä sellainen pikku nappula kuin Suomi auttamattomast i tuhotaan riippumatta siitä, kumpiko puoli lopuksi voittaa taikka häviää. Moisissa oloissa siirtolaisten säästöt -tietysti ovat erinomaisen tervetulleita heiluvalla pohjalla oleviin Suomen pankkeihin. Niistä talletuksista luvataan tavattoman hyvää korkoa (josta kuitenkin pian puoli menee veroihin), ja niillä pankki voi silti tehdä hyvää liikettä, sijot-tamalla ne rahat vielä suuremmalla korolla lahtarien "maisterivekselei-h i n " . Kun sitte nuo vekselit jäävät lunastamatta tai sattuu muuta kommellusta, menee pankki k e l l e l - leen^^^— j a tallettajien rahat menevät sen t i e n , vekseleillä eläväin lahtarien rasvoiksi. iPyllähteleehän t o sin pankkeja muuallakin — esim. kahden viime vuoden kuluessa Y h dysvalloissakin, maailman nykyään rikkäimmassa maassa, teki yhteensä 1,568 e r i pankkia vararikon — vieden mennessään monilukuisten säästäväisyyteen ja porvarillisiin säästöiaitoksiin luottaneiden työläistenkin "vanhan päivän varan". Muualla on kuitenkin se mahdollisuus olemassa, että jotkut porvarien rahanpyydystely-laitoksista . p y syvät pystyssäkin, mutta se, joka tätä nykyä rahansa Suomeen tallet-' — — •asiL. \ ; täytyy rahan' arvon, kaikista " v a - kauttamis"-keinotteIuista huolimatt a , ennemmin t a i ^ a myöhemmin rysähtää, k u n sotalaitokseen syydetään varoja yhtenä satain mfljoo-nain ryöppynä, vaikka samaUa aikaa on maatiloja tuhansittain j o k a k u l malla maata huutokaupattavana verorästeistä- Mikä valtiotalous ei tuommoisella " h o i d o l l a " keikahtaisi? , [asuntopulaa, joskin helpotusta n« Tietysti ei siihen ole mitaan sa- havaittavissa, nomista, jos täällä olevat siirtolaiset oa lähettävät rahaa Suomessa oleville perheilleen, sukulaisilleen j a t u t t a villeen. Tässä on puhe talletuksist a Suomen pankkeihin, enimmäkseen sntä varalta, että joskus tulee palattavaksi vanhaan kotimaahan n o i l l a säästöillä elämään. Eiväthän meikäläiset lehdet ole ketään kehottaneet rahojaan Suomen pänk- Työttömiä oli Moskovan läänissä huhtik. 1 p m a 2lo,000, joista a » , mattitaitoisia 26,000. Ttöttömyys johtuu siitä, että maaseudulta siirt y y väestöä. Liitot avustavat työt-tömiä jäseniään 5—15 rupi. knn kaudessa. Sosialivakuutus on taas 14—28 ruplaan- Työttömille oa järjestetty yhteisiä töitä. Työttömyys poistuu teollisuuden kehityk-k e i h i n lähettämään, ei noskelaisten sen mUkäna. Teollisuus ei ole vie-käsissä olevaan Työväen Säästö-; lä ehtinyt n i i n kohota, kuin olisi pankkiinkaan, voidaan sanoa. Mut- o l l u t toivottavaa. t a ne eivät ole siitä kieltäneetkään, ei ainakaan k y l l i n pontevasti, vaikk a ' o v a t ^'ulkaisseet omien j a m u i - Työttömyysavustusta antavat Ki-tot 6—-7 k k - , j o p a vuodenkin. Knn työttömyys on kestänyt 9 kk. kes-den ^ rahan välitysliikkeiden ilmotuk-. keytetään avustus, mutta 3 kk. kasia. Kieltää niiden olisi pitänyt, luttua taas jatketaan. Tällä välin sillä työläisissä on n i i n yksinkertai-1 avustaa sosialisen vakuutuksen huol-sia, eitä heitä hyvä kurssi j a k o r - t o . kea korko houkuttelee: "hyvä k u r s s i " , j o k a ei merkitse muuta kuin että sitä ala-arvofsempaa Suomen raha on mitä suuremman läjän sitä doll a r i l l a saa; j a "korkeaa korkoa" tarjoavat pikku säästäjille aina sellaiset epäluotettavalta pohjalla olevat rahalaitokset, joihin asioita p a remmin ymmärtävät vakavaraiset sijottajat eivät usko rahojaan. A j a t televalle ihmiselle tämä on päivänselvää, mutta jos työläiset yleensä osaisivatkin pitemmälti ajatella, ei työväki olisikaan enää monta päivää siinä yhteiskunnallisessa ose-massa missä se n y t on. Tarkotuksena tällä kirjotuksella on sanoa, että nyt o l i s i a i k a h a r k i ta, eikö