1929-03-01-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Nö. 51 — 1929 Tarmola, Ont tehdä yhden työvuoron aikana tyS-tä, kun siitä kaikki ottaa. Täten Harroin tulee kirjotettua tältä pe- tarjoutuu työnantajalle tilaisuus k i - rukalta sanonaalehden palstoille. Lie-.ristää niiden työläisten tyont«hoa, neekö kirjottajain huolimattomuus, vai 'jotka eirät työskentele urakkatyös-mikä se «dkein vikana lienee? Hiljal-.'sä- Nämä työläiset eivät tietenkään leen sitä mennä kyhnytellään eteen-{ponnistaisi joka hrtki täydellä voi-päin puoluetoiminnan alalla tälläkin mallaan, eikä sitä kukaan jatkuvasti perukalla. Kerran kuukaudessa on kestäisikään pitempää aikaa. pidetty K.-puolueen j a S. J . k<&ouk- Kun vertaamme työn helppoutta set, jtrten ei puoluetoiminta ole aivan DomeUa muihin kaivantoihin, niin on kuolleessa pisteessä. Hankalaa näin siellä mies yhtä lujalla sentähden, taavisydännä on pitää minkäänlaista että siellä on yleensä huonommat toimintaa vireillä, kun miespuolinen työvälineet kuin muissa uusiaikai-väestö on leipäänsä hakemassa ym-Usemmissa kaivannoissa. Tähän joh-päiistön huolloista työmaista itseUeen topäätökseen tulee siitäkin koska j a perheelleen, kellä sitä on. Metsä-;loukkaantumiset ovat niinkin päivätyöt, jotka etupäässä ovat ratapölkky-1järjestyksessä; jos kohta ne eivät jen veistoa, ovat siksi hi^onoöU pai- ^^^^ p^äty kuolemaan, niin pienem-kattuja. jotta työttonmn ajan varaUe naarmuja saa säännöllisesti joka ei jää mitään. Sen kapitalistien ar-ip^ivä. useat suomalaisetkin ja luul-meUaisuuden^ jostapuutavaraporhojen yhtä helposti muutkin kan-kihot oU puhuneet syk^llafarmarei-^33,ji3yy^^t. Työläisellä ei ole aikaa denpaperipuunmyyntikokwiksxssa,luu- 1^ llj^ riittävästi katsella ja sovit-lisl avaavan pienfarmiaiden j a myös g^-^n täysin turvalliseksi. P i - irtalmen työväen sdmat näkemään ^j^- vaan kiirehtiä, että tulisi tar-mitä todellisuudessa se "armeliaisuus , . valmista on. Sut^kapitalistjt synnyttää vuorot- ^^^^ .^SlSneJ S s saa työnsä tain kaikma teollisuusaloilla^k^note- ^,^^^^1 \ työvuoron koisia "^P^^^^,^^'^^^*^^^(loppua, niin silloin saa hiukan le-silmien lommeeksl huutaen: on Uika- JT^ ' - • «mötkaläiän" nääUä tuotantoa, teollisuustuotteita ei saada i^-*"'^ J°^f*'^ mokkalajan paalia. v u u M W M » . i,„+t,»i,ej • , „ v t t » i ."Tama on jonkun mielestä ehka kyl. kaupaka pudottaen hetketo tuo^^^^^ ^^^^^^ lepopaikka. Mutta kuin-densa hinnat alas todisteeksi jotta , ,. * n- T. aSTtodellisuudessa niin ovat. J a vu-^a P^Jjon tf^veemsempi ja haus- ^syksynä paperiteollisuudessa esUn- ^emp. ohsi viettaa ne vahaiset lepo-tyi sama ilmiö, lisäyksenä keskeinen kilpailu. Mutta heti kun paperipuim hinnat ja työpalkat oU saatu tarpeeksi alas, niin paperiteollisuuden pulakausi hetket kotona, jossa on parempi i l - ma ja puhtaat vaatteet päälle. Kotona levätessä on mahdollisuus löyt ä ä käteensä joku kirja tai sanoma- A lleply to Rev. Mr. Jones" As a rule the capitalist press pub-lishes only such •ffritings, and'"even advertising, as defend, or in ons vray or another support the capitalist syS. tem of exploitation and oppression. The capitalist press is "free'* and "unfettered" only for the capitalist class and its expressions of opinion. But to the wo]±ihg class, and its educated and organlsed section in particular. it is everything but "free". It either maintains silence about the class activitles, class aspirations and class aims of the exploited and op-pressed, or then shamelessly misrep-resents them. Önly i n very rare cases will it correct, or give someone space on its columns to "correct even the most audacious untruth or misrep-resentation. tfe^say nothing pf grant- Ing space for-^a.ialr reciprocal treatise of the subject matter. It is a capitalist institution, and as such, serves the capitalist system. Hence the. working class needs a out of outUnes appearing^ today, not as the conscious adoption of a scheme, a pian or an ideal. but as the In-evitable march of mlllions to the portals and realm of a mechanic arts civilization, as the travel tovrard the ultimate and inescapable social Control by the human race of its means of life. Such an order has never existed and therefore by no stretch of the Imaginatlon can it be said tc have failed. "Let us not fear the oncomlng order of coUective control, production and distribution. It fires the imagiri-ation with its possibiUties for fine re-lationships, comfort, health and happl-ness— a subject for the gods and other intellectuals, carrying potentialities within the \Pomb.of the present system, glving birth to an order of grandeur, withln vhich, with almost the vrave of a wand, the Instruments of life, tuned -with the accuracies of the mechanic arts, speeding now,quiet-press of Its own, a Workers* Press, l l j ' , forcefully and vrtth much less •which educates and organises the * human travail, will bring us to that working class i n the inevitable class <' coimtry wherein there is in store. for lakkasL Eräs sanomalehUuutinen tie- lehti. Nnstä voisi hankkia itselleen si kertoa, jotta paperiteoUisuusporhotlliyödylHstä tietoa ja nautintoa, on päättäneet korottaa tuotteidensa, ^^laa tältä puolen katsellen, me em-hintojäT panna minuuttiakaan huk- Sikslpä kehoitan työläistoverei-ta, työskennelköönpä hän farmarina farmillaan, taikka suoranaisena palkkatyöläisenä, tasoittamaan sitä e-roavaisuutta, jonka pintapuolisesti a-jatellen monenkin silmään voipi näyttää. Yhteinen on ^^ollinen meillä molemmilla, suur-kapitalismi, mitä vastaan yksilönä olemme voimattomat. Liittykäämme omien luokkataistelu-järjestöjen riveihin. Jättäkäämme pois henkUökohtaiset erimielisyydet, j<öta kapitalistin kätyrit halusta kylvää. Jospa sanon senkin, jotta Kivikoskella on maaliskuun 9 lÄivän iltana iltamat. On kuulema näytöskappalekin. Lähdetäänpä silloin joukolla K i vikosken haalille. Jätkä. kaan siitä vähäisestä ajastamme, mikä työläiselle kuuluu. Sanotaan: "tieto on valtaa" j a ainoastaan sillä keinolla ja tiedon avulla voimme hankkia itsellemme paremmat elämän mahdollisuudet, ja vapautua kapitalismin ikeen alta. — Mainari. Havaintoja Dome-kaivännolta • */ -, (Kp:n So- Pörcupinen yksikön ke-hitysseuran käsinkirjotetusta lehdestä.) Kuinka suuresta merkityksestä onkaan tämä niin sanottu Dome-kai-vanto paikalliselle So. Pörcupinen työtätekevälle väestölle. Näyttää i l - t ä , e t t ä hyvin tyytyväisiä siihen tulolähteeseen ollaan, koska ei kukaan ole katsonut tarpeelliseksi panna mustaa valkoiseUe, edes nyrkkileh-teen, saatikka sitten Vapauteen. Koetan nyt puolestani harjoitella kirjotusta tästä aiheesta. Monella on sellainen käsitys, että Dome-kaivanto on helpompi hikipaja kilin joku toinen. Eikä ajattele, ett ä siellä työaikakin venytetään koht a yli kahdeksan tunnin, minkä kaivoslaki sisältää. E i sieltä koskaan pääse kahdeksassa tunnissa takaisin maanpäälle, lukuunottamatta niitä harvoja, jotka työskentelevät niin sanotuissa, "finish, go home", eli toisin sanoen urakkatyössä, tarkoittaen sitä, jos työläinen yoipi suorittaa määrätyn työpaljouden alle kahdeksan tunnin, niin siinä tapauksessa saa nousta ylös työn valmistuttua. Mutta ei ole epäilemistäkään, että näitä miehiä armahdetaan vähemmällä työllä, ei, päinvastoin nämä työläiset ovat mittapuuna Kilpailukutsu struggle for its every-day interests and ultimätely for power. That makes it absolutely necessary for the work« ers to build and support their own press, What has been stated i n the fore-going has again proven to be a most palpable fact, during the reactlonary attack against "Vapaus", the only organ of the Finnish •«rorkers in Canada. The capitalist press has g3"anted columns after columns of space to "revelations" and "warnings" of Rev. Mr. Jones and its hired scribblers, on the acUvitles, and even custonis, a i . legedly "unnecessary" and "foreign'' in Canadian conditions, of the educated and organlsed: foreign-bom woriters, and on the "failure of communism". But a representative, though very in-significant compared to thes whole, bf this same capitalist press, the Sud-bury Star, even refused advertising for mass meetings called by the Sud-bury Organisation of the Communist Party. Therefore, it is only as a mere exception strengthehing a rulej that one can look upon the fact that the reactionary Toronto Globe, a few days ago. published i n its "Voice of the People" columns, an eight-lnch letter, entitled, "Reply to Rev. Mr. Jones". After a reference to the cohtents of the Globe's "Voice of the People" columns, the letter reads as follovs: "Permit the writer, then, io set down this Short effort as a brief reply to the three-column article of Rev. T. D. Jones of Sudbury. • "Briefly outllned, a man cannot build or operate a textile plant, i n - voiving many skilled operations, end-ing in wearing apparel for himself. Production today Is so interwoven, subdivislon of effort so great, Involv-ing sc much co-operative correlation extendlng back into myriad collectlve precedlng operations and socialized effort, that anything but! coUective owner-ship and control is unthinkable i n a machine age, whlch will at the same time eliminä te exploitation, profit, and Ottawa, helmik. 