Vapaus, November 19, 1926

              VAPAUS
' Canadan snoinalaisen tySväestön ainoa äänenkannattaja.
Ilmestyy SadbnzTSsa* Ont., maanantaina, keskiviikkona
|a pera antama.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ABVO VAABA.
Begistcred at the Post Office Department, Ottawa,
as eecond claas.inatter. ^ -
•VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pab-lished
in Sadbnry; Ont., every Monday,. Wednesday
uSä Fridax.
TILAUSHINNAT:
Cpnadaan yksi vk. $4.00, paoU vk. ?2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk,-756. ^„ ,
Yhdysvaltoihin ja^ Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
f 3.00 ja kolme kfe $t;75. , , ^„
Tilaaksia, joita ei seunaa raha, ei tulla lähettämään^
ygdtsi asiamiesten jpjila on takaukset.
. ILMOTUSHINNAT VAPAUÖESSA:
Naupailinotukset ?1.00 kerta, ?2.00 jtedcsi kertaa:
' Avioliittoönineno ' ilmotukset > 60c.; palstatuuma.
Nimenmuutdsilmotukset 60c kerta/ $1.00 3 kertaa.
Syritymäiltndtukset ?1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
Avioeroilmdtukset $2.00 kertaa,' $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset %2M kerta, $60e lisämaksu
kUtosIaii8eel^..tai maistpvärsyltä.
Halataantiqdot ja osoteflmotukset ,60c kerta, $1.00
kolme kertaa. ^ '
Tilapäisilmottajien ja ilmotnsakenttunrien on, vaa-dlttäessa;
lähetettävä ilmötnflfiinta- etukäteen.
^Oeneral advertising rates 75'c pei* col. inch. Mi-nimomicharge
fdt. single insertiott 75c. The Vapaue
I8''the''l)est'adverti8ing-medium among the,Finnish
P^Oldff^ in • Ganadai,^
/JosVette mijlcfin tahanda saa vastsksta ensiniäiseen
kirjeeseenne,: kirjotitakaa - uudelleen liiKkeentioifojan per^
Boonafllsella nimellä.
J. V. HANNASTO, Liikkeenhoitaja^
Minimipall^ka r - - kenen suojele­miseksi?
;
Ikäänkuin .kiinnittääkseen meidän työnantajiemme
huomiota siihen tosiasiaan, mikä ihm^^ päildca
Can^aa 6n - heille - edustajahuoneen valitsema ko- luokan-jäsenet pelk^taj ta pailuhalusta poldjuroi-mf.
p mitea» (pInr . j?i,i.u;r. Pi ;\.ui lnklakijs«su„ tt \sie.lWos,t. ukk«sPenn ^is^ttuunnnnooi^ssttaaaann:, jiooiiss-­^
" « ^ ""^^ työväenliikkeen kamiatus. Ch.ca-sa
j se'on käsitellyt Woodsw:orthin esitystä, millä par­lamentti
taltdoftimhyväksymään periaate, että työläisen
^ tulisi saada <.".': kohtuullisen.elintason ylläpitoon riit­tävän,
p a i k a t ^ » , , ' ^
ii Surifillista/ilm
: ollessa^':!^li^aa)^9ä.vl^ iloitessa
i tämän johdosta, tällainen komitea^^^ 6
toa e|ijn^^ toi;rne^tu|ii^^^^^^y^
V kahteönkyn^^eneenseitsemään ja^^^^^^
vkoösa^isämalla kun perheellinen^^ tarvitsisi kol-^
mestdjkjiniiiänestäyhdeksästä nel j äänkymmeneenseitse*
maäii^^^öllariin -viikossa eläneen kaikkein «alhaisim-
; mass^^^hyvi hyyin tunnetun ja luo-tetta^
i^^^ätuäcljanrtodistavan,; että canadalaiset olosuh­teet
tekevät ,.yli neljänkymmenen dollarin nousevan
viikköpalkan välttämättömäksi — Ja sitten kuulustelee
suureK*leöllisuusyrityksen erään osaston liikkeenhpita-^
jaa, }bka tosissaan ilmottda ei oleivan mitään merk-
'vkcjä' '^puutteesta vsellaistenkat^
.; joideil ,v keskimääräineh^ viikkopalldca ön viidentoista
' d o l l a r in kotvillai -ja' joiden keskuudesta löytyy useita
tapa^ksiat: joissa sekä perheenäiti että -isä kä}^
Mitä' on piiute? Nämä nykyaikaisen teollisuuden
>.;liukka&t ja hyvihsyötetyt apulaiset^;jotka tavallisesti
i säilyttävät, parempipalkkaiset asemansa menetelmäyh-
^ distelmällä, mihin sisältyyj^heitä ylempänä olevien pok-kuroioiincn
ja sydäntäsärkevä työläisten riistäminen,
lisääi^ällä/vähä vauhtia tässä, ottamalla sentin pois
.:^maksusta'^, tuolla J^gapenia >Ja
: Ajniehen kadulle . - ^ 'siksi kunnes he taas alentavat ty-
: ;tönki%palkkaa ¥^ mitä he välittävät siitä, mitä sisäl­tyy
puutteeseen? Heille! työläinen on lehmä. Mahdol-
:Iisesti'' vähemmän arvoinen ja helpommin. saatavissa
; oleva;; mutta kuitenkin sellainen olio, joka elää vain
' tullakseen' lypsetyksi.
' E i v ä t k ä Canadian Gottons-yhtiön myllyt ole ainoat,
Joissa tällaiset palkat vallitsevat. Tuhannet työläiset
kautta' Canadan, niin isoissa kuin pienissäkin kaupun-
1 göissa, työskentelevät yhdeksän, kymmenen ja useam-
.piakin tunteja päivässä viidellätoista dollarilla viikko.
• N i i n , - j a vähemmälläkin!
V ; ! Ontarion minimipalkkalautakunnan puheenjohtaja
; o s o t t i '.todistuksessaan hyvin sehfästi minkä verran tä­mä
^lautakunta «huolehtii» työläbten • parhaasta. Mini-
. : mipaflcan ei tulisi missään tapauksessa^kohottaa tuotan-itokystannuksia,
lausui tämä työläist/ttöjen suojelija;
; sen luHsi tämän asemesta tähdätä epäyhteiskunnalli-sesti:
alhaisten palkkojen poistamiseen ja kohtuullisia
palkkoja "maksavien työnantajien suojelemiseen niitä
vastaan, jotka maksaisivat alhaisempia palkkoja.
: Tuo on ero lautakunnan ja lain avulla saadun mini­mipalkan
ja sen minimipalkan välillä, minkä meidän
; tulisi voittaa Järjestetyillä voimillamme. Sellainen
palkka ainakin riittäisi meidän siedettävään ylläpi­toomme
ja saattaisi meidät kykeneviksi käyttämään
vapaa-aikamme edes jossakin määrin edullisesti. Multa
lain takaama minimipalkka sen sijaan tähtää viiden­toista,
dollarin viikkopalkkoja maksavan Canadian Got­tons-
yhtiön suojelemiseen niitä työnantajia vastaan, jot­ka
maksaisivat «epäyhteiskunnallisesti» alhaisia palk­koja.
Chicagon työ]äi|ten mielenosotus
rumanialaista valkoterroria .
vastaan
Anierikalaisen veljespuolueemme pää-ääÄenkannatta-ja
Daily VVorker onnittelee, niitä Giiieagon -työläisiä-
• jo{Jca ottivat osaa viiirie - lauantaina tosirteeupantuun
inielenosolukseen kuningatar Marian eduslaTtiiaa ;;^ruma-
-nialKi.sta terroria vastatm; •
; : N c työläiset, jotka sunnunlai-aamuna parantelivat
ruhjotulta päitään, joita, he edellisenä iltana 'urhoolli­sesti
ja, uhmaten kantoivat pormestari Deverin'^ sinitak­kien:
(väkivaltaisista hyökkäyksistä : huolimatta,^ eivät
mahdollisestiJ^tä^sin käsittäneet yrityksensä 'laajakan­toista
merkityfetä, lausuu lehti. He tiesivät^ että oli
välttämätöntä protesteerata Chicagon omistavan luo*
kan ja-sen virallisten I^ccijain, poHtikoitsijain, imarr
teluja ja pokjkuroimisiavvastaan. He tiesivät tekevänsä
palveluksen Chicagon ja,koko maailman työväenluokal­le
nostamalla kuningat^^ Marian -edessä, tämän ol­lessa
yleisen huomion keskipisteenä, kysymyksen ru-manialaisen
harvainvallan harjottamisla hillittömistä
raakuuksista.
Onnitellessaan näitä työläisiä tahtoo .Daily Wo'rker
sanoa heille mitä heidän mielenosotuksensa merkitsi
ja uskoo, että he tulevat pitämään. lauantaisen. työnsä
tuloksia enenemän kuin riittävänä palkkiona siitä väki­valtaisuudesta,
minkä uhreiksi he joutaivat.
' Kaikkien uutistoimistojen kiautta kulkee tieto lauan­tain
tapahtumista. . Kertomus tuosta rohkeasta mielen-osotuksesta
tulee miljoonien työläisten luettavaksi. Me
tiedämme, .etteivät: Yhdysvaltain työläiset halua' ottaa
osaa niihin kuninkuudelle osotettuihin kumarruksiin,
joita tämän maan hallitseva luokka tekee. Me; myös
tiedämme, että kun työläiset saavat, tietää välkoterro-ristaRumaniassa
ja 'häpeällisistä L<sa^^ Cotzo-fanestissa,
niin he myös .liittyvät siihen vastenniie1i<r
syyteerii mitä näihin ^^ioihin jo tutustun^/työläiset
tuntevat. Ja nyt he tietävät.
Mutta kaikkein tärkeintä on se tosiasia, että työläiset
je^ talonjpoJat Rumaniassa-^kuulevat Chicagon työläis­ten
ajavan heidän/asiaansa. Tämä kansainvälisen so­lidaarisuuden
naytig^ttftcfe^rohkaisemaan heitä taistelus­saan
> itsevaltiutta ^vastaan ja terästämään heitä lopul­lista
ja: nopeasti-^ lähenevää taistelua, varten sortajiensa
ja'^kiduttajien$a; harvainvallan poistamiseksi, vallan,
minkä; elävänä symboolina kuningatar Maria nykyään
on täsää maassa. ' ' '
Niillä työläisillä. Jotka kantoivat korkealla voima-lauseita,
.joilla v^paljastettiin .miten rumanialainen itse­valtius
kohtereeRumaniah työläisiä ja miten omista­van
luokan jäsenet pelkästä'! kilpailuhalusta pokkuroi-gon
työläiset olivat; y^itenäisia tässä kysymyksessä, mika
selviää siitä tosiasiasta, että - Chicagon työväenliitto .yk­simielisesti
hyväksyi päätöslauselman, jossa tuomittiin
terrorikuningattarelle osötettu vieraanvaraisuns ja vaa­dittiin
hänen maansa vankiloissa olevien 2,500 poliit­tisen;
vangin vapauttamista. Useat mifelenosottajien
kantamista voimalauseista oli lainattu työväenliiton
päätöslauselmasta. Tällainen yhtenäisyys 'kysymykses­sä^':
jonka^ suhteen koko työväenluokan mielipiteitä esi­tetään
yksityisesti tai julkisesti, on todellinen apu - ty^i-'
väenliikkeelle. Ne työläiset, jotka antoivat kuningat­tarelle
hänen saamansa odottamattoman cvastaanotpn»
Chicagossa,' tekivät. t$män kysymyksen eläväksi todel­lisuudeksi.
Kuningatar ei ole vielä Jättänyt tätä maata. Vaikka
ae tulee hänelle yhä epämukavanunaksi joka päivä,
tullaan hänen kuljeskeluaan nähtävästi -jatkamaan, kun­nes
hän purjehtii New Yorkin ^lamasta johonkin ai­kaan
ensi kuussa. ' ^
Näiden .solidaarisuudenosotusten täytyy 'Jatkua: Chi-:,
cagon työläiset ovat/ antaneet oivan-.jiäytteen niiden
järjestämisestä, lausuu lehti lopuksi.
Kiinan imperialistisen kuristuksen
historiaa
• Nykyisen tilanteen- valaisemiseksi Kiinassa "on pai­kallaan
luoda katsaus rulkomaiden sekaantumisiin maas­sa
aina ^vuodesta 1635 lähtien.
Mainittuna vuonna vaali Englannin kuningas kau-'
pankäyntioikeutta Kiinassa.:.
1830. Englannin lähettiläs vaatii opiumituontioi •
keutta Kiinassa.
1836. .Englantilaiset tuottavat maahan laittomasti
20,000 kollia opiumia.
1839. Englantilaiset julistavat maata vastaan" sodan
pakottaakseen sen ottamaan vastaan opiumia. ^
1841.; Hongkong riistetään, Kiinalta 21 miljoonan
dollarin sotakorvauksen kera, mistä' 6 miljoonaa dol­laria
on hävitetyn opiumin korvausta.
1856. Englanti alkaa uuden sodan laillistiittaak-seen
opiuminmyynnin ja pakottaakseen Kiinan^ avaa­maan
satamansa ulkomaiselle kaupalle.
1860. Englantilais-ranskalainen armeia miehittää
Pekingin. Kiina myöntyy Victoria-saaren miehityk­seen.
A^ahingonkorvausta: 800 /miljoonaa taelia Rans­kalle
ja 10 milj. puntaa Englannille.
1874. Japani hyökkää Kiinaa vastaan. Kiinan on
luovuttava Formosa-saaresta, mistä tulee japanilainen
äiirtomaa. Sotakorvausta 150 miljoonaa taelia.
1876. Sota Venäjän kanssa. Aluemiehitys ja va-
Iiingonkor\'ausla 900 miljoonaa ruplaa.
'1878. Uusi sota Englannin kanssa. Kiinan on
myönnettävä Englannille, erikoisoikeus eräisiin aluei-hinsa
'ja 29 miljoonan laelin valiingonkor\-aus.
1885. Ranska hyökkää.' Kiinan on luovuttava oi­keudestaan
Annamiin, josta tulee Ranskan siirtomaa.
1895, Japani hyökkää. Kiina luopuu Koreasta,
mistä tulee'japanilainen siirtomaa. Japani saa 20 mil­joonaa
taelia vahingonkorvausta.
1895. Venäjä, Ranska ja Saksa hyökkäävät. Kiina
myöntää niille oikeuden rakentaa rautateitä. Kiina
suorittaa vahingonkorvausta 3 miljoonaa taeliä-
1897.. Saksa hyökkää. Valtaa Veihaivein.
1898. Ranska hyökkää. Saa oikeuden perustaa Icn-nätinascman
etelä-Kiinaan.-
190». ; Englannin, Venäjän, Saksan, Ranskim, Yh­dysvaltain.
Italian, Itävallan ja Japanin aseellinen
hyökkäys' (boksarikapina), Myönnytys: ulkomaisia
joukkoja inajoletaanPekingiin ja tärkeimpiin satamiin.
Valnngonkorvausla '150 miljoonaa taelia.
Maaihnahsodan jälkeen ovat impcriali;5lil korvan­neet
avoimen ja aseellisen rosvovaltansa verhotulla ja
diplomaattisella. Ne rosvoavat Kiinaa diplomatian
viheriän pöydän ääressä ja pettävät sitä sopimuksilla.
1919. Versaillessopimuksen nojalla siirtyvät kaikki
Saksan konscssionit Kiinassa japanilaisille, vaikka Kii­na
oli liitossa ententen kanssa!
Saii!tSfe.Marieniiidiä
Port Arthuria Jakkolslsten by-vaksx
pidetystä iltamasta oli ollut
tuloja $83.S5.. Tämä iltama o l i jär­jestetty
yhteisesti s. järjestön,
T. a. kannatusrenkaan, ukrainalais­ten
ja italialaisten kesken. Ohjel­maa
siitä huolimatta suorittivat a i ­noastaan
suomalaiset toverit. ^
.Venäjän vallankumonksen muisto-jnhlaa
vietettiin t.k. 7 p. s. järjes­tön
haalilla yhdessä ukrainalaisten
kanssa!.
Bahallinen tulos tästä illasta oli
17 dollarin vaiheilla, joka summa
Inöyutettiin Workerin avustuskas­saan.
JTalevIa hnveja. KolijuUat/^on
osaston johtokunta--päättänyt ^pitää.
J u h l i a valmistamaan, yhdessä huvi-toimikunnan
j a toisten alasenrojen
kanssa, : v a l i t t i in . kolme henkilöä;
Luulenpa niistä juhlista tulevan a i -
vaTi eriköiset,> koska semmoisia ei
täällä ole koakaan .ennen pidetty.
Ajasta, milloin: ne' > pidetään, kuu­lette
. tuonnempana;.
Workerin h j ^ k s i on keskuskomi­tea
päättänyt pitää iltaman 9 jiäi-vänä
joulukuuta. ••• Tähän toivotaan
myös ukrainalaisten osanottoa.. -
.Koko kolmiyhteys, nimittäin nais­jaosto,
nuorisoliitto j a pipneerijärr-jestönuoret,
'on: päättänyt- pitää yli^^
teisen iltaman.ibk. 27 p . Vöinpä sanoa
j o näin etukäteen, että täsfä illasta
muodostuu harvinaisen arvokas t i ­laisuus.:
Ohjelmaa suorittavat-pienet
ja i suuret. ^ 'Kaksi näytöskappaletta
tullaan esittämään, joista yhden
esittävät .'aikuiset j a toisen " lapset.
Silloin on paikkakuntalaisilla t i l a i ­suus
viettää yhden arvokkaan tilair-suuden.
Pitäkääpä tämä mieles­sänne.
Sisäänpääsy; 25 j a ' 3 5 sent­tiä
aikuisilta j a 10—^16 ikävuoteen
10 sejittiä.
Sanomalehtiasiapileaten raportit,
j o t k a esitettiin -suomalaisen järjes­tön
kokoukselle, osottivat. seuraa­vaa:
• H ; Heinonen tehnyt liikettä
$14.35, V i Lehti $49.71 j a ilmotus-asiamies
O. Laahanen '$16.96. Ko­kouksessa
lausuttiin toivomus, että
k a i k k i ne asiamiehet, j o i l l a ' on tä­män
osaston . takaus, lähettäisivät
kuukausiraportin^- -osastonr-'työkoko­ukselle.
• • >
'Erkki Paron hyväksi kerätystä'
avustuksesta, jäännös $82.50 on lä­hetetty
Suomeen, ollen summa suo­menmarkoissa
^yhteensä 3,231i :
Ennen Puron • Suomeen lähettä­m
i s t ä o n hänelle «stettn erinäistS
vaatetustavaraa, \ j p k a on maksettu
kerätystä varoista,' joten tuo yllä-,
mainittu;summa.^oh jäännös.
Eläviäkttvxa esittää näytehnäseu-ra
jouluk. 4 päivä. : Pitäkää mie­lessänne.
Montrealiiiiiiitisia
.Yhdet kesäjuhlat on pantu toi­meen
tämän kesän aikana erään
virolaisen • toverin farmilla. Osan­otto
j u h l i i n oli oikein runsas,
Saiumrieslca& on myös saatu. To­veri
Hill kä-vää puhumassa lauan­taina
& päivä tätä kuuta, selostaen
Venäjän oloista, Ä K u u l i j o i t a oli ke-:
rääntynyt oikein runsaslukuisesti
tähän suomalaiseen asutukseen näh­den.
. " ^ -
Joku aika sitte, täällä oli sanan-rieskaa
jakamassa ^ sosialidemokraat­t
i ' Tigert Torontosta, vaan ' kovin
näyt^vät : täinän paikkakunnan to­verit
olevan e r i mieltä. : Sellaisetkin^
jotka eivät kuulu meidän puöluee-sieen,
väittelivät kovin Tigertin
mielipiteitä vastaan. ". -
Työoloista täältä voi sanoa, että'
kanavatyöt ovat kohtapuoliin kaikki
tehty tänä syksynä, joten nuoret
miehet j a osa perheellisiäkin ' bn
joutunut- muuttamaan pois muualle
käsivarsiaan ' kaupalle.
Osa suomalaisista .nykyään l^önrL
tää eräässä kirvestefetaftssa,-vaan ei
kuulu olevan; kehoitevV ^työmaa:
pienet • palkat j a ; vaaralllneA'. työ-
Jos -vuosia työntää siellä;>on varma,
että keuhkot • ovat pilalla siitä pai*-
josta teräksen pölystä,' j o t a joutu­vat
hengittämään. :, ,;
'Minkäänlaista nnioa -ei ole'- tällä
työmaalla. E i myös muillakaan. työ­aloilla
täällä ole järjestöjäi joten
tämä on toiskielisistäkin pimempiä
perukoita. On siis varsin nimensä
veroinen. pyhä Katariina,. . K i r k k o ja
täällä -kuuluu olevan noin viitisen­kymmentä.
< Vaarallista touhua..- On todettu
että Yhdysvaltain puolella' on ny­kyään
vankiloissa paljo sellaisia
suomalaisia/ jotka ovat agenttien
avustamana menneet Niagara Pall-silta
y l i rajan. >Nämä ystävälliset
agentit kuulemma ilmottavat aina,
viranomaisille V Yhdysvaltain • puolel­la,
että • taasen on varkain r'ajan
yli pyrkijöitä tulossa. Ja h i in pian
kuin moisten agenttien ohjaamat
henkilöt pääsevät Yhdysvaltain puo­lelle,
joutuvat he heti kiinni j a van­kilaan.
On w siis melko vaarahista-touhua
lyöttäjrtyä moisten avusta-j
a in kplkkaan.' — Valittu.
ovat valkoisen Suomen .keinotteli-1* v.
j o i t a , jotka ovat hyvinä luuloissa
tänne tulleet, mutta monikin suu­resti
erehtynyt.
. Suomalainen pallc-^msmac*.' p i ­täjä,'
j o k a on laonia vuosia tehnyt
liikettä j a j o k a ori melfle työläisille
ollut turmiota taottava, joutui
eräänä aamuna- omien kasvattiensa
pahoinpitelyn alaiseksi. Ryöstötar-kotuksessa
löivät • mainittua:'. pallo-ruuman
pitäjää hyvin pahoin,
Samalta mieheltä on upeasti viety
rahoja, mutta koskaan niistä ei ole
enempää puhuttu j a : ehkä ei sen
laatuisiin asioihin virkakunta* halua-,
kaan käydä käsikaj sillä he tuntea
vat sen talon toiminnan.
Siihen puoleen, ovatko palloruu-.
mat, edistyksen vai sen estämisen»
välikappaleitär^^pitäisi - meidän k i i n -
iiittää -huoiniöta,-'silIä'' niissä toimin­nan
: tuntee jokainen.
, ''Tapaturmia tapahtuu kaivannois­sa
j a n i i t t en ympärillä useasti. V i i ­me
viikolla louldcaantui yksi suo­malainen
ollessaan kaivannbnpäallä
rakennustöissä.
ROUYNr QUE.
T I M M I N 5 . O N T . .
Rakenuus- ja katu jenlaittotöita
täällä on ollut kuluneen kesän a i -
•kaiia - koko runsaasti,.-' verrattuna^
edelliseen kesään. Rakennustöitä
on vieläkin käynnissä jonkinverran
ja näyttää niitä .jäävän vähän tal­veksikin
työnalle<
Vaikka työmaita on ollut koko
runsaasti, niin huononlaista on ol­lut
käsivarsien kaupaksi saanti;
työvoimaa, on näet ollut aina kaik­k
i i n töihin tarjolla y l i tarpeen. Pal­kat
• ovat aputöissä 35 senttiä tun­nissa*
j a jossakin harvassa työ-maassa
40 senttiä.
Melkein kaikilla suuremmilla r a ­kennuksilla
on nykyisin kirvesmies­ten
työt union käsissä, joten niissä
on palkat 75 senttiä tunnista.
Tuo aputyöläisten palkkataso on
täällä sellainen, että yksinäinen
mies sillä elää juuri silloin 'kuin
on työssä, mutta perheelliset apu-työläiset
joutuvat:nykyisillä palkoil-:
la työtä tehdessään näkemään a i ­van
suoranaista nälkää.
Venäjän vallankumouksen -vuosi
juhlaa vietettiin täällä Prince Art-^
hur haalilla. Juhla oli - kaikkien
täällä olevien kommunisti järjestöjen
yhteinen. Haali oli aivan täynnä
ihmisiä,; ollen siinä läsnä 7 5 0 - ^ 00
henkilöä.
Tästä alkaen on Vapaudessa i l -
motns osastomme kokouksista, jo­ten
kaikki ne, jotka tahtovat l i i t ­tyä
osastoomme, näkevät -että mil­loin
ja missä pidetään kokoukset,
joissa voipi liittyä jäseneksi. ;
• • ' • • —r- SS .
Veuäjan vallankumouksen : vuosi­juhlaa
vietettiin täällä Timminsissä-kin,
-mutta hyvin heikoin merkein.
Haalille oli järjestetty vapaa t i l a i ­suus,
johon yleisöä o l i saapunut Vä­häni
• n o in 140 suomalaista; • Hekin
pettyivät,;, sillä he luiilivat ohjel­man
j a muun suhteen juhlat parem­miksi.
- —
'Aikaisempiin vuosiin verraten on
menty alas tässäkin suhteessa. E n ­nen
oli täällä vappuna j a Venäjän
vallankumousvuosipäivänä suuria
j u h l i a , jotka suoritettiin kansainvä­lisesti,
toimittamalla, ohjelma mo­nella
kielellä. Ne tilaisuudet teki­vät
.läsnäoleviin valtavan vaikutuk­sen.'-..'•
On menty siinä -suhteessa taakse­päin,
, että von sivuutettu suurempien
juhlien ..viettäminen. : . E n tarketa
niillä muuta kuin, että ne olisivat
soveliaita työläisten valistus- j a ko-koamistjlaisuuksia.
Täällä järjestettiin- näytäntömat-ka
samana päivänä naapurikylään
ja sillä estettiin heidänkin juhli­misensa.
Jos kappale olisi ollut
tilaisuutta vastaava, niin olisi se
ollut paikallaan, mutta koska' sen
sisällöllä ei voitu korvata päivän
merkitystä, niin koko matka ei voi­nut
olla muuta kuin tavallinen näy-telmävierailu.
Tämänlaatuisia virheitä olisi koe­tettava
välttää. Ne ovat tosin pie­niä,
mutta kuitenkin ne muodosta­vat
kokonaisuuden puolucasiain kä­sittelyssä.
VtTyöt ...paikkakunnallamme - a l -
kayat vähenemään.. Ympäristön
"Rrospekki''-työt ovat loppuneet ja
paikallinen kaivantokin on vähentä­nyt
^ työvoimaa. Monen työläisen
on 'siis nostettava reppu selkään ja
lähdettävä luomaan kultaa- metsä-ruhtinaitten
pohjattomaan kukka­roon.
: - • •.
...Nsrt täältäkin lähteville sekatyö­läisille,
jotka useimmat olette kesän
raataneet ilman järjestäytymisen
ajatteluakaan täällä, j a kuitenkin
tunteneet olonne sietämättömäksi,,
tahtoisin tehdä pikku; huomautuk­sen
ja se o l i s i : Muutettuanne työ­alaa
mikä minnekin, ehkäpä moni
.Ointärionkin metsäkämp$cöille, muut­takaa
myöskin mieltänne järjestäy­tymisen
Hyväksi. Sillä hiljan käy-j
:; Liverpooliin
Marrask. 26 Montclare
SAINT ^JOHN'ISTA
Liverpoliin ,
»Jouluk. 7 Montroyal
Jouluk. 11, Tammik. 7 Metagama !J?«J"K-' H ' ! ^ " ^ 14 Montcalm
Vouluk. 23, Tammik.,21 Montnairn
Joulnkuun 31 .,, Montclare
Cherbourgiin—Southamptonini
' Andwerpeniin
Jouluk- 1, Tammik. 27 Melita^
Jouluk. ?15 ..i . Minnedosa
* B e l f a s t in kauttai
i^Greenoddn kautta.
Taatusti hyviä
IHANNE
sekä
HAAPAVEDEN MALLIA
puun värille_ kiilloitettuja tai koko­naan
tervatulta, joka on tilattaessa
otettava huomioon;
- J H i n n a t : ;
9 jalan o .„,.„.....,. $10.50 .
8% jalan" ..,...,.„„,... 10.00
Eri paikkakimnilta
S T . C A T H A R I N E S , ' O N T .
TäHIIu on pieni osasto, joka ny­kyään
toimii ryhmänä, > Kokoukset
pidetään säännöllifesti, vään muu
toiminta ei ole tullut kysymykseen,
sillä ei ole haalia missä toimisi.
Yhdet kukkailtamat on saatu toi­meen"
ukrainalaisten haalilla. Ja
olisihan siellä voitu toimia edel­leenkin,
vaan ikävä / sattuma tuli
esteeksi, sillä haali paloi tässä taan­noin.
Osuuskaupasta, josta on jo täällä
puhuttu kauan, on nyt tullut tosi.
Nyt saamme ostaa tavaraa omasta
kaupasta. Kannatus näyttääkin ole­van
hyvä. Nyt olisi yhteisymmär­ryksellä
koetettava viedä sitä eteen-''
päin.
Osuuskaupalla on -täällä vastus­tajia
yksityiskauppiaissa, jotka ovat
melkein kaikki juutalaisia " J a he
käyttävät kaikki keinonsa kaupan
vastustamiseksi j a tappamiseksi,
Valistustyönteko osuustoiminnas­ta
puuttuu meiltä Timminsin suo­malaisilta
j a se' on kaikkein pahem­pi
näin alussa, kun kaikki on outoa.
Virheiden sattuessa pitäisi .asian­omaiseen
paikkaan valittaa eikä
tehdä sillä pahennusta kaupalle pu­humalla
sellaisissa paikoissa, missä
ei tule korjausta. Kaikkien jäsen­ten
pitäisi käydä kokouksissa tuo­massa
julki ajatuksensa j a toivo­muksensa.
Samoin ne, jotka eivät
vjelä ole jäseninä, voivat yhtyä
milloin haluavat, silld yhtymiseen
on aind mahdollisuus. .
Suomesta on viime aikoina tullut
taa.s runsaasti ihmisiä ja kaiken
moisia. Juuri hiljan tuomittiin pari
lyhemmäksi a.iaksi vankilaan, omin
luvin toisen , henkilön auton otta­misesta
j a käyttämisestä. Mikä lie­nee
miehet siihen ^houkutellut. Vain
sattumatta tapaa nykyään Suomes­ta'
tulevan,' joka on järjestyneisiin
työläisiin lukeutuva j a yhtyy myös
ty metsätyöläisten ; lakkotaistelukin
on kysynyt järjestöltä.'' varoja,, ja
j o yksin se edellsrttää meidät .tiu­kasti
kuulumaan jäsenellisesti metr
sätyöläisten- järjestöön.
• Sitten täällä Roiiynissa tänä ke­sänä
olleet työläiset enemmän kuin
k y l l i k s i tietävät initä on ' olla ja
asua kaikkea ihmisjrsrttä vailla ole-
'valla -paikkakunnalla, jossa,' voisin­ko
sanoa, on ainoastaan kahden­laista
riistoa: työmaalla j a - sen u l ­kopuolella,
jokapäiväisen leivän ja
,98utoon.hankkimi^ss3j' a : ; loppujen
lopuksi sa'ätanallisten »^iina- j a k o i -
ratorppien'' mu od os^. . V i i m e k s i m a i -
nituista! tämä ^kylämme alkaa olla
yli mantereen maineessa. ' Nämä
ovat jo kyllin huutavat epäkohdat,
jotka pakottavat ajattelemaan kor­jauksista
työläisten olosuhteisiin ky-;
lässämme.
Senpä takia pojat, työläiset, tul­tuanne
tänne edelleen ensi kevännä,
jollei ennemmin, toivoisin että alet­taisiin
yhteistoiminta' ainakin kah­della
alalla: perustamalla ensiksi
tänne osuusnrokala j a toiseksi jär­jestäytymällä
taloudellisesti, j a po­liittisesti.
Nämä ovat ainoat perus­tat,
jotka paheiden . j a keinottelun
pesät hävittävät / i a tietä viitottavat
j o ^des- vähänkään ihmisellisiin oloi­hin.
— Axe.
Pohjois-Ontarion met-työläisten
työmaa-taistelu
Työläiset voittaneet Sisulassa
täälläkin.
Norenbega Pyne to\vnshipis3a ( S i ­sulassa)
ovat T i Timlin, V , Kytölän,
F. .Lempisen, K, Vainion, F, Haa­paniemen,
J , Hautalan, J . Laineen,
J , Rannan, E . Hakalan, V , Ylitalon,
Karenin j a Mattilan kämpät suostu­neet
työläisten vaatimuksiin ja
maksavat $2.75 koordilta tekopaik­kaa;
On vielä joitakin kämppiäj l u ­kuunottamatta
Branderin aluetta,
joissa ei olo vielä suostuttu työ­läisten
\^ vaatim-aksiin. Branderin
alue' on huomattavin, jossa tulee
taistelu edelleen jatkumaan, vaikka
tosin Brander on luvannut nostaa
ainakin joillakin kämpillä katkai.5u-taksan
maili 45 seuduilla. Maili
86% ei ole i u l l u t mitään tietoa on­ko
hän siellä suostunut nostamaan
katkaisutaksan tai ei, ^
Saavuttaessaan voiton olisi met­sätyöläisten
• pidettävä .täydellises'ti
kiinni saavuttami.staan voitoista ei­kä
päästää niitä missään muodo.'->sa
minkäänlaisten nylkyrijapparien
alas polkemaan, kuten nyt on jo
yhdellä työmaalla tapahtunut "pät-säjilcänkien"
perustamisen ' muodos­sa.
