Vapaus, April 15, 1927

              Peyjantaina, hnhtik. 15 p;nä—Friday, April 15
!. K. P.
on: Box 20,
33 kokoukset pid*
'«kanden toinea ^
««no osote: Bo»
>saston kokoukset oj
Jäiden 2nien ^\
2 J. PP. Kirjeiaato.
: Nunni, Noiaio, pj
k u u k a u d e n ' e i jg
a torstai-ilta keDoTI
, osaston osote ea
kland Lake. Oat
amoUn osaston osoti
Shaunavan, Sask
äton työkokoukset I i i
uun 2 ja 4 sunnunu
iito-osote on: S A uj
1, Nipigon, Ont
rlhurin os. kokonlatt]
ien ensimäinen m-l
;okunnan kokouksttj
iimeinen tiistai; näj-l
kokoukset joka toi-1
iko; naisjaosto ko-j
toinen tiistai. Kaä:!
in aika on klo 8 il-1
mvaihto-osote: 3151
t Arthur, Ont '
p. komitean osoite 1
Wall Ave., Port Ar.|
aom. järjestön osai-]
t pidetään joka kö>|
n sannuntai kip tl
snvaihto-osote: Da]
Irove P, O., Ont
!n S. J . o. n:o 5 tji^l
detään joka toisa}
i ohjelmakokoufaet]
1 kello 8 i.p. Osote:]
>n St., Sault Sttj
BO K. P. s. OMttnl
pidetään joka kn»]
antena sunnuntai
iivällä. Osote: Boil
D (Canadan Saoni]
än Osasto 56) lo-j
Ha Haalillaan job]
nsimäi^enä Suimni)-|
L päivällä. Osote;]
:ulan KeskutkomiUt]
lämainitussa paib*-]
ikauden kolmeDteini
}llo 1 päivällä. Oso-1
B. C.
. P. Suom. osastoi]
letään joka toineij
saston kirjevaihtfrj
ito. Box 1090, Tishj
Paikkakunnalla 01]
irjestäytyminen k»-]
tsätyoläisten järjei'1
iton Osaston työko-j
ään Toronton Spo-l
uran huoneustölla,]
jw Ave., jokaisiaj
simainen ja kolnul
alkaen kello 8.Ö0.|
keskustelukokouksetj
isen kuukauden toi-j
I sunriuntai-ilta, «i-j
00. Osote: K S.]
Broadview Ave.
\n Cornerin omtoii
iän jokaisena aiS'|
intaina kuussa, jonj
ttai kuussa pidetään |
in paikallisen osas-j
Kummatkin ktAfr]
: täsmälleen i
Kirj eenvaihto-osote: j
>sters Cornerä, RCj
nopin osaston koi-1
pidetään jobi
mas sunnuntai Doj
osote: Quartz, Ontj
e Finnish Societpj
etään joka tbineJi
to j.pp., 26fl5 Po-]
ancouver, B. C. J
srspuolueen Suom»;!
;ton, Suomalaistaj
y'sten Keskuksen j>|
osotteet ov8J:|
jration, 1113 M
;t., Chicago, DL-j
vaihto ja rahalähfrj
itävä yllämainitn&l
1 farmia tuhannes-j
lan vaihtoi oniist»-|
ille jätettiin 223,-j
loin 39 farmia to-j
o suoritettiin Tt-I
loin, mutta kaiten-l
^omuussyistä. Nääj
ää farmarin kodin-l
m vangittu 20 jH
jotka ovat tavai»!
unsa hankkifflaöl
t^koisesti korotts»!
lers of the
paus
!y those « n ^l
i the Vapaos af I
neighbors toJ»l
, and also
ivertisers for ^'^l
irther devdoP^J
ns Dot
rtisers.
MIEHET!
iHyviä tavaroita saapuu päivittäin
Suuri varasto valikoida. Hyvät paidat, kengät, alusvaatteet y.m.
Tarkastakaa meidän täydellistä varastoamme Borsalino j a Stetson
hattuja. Meillä myös on käppejä, sopivia kaikenkokoisiin päihin.
Uusimmat värit. Myyrom? halvemmalla, sillä kulunkimme ovat
pienemmät.