26. — Vanhenturiest the harsh regulation of life in the canadalaiset tykkiveneet Patriot ja' interests of a comparatively small Patrician ovat nyt myydyt erääUe ™^o"ty-englantilaiselle yhtiölle romurautana "The Rev. Mr. Jones is laboring Molemmat alukset ovat vielä Canadan under a vast and staggering mis-lalvastoasemilla, mutta tullaan purka- conceptlon in corifusing or comparlng us a three or four hour day, thrce months' holidays, security of life and \vork, and a remuneratlon beyond the material, cultural and esthetic needs of humanity. Ali of which is vouched for by the statlstical, statements of economists and industrlalists. "What more can life bring to us? What more than grea.tness of charac-ter, gentleness of disposition and the power and opportimlty to bring comfort to a sorely distressed people. "F. J. PeeL "Toronto, Peb. 16." Täten kutsunune kaikkia C. S.TDL:n alaisia seuroja edustajiensa kautta osaa ottamaan järjestämiimme hiihto-kilpailuihin, jotka järjestämme asianomaisella luvalla South Porcupinessa maaliskuun 10 päivänä kello 1 päivällä. Toivomme runsasta osaanottoa ja merkitsemme. Työläisurheiluterveisin: S. Porsupinen v.- je u.-seura Viesti K. Kolari . • M. Holopainen puheenjohtaja sihteeri Kilpailuchjelma: naisille' 3 km., pojat alle 18 vuoden 10 km;, yleinen sarj a 15 km-, ja ikämiehet yli' 35 vuotta. 5 km. Määräyksiä: voimasaolevia sääntöjä noudatetaan. Palkintoja jaetaan kolme kussakin sarjassa. Ilmoitukset on tehtävä maaliskuun viidenteen päivään mennessä os. M . Holopainen, S. Porcupme, Box C71, Ont., Vieraspaik-kakimtalaisUlen varaanune vapaan asunnon. CANADALAISTA SOTALAIVOJA MYYDÄÄN ROMUNA Popes Harass Ukrai-o nian Workers It is only recently that a Toronto paper carried a story detailing how a "constant 'weeding' process is belng their adopted country. A vraming vpas given to thbse present by the priest. They \roud have to repudiate connection with» organizations opposed to the spirlt of the resolution. In other words, keep away from the Ufcrainian Hall. But this is not ali that these vrork-ers have to do. They have to ettend' the series of tea parties, vrhich 'KIII be held wcekly. These \^111 raise funds for decorating the church and fur-nishing the altar. Now these tea parties are not so innocent as they sound. Actually they ser\-e as es-pionage groups. If the faithful sllp a cog and stay away, or attend a meeting instead i n the Ukrainian Hall. then the pope wlll hear 6f it and get busy. But, while a certain suc-cess may be reglstered by the energe. tie father, the workers wlll get tlred sooner or later of this endless pro-cesslon of bumming parties. Economic conditions will not allow them tp dig up steady contributions f rom their meagre earnings. The pressure viii be felt from both sides, the mine and the Church. In bet\veen they will see the workers fraternal associations, which do not dlctate to them. whlch educate their chlldren, which allow them control cf their o^^'n affairs which do not spy upon them or encourage such tricky maneouvers. We are vllling to bet that the altar will cventually have to be pald for by tliose \vho benefit from the operatior»E of the workers. And that the Ukrain-ian v/orkers will find thcmselves sooner or later rallying back to their own center of free association. — W. M . SOTASOSIALISMIA Kaikki työtätekevät yleensä vastustavat kapitalistisia sotia. Syyt tähän ovat selvät. Sotavarustelujen raskaat taakat näet joutuvat viime kädessä vain työtätekevien kannettaviksi. He veroina ja tulleina suorittavat ne sadat miljoonat, joilla hankitaan inur-hakonelstot ja kouluutetaan ja ylläpidetään niiden käyttäjät. Työtäkeke-vat ns. vasemmisto-sosialidemokraattien lehdet uskalsivat kirjoittaa sotavarustelua vastaan, koska pelkäsivät t menettävänsä kaikki työläiset kom-munlstlpuolueelle, joka johdonmukaisesti on vastustanut kapitalistista militarismia Sosdcm ministerien ja puoluejohdon sotapolitiikka on kuohuttanut tj-ölälsten miellä Saksassa Eilnä määrin, että panssarllaivamlnlst. puolueenkin on täytynyt ryhtyä edes jollakin tavoin selvittämään tllan^ netta. Ryhdyttiin laatimaan n.s. puo-lustusöhjelmaa. Sosdem puolueen johdon oikeisto eli enemmistö, johon ministeritkin kuulmTit, asettui "puo-lustusohjelmassaan" sille kannalle, että sosialidemokraattien on tuettava puolustussotla ja lujitetta^ sotalaitosta maan puolustusta vartan. Kun otamme huomioon, etteivät taantu-mukselllsimmat fasistitkaan koskaan sano varustautuvansa muuhun kuin maan puolustukseen ja että hyökkäystä yleensä pidetään parhaana puolus. tuksena, on sosdem puolueen enemmistön ohjelma käytännössä selvä so-tavarusteluohjelma ja soveltuu erinomaisesti siihen politiikkaan, jota Saksan sosialidemokraatit noudattivat maailmansodan aikana ja valtakunnanhallituksessa olevat ministerit nyt. Mutta tammlk. 30 p:nä julkaistiin Saksan sosdem puolueen vasemmistonkin ohjelma. Sen ensimmäinen lause kuuluu: "Saksan sosialidemokraattinen puolue haluaa riistää porvarilliselta valtiolta sotien käynnin välineet." Edelleen sanotaan, että sosialidemokratia hylkää, kapitalistisessa valtiossa kalkki määrärahat puolustusvoimia varten. Ojelmassa siis koetetaan uskotella, että puolue vastustaisi ei ainoastaan sotia vaan tekisi mahdottomaksi sotavarustelutkin. MUtta koko ohjelman jesuUttamalsuus ilmenee seuraavista lauseista. Joilla kalkki e-delläesitetyt ajatukset täydellisesti kumotaan. Vaikka ohjelma alkaakin vaatimuksella, että porvarilliselta valtiolta on riistettävä sotien käynnin välineet, sanotaan heti seuraavassa lauseessa, ettei sitä "voida saavuttaa yksistään n.k, aseistariisumisella", ««f ««„f„.,.,f • „ « r . » . „ o o « •«! ^aau asettamalla sotatarvetcollisuu-isten merkitse. tyättteHevUle rasi- « » " ' " " « » " • . » " I e n täytyy päästä joh-tusta, kärsimyksiä ja kuolemaa ja vain harvat kapitalistit niistä sanot, tavastl hyötyvät, on itsestäänkin sel-conducted by mlnlng company officlala. vää, että työtätekevä väestö vastustaa wlth regard to their staff of manual sotia. labor of foreign origin". Just how this Myöskin kalkki työväen lubkkapuo-was belng done v/as not stated, a l - though the story told of Canadian lueet ovat aina joutuneet vastustar maan sotia. Ykslnpä reformlstlsuudcs-tamaan sotateollisuutta. Vaikka ohjelmassa edelleen vaaditaan kalkkien sotamäärärahaln kieltämistä, puhutaan Jo toisessa kappaleessa, että sotilasbudjettia on vain vähennettävä Ja parlamentin päätettävä sotajoukkojen liikekannalle asettamisesta. Armeijaan vaaditaan valittavaksi valp Mountles and govemment operaUves taan kuulu II:n Interriatlonalekln /""mlllllsestl kelvollisia arpomalla (Stool plgeons. i n plain Engllsh) hav- Stuttgartin kongressissa 1907 hyväksyi | " Ing been wprklng i n the distrlct for päätöslauselman jossa .sotia jyrkästi Ohjelmaan on otettu solaa vas^ some time. The Sudbury Star of vastustettiin ja vaadittiin taistelua tusta via lauseita. Jotta niitä voltal-nUtä vastaan ja jo puhjenneiden so-jsUn näyttää työväelle ja uskotella tien lopettamista. Vaikka melkein etteivät vasemmlsto-soslalldemokraa. kalkkien maailmansotaan joutuneiden f muka olisi sotavarustelujen kan-malden sosialidemokraattiset puolueet^ >^alla- Sotavarustelupykälät taas lle-kultjBnkln pettivät Internatlonallnsa Ja i "ovät otetut ohjelmaan sitä varten, et-työväen; asfettumalla tukemaan kapi- herrat voisivat niillä puolustaa so- Pebruary 23 fUls i h another llnk In thfe Story. The foot of