1930-09-23-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-1930 Tiistaina, syyskuun 23 p:nä — Tues., Sept. 23 Vapauden asiamieliille aulette, että teillä on l i i k o j a kappaleita kirjaa " Y l i kenttien", niin lähettäkää heti myymättömät takaisin kirjakauppaan. mUDEN KKJAKAUPPA X 69. SUOBURY, ONT. U T m fascismin johtajat oikeassa valaistuksessa .UONNEPIIRTEITÄ MUSSOLINISTA J A HÄNEN LÄ- MIMMISTÄ MIEHISTÄÄN kerskuu uudistavansa perheen" s i - vellisyyden. Nyt hurskaana esiintyvä diktaatt o r i Mussoliini, j o k a usein väloku-vauttaa itsensä rukoiluasennossa j a suutelee pyhimyskuvia, on todellisuudessa ollut mitä törkein uskonnollisuuden häpäisijä. "Vuonna 1910 — - j o l l o i n Mussolini oli 27 v. vanha j a sivuuttanut poikamaisen vallattomuusajan — puhui Sen Mercurialen kirkossa Forlissa (Ro-magnan maakunta) eräs paasto- ., „ pappi ankarasti kapinallisia, nimit- .ST^M" täin sosialisteja vastaan. Mussolini keräsi mukaansa joukon paikkakunnan nuoria miehiä, pahoinpiteli pappia j a y r i t t i sytyttää kirkon tuleen ulkopuolelta. Tämän teko>nsa vuoksi tuomittiin hänet 9 kuukaudeksi vankeusrangaistukseen, jonka hän kärsi Bolognassa." Sveitsissä ollessaan tuomittiin Mussolini kerran iLausannessa varkaudestakin rangaistukseen. Eräs tasavaltalainen keskikou-aalittomuu* selittää imin rikoIIi«et teot julkaistiin Wienis3ä iener folksbuchhand-muksella italialaisen luksen teos "Musso- Se folge" (Mussolini alaisensa), jossa esi-mielenkiintoisia seik-johtavien fascistien desottamisista. Kun assa määrässä aut-mään fascistisen liik-akielisillekin l u k i j o i l - istijohtajia sellaisina isuudessa ovat olleet :o Mu*toUni liikkeen kansainväli-atuin yksilö on Be- , Italian diktaattori. >ttua on, että hän on imaisen vasemmisto-iijohtaja. Mutta m i - lunopettaja j a k i r j a i l i j a , joka käyt-iit vielä tämän lisäk-taa Junius Romanus a tietoja. Mussoli-vanhemmat ovat o l - teja, ja hänen lap-kerrotaaii, että "hän elätty hedelmävaras, in puuttunut kertojistakaan varkauksis-udellisesti olivat p a l - apia kuin suupalan isoliini suurestikaan upuolivapauttaan, iei- ?eellisyyssääntöjä an- Ita, siitä on todistee-inellä on Tarcentossa Jaltaan avioton lap- «sta naisesta. Tästä Uussolini ole koskaan Lapsen äiti on häke-a puoluehallinnonkin Milanon poliisipöytä- 1 1920 kertovat vielä omasta lapsesta, joka li erään Ida Walter' imä äiti koetti virka-a saada fascistipuo-en toimittajalta M u s - sapua heidän lapsel-aloksetta. Lokakuus-nnen fascistien Roo-kävi Mussolinin ny-imo sanömalehtimies- Ita komitealta vaati-a toimenpiteitä, että itäisiin huolehtimaan meentulosta. Fascis-jo silloin upporikas 1 oli vuosikausia hallaisten aikoinaan r a - )polo d'Italia"-'lehteä, aijon rahaa. Rouva ;ilaisuudessa n i i n kättä nimitti Mussolinia ia oli myynyt itsen- . Niin on suhtautu- Pään mies, joka nyt tää nimimerkkiä Pan, kuvasi Mussolinin hyvänä ystävänä häntä m.m. seuraavasti: "Mussolini on tempperamentiltaan täydellisin anarkisti koko Italiassa j a kenties tällä hetkeljä koko Europassakin." Aido Finz! M\issolinin lähimpien apulaisten j a työtoverien vaellus on yleensä ollut hjrvin kirjavaa. Sisäasiain alfvaltiosihteeri Aido Finzi, joka toimii sisäministerin valtuuksilla, on entinen laivastoupseeri. Rooman keskuksesta hän l a h j o i t u t t i itselleen tontin, uhalla että muussa tapauksessa olisi tontin omistaneen osuusliikkeen ' omaisuus takavarikoitu valtiolle. Kun sitten alkoi propaganda pelihelvettien laillistuttami-sesta Italiassa, alkoi vallanpitäjillie j a ennen muita F i n z i l l e virrata k u l taa. Pelihelvettien laillistuttamis-t a tarkoittavasta lakiesityksestä maksoivat kylpylät suunnattomia summia j a erioikeuksilla toimivat B i a r r i z i n , Montecarlon ja