Vapaus, March 1, 1929

              Nö. 51 — 1929
Tarmola, Ont tehdä yhden työvuoron aikana tyS-tä,
kun siitä kaikki ottaa. Täten
Harroin tulee kirjotettua tältä pe- tarjoutuu työnantajalle tilaisuus k i -
rukalta sanonaalehden palstoille. Lie-.ristää niiden työläisten tyont«hoa,
neekö kirjottajain huolimattomuus, vai 'jotka eirät työskentele urakkatyös-mikä
se «dkein vikana lienee? Hiljal-.'sä- Nämä työläiset eivät tietenkään
leen sitä mennä kyhnytellään eteen-{ponnistaisi joka hrtki täydellä voi-päin
puoluetoiminnan alalla tälläkin mallaan, eikä sitä kukaan jatkuvasti
perukalla. Kerran kuukaudessa on kestäisikään pitempää aikaa.
pidetty K.-puolueen j a S. J . k<&ouk- Kun vertaamme työn helppoutta
set, jtrten ei puoluetoiminta ole aivan DomeUa muihin kaivantoihin, niin on
kuolleessa pisteessä. Hankalaa näin siellä mies yhtä lujalla sentähden,
taavisydännä on pitää minkäänlaista että siellä on yleensä huonommat
toimintaa vireillä, kun miespuolinen työvälineet kuin muissa uusiaikai-väestö
on leipäänsä hakemassa ym-Usemmissa kaivannoissa. Tähän joh-päiistön
huolloista työmaista itseUeen topäätökseen tulee siitäkin koska
j a perheelleen, kellä sitä on. Metsä-;loukkaantumiset ovat niinkin päivä­työt,
jotka etupäässä ovat ratapölkky-1järjestyksessä; jos kohta ne eivät
jen veistoa, ovat siksi hi^onoöU pai- ^^^^ p^äty kuolemaan, niin pienem-kattuja.
jotta työttonmn ajan varaUe naarmuja saa säännöllisesti joka
ei jää mitään. Sen kapitalistien ar-ip^ivä. useat suomalaisetkin ja luul-meUaisuuden^
jostapuutavaraporhojen yhtä helposti muutkin kan-kihot
oU puhuneet syk^llafarmarei-^33,ji3yy^^t. Työläisellä ei ole aikaa
denpaperipuunmyyntikokwiksxssa,luu- 1^ llj^ riittävästi katsella ja sovit-lisl
avaavan pienfarmiaiden j a myös g^-^n täysin turvalliseksi. P i -
irtalmen työväen sdmat näkemään ^j^- vaan kiirehtiä, että tulisi tar-mitä
todellisuudessa se "armeliaisuus , . valmista
on. Sut^kapitalistjt synnyttää vuorot- ^^^^ .^SlSneJ S s saa työnsä
tain kaikma teollisuusaloilla^k^note- ^,^^^^1 \ työvuoron
koisia "^P^^^^,^^'^^^*^^^(loppua, niin silloin saa hiukan le-silmien
lommeeksl huutaen: on Uika- JT^ ' - • «mötkaläiän" nääUä
tuotantoa, teollisuustuotteita ei saada i^-*"'^ J°^f*'^ mokkalajan paalia.
v u u M W M » . i,„+t,»i,ej • , „ v t t » i ."Tama on jonkun mielestä ehka kyl.
kaupaka pudottaen hetketo tuo^^^^^ ^^^^^^ lepopaikka. Mutta kuin-densa
hinnat alas todisteeksi jotta , ,. * n- T.
aSTtodellisuudessa niin ovat. J a vu-^a P^Jjon tf^veemsempi ja haus-
^syksynä paperiteollisuudessa esUn- ^emp. ohsi viettaa ne vahaiset lepo-tyi
sama ilmiö, lisäyksenä keskeinen
kilpailu. Mutta heti kun paperipuim
hinnat ja työpalkat oU saatu tarpeeksi
alas, niin paperiteollisuuden pulakausi
hetket kotona, jossa on parempi i l -
ma ja puhtaat vaatteet päälle. Ko­tona
levätessä on mahdollisuus löy­t
ä ä käteensä joku kirja tai sanoma-
A lleply to Rev. Mr. Jones"
As a rule the capitalist press pub-lishes
only such •ffritings, and'"even
advertising, as defend, or in ons vray
or another support the capitalist syS.
tem of exploitation and oppression.
The capitalist press is "free'* and
"unfettered" only for the capitalist
class and its expressions of opinion.
But to the wo]±ihg class, and its
educated and organlsed section in
particular. it is everything but "free".
It either maintains silence about the
class activitles, class aspirations and
class aims of the exploited and op-pressed,
or then shamelessly misrep-resents
them. Önly i n very rare cases
will it correct, or give someone space
on its columns to "correct even the
most audacious untruth or misrep-resentation.
tfe^say nothing pf grant-
Ing space for-^a.ialr reciprocal treatise
of the subject matter. It is a capitalist
institution, and as such, serves the
capitalist system.
Hence the. working class needs a
out of outUnes appearing^ today, not
as the conscious adoption of a scheme,
a pian or an ideal. but as the In-evitable
march of mlllions to the
portals and realm of a mechanic arts
civilization, as the travel tovrard the
ultimate and inescapable social Con­trol
by the human race of its means
of life. Such an order has never
existed and therefore by no stretch
of the Imaginatlon can it be said tc
have failed.
"Let us not fear the oncomlng
order of coUective control, production
and distribution. It fires the imagiri-ation
with its possibiUties for fine re-lationships,
comfort, health and happl-ness—
a subject for the gods and other
intellectuals, carrying potentialities
within the \Pomb.of the present sys­tem,
glving birth to an order of
grandeur, withln vhich, with almost
the vrave of a wand, the Instruments
of life, tuned -with the accuracies of
the mechanic arts, speeding now,quiet-press
of Its own, a Workers* Press, l l j ' , forcefully and vrtth much less
•which educates and organises the * human travail, will bring us to that
working class i n the inevitable class <' coimtry wherein there is in store. for
lakkasL Eräs sanomalehUuutinen tie- lehti. Nnstä voisi hankkia itselleen
si kertoa, jotta paperiteoUisuusporhotlliyödylHstä tietoa ja nautintoa,
on päättäneet korottaa tuotteidensa, ^^laa tältä puolen katsellen, me em-hintojäT
panna minuuttiakaan huk-
Sikslpä kehoitan työläistoverei-ta,
työskennelköönpä hän farmari­na
farmillaan, taikka suoranaisena
palkkatyöläisenä, tasoittamaan sitä e-roavaisuutta,
jonka pintapuolisesti a-jatellen
monenkin silmään voipi näyt­tää.
Yhteinen on ^^ollinen meillä
molemmilla, suur-kapitalismi, mitä
vastaan yksilönä olemme voimattomat.
Liittykäämme omien luokkataistelu-järjestöjen
riveihin. Jättäkäämme
pois henkUökohtaiset erimielisyydet,
j<öta kapitalistin kätyrit halusta kyl­vää.
Jospa sanon senkin, jotta Kivikos­kella
on maaliskuun 9 lÄivän iltana
iltamat. On kuulema näytöskappale­kin.
Lähdetäänpä silloin joukolla K i ­vikosken
haalille. Jätkä.
kaan siitä vähäisestä ajastamme, mi­kä
työläiselle kuuluu. Sanotaan:
"tieto on valtaa" j a ainoastaan sillä
keinolla ja tiedon avulla voimme
hankkia itsellemme paremmat elä­män
mahdollisuudet, ja vapautua ka­pitalismin
ikeen alta. — Mainari.
Havaintoja Dome-kaivännolta
• */ -,
(Kp:n So- Pörcupinen yksikön ke-hitysseuran
käsinkirjotetusta leh­destä.)
Kuinka suuresta merkityksestä on­kaan
tämä niin sanottu Dome-kai-vanto
paikalliselle So. Pörcupinen
työtätekevälle väestölle. Näyttää i l -
t ä , e t t ä hyvin tyytyväisiä siihen tulo­lähteeseen
ollaan, koska ei kukaan
ole katsonut tarpeelliseksi panna
mustaa valkoiseUe, edes nyrkkileh-teen,
saatikka sitten Vapauteen.
Koetan nyt puolestani harjoitella
kirjotusta tästä aiheesta.
Monella on sellainen käsitys, että
Dome-kaivanto on helpompi hikipaja
kilin joku toinen. Eikä ajattele, et­t
ä siellä työaikakin venytetään koh­t
a yli kahdeksan tunnin, minkä kai­voslaki
sisältää. E i sieltä koskaan
pääse kahdeksassa tunnissa takaisin
maanpäälle, lukuunottamatta niitä
harvoja, jotka työskentelevät niin
sanotuissa, "finish, go home", eli
toisin sanoen urakkatyössä, tarkoit­taen
sitä, jos työläinen yoipi suo­rittaa
määrätyn työpaljouden alle
kahdeksan tunnin, niin siinä tapauk­sessa
saa nousta ylös työn valmis­tuttua.
Mutta ei ole epäilemistä­kään,
että näitä miehiä armahde­taan
vähemmällä työllä, ei, päinvas­toin
nämä työläiset ovat mittapuuna
Kilpailukutsu
struggle for its every-day interests
and ultimätely for power. That makes
it absolutely necessary for the work«
ers to build and support their own
press,
What has been stated i n the fore-going
has again proven to be a most
palpable fact, during the reactlonary
attack against "Vapaus", the only
organ of the Finnish •«rorkers in
Canada.
The capitalist press has g3"anted
columns after columns of space to
"revelations" and "warnings" of Rev.
Mr. Jones and its hired scribblers, on
the acUvitles, and even custonis, a i .
legedly "unnecessary" and "foreign'' in
Canadian conditions, of the educated
and organlsed: foreign-bom woriters,
and on the "failure of communism".
But a representative, though very in-significant
compared to thes whole, bf
this same capitalist press, the Sud-bury
Star, even refused advertising
for mass meetings called by the Sud-bury
Organisation of the Communist
Party.
Therefore, it is only as a mere
exception strengthehing a rulej that
one can look upon the fact that the
reactionary Toronto Globe, a few days
ago. published i n its "Voice of the
People" columns, an eight-lnch letter,
entitled, "Reply to Rev. Mr. Jones".
After a reference to the cohtents of
the Globe's "Voice of the People"
columns, the letter reads as follovs:
"Permit the writer, then, io set
down this Short effort as a brief reply
to the three-column article of Rev.
T. D. Jones of Sudbury. •
"Briefly outllned, a man cannot
build or operate a textile plant, i n -
voiving many skilled operations, end-ing
in wearing apparel for himself.
Production today Is so interwoven,
subdivislon of effort so great, Involv-ing
sc much co-operative correlation
extendlng back into myriad collectlve
precedlng operations and socialized ef­fort,
that anything but! coUective owner-ship
and control is unthinkable i n a
machine age, whlch will at the same
time eliminä te exploitation, profit, and
Ottawa, helmik. 26. — Vanhenturiest the harsh regulation of life in the
canadalaiset tykkiveneet Patriot ja' interests of a comparatively small
Patrician ovat nyt myydyt erääUe ™^o"ty-englantilaiselle
yhtiölle romurautana "The Rev. Mr. Jones is laboring
Molemmat alukset ovat vielä Canadan under a vast and staggering mis-lalvastoasemilla,
mutta tullaan purka- conceptlon in corifusing or comparlng
us a three or four hour day, thrce
months' holidays, security of life and
\vork, and a remuneratlon beyond the
material, cultural and esthetic needs
of humanity. Ali of which is vouched
for by the statlstical, statements of
economists and industrlalists.
"What more can life bring to us?
What more than grea.tness of charac-ter,
gentleness of disposition and the
power and opportimlty to bring com­fort
to a sorely distressed people.
"F. J. PeeL
"Toronto, Peb. 16."
Täten kutsunune kaikkia C. S.TDL:n
alaisia seuroja edustajiensa kautta
osaa ottamaan järjestämiimme hiihto-kilpailuihin,
jotka järjestämme asian­omaisella
luvalla South Porcupinessa
maaliskuun 10 päivänä kello 1 päi­vällä.
Toivomme runsasta osaanottoa
ja merkitsemme.
Työläisurheiluterveisin:
S. Porsupinen v.- je u.-seura Viesti
K. Kolari . • M. Holopainen
puheenjohtaja sihteeri
Kilpailuchjelma: naisille' 3 km., po­jat
alle 18 vuoden 10 km;, yleinen sar­j
a 15 km-, ja ikämiehet yli' 35 vuotta.
5 km.
Määräyksiä: voimasaolevia sääntöjä
noudatetaan. Palkintoja jaetaan kol­me
kussakin sarjassa. Ilmoitukset on
tehtävä maaliskuun viidenteen päi­vään
mennessä os. M . Holopainen, S.
Porcupme, Box C71, Ont., Vieraspaik-kakimtalaisUlen
varaanune vapaan
asunnon.
CANADALAISTA SOTALAIVOJA
MYYDÄÄN ROMUNA
Popes Harass Ukrai-o
nian Workers
It is only recently that a Toronto
paper carried a story detailing how
a "constant 'weeding' process is belng
their adopted country. A vraming
vpas given to thbse present by the
priest. They \roud have to repudiate
connection with» organizations opposed
to the spirlt of the resolution. In
other words, keep away from the
Ufcrainian Hall.
But this is not ali that these vrork-ers
have to do. They have to ettend'
the series of tea parties, vrhich 'KIII
be held wcekly. These \^111 raise funds
for decorating the church and fur-nishing
the altar. Now these tea
parties are not so innocent as they
sound. Actually they ser\-e as es-pionage
groups. If the faithful sllp
a cog and stay away, or attend a
meeting instead i n the Ukrainian Hall.
then the pope wlll hear 6f it and
get busy. But, while a certain suc-cess
may be reglstered by the energe.
tie father, the workers wlll get tlred
sooner or later of this endless pro-cesslon
of bumming parties. Economic
conditions will not allow them tp dig
up steady contributions f rom their
meagre earnings. The pressure viii
be felt from both sides, the mine and
the Church. In bet\veen they will see
the workers fraternal associations,
which do not dlctate to them. whlch
educate their chlldren, which allow
them control cf their o^^'n affairs
which do not spy upon them or
encourage such tricky maneouvers.
We are vllling to bet that the altar
will cventually have to be pald for by
tliose \vho benefit from the operatior»E
of the workers. And that the Ukrain-ian
v/orkers will find thcmselves soon­er
or later rallying back to their own
center of free association. — W. M .
SOTASOSIALISMIA
Kaikki työtätekevät yleensä vastus­tavat
kapitalistisia sotia. Syyt tähän
ovat selvät. Sotavarustelujen raskaat
taakat näet joutuvat viime kädessä
vain työtätekevien kannettaviksi. He
veroina ja tulleina suorittavat ne sa­dat
miljoonat, joilla hankitaan inur-hakonelstot
ja kouluutetaan ja yllä­pidetään
niiden käyttäjät. Työtäkeke-vat
ns. vasemmisto-sosialidemokraat­tien
lehdet uskalsivat kirjoittaa sota­varustelua
vastaan, koska pelkäsivät t
menettävänsä kaikki työläiset kom-munlstlpuolueelle,
joka johdonmukai­sesti
on vastustanut kapitalistista mi­litarismia
Sosdcm ministerien ja
puoluejohdon sotapolitiikka on kuo­huttanut
tj-ölälsten miellä Saksassa
Eilnä määrin, että panssarllaivamlnlst.
puolueenkin on täytynyt ryhtyä
edes jollakin tavoin selvittämään tllan^
netta. Ryhdyttiin laatimaan n.s. puo-lustusöhjelmaa.
Sosdem puolueen joh­don
oikeisto eli enemmistö, johon
ministeritkin kuulmTit, asettui "puo-lustusohjelmassaan"
sille kannalle, et­tä
sosialidemokraattien on tuettava
puolustussotla ja lujitetta^ sotalai­tosta
maan puolustusta vartan. Kun
otamme huomioon, etteivät taantu-mukselllsimmat
fasistitkaan koskaan
sano varustautuvansa muuhun kuin
maan puolustukseen ja että hyökkäys­tä
yleensä pidetään parhaana puolus.
tuksena, on sosdem puolueen enem­mistön
ohjelma käytännössä selvä so-tavarusteluohjelma
ja soveltuu erin­omaisesti
siihen politiikkaan, jota Sak­san
sosialidemokraatit noudattivat
maailmansodan aikana ja valtakun­nanhallituksessa
olevat ministerit nyt.
Mutta tammlk. 30 p:nä julkaistiin
Saksan sosdem puolueen vasemmis­tonkin
ohjelma. Sen ensimmäinen lau­se
kuuluu: "Saksan sosialidemokraat­tinen
puolue haluaa riistää porvaril­liselta
valtiolta sotien käynnin väli­neet."
Edelleen sanotaan, että sosiali­demokratia
hylkää, kapitalistisessa val­tiossa
kalkki määrärahat puolustusvoi­mia
varten. Ojelmassa siis koetetaan
uskotella, että puolue vastustaisi ei
ainoastaan sotia vaan tekisi mahdot­tomaksi
sotavarustelutkin. MUtta ko­ko
ohjelman jesuUttamalsuus ilmenee
seuraavista lauseista. Joilla kalkki e-delläesitetyt
ajatukset täydellisesti ku­motaan.
Vaikka ohjelma alkaakin
vaatimuksella, että porvarilliselta val­tiolta
on riistettävä sotien käynnin
välineet, sanotaan heti seuraavassa
lauseessa, ettei sitä "voida saavuttaa
yksistään n.k, aseistariisumisella",
««f ««„f„.,.,f • „ « r . » . „ o o « •«! ^aau asettamalla sotatarvetcollisuu-isten
merkitse. tyättteHevUle rasi- « » " ' " " « » " • . » " I e n täytyy päästä joh-tusta,
kärsimyksiä ja kuolemaa ja
vain harvat kapitalistit niistä sanot,
tavastl hyötyvät, on itsestäänkin sel-conducted
by mlnlng company officlala. vää, että työtätekevä väestö vastustaa
wlth regard to their staff of manual sotia.
labor of foreign origin". Just how this Myöskin kalkki työväen lubkkapuo-was
belng done v/as not stated, a l -
though the story told of Canadian
lueet ovat aina joutuneet vastustar
maan sotia. Ykslnpä reformlstlsuudcs-tamaan
sotateollisuutta. Vaikka oh­jelmassa
edelleen vaaditaan kalkkien
sotamäärärahaln kieltämistä, puhu­taan
Jo toisessa kappaleessa, että so­tilasbudjettia
on vain vähennettävä
Ja parlamentin päätettävä sotajouk­kojen
liikekannalle asettamisesta. Ar­meijaan
vaaditaan valittavaksi valp
Mountles and govemment operaUves taan kuulu II:n Interriatlonalekln /""mlllllsestl kelvollisia arpomalla
(Stool plgeons. i n plain Engllsh) hav- Stuttgartin kongressissa 1907 hyväksyi | "
Ing been wprklng i n the distrlct for päätöslauselman jossa .sotia jyrkästi Ohjelmaan on otettu solaa vas^
some time. The Sudbury Star of vastustettiin ja vaadittiin taistelua tusta via lauseita. Jotta niitä voltal-nUtä
vastaan ja jo puhjenneiden so-jsUn näyttää työväelle ja uskotella
tien lopettamista. Vaikka melkein etteivät vasemmlsto-soslalldemokraa.
kalkkien maailmansotaan joutuneiden f muka olisi sotavarustelujen kan-malden
sosialidemokraattiset puolueet^ >^alla- Sotavarustelupykälät taas lle-kultjBnkln
pettivät Internatlonallnsa Ja i "ovät otetut ohjelmaan sitä varten, et-työväen;
asfettumalla tukemaan kapi- herrat voisivat niillä puolustaa so-
Pebruary 23 fUls i h another llnk In
thfe Story.
The foot of Durham Street, Sudbury,
Is apparently recognized as the reli-glous
center of this ,town. We have
several magnif Icent buildings standlng
ih close proxlmlty to each other.
Early this year a bam-like structure
tallstlen rosvosotaa, ovat samat puo­lueet
taaskin ryhtyneet lyömään rek
was squeezed in alongside of the laamla muka potien vastustamisellaan.
French churches. This is the new Tässä. yhteydessä koskettelemme vain
Ukrainian Chm-ch. It is now open Saksaa.
maan ja lähettämään määräpaikkaan
kappaleina. Myyntihintaa ei ole an­nettu
tiedoksi.
Näiden kahden vanhan aluksen t i ­lalle
parhaillaan rakennetaan
the commtinal form of life of early
days with communism as a term ex-and
the reverend in charge is vorking
like—anything—to get a congregation
—a rather dlfflcult task In these de.
generate days.
The flrst move was to direct blows
at the Ukrainian Farmer Labor
Temple Association. Workers v/ho re­fused
to contribute to the bulldlng
fund found themselves mysteriously
discharged from the mines, even
though they had years of servlce
behlnd them. It is stated that a line
from the priest is now received by
the local mine foremen as a guaran-tee
of the good character of the
"manual laborer of foreign origin".
At what wa3 descibed as a MASS
meeting of the members and ad-herents,
held in the church hali, there
pressing the flnal fruition of a mach- i were, i t is reported, 63 present. Of
työnteettäjällä nalionko mies voi uusinta mallia olevaa tykkivenettä.
__. development permlttlng a roundirig-' piedglng their loyalty to the klng and
Viime elokuussa öll Brysselissä II: n
Intemationalen kongressi, joka hyväk.
syl jyrkkäsanalsen päätöslauselman
sotaa vastaan. Sitä olivat hyväksymäs­sä
myöskin Internationalin Johtava»)
puolueen. Saksan sosialidemokraattien ]
edustajat. Päästyään kongressista ko
tiln, luovuttivat Saksan valtakunnan
hallituksessa olevat sosialldemokraat- asiaa,
ti-set ministerit 90 mllj. markkaa maan
uudelle Imperialismille panssarlrlstei-lljän
rakentamista' varten. Ministeri::
eivät edes odottaneet, että uusi edus­kunta
olisi ehtinyt kokoontua ja i l ­maista
kantansa kysymykseen nähden.
Sosialidemokraattisetkin työläiset nou­sivat
vastustamaan moista sotapoli­tiikkaa,
Joka muutamia vuosia aikai­semmin
oli vaatinut lähes 2 milj. sak­salaisen
työläisen hengen. Mutta puo
tapolltUkkaansa. Tämä vasemmisto-sosialidemokraattien
kaksinaamainen
ohjelma osottaa suunnitelmanmukais­ta
petospolltllkkaa. On vaikea uskoa,
että Sakean työväki olisi niin yksin­kertaista,
että antaisi noin kömpelön
ffUmänkääntötempun pettää Itsensä.
Saksan sosialidemokraattien, sekä
oikeiston että vasemmiston, "puolus-tusohjelmat"
j a heidän käytännöllinen
pohtilkkansa osoittavat, että he to.
delllsuudessa ajavat kapitalistisen mi­litarismin
ja Saksan uuslmperlallsmin
SaoiDen
PääkonsQliviraisfb
koko Cänadaa rarten raortttaa laSki^
Ida maan viralliselle edastoicBalla
kunluvia tehtävii, antaa paamja
matxttstasta varten kotimaaluuK tel
maaalle, vahvistla asiakirjoja, kiiB«
löksiä y.m.. selvittää peiintS- Ja
muita Suomen kansalaisiin kolidi»*
tavia asioita.
Osoite:
CoBsulate General of Fiolaa^
Boom 018
1410 Stanley Street, UontreaL
(Comer S t Catharine and Stenlayl
A K S E L I R A U A N H E ^ O.
pääkonsall
Lisäksi on Suometla edoitejina
Conadassa: Konsuli Eriek S, Kotta,
Port Arthur, Ont. — Adlel Saari,
mäki, 319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
S t , Winnipeg, Man. — Thomaa
Franssi,BQX L . Copper CItff, O n t
Charles E . Magnusson 54 Dock S t ,
Saint John, N . B.
Vapauden lukijat
tekei^t ostoksensa ainoastaan nila*
tä liikkeistä mitkä Vapaudessa S-tnottaa
ja kehottavat naapnreitaan-kin
tekemään samoin. Siten mene­tellen
tuemme omaa liikettftmme
sekä autamme sitä palvelemaan I l ­mo
ttaj ia rahansa edestä.
Yhteistyöllä oTemme liikkeemme
rakentaneet ja vain sen avulla ma
voimme sitä edelleenkin kehittfti.
Siitä syystä äliälämmo unhottako
Vonnuden ilmhttaiia.
AHAA
SUOMEEN
tosi Suomen fflarlLkaa
;n t i - ine order'of life whlch has not been | those present at this mass meeting, lueen pää.äänenkannattaja "Vonvärts'
kahta worked forward to an evolutlonary. so caUed, 60 signed
a resolution Johdonmukaisesti kieltäytyi julkalse-
Mulssa maissa on sosialidemokraat­tien
politiikka asialllsejtl samanlais­ta,
vaikka elellä olisi toisenkinlaisia
vivahteita. Tällaisen politiikan kanssa
cl työväellä voi oUa mitään yhteistä.
Kmnousliike siirto- ja omaissa
Tov. O. V. Kuusisen loppulausunto Kominternin VI kongressissa
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
Mutta pääomaa ei käytetä ainoas­taan
lainapääomaksi, sitä viedään
myöskin tuotannolliseksi pääomaksi
valtaamaan raaka-ainelähteitä ja ta­louden
hallitsevia kukkuloita Impe-
- rialistisen paisuiman uusiin piireihin
Kun i^läomaa tässä muodossa vie­dään
Etelä-Amerikan maihin, joissa
Rhgiftnnin ja Amerikan imperialismi
tiukasti kilpailevat keskenään, niin
siellä tuotu pääoma ei tietysti voi
olla edistämättä teollisuuden kehi­tystä;
siellä täytyy perustella ,esim.
kaivoksia j a panna ne käyntiin. Mut­ta
oleellisihta tässä on se, e t t ä im­perialismi
valtaa raaka-ainelähteet
eikä se että se teollistaisi näitä mai-ta.
Toista ovat Lontoon valtlolainat
Intian hallitnkselle. Ne ovat veron
kiskomista Intian kansalta. Kuten nu-meroainehisto
osoittaa menee britti­läinen
päärana Intiaan enimmäkseen
tuottai£attomiin tarkoituksiin- Mutta
sitn^frflän tapauksessa, kun se käy­tetään
plantaaseihin, kaivoksiin jne.,
se ei merkitss Intian teollistamisen
auttamista.
Tä£;m yhteydessä sallinette että
muistutan " ' « p ^ » » vielä erään vertauk­sen.
Muistatte, t. Stalinin ja t. S(&ol-nikovin
väittelyn SSSRrri "dawesoimi-siesta".
SiDoin oli myös puhe pää-oxnan
viennistä imperialistisista mais­ta.
Nyt ei tosiasiassa ole juuri min­käänlaista
pääoman vientiä SSSR:ään.
SSSR voisi epäilemättä Ittlposti saa­da
pääomaa ulkomailta Jos se sallisi
ulkomaitten kapitalistien teollistami­sen
asemesta hieman kolonisolda maa­ta.
Tov. Stalin vastasi silloin Sokol-nikoville:
"Maamme muuttaminen agraarises­ta
teolliseksi, joka kykenee itse val­mistamaan
välttämättömän koneis­ton,
— siinä päälinjamme sisältö. Mei­dän
pitää . järjestää asiat niin, että
talousmiestemme alkeet ja pyrkimyk­set
suuntautuisivat juuri tähän, maam­me
muuttamiseen koneistoa tuovasta
tätä koneistoa .tuottavaksi maaksL
Sillä tämä on maamme taloudellisen
itsenäisyyden varmin tae. Sillä tässä
on tae siitä, että maatamme ei muu­teta
kapitalistimaiden lisäkkeeksi Tov.
Sokplnikov ei halua ymmärtää tätä
yksinkertaista ja ilmeisen selvää asiaa.
Dawesplaanin tekijät tahtoisivat ra­joittaa
tuotantomme sanokaamme
karttumiin valmistukseen, mutta meil­le
se ei riitä ,slllä me tahdomme val­mistaa
myös koneet, joita karttuunin
valmistuksessa tarvitaan. Ne tahtoi­sivat
että me rajoittaisimme tuotan­non
sanokaamme autojen vaJmistuk
seen, mutta se ei meille riitä, sillä
me tahdomme valmistaa myös ne ko­neet
joilla autoja tehdään jne."
Ajattelen että tämä valaisee ky­symyksen
täydelleen- Intiakaan e!
tahdo tuottaa pelkästään kenkiä, se
tahtoo tuottaa myöskin koneita, mut­ta
brittiläinen imperialismi ei tahdo
sitä sallia. Kapitalisänen Englanti
Julkaise
masta työläisten protesteja. Vain har-tahtoo
Itse tuottaa koneet, se tahtoo
oUa teoUinen maa j a pitää Intian
agraarisena lisäkkeenään, riistää sitä.
Imperialistien siirtomaapolitiikan pe-ruspyrkiniys
ei kuitenkaan tule niin
taa oleellista vähemmän oleellisesta, on t. Lominadselle tapahtunut onnet-jyrkästi
esiin eräissä puolslirtomalssa: ja vastaan, mutta putosi yhä uudelleen
ja sellaisissa itsenäisissä maissa, jois-j polvilleen- Hän sanoi: "Mikä on vh--
sa imperialismi saa monopooUaseman j heellistä tov. Kuusisen teeseissä? Vir-pääasiassa
taloudellisen valtauksen j heellistä oh se, että siirtomaat muka
Hän on tässä kysymyksessä onnetto-j tomuus, sillä jopa tässäkin Hobsonilta
muudekseen joutunut väärälle tolalle.
Aivan kuin Prometheus tappeU hän
puheessaan dekolonisoimis-opin ketju-kautta
(esim. Argentiinassa j a Brasi-jyhä enemmän muuttuvat hnperialis-
Uassa,), varsinkaan siellä missä oh | min agraariseksi lisäkkeeksi. Sillä ta-vastakkato
kaksi tahi useampia im- loudellisen kehityksen sisäisenä laki.
perialistisla. ryhmiä. Puhuin luonnok­sessani
eräistä poikkeuksista imperia­listisen
siirtomaapolitiikan päälinjalta'
Sitä tulkittihi täällä nihi kuin olishi
mnä sanonut, että pääoman vienti on
poikkeuksena imperialistisessa politii.
kassa. Ei, pääopian vienti ei ole poik­keus.
Mutta aiiia ajoin saattaa jossain
imperialistisessa maassa pUa niin ta­vattoman
paljon liikoja vapaita l ä ä -
omia taikka osin emämaan konera-kennusteollisuus
5aattaa tilapäisesti
niin kipeästi kärsiä vienttmarkkinain-sa
supistumisesta, että senvuo^ saat­taa
tapahtua jonkunlainen tilapäinen
poikkeaminen -lastaavien emämaiden
yleensä teollistamiselle vihamieliseltä
linjalta joissakin siirtomaissa. Impe­rialistisen
maan hallitus ei aina ky­kene
säännöstelemä^ vientlpääoman
virran suuntaa. Oikeammin sanoen
se ei milloinkaan aivan vapaasti ky­kene
tätä jsutmtaa määräämään- Kor.
kean kosjunktuurin aikana jossain
na, tendenssinä siirtomaissa ei ole
niiden muuttuminen yhä enemmän
agraariseksi lisäkkeiksi, vaan niiden
agraarisesta lisäkkeestä tuotannollisen
pääoman toiminta-alueeksi jonne tuo­tannon
painopiste emämaasta siirtyy".
Kuten näimme puhui tov. Stalin
siitä, että Impcrial^.tlt tahtolsl/zat
muuttaa SSSB:kin agraariseksi lisäk-keekseen.
Se mikä teesiluonnoksessa
on selitetty imperialistisen slirtomaa-pc^
tUkan pääpyrkimykseksi, se on Lo-minadsen
mielestä aivan väärää. Hän
esittää Leniniltä otteita, joissa sano^
taan että imperialismi luo pohjaa te­olliselle
kehitykselle siirtomaissa- Pe­rusteita
se tietenkin luo, se sanotaan
myös teesiluonnoksessa, mutta tuo cl
vielä läheskään merkitse niiden muut­tamista
imperialistisen emämaan
agraarisesta lisäkkeestä teollisuusmaik­si.
Tov. Lominadse vetoaa lähinnä
Leninin siihen kohtaan, jossa tämä
siteeraa liberali Hobsonia, joka ku­vailee
tulevaisuuden perspektiivejä
Europalle siinä tapauksessa että ka^
iCuiftdan Dollarista
LÄHETYSKULUT*
tOc lähetyksistä alle $20.00, 60 e U P
betyksistä (20.00r-$49.99, 80e U *
hetyksistä $50.00—170.0« j a «LOO
(ähetykslstä $80.00—$100.00 aekft
26e Jokaiselta seuraavalta alkavalta
«adalta dollarilta.
SähkoianomalähetvksUtS ovat U -
letyskulut $3.60 lähetykseltä.
Suomen rahiaa o»tetaan.~ Eorsst
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
Box 69, SUDBURY. ONT. '
LAIVAPILETTEJX MYVDXAN
riEtoUSTAKAAJPILETTIASIOITA.
Vapaadelle ottacui nbavSiitflaUk
nastaan myöskin:
/APAUS PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street
Port Arthar. OnUrlo
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 S t Antoine S t ,
Montreal, Qae. \
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont
t
1'
teeseihin Jos Lenin olisi' pitänyt sitä
virheellisenä? Lenin yleensä luki tee-otetussa
otteessa mainitaan, että täs- sit tarkemmin kuin niitä nyt eräät
säkin tapauksessa Jää Imperialistisille toverit lukevat.
maille määrätty teollinen osa, nimlt- Niin kauan kuin kauppapääoma ke-täta
"lopullisia valmisteita tuottavan hlttyy Jossain sUrtomaassa ovat sorta-teolllsuuden"
osa. Näin ollen jää Ellcivaa Imperialismia vastaan toimivat
siirtcmäassa saattaa tämä tilapäisesti
vaBvistaa teollistumista. Mutta tätä
ei Toi pitää sääntöin, imperialistisen Ipitalismi edelleen kehittyy idässä ja
siirtomaapclitiikan pääpyrkimys on'yleensä siirtomaissa. Lenin siteeraa
toinen- Paljon tärkeämpi merkitys 1 tämän Hobsonin lausunnon hyväksy,
siirtomaan teolliselle kehitykselle voi j e n sen, ja t. Lominadse ottaa t ä -
olla koneiden viennillä jostain toises­ta,
kilpailevasta imperialistisesta maa&
ta. eikä imperialistisesta emämaasta.
Tor. Lominadse ei ole osannut erot-män
todisteeksi siitä että Lenin muka
imperialististen maiden tulevaisuuden
perspektiiviksi Hobsoninkin mukaan
pääpiirteissään sama maailman Ja­kaantuminen,
jonka Marx jo totesi
etupäässä maataloustuotannon, raa-ka-
aineiden ja puolvahnlstelden tuo­tannon
maihin ja edistyneisiin maihin,
jotka tuottavat etupäässä valmisteita
Toisaalta t, Lominadse sanoo: "Le­nin
vakuuttaa että mitä enemmän
teollista kehitystä siirtomaissa, sitä
enemmän, taistelua sikäläisen teolli­suuden
ja imperialistien väUllä".
Alvan oikein. Lenin on aivan o i ­keassa,
mutta tämä ei lainkaan puhu
sen puolesta, että imperialismi teol­listaisi
siirtomaita. Perin vähän joh­donmukaisuutta
on siinä että t. Lo­minadse
pitää oikeana juuri sitä koh­taa
t. Royn teeseistä n kongressissa,
joka on selvästi tähdätty teollistamls-oppla
vastaan. Tässä kohdassa on a i ­van
selvästi sanottu; "Ulkomaiden
imperialismi, joka väkivalloin on Idän
kansojen keskuuteen tuotu, on ehdot
tomasti jarruttanut niiden yhtelskun.
nallista ja taloudellista kehitystä ja
riistänyt niiltä mahdollisuuden sen
tason saavuttamiseen, jolle Europa Ja
Amerlka ovat pääs.seet imperialistLsen
polltUkan avulla, jolla pyritään p i ­dättämään
. teollista kehitystä: siira-
Iäinen proletariaatti sanan varsinai­sessa
mielessä on syntynyt vasta hil­jakkoin".
Tällainen on finperialistisen slhlo-myönsi.
että imperialismi ei muuta maakomexmon sisältö. licnin kävi l ä -
siirtomaita oman taloutensa lisäkkeek- l vitse H kongressin teesit. Näinköhän
si, vaan teollistaa niltö. Mutta tässä I luulette että tämä kohta olisi jäänyt
sisäiset voimat vielä heikkoja. Pyrkl-my.-;
maan taloudelliseen Itsenälsyy.
teen käy voimakkaammaksi vasta sit­ten
kun kotimainen teollisuus kehit­tyy.
Itsenäisyyspyrkimys kasvaa rin­nan
teoUlsutiden kehityksen kanssa.
Mutta teollinen kehitys näissä maissa
kohtaa hyvin suuria vaikeuksia, sillä
imperialistisen siirtomaapolitiikan sor­to
vastustaa teollisia pyrkimyksiä.
Sellaisissa suurissa siirtomaissa kuin
Intia edistyy teollinen kehitys tästä
huolimatta, vaikkakin työläästi ja h i ­taasti.
En suinkaan vältä että Inrittl-lälnen
Imperialismi kykenisi tämän
kehityksen estämään. EI, päinvastoin
juuri siitä tosiasiasta, että tämä ke­hitys
kaikesta huolimatta edistyy, teen
sen Johtopäätöksen että kumoukselli­nen
ristiriita imperialistisen Englan­nin
ja Iptian välillä syvenee. Näin
on kysymys, esitetty teesIluonnoksesK»
Sitävastoin "siirtomaiden-Teollistami­nen
imperialismin kontrollin alla"
(Bennettin ym. määritelmä) on mah­doton
asia. Se on samaa kuin jof
sanoisimme "työväenliikkeen Itsenäi­syys
porvariston •kontrollin alla". Ne
ovat kaksi käsitettä, joita el voi yh­distää.
Imperialistinen monopooli es­tää
raskaan teollisuuden ja konera-kennuksen
kehitystä sih^maissa. Pyy­sin
tovereita laatimaan luettelon ka%
A . T. H I L L .
357 Broadview Ave., Toronto, Ont.
O A V I D H E L IN
sri paikkakunnilla PphJ.-Ontariossa
j . « O K S A N EN
'Eirkland Lake, O n t
JOHN VUORI,
South Porcopine, O n t
Tässä luettelossa on kaksi vähäpä­töistä
säädöstä, joista voidaan sanoa
e t t ä ne edistävät Intian teolllstumis.
ta; kaikki muut säädökset, joita on
suuri määrä, pyrkivät suorastaan es­tämään
teoUlstumlsprosessla.
Teeseissämme el ole sanaakaan
tovericmme virheellisestä teoriasta.
Niissä puhutaan vain imperialistien
Ja heidän reformististen lakeijainsa
dekolonlsolmls-valeesta. Jota ne le­vittävät
oikeuttaakseen imperialistisen
siirtomaakoraennon. Lukekaapa itä­valtalaisen
soslali-lmperlallstln Reime-rin
viimeinen artikkeli. Hän on vaa­rallinen
vihollinen, yksi maaliman im­perialismin
pahimmista lakeijoista.
Kaikki se mitä tämä lurjus kirjoittaa,
cl ole väärää. Hän kuvailee perspek­tiivinä
koko maailman kapitalisoimis-ta;
koko maailma teollistuu ja sosia.
listinen vallankumous lykkääntyy sii­hen
saakka, kunnes proletariaatti siir­tomaissakin
kasvaa 5U!:re!:sl enem­mistöksi
jne. Hän JseksU imperialis­tiset
perspektiivit koko slirtomaamaa-ilmaJle.
Tuo on sosialidemokraattinen
käsitys, jota vastaan meidän täytyy
tarmokkaasti tapella ja selvittää työ­väelle
sen valheellisuus. Mutta vää­riä
eivät ole kaikki tosiasiat, joita n ä ­mä
herrat esittävät. He vain asetta­vat
oleeUlBcn tilalle epäoleellisen Ja
siten vääristelevät todellisuutta, kau­nistelevat
imperialismin "edistyksellL
syyttä". Näin saavat lie ulkoisesti
näyttänjään sUtä kuin itse hnperialis-min
ansiosta sUrtomaamaailma deko-lonisoUuisi
ja teollistuisi. T^män i m ­perialistisen
valheen paljastaminen on
kL?ta lakisäädökstetä, joitä maailman-1 »»eidän tärkeimiriä tehtäviämme. T . t
sodan jälkeen on Intian suhteen vah­vistettu
j a joilla on jonkunlaista mer­kitystä
konkreettisesti näiidäksemme
kuinka Englannin imperialismi estää
Intian teollistuttamista tai edistää sitä
Bennettin, Rothsteinin j a Hellerin pe-rusvh-
he on se, että he eivät t ä t ä teh­tävää
oikein ymmärrä. Se on oikeisto^
lainen virhe,
(Jatk.)
•V-Zl
^1
Ui
<
• s -•
t :
• i
1
• m