Durham Street, Sudbury, Is apparently recognized as the reli-glous center of this ,town. We have several magnif Icent buildings standlng ih close proxlmlty to each other. Early this year a bam-like structure tallstlen rosvosotaa, ovat samat puolueet taaskin ryhtyneet lyömään rek was squeezed in alongside of the laamla muka potien vastustamisellaan. French churches. This is the new Tässä. yhteydessä koskettelemme vain Ukrainian Chm-ch. It is now open Saksaa. maan ja lähettämään määräpaikkaan kappaleina. Myyntihintaa ei ole annettu tiedoksi. Näiden kahden vanhan aluksen t i lalle parhaillaan rakennetaan the commtinal form of life of early days with communism as a term ex-and the reverend in charge is vorking like—anything—to get a congregation —a rather dlfflcult task In these de. generate days. The flrst move was to direct blows at the Ukrainian Farmer Labor Temple Association. Workers v/ho refused to contribute to the bulldlng fund found themselves mysteriously discharged from the mines, even though they had years of servlce behlnd them. It is stated that a line from the priest is now received by the local mine foremen as a guaran-tee of the good character of the "manual laborer of foreign origin". At what wa3 descibed as a MASS meeting of the members and ad-herents, held in the church hali, there pressing the flnal fruition of a mach- i were, i t is reported, 63 present. Of työnteettäjällä nalionko mies voi uusinta mallia olevaa tykkivenettä. __. development permlttlng a roundirig-' piedglng their loyalty to the klng and Viime elokuussa öll Brysselissä II: n Intemationalen kongressi, joka hyväk. syl jyrkkäsanalsen päätöslauselman sotaa vastaan. Sitä olivat hyväksymässä myöskin Internationalin Johtava») puolueen. Saksan sosialidemokraattien ] edustajat. Päästyään kongressista ko tiln, luovuttivat Saksan valtakunnan hallituksessa olevat sosialldemokraat- asiaa, ti-set ministerit 90 mllj. markkaa maan uudelle Imperialismille panssarlrlstei-lljän rakentamista' varten. Ministeri:: eivät edes odottaneet, että uusi eduskunta olisi ehtinyt kokoontua ja i l maista kantansa kysymykseen nähden. Sosialidemokraattisetkin työläiset nousivat vastustamaan moista sotapolitiikkaa, Joka muutamia vuosia aikaisemmin oli vaatinut lähes 2 milj. saksalaisen työläisen hengen. Mutta puo tapolltUkkaansa. Tämä vasemmisto-sosialidemokraattien kaksinaamainen ohjelma osottaa suunnitelmanmukaista petospolltllkkaa. On vaikea uskoa, että Sakean työväki olisi niin yksinkertaista, että antaisi noin kömpelön ffUmänkääntötempun pettää Itsensä. Saksan sosialidemokraattien, sekä oikeiston että vasemmiston, "puolus-tusohjelmat" j a heidän käytännöllinen pohtilkkansa osoittavat, että he to. delllsuudessa ajavat kapitalistisen militarismin ja Saksan uuslmperlallsmin SaoiDen PääkonsQliviraisfb koko Cänadaa rarten raortttaa laSki^ Ida maan viralliselle edastoicBalla kunluvia tehtävii, antaa paamja matxttstasta varten kotimaaluuK tel maaalle, vahvistla asiakirjoja, kiiB« löksiä y.m.. selvittää peiintS- Ja muita Suomen kansalaisiin kolidi»* tavia asioita. Osoite: CoBsulate General of Fiolaa^ Boom 018 1410 Stanley Street, UontreaL (Comer S t Catharine and Stenlayl A K S E L I R A U A N H E ^ O. pääkonsall Lisäksi on Suometla edoitejina Conadassa: Konsuli Eriek S, Kotta, Port Arthur, Ont. — Adlel Saari, mäki, 319 Bay St., Toronto, Ont. — H. P. Albert Hermanson, 479 Main S t , Winnipeg, Man. — Thomaa Franssi,BQX L . Copper CItff, O n t Charles E . Magnusson 54 Dock S t , Saint John, N . B. Vapauden lukijat tekei^t ostoksensa ainoastaan nila* tä liikkeistä mitkä Vapaudessa S-tnottaa ja kehottavat naapnreitaan-kin tekemään samoin. Siten menetellen tuemme omaa liikettftmme sekä autamme sitä palvelemaan I l mo ttaj ia rahansa edestä. Yhteistyöllä oTemme liikkeemme rakentaneet ja vain sen avulla ma voimme sitä edelleenkin kehittfti. Siitä syystä äliälämmo unhottako Vonnuden ilmhttaiia. AHAA SUOMEEN tosi Suomen fflarlLkaa ;n t i - ine order'of life whlch has not been | those present at this mass meeting, lueen pää.äänenkannattaja "Vonvärts' kahta worked forward to an evolutlonary. so caUed, 60 signed a resolution Johdonmukaisesti kieltäytyi julkalse- Mulssa maissa on sosialidemokraattien politiikka asialllsejtl samanlaista, vaikka elellä olisi toisenkinlaisia vivahteita. Tällaisen politiikan kanssa cl työväellä voi oUa mitään yhteistä. Kmnousliike siirto- ja omaissa Tov. O. V. Kuusisen loppulausunto Kominternin VI kongressissa (Jatkoa edelliseen numeroon.) Mutta pääomaa ei käytetä ainoastaan lainapääomaksi, sitä viedään myöskin tuotannolliseksi pääomaksi valtaamaan raaka-ainelähteitä ja talouden hallitsevia kukkuloita Impe- - rialistisen paisuiman uusiin piireihin Kun i^läomaa tässä muodossa viedään Etelä-Amerikan maihin, joissa Rhgiftnnin ja Amerikan imperialismi tiukasti kilpailevat keskenään, niin siellä tuotu pääoma ei tietysti voi olla edistämättä teollisuuden kehitystä; siellä täytyy perustella ,esim. kaivoksia j a panna ne käyntiin. Mutta oleellisihta tässä on se, e t t ä imperialismi valtaa raaka-ainelähteet eikä se että se teollistaisi näitä mai-ta. Toista ovat Lontoon valtlolainat Intian hallitnkselle. Ne ovat veron kiskomista Intian kansalta. Kuten nu-meroainehisto osoittaa menee brittiläinen päärana Intiaan enimmäkseen tuottai£attomiin tarkoituksiin- Mutta sitn^frflän tapauksessa, kun se käytetään plantaaseihin, kaivoksiin jne., se ei merkitss Intian teollistamisen auttamista. Tä£;m yhteydessä sallinette että muistutan " ' « p ^ » » vielä erään vertauksen. Muistatte, t. Stalinin ja t. S(&ol-nikovin väittelyn SSSRrri "dawesoimi-siesta". SiDoin oli myös puhe pää-oxnan viennistä imperialistisista maista. Nyt ei tosiasiassa ole juuri minkäänlaista pääoman vientiä SSSR:ään. SSSR voisi epäilemättä Ittlposti saada pääomaa ulkomailta Jos se sallisi ulkomaitten kapitalistien teollistamisen asemesta hieman kolonisolda maata. Tov. Stalin vastasi silloin Sokol-nikoville: "Maamme muuttaminen agraarisesta teolliseksi, joka kykenee itse valmistamaan välttämättömän koneiston, — siinä päälinjamme sisältö. Meidän pitää . järjestää asiat niin, että talousmiestemme alkeet ja pyrkimykset suuntautuisivat juuri tähän, maamme muuttamiseen koneistoa tuovasta tätä koneistoa .tuottavaksi maaksL Sillä tämä on maamme taloudellisen itsenäisyyden varmin tae. Sillä tässä on tae siitä, että maatamme ei muuteta kapitalistimaiden lisäkkeeksi Tov. Sokplnikov ei halua ymmärtää tätä yksinkertaista ja ilmeisen selvää asiaa. Dawesplaanin tekijät tahtoisivat rajoittaa tuotantomme sanokaamme karttumiin valmistukseen, mutta meille se ei riitä ,slllä me tahdomme valmistaa myös koneet, joita karttuunin valmistuksessa tarvitaan. Ne tahtoisivat että me rajoittaisimme tuotannon sanokaamme autojen vaJmistuk seen, mutta se ei meille riitä, sillä me tahdomme valmistaa myös ne koneet joilla autoja tehdään jne." Ajattelen että tämä valaisee kysymyksen täydelleen- Intiakaan e! tahdo tuottaa pelkästään kenkiä, se tahtoo tuottaa myöskin koneita, mutta brittiläinen imperialismi ei tahdo sitä sallia. Kapitalisänen Englanti Julkaise masta työläisten protesteja. Vain har-tahtoo Itse tuottaa koneet, se tahtoo oUa teoUinen maa j a pitää Intian agraarisena lisäkkeenään, riistää sitä. Imperialistien siirtomaapolitiikan pe-ruspyrkiniys ei kuitenkaan tule niin taa oleellista vähemmän oleellisesta, on t. Lominadselle tapahtunut onnet-jyrkästi esiin eräissä puolslirtomalssa: ja vastaan, mutta putosi yhä uudelleen ja sellaisissa itsenäisissä maissa, jois-j polvilleen- Hän sanoi: "Mikä on vh-- sa imperialismi saa monopooUaseman j heellistä tov. Kuusisen teeseissä? Vir-pääasiassa taloudellisen valtauksen j heellistä oh se, että siirtomaat muka Hän on tässä kysymyksessä onnetto-j tomuus, sillä jopa tässäkin Hobsonilta muudekseen joutunut väärälle tolalle. Aivan kuin Prometheus tappeU hän puheessaan dekolonisoimis-opin ketju-kautta (esim. Argentiinassa j a Brasi-jyhä enemmän muuttuvat hnperialis- Uassa,), varsinkaan siellä missä oh | min agraariseksi lisäkkeeksi. Sillä ta-vastakkato kaksi tahi useampia im- loudellisen kehityksen sisäisenä laki. perialistisla. ryhmiä. Puhuin luonnoksessani eräistä poikkeuksista imperialistisen siirtomaapolitiikan päälinjalta' Sitä tulkittihi täällä nihi kuin olishi mnä sanonut, että pääoman vienti