OSTAKAA PALOLTA.
SÄÄSTÄKÄÄ RAHAA.
Miesten ja Poikasten Vaatetustavaraa.
JOHN tALO
The Home of Hobberlin Made>to-Measare Clothes.
290 Bay Street Port Arthur, Ont
KIVELÄN LEIPURILIIKE
Tarjoaa teille ainoastaan ensiluokan aineista valmistettaja tuottei­ta.
Käyttäkää meidän tuotteita. Linjoille lähetetään.
KIVELXN LEIPyRILIIKE
Pahehn 1618 N. 111 Seeord St- Port Arthar, Ont.
maisten olojen pohjalta. Ja kuiten­kin
Hollannin työväki on taistellut
laoissa, ollut sulunalaisena, käynyt
palkkaneuvotteluja ja toiminut l u ­kemattomilla
aloilla omien elinehto­jensa
puolustamiseksi kapitalismia
vastaan. Näissä toiminnoissa ja
taisteluissa orat sosdemit ja keltai­set
unionistit juuri heidän kansain-yälise.
i järjestönsä kotikaupungissa
j a kotimaassa pettäneet työläisiä.
Onko näissä oloissa mahdotonta löy­tää
joukkoja lähellä olevia käytän­nöllisiä
vaatimuksia j a tunnussano­ja,
joiden puolesta kommunistien
tulee järjestää taistelu? Tai onko
Amsterdamin työväki niin tyytyväi­nen
oloihinsa, ettei ole mahdolli­suutta
luokkataistelupropagandalle
sen keskuudessa? Vastaus näihin
kysymyksiin on epäilemättä kieltei­nen.
Päinvastoin on selvää, että oi­kealla
taktiikalla ja oikeilla tunnus­sanoilla
puolue voi saada huomat­tavia
työväen joukko ja liikkeelle ja
siten lujittaa yhteyttään työ\-äen-joukkojen
kanssa.
Tämänlainen yleinen pnolueen ak-tiivisaaden
parantaminen auttaa
mitä suurimmassa määrin työpaik-kasolttjakin.
Kun ne samaan aikaan
järjestävät toimintansa systemaat­tiseksi,
niin uusia jäseniä voidaan
liittää riveihin. Tämän toteuttami­seksi
puolueen täytyy, konkretisoida
politiikkansa j a järjestää yhteys eri
orgaanien välille; järjestää union
ryhmät, tySpaikkasolut ja muut
puolueen toimintaorgaanit Ja komi­teat
niin, että jäsenistö tulee mu­kaan
vedetyksi käytännölliseen työ­hön
työväen joukkoja lähellä olevien
vaatimuksien pohjalta. Sitä varten
täytyy järjestää kokoukset säännöl­lisiksi
ja elävöittäviksi.
Kirjottaja huomauttaa lopuksi sii­tä,
että pelkillä päätöksillä eikä toi-vomuksaia
ei tähän päästä, vaan
täytyy ryhtyä todellisiin järjestölli­siin
toimenpiteisiin pienempien puo­lueiden
toimitsijoiden kasvattami­seksi
j a niiden lukumäärän laajen­tamiseksi
j a sitä tietä aktiivisuuden
kohottamiseksi. — T—o.
Pariisin kammuimm knldstuinisesta
CITY G R O P E RY
(Entinen Smiley Cfrocery)
Jättäkää tilauksenne meille j a kokeilkaa Kikettämme, vakuutamme enai-luokkaisella
tavaralla j a hyvällä kohtelulla saavuttavan suosionne.
86 Soath Cumberand Street, Port Arthur, Ont.
. MATTILA &. HIETANEN. omUt.
M REM. BME SHOP
— Valmistaa —
KOVAA LEIPÄX. KORPPUJA JA KAIKENLAISIA LEIVOKSIA.