Nizzan pelihelvetit taas maksoivat satumaisia summia siitä, ettei esitys olisi koskaan tullut laiksi. Ja jott a molemmilta kilpailijoilta olisi saatu kiristetyksi' rahat f ascistipo-moille, hyväksyi ministerineuvosto lakiehdotuksen ensin, mutta jonkun ajan kuluttua taas kumosi sen. K u n tällainen kiristys synnytti pahaa verta j a saattoi arveluttavaan valoon koko hallituksen, täytyi jostakin etsiä uhrilammas j a F i n zi erotettiin — upporikkaana miehenä. GioTanni Marinelli Giovanni Marinellista, joka on entinen kirjanpainaja, teki Mussol i n i fascistipuolueen hallinnollisen pääsihteerin. Marinellin tehtävänä oli Matteottin murhan rahoittaminen j a hän käytti tarkoitukseen kaikkiaan 300,000 Uiraa (noiii 15,- 000 dollaria). Matteottin murhan aiheuttama yleinen suuttumus fas-cistihallitusta vastaan hermostutti Mussolinia siinä määrin, että hän anT;öi vangita luottamusmiehensä. Marinelli on osannut hoitaa leiviskänsä niin hyvin, että hänen t i l i l lään pankissa oli kokonaista 7,000,- 000 liiraa, mitkä takavarikoitiin. Marinelli kuitenkin vapautettiin pian j a on taaskin fascistisen kunniallisuuden ensimäisiä edustajia. ^ Cecjiro Rossi Geeare Rossi on moraalisesti samaa kaliberia kuin edellisetkin. Hän on ollut Mussolinin lähimpiä miehiä fascistisen liikkeen alusta asti. Vallankaappauksen jälkeen t u l i hänestä sisäministeriön sano-malehtijaoston päällikkö. Rossi oli myöskin fascistipuolueen hallinnon jäsen j a fascistimiliisin k u n - niapäällikkö. Asemansa nojalla hän järjesti itselleen lukuisia hyvätuloisia virkoja j a eli mitä ylellisim-min. Yksin Rooman kaupungissa oli hänellä kolme erillistä, muhkeasti kalustettua taloutta. Kahdessa oli hänellä myöskin eri v a i mot. Yhdessä Marinellin kanssa hän järjesti Matteottin murhan ja jutun paljastuttua joutui pakostak i n vangitsemisuhan alaiseksi. P i i - loiluaikanaan hän kirjoitti kuuluisat muistelmansa, joissa todisti itse Mussolinin antaneen määräyksen Matteottin murhaamisesta (siv. 37). Lopulta hän pakeni u l komaille, vaikka Mussolini aikoi hänet sijoittaa uusiin virkoihin, kuten Marinellinkin. Kun Rossi ulkomailla alkoi julkaista paljastuksia fascistien rikollisista edes-ottamisista, lähetettiin Roomasta murhaajia kostamaan, mutta toista tietä saapui myöskin varoituksia, joten Rossi on säästynyt fascisti-selta tuomiolta. De Bono Italian armeijan entinen kenraali De Bono, joka valtiopetoksellisesti asettui johtamaan fascistien v a l - lankaappausmarssia Roomaan, sai tehtävästään Mussolinilta palkkioksi fascistimiliisin ylipäällikkyyden, poliisilaitoksen ylimmän johdon ja senaattorin paikan. Näitä asemia hän käytti hyväkseen monella t a valla. Sotatarpeiden hankintatoimilla hän huijasi itselleen 480,000 liiraa, kiristi Italian valtiolta suunnattomia välityspalkkioita kaikista sotatarpeista, myi suuret määrät aseita ja sotatarpeita Liettuan hallitukselle omaan laskuunsa, järjesti välikäsien kautta pelihelvetin Vallombrosaan, suunnitteli Amen-dolan murhan, oli täysin tietoinen Matteottin miirhastä ja hankki murhamJehelle väärennetyn passin pakoa varten. Lopulta hän joutui syytteeseen 16 eri rikoksesta, joista monet olivat törkeintä laatua. Mutta fascististen ansioittensa tak i a hänet tietenkin vapautettiin. Italo Balbo Samoin kuin De Bono tiesi i l - mailuministeriön alivaltiosihteeriks i koroitettu Italo Balbokin liian paljon fascistien lukemattomista rikoksista tullakseen lopullisesti erotetuksij vaikka niitä paljastui hänenkin tililleen tavattoman paljon. Osallisuudesta moniin mur- •hiin täytyi hänet kuitenkin väliaikaisesti erottaa ilmailuministeriön johdosta, mutta Mussolini on palauttanut ystävänsä takaisin saman ministeriön johtoon. ..Roberto Farinacci Italian f ascistijohtajista puhuttaessa