on poikkeuksena imperialistisessa politii. kassa. Ei, pääopian vienti ei ole poikkeus. Mutta aiiia ajoin saattaa jossain imperialistisessa maassa pUa niin tavattoman paljon liikoja vapaita l ä ä - omia taikka osin emämaan konera-kennusteollisuus 5aattaa tilapäisesti niin kipeästi kärsiä vienttmarkkinain-sa supistumisesta, että senvuo^ saattaa tapahtua jonkunlainen tilapäinen poikkeaminen -lastaavien emämaiden yleensä teollistamiselle vihamieliseltä linjalta joissakin siirtomaissa. Imperialistisen maan hallitus ei aina kykene säännöstelemä^ vientlpääoman virran suuntaa. Oikeammin sanoen se ei milloinkaan aivan vapaasti kykene tätä jsutmtaa määräämään- Kor. kean kosjunktuurin aikana jossain na, tendenssinä siirtomaissa ei ole niiden muuttuminen yhä enemmän agraariseksi lisäkkeiksi, vaan niiden agraarisesta lisäkkeestä tuotannollisen pääoman toiminta-alueeksi jonne tuotannon painopiste emämaasta siirtyy". Kuten näimme puhui tov. Stalin siitä, että Impcrial^.tlt tahtolsl/zat muuttaa SSSB:kin agraariseksi lisäk-keekseen. Se mikä teesiluonnoksessa on selitetty imperialistisen slirtomaa-pc^ tUkan pääpyrkimykseksi, se on Lo-minadsen mielestä aivan väärää. Hän esittää Leniniltä otteita, joissa sano^ taan että imperialismi luo pohjaa teolliselle kehitykselle siirtomaissa- Perusteita se tietenkin luo, se sanotaan myös teesiluonnoksessa, mutta tuo cl vielä läheskään merkitse niiden muuttamista imperialistisen emämaan agraarisesta lisäkkeestä teollisuusmaiksi. Tov. Lominadse vetoaa lähinnä Leninin siihen kohtaan, jossa tämä siteeraa liberali Hobsonia, joka kuvailee tulevaisuuden perspektiivejä Europalle siinä tapauksessa että ka^ iCuiftdan Dollarista LÄHETYSKULUT* tOc lähetyksistä alle $20.00, 60 e U P betyksistä (20.00r-$49.99, 80e U * hetyksistä $50.00—170.0« j a «LOO (ähetykslstä $80.00—$100.00 aekft 26e Jokaiselta seuraavalta alkavalta «adalta dollarilta. SähkoianomalähetvksUtS ovat U - letyskulut $3.60 lähetykseltä. Suomen rahiaa o»tetaan.~ Eorsst $2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: Box 69, SUDBURY. ONT. ' LAIVAPILETTEJX MYVDXAN riEtoUSTAKAAJPILETTIASIOITA. Vapaadelle ottacui nbavSiitflaUk nastaan myöskin: /APAUS PORT ARTHUR BRANCH 816 Bay Street Port Arthar. OnUrlo VAPAUS MONTREAL BRANCH 1387 S t Antoine S t , Montreal, Qae. \ CHARLES HAAPANEN, Osuuskauppa, Timmins, Ont t 1' teeseihin Jos Lenin olisi' pitänyt sitä virheellisenä? Lenin yleensä luki tee-otetussa otteessa mainitaan, että täs- sit tarkemmin kuin niitä nyt eräät säkin tapauksessa Jää Imperialistisille toverit lukevat. maille määrätty teollinen osa, nimlt- Niin kauan kuin kauppapääoma ke-täta "lopullisia valmisteita tuottavan hlttyy Jossain sUrtomaassa ovat sorta-teolllsuuden" osa. Näin ollen jää Ellcivaa Imperialismia vastaan toimivat siirtcmäassa saattaa tämä tilapäisesti vaBvistaa teollistumista. Mutta tätä ei Toi pitää sääntöin, imperialistisen Ipitalismi edelleen kehittyy idässä ja siirtomaapclitiikan pääpyrkimys on'yleensä siirtomaissa. Lenin siteeraa toinen- Paljon tärkeämpi merkitys 1 tämän Hobsonin lausunnon hyväksy, siirtomaan teolliselle kehitykselle voi j e n sen, ja t. Lominadse ottaa t ä - olla koneiden viennillä jostain toisesta, kilpailevasta imperialistisesta maa& ta. eikä imperialistisesta emämaasta. Tor. Lominadse ei ole osannut erot-män todisteeksi siitä että Lenin muka imperialististen maiden tulevaisuuden perspektiiviksi Hobsoninkin mukaan pääpiirteissään sama maailman Jakaantuminen, jonka Marx jo totesi etupäässä maataloustuotannon, raa-ka- aineiden ja puolvahnlstelden tuotannon maihin ja edistyneisiin maihin, jotka tuottavat etupäässä valmisteita Toisaalta t, Lominadse sanoo: "Lenin vakuuttaa että mitä enemmän teollista kehitystä siirtomaissa, sitä enemmän, taistelua sikäläisen teollisuuden ja imperialistien väUllä". Alvan oikein. Lenin on aivan o i keassa, mutta tämä ei lainkaan puhu sen puolesta, että imperialismi teollistaisi siirtomaita. Perin vähän johdonmukaisuutta on siinä että t. Lominadse pitää oikeana juuri sitä kohtaa t. Royn teeseistä n kongressissa, joka on selvästi tähdätty teollistamls-oppla vastaan. Tässä kohdassa on a i van selvästi sanottu; "Ulkomaiden imperialismi, joka väkivalloin on Idän kansojen keskuuteen tuotu, on ehdot tomasti jarruttanut niiden yhtelskun. nallista ja taloudellista kehitystä ja riistänyt niiltä mahdollisuuden sen tason saavuttamiseen, jolle Europa Ja Amerlka ovat pääs.seet imperialistLsen polltUkan avulla, jolla pyritään p i dättämään . teollista kehitystä: siira- Iäinen proletariaatti sanan varsinaisessa mielessä on syntynyt vasta hiljakkoin". Tällainen on finperialistisen slhlo-myönsi. että imperialismi ei muuta maakomexmon sisältö. licnin kävi l ä - siirtomaita oman taloutensa lisäkkeek- l vitse H kongressin teesit. Näinköhän si, vaan teollistaa niltö. Mutta tässä I luulette että tämä kohta olisi jäänyt sisäiset voimat vielä heikkoja. Pyrkl-my.-; maan taloudelliseen Itsenälsyy. teen käy voimakkaammaksi vasta sitten kun kotimainen teollisuus kehittyy. Itsenäisyyspyrkimys kasvaa rinnan teoUlsutiden kehityksen kanssa. Mutta teollinen kehitys näissä maissa kohtaa hyvin suuria vaikeuksia, sillä imperialistisen siirtomaapolitiikan sorto vastustaa teollisia pyrkimyksiä. Sellaisissa suurissa siirtomaissa kuin Intia edistyy teollinen kehitys tästä huolimatta, vaikkakin työläästi ja h i taasti. En suinkaan vältä että Inrittl-lälnen Imperialismi kykenisi tämän kehityksen estämään. EI, päinvastoin juuri siitä tosiasiasta, että tämä kehitys kaikesta huolimatta edistyy, teen sen Johtopäätöksen että kumouksellinen ristiriita imperialistisen Englannin ja Iptian välillä syvenee. Näin on kysymys, esitetty teesIluonnoksesK» Sitävastoin "siirtomaiden-Teollistaminen imperialismin kontrollin alla" (Bennettin ym. määritelmä) on mahdoton asia. Se on samaa kuin jof sanoisimme "työväenliikkeen Itsenäisyys porvariston •kontrollin alla". Ne ovat kaksi käsitettä, joita el voi yhdistää. Imperialistinen monopooli estää raskaan teollisuuden ja konera-kennuksen kehitystä sih^maissa. Pyysin tovereita laatimaan luettelon ka% A . T. H I L L . 357 Broadview Ave., Toronto, Ont. O A V I D H E L IN sri paikkakunnilla PphJ.-Ontariossa j . « O K S A N EN 'Eirkland Lake, O n t JOHN VUORI, South Porcopine, O n t Tässä luettelossa on kaksi vähäpätöistä säädöstä, joista voidaan sanoa e t t ä ne edistävät Intian teolllstumis. ta; kaikki muut säädökset, joita on suuri määrä, pyrkivät suorastaan estämään teoUlstumlsprosessla. Teeseissämme el ole sanaakaan tovericmme virheellisestä teoriasta. Niissä puhutaan vain imperialistien Ja heidän reformististen lakeijainsa dekolonlsolmls-valeesta. Jota ne levittävät oikeuttaakseen imperialistisen siirtomaakoraennon. Lukekaapa itävaltalaisen soslali-lmperlallstln Reime-rin viimeinen artikkeli. Hän on vaarallinen vihollinen, yksi maaliman imperialismin pahimmista lakeijoista. Kaikki se mitä tämä lurjus kirjoittaa, cl ole väärää. Hän kuvailee perspektiivinä koko maailman kapitalisoimis-ta; koko maailma teollistuu ja sosia. listinen vallankumous lykkääntyy siihen saakka, kunnes proletariaatti siirtomaissakin kasvaa 5U!:re!:sl enemmistöksi jne. Hän JseksU imperialistiset perspektiivit koko slirtomaamaa-ilmaJle. Tuo on sosialidemokraattinen käsitys, jota vastaan meidän täytyy tarmokkaasti tapella ja selvittää työväelle sen valheellisuus. Mutta vääriä eivät ole kaikki tosiasiat, joita n ä mä herrat esittävät. He vain asettavat oleeUlBcn tilalle epäoleellisen Ja siten vääristelevät todellisuutta, kaunistelevat imperialismin "edistyksellL syyttä". Näin saavat lie ulkoisesti näyttänjään sUtä kuin itse hnperialis-min ansiosta sUrtomaamaailma deko-lonisoUuisi ja teollistuisi. T^män i m perialistisen valheen paljastaminen on kL?ta lakisäädökstetä, joitä maailman-1 »»eidän tärkeimiriä tehtäviämme. T . t sodan jälkeen on Intian suhteen vahvistettu j a joilla on jonkunlaista merkitystä konkreettisesti näiidäksemme kuinka Englannin imperialismi estää Intian teollistuttamista tai edistää sitä Bennettin, Rothsteinin j a Hellerin pe-rusvh- he on se, että he eivät t ä t ä tehtävää oikein ymmärrä. Se on oikeisto^ lainen virhe, (Jatk.) •V-Zl ^1 Ui < • s -• t : • i 1 • m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 1, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-03-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290301 |