Pätsärikänkejä muodostettaessa
on japparilla monessa kohdin tin­gittävää,
joilla hän voi kustannuk--
siaan vähentää, . jos vain saa siir­rettyä
"päb-äreiden tehtäväksi joi­takin
tehtävä, jotTva eivät heille
kuulu. Ja työläiset, ottaessaan sel­laisia
tehtäviä suorittaakseen, tule­vat
rikkomaan metsätyöläisten yh­teisiä
päätöksiä vastaan, joten sel­laisista
k u i n tavaroiden kuljetuksista
kämpille y.m, . pikkutehtävistä, jot^
ka leivät kuulu pätsäreille, - §2,75
8 jalan i , . : . ,.
7%, j a l a n ..
7 jalan
9.50
8.50;
7.50
: 6 ^ . jalan 6.50
Cvjalau} i... 5.50
., Siistit,' kestävät, kevyet SAUVAT
$2.50 pari. -
Myöskin M U R T O M A A suksia saa-tävaha.
T H E N O R T H E R N SKI F A C T O RY
> Bok ' 1677
SUDBURY, O N T . , C A N A DA
Liha- ja Ruokatavara­kauppa
'1 Gedar St. Sndbnry, Oat.
Teleptione 844; — Box S24.
N I E M I & V A L K E A F XX
Halofaan detäa j Haluaisin tietää missä on veljeni
Matti Hellinen eli K a r j a l a . Viimeisr
ten tietojeni mukaan ; o l l u t ' British
Columhiassa, Canadassa. Olisi hy­vä
jos antaisit minulle osoitteesi.
Tomi: Karjala, B9X 163, Canmore,
A l t a . (135)
Missä onnensa päiviä viettää mie­heni
Nikolai Porro, kotipaikka Här­mä,
W. 1,,. F i n l a n d . Ole "hyvä ja
tule tapaamaan tai heitä kirjeellä,
sillä asia on kiireellinen Vaimosi
L . Porre, Kirkland Lake^ Ont., Ca­nada,
Box 295. (136)
Missä oleskelette pojat Eelis Mä­ki
(eli Lähteenmäki) j a Otto Kratz,
kotoisin ' Saarijärveltä, Vaasan lää­nistä?
• Olkaa h3rvä j a antakaa tie­to
itsestänne minulle. Aate Unna,
L e v a c k M i n e , Ont., Canada.
§10,00 palkkio annetaan sille, jo­ka
vöi antaa oikean tiedon 13 •vuo­tiaan
t>oJan^ Eero . Hulkon olinpai­kasta
ja osotteesta. Jo 4 kuukaut­ta
sitten poika annettiin luvatto­masti
ulos Soon lastenkodista eikä
hänessä sittemmin ole saatu mitään
tietoa. Kuulemien mukaan hänen
pitäisi olla jossakin farmilla. Kan­salaiset,
ottakaa tämä huomioonne,
teette jalon palvelulisen surusta
sortuvalle äidille, '
Mrs. Elviira Hulkko,
470 Wallace Ter., SaUlt. Ste Ma­r
i e , - O n t , , Canada,
alussa luovuttava, ennenkuin aie
pääsevät taasen pätsärikänkien kes­kuudessa
liian yleisiksi. Metsämie­het
eivät saa perääntyä vähääkään
voittamistaan saavutuksista. — E^T,
U S K O N N O N ARVOSTELU
Suurimmalta osalta he, koordin katkaisutaksoillä olisi heti
' "Uskonnon lakkauttaminen ole­masta
kansan harhakuviteltuna on-,
nena on kansan totlelKsen onnensa
vaatimaa, Vaatimu^, että kansan
on, luovuttava. tilaansa koskevista
harhakuvitelmista . oh samaa Imin
vaatimus, että sen • on jätettävä sei-,
lainfen fjila, joka tar-vitsee harhaku­vitelmia,
UEkonaon-'arvostelu on
siis sen . mprhaanlaakson arvoste­lun
itu, fonkiy^pyhimysloisteena us­konto
o n , " — K a r l i l a r x.
S I V I S T Y K S E N VOITTOKULKU
M a t k a i l i j a : —" 'Oletteko saanut
näitten murjaanien''lii^^^^een is- ,
tutettuä h i a k a n k a a n V ^ W " ' ^'
• Lähetyssaarnaaja ;r* ^
TäänMn' kudinkaan |C«B« »J
tetaan valkoiset" vijterin* S t ,
sen keittokirjan m«««a«>W«*»
Rl