Vapaus, November 4, 1927

              lSivu2 Perjantaina, marrask. 4 p;nä—FrL, Nov. 4 No. 138
y l " * ^ U ryMs, O n l , nuHiriuis*. tiiffJuaa, kokirjiitboa, tonttlaa ja ftrJMattiMa.
S. C. KEO,
T O I M I T T A J A T :
X . CABtSON. B. A . TENHUNEN, IL PEHKOKEN.
ftcxiatetai at tie Pott Office Pepartngct. Ouawa. «• (ccood C U M oatler.
VAPAUS (LIbort7>
Th« oBlr orzaa of Futoidi Vortm ia C i i n i f i , PablliheJ in SiuIbuTr, Oaf^ n n r Uosdajr.
T»t>i>«y. Tejlseajiy, ThimJay and F r i d i f .
TOAUSHI-VNAT:
I trk. « 4 ^ . « Uc. 1 3 ^ . 3 U . «l.7S'}a I kk. f 140. — Ykarnaltoailii Ja Soomees «cU moaalle
• I k o n u l k : 1 vk. t6M,6ik. t3.S0. 3 kk. t2jOO ja 1 kk. 11.00,
U.MOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Ralsailaotokaet tl M kerta. $2J0O kakal kotaa. — ArioIiiitoonacnotliaatakKt. SOc. paltutaama. —
JdaeiUBsattcfliBataktcf SOe. kerta. |IU)0 3 kertaa. — SrntrmäiloiTtakaet t l XO kerta. t2J0O 3 kertaa. —
AnoerciJsoiakMt 92X0 kerta. tiM kaksi kertaa. — KittcMilsuxiikaet nj» kerta. — Kaoleoanxliaotak'
•et (2.00 k e r u , SOe. l i t i n u k i a kiitodaoieelu tai n s i a t n i r n l ^ . tialiitaaatiedot ja <MoteiIfflotak*et
SOe. kezuw tl JM kolne kertaa. — Tälapiiailmotujica Ja Umotiuacentliiarica to, vaatlittaetM.. läketettä*!
flimntnihinU ctakiteen. — Tilasluia. Joiu ei setinä ralia, ei titUa läkcttlmäia, paitsi aslamiestea, JoOIa
« • (akaokaet.' \
Xebteca aiotst ilootukaet pitää olla krjuHorista kello 12 ilmestrmlspäitäa edelLseia arkipiiräaä.
Vapandca toiioitas: tibatr Baiiaiof, 33 Loroe, Street. Pokelia S36V.
Vapaadea konttori: l i b e r t ; Balldioc. 3S Unne St. PoiieliD 1038. PoctioMte: ^Boi &>, Sndbory, O s l
suhteita toisten maitten hallituksien
kanssa, vaikka ne ovatkin vielä ka-pitalistihaintuksia.
Toiseksi me puolustamme tunnus-tamista,
koskfl laillisten es teitten
poistaminen saattaa helpommaksi
luoton saamisen ja sellaisten tava­rain
ostamisen, joita Neuvostoliitto
tarvitsee.
Kolmanneksi Neuvostoliiton tun­nustaminen
Yhdysvaltain toimesta
normalisoisi näitten maitten muo­dollisia
keskinäisiä suhteita ja
saattaisi vaikeammaksi yht'akkisen
paatoksen aktiivisesta sotatoimenpi-teestg
Neuvostoliittoa vastaan ame-rikalaisen
imperialismin taholta so­dassa,
jota brittiläinen imperialismi
koettaa organisoida.
Edelleen tämä taistelu kehittää ja
voimistuttaa vasemmistoliikettä täs­sä
maassa, sillä kysymystä ei voida
ottaa esille ilman, ettei sen ohella
koko kansainvälinen luokkataistelu-kysymys
tulisi esille. Ja vain tässä
mielessä ori se esille otettavakin.
Getmcl adrertislof rates 7Sc. per eot. ioeb. Minimao cbatxe for (ia(te iascnioo^TSe.
Ia Cke best advertisisf saedisn anoef tbe Fi&nith People in Caniria.
Tbe Vapaos
Joa ette milloiB tabanaa «ta rastaalta ensinu-seea k:rjee*ecaae, klrjoiukaa oodelleca liikkeenhoitajan
yenoonaUlM^Ua nioelii: J . V . KANNASTO. liikkeesboitaja.
. — Sähkövoiman saamisessa lieskiviikkona tapahtmreen keskey­tyksen
takia viivästyi Vapauden kesklvukon numsron painaminen
niin paljo, että se saatiin postiin vasta torstaiaamuna.