Description
Title | 1929-03-01-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Nö. 51 — 1929 Tarmola, Ont tehdä yhden työvuoron aikana tyS-tä, kun siitä kaikki ottaa. Täten Harroin tulee kirjotettua tältä pe- tarjoutuu työnantajalle tilaisuus k i - rukalta sanonaalehden palstoille. Lie-.ristää niiden työläisten tyont«hoa, neekö kirjottajain huolimattomuus, vai 'jotka eirät työskentele urakkatyös-mikä se «dkein vikana lienee? Hiljal-.'sä- Nämä työläiset eivät tietenkään leen sitä mennä kyhnytellään eteen-{ponnistaisi joka hrtki täydellä voi-päin puoluetoiminnan alalla tälläkin mallaan, eikä sitä kukaan jatkuvasti perukalla. Kerran kuukaudessa on kestäisikään pitempää aikaa. pidetty K.-puolueen j a S. J . k<&ouk- Kun vertaamme työn helppoutta set, jtrten ei puoluetoiminta ole aivan DomeUa muihin kaivantoihin, niin on kuolleessa pisteessä. Hankalaa näin siellä mies yhtä lujalla sentähden, taavisydännä on pitää minkäänlaista että siellä on yleensä huonommat toimintaa vireillä, kun miespuolinen työvälineet kuin muissa uusiaikai-väestö on leipäänsä hakemassa ym-Usemmissa kaivannoissa. Tähän joh-päiistön huolloista työmaista itseUeen topäätökseen tulee siitäkin koska j a perheelleen, kellä sitä on. Metsä-;loukkaantumiset ovat niinkin päivätyöt, jotka etupäässä ovat ratapölkky-1järjestyksessä; jos kohta ne eivät jen veistoa, ovat siksi hi^onoöU pai- ^^^^ p^äty kuolemaan, niin pienem-kattuja. jotta työttonmn ajan varaUe naarmuja saa säännöllisesti joka ei jää mitään. Sen kapitalistien ar-ip^ivä. useat suomalaisetkin ja luul-meUaisuuden^ jostapuutavaraporhojen yhtä helposti muutkin kan-kihot oU puhuneet syk^llafarmarei-^33,ji3yy^^t. Työläisellä ei ole aikaa denpaperipuunmyyntikokwiksxssa,luu- 1^ llj^ riittävästi katsella ja sovit-lisl avaavan pienfarmiaiden j a myös g^-^n täysin turvalliseksi. P i - irtalmen työväen sdmat näkemään ^j^- vaan kiirehtiä, että tulisi tar-mitä todellisuudessa se "armeliaisuus , . valmista on. Sut^kapitalistjt synnyttää vuorot- ^^^^ .^SlSneJ S s saa työnsä tain kaikma teollisuusaloilla^k^note- ^,^^^^1 \ työvuoron koisia "^P^^^^,^^'^^^*^^^(loppua, niin silloin saa hiukan le-silmien lommeeksl huutaen: on Uika- JT^ ' - • «mötkaläiän" nääUä tuotantoa, teollisuustuotteita ei saada i^-*"'^ J°^f*'^ mokkalajan paalia. v u u M W M » . i,„+t,»i,ej • , „ v t t » i ."Tama on jonkun mielestä ehka kyl. kaupaka pudottaen hetketo tuo^^^^^ ^^^^^^ lepopaikka. Mutta kuin-densa hinnat alas todisteeksi jotta , ,. * n- T. aSTtodellisuudessa niin ovat. J a vu-^a P^Jjon tf^veemsempi ja haus- ^syksynä paperiteollisuudessa esUn- ^emp. ohsi viettaa ne vahaiset lepo-tyi sama ilmiö, lisäyksenä keskeinen kilpailu. Mutta heti kun paperipuim hinnat ja työpalkat oU saatu tarpeeksi alas, niin paperiteollisuuden pulakausi hetket kotona, jossa on parempi i l - ma ja puhtaat vaatteet päälle. Kotona levätessä on mahdollisuus löyt ä ä käteensä joku kirja tai sanoma- A lleply to Rev. Mr. Jones" As a rule the capitalist press pub-lishes only such •ffritings, and'"even advertising, as defend, or in ons vray or another support the capitalist syS. tem of exploitation and oppression. The capitalist press is "free'* and "unfettered" only for the capitalist class and its expressions of opinion. But to the wo]±ihg class, and its educated and organlsed section in particular. it is everything but "free". It either maintains silence about the class activitles, class aspirations and class aims of the exploited and op-pressed, or then shamelessly misrep-resents them. Önly i n very rare cases will it correct, or give someone space on its columns to "correct even the most audacious untruth or misrep-resentation. tfe^say nothing pf grant- Ing space for-^a.ialr reciprocal treatise of the subject matter. It is a capitalist institution, and as such, serves the capitalist system. Hence the. working class needs a out of outUnes appearing^ today, not as the conscious adoption of a scheme, a pian or an ideal. but as the In-evitable march of mlllions to the portals and realm of a mechanic arts civilization, as the travel tovrard the ultimate and inescapable social Control by the human race of its means of life. Such an order has never existed and therefore by no stretch of the Imaginatlon can it be said tc have failed. "Let us not fear the oncomlng order of coUective control, production and distribution. It fires the imagiri-ation with its possibiUties for fine re-lationships, comfort, health and happl-ness— a subject for the gods and other intellectuals, carrying potentialities within the \Pomb.of the present system, glving birth to an order of grandeur, withln vhich, with almost the vrave of a wand, the Instruments of life, tuned -with the accuracies of the mechanic arts, speeding now,quiet-press of Its own, a Workers* Press, l l j ' , forcefully and vrtth much less •which educates and organises the * human travail, will bring us to that working class i n the inevitable class <' coimtry wherein there is in store. for lakkasL Eräs sanomalehUuutinen tie- lehti. Nnstä voisi hankkia itselleen si kertoa, jotta paperiteoUisuusporhotlliyödylHstä tietoa ja nautintoa, on päättäneet korottaa tuotteidensa, ^^laa tältä puolen katsellen, me em-hintojäT panna minuuttiakaan huk- Sikslpä kehoitan työläistoverei-ta, työskennelköönpä hän farmarina farmillaan, taikka suoranaisena palkkatyöläisenä, tasoittamaan sitä e-roavaisuutta, jonka pintapuolisesti a-jatellen monenkin silmään voipi näyttää. Yhteinen on ^^ollinen meillä molemmilla, suur-kapitalismi, mitä vastaan yksilönä olemme voimattomat. Liittykäämme omien luokkataistelu-järjestöjen riveihin. Jättäkäämme pois henkUökohtaiset erimielisyydet, j<öta kapitalistin kätyrit halusta kylvää. Jospa sanon senkin, jotta Kivikoskella on maaliskuun 9 lÄivän iltana iltamat. On kuulema näytöskappalekin. Lähdetäänpä silloin joukolla K i vikosken haalille. Jätkä. kaan siitä vähäisestä ajastamme, mikä työläiselle kuuluu. Sanotaan: "tieto on valtaa" j a ainoastaan sillä keinolla ja tiedon avulla voimme hankkia itsellemme paremmat elämän mahdollisuudet, ja vapautua kapitalismin ikeen alta. — Mainari. Havaintoja Dome-kaivännolta • */ -, (Kp:n So- Pörcupinen yksikön ke-hitysseuran käsinkirjotetusta lehdestä.) Kuinka suuresta merkityksestä onkaan tämä niin sanottu Dome-kai-vanto paikalliselle So. Pörcupinen työtätekevälle väestölle. Näyttää i l - t ä , e t t ä hyvin tyytyväisiä siihen tulolähteeseen ollaan, koska ei kukaan ole katsonut tarpeelliseksi panna mustaa valkoiseUe, edes nyrkkileh-teen, saatikka sitten Vapauteen. Koetan nyt puolestani harjoitella kirjotusta tästä aiheesta. Monella on sellainen käsitys, että Dome-kaivanto on helpompi hikipaja kilin joku toinen. Eikä ajattele, ett ä siellä työaikakin venytetään koht a yli kahdeksan tunnin, minkä kaivoslaki sisältää. E i sieltä koskaan pääse kahdeksassa tunnissa takaisin maanpäälle, lukuunottamatta niitä harvoja, jotka työskentelevät niin sanotuissa, "finish, go home", eli toisin sanoen urakkatyössä, tarkoittaen sitä, jos työläinen yoipi suorittaa määrätyn työpaljouden alle kahdeksan tunnin, niin siinä tapauksessa saa nousta ylös työn valmistuttua. Mutta ei ole epäilemistäkään, että näitä miehiä armahdetaan vähemmällä työllä, ei, päinvastoin nämä työläiset ovat mittapuuna Kilpailukutsu struggle for its every-day interests and ultimätely for power. That makes it absolutely necessary for the work« ers to build and support their own press, What has been stated i n the fore-going has again proven to be a most palpable fact, during the reactlonary attack against "Vapaus", the only organ of the Finnish •«rorkers in Canada. The capitalist press has g3"anted columns after columns of space to "revelations" and "warnings" of Rev. Mr. Jones and its hired scribblers, on the acUvitles, and even custonis, a i . legedly "unnecessary" and "foreign'' in Canadian conditions, of the educated and organlsed: foreign-bom woriters, and on the "failure of communism". But a representative, though very in-significant compared to thes whole, bf this same capitalist press, the Sud-bury Star, even refused advertising for mass meetings called by the Sud-bury Organisation of the Communist Party. Therefore, it is only as a mere exception strengthehing a rulej that one can look upon the fact that the reactionary Toronto Globe, a few days ago. published i n its "Voice of the People" columns, an eight-lnch letter, entitled, "Reply to Rev. Mr. Jones". After a reference to the cohtents of the Globe's "Voice of the People" columns, the letter reads as follovs: "Permit the writer, then, io set down this Short effort as a brief reply to the three-column article of Rev. T. D. Jones of Sudbury. • "Briefly outllned, a man cannot build or operate a textile plant, i n - voiving many skilled operations, end-ing in wearing apparel for himself. Production today Is so interwoven, subdivislon of effort so great, Involv-ing sc much co-operative correlation extendlng back into myriad collectlve precedlng operations and socialized effort, that anything but! coUective owner-ship and control is unthinkable i n a machine age, whlch will at the same time eliminä te exploitation, profit, and Ottawa, helmik. 26. — Vanhenturiest the harsh regulation of life in the canadalaiset tykkiveneet Patriot ja' interests of a comparatively small Patrician ovat nyt myydyt erääUe ™^o"ty-englantilaiselle yhtiölle romurautana "The Rev. Mr. Jones is laboring Molemmat alukset ovat vielä Canadan under a vast and staggering mis-lalvastoasemilla, mutta tullaan purka- conceptlon in corifusing or comparlng us a three or four hour day, thrce months' holidays, security of life and \vork, and a remuneratlon beyond the material, cultural and esthetic needs of humanity. Ali of which is vouched for by the statlstical, statements of economists and industrlalists. "What more can life bring to us? What more than grea.tness of charac-ter, gentleness of disposition and the power and opportimlty to bring comfort to a sorely distressed people. "F. J. PeeL "Toronto, Peb. 16." Täten kutsunune kaikkia C. S.TDL:n alaisia seuroja edustajiensa kautta osaa ottamaan järjestämiimme hiihto-kilpailuihin, jotka järjestämme asianomaisella luvalla South Porcupinessa maaliskuun 10 päivänä kello 1 päivällä. Toivomme runsasta osaanottoa ja merkitsemme. Työläisurheiluterveisin: S. Porsupinen v.- je u.-seura Viesti K. Kolari . • M. Holopainen puheenjohtaja sihteeri Kilpailuchjelma: naisille' 3 km., pojat alle 18 vuoden 10 km;, yleinen sarj a 15 km-, ja ikämiehet yli' 35 vuotta. 5 km. Määräyksiä: voimasaolevia sääntöjä noudatetaan. Palkintoja jaetaan kolme kussakin sarjassa. Ilmoitukset on tehtävä maaliskuun viidenteen päivään mennessä os. M . Holopainen, S. Porcupme, Box C71, Ont., Vieraspaik-kakimtalaisUlen varaanune vapaan asunnon. CANADALAISTA SOTALAIVOJA MYYDÄÄN ROMUNA Popes Harass Ukrai-o nian Workers It is only recently that a Toronto paper carried a story detailing how a "constant 'weeding' process is belng their adopted country. A vraming vpas given to thbse present by the priest. They \roud have to repudiate connection with» organizations opposed to the spirlt of the resolution. In other words, keep away from the Ufcrainian Hall. But this is not ali that these vrork-ers have to do. They have to ettend' the series of tea parties, vrhich 'KIII be held wcekly. These \^111 raise funds for decorating the church and fur-nishing the altar. Now these tea parties are not so innocent as they sound. Actually they ser\-e as es-pionage groups. If the faithful sllp a cog and stay away, or attend a meeting instead i n the Ukrainian Hall. then the pope wlll hear 6f it and get busy. But, while a certain suc-cess may be reglstered by the energe. tie father, the workers wlll get tlred sooner or later of this endless pro-cesslon of bumming parties. Economic conditions will not allow them tp dig up steady contributions f rom their meagre earnings. The pressure viii be felt from both sides, the mine and the Church. In bet\veen they will see the workers fraternal associations, which do not dlctate to them. whlch educate their chlldren, which allow them control cf their o^^'n affairs which do not spy upon them or encourage such tricky maneouvers. We are vllling to bet that the altar will cventually have to be pald for by tliose \vho benefit from the operatior»E of the workers. And that the Ukrain-ian v/orkers will find thcmselves sooner or later rallying back to their own center of free association. — W. M . SOTASOSIALISMIA Kaikki työtätekevät yleensä vastustavat kapitalistisia sotia. Syyt tähän ovat selvät. Sotavarustelujen raskaat taakat näet joutuvat viime kädessä vain työtätekevien kannettaviksi. He veroina ja tulleina suorittavat ne sadat miljoonat, joilla hankitaan inur-hakonelstot ja kouluutetaan ja ylläpidetään niiden käyttäjät. Työtäkeke-vat ns. vasemmisto-sosialidemokraattien lehdet uskalsivat kirjoittaa sotavarustelua vastaan, koska pelkäsivät t menettävänsä kaikki työläiset kom-munlstlpuolueelle, joka johdonmukaisesti on vastustanut kapitalistista militarismia Sosdcm ministerien ja puoluejohdon sotapolitiikka on kuohuttanut tj-ölälsten miellä Saksassa Eilnä määrin, että panssarllaivamlnlst. puolueenkin on täytynyt ryhtyä edes jollakin tavoin selvittämään tllan^ netta. Ryhdyttiin laatimaan n.s. puo-lustusöhjelmaa. Sosdem puolueen johdon oikeisto eli enemmistö, johon ministeritkin kuulmTit, asettui "puo-lustusohjelmassaan" sille kannalle, että sosialidemokraattien on tuettava puolustussotla ja lujitetta^ sotalaitosta maan puolustusta vartan. Kun otamme huomioon, etteivät taantu-mukselllsimmat fasistitkaan koskaan sano varustautuvansa muuhun kuin maan puolustukseen ja että hyökkäystä yleensä pidetään parhaana puolus. tuksena, on sosdem puolueen enemmistön ohjelma käytännössä selvä so-tavarusteluohjelma ja soveltuu erinomaisesti siihen politiikkaan, jota Saksan sosialidemokraatit noudattivat maailmansodan aikana ja valtakunnanhallituksessa olevat ministerit nyt. Mutta tammlk. 30 p:nä julkaistiin Saksan sosdem puolueen vasemmistonkin ohjelma. Sen ensimmäinen lause kuuluu: "Saksan sosialidemokraattinen puolue haluaa riistää porvarilliselta valtiolta sotien käynnin välineet." Edelleen sanotaan, että sosialidemokratia hylkää, kapitalistisessa valtiossa kalkki määrärahat puolustusvoimia varten. Ojelmassa siis koetetaan uskotella, että puolue vastustaisi ei ainoastaan sotia vaan tekisi mahdottomaksi sotavarustelutkin. MUtta koko ohjelman jesuUttamalsuus ilmenee seuraavista lauseista. Joilla kalkki e-delläesitetyt ajatukset täydellisesti kumotaan. Vaikka ohjelma alkaakin vaatimuksella, että porvarilliselta valtiolta on riistettävä sotien käynnin välineet, sanotaan heti seuraavassa lauseessa, ettei sitä "voida saavuttaa yksistään n.k, aseistariisumisella", ««f ««„f„.,.,f • „ « r . » . „ o o « •«! ^aau asettamalla sotatarvetcollisuu-isten merkitse. tyättteHevUle rasi- « » " ' " " « » " • . » " I e n täytyy päästä joh-tusta, kärsimyksiä ja kuolemaa ja vain harvat kapitalistit niistä sanot, tavastl hyötyvät, on itsestäänkin sel-conducted by mlnlng company officlala. vää, että työtätekevä väestö vastustaa wlth regard to their staff of manual sotia. labor of foreign origin". Just how this Myöskin kalkki työväen lubkkapuo-was belng done v/as not stated, a l - though the story told of Canadian lueet ovat aina joutuneet vastustar maan sotia. Ykslnpä reformlstlsuudcs-tamaan sotateollisuutta. Vaikka ohjelmassa edelleen vaaditaan kalkkien sotamäärärahaln kieltämistä, puhutaan Jo toisessa kappaleessa, että sotilasbudjettia on vain vähennettävä Ja parlamentin päätettävä sotajoukkojen liikekannalle asettamisesta. Armeijaan vaaditaan valittavaksi valp Mountles and govemment operaUves taan kuulu II:n Interriatlonalekln /""mlllllsestl kelvollisia arpomalla (Stool plgeons. i n plain Engllsh) hav- Stuttgartin kongressissa 1907 hyväksyi | " Ing been wprklng i n the distrlct for päätöslauselman jossa .sotia jyrkästi Ohjelmaan on otettu solaa vas^ some time. The Sudbury Star of vastustettiin ja vaadittiin taistelua tusta via lauseita. Jotta niitä voltal-nUtä vastaan ja jo puhjenneiden so-jsUn näyttää työväelle ja uskotella tien lopettamista. Vaikka melkein etteivät vasemmlsto-soslalldemokraa. kalkkien maailmansotaan joutuneiden f muka olisi sotavarustelujen kan-malden sosialidemokraattiset puolueet^ >^alla- Sotavarustelupykälät taas lle-kultjBnkln pettivät Internatlonallnsa Ja i "ovät otetut ohjelmaan sitä varten, et-työväen; asfettumalla tukemaan kapi- herrat voisivat niillä puolustaa so- Pebruary 23 fUls i h another llnk In thfe Story. The foot of Durham Street, Sudbury, Is apparently recognized as the reli-glous center of this ,town. We have several magnif Icent buildings standlng ih close proxlmlty to each other. Early this year a bam-like structure tallstlen rosvosotaa, ovat samat puolueet taaskin ryhtyneet lyömään rek was squeezed in alongside of the laamla muka potien vastustamisellaan. French churches. This is the new Tässä. yhteydessä koskettelemme vain Ukrainian Chm-ch. It is now open Saksaa. maan ja lähettämään määräpaikkaan kappaleina. Myyntihintaa ei ole annettu tiedoksi. Näiden kahden vanhan aluksen t i lalle parhaillaan rakennetaan the commtinal form of life of early days with communism as a term ex-and the reverend in charge is vorking like—anything—to get a congregation —a rather dlfflcult task In these de. generate days. The flrst move was to direct blows at the Ukrainian Farmer Labor Temple Association. Workers v/ho refused to contribute to the bulldlng fund found themselves mysteriously discharged from the mines, even though they had years of servlce behlnd them. It is stated that a line from the priest is now received by the local mine foremen as a guaran-tee of the good character of the "manual laborer of foreign origin". At what wa3 descibed as a MASS meeting of the members and ad-herents, held in the church hali, there pressing the flnal fruition of a mach- i were, i t is reported, 63 present. Of työnteettäjällä nalionko mies voi uusinta mallia olevaa tykkivenettä. __. development permlttlng a roundirig-' piedglng their loyalty to the klng and Viime elokuussa öll Brysselissä II: n Intemationalen kongressi, joka hyväk. syl jyrkkäsanalsen päätöslauselman sotaa vastaan. Sitä olivat hyväksymässä myöskin Internationalin Johtava») puolueen. Saksan sosialidemokraattien ] edustajat. Päästyään kongressista ko tiln, luovuttivat Saksan valtakunnan hallituksessa olevat sosialldemokraat- asiaa, ti-set ministerit 90 mllj. markkaa maan uudelle Imperialismille panssarlrlstei-lljän rakentamista' varten. Ministeri:: eivät edes odottaneet, että uusi eduskunta olisi ehtinyt kokoontua ja i l maista kantansa kysymykseen nähden. Sosialidemokraattisetkin työläiset nousivat vastustamaan moista sotapolitiikkaa, Joka muutamia vuosia aikaisemmin oli vaatinut lähes 2 milj. saksalaisen työläisen hengen. Mutta puo tapolltUkkaansa. Tämä vasemmisto-sosialidemokraattien kaksinaamainen ohjelma osottaa suunnitelmanmukaista petospolltllkkaa. On vaikea uskoa, että Sakean työväki olisi niin yksinkertaista, että antaisi noin kömpelön ffUmänkääntötempun pettää Itsensä. Saksan sosialidemokraattien, sekä oikeiston että vasemmiston, "puolus-tusohjelmat" j a heidän käytännöllinen pohtilkkansa osoittavat, että he to. delllsuudessa ajavat kapitalistisen militarismin ja Saksan uuslmperlallsmin SaoiDen PääkonsQliviraisfb koko Cänadaa rarten raortttaa laSki^ Ida maan viralliselle edastoicBalla kunluvia tehtävii, antaa paamja matxttstasta varten kotimaaluuK tel maaalle, vahvistla asiakirjoja, kiiB« löksiä y.m.. selvittää peiintS- Ja muita Suomen kansalaisiin kolidi»* tavia asioita. Osoite: CoBsulate General of Fiolaa^ Boom 018 1410 Stanley Street, UontreaL (Comer S t Catharine and Stenlayl A K S E L I R A U A N H E ^ O. pääkonsall Lisäksi on Suometla edoitejina Conadassa: Konsuli Eriek S, Kotta, Port Arthur, Ont. — Adlel Saari, mäki, 319 Bay St., Toronto, Ont. — H. P. Albert Hermanson, 479 Main S t , Winnipeg, Man. — Thomaa Franssi,BQX L . Copper CItff, O n t Charles E . Magnusson 54 Dock S t , Saint John, N . B. Vapauden lukijat tekei^t ostoksensa ainoastaan nila* tä liikkeistä mitkä Vapaudessa S-tnottaa ja kehottavat naapnreitaan-kin tekemään samoin. Siten menetellen tuemme omaa liikettftmme sekä autamme sitä palvelemaan I l mo ttaj ia rahansa edestä. Yhteistyöllä oTemme liikkeemme rakentaneet ja vain sen avulla ma voimme sitä edelleenkin kehittfti. Siitä syystä äliälämmo unhottako Vonnuden ilmhttaiia. AHAA SUOMEEN tosi Suomen fflarlLkaa ;n t i - ine order'of life whlch has not been | those present at this mass meeting, lueen pää.äänenkannattaja "Vonvärts' kahta worked forward to an evolutlonary. so caUed, 60 signed a resolution Johdonmukaisesti kieltäytyi julkalse- Mulssa maissa on sosialidemokraattien politiikka asialllsejtl samanlaista, vaikka elellä olisi toisenkinlaisia vivahteita. Tällaisen politiikan kanssa cl työväellä voi oUa mitään yhteistä. Kmnousliike siirto- ja omaissa Tov. O. V. Kuusisen loppulausunto Kominternin VI kongressissa (Jatkoa edelliseen numeroon.) Mutta pääomaa ei käytetä ainoastaan lainapääomaksi, sitä viedään myöskin tuotannolliseksi pääomaksi valtaamaan raaka-ainelähteitä ja talouden hallitsevia kukkuloita Impe- - rialistisen paisuiman uusiin piireihin Kun i^läomaa tässä muodossa viedään Etelä-Amerikan maihin, joissa Rhgiftnnin ja Amerikan imperialismi tiukasti kilpailevat keskenään, niin siellä tuotu pääoma ei tietysti voi olla edistämättä teollisuuden kehitystä; siellä täytyy perustella ,esim. kaivoksia j a panna ne käyntiin. Mutta oleellisihta tässä on se, e t t ä imperialismi valtaa raaka-ainelähteet eikä se että se teollistaisi näitä mai-ta. Toista ovat Lontoon valtlolainat Intian hallitnkselle. Ne ovat veron kiskomista Intian kansalta. Kuten nu-meroainehisto osoittaa menee brittiläinen päärana Intiaan enimmäkseen tuottai£attomiin tarkoituksiin- Mutta sitn^frflän tapauksessa, kun se käytetään plantaaseihin, kaivoksiin jne., se ei merkitss Intian teollistamisen auttamista. Tä£;m yhteydessä sallinette että muistutan " ' « p ^ » » vielä erään vertauksen. Muistatte, t. Stalinin ja t. S(&ol-nikovin väittelyn SSSRrri "dawesoimi-siesta". SiDoin oli myös puhe pää-oxnan viennistä imperialistisista maista. Nyt ei tosiasiassa ole juuri minkäänlaista pääoman vientiä SSSR:ään. SSSR voisi epäilemättä Ittlposti saada pääomaa ulkomailta Jos se sallisi ulkomaitten kapitalistien teollistamisen asemesta hieman kolonisolda maata. Tov. Stalin vastasi silloin Sokol-nikoville: "Maamme muuttaminen agraarisesta teolliseksi, joka kykenee itse valmistamaan välttämättömän koneiston, — siinä päälinjamme sisältö. Meidän pitää . järjestää asiat niin, että talousmiestemme alkeet ja pyrkimykset suuntautuisivat juuri tähän, maamme muuttamiseen koneistoa tuovasta tätä koneistoa .tuottavaksi maaksL Sillä tämä on maamme taloudellisen itsenäisyyden varmin tae. Sillä tässä on tae siitä, että maatamme ei muuteta kapitalistimaiden lisäkkeeksi Tov. Sokplnikov ei halua ymmärtää tätä yksinkertaista ja ilmeisen selvää asiaa. Dawesplaanin tekijät tahtoisivat rajoittaa tuotantomme sanokaamme karttumiin valmistukseen, mutta meille se ei riitä ,slllä me tahdomme valmistaa myös koneet, joita karttuunin valmistuksessa tarvitaan. Ne tahtoisivat että me rajoittaisimme tuotannon sanokaamme autojen vaJmistuk seen, mutta se ei meille riitä, sillä me tahdomme valmistaa myös ne koneet joilla autoja tehdään jne." Ajattelen että tämä valaisee kysymyksen täydelleen- Intiakaan e! tahdo tuottaa pelkästään kenkiä, se tahtoo tuottaa myöskin koneita, mutta brittiläinen imperialismi ei tahdo sitä sallia. Kapitalisänen Englanti Julkaise masta työläisten protesteja. Vain har-tahtoo Itse tuottaa koneet, se tahtoo oUa teoUinen maa j a pitää Intian agraarisena lisäkkeenään, riistää sitä. Imperialistien siirtomaapolitiikan pe-ruspyrkiniys ei kuitenkaan tule niin taa oleellista vähemmän oleellisesta, on t. Lominadselle tapahtunut onnet-jyrkästi esiin eräissä puolslirtomalssa: ja vastaan, mutta putosi yhä uudelleen ja sellaisissa itsenäisissä maissa, jois-j polvilleen- Hän sanoi: "Mikä on vh-- sa imperialismi saa monopooUaseman j heellistä tov. Kuusisen teeseissä? Vir-pääasiassa taloudellisen valtauksen j heellistä oh se, että siirtomaat muka Hän on tässä kysymyksessä onnetto-j tomuus, sillä jopa tässäkin Hobsonilta muudekseen joutunut väärälle tolalle. Aivan kuin Prometheus tappeU hän puheessaan dekolonisoimis-opin ketju-kautta (esim. Argentiinassa j a Brasi-jyhä enemmän muuttuvat hnperialis- Uassa,), varsinkaan siellä missä oh | min agraariseksi lisäkkeeksi. Sillä ta-vastakkato kaksi tahi useampia im- loudellisen kehityksen sisäisenä laki. perialistisla. ryhmiä. Puhuin luonnoksessani eräistä poikkeuksista imperialistisen siirtomaapolitiikan päälinjalta' Sitä