Suomen ' porvaris-npskelai-selle kirjallisuudelle,' "hi^vimatkoil-l e " Suomeen j a talletuksille Suomen pankkeihin olisi annettava sama kohtelu kuin meikäläisissä piireissä jo on tötutlu antamaan suomalaisille tuppipuukoille, puolukoille j a s i lakoille — "autuaille^ muistossa". A . B. M(äkelä, "Toverissa"). heidän taloudellista asemaansa, parantavia uudbtuksia Shanghaissa työläiset toimivat erittäin aktiivisina, ja laajentavat niitä aina hallinnollisen kontrollin teol- Tässä yhteydessä täytyy huonia-uttaa, että meidän puoluelehtiemme pitäisi muutenkin selventää suhtautumistaan Lahtari-Suomeen. Niissä reheritelee toihentoistaan houkuttelevampia ilmotuksia hnvimatkoista Saomeen milloin jouluksi, milloin juhannukseksi tai muulloinkin. ; Etupäässä nämä alennetuilla hinnoilla "toimeenpantavat huvimatkat ti4tysti'^vat vain laiva-j a rautatieyhtiöitten rahanpyydyk-siä, joihin meidän" puolestamme saa tarttua kuka haluaa j a kenellä on liikaa rahaa menetettävänä. M e i - käläjsissä niitä ei ole kovin monta, j o i l l a olisi siitä kiusaa, etteivät pääsisi rahoistaan muullakin tavalla. Mutta niiden; muutamien meikäläistenkin varalta, j o i t a lehdissämme — maksua vastaan, luonnollisesti, — julkaistut ylistykset "Tuhatjärvien maan" ihanuuksista saattaisivat johdattaa kiusaulaeen, sietäisi lehden itsensä puolesta silloin tällöin huomauttaa, että Suomimatkalla joutuu muidenkin kuin kuljetus-yhtiöitten kynittäväksi. Myös Lahtarii^Suomi odottaa näitä v i e r a i l i j o i t a , odottaa vesissä suin ja silmät killellään. hiellä on heitä v a r t e n valmiina v a i k ka minkälaista M r k a i l i j a a , tarkastajaa, avustajaa, jopastajaa, peluria, varasta, pettaria, kerjäläistä. Samassa Valtuuskunta ollut tutustumassa Neuvostoliiton ammatilliseen liik-keeseen. —— Alimmat tyo palkat on lailla määrätty Valistustyötä harjotetaan erittäin suuri-piirteisesti Toukok. 27 p. tutustui Suomen edustajakokouksessa. Nämä suorit-ammattijärjestön valtuuskunta Mos- tavat työn sosiaalisen vakuutushuol- Siellä taistelivat lakoissa mejrimiehel, silkkityöläiset, postimielt^ jja.e- Siellä kuitenkin hävittiin fcaildd " muut'^paitsi merimiesten l a l ^ jonka johdosta liike •i'sai^'Takavan iskun, jääden siihen vain 20,000 jäsentä >1922 lopussa. S V : 1922 vappuna pidettiin sitte ensimäinen koko Imaaii työväen^ kongK^ jonka Kiinan työväenliikkeen .dliteeristo^oli koolle kutsunut. Edustettuna iässä ko- Jkouksessa oli 230,000 paikallisjärjestöihin kuuluvaa Ibuuslaitoksiin ulottamiseen saakka. Työläisten yksi päävaatimus on nyttemmin toteutettu,, sillä toy. Sou Cheu-lsen hoitaa hallituksen työministerin tehtäviä ja monet uniot ovat edustajiensa kautta myöskin osallistuneet rautateiden hallintoasioiden hoitoon. T—o. Juhlapäivän taida jää Vapaus ilmestymättä perjantaina ja lehden seuraava numero ilmestj-y vasta ensi maanantaina. kukkatbhkeventämis-tarko-tuksessa on järjestetty "merentakaisia Aäeraita" varten ~ isänmaallisia ja kansällbia."tilaisunksia", päästä rahoistaan.. Varsinkin Helsingissä näyttää elämä, olevan yhtä ainoaa juhlahumua, j o l l a koetetaan p e i t^ ja hetkeksi unhottaa maan todeUa epätoivoinen tilanne. Jos kenellä e i « I e erikoisen tärkeitä yksityisasioita toimitettavana, c i yhdelläkään Inokkatietoisella ja arvonsatunte^n^a ' työläisellä l u u l i si olevan halua edes käymäsOtään käydä nykyisessä Suomessa töllistelemässä lahtarien "sankaripatsaita", ihmettelemässä ihramahaisen herrasväen puUbtelua nälkäkuoleman r a joilla elävän .työtätekevän väestön hartioilla, tuntemassa joka askeleella irvistelevää: Tirkintaa, vainoa. kovan läänin ammattiliittojen neuvostoon. Neuvoston sihteeri toy. Reschetkov antoi valtuuskunnalle m.m. seuraavia tietoja: Ammattiliittojen neuvostoon kuuluu 23 l i i t toa. Perusjärjestönä tchdaskomi-teat. Virastolinjalla paikalliskomi-teat. Tehdas- ja paikalliskomiteat kokoontuvat lääniä käsittävään kokoukseen, jossa valitaan hallinto tuotannon mukaan liitolle. Liitot rakentuvat siis alhaalta ja" päättyvät eri ammattiliittojen neuvostoon. Tammikuun 1 p:nä 1927 o l i neuvostoon kuuluvissa eri liitoissa I , - 258,977 jäsentä, joista naisia 499,- 000, nuoria työntekijöitä 37,000 j a opiskelevia 49,000. Työttömänä oli samana päivänä 165,000 työläistä. Järjestymättömiä ' tuotannollisissa laitoksissa 7 prosenttia, Tehdas- j a " paikalliskomiteain palvelus tapahtuu välittömästL Tehdas- j a työpaikkakomiteoita on 7,- 000. Niiden hallinnossa 38,000 työläistä, joista naisia 9,000 j a nuö-r b o a 5,000. Nuorisoon lasketaan alle 23-vuotiaat. Edelleen on olemana verstastoimikunnat, j a monet muut alajaostot, j o t k a ovat välittömässä yhteydessä tehdaskomite-an kanssa. Aktiivisia l i i t t o j en h a l - iinnösisa 873 henkilöä, niistä naisia 180 j a nuoria 53. Työpalkat teollisessa ryhmässä o l i t ^ ä n vuoden maaliskuussa keskimäärin 79 r u p i . 50 kop. Palkkojen nousu vuoden aikana 5.1 pros. Virastojen ryhmässä Moskovassa ja läänissä 103 r u p t 4 kop. Palkkoj e n erotus johtuu virastojen työntekijäin korkeammasta ammattitaidosta. Työp^kat määrätään y h - teissopimukseUa, samoin k u i n muutk i n työehdot. E i o le mahdollisuutt a solmia huonompia palkka- j a työehtosopimuksia, kuin laki määrää. A l i n palkka on myöskin l a i l l a määrätty. Voimassaolevia sopimuksia on 7,000. Kaikkia liittojen jäseniä koskee sopimukset; samaten myösk i n järjestymättömiä. Sosiaalista . vakuutushuoltoa varten valitaan erikoiskomitea läänin lon valvonnassa. Komitean alaisena on piirikomiteat, johon jäsenet valitaan tehtaiden edustajista- E n nen vallankumousta otettiin varat vakuutushuoltoon työläisiltä, nyt sensijaan työnantajilta, olkoonpa se mikä tahansa. V. 1926 o l i vakuutuslaitoksella tuloja 129,648,000 r u p i . Tämän vuoden arvio on 154,- 000,038 rupi. Työpalkkojen mukaan tulee työn vaarojen (huollon) osalle 10—12 prosenttia. Työläiset ovat avustusoikeutettuja tästä r a hastosta työttömjryden aikana, t a paturmien sattuessa täydellisellä palkalla, saavat eläkkeitä j.n.e. M e nojen kustannusarvio kuluvalle vuodelle 49,700,000 rupi. Lisäavustust a annetaan m.m. lasten. ruokintaan-Äideille, synnytyksen johdosta jaetr tu avustus^ nousee iS,4Ö0,00Ö rupL Työttömyysrahastosta maksettiin .17i00p,000 rupL, invamdiavustuk-seen, vanhojen koteihin menot 2 5 % m i l j . Ennakkosuojelukseen, kuten esim. maidon hankintaan työpaikoille menot 5 m i l j . ruplaa. Kuolemantapauksissa maksetaan hautausapua 10—45 rupL L a i n mukaan kuuluu jokaiselle työläiselle 2 v i i k o n kesäloma^ V a a - rallbimmissa . j a epäterveellisis^ töissä 1 k k . — 1 % :kk. Nuoret työ-^ Iäiset kaikilla työialoilla saavat 1 kk. loman. Kun e i ole h u v i l a t työläisiä varten riittäneet, niin on r a kennettu yhteisiä lepokoteja. Näissä o l i 1926 v i i d en kuukanden a i kana 100,000 työläistä, n y t sidotetaan 105,000. Sairaat hoidetaan sanatoriossa yhteisvakuutuksen laskuun jä p i i hoidokkeja 1926 n o in 15,000. Kylpylaitoksissa o l i viime kesänä 4,200. Myöskin pidetään yllä yösanatoreja, joissa huonovoi-maiset saavat viettää yönsä päivätyön jälkeen.' L^enseimiä j a t a r hoja pidetään yllä. Myöskin järjestetään työläisille lainopillista avustusta työriidoissa y.m. - V . 1926 aimettiin lainopillista avustusta 260.000 työläiselle. Asuntokysymyksen hyväksi t o i m i taan. Kun maailmansodan j a k a n - Valistustyötä harjotetaan suuri-piirteisesti kahdella rintamalla. Teb-t a b s a j a konepajoissa on valistus-komiteat, punaiset nurkat, kirjasto j a luentopiirit y.m. Toinen linja o n n.s. k l u b i l i n j a , joissa ammattil i i t o t toimittavat valistustyötä. Klubeja nyt o n 233, j o i h in jäsenyys on vapaaehtoista. Jäseniä klubeissa 112,000. Klubitoimintaan ottaa osaa kaikki, tehtaan tirehtööriin saakkal Klubihuoneistoja rakennett u 4 V. aikana 27 m i l j . r. arvosta. Niissä jäseniä 50,000. On kouluja, joissa annetaan erlkoisopetusta ammatillisesta liikkeestä y.m. Lääniä käsittäviä kouluja 6, joissa opiskel i j o i t a 300. Erikoiskursseilla 640 henkilöä, Kaupunkipiirien kouluissa 1,600 j a maaseutupiirissä 800 opiskelijaa. Erikseen on ammatti-tietoisuuden syv-entämisryhmät, jotr k a käsittävät laajoja työläisjoukkoj a . . ; Käynti 'tehtaissa -Päivän kuluessa käytiin kchr.eEsa ryhmässä villakehräärnötehtaassa, karamellitehtaassa ja kaapelitehtaassa. , . Leninin Instituutti Valtuuskunta on saanut tutustua L e n i n i n instituuttiin. Tämä rakennus in tummanharmaasta graniitista j a on se tullut maksamaan 1 % m i l j . r u p l a a . , Tässä rakennuk- •sessa On koottuna kaikki Leninin käsikirjotukset, mikäli ne on voitu saada. Alkuperäiset säilj-tetään tulenkestävissä kassaholveissa. Näimme Leninin käsikirjotuksen m.m. k i r j a s t a Valtio j a vallankumous, minkä hän k i r j o t t i Helsingissä. Käsiala puhdasta, virheetöntä. Rakennuksen kirjasto-osasto on 14 kerroksinen. Rakennus, jota alotettiin rakentamaan 1924, valmistui tämlin \-uo-den tammikuussa. On olemassa lukuisa määrä työkapinetteja Leninin teosten ja kirjotusten tutkijoille. Suuressa, laboratoriossa otetaan alkuperäisistä valokuvajäljennökset Alkuperäisiä ei luovuteta tutkijoille, k i r j a s t o - s u u r i. Mainittakoon, että tänne kootaan k a i k k i , mikä ön maailmasta tavattavissa Leniniä koskevaa kirjaili-suutta. —Hänen omat kootut teoksensa käsittävät 30 nidettä ja mjT-dään ne kokonaisuudessaan koru-kansiin sidottuna 40 ruplasta. Halvempi painos 28 rupi. instituutin johtajat kertoivat puuttuvan jäljen- ; nöksen - L e n i n i n allekirjottamasta Suomen itsenäisyyden tunnustaroi-sesta- Pyysivät toimittamaan ös- . tä asiakirjasta valokuvajäljennök-s e n . ' , I n s t i t u u t i n edustaUa on suuri ^ pauden patsas, jossa pronssim lyo- c tynä.m.m. Neuvosto-Venäjän per»s-t u s l a kL / KSyDti UnbMM ja elokums*^ Valtuuskunta kävi rautatieläistea klubffiuoneistossa ja tarkastettua se p'emsteellisestL Tämän, jälkeen s i i r r y t t i i n elokuviin, katsomaan vai-laldiimousfilmiä. L i n d b e r g h i n kunniaksi New York i n ^ u p u n ^ n ^ p u o l e s t a tarjcttim u-l a l l i n e n t i i s t a i - i l t a n a Hotel Goniiso-doressa j a j o n k a sanotaan r e k o r d i n suuruudessaan e n t i^ m a l l i s e l l a o l i 3,700 henkilöä Y o r k i n hienoiministoa tietenSP-Seuraava osottaa, mitä kaikkea i ä t a r v i t t i i n . 400 pöyTää, 10.0^ l a s i a , 36,000 k-appia '^^^^ 50,000 kappaletta hoceaesmeas, 16,000 pullaa leipää, 300 voita, 12,000 palasta keekia, kalunaa soppaa, 2,000 paunaa KaJ» 1^500 paunaa hämmiä, 6,eöö P«- naa kanoja, 125 kalunaa h e ^ ^ 100 kalunaa kahvia j a « «^ ^ l ^S jääkermaa. — Tämän kaiken I j ^ in}^lfg»<?i vpronmaksajat.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 29, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-06-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270629 |
Description
Title | 1927-06-29-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva 4 Keskiviikkona, kesäk. 29 prnä—Wed., June 29 No. 75 — 1927
VAPAUS
Ouiadaii aaomalaisen tyoväestSn ainoa linenkannattaja,
i t a D C S t y y SadboryEsa, Ont, maanantaina, keskmikkona
ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G, NEIL. ARVO VAARA.
E^istered at the Post Office Department, Ottawa,
M «ceond claas matter. • ' ' " ' •
VAPAUS (Liberty)!
The only organ of Finnish Workerf in Canada. Pab-
Ifehed in Sudbary, Ont, cvcry Monday, Wednesday
•nd Priday;_ '
ILMÖTUSHINNAT V A P A U D E S S A:
työläistä. Tärkein kdcooksen paatos oli se, että järjes*
tomuodon perustaksi laÄketlifn indusfrialbtinen unio-maoto.
Terrori työläisiä vastaan
Ensimäinen kongressi päälti seuraavan kongressin
pitää 1923 vappuna Hankoussa.; Mutta tätä edellisellä
helmikuulla tapalitui Hankoun rautatieunionistien
joukkomurha ja Wu Pei-fun valkoisen terrorin sankarit
le^flliväl liikkeen koko maan laajuiseksi. Työläisten
joukkomurhat oli brittiläisten iinperialistien taholta
suunniteltu ja ne myös rahastivat Wu Pei-fun joukot.
Muodostetun Peking—Hankoii rautatieveikon union
hajottivat mainitun kenraalin joukot, jota kuitenkin
seurasi yleinen lakkoliike, Hankoun työläiset liittyen
Kaimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Ävioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmautosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäilmotukMt $1-00 kerta, $2.00 3 kertaa. , . , , . _ . ,
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa, mukaan. Koko maan yleislakko näytti varmalta. Mut-t
r : ; » . . . - i » , „ f . , w „ Kiitosllmotukset^ $«1i.CnO/ , jk^eprrttna.. 'ta juuri tällä hetkellä hyökkäsivät valkoisen terrorin
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
k&tosIauseelCB tai muistovärsyltä. ^ , .
^ Halataantiedot ja osoteilmotakset 50c kerta, $1.00
fcrane kertaa. ,
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-attacssa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertising ratcs 76c per col. mch. M J -
oimnm cfaarge for single inserUon 75c. The Vapaus
ft the bcst advertising medium among the Finnisb
Pcople in Canada. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta emömäuteen
kojeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenboitojan per-
•oonallibella nimellä.
J, V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. "
HistoriaUineh katsaus Kiinan työväenliikkeeseen
Tov. Earl Browder, joka kansainväliseen työväen
edustajistoon kuuluvana toimii Kiinassa auttaakseen
länsimaiden ja Kiinan työväen yhtenäisyyden rakentamista,
kirjottaa Kiinan työväenliitoh puBeenjohtajan
ja sihteerin selostuksien mukaan maan työväenliijckeen
kehityksestä pääasiassa seuraavaa;
Kiinan unionistinen liike johtaa alkunsa 1919:sta.
Se kohosi sillobcn japanilaisvastaisen liikkeen yhteydessä,
joka vastusti n.s. «21 ehtoa». Mukana oli enimmäkseen
koulunuorisoa, mutta siihen kiintyivät työläiset,
ennen kaikkea rautatietyöläiset maan keskiosassa.
Liike sai tämän johdosta unionistisen liikkeen luonteen
ja entiset alkeellisemmat työväenjärjestöt kehittyivät
vnioiksi. Samoihin aikoihin puhkesi Shanghaissa 20,-
000 työläistä käsittävä kutomatyöläisten 'ja satamatyöläisten
lakko. Nämä työläiset olivat suurimmaksi osaksi
japanilaisten palkkalaisia; Samoihin aikoihin puhkesi
Hongkongissa suuri metallityöläisten lakko. Näinä
taistelut olivat menestyksellisiä ja ne vaikuttivat
kaikkialla työväkeen ja työväenliikkeeseen innostavasti.
Näinä aikoina kasvoi paikallisjärjestöjen lukumäärä
erityisesti Kwantungin maakunnassa, Kantonissa "nousten
unioiden lukumäärä 20:sta 100:aan y. 1919 kulues-
- «a. Tätä vuolta on siis pidettävä Kiinan työväenliikkeen
synlymiiviionna.
^ ^. , Laajemmat vaikutteet
• JNJäi^eu paikallisten syiden ohella tuli muita laajempia
vaikuttimia\>ÄUltamaan työväenliikkeen kehitystä.
Sellaisiksi tulivat ennen kaikkea:
Ensiksi, Venäjän vallankumous, jota useiden viikko-lehtien
kautta oli järjestelmällisesti selitetty kiinalaiselle'työväestölle.
Toiseksi, kohoava kansalliskumouksellinen liike, joka
juuri tällöin alkoi vetää lyöväenjoukkoja riveihinsä.
Kuoraintang,puolueen toimesta järjestettiin tällöin merimiesten
unio. Olemassa oli myös Yhteiskunnallinen
tasavallan'puolue ja monia anarkistisia ryhmiä. Poliittinen
liike oli erittäin vahva Kantonissa.
Kolmanneksi, ty:öläisten järjestymistä auttoi monien
cnlistcn kapinaliikkeiden kokemukset, joiden häviöt
osollival joukkoihin perustuvan lujan järjestön tarvetta.
ISfeljänncksi, liikkeen edistymistä äitUoi Kiinan kommunistipuolueen
perustaminen, joka liikkeelle antoi yhtenäisen
keskusjohdon. Tätä tarkotusta varten muodosteltiin
cKiinan työväenliikkeen sihteeristö», jolla
r on osastonsa Kantonissa, Shanghaissa ja Hankoussa»
Työväenliike, joka alkoi 1919, sai toisen valtavan
kansallisen sysäyksen 1922, jolloin ensimäinen Koko
Kiitian työväen kongressi pidettiin. Liike laajentui
kaikin puolin huomattavasti.
ytioden 1922 taistelut
Mainitun vuoden valtavat taistelut kiinnostivat räa-lajicn
huomiota järjestymisliildcceseen. Ensimäinen
näistä oli Hongkongin merimiesten lakko, joka alkoi
tammik. 12 p. ja joka kesti 56 päivää. Ennen kuin
iyöläisten vaatimidcsiin suostuttiin, täytyi kaikkien
Hongkongin työläisten liityä siihen, joka muodosti
taistelusta yleislakon, käsittäen myöskin rautatietyöläi-seL
Voittoisa taistelu oli omiaan innostamaan työläisiä
Itciko maassa. v
Järjestymisliäe jatkui erikoisesti rautateillä ja pian
oli esim. Peking-T—Hankou linjalla 16 osastoa, käsit-lien
18,000 jäsentä. Menestyksellistä lakkoa tällä rautatiellä
seurasi heti useita lakkoja useilla Keski- ja
Pohjois-Kiinan rautateillä, joiden johdosta tuli 50,000
rautatietyöläistä liitetyksi mpoon.
Samana vuonna järjestettiin Hupeh>maäkunnan yleinen
unioiden keskusliitto, joka heti käsitti 23 ammatti-uniota
Ja 35,000 jäsentä. Hunan maakuntaan järjes;-
«ettiin keskusliitto heU 13,000 kaivostyöläistä käsittävän
pitkän lakon jälkeen, tullen siihen heti 25 paikal-lisuniota
ja 40,000 jäsentä.
voimat koko painollaan työväeä vastaan. 43 työväenliikkeen
johtajaa teloiltiin, satoja vangittiin ja uniolta
hajotettiin kaildcialla^ Vieläpä unioille sympaattiset
koulutkin sulettiin, toimivat unionistit ajettiin pob tehtaista
ja rautateiltä, jos heitä eirheti ammuttu eikä pi
dätetty. Tämän valkoisen terrorin ja ttiurhalöylyn ai
kana hävitdttiin miltei kokonaan siihen astiset järjestöt,
lukuunottamatta Kantonia, jossa uniot*K.yhä säilyivät
koskemattomina.
Liikkeen kohoutuminen
Musta taantumus kesti 1924 syyskuuhun' Sen jäi
keen liike alkoi jälleen kohoamisvaiheensa. Tammi-ku^
sBa 1925 alkoi lakkojen sarja Shan^aissa, Tsin-taossa
sekä muissa kaupungeissa. Kaiidd nämä lakot
olivat menestyksellisiä ja niiden kautta voitettiin takaisin
työpäivä ja palkkaoloissa useita niitä asemia,
mitä mustan taantumuksen puolentoista vuoden vaK
koisen terrorin aikana oli.menetetty.
Tällä taantumuksen valtakaudella sattuneet tapaukset
tulivat nyt työväelle opctukseksf vastaisen varalta. Tänä
aikana tapahtui myöskin huomattava muutos kuo-mintang-
puolueen johdon kokoonpanossa,^ jotka nyt
alkoivat käsittää sen suuren merkityksen, mikä työväellä
Kiinan kansallisyallankumouksellisessa liikkeessä
on. Joukot oppivat poliittista itsetietoisuutta ja näkivät
suurien ja voimakkaiden uniojärjestöjen tarpeellisuuden.
Raskaan taistelun aikana rakennettiin kansainvälisiä
yhteyksiä ja Kiinan unionistit puhuivat
probleemeistaan koko maailman työläisille ja Neuvos-^
toliiton ja Japanin uniot lähettivät heille sympatia-sanomia.
^
Toinen yleismaallinen työväen kongressi pidettiin
vappuna 1925 Kantonissa työväenliikkeen kohoutumi-,
sen merkeissä. Yli 600,000 työläistä oli edustettuna.
Tässä kokouksessa muodostettiin lopullisesti Koko Kiinan
työväenliilto ja sille annettiin aatteelliset perusteet
ja järjestölliset muodot. Taas hallitsevat yrittivät liikettä
hukuttaa verivirtoihin, pannen toimeen joukkomurhia
hetimiten kokouksen jälkeen. Shanghaissa,
Shankee'ssa, ja Kantonissa. Nämä tapahtuvat toukokuun
lopulla ja kesäkuussa. Mutta ne muodostuivatkin
nyt sytyttäviksi tulikipinöiksi ja koko maan työväki
asettui taisteluun. Tätä vastaan muodostui mahtava
lakkoliike erityisesti Kantonissa ja Hongkongissa,
jossa viimemainitussa kaupunl^i joutui brittiläisiltä suletuksi
yli vuoden ajaksi. Lakkoliikenne levisi lukemattomille
paikkakunnille ja käsitti kokonaisia maakuntia.
Yksin Shanghaissa liittyi näiden aikana unioi-hin
yli 300,000 työläisiä, saavuttaen siellä 15 pros-palkanylennyksen.
Samoin tapahtui monilla muilla
paikkakunnilla. Unioihin liittyi nyt ei ainoastaan teollisuuksien
työläisiä, vaan myöskin ammattityöläisiä eri
aloilta.-.;/ ^..-'••/.••
^^^^^ ^^^^^ V kehitysvaiheet
Kolmas yleinen Kiinan työläisten kokous pidettiin
vappuna 1926 Kantonissa. Järjestössä oli silloin 1,-
200,000 jäsentä. Liikkeen kaikista peruskysymyksistä
hyväksyttiin perusteelliset päätöslausunnot. Liike on
sen jälkeen kohottanut koko työväenluokan aatteellista
kuin myöskin käytännöllistä elintasoa. Eniiemmin
uniot eivät olleet ottaneet osaa politiikkaan,; nyt sen
sijaan ne ovat muodostuneet poliittisessakin taistelussa
johtaviksi tekijöiksi. Käytännölliset ja lujat yhteydet
kansainvälisen t}'öväenliikkeen kanssa on muodostettu.
Liike oli muodostunut todelliseksi ja pysyväiseksi voimaksi.'/
Imperialistien militarivoimat ja niiden agentit ovat
senkin jälkeen yrittäneet hävittää sitä erityisesti Shanghaissa,
Tietntsissä, Tsinlaossa ja Mukdehissa.- Mutta
näistä yrityksistä huolimatta liike on kasvanut ja laajentunut
järjestelmällistsli. Suuret tyjSläisjoukotNon
voitettu unioihin ja sen kautta kumousliikkeen puolustajiksi.
Kumöusarmeian hyökkäys pohjoiseen järjestettiin
suuren kansallisen, lakkoliikkeen kautta, joka alkoi
todcok. 30 p. Se muodosti pohjan sotilaallbille voitoille,
joilla otettiin kontrolli Yangtse-laaksossa, Nan-kingissa
ja Shän^aissa ja jonka tuloksena nyt hyökätään
Pekingiä kohden* Kun voittoisa kumousarmeia
esim. saapui Shanghaihin, olivat vallan haltuunsa ottaneet
työläisten suojeluskunnJat niitä tervehtien vastassa.
Nämä'hallitsivat kaupunkia työläisten uniobta
ja mubta orgaaneista muodostuvan yhteisen keskusneu-voston
voimilla.
Tämä on lyhyt ja pintapuolinen katsaus Kiinan työväenliikkeen
kehitykseen. Se osottaa seia nopeaa edistymistä.
Työläisten järjestöt esittävät vaatimdöikseen
A m e r i k a n suomzlalsten järjestyneiden
työläisten taholta on laaditt
u l u k u i s i a vastalauseita Suomen n y kyiselle
noskelaishallitukselle, samaten
kuin sen edeltäjillekin, niiden
räikeitten vainotoimien johdosta,
mitä siinä maassa on harjotettu k a i ken
rehellisen ty5\-äenliikkeen n u -
jertamisefcsi. On vaadittu luokka-k
o s t o n U h r e i k s i joutuneitten työläis-taistelljoiden
vapauttamista vanki-t3rrm£
stä; on tuomittu sikäläinen s a nanvapauden
sorto sekä yhdistys- j a
kokousvapauden ;— alkeellisimpain
kansalaisvapauksien — riisto työväeltä;,
nyt viimeksi on paheksuttu nos-keballituksen
kieltoa päästämästä
maahan ulkomailla ilmestyviä
suomenkielisiä työväenlehtiä. i
Mitä noista vastalauseista j a p a heksumisista
on ollut apua? Ja
mitä hyötyä niistä voidaan odottaa
olevan vastaisuudessa?
^ i e t y s t i ci mitään. Noskehallitus,
ehkä vielä suuremmalla nautinnolla
k u i n edelliset Suomen vallanpitäjät,
vain "toteaa", että onnistuipas sen
taas keksiä jotakin, joka oikein käy
kommunistien sapelle. Ja sitte, se
viisas hallitus , ryhtyy neuvottelemaan,
mitä uutta ja yhä p i r a l l i -
sempaa taas voisi keksiä.
Meiltä on muuan seikka jäänyt
huomaamatta. Vastalauseet j a p a heksumiset
vaikuttavat ainoastaan
sellaisiin ihmisiin, joilla vielä on
kunnian- j a oikeudentuntoa —. ei
n i i h i n , :'jotka eivät "pelkää jumalaa
öiyätkä häpee ihmisiä", ei semmois
i i n kuin Suomen lahtareihin j a n i i den
kätyreiksi antautuneihin noske-laispomoihih.
M o i s i l l e olioille suunnatuissa vastalauseissa
pitää olla muuta terää
kuin pelkkiä sanoja.
Asianmukainen vastaus Amerikan
suomalaisten työväenlehtieh maasta-sulkemiseen
olisi se, että meikäläiset
lehtiliikkeet lopettaisivat kaiken
kirjallUuudea tilaamisen Suomesta,
paitsi vasemmistocosiaHstiea kastan-nukaella
Mmestyvän. Ilkeimpäin
l a h t a r i k i r j a i l i j a i n tuoiceita on j o tätä
ennenkin kartettu, mutta "puolueetonta"
porvarillisten j a noske-aisten
kustannusliikkeiden julkase-maa
kirjallisuutta näyttää lehtiem-me
kirjavarastoissa olevan suuret
miiärät, - etupäässä kaunokirjallisia
teoksia, ..alkuperäisiä j a suomennoksia;-
Lehtiliikkeittemme välityksellä
niitä.varmaan; levitetään Amerikan
suomalaisten keskuuteen melkoisen
suurien summien arvosta. Olivatpa
ne sisällykseltään hyviä taikka huonoja,
se ei saa tässä t u l l a kuuloon.
Miin välttämättöniän' tarpeellisia ne
eivät missään y tapauksessa ole, ettemme
varsin hyvin tulisi toimeen
ilman niitä. Tämä liikeala on katkaistava,
ainakin siihen asti kunnes
meikäläiset sanomalehdet pääsevät
vapaasti Suomen työläisten
luettaviksi.
I A VMAIAIISEITA
sortoa, m i e l i v a l t a a ' j a siveellistä rappiota
sekä näkemässä ylinnä kaiken
rehentelevää pussihonsu-kukkoflua.
Toinen saman luontoinen asia on
siirtolaisten rahojen lähettäminen
talletettaraksi SHomen~~pankkeihin.
E i tarvitse pitkälti ajatella nähdäkseen,
että niin pieni j a köyhä maa
kuin Suomi ei mitenkään voi kestää
sitä hillitöntä Icventelyä, mihin siellä
nyt, näennäisen "itsenäisyyden"
hurmaamina, on hullaannuttu. U s e i ta
vuosia on jo eletty suorastaan
tappavan verokiskonnan ja ulkomailta
ketvoteltujen, huijauskorkoa
kasva v a i n lainojen varassa. Taitaa,
saa olla varma niiden menet- j sal^ssodan "aikana
tämisestä, ainakia suurimmaksi - o-1 pros. aBuatopinta-alasta
saksL Vaikka siellä joku pankki | asuntopula oUut kärkevä
meiietettiin 15
n i i n ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-06-29-04