«The Worker» ja kinresBnesten «lakko»
Torontossa
'Työväenlehli", joka niin kovasti
i^ilec Arthur Meigheniä ja toivoo
miljonääri vB. B. Bennettille hyvää
lykkyä,;niml"AlbertaLabör Nevvs",
lausuu lokakuun 22 päivän nume­rossaan
seuraavan "viisauden": "On
merkillepantavaa, että **The Wor-ker",
canadalaisten kommunistien
äänenkannattaja, joka on enenupän
. t a i vähemmän peitetysti tukenut
. kansal lisiä ammattiliittoja, on ryh­tynyt
kannattamaan Canadan yhdis­tynyttä
kirvesmiesten liittba, ja to«
rontolaisia^ ammattiliittolaisia hu­vittaa
se, mitä he kutsuvat työnan­tajien,
lakkoarikkovan Hiton ja
' kommunistien 'yhteisrintamaksi.**
Kirvesmiesten:kansainvälisen veljes­liiton
Ontarion maakuntaneuvoston
julkaisema . ''Garpenters' Monthly
Bulletin^ syyttää katkerasU "The
Worker'*.lehteä- *'canadalaisten jär­jestöjen
suosimisesta** ja lausuu, et­tä
"tämä oli osottanut kommunistit
siksi, mitä he ovat, ammattiliittoja
rikkova järjestö'*.
Tämä puhe "ammattiliittojen sär-,
kemisestä** ei kantane kauaksi, kun
se tulee" veljesliiton virkailijain ta­holta,
jotka talojen katoilta huuta­vat,
että heidän lakkonsa tarkotuk-sena
on hävittää yhdistynyt' kirves­miesten
liitto; Olisipa Canadan yh­distynyt
kirvesmiesten liitto julista­nut
lakon ja tunnustanut tarkotuk-
•scnaon olevan saada työnantajien
apua veljesliiton särkemisessä, oli­simme
me yhtäläisesti asettuneet ca-nadalaisen
liiton tällaista suunnitel­maa
vastustamaan. Veljesliitto tiesi,
että voimat olivat jokseenkin tasan ^^^«y^.^" lähes 70 prosenttia
jakaantuneet^«ttä kummallakaan Iii
tolia ei ollut työläisten enemmistöä,
ja kuitenkin se teki alotteen "am­mattiliittojen
8ärkemis**-tempussa.
Me emme vastusta veljesliiton jä-senjoukkoja,
emmekä summassa
kannata "canadalaisia Hittoja**. Me
käsittelemme olosuhteita sellaisina
Kauppavaihto Yhdysvaltain ja Canadan välillä
Yhdysvaltain Montrealissa, Cana- Ikin canadalaisten rahamiesten ediiL
dassa, olevan pääkonsuli Albert Varsinkin Yhdysvaltain, itäosissa
Halsteadin antaman tiliselostuksen
mukaan on Yhdysvaltain kauppa tä­män
vuoden elokuulla päättyneen
tilivuoden ajalla ollut $1,179,986,-
176. Verrattuna edellisen vuoden
kauppavaihtoon on vuoden ajalla
saavutettu kauppavaihdon lisäys
kaikkiaan $60,496,206. Tiedonan­non
mukaan on Yhdysvalloista Ca-nadaan
tuotujen tuotteiden koko­naisarvo
$705,286,365 ja Canadasta
Yhdysvaltoihin vietyjen tuotteiden
arvo $474,699,822. Kauppavaihdon
Ylläolevat numerotiedot ovat mie­lenkiintoisia
ja antavat ne selvän
vastauksen\ englantilaisten valtio­miesten
tuhka tiheään tekemiin vie­railuihin
Cariadassa, lausuu toveri-lehti
Eteenpäin. Yhdysvaltalainen
teollisuus ja rahapääoma tunkeutuu
kaikkialla yhä enemmän ^glanti-kuin
ne ovat ja ne määräävät, että *fsaalistusalueelle, josta aluk
lie palkanylennyksiin ensi kevännä
ja "suljetun työpajan*' oloihin kul
kee kummankin liiton jäsenjouk
kojen välisen yhteistoiminnan, yh
teben työsopimussuunnitelman ja
yhteisen teollisuusneuvoston kautta.
Muussa tapauksessa tulevat ainoat,
jotka lakosta hyötyvät, olemaan ra­kennusurakoitsijat,
joita tällainen
jakaantuminen työläisten keskuudes­sa
varmaan' suuresti miellyttää.
Me kannatamme liittojen jäsen-joukkojen
yhteistä rintamaa.työnan­tajin
vastaan. Mitä tulee ''Alberta
Labor New8iin", niin meitä, huvittaa
saada luento luokkataistelun nfenet*
telytavoissa lehdeltä, joka lakkaa­matta
saarnaa, luokkien välistä yh­teistoimintaa
ja kannattaa John L.
Lewisin, Tom Mooren ja Ramsay
MacDonaldin "yhteisrintama työn­antajien
kanssa"-menettelytapoja:'
Neiivostoliitoii tummsiaminen ja YhdysvaDat
Työvätnmaata puolustettava imperialistien hyökkäyksiä vastaan
iiii;
mm
N cuvostoliiton tunnustamiskysy-
,mys on taaskin tullut suurpoliitti­seksi
kysymykseksi Yhdysvalloissa,
lausuu Ylidysvaltain Worker5- (kom­munisti-)
puolueen pää-äänenkan-naltaja
ja kirjottaa asiasta seuraa­vaan
tapaan:
On olemassa monia seikkoja, jot­ka,
tällä hetkellä edistävät Neuvosto-
Hiton tunnustamistaistelua. Ameri-kalainen
työväenlähetystö, joka kävi
- äskettäin Neuvostoliitossa, vaatii
: matkarapo^issaan Neuvostoliiton
tunnustamista. Tällä lausunnolla
on huomattava vaikutus amerikalaft
sen.työväestön keskuudessa. Ameri­kan'
ja Britannian välinen etujen
taistelu ' on käymässä n.s. öljy-
' kysymyksessa sangen kärjistyneeksi.
Presidenttivaalit ovat ensi vuonna.
Yleensä Neuvostoliiton kysymys he-rätiääkiintoa.
laajoissa joukoissa;
eikä vain työläisten keskuudessa.'
. Neu\'ostoliitoriv puolustuksessa voi­daan
työläisten ja farmareitten lii­kettä
laajentaa ja vahvistaa tällä
ajalla. Niin täytyy tehdä.
NeuvostoIUtto viettää pian 10-
vuotisjuhlaansa. Maailma näkee,
kuinka tämä työläisten maa> on
^vahvistunut päivä päivältä.
Saarrot, vastakumoukselHset veh-
\ .-keilyt ja muut sellaiset ovat vain
osottaneet kuinka järkkymätön Neu­vostoliiton
perustus on. Imperialis­tien
maahanhyökkaykset muodosta­vat
ainoan vaaran Neuvostoliiton
turvallisuudelle.
Neuvostoliiton tuotanto on jo
ylittänyt ennen sotaa vallinneen ta­son
ja se nousee _ nopeasti vuosi vuo­delta.
Neuvostoliiton ostokset ulkomail­ta
muodostavat nyt sangen tärkeän
teldjän maailmanmaTklnnoniai ja
venäläinen raha on vakaantunut
vanikalle, perustalle.
: Venäläinen kansanjoul^ ielin-taso
on säännöllisesti nousemassa.
Europan muitten'' maitten työläisten
elintaso, sen sijaan on laskussaan.
Neuvostohallituksen julistus 7-
tunlisen työpäivän kaytäntöönotta-miscsta
on musertava vastaus kapi-talistiluokalle
ja sen asiamiehille,
jotka ovat hoilanneet kuinka muka
kaaos vallitsee Neuvostoliiton teolr
lisuudessa ja kuinka muka työväen-i
luokka siellä on "sorrettu*-.
Neuvostoliiton tunnustamisen vas
tustajat, niiden mukana myöskin A
Fj^ of L :n johtomiehet, perustavat
vastustuksensa sille väitteelle, että
normaalisten diplomaattisten suh­teitten
muodostaminen näitten mait
ten välille merkitsisi "kommunisti­sen
propagandan** tulvaa täällä ja
tämän mainion ja vapaan niaan lai­toksia
vastaan.
Niin iloinen asia kuin tuollainen
kommunistien kannalta olisikin, ei
asia kuitenkaan ole siten. Workers-kommunistipuolue,
on tässä maassa
kommunistisen propagandan ja tais­telun
järjestö. Vain yhdellä tavalla
Neuvostoliiton timnustaminen hei-'
pottaisi amerikalaisen työväenluokan
vallankumouksellistumista — ja se
olisi se, että poistettaisiin lailliset
esteet Neuvostoliiton ja Yhdysval
tain kansanjoukkojen suhteista, ^ i -
ten se auttaisi arvioimaan venäläis­ten
kansanjoukkojen suunnattomia
saavutuksia ja johtaisi lopulta täy­sin
käsittämään niiden merkitystä
niaailman työväenluokalle.
Mutta luokkataistelu Yhdysval­loissa
ei johdu^ mistään muusta syys­tä
kuin amerikalaisen työväenluo­kan
riistosta ja sorrosta, jota kapi-talistiluokka
harjottaa hallituksi­neen.
'
Me puolustamme Neuvostoliiton
tunnustamista ensiksi, koska se on
työläisten ja talonpoikain hallitus,
jonka tulee muodostaa ja ylläpitää
si seuraa joukko vierailuja riistettä­viin
maihin, laajoja neuvotteluja ja
sopimuksia riistäjämaiden välillä ja
lopuksi yleinen sota.
Mutta Yhdysvaltain kauppa Ca­nadan
«kanssa ei vahingoita vain
englantilaisten liikemiesten etuja.
jatkaa lehti, vaan kärsii siitä myös-'taan kukistaakseen sen.
olevat hiilikaivokset ja teollisuuslai­tokset
läheisyytensä vuoksi ovat sii­nä
edulUsessa asemassa, että Yhdys­valloista
voidaan menestyksellisesti
lähettää myöskin kivihiiltä, teolli­suuden
valmistetuotteista puhumat^
takaan, Canadaah. Kaukana lännel­lä
olevat Canadan hiilikaivokset
matkan pituuden ja/siitä johtuvan
rahtitaksojen kalleuden Vuol^i ei­vät
kykene menestyksellisesti kil­pailemaan
yhdysvaltalaisten liik-keenharjottajien
kanssa. Ainoa kei­no
kilpailun estämiseen olisi kor­keampien
suojelustullien säätämi­nen.
Yhdysvaltain rahapääoma Jon
jo ennättänyt vallata suurimman
osan Canadan luonnonrikkauksista,
teollisuuksista ja kulkuteistä, joten
«uojelustullien asettaminen Yhdys­valtain
kilpailua vastaan on luon­noton.
Senpä vuoksi ori "iBuudahdet-tava:
"eläköön kilpailu", kunnes
Canadai" jonain kauniina päivänä oi;^
täydelleen yhdysvaltalaisten raha­ruhtinaiden
luvattu siirtoÄiaa. _ Mut­ta
rahapääoman tunkeutuminen siir­tomaihin,
lopettaa lehti, synnyttää
niissä proletariaatin, joka vissillä
hetkellä nousee riistäjäänsä vas-neuvostokerä
keriytyy lujaksi? Por­varisto
ei saa hajoittaa tätä kerää.
Me vahvasti uskomme, että neuvos­tovallan
kerä tulee .lujittumaan- Jos
vihollinen ryhtyy sotimaan, niin
kaikki me, takapajulla olevat naiset,
jollei ase, niin patahaarukka kä­dessämme
lähdemme puolustamaan
Neuvostovaltaa. Me emme salli por­variston
komentaa meitä".
Ja Yleisliittolaisessa Neuvostojen
rv -edustajakokouksessa- talonpdi-kaisnainen
Gaidina, Voroneshin lää­nistä,
lausui:
"Minulla on pyyntö koko edusta­jakokoukselle
sekä keskushallituk­selle:
. NaLsia - oiT enemmän vedettä­vä
sotilasopetnspiireihin. Talonpoi-kaisnaisten
keskuudessa kuuluu ää­niä
siitä, että vaikka me emme ha­luakaan
sotaa, niin emme kuiten­kaan
tule menettelemään niinkuin
ennen, että^kun meitä isketään yh­delle,
niin me kääntäisimme toisen
poskemme. Sellaiset käsitykset ovat
jo aikansa eläneet Talonpoikaisnai-nen
tahtoo, että hänellekin annet­taisiin
kivääri, että hänkin voisi
puolustaa neuvostovaltiota. Mutta
voidakseen puolustaa, täytsry nai­selle
antaa sotilasopetusta, tutustut­taa
häntä kiväärin käyttöön. Minä
pyydän kiinnittämään huomiota tä­hän,
että naisetkin tulisivat vede­tyiksi
sotilasopetuspiireihin.''
Talonpoikaisnäinen Oaidina aset­taa
kysymyksen 'oikein. Hän käsit­tää,
että pelkkä halu taistella porr
yaristoa vastaan, ei riitä. Siihen
tarvitaan tietojakin. Täytyy osata
käyttää aseitakin. Tulee osata käyt­tää
vastakaasuja. On tiedettävä,
miten antaa apua kaasumyrkytyksen
saneelle. ,
TyolaU- ja talonpoikaiaaaisen on
•arastandattava sotilastiedoilla '
tietoja, rqiten käyttää vastakaasuja,
miten antaa sanitääriapua; miten
suojella itseään vihollisen ammun­nalta.
Babajevin tehtaan työläisnai­set
suorittavat jo kolmatta "punais­ten
sisarten" päästöä.
Eivät jää jäleile Talankaan työ­läisnaiset..
He ovat päästäneet jo
lähes sata työläisnaista, jotka ovat
suorittaneet kolmikuukautisen sani-täärivalmistuksen.
Tällä hetkellä
opiskelee toinen vuoro. He liiUyvät
ampumapiireihin, oppien siellä käyt­tämään
kivääriä. Ja opiskelevatkin
menestyksellisestL Ampumakilpailat
Tulassa osoittivat, ettei työläisnai-neii.
Jää jäleUe työläisestä. Heidän
1927
Nuorisoliiton toiminnalle
van huomion lisäksi tulee iSS?
jän erikoistehtävänä o k n i ^ ^
aestönuorten tohninnan järjestS -
nen ja uusien tilauksien ja
rtadkles iejna hYaonnknkgi:m iCnoemn rsYdeoUe4 Ct
NuorisoUiton ja kommunLctipao
lueen ryhmiä D W H ^ * 5 5„
mään
sia,
Näistä
pyydetään järjestä-joissa
tov. Ryan saa p^Z
saaduilla tuloilla vcri^^
myös osittain korvata järjests^;
matkan kustannuksia. J l y ö f^
tään järjestämään liiton ja järjestö,
nuorten ryhmien sekä liiton kaupan.
ki- ja pnnkom teain kokouksia ^ .
sihnänsä on yhtä varma, kätensä ^ Paivucsi, joiksi järjestäjä saaDnn.
tarttuvat
Tulevassa
MIKSI NEUVOSTOLIITON TYÖ LÄIS- JA TALONPOIKAISNAIS-TEN
ON VALMISTAUDUTTAVA MAAN PUOLUSTAMISEEN ,
(Julkaistu Neuvostoliiton lehdissä;
kirj. A. P. Bojgat)
Jälleen leijailevat uhkaavat pil­vet
maailman ensimmäisen Neuvos­totasavallan
yllä. ^
Työläisten ja talonpoikain vihol­liset
jälleen hautovat mielissään
hyökkäystä Sosialististen Neuvosto­tasavaltojen
Liittoa vastaan.
Maailman porvariston salatuimpia-na
toiveena on työläisten ja talon­poikain
Neuvostotasavallan kukista­minen.
Kapitalistien ja 'tilanherro­jen
palauttaminen meille — siinä
on heidän peruspäämääränsä. Tä­män
asian tulee jokaisen työläisen
ja talonpojan lufjasti painaa mie­leensä.
•
Maailman porvariston salatuimpa-kertaa
^ miekkaansa meitä vastaan.
Neuvostotasavallan olemassaolon en­si
päivistä alkaen -syttyi koko por-varimaailman
sydämissä sammuma­ton
viha. Maailman vallankumouk­sen
kehdon hävittämistä maan ka­maralta
porvaristo on yrittänyt use­ammin
kuin yhden kerran.
Maistamme porvaruton konnantyot
Maamme työtätekevät kansalaiset
muistavat kansalaissodan opetukset.
He eivät ole vielä unhoittaneet,
kuinka ulkomaiset kapitalistivallat
avustivat kenraaleja Judenitshia,
Komilovia, Koltshakia, . Denikiniä,
Wrangelia — polttamaan kyliä ja
tehtaita. Useimmat muistavat eng­lantilaisten
upseerien hirmutyöt Ar­kangelissa,
Koltshakin verisen halli­tuksen
Siperiassa, ^ l ^ n porvaris­ton
verityöt Ukramassa.
Kymmeniätuhansia kuoliaiksi rää­kättyjä
työläisiä ja talonpoikia, työ­läis-
ja talonpoikaisnaisia, tuhansia
poltettuja kyliä, kymmeniätuhansia
le^ä ja orpoja sellaiset ovat
valkokaartilaisten hyökkäyksen tu­lokset.
Paljon on vuodatettu kyyneleitä
sekä verta saadaksemme mahdolli­suuden
rakentaa uutta elämäämme
sosialistiseksi. Paljon on jo uhrattu
työtä uuden yhteiskunnan rakenta­miseen.
Kapitalistit haluavat taas käiritä
meidän rauhallista työtämmö. Ne
järjestävät sotaa meii^ vastaan, ja
meidän on ajateltavaj^tniten ja mil­lä
keinoin jokaisen työtätekevän on
avustettava neuvostomaamme puo­lustusta..'.
'.^ .•....•„;•,..'•.. ..
.Maailman porvariston miekka on
alleen kohotettu maapman ensim-riiäisen
Neuvostotasavallan ylitse, ja
meidän on "oltaya valmiina. On kat­sottava
vaaraa suoraan silmiin,
on oltava valmiit, torjumaan vaaraa
Työläis- ja talonpoikaisnaiistenkin
on oltava valmiita sotaan.
Kaikissa vallankumoustaisteluissa
ovat työtätekevät naiset kulkeneet
yhtä jalkaa, olkav ölassa miestensä,
isiensä, veljiensä kanssa.- Niin ta­pahtui
jo yli viisikymmentä vuotta
sitten — Pariisin Kommuunin päi­vinä.
Niinä veripäivinä Ranskan
proletaarinaiset taistelivat kuin naa­rasleijonat.
Eipä turhaan kirjoitta­nut
muuan porvarillinen havainto­jen
tekijä —^^kommuuriih vihollinen:
"Jos Ranskan kärisa muodostuisi
pelkistä naisista, mikä hinnuinen
kansakunta se oliokaan". ^ ^ 1 ^ ^
lapset; 13-yuotiaiSta asd^^ t ^ ^
Komriitiuriin aikiina^iäa^^i^
Tämän johdosta kirjoitta
"Toisin ei voi olla: tuleyissaksian
taisteluissa porvariston kukistami­seksi.
Köyhälistönaiset sanoi hän
— eivät tule toiinettomina katsele­maan,
kuinka hyvin aseistettu por­varisto
tulee ampumaan huonosti
aseistettuja tai aseettomia työläisiä.
He tarttuvat aseisiin, kuten v.
1871."
Tämän Leninin ohjeen ovat työ­läis-
ja talonpotkaisnaiset kunnialla
suorittaneet kansalaissodan aikana.
Miijöohat naiset auttoivat työläisiä
ja talonpoikia puolustamaan oikeut­taan
vapaaseen elämään ja työhön.
Sadattuhannet taistelivat aktiivisesti
neuvostojen vallan puolesta. Ja voi­daanko
unhoittaa niiden rajaton roh­keus,
jotka nälkäisinä työskenteli­vät
tehtaissa ja pelloilla?
Niin on ollut kaikkina aikoina ja
niin tulee olemaan nytkin, jos maa­ilman
porvaristo häiritsee rauhallis­ta
työntekoamme, häiritsee meidän
sosialistista rakennustyötämme,: pa-
•koittaa meidät sotaan.
Naiset ovat
\ • •...
valmiina
TJhkaavana varoituksena kaikuivat
Xin Yleisvenäläisessa Neuvostojen
edustajakokouksessa Tverin läänin
talonpoikalsnaisen Saitsevan ^sanat.
Hän lausui: *'Nikolam aikana oHm-me
sorretut ja riistetyt. Me kiitäm­me
Neuvostovaltaa' ja Xoiömunistis-ta
puoluetta siitä, että ne toimivat
oikeaan RntiTifamTi, s^fl^nfTMimplrft aja­tella,
saatoimmeko ' aavistea, että
sodassa ei ainoastaan
Punainen Armeija tule ^kosketuksiin
vihollisen kanssa. Raja rintaman ja
selkäpuolen välillä tulee poispyyh-käistyksi.
Viholliset tulevat kiin­nittämään
huomionsa myös selkää
puoleen. Vihollinen tulee yrittä­mään
paniikin aikaansaamista rau­hallisen
vä.estön keskuudessa. Ön
myös oltava -varuillaan vastavallan­kumouksellisten
kaikkinaisten pro-vokatsioniyritysten
varalta .selkä­puolella.
, .
Vihollisen kaikkinaisia vehkeilyjä
vastaan tulee ensikädessä työläis- ja
talonpoikaisnaisten kyetä puolustau­tumaan
silloin'kun isät,, miehet, vel­jet
ja pojat tulevat taistelemaan
rintamilla.
Naisen merkityksen tulevissa so­dissa
on maailman porvaristo jo
ai£oja sitten käsittänyt. Kuri se v.
1914—1918 imperialistisen sodan
aikana mobilisoi ainoastaan miehet,
niin. nyt se on ryhtynyt toimenpitei­siin'
järjestääkseen naisille mahdolli­suuden
ottaa osaa sotaan". Toteutuu
Leninin ennustus, Njonka hän kir­joitti
jo v. 1916: "Tänään impe­rialistinen
porvaristo militarisoi ei
vain koko väestön, vaan nuorison­kin,
-f Huomenna se' ryhtyy ehkä
naisten-militarisointiin."
Tällä hetkelläi, rauhallisen raken­nustyön
kautena, mutta alituisen
sodan vaaran uhkan vallitessa, mei­dän
ediessämme on niidei/ työläis-ja
talonpoikaisnaisten joukkojen ko­koaminen,
mitkä;, sotatoimien aikana
tulevat ottamaan huomattavan sijan
Lokakuun' saavutusten puolustami­sessa.
.
"Me emme halua «btaa", —-
sanoivat Leningradin' työläisnaiset,
''mutta olemme aina valmiit an-tamaan
vastaiskun intoileville ros­voille'!.
• '
Punaisen Moskovan tyoiaisnaiset
ovat myös ryfa^'»eet>^kayasti opis-kelemaan.
Tehtaissa kiehuu työ ensiapu-pii­rien
järjestämiseksi.
Tuhannet työläisnaiset, päivän
päätyttyä, näissä piireissä hankkivat
yhtä luja.
"Proletaarinaiset eivät tule toi­mettomina
katselemaan, kuinka hy­vin
aseistettu porvaristo tulee am­pumaan
huonosti . aseistettuja tai
aseettoniia työläisiä. He
aseisiin"... .(Lenin).
Kymmenien tuhansjjeri porvari-naisten
valmistukselle hyökkäykseen
Neuvostoliittoa vastaan on meidän
asetettava vastapainoksi työtäteke­vien
naisten valmistus; Työläis- ja
talonpoikaisnaisten on oltava val­miina
antamaan vasta-isku- viholli­selle.
— Työläisnaiset, eteenpäin Neu­vostojen
maan taloudellisen ja sotj-laallisen
mahdin lujittamiseksi!
— Älkää jääkö jäleile! — on Le­ningradin
proletaarinalsten huuto.
— Emme jää jäleile! vastaavat
Moskovan, Tulan ja 'muiden kau­punkien
työläisnaiset.
— Emme jää jäleile! — vastaa­vat
talOnpoikaisnaiset yli koko Neu­vostoliiton.
.
paikkakunnalle.
Erikoisesti vedotaan kommunisti­puolueen
ryhmiin ja järjestöihin
edellamainituma paikkakunnilla,
pyytäen niitä antamaan lutoUe avus-tustaan,
jotta järSestäjän matka
kaikin puolin onnistuisi. j
Canadan kommunistisen nuorisolii.
ton toimeenpaneva kansallis,
komitea.
nmm URHEILU
Pöytäkil-ia
3
NUORISON OSASTO
CANADAN KOMMUNISTISEN
NUORISOLIITON JÄRJESTÄ-
JÄN, TOV. OSCAR RYAN-IN
MATKAOHJELMA
Marraskuulla:
Port Arthur ja Fort William,
Ont.- 1, 2, i5 ja 9
Kaministikwia, Ont.
Ihtola, Ont. . . . . .
Kivikoski, Ont. . . ,
Nolalu, Ont. .
Wolf Siding, Ont. .
Nipig-ony' Ont. . . . .
Fort Frances, Ont.
Finland, Ont. . . . .
Winnipei^, Man. . .
Brändon, Man. . . . .
Regina,: Sask. . . . . .
Moose Jaw/ Sask.
Shaunavon, Sask.
Saskatoon^' Sask.
jouluk. . . . . . ,
P.
P.
P-P-P.
p.
P-P-P.
p.
P-p.
.24, 25 ja 28 p.
. . . 26 ja 27
. 29, 30 ja
» • • # • 3
. . . . 4
• • • 5
• • • • 7 h
. . . 10
. . . . 12
. . . 13
15—21
. . . .^22
• • • > 23
Jouiuirauna:
biinblane,- Sask. . . . . . . i ja 4
Cateau Hill ja Dirisinore, Sask.
2 ja 3 p
Edmonton, Alta. . . . . . . . . . . 6 p.
Sylvan' Lake, Alta. . . T . . . . . 7 p.
Eckville, Alta, . . . . . . . . . 8 p
Rocky Mt. House, Alta. . . . . 9 p
Calgary, Alta. 10 ja 18 p
Drumheller, Alta. . . . . . 11 ja 14 p.
Trochu, Alta. . . . . . . . . . . . . 15 p
Coleman ja Blairmore 16 ja 17 p.
Canmore, Alta. . . . . . . . . . . 19 p.
Sicamous, B.C. . . . . . . . . . . 20 p
Salmon Arm, B.C. . . . . 21 ja 22 p;
Cariin, B.C. . . . . 2 3 p,
WebBter's Comers, B.C. . . . .24 ja
tammik. . . . . ..
Vancouver, B.C, .
tammik. . . . . ..
Nanaimo, B.C. - .
Ladysmith, B.C. ;
tammik.
>•*.•'• • • ' 3 .-X^*
. . . . 2i, 26 ja
' • • '•-• «'•'«' 9- 'P*
27, 28 jä 29
. . . 30, 31 ja
Tammilcunlhis
Victoria, B.C. 2 p.
Sointula ja Alert Bay, B.C. 5—8 p.
Gibson's Landing, B.C. 10 ja 11 p.
Mon näkökiilmastii
Suomestakin taas pitkästä aikaa
terveisiä. Elämä siellä näyttää kul­kevan
entistä, totuttua latuaan.
Juodaan 96 prosenttista virolaista
ja välillä tapella nahistetaan veris­säpäin.
Olemme jo pitemmän ai­kaa
seuranneet mielenkiinnolla Suo­men
valkoisen kulttuurin kukintaa
ja sen "kansallista valistustoimin­taa"
ja nyt meidän täytyy alkaa
tunnustamaan, että tulokset alkaa
olla kokolailla "tyydyttävät". Suo­men
porvaristo voi Verisiin tilikir­joihinsa
. merkitä uuden saavutuk­sen
toisensa jälkeen. Suojelnsknn-a-
ja pirtukulttpuri työntävät val­avalla
voimalla ja väellä syrjään
Suomen parempiosaisen kansan a-jatuskammiolsta
sellaiset vanhan­aikaiset
käsitteet imin mitä ovat
sivistys ja ihmisyys. Sellaiset tun­nukset
sopivat nykypäivien Suomes­sa
vain akoiUe ja sellaisiUe hame-päällä'
kulkeville .miehiDe, jotka ei.
vät osaa juoda länttaamatonta inr-tua
eikä -laulaa ^kansalliälauluksi- ko-roitettna
"Niskasta kiinni ja puu­kolla
selkään.. ."-nimiirtä isänmaal-lisuutta
uhkuvaa renkutusta. Ja
sellaisia* henkilöitä'jotka eivät näitä
ylitsevuotavia isänmaallisia tapoja
ole oppineet, kutsutaan siellä nyky.
ajan Suomessa kommuriisteiksi, joi­den
murhaamisesta ja linnaan kär­räämisestä
maksetaan valtion puo­lesta*
sievoiset iialkkiot. ,
Mutta tässä pirtulla ja tappoväli­neillä
kasvatetussa seurakunnassa on
äskettäin ilmennyt sellaisia : vivah­duksia,
ikäänkuin niiden 'vaikutus
olisi tullut' hieman liiankin aHeyii.
vatuksi. Parhaimmilla tämän kult­tuurin
arvolauseilla palkitut maantoi->
vot nimittäin eivät enään valkoisen
kirkkaassa huumassaan osaa eroit-taa
mustimman lahti-Iehden toimit­tajaa
tavallisesta: työmiehesta, vaan
lyövät lihoiksi, kuka vain tieÄe sat.
tuUi Äsken tulleissa Helängin leh­dissä
nim. Jcetrotaan, että fasdsti-lehden.
Uuden Suomen toimittaian.
C.S.T.U aaton liittotoimikuif.
nan kokouksesta, joka pidet­tiin
lokakuun 16 p:nä, 1927,
Liberty-haalilla Sudbnryssa,
•Ont. Saapuvilla olivat: J. Sep­pälä,
N. Piispanen, V. Kauha­nen
j"a P.Jansson. Puheenjoh­tajana
toimi Seppälä, ' pöytä-
-kirjan laati Jansson.
1) Kokous tunnustettiin sääntö­jen
määräämällä tavalla kotoonknt-sutuksL
..2) Luettiin edellisen kokouksen
pöytäkirja, joka tunnustettiin sih­teerin
laatimalla tavalla täysin ko­kouksen
menon ja päätösten mukai­seksi,
hyväksyttiin.
3) Pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
Piispanen ja Kauhanen.
4) Liiton jäsenille myönnettiin ko­kouksessa
läsnäolooikeus.
5) - Sen johdosta, että Paavo Ruo­honen
oli Creighton Yritylcsen puo­lesta,
jättänyt, vastalauseen,, liitto-toimikunnan
kokouksen 5/9—27
tekemän päätöksen johdosta, jolla
kokous valitsi liiton sihteeriksi P. ^
Janssön'in, samalla vaatien asian
johdosta ylimääräisen liiton edusta­jakokouksen
koolle kutsumista, oh'
sihteeri, edellisen kokouksen pää­töksen
mukaan, tiedustellut, seuro­jen
' mielipidettä josko nämä ovat
ylimääräisen edustajakokouksen pi­don
'kannalla vaiko ei. Vastauksia
tiedusteluun oli saapunut 11 :Ita seu-,
raita, jotka kaikki, yhtä lukuunotta­matta,
olivat vastustavalla kannalla, .
ylimääräisen liiton edustajakokouk­sen
pitoon nähden. Tiedustelun tn-loksena
päätti kokous, että ylimää­räistä
liiton edustajakokousta ei
tulla pitämään kyseessä olevan a-siart
johdosta.
6) Luettiin sihteerin kirjeenvaih­to,
joka hyväksyttiin.
7) Liiton ennätysten tarkistelun
tuloksena päätettiin hylätä seuraa­vat
ennätykset: 3 km. hiihto, 12
min. 66 sek. P.Jansson. Sudburys-sa,
19. 2. 27. 10 km. hiihto, 36 min.
56 sek. L Pohjola. Creightosea, 20.
3. 27, ja 90 m juoksu, 12, sek. M.
Passi. Beaver Lakella, 4. 6. 27. Hy-lättäväksi
ehdotetut pituushypyn ja
400 m. juoksuennätykset päätettiin
edelleen pitää voimassä-
:8) Hyväksyttiin uusia ennätyksiä
seuraavasti:. .
Miesten ennätyksiä:
Kuutertty^ 11,65 E . Ristonen
kisa, Creightossa 13. 8. 27.
Keihäänheitto: 48,48 E. Ristonen,
Kisa, Timminsissa 28. 8. 27.
Painonheitto: (17 kg) 6,93 K. Sch­neider,
Ho, Timminsissa 26. 8. 27.
Yrjö Koskelaisen poika oli eräSna
iltana, kotiin tultuaan ja oUessaan
kirkkaassa isänmaallisessa tilassa,
pistellyt isäänsä kauhavalaisellaan
Igmimenkunta hengenvaaraUista rei-
_|,kää; Ja koska suojelnskuntakidt-tuurin
hyveisiin kuuluu, että my^
fcään naisia ei millään tavoin ote
hellemmin kohdeltava, otti hän vieB
kaupantekijäisiksi muun puutteessa
äitinsä käsittelyn alaiseksi, ja raa­teli
hänetkin. Tämän tehtyään ot­ti
"hän henkirievun itseltään.
Muuten tämä tapaus ei ok ainoa.
Samantapaisia «puukoHafeelkään;
tapauksia on tapahtunut viimeaikoi­na
suojeluskuntalaisten leirissä tuU-katiheään.
Vieläpä kaikkein vaito-tusvaltaisemmilla
" paikoUla olevien
porvarien keskuudessa. „
Oikeastaan tällaiset tapaukset oli­sivat
tavallisesta näkökulmasta^
sottuna kerrassaan valitettavia, nfflt^
ta ottaen /^huomioon minkälaisessa
leirissä naiiä ovat tapahtoneet^^ ;
me juuri, voi niiden johdosta S»o^u
pukuun pnfeentnW Tällaisiin tap*";
uksiin vain voi soveUnttaa raana-tun
erästä lausetta, jossa sanotaan.
^'Mitä ihminen iylyää, sitä hän ^
saa niittää". —• Nämä «ntisrf
teiset^*. Suomen porvarit, alkais»,
noin kymmenen vuotta sitten vö**