tulkittihi täällä nihi kuin olishi mnä sanonut, että pääoman vienti on poikkeuksena imperialistisessa politii. kassa. Ei, pääopian vienti ei ole poikkeus. Mutta aiiia ajoin saattaa jossain imperialistisessa maassa pUa niin tavattoman paljon liikoja vapaita l ä ä - omia taikka osin emämaan konera-kennusteollisuus 5aattaa tilapäisesti niin kipeästi kärsiä vienttmarkkinain-sa supistumisesta, että senvuo^ saattaa tapahtua jonkunlainen tilapäinen poikkeaminen -lastaavien emämaiden yleensä teollistamiselle vihamieliseltä linjalta joissakin siirtomaissa. Imperialistisen maan hallitus ei aina kykene säännöstelemä^ vientlpääoman virran suuntaa. Oikeammin sanoen se ei milloinkaan aivan vapaasti kykene tätä jsutmtaa määräämään- Kor. kean kosjunktuurin aikana jossain na, tendenssinä siirtomaissa ei ole niiden muuttuminen yhä enemmän agraariseksi lisäkkeiksi, vaan niiden agraarisesta lisäkkeestä tuotannollisen pääoman toiminta-alueeksi jonne tuotannon painopiste emämaasta siirtyy". Kuten näimme puhui tov. Stalin siitä, että Impcrial^.tlt tahtolsl/zat muuttaa SSSB:kin agraariseksi lisäk-keekseen. Se mikä teesiluonnoksessa on selitetty imperialistisen slirtomaa-pc^ tUkan pääpyrkimykseksi, se on Lo-minadsen mielestä aivan väärää. Hän esittää Leniniltä otteita, joissa sano^ taan että imperialismi luo pohjaa teolliselle kehitykselle siirtomaissa- Perusteita se tietenkin luo, se sanotaan myös teesiluonnoksessa, mutta tuo cl vielä läheskään merkitse niiden muuttamista imperialistisen emämaan agraarisesta lisäkkeestä teollisuusmaiksi. Tov. Lominadse vetoaa lähinnä Leninin siihen kohtaan, jossa tämä siteeraa liberali Hobsonia, joka kuvailee tulevaisuuden perspektiivejä Europalle siinä tapauksessa että ka^ iCuiftdan Dollarista LÄHETYSKULUT* tOc lähetyksistä alle $20.00, 60 e U P betyksistä (20.00r-$49.99, 80e U * hetyksistä $50.00—170.0« j a «LOO (ähetykslstä $80.00—$100.00 aekft 26e Jokaiselta seuraavalta alkavalta «adalta dollarilta. SähkoianomalähetvksUtS ovat U - letyskulut $3.60 lähetykseltä. Suomen rahiaa o»tetaan.~ Eorsst $2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: Box 69, SUDBURY. ONT. ' LAIVAPILETTEJX MYVDXAN riEtoUSTAKAAJPILETTIASIOITA. Vapaadelle ottacui nbavSiitflaUk nastaan myöskin: /APAUS PORT ARTHUR BRANCH 816 Bay Street Port Arthar. OnUrlo VAPAUS MONTREAL BRANCH 1387 S t Antoine S t , Montreal, Qae. \ CHARLES HAAPANEN, Osuuskauppa, Timmins, Ont t 1' teeseihin Jos Lenin olisi' pitänyt sitä virheellisenä? Lenin yleensä luki tee-otetussa otteessa mainitaan, että täs- sit tarkemmin kuin niitä nyt eräät säkin tapauksessa Jää Imperialistisille toverit lukevat. maille määrätty teollinen osa, nimlt- Niin kauan kuin kauppapääoma ke-täta "lopullisia valmisteita tuottavan hlttyy Jossain sUrtomaassa ovat sorta-teolllsuuden" osa. Näin ollen jää Ellcivaa Imperialismia vastaan toimivat siirtcmäassa saattaa tämä tilapäisesti vaBvistaa teollistumista. Mutta tätä ei Toi pitää sääntöin, imperialistisen Ipitalismi edelleen kehittyy idässä ja siirtomaapclitiikan pääpyrkimys on'yleensä siirtomaissa. Lenin siteeraa toinen- Paljon tärkeämpi merkitys 1 tämän Hobsonin lausunnon hyväksy, siirtomaan teolliselle kehitykselle voi j e n sen, ja t. Lominadse ottaa t ä - olla koneiden viennillä jostain toisesta, kilpailevasta imperialistisesta maa& ta. eikä imperialistisesta emämaasta. Tor. Lominadse ei ole osannut erot-män todisteeksi siitä että Lenin muka imperialististen maiden tulevaisuuden perspektiiviksi Hobsoninkin mukaan pääpiirteissään sama maailman Jakaantuminen, jonka Marx jo totesi etupäässä maataloustuotannon, raa-ka- aineiden ja puolvahnlstelden tuotannon maihin ja edistyneisiin maihin, jotka tuottavat etupäässä valmisteita Toisaalta t, Lominadse sanoo: "Lenin vakuuttaa että mitä enemmän teollista kehitystä siirtomaissa, sitä enemmän, taistelua sikäläisen teollisuuden ja imperialistien väUllä". Alvan oikein. Lenin on aivan o i keassa, mutta tämä ei lainkaan puhu sen puolesta, että imperialismi teollistaisi siirtomaita. Perin vähän johdonmukaisuutta on siinä että t. Lominadse pitää oikeana juuri sitä kohtaa t. Royn teeseistä n kongressissa, joka on selvästi tähdätty teollistamls-oppla vastaan. Tässä kohdassa on a i van selvästi sanottu; "Ulkomaiden imperialismi, joka väkivalloin on Idän kansojen keskuuteen tuotu, on ehdot tomasti jarruttanut niiden yhtelskun. nallista ja taloudellista kehitystä ja riistänyt niiltä mahdollisuuden sen tason saavuttamiseen, jolle Europa Ja Amerlka ovat pääs.seet imperialistLsen polltUkan avulla, jolla pyritään p i dättämään . teollista kehitystä: siira- Iäinen proletariaatti sanan varsinaisessa mielessä on syntynyt vasta hiljakkoin". Tällainen on finperialistisen slhlo-myönsi. että imperialismi ei muuta maakomexmon sisältö. licnin kävi l ä - siirtomaita oman taloutensa lisäkkeek- l vitse H kongressin teesit. Näinköhän si, vaan teollistaa niltö. Mutta tässä I luulette että tämä kohta olisi jäänyt sisäiset voimat vielä heikkoja. Pyrkl-my.-; maan taloudelliseen Itsenälsyy. teen käy voimakkaammaksi vasta sitten kun kotimainen teollisuus kehittyy. Itsenäisyyspyrkimys kasvaa rinnan teoUlsutiden kehityksen kanssa. Mutta teollinen kehitys näissä maissa kohtaa hyvin suuria vaikeuksia, sillä imperialistisen siirtomaapolitiikan sorto vastustaa teollisia pyrkimyksiä. Sellaisissa suurissa siirtomaissa kuin Intia edistyy teollinen kehitys tästä huolimatta, vaikkakin työläästi ja h i taasti. En suinkaan vältä että Inrittl-lälnen Imperialismi kykenisi tämän kehityksen estämään. EI, päinvastoin juuri siitä tosiasiasta, että tämä kehitys kaikesta huolimatta edistyy, teen sen Johtopäätöksen että kumouksellinen ristiriita imperialistisen Englannin ja Iptian välillä syvenee. Näin on kysymys, esitetty teesIluonnoksesK» Sitävastoin "siirtomaiden-Teollistaminen imperialismin kontrollin alla" (Bennettin ym. määritelmä) on mahdoton asia. Se on samaa kuin jof sanoisimme "työväenliikkeen Itsenäisyys porvariston •kontrollin alla". Ne ovat kaksi käsitettä, joita el voi yhdistää. Imperialistinen monopooli estää raskaan teollisuuden ja konera-kennuksen kehitystä sih^maissa. Pyysin tovereita laatimaan luettelon ka% A . T. H I L L . 357 Broadview Ave., Toronto, Ont. O A V I D H E L IN sri paikkakunnilla PphJ.-Ontariossa j . « O K S A N EN 'Eirkland Lake, O n t JOHN VUORI, South Porcopine, O n t Tässä luettelossa on kaksi vähäpätöistä säädöstä, joista voidaan sanoa e t t ä ne edistävät Intian teolllstumis. ta; kaikki muut säädökset, joita on suuri määrä, pyrkivät suorastaan estämään teoUlstumlsprosessla. Teeseissämme el ole sanaakaan tovericmme virheellisestä teoriasta. Niissä puhutaan vain imperialistien Ja heidän reformististen lakeijainsa dekolonlsolmls-valeesta. Jota ne levittävät oikeuttaakseen imperialistisen siirtomaakoraennon. Lukekaapa itävaltalaisen soslali-lmperlallstln Reime-rin viimeinen artikkeli. Hän on vaarallinen vihollinen, yksi maaliman imperialismin pahimmista lakeijoista. Kaikki se mitä tämä lurjus kirjoittaa, cl ole väärää. Hän kuvailee perspektiivinä koko maailman kapitalisoimis-ta; koko maailma teollistuu ja sosia. listinen vallankumous lykkääntyy siihen saakka, kunnes proletariaatti siirtomaissakin kasvaa 5U!:re!:sl enemmistöksi jne. Hän JseksU imperialistiset perspektiivit koko slirtomaamaa-ilmaJle. Tuo on sosialidemokraattinen käsitys, jota vastaan meidän täytyy tarmokkaasti tapella ja selvittää työväelle sen valheellisuus. Mutta vääriä eivät ole kaikki tosiasiat, joita n ä mä herrat esittävät. He vain asettavat oleeUlBcn tilalle epäoleellisen Ja siten vääristelevät todellisuutta, kaunistelevat imperialismin "edistyksellL syyttä". Näin saavat lie ulkoisesti näyttänjään sUtä kuin itse hnperialis-min ansiosta sUrtomaamaailma deko-lonisoUuisi ja teollistuisi. T^män i m perialistisen valheen paljastaminen on kL?ta lakisäädökstetä, joitä maailman-1 »»eidän tärkeimiriä tehtäviämme. T . t sodan jälkeen on Intian suhteen vahvistettu j a joilla on jonkunlaista merkitystä konkreettisesti näiidäksemme kuinka Englannin imperialismi estää Intian teollistuttamista tai edistää sitä Bennettin, Rothsteinin j a Hellerin pe-rusvh- he on se, että he eivät t ä t ä tehtävää oikein ymmärrä. Se on oikeisto^ lainen virhe, (Jatk.) •V-Zl ^1 Ui < • s -• t : • i 1 • m |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-03-01-03