ei voida jättää mainitsematta fascistipuolueen pääsihteeriä Roberto . Farinaccia. Junius Ro manus kertoo, että valtion virkamiehenä hänelle eivät riittäneet mitkään lahjukset, panlddmiehenä hän ei karttanut minkäänlaisia ka* valiuksia eikä k i r j a i l i j a n a törkein-täkään plagaattia. Ennen .fascismin valtaannousua hän lukeutui oikeistososialistedhin, siirtyi sitten vapaamuurareihin ja, niin pian kuin fascismi sai enemmän jalansijaa, kiipesi hän liikkeen huoma-tuimmille johtopaikoille. Cremo-nassa hän perusti fascistisen lehden "Cremona Nuova", jolle k i r i s t i suur i a summia koko alueen asukkailta. Siten hän hankki itselleen suuria persoonallisia rikkauksia. K u n fascistit vainoovat myöskin vapaamuurareita, kielsi Farinacci V. 1925 kunniasanallaan koskaan n a " hänen vapaamuurarivalansa S i l l o in julkaisi "Coce Republica-n a " hänen vapaamurarivalansa tekstin. Tultuaan paljastetuksi v a l heesta Farinacci selitti liittyneensä vapaamuurareihin tehdäkseen työtä Italian liittymiseksi maailmansotaan. Mutta tämäkin oli valhetta, sillä vapaamuurareihin hän l i i t t y i vasta v. 1919. Vaikka Farinacci ei koskaan ole ollut r i n tamapalveluksessa, on hänenkin rintaansa koristettu Italian sotaris-tillä .ja lukemattomilla muilla san-karuiismitaleilla. Hän teki häikäilemättömästi työtä Matteottin murhaajan vapauttamiseksi ja hänen rikosrekisterinsä on mitä kirjavin. K u n fascistien pääjohtajat ovat edelläosoitetunlaisia, ei ole ollenkaan ihmettelemistä, että fascis-miin yhdistyy loppumaton sarja kaikenlaisia rikoksia toisinajattelevia vastaan. , Sivu S VOITTO Suom. K . Sivak. Taltutettu aro KIBJ Jj. HELO >t Odottavat ijana — Voroneshlsta i — levittäytyy rotko. eiden uurtelemä, ete-tasaisemmaksi muut-ahtavana maamerenä Q — UralUle j a K a s - saakka. Ulottuu v i l laan. Donin takana isät Asovan — K u - rautateiden ja joki-hannoiviin laaksoihin uneet valkeiksi ka^kL ^ piiloutuneet kylät. levittäytyvät veh-sukka- ja malsslpel- ' alku aron valloltta- ^miselle. Mutta seu- 5ä. loitompana teistä laaksoista ovat villit aattomat ja usein ve. kylvää viljansa — ja aron heinän, kesa kuivaksi kaprlsty-ja syyskesän tuulet tomupilviä. Donin Rostoviln oaet kymmenien ja «nen matkalla pel-an peltoa: ruista, v e r - mkkasarkoja, maissia etrien matkalla näet * läjissä. Se el ole * Kaadettua. Pellolla ' ^ . ^ t e t t a heUutta. ^aijet: ei vielä riitä * vilja seisoo, niin kaikki ole koneina Satojen tuhansien "a ovat asetelleet sa-kylväjät vakkaa «teen — kourallinen jyviä maahan. Askel eteen — kourallinen iyviä,^ maahan. Niin on kylvetty sadattuhstonet hehtaarit: el ole vielä riittävästi koneita. E l . vät vielä kaikkialla ole traktori-aurat kesantoa kyntämässä, el traktorit^ kaikkialla radan varsilla l i i k kuvia punaisia kuonnastoja vetä. mässä: el riitä koneita. •Neuvostoliiton äärettömät pellot vaativat suunnattomia määriä koneita, muuttuakseen sosialistisiksi pelloiksi. Pellot odottavat. Näitä laajoja peltoja, kalkittuja tupla, vlljakuormastoja kuljettavia hevosia ja härkiä katsellessa vasta oikein syvästi käsittää usein kuullun ja jokapäiväiseksi tulleen lauseen: "Neuvostoliitto on maatalousmaa", j a voimakkaasti tuntee mikä valtava historiallinen merkitys on maamme teolllstuttamlsella. Äskettäin rakennettu Rostovln maatalouskonekomblnaattl — " S e l - mashstrol" — on yksi' maamräe te-ollistuttamlsen jättilälspajoista. Siitä alonune pakista. Mutta ensin muutama sana itse Rostovln kau-pimglsta. Kanpiinki arOfla Kaunis, hsnrin kunnossapidetty Donin Rostovi elää parhaillaan s i l le merkityksellistä ajankohtaa. Neu. vosto-Venäjän kolmannesta (väkilukunsa puolesta) kaupungista se on muuttumassa kaupungiksi, jolla on merkitystä maailman mittakaavassa. Tämän mullