Vapaus, January 17, 1927

              I y%
Iit
mm
1
SivQ2 Maanantaina, taiitmik> 17 p;iiä-—Monday, Jan. 17 No. 6 mi
VAPAUS
0^«"f«Ti saomalaisen työväestön ainoa äSnenlcsnnattala^
fbnestyy SndbnryBsa, Oot, maanantaina, keskiviikkona
Ja pe^antaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ' ARVO VAARA.
* " * .
Hegistered at the Post Office Department, Ottawa,
•s eeeond class matter. — ' •
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-liahed
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
ai&LFriday. •
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset ^Oc palstatnuma.
let Marxin ja Leninin hengessä ja heidän esittämiänsä
menetteljiapoja seoraten tai n.k. «evolutsionistien».
sosial idemokraattien hengessä —-~^so5iaIidem'okraJattien,
jotka ovat saattaneet Saksan Ja Suurbritaimian työ­väenluokan
nykyiseen asemaansa. Levitä tällä Lenin-viikolla
tiedonvaloa työpaikassasi, kaivoks«sa ja teh­taassa
sekä ammattiyhdistyksessäsi olevien tyoläisto-veriesi
keskuuteen, lausuu lehti lopuksi.
Yoittoisäo
Vuosi uudelleen järjestetyssä puo­lueessa
Yhdysvalloissa
Yhdysvaltalaisen veljespuolueeihme, Amerikan Wor- ?Ä^,°iÄt?^*nS°l.^^'J'nr.' kers-kommunistipuolueen suomalainen toimisto -kirjot-taa
sikäläisissä lehdissä: , ,
Kulunut vuosi on vietetty rakennustyössä. Puolue on
ollut rakenneltava uusille järjestöllisille'trusteille.
Rakentaja tavallisesti kohtaa kaikenlaisia vaikeuksia
]— semminkin yhteiskunnallisen elämän ja luokkatais­telun
alalla. Olot ja. tilanteet vaikeuttavat Rakennus­aineet
saattavat olla käyriä ja vääriä heikkoja ja
puutteellisia tarkotukseensa. Meillä ei tietysti voi olla
Sjnntymäilmotokset H-00 kerta„ $2.00 3 kertaa.
Av^eroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Ktfolem^^Ulmotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
fditoslauseelta tai maistovärsyltä.
Haliitaantiedot ja osoteilrootukset 50c kerta, $1.00
kolme' kertaa.
Tilapälsilmottajien ja flmotusalcenttuurien on, vaa-dtttaessa^
ahetettävä ilmotuahinta ctukätggn.
. Idaanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertiamg rates 75c per Cj)l/inch, J l i - kysymys kelvottomista rakennusaineksista, sillä asiaa
oiniqtmm cchhaarrggee ffoorr ^ rgföläee insertion TB-c .- . "-tt—ie Vapa,i iii » ^. i.-.^^„ ft/«v3*.nlii«H-a Ir^Vr^naUuuAt^an-n
la thebest advttjia^e mediam anreo^ the Finnish
Peoplejin Canada.
TILAUSHINNAT^
Caiiadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c
-Yhdysvaltoihin ja Suoroeen,'^ksi vk. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha»£i tulla lähettämään,
paitsi .asiamiesten jojlja on tftkankset.
St.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty BIdg Loma
Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Joa ette milloin tahansa saa fastansta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Hiftkeenhoitiajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Lenin-viikko
iCai]|ddetf ienmmiini«titm ja vasenmiistolaisten, länsuu
'komm^istipiiolueen pai-äanenkannattaja, tulisi Lenin-viikolla
agitatsionm ja propagandan-avulla koettaa
saada ^uur^et työläisjoukot ymmärtämään tämän suuren
vallanlnimouksellisen johtajan elämäntyötä, jonka tar-kotuksena
oli toiminta yhtebkunna:llisen vallankumo­uksen);
puolesta, vallan ottaminen työläisten käsiin, ka*
pitali^in hävittäminen ja perustuksen jaskeminen so­sialistiselle
yhteiskunnalle.
Kapitalistisen imperialismin kehitys on maailmanso­dan
janEöen~:< kulkenut juuri sitä suuntaa, minkä Lenin
sen kulkusunnnaksl arvioi. Mainiossa pienessä lentokir­jasessaan
«Imperialismi on kapitalismin viimeinen vai­he
» hän osotti, että vanha vapaakauppa-kapitalismi on
joutuitut väistymään tämän järjestelmän viimeisen,
rappeutuvan muodon eli vaiheen tieltä, missä vaiheessa
suurten yhtymien monopoolit ottavat kilpailun tilan
ja missä rahapäaoma hallitsee teollisuutta^ Tämä selvä-piirteinen<>
kapMalismin tendenssien roäärittele3|ainen oli
jatkoa - I M f a ^ yallankumoukseillisille taloudellisille
opeille ja niiden edelleen kehittämistä; kuten yleensä
tunncttanee, käsittelivät viimeksimainitun opit pääoman
kcskittyimsta ja kasaantumista. ^
L«nmtosot'ti, että tässä u^ vaiheessa tapahtuva
siirtomaitten jakaminaa-suurten Valtojen kesken tulisi
kiertäi^ätta; johtamaan sotiin markkinoista,, vaikutus­alueista
Ja-raaka-aineista ja että näitten imperialismin
suurten taisteUijeh kestäessä nousisi mahtava ja voinia-kas
vallankumouksellinen liike, ruumiillistuneena uu­dessa,
kolmannessa kansainvälisessä, .kahdessa muodos­sa,
jo^ta yhden inuodostaisi lännen teollisuustyöväes-tön
vallaidnmiouksellinen liike ja toisen siirtomaitten
kansallinen kapinaliike idässä. Venäjän vallankumous
ja Kiinan vallanlcumouis, kapinalliset nousut Saksassa
ja Suurbritannian yleislakko, ovat kaikki osottaneet
hänen analyysinsä paikkansapitäväisyyden.
Kapitalismi on nykyään «vakiintumis»-kaudessa
(Dawessuuhnitelma, Locarnon sopimtikse^, y.m.), mut­ta
tämä vakiintuminen on perin horjuvaa. Jos työläiset
tulevat luokkatietoisiksi ja hylkäävät deniokraattiset
Harhakuvitielmansa, niin he voivat helposti tehdä Ibpiin
tästä vakiintuinisesta.
Tässä tahdoimme toisilla sanoilla sanoa, että kom-tnunistipuolueen
voimistuttaminen on tarpeen työläisten
johtamiseksi tiellä valtaan. Kommunistinen kansainvä­linen
ja Lenin ovat Marxin, Engelsin, Liebknechtin ja
Luxemburgin vallankumouksellisen traditsionin omak­sujia
ja seuraajia. Sosialidemokraatit ovat hyljänneet
sosialismin ohjelmana, joka tultaisiin toteuttamaan
luokkataistelun kautta. He ovat lakanneet olemasta
sosialisteja marxilaisessa miielessä ia heistä bn tullut
demokraatteja, liberaaleja, imperialisteja ja mitä hy­vänsä,
paitsi sosialisteja. ' Leninin opetukset ovat so­sialismin
ja kansainvälisyyden bp^tuksia.
Macdonaldilaisuus toi mukanaan yhteistyön kapita­lismin
kanssa yleislakon murskaamiseksi, kapitalisti­sen
uiko- ja sisäpolitiikan jatkamisen työväenhallituk­sen
aikana ja sosialismin ottamisen «kirjallisena ter­minä:
». Siihen sisältyy valtakunnan säilyttäminen ja
siirtoraaakansojen riistäminen — hänen ohjelmansa
Egyptiä, Intiaa ja Kiinaa kohtaan. Leninifi ohjelma
tarkottaa taistelun käymistä kapitalistiluokkaa vastaan
jokatsesisä maassa niin sodan kuin rauhankin aikana.
Sodan. Aikana on työläisten hänen ohjelmansa mukaan
lyöskeiinehävä saattaakseen «omaT» kapitalistinsa tap­piolle
sosialistisen vallankumouksen hyväksi — val­lanotto-
työläisten toimesta. Voitettuaan'missä maassa
hyvänsä, on heidän rakennettava sosialistista järjes­telmää
ja samaan aikaan tuettava muissa maissa kehit*
ty-vaa^\TallankumpusIiikettä, joka tähtääv maailmanval­lankumoukseen.
Nai$tä:^eroa:\'aisudcsista jolituu pitkin linjaa muita
eroavaisuuksia — periaatteissa ja menettelytavoissa.
Sinnn: ohjelmasi ammattiliitoissa, työväenpuolueessa,
osttiiaSoiminnalläi^ toimin-nassa^'^^^
6vSe^ jdcaisdla alalla, tu­lee
olemaan erita&ta riippuen silta, josko tyoslaente-yleisesti
katsoen työväenluokka kokonaisuudessaan
muodostaa luokkataisteluliikkeen ja sitä edistävän jär­jestön
rakennukselle kelvollisen ainehiston.
Mutta työväenluokassa on eri ryhmiä; ollaan erilai­sella
kehitystasolla, erilaisten tapojen ja tottumuksira
orjia. Siirtoläistyöväestön kehittämä liike järjestölli­sesti
ja toiminnallisesti tahtoo väkisinkin kuihtua ja
kuivettua kansallisiin puitteisiin ja erilaisiin pikkurien-toihin,
huvituksiin ja seuxusteluhin vaikka järjestön tar-kotuksena
ovatkin suuremmat pyrintöperät.
Meidän suomalaiselle liikkeellemme alkoi ^väkisinkin
tulla näitä piintyneitä tapoja. Näkyi karsinoitumista.
Suuri maailma ja eteenpäin rientävä vallankumouksel­linen
liike alkoi rientoineen sivuuttaa meitä. Tässä ti­lanteessa
puolueen uudelleenjärjestäminen tuli pieneni
sisäiseksi kamppailuksi ja koetuskiveksi. Joku siitä pe­lästyi;
vielä useammat sen edessä sortuivat ja vajosivat
«en minä tiedä»-verhon taakse ja lupasivat odottaa ja
katsoa mitä siitä tulee.
Näin jäi pois uudelleenjärjestetystä puolueesta meil­le
tunnettua hyvää joukkoa suomalaisten keskuudessa.
Puolueesta jäi pois tovereita, jotka vuosikausia ovat
efUmaisina toimineet vasemmistoliikkeessä ja jo vuosia
puolueen suomalaisissa osastoissakin. Jotkut kaipasivat
aina vain «tarkempaa selitystä» uudelleenjärjestämises­tä.
«Miten soluissa oikeastaan toimitaan» ? -Valtaus­ta
on yritelty antaa, on koetettu selittää. Mutta oh
myöskin sanottu, että käytäntö itse sen sittenkin par­haiten
opettaa — niin kuin opettaakin. Nyt ei enää —
oikein vakavasti puhuen — voi vedota selityksen tar­peeseen,
sillä soluja on olemassa miltei jokaisella
paikkakunnalla ja niiden piirissä kyllä jo tiedetään —
vuoden toiminnan jälkeen, miten toiminta sujuu.
Mutta sTtt^kin voidaan sanoa: Mitä niiden kautta
sitte on aikaan saatii? Ei voida kerskailla — ei ole
suuria voitettu. Mutta yksi asia on selvä, puolueen ra­kennustyössä,
on edistytty, nurkkakivi ja,perusteet on
laskettu ja itse rakennuskin kohonnut niin että siiliä
nyt voi elää ja toimia. Puolue on lujempana ja .yhte-näisempänii
kuin vuosi sitten. Puolueen jäsenien toi­minnallisuus
on Ibääntynyt sata prosenttia. Puolueen
paikallistoimitsij öiden lukumäärä oh kasvanut, velvol­lisuuden
tunto lisääntynyt ja luottamus kommiinistista
.liikettä kohtaan terästyn5rt.
Nämä saavutukset muiden käytännöllisten taistelujen
ja lukemattomien toimintojen kautta saatujen tuloksien
ohella kannattaa panna merkille. Valistus- ja järjestä-mistyö
on nyt, käynnissä. Totta on, että silt^ vielä on
puutteita, on heikkouksia monenlaisia. Mutta niin aina
on joukkoliikkeessä. Työväenluokka ei ole valmis, se
täytyy kehittää siksi. Sen järjestöt ja kommunistinen
puolue ovat saman lain alaiset.
Suomalaisten keskuudessa meillä kaivataan puolueen
ryhmien toiminnan titikempaa järjestämistä, niiden toi­minnan
elävöittämistä Ja toiselta puolen tietysti kai­kessa
puoluetyössä tan-itaan aktiivisuuden ja toimin­nallisuuden
parantamista. Nvttemmin oh puolue alen­tanut
veroja eräille työläisryhmille-ja on tehty pää­töksiä,
jotka puolueen yksiköissä tekevät englannin­kieltä
osaamattoinille mahdollisemmaksi seurata ko­kousasioita,
jotka seikat poistavat eräitä «esteitä», mitä-on-
esitetty puolueeseen liittymisen tielle. Vaikeuksia
on,, mutta jos ei ole halua kuulua, puolueeseen, niin
sille nämä vaikeudet ovat tavallisesti kameelin Jcokoiset.
Kumouksellisen työväenliikkeen ja puolueemme ra­kentamista
ei suinkaan auteta sivussa olemalla eikä
summittaisella arvostelulla. Kulunut vuosi on osottanut
ja todistanut työpaikka- ja katusolut sopiviksi ja edul­lisemmiksi
puolueen yksiköiksi ja puoluejärjeslön pe­rusteiksi
kuin entiset osastomme olivat. Heikkouksia
voiteU;an ja puoluetyössä edistytään.
— «Voittaneen proletariaatin pääprobleemina, sel­laisessa
maassa kuin nieidän, on kysymys-taloudelli­sesta
yhtenäisyydestä yhtenäisen teoilisuuden ja haja­naisen
talonpoikaistaloudeii välillä, 'jonka hajanaisuu­desta
juuri johtuvat talonpojan työn yksilölliset ja yk-shyistaloudelliset
vaikutukset. Koska^tämä yhteys~la-pahtuu
markkinoiden, oston ia myynnin kautta, vaihto­prosessin
kautta, jossa samanaikaisesti esiintyvät öekä
teollisuuden että maataloudeh tuotteet (vilja, raaJca--
aineet j.n.e.), niin oh selvää, että juuri tällä, alalla val­litsevista
yhteyden muodoista suiiressamäärin riippuu
koko taloudellisen kehityksemme luonne. — Tässäpä
juuri näkyykin se periaatteellinen ero, mikä vallitsee
kapUalismin järji^telmän ja proletaarisen diktatuurin
välillä, joista \-iimemainitussa järjestelmässä stiurt^fl^
lisuus, kulkulaitos,' luottolaitos (paiädt) ja tiUunniian-kauppa
ovat proletariaatin kasissa.» - — N . Buharin kir­jassaan
«Sosialidemokraatit ja Neuvostoliitto».
\
Stalfnin .paheesta
Onko sosialismin rakentaminen
yhdessä maassa mahdollinen? Tä-niä~
on=sfiJc€skein€n kysymys, minkä
ympärille Neuvostoliiton kommunis­tipuolueessa
äskeinen kiista keskit­tyi,
pienen vähemmistön esittäessä
enemmän tai vähemmän selviä tätä
mahdollisuutta vastustavia väittei­tään.
Toveri Stalin, edustaen puolueen
kantaa, osotti oppositsionille perus­teellisessa
puheessaan marxilais-leniniläisen
kannan tässä kysymyk.
ses3ä. Aikaisemmin : jo lainasimme
hänen puheestaan sen kohdan, mis­sä
hän osotti Leninin täydentäneen»
Engelsin vanhaa määritelmää tähän
kysymykseen nähden. Kapitalismin
kehitys sitte .Engelsin aikojen on
muuttunut. Lenin osotti n.s. kapi­talismin
epätasaisuuden lain, mikä
tekee mahdolliseksi sosialismin ra­kentamisen
yhdessä maassa. Jos
Engels eläisi nyt, sanoi Stalin,, hän
viipymättä hyväksyisi tämän määri­telmän
— sillä "marxilaisuus ei ole
mikään dogmi,' se on toimintaohje".
Mitä perustehtäviä muuten En-gels*'
asettaa -sosialismin rakentami­seksi,'
mitkä - ovat ne perusperiaat-teet,
jotka kysymykseen liittjrvät?
StaKn esitti puheessaan Engelsin
lausuntoja "Kommunismin peruspe-riaatteef-
nimisestä Engelsin teok­sesta
ja vertaili niitä tilanteeseen
Neuvostoliitossa.
Kun nämä lainaukset Stalinin ver­tailuissa
ovat erittäin valaisevia jul­kaisemme
mainitun kohdan puhees­ta.
Se Stalinin tekemine välihuo-mautuksineen,
ori seuraava:
Engels sanoo seuraavaa "Kommu­nismin
perusperiaatteef-teokses.
saan, mikä käsittelee näitä perus­periaatteita
kysymysten ja vastaus­ten
niuodossa: •
"Kysjnnys: Onko yksityisomaisuu­den
hävittäminen mahdollinen yh-^
della iskulla?
"Vastaus: Ei, koska jo olemas.
saolevat tuotantovoimat eivät salli
itseään riittävästi kartuttaa sosialis­tisen
yhteiskunnan luomiseksi. Pro­letaarinen
vallankumous, mikä kai­ken
todennäköisyyden mukaan on
lähenemässä, tulee siis asteittain
muuttamaan ,olen»a|saol€van,^^5^^
kunnan ja V i i h ä i t t e tulee olemaan
kykenevä hävittämään yksityis-,
bmaisuuden, ~ jolloin välttämättömät
tuotantokeinot on luotu'.
"Kysymys:' Minkä kehityksen
kautta tämä vallankumous nvenee?
: "V-ÄstaUs: Sq tulee ennenkaikkea,
luomaan kansanvaltaisen valtiomuo.
dön jä tämän ohella suoranaisen tai-epäsuoran
proletariaatin poliittisen'
vallan.". ' - /
Ilmeisesti tässä on kysymys por.
Variston kukistamisesta ja taistelus­ta
proletariaatin diktatuurin puo­lesta.
Te tiedätte, toverit, että tä­hän
pisteeseen jo on päästy maas­samme
ja on se jo sivuutettu. Ja
sitte: » . "
"Kansanvalta olisi ehdottomasti
hyödytön proletariaatille, ellei sitä
heti käytettäisi keinona edelleen toi­menpiteisiin
suorastaan yksityis­omaisuutta
vastaan ja turvaamaan
proletariaatin olemassaoloa. Tär­keimmät
näistä toimenpiteistä, jot­ka
jo osottautuvat vallitsevan asiain­tilan
välttämättömiksi seuraajiksi,
ovat seuraavat:
"1. Yksityisomaisuuden räjotta-minen
seuraavain toimenpiteitten
kautta: asteittainen verotus, raskas
perintövero, sukulaisten 3>erintö-oikeuden
poistaminen (ei suorassa
polvessa, kuten esimerkiksi veljiin,
veljen- jä sisarerfpoikiin nähden),
BakoUiset lainati"
^F^^Jieti^tte. että nämä toimenpi­teet
on pantu käytäntöön ja vielä
ovat voimassa maassamme. Todella-
Tdh, me. olemme menneet paljon pi­temmälle.
Edelleen:
"2. Maänomistajain, tehtaanomjs-tajain,
rautateitten omista jäin ja
laivanbmistajain asteittainen pakko­luovutus,
osaksi valtion teollisuuden
kanssa kilpaileihalla ja osaksi assig-naateilla."
Te tiedätte, että me suoritimme
nämä toimenpiteet maassamme val­lankumouksen
ensi vuosina. Edel.
leen:
".3. Kaikkien emigranttien ja
kansan- enemmistöä vastaan kapinoi­vaan
omaisuuden takavarikoiminen,"
Te_ tiedätte, -että mejolemme jo
takavarikoineet niiii paljon t ^ ä
alalla, ettei ole enää mitään takava­rikoitavaa..
Edelleen:
- "4. Proletariaatin järjestäminen
työskent^emään yhteiskunuallisilla
maatiloilla j a yhteiskannaOisissa teh­taissa
y.m., siten hävittäen kilpailun
työläisten keskuude.*La j a pakottaen
ne tehtaanomistajat. Joita vielä «n
olemassa, ^ maksamaan räHion m ^ *
samia korotettuja;palkkoja."
Tnnnettoa on,':«tta mef> teimme
näin ja e t t i me3IS on l u k i i i ^ me.
neifyksiä. Tämä kohta on~ oleelfi.
sesti suoritettu maassamme. Edel­leen:
. . _
"5. Samanlainen pakollinen työ­velvollisuus
kaikille yhteiskunnan
jäsenille yksityisomaisuuden täy­delliseen
hävittämiseen asti. TeoUi-suusarmeiain
muodostaminen var­sinkin
maanviljelystä varten."
Te tiedätte, että sotakoramunis-min
.kaudella me yritimme tehdä
näin työarmeiain järjestämisen muo.
4ossa.
Me • emme kuitenkaan saavutta­neet
kovin suuria tuloksia tähän
suuntaan. Sitte me päätimnie saa­vuttaa
tämän päämäärän kaartoteit-se
eikä ole olemassa epäilystäkään
siitä, ettemmekö olisi saavuttaneet
sangen huomattavaa menestystä täl­lä
alalla. Edelleen:
"6. Luotto- j a rahajärjestelmän
keskittäminen valtion käsiin kahsal.
lisen pankin kautta valtioni pää­omalla.
Kaikkien yksityispankkie5.
j a pankkiirien poistaminen."
Kuteh tiedätte toverit, tämä kaik­ki
on pääasiassa tehty maassamme.
Edelleen:
"7. Kansallisten tehtaitten, työ­pajojen,
rautateitten ja laivojen lu­vun
lisääminen. Kaiken maan vii-jelykselle
saattaminen ja ennen vil­jellyn
maan paranta^nen samassa
suhteessa kuin kansakunnan käsissä
oleva pääoma ja työ lisääntyy."
Tämä myöskin on tehty, kuten
tiedätte, ja se on edelleen kehitty­mässä
maan yhteiskunnallistuttami-sen
ja teollisuiTden päähaarojen yh-,
teiskunnallistuttamisen kautta*.
"8. Lasten opettaminen siitä het
kestä lähtein, jolloin ne voivat tul­la
toimeen ilman lähintä äidillistä
hoivaa. Tämä on tehtävä yhteis­kunnallisissa
laitoksissa yhteiskun­nan
kustannuksella."
Tämä myöskin on tehty täällä,
vaikka sitä ei ole voitu aivan täy­sin^
suorittaa sodan ja interventsio-'
.nien: aiheuttamien vaurioitten .takia,;
jotka' estivät meidät opettamasta
kaikkia lapsia valtion kustannuk­sella.
Edelleen:
"9. Suurten palatsien rakenta­minen
kansallisille maatiloille yh­dyskuntien
taloiksi, teollisuudessa ja
maariviljelyksessä työskentelevien
kansalaisten kommuuneille,^ yhdistä­mään
kaupunki- ja maaseutuelämän
etuisuudet ilman yksipuolisuutta tai
vahinkoa kummallekaan- muodolle."
Tässä ilmeisesti oli asuntokysy­mys
laajassa mitassa. Te tiedätte,
että mc olemme edistymässä .tähän
suuntaan ja että vaikka oleellisesti
tätä ei ble suoritettu täällä eikä voi-rdakaan
suorittaa' pian, on sen ai­heuttanut
se-tosiasia, että me saim­me
perinnöksi halpaantuneeri teolli­suuden
eikä ole meillä ollut vielä
aikaa koota riittäviä varoja laajas­sa
mitassa tapahtuvalle asuntojär­jestelmälle.
"10. Epäterveellisten ja huonosti
rakennettujen talojen ja taloalueit-ten
" hävittäminen."
Tämä osa kuuluu edelliseen ja
siis .mitä sanottiin edellisestä, pitää
paikkansa myöskin tässä.
"11. Laittomain/ja laillisteÄ las­ten
samanlainen perintöoikeus."
Minusta näjrttää, että tämä asia
ön tyydyttävästi ratkaistu maassam.
me. Ja lopuksi viimeinen kohta:
"12. Kaikkien kuljetuslaitoksien
keskittäminen yhteiskunnan käsiin."
Te tiedätte, että tämä on täydel­leen
suoritettu maassamme.
Tämä, toverit, on proletaarisen
vallankumouksen ohjelma; Engelsin
esittämänä "Kommunismin perus­periaatteissaan".
Te näette, että yhdeksän kyn:--
menettä osaa tästä ohjelmasta on
tyydyttävästi, josKn ^toivomisen va­raan
voidaan jäädä, . .
Myöskin tilikatsahdpksesta kävi
selville, että taloudellinen puoli oli
mennyt hyvin eteenpäin, sillä osas-tolia
olevaa kiinteimistövelkaa oli
vuoden sisällä maksettu 1,700 dol­laria,
jälellä oleva osaston kiintei-mistövelka
nousten vain 4.100 dol­lariin.
Sitten kun se on maksettu,
voidaan sanoa että nykyinen talom­me
on velaton. Vaikka talomme
onkin pieni ja puutteellinen, niin
kuitenkin on se voinut koota ympä­rilleen
suuret työläisjoukot, jotka
sitä ennen olivat hajanaisina.
Mitä tulee agitatsioniHiseen puo­leen,
niin osasto on koettanut sitä­kin
viedä eteenpäin parhaan kykyn­sä
mukaan, joskaan ei niin paljoa
kuin olisi ollut toivottavaa. Mutta
nyt kun ori taasen saatu kaikki toi­mikunnat
toimiin, niin toivotaan et­tä
"tämä pu6li otetaan myös huomi-,
oon. On koetettava antaa talossa
entistä enemmän tilaa kasvatusopil­liselle
työlle, sillä sitä vartephan
meillä rakennukset ovatkin. Kaikki
toimikunnat nyt täydellä innostuk­sella
toimintaan taasen . tulevaksi
toimintakaudeksi. x
Hnomiota h e r ä t t ä v ä . ^ oikeasjntta
t e k e i l l ä . Lauantaina jätettiin oikeu­den
kirjurille Port Arthurissa kir­jelmä,
jossa esitetään vastalause
M. Hogarthin valitsemisesta Onta­rion
lainlaatijakuntaan. Kirjelmä
sisältää parisenkymmentä syytöstä
Hogarthia ja hänen agenttiaan vas.
taan viime vaalin ajalta. Syytöksis.
sä mainitaan muutamista vaalitais­telun
aikana tehdyistä lakivästaiBis-ta
töistä, kuten ajtjneuvojen vuok­raamisesta
rahalla viaalitarkotuksiin,
väärällä nimellä esiintymisestä ää­nestyspaikalla,
väkijuomien käytös,
ta vaalipäivänä, rahan ja virkapai»
kan lupauksista, työtarjouksista, hu­vituksien
. maksamisesta ynnä muis­ta
teoista, joita väitetään käytetyn
vaalitarkotuksiin ja -kalastukseen.
Kuten jokainen paikkakuntalai­nen
. muistaa ;oli^ Hogarthilla vasta­ehdokkaina
toinen konservatiivi, en­tinen
lainlaatijakunnan jäsen H.
Keefer ja liberaalinen toht. Eaken,
jotka-jäivät tappiolle. Hogarth saa­den
vain, alle sata ääntä enemmän
kuih^eefen jolla oli lähinnä suu^
rin äänimäärä. Mikäli tiedetään ei
liberaalin pitäisi olla tässä syytös-kirjelmässä
osallisella.
Jos Miasta syntyy oikeustaistelu,
jolta se nykyään näyttää, niin tu­leepa
siitä huvittava juttu. Sillä
"pata kattilaa soimaa, musta' kylki
maniaa nnsia kulisseja, -sazu.- Tär-kon
ja sen pihamaan., t ä ä kappa­letta
' variien. Varmasti - jesiripua
noustessa tääs näyttäxnödekoxatsioGi
saa suosioriosotuksen katea eäeHi-sissäiin
tilaisuuksissa. ^
Kappale on niin. pitkä, että OB
pakko alkaa täsmäQeeh kello 8, et­tä
voimme sen päästä läpi klo 11,45.
Pyydämme kaikkia tovereita ihnot-tamaan
tästä tuttavilleen, e t& saam­me
taas täyden katsomon. Kappa.
Ieessa_ tansäitaan "Koiyoston pols­ka"
ja ^esitetään 20 ' lanloa. On
iloa ja surua, — joten jokainen si­nä
atana haabTle. ~ H j . H . . .rL
Eri paikkaloDii^
S O U T H POftCUPIN!^, O N T .
J o a l o j a U a t ovat vielä lähellä,
mutta ovat' jääneet ajasta taakse­päin,
kuitenkiri he ovat jokaisella
tuoreessa muistissa. JouTujuhlaB
vietosta,,, ei meillä ole mitään hno-
{miota herättävämpää ainehistoa
kerrottavana, ' ellei oteta Inkoun
niitä manöövereitä, jotka ^läSä toi­meenpantiin
suojeli jäin toimesta.
Manöverit muodostuivat tällä
kertaa joka tapauksessa loistonu-meroksi
tämän paikkakunnan suoje­li
jäin historiassa. KokoonpatnoItaaB
muodostuivat .he 'Suomen tuotsin-kielisistä
sekä aito eteläitohjalai^- '
ta lahtareista, jotka käoii^^ val­lankaappausta
toisensa fläise. Bat-kai£
un antajaksi ehtivät kaupungin
viralliset järjestysmiehet. Selvitte­lyn
tulos oli se,, että kakat sanka­ria
korjattiin telkien taakse, j a seit-semäri
raotsihkielistä oH haavottu-nut.
Aseina oli k ä y t e ^ kirveitä
ja puukkoja.
Tämän kuun 6 p:nä mainitun
asian jälkiselvittely oli- oikeudessa
emillä. Ja taistelussa pääosaa esit­tänyt
Emil Leppäpuska tuomittiin
18 kk. vankeuteen, seka Töivö
Haanpää^ 30 doll... sakkoon. Haa-meidän
tanut.
vallankumouksemme suorit-
Leninin muUtojahla. Perjantaina
t.k. 21 päivänä vietetään osastom­me
talolla suuren joKtajamme Ni­kolai
Leninin muistojuhlaa, josta
samalla muodostuu Canadan ainoan
englanninkielisen kommunistisen sa­nomalehden
tunnetuksitekemisilta.
Ohjelman tulee järjestämään kp.
kak^iskanpnnkien keskuskomitea.
Ohjelmasta Vof mainita: näytöskap­pale
suomenkielellä, lyhyt"- puhe,
laulua, soittoa sekä muita yksityisiä
ohjelmanumeroita.' Jokaisen jofcs
kynnelle kykenee velvollisuus on
saapua tähän .tilaisuuteen. . .
Osaston vuosikokouksessa oli ^an.
kummallakin", sanoo vanha sanan­lasku,
joka tässäkin pitää paikkan-
- g a ^ V , ., • • • •
Rakkaus lopetettiin lyhyeen. Kol­me
tyttöä ja kolme miestä meni
Fort Williamin puolella erääseen
hotelliin yöksi ja kirjottivat itsensä
hotellin päiväkirjaan aviopareiksi.
Poliisi sai asiasta tietoa j a Vangitsi
parit. Seuraavana aamuna sotketet­tiin
miehiä 100 dollarilla ja tyttöjä
30 doUarilla. Siis lyhkäistä jä kal­lista
oli heille avioliiton pelaaminen.
A i k o i tehdu itsemurhan.' Idästä
olevassa C. P. R :n matkustajaju­nassa
oli muuan William Korpi-ni-minen
suonialainen mies tavattu it-seriivirha-
aikeissa junan pesuhuo­neessa,
minne hän oli sulkeutunut.
Kun rautatien poliisi murtautui
huoneeseen, oli Korven kaulassa ol­lut
vyö, jonka toinen pää oli kiinni,
tetty seinässä olevaan koukkuun ja
kädessä oli hänellä ollut partaveitsi.
Poliisi riisti partaveitsen pois miek­kosen
kädestä jä irrotti vyön kou­kusta
sekä pidätti Korven kuulus­telua
varten.
Korpi oli kertonut että liian pal­jo
ihmisiä on hänen jälessään häntä
ahdistamassa. — J . ,
-Joulutouhut ovat menneet ja ol­leet.
Kiirettä hälinää niitten ta­kia
oli myös osastomme talolla. Kai­kissa
tilaisuuksissa oli tupa täpösen
teynhä väkeä. Ja sehän se onkin
meille* suuresta merkityksestä. Nyt
onkin kaikki toiininta taas ripeässä
käynnissä. . '
Joku'.sivullinen voi luulla, etta
nyt Torontossa'- ovat ottaheet oikein
roiman loman, vaan niin ei kuiten­kaan
ole -asian laita. Näyttämö
kiireellisesti työskentelee ja har-jpttelee
kappaletta "Wermlantilai-set",
laulunäytelmä 6asä muutok­sessa,
joka esitetään tammikuun 22
p:nä.
Moni pn ihmetellyt sitä, _että taa­sen
voidaan esittää näin suuri näy-telmä;
r.vaikka joulunaikana^oli niin
suuret kappaleet,'. Vaan ^^näytteli­jöissämme
onkin kova innostus mu­kana
ja se. merkitsee, että saamme
votetut saivat tyytyä revittyyn nah­kaansa.
^
Tämäkin tapaus on taasen kuvaa­va
todistus siijä,- mitenp..^ ahnaasti
nuo sankarit janoovat 'ihmisverta.
Ikäänkuin raatelevat sudet veren-makuun
päästyään repivät he toi­siansa.
Ei siis ole ihme, että he'
niin loistavasti v. 1918 kunnostau­tuivat
työläisten verenvuodatukses­sa
aikana, jolloin he saivat mieli-työtääh
härjottaa vallassa olevan
luokan turvissa. .
Lnodessamme katsauksen; : viimek­si
kuluneiden aikojen poliittiseen
toimintaan voimme : kieltämättä
myöntää, että toiminta ei ole ollut'
lähestulkoonkaan niin kiinteää kuin-vallankumoukseUisen
liikkeen toi­minta
edellyttää. Onko. meidän sii­tä
syystä! tuomittava 'vallankumous­liike
eli' kommunistinen puolue. E i !
Meidän täytyy tuomita knkixi oma
itsemme, ettemme ole kyllin tar­mokkaasti
tehneet työtä kansainvä­lisen
' köyhälistöliikkeen hyväksi.
Alkanut vuosi antakoon uutta tar­moa
j a innostusta itsekullekin täs­sä
jalossa tehtävässä.
Tov. T. Carlsonin toimesta perus­tettiin
täällä kommunistisen nuori- -
soliitpn osasto. Sen toimesta on
pidetty yhdet iltamat. Jatkukoon
nuorison keskuudessa edelleen ri­peä
toiminta ja iinnostus. Muodos­tukaan
heidän kokouksensa moni­puolisiksi.
, Mutta ennen kaikkea
nuorison on itselleen' tehtävä sel­väksi
luokkien synty ja luokkatais­telun
välttämättömyys, jonka lopui- :
ta johtaa luokattomaan yhteiskun­taan.
Allebirjottabutta on kehotettu
julkisundessa huomauttamaan Eino
Kohtalalle, joka on poismuuttanut
perukalta toista vuotta sitten, että
oletko - kokonaan unhottanut eräitä
sinulle kuuluvia velvollisuuksia u-seita
tovereitasi kohtaan. Tämä
riittäköön muistutuksena toivomuk­sella
että otat ylläloevan huonäioon.
Muussa ^tapauksessa asiasta tullaan
lähemmin kertomaan. -— Isku.
Ci
f Jm
il» 7 "
•K?
Tilitys j^assaicin lakkolaisten lap­sien
avustuskiiponkien ryntäyksestä.
Seuraavat henkilöt ovat myyneet
kuponkeja ja tilittl^eet allekirjot-taneelle:
Miss Effi Luomansuu ............^5.00
airs^ Elsie"feetola ............„,..;, 1.50
Miss Anni Lilpakka ................5.00
ottajia tyydyttävästi, joskaan ei niin Jotain aikaan/ Ja samalla yleisö
Mrs. Hijma Kautto
Mrs, Anna Kinnunen
Mrs. Hilja HeikkUä
MPS;^, Julia- Kivistö ....
Mrs. Aino Kosld
............ 6.00
fi^pO^
suurta jonkkoa kilin olisi voinut
saapua. Kokouksessa kuultiin tili-kertomnkset
viime vuodelta, valit­tiin
johtokunta ja muut toimikun­nat
täksi vuodeksi, t • .
Toimxntakertomnksesta s;^kävi sel-
;viUej «itä osaston toihiinta olioöUht
viBcasta koko vihne vuoden alk«nä>l*ö»^>^^tte» J ä t ä mta to
kaikki toimikunnat olivat 'toimineet
.on palkinnut näyttelijäin t^ön- saa­pumalla.
^ suuriliikuisena' katsomaan
esityksiä. Tämä onkin meille luo
nut innostusta. Ja nytkin on faaa-
$28.75
PostJkuluihin .20
Alle jäänyt summa on
t2&55
lihetetty
Toveri Talvio taas parhaillaan
limme .yarmästildn^, taaa^ liian pieni kahdessa .erässä asianomaiseen'paä-
"WermlantalaistenV esityksessä. Sil- kaan. - Myös ' saan il|nottiM|^ että
H rknUärtnnfefe.^^ Mrs. "Nervander" ja- Mrs^^^^I^Fimon'^'
ovat myyneet mainitto^\tep^äikcja .
knmpiainenkiii -$5.00arvosta' j a - vvst '
40e läl
hetytei
hetyksi
lähetyli
25e Jo]
sadalta
SaU
faetyskii
Kaili
anoraaz
mana
pauden
Sndb
•oivat
tiedpsts
LAIVA
TIEDU;
Teh
Vapa
vastaan
VAP
F
eripaikli
Toronto,
aie 957
Room 31
saaneet
avustus,
kaan.
Ketä"
valittaa
kokoukse
dä paika
Tiihän
• KIR]
Suoma]
osaston )
na tamm
konaista
tyi osast(
Keräy:
. Beaver 1
ottaa fau
takaisin i
Kulut 1
sivat yht<
ka snmm
Kirjastoni
Salminen.
. tettu,-jot
kaanne 1
j a valista
sessa.
Tov. H
että keväi
tama met
vaksi. E
vieläpä. <
haasteen
le; siis
näistä iltj
Ontarion
jestön hy
]Lenin-it
t.k. 23 päi
lilla runsa
maila. Ku
kunnioituk
työläisten
jokainen j
yhteiseen,
teen. Kosi
iltana, nii]
laisuus sa
kaukaa ju
mouksellise
Tyoolat
vät ole ni
on luullat.
ollut koko
ovat saan
useamman
limatta k i i
Iäisestä työ
tinpeluuhin
on surkute:
telkaa tove
täkää huon:
väenluokan
miseksi kuii
luolihin.
Ukraicals
sunnuntaina
lailla hyväs
nä. Dian <
sinen näyte
nen näytök
ranäilainen
sia ^verikolr
protestin
suomalaisia i
iltamassa, v
Iestettiin SI
toksen- teki
sä:- nraodoss:
män^Jebden
ka on päivä
itilkaistiin I
Pori; Wiltiäi
raSftcpityDvelif
prfiafieea s