Ulkolähetyinet toimitamme jontvin ja kaoleltisestL
, Box 406
SCHUMACHER, ONTARIO
UBdeOeeii>^jestäi^^ Kominternin
pienissä puolueissa
Kannntemin viraHiseasa- kuukau-silehdessä
käsittelee tov. M. GroU-I
nan pienempien maiden kommunis­tisten
puolueiden uudelleenjärjestär
aisprobleemeja • hyvin valaisevalla
tavalla. Ensinnäkin kirjottaja osot-taa,
että uudelleenjärjestäytyminen
alkaa nyt koko Kominternissa ja
sen kaikissa jaostoissa olla suoritet­tu
ja että sen kautta on niiden toi-mintatehoa
.'=ekä myöskin puoluei­den
yhteiskunnallista kokoonpanoa
fiuöresti parannettu. /' .
Pienemmissä 'jaostoissa on uudel­leenjärjestäytymisessä
hitaammin
edistytty ja sen vuoksi onkin nyt
tarpeellista niihin kiinnittää erityis­tä
huomiota. Yleinen kokemis osot-taa,
että missä puolue on pieni ja
sen toiminta yleensä heikompaa,
siellä myöskin undelleenjärjestäm!-
nen on kohdannut suurimpia, vas-tukäa.
Näissä maissa tavallisesti
puolueen solut ovat jäsenmääräl­tään
pieniä. Niiden jäsenien luku­määrä
suhteessa työpaikan työläis­ten
lukumäärään ja edessä oleviin
tehtäviin on riittämätön. Edelleen
on havaitta^^ssa, että pienemmissä
s i i o i s s a kuuluu puolueeseen suh-teeflisesti
suuri joukko sellaisia jä­seniä,
jotka eivät työskentele min­käänlaisissa
teollisuuslaitoksissa.
Otamme esimerkiksi Kööpenhami­nan.
Siellä kuuluu puoluejärjestöön
400 jäsentä, joista työskentelee teh-'
taissa noin 250. Näistä suurin osa
«n jakaantunut eri tehtaisiin, niin
että puolueen jäsenien lukumäärä
tuotantolaitoksissa on vain kaksi j a !
kolme. Amsterdamin kaupun"iijär-
Jestön 600 jäsenestä työskentelee
tehtaissa noin 335. Näistä noin sa­takunta
työskentelee suuremmissa
tuotantolaitoksissa, joissa jäseniä
on «neramän, mutta loput jakaan­tuvat
kaksi j a kolmibenkisun ryh-
»[m eri tuotantolaitoksiin. Sekä
Kööpenhaminassa että Amsterda­missa
5-_7 jäseniset ryhmät > ovat
tavanisimpia. Näiden ohella solu­jan
enemmistössä on vähemmän jä­seniä.
^ Suurin heikkous näissä maissa
Johtun siitä, että puolueen soluissa
on hian vähän jäseniä. Solujen toi­minta
on sen vuoksi heikkoa j a niis­iä
olevien jäsenien alotekyky ja
aikaansaannokset rajottuvat sen
vuoksi alapuolelle välttämättömän
^n)een. Kaksi j a kolmihenkflöinen
Paolueen yksikkö el yksinkertais^stt
^01 täyttää sen edessä olevia teh-tehtäviä
ja sen vuoksi voidaan ha­paita,
että jäsenet eivät' esiinny
^ommunisteina eivätkä toimi kuten
^<^mniunistien tulee toimia tvöväen-
Joukkojen keskuudessa ' •
Srmasta syystä voidaan havaita
-fmanlaisia heikkouksia muissakin
=^ao.m intemin pienemmissä jaostois-1
Näille pienemmills jaostoille on
yleistä myöskin. se, että jäsenistö
yleensä on alemmalta poliittisen tie­toisuuden
asteella ja että niistä
puuttuu aktiivisia, toimitsijoita. Sel­laiset
toverit, jotka ovat, soveltuvat
toimimaan todellisina puolueen joh­tavina
työntekijöinä ja toimitsijoi­na,
voidaan kirjaimellisesti sanoen
liikea yhden käden sormilla kaik­kien
pienempien jaostojemme kes­kuudessa.
Jäsenjoukkoja vaivaa so­sialidemokratialta
peritty passiivi­suus;
tehtävien karttaminen ja seu­raus
on, ettei harjaannuta todelli­siksi
käytännöllisiksi puolueen työn­tekijöiksi.
Kunnollisen puoluejohdon puut­teesta
johtuu useita heikkouksia.
Ensinnäkin on havaittavissa, ettei
puolueiden johtavilla virastoilla ole
asian vaatimia yhteyksiä ulompana
olevien orgaanien kanssa. Usein ei
ole olemassa minkäänlaista yhteyt­tä.
Paikalliset toimitsijat touhua­vat
kuten omin päinsä. Sen vuoksi
ei ole ihme, jos puolueen keskusko­mitean
päätökset jäävätkin vain
hurskaiksi toivomuksiksi paperille.
Keskuskomitealta puuttuu elimelli­nen
kosketus ja yhteys puolueen jä­senistön
kanssa j a siitä johtuu mon­ta
epäkohtaa.
Mitä sitten keskusorgaaneihin tu­lee-
niin ne eivät johda puolueen
politiikkaa käytännöllisten ^äiväp-kysymyksien
pohjalta niin, että
puolueen jäsehistö j a työväenjoukot
siihen kiintyisivät. Jokapäiväistä
dgitatsionia varten ja sen ohjaami­seksi
eivät puolueen keskusorgaa-nit
anna oikeastaan minkäänlaisia
ohjeita. Jäsenistö jää riippuvaiseksi
yksinomaan päätöksistä, joka mer­kitsee
niiden huonoa käytäntöön
panoa.
Pienempien maiden puolueiden
edessä on yksi yleinen tehtävä ja
se on toiminta, puolueen jäsenmää­rän
laajentamiseksi. Se on poliittis-luontoinen
tehtävä. Onnistuminen
siinä vaatii tunnussanoja ja toimen­piteitä,
joilla voidaan menestyksel­lisesti
lähestyä työväenjoukkoja ja
sen kautta kiinnitetään niitä ylei­seen
luokkataisteluun ja sen kautta
rakennetaan puoluetta. Vain tätä
tietä voivat eri iaaiden pienemmät
puolueet päästä—laajempaan vaiku­tusvaltaan
yleensä maan luokkatais-teluelämässä.
Päivän vaatimuksien j a työväen
käytännöllisten tarpeiden pohjalla
kehitettjäiifen tunnusanojen oikein
käyttämisen.taito on opittava. Tar-ki^
elu osottaa, että esim. Amster­damin
kaupunkijärjestön viime
vuonna järjestämien joukkokokouk­sien
suuri enemmistö oli järjestetty
jotakuta kansainvälistä taistelua tai
asiaa varten. Puolue on paljon vä­hemmän
vedonnut työväkeen koti-kirjottaa
"Punainen Karjala" seu­raavaa:
*
Maaliskuun 18 p:nä tuli kulu­neeksi
56 \'uotta "Pariisin kom­muunin"
julistamisesta. Tuo pro­letariaatin
diktatuurin ensimäinen
koe, jonka Pariisin kommunaärdit
tekivät 56 vuotta sitten, ei tule
k o l a a n uftohtumaan maailman työ­tätekevien
mielestä.
"Pariisin kommuuni" oli olemas­sa
kaikkiaan 72 päivää. Se kukistui
niin pian sentakia, että Pariisin pro­letariaattia
ei tukenut Ranskan ta-lonpoikaisto
eivätkä edes muut
Ranskan kaupungit. Sitäpaitsi kom­muunin
johtajat tekivät joukon mi­tä
suurimpia virheitä. Vallattuaan
käsiinsä vallan, Pariisin proletaarit
eivät ajatelleet luokkavihoUistensa
kukistamisesta, vaan möharkian
kannattajain, kenraalien ja minis­terien
antoivat he kulkea vapaina
j a koskemattomina. He eivät hyö­känneet
Versaillesiin eivätkä hävit­täneet
sitä. Kommuuni ei käyttä­nyt
hyväkseen kansallispankkia, m i ­hin
oli sijote£tu valtavia Ranskan
porvariston rahasummia. Jos " P a ­riisin
kommuuni" olisi takavarikoi­nut
nuo suunnattomat varat, niin
olisi se voinut pitää käsissään maan
kauppar ja teollisuuselämää, mikä
oli täydellisesti riippuvainen pan­kista.
Suunnattoman suuri virhe
oli myöskin vakituisen armeian hä­vittäminen.
Kommuuni tunnusti
vain aseistetun kansan eikä ryhty­nyt
järjestämään vakituista ar-meiaa.
Siiurin puutteellJsuuk oli kuiten­kin
siinä, että Pariisin joukoilta
puuttui tarvittava tietoisuus, ei ol­lut
mitään selvää ohjelmaa, ci ollut
sellaista lujaa yhtieeriliittynyttä
puoluetta kuin oli bolshevistinen
puolue, joka olisi ollut likeisesti yh-teenliittynyt
Pariisin proletariaatin
kanssa ja joka olisi johtanut sitä
taisteluissa. '
Meidän lokakuun vallankumouk­semme
kokemuksien valossa mc
erittäin hyvin näemme Pariisin
kommuunin heikot^ puolet. Me voi­timme
sentakia, että me otimme
opiksemme Pariisin kommuunin hy­vät
puolet, mutta emme toistaneet
sen virheitä.
Ensimäinen yhteentörmäys kom­muunin
pataljoonien ja Versaillesin
santarmien j a sotilaiden kanssa sat­tui
huhtikuun 3 p:nä. Tämä oli en­simäinen
kommunaardien häviö, jo­ka
saattoi ajattelemaan, että val­lankumous
ei kestä kauan. Pariisin
ulkopuolella seisoi sadan tuhaiinen
mieh«n suuruinen preussilainen ar-meia.
Kommuunin puolustajia sen
sijaan sinä aikana oli vain 30 t u ­hatta.
Versaillesilaisten ja saksa­laisten
välillä oli tehty sopimus ryh­tyä
yhteiseen taisteluun kommuunia
vastaan ja tämä tuli ratkaisevaksi
kommuunin kohtalolle.
Maaliskuun puolivälissä alkoivat
marsalkka MacMahonin komenta­mat
versaillesilaiset sotajoukot pom­mittaa
Pariisia. Toukokuun 21 p:nä
hiiden onnistui murtaa osa' Pariisia
suojelevasta muurista. Sen jälkeen
ne tunkeutuivat kaupunkiin. Kom­munaardien
miehuullinen vastarinta
ei voinut pelastaa tilannetta. Tais­telu
siirtyi Pariisin kaduille, barri-kaadeillc,
joilla kommunaärdit oli­vat
saartaneet kaupungin tärkeim­mät
piirit ja torit. Kommunaärdit
taistelivat jokaisesta kadun nurk­kauksesta
ja jokaisesta barrikaadis-ta.
Kommuunin miehuulliseen puo­lustukseen
ottivat osaa myöskin nai­set
j a lapset.
Kuin vastaukseksi tähän prole­taariseen
vallankumouksen osotta-maan
sankarillisuuteen j a mitä suu­rimpaan
Pariisin työiläisten uhrau­tuvaisuuteen,
kaupunkiin tunkeutu­neet
Versaillesilaiset joukot järjes­tivät
mitä julmimman verilöylyn.
.Yli 35 tuhatta kommunaardia am­muttiin
Pariisissa versaillesilaiEten
anne tunkeutumisen jälkeen.
Tämä oli vastaus hyvä.«vdämisel-le
Pariisin proletariaatille, joka j u ­listettuaan
kommuunin maaliskuun
18 p:nä' ensi töikseen poisti kuole­mantuomiot.
Vielä senkään jälkeen,
kun huhtikuun 3 p:nä alkoivat yh­teentörmäykset
versaillesilaisten
kanssa j a kun Pariisissa olevat vas­tavallankumoukselliset
olivat kii­vaassa
vehkeilyssä j a kun rintamil­la
versaillesilaisten kenraalien mää­räysten
mukaan ammuttiin kaikki
kommuunin kannattajat, vielä tä­mänkään
jälkeen ei kommuunissa
pantu toimeen yhtään kuolemantuo­miota.
Tässä hyväsydämisyydessä oli sa­malla
myöskin "Pariisin kommuu­nin"
suuri heikkous. Tuhoamatta
luokkavihollistaan, riisumatta sitä
täysin aseista, proletariaatti ei voi
koskaan voittaa. Tätä perusehtoa
ei "Pariisin kommuuni" tiennjrt.
"Pariisin kommuuni" kukistet­tiin.
Mutta sen alkama työ ei voi
koskaan joutua häviöön. "Pariisin
kommuuni" herätti ainaiseksi koko
maailman proletariaatin sydämessä
ajatuksen täydellisestä vapautumi­sesta
kapitalismin vallasta. Pariisin
kommunaardien veri ei ole vuota­nut
hukkaan.
Venäjän työläiset ja talonpojat
ottaessaan lokakuussa 1917 vallan
käsiinsä jatkoivat kommuunin työ-
UUSI TIETOKIRJA
TYÖLÄISTEN TIETOKIRJASTON SARJAAN
ON NYT ILMESTYNYT 6:s TEOS
KARL MARXIN SAKSAN KÖMOOSTÄISTELDT
(Revolution and Counter-RevoL or Germany in 1848)
• * ^ • . • • • - ' •' .
Tämä teos. Marxin artikkelisarja, joka ilmestyi kokoelmaksi koottuna ensi­kerran
englanninkielisenä 1896, ilmestyy nyt vasta suomenkielisessä asussa.^
S A K S A N KUMOUSTAISTELUT 1848 muodostaa täydentävän osan Napoleon
III:nnen Vallankaappaukselle (mikä Työläisen Tietokirjaston aarjassa on jo aikai­semmin
ilmestynyt), käsitellen saman historiallisen kauden oloja Saksassa ja Itä­vallassa,
ennemmin ilmestyneen kirjan koskiessa Ranskan kumoustaisteluja.
S A K S A N KUMOUSTAISTELUT 1848 ön kirja,, missä Marxin nero esiintyy
tärkeän historiallisen vaiheen tapahtumain syitten erittelijänä j a viiltävänä poliit»
tisten tekojen arvostelijana. Jos haluat tietää 'miten Marx arvosteli aikansa "de­mokratian
sankareita", hanki tämä teos heti. Luettuasi sitä havaitset, että tuo ar­vostelu
sopii kuin nyrkki silmään nykypäiviekin "demokratian" korulausesanka-reihin^
Aseta herrojen Camphausenin ja Hansemannin tilalle sanokaamme vaikka
Noske j a Scheidemann — ja kuva on valmis. Jos jotakin eroa on, ei se varmas­tikaan
ole viimeksimainittujen herrojen eduksi. ... . .
Nykyaikaiset "demokraatit" rakastavat puhua vielä — ainakin joskus —
Marxista Ja marxilaisuudesta. Lue, mitä Marx sanoo sellaisten herrojen politii-
6pi marxilaisuutta historian analyysin alalla! Taistelevana työläisenä tar­vitset
sitä välttämättä.
HANKI HETI SAKSAN KUMOUSTAISTELUT 1848.
Hinta koviin kansiin sidottuna 75 senttiä.
Kirjaa on saatavana
/ VAPAUDEN KIRJAKAUPASTA
BOX 69. SUDBURY. ONT.
ja kaikilta liikkeemme asiamiehiltä.
tl'?
^ i l •
11^1'
tä j a tämän takia me, samoin mei­dän
kanssamme koko maailman työ­läiset,
niin suurella kunnioituksella
muistelfemme "Pariisin kommuunin"
perustamispäivää. Kommuunin asia
on meille kuolematon. Se ori iäti
säilyvä ihmiskunnan historiassa.
Alkuperäisiä
ainoastaan tavaraleuiia
Työehdoista sesonki-toissa
Neuvostoliiton -tp. keskuskomi­tean
ja kansankomisarien neuvos­ton
päätös/työläisten ja palvelus-kuntalaisten
työehdoista sesonkitöis-sä
on julkaistu. Väliaikaisille työ­läisille
j a palveluBkuntalaisille, jot­ka
tulevat työskentelemään työpai­kassaan
enemmän kuin 2 viikkoa,
on annettava työlakien edellyttämä
palkkakirjia. Siinä tapauksessa, että
työyritys keskeytetään tai työt lo­petetaan,
on työläisille ja palvelus-kuntalaisille
annettava siitä ennak­kotieto
3 vuorokautta aikaisemmin.
Siinä tapauksessa, että mainitun­laista
ilmotusta ei tehdä, ori työläi­sille
ja palveluskuntalaisille mak­settava
5 päivän palkka töiden pää­tyttyä..
Jatkuvissa töissä on palkka mak­settava
ainakin kerran viikossa. V a ­litukset
vääristä tilinmaksuista on
tehtävä \nimeistään kuukauden ajal­la
töiden päättymisen jälkeen. Jos
töihin palkattu työläinen siirretään
yhdestä työpaikasta toiseen, niin on
työnteettäjä velvotettu maksamaan
työläiselle muuttokustannukset.
Työläisen käyttäessä töissään omia
työkalujaan, voidaan siitä työnteet-täjän
kanssa tehdyn sopimuksen pe­rustalla
liittää sovittu osa lisäksi
työpalkkaan. Työnantajan on myö-s-kin
annettava erikoistyoaloilla eri-koinen"^
työpuku ja on työnantajan
huole.hdittava yleensä siitä, että
kaikki työnvaaraa koskevat säädök­set
toteutetaan. Väliaikaisella työ­läisellä
ei ole oikeutta loman vaa­timiseen.
HINTOJEN ALENTAMINEN
Työ- ja puoluatusheuvoston päii-töksen
perustalla on valtakunnallis­ten
ja osuustoiminnalliBtcn järjes­töjen
alennettava hintoja kesäk. 1
p:ään 10 prosentilla, mistä 8 pros.
alennuksen piti olla tehty maalis­kuun
1 p:ään mennessä. Karjalan
kauppa-asiain Kansankomisariaatin
saamien tietojen mukaan onkin
maaliskuun 1 p:ään mennessä alen­nettu
teollisuustuotteiden hintoja
tammik, 1 p:n hintoihin verraten
seuraavasti: rautatavaroille keski­määrin
18 pros., ovi- j a ikkunatar-peille
12 pros., kamelinvillakankail-le
14 prosentilla.
TYÖKALUJA — SAHOJA — VIILOJA
"Kala ja Koukku*' laatua
Ei mikään niin tasaisesti t e r o t a— erittäin ohut selkä ^ n o t ­kea
— helppo käyttää — terävät hampaat ja hyvin valmistettit.
Ainoat valmistajat
Sandvikens Jernverks Aktiebola^r Ruotsissa
UUSI TARKASTUSTAPA
Raha-asiain kansankomisariaatti
on ottanut käytäntöön finanssikon-troUissa
uuden työtavan. Nyt ei
tulla enää tarkastamaan asiapape­reita
ja todistuksia, vaan toimite­taan
tarkastukset välittömästi lai­toksissa.
Tämä uusi tarkastustapa
antaa mahdollisuuden huomata pa­remmin
epäkohdat ja virheet ja
ryhtyä opettamaan parempaa talou­denhoitoa.
Suurin saavutus tässä
kuitenkin on se, että näihin asti val­lalla
ollut suunnaton paperitulva I
tulee ainakin huomattavalta osal­taan
vähenemään.
On paljon myynnin alaisena jäljennöksiä meidän malleistamme
ja tehdaalaji numeroistamme.
Pitäkää varanne että saatte alkuperäisiä Sandviken sahoja
joissa on "kala ja koukku" tavaraleima.
Sandviken Sahasetti No. 220, patenteerattu 192S,
'4
Uusi ja parannettu malli
100 pros. ensiluokkainen Web ja käsisahojen hampaitten asetilB-pihtj.
Tehty Sandvikin parhaimmasta teräksestä.
Älkää sekoittako näitä saksalaisen mallin kanssa.
Nämä todelliset Sandvik sahat ja työkalut ovat kaikissa snn-remmiFsa
kaupoissa myytävänä. Jos ette saa niin k&joHta&aa
meidän ainoalle akentille.
20 ST NICHOLAS &T MONTRCALs PiQ,
/
ktpiSi jr
mm:
If il r
mi'' ^
mm-
V I L J A N H A N K I N T A SUJUU
H Y V I N
SOIDEN KUIVAUS
Maa-asiain kansankomisariaatti
on päättänyt alkaa tänä vuonna Ba-rabinskin
arosuon kuivaamisen,
p a i n i t u l l a suolla viruu käyttämät­tömänä
käj-ttökelpoiseksi saatavaa
maata 3 milj. 500 tuhatta hehtaa­ria.
Ensi töiksi tullaan suoalueella
rakentamaan 245 siltaa,, kaivamaan
27 valtakanavaa sekä rakentamaan
30 kulkua jokien veden kulun gään-nöstelemiseksi.
Kun kuivaustyöt
saadaan loppuun suoritotuiksi, tar­joutuu
30 tuhannelle uudisasuk­kaalle
tilaisuus saada käytettäväk­seen
erittäin hyvää viljelysjnaata,
sillä koko Baradinskin piiri on kuu­lu
rehevästä taloudestaan ja var­sinkin
on siellä kehittynyt karjan­hoito.
Viljanhankintakamppailun aikana
maaliskuun 1 p»än mennessä oli
kaikkiaan hankittu 573.5 milj. puu-taa
viljaa. Mainittuna aikana vii­me
vuonna hankittiin kaikkiaan 443
niilj. puntaa. Mencstyksellisintä on
hankinta ollut Siperiassa, Uralilla
ja Volgan alueella. Helmikuun ai­kana
oli hankinta Ukrainasija ja
PosjoJs-Kaukaasisp-ea laimeampaa
kuin edellisinä «uukausina.
S I L K I N V I L J E L Y S KAUKIAISESSA
I D X S SX
Silkinviljelys Kaukaisessa Idässä
kehittyy ja laajenee. Joka vuosi
suurenee siellä silkkiäispuun vilje­lysala.
Tänä vuonna. on varattu
silkkiäispuun taimia miljoonan kap­paletta
j a saadaan niillä istutetuksi
noin tuhannen desjatinan laajuinen
maa-alue. Tämän lisäksi tullaan kyl­vämään
siemenestä 5 miljoonan tai­men
määrän Kuivat kotelot tul­laan
alueelta lähettämään Mosko­vaan.
K Y L Ä K I R J E E N V A I H T A J AN
M U R H A
K A L A T A L O U D E N JÄRJES-T
Ä M I N E N
Andrejevkar. kylässä Spaskin pii­rissä
Tatarie n tcisavallassa on mur­hattu
paikallinen piirilehden kylä-kirjeenvaihtaja
T.?ikanov. Murhan-tekijät,
kolme kyläkulakliia, on van­gittu,
Miirhan tekivät kulakit v i ­hastuneina
siitä, että kirjeenvaih­taja
paljasti kulakkien häikäilemät-tSmSt
toimenpiteet vähavsrassem-man
väestön kuristamiseksi.
Maa-asiain kansankomisariaatti
suunnittelee tänä vuonna pidettä­väksi
Neuvostoliittoa käsittävän ka­latalouden
harjottajain edustajako­kouksen,
missä tullaan käsittele­mään
Neuvostoliiton kalataloiroen
järjc-rfäraistä ja parantamista kos­kevia
kysymyksiä.
— Ukrainan kaupunkien sähköisr
tSniJseen käj-tc-taän tänä vuonna 5,-
• 600,000 ruplaa.
KUPARIN TUOTANTO
ARMENfASSA
Kolaneena vuonna tehtiin laajoja
töitä Armeniassa sijaitsevien Ala-vedskin
kuparikaivoksien ja knpari-tehtalden
kuntoon laittamiseksi. Tä­nä
vuonna voidaan jo mainitoUa
alueella tuottaa kuparia noin 2 mil­joonaa
puutaa. Työläisten luita on
tämän vuoden aikana suurentunut
1,500:8ta 2,000ieen.
MAATALOU^VERON PERIMI­NEN
KARJALASSA
Maaliskuun 1 p:ään mennesSoli
Karjalassa suoritettu maatialousve-roa
yhteensä 297,894 ruplaa, mikä
tekee 74 pros. koko verosta. Koi-'
mannen maksukauden kantoerästä
jäi tä3rttämättä 6 pros. ,
SUURI M V L L Y j;aLEEN
K Ä Y N T I I N .
NisJmij-Novgorbdissa on kymmen­vuotisen
seisomisen jälkeen pantu
käyntiin Neuvostoliiton suurin m y i - '
ly. Mylly jauhaa kuukausittain 1
miljoonan puutaa viljaa. -
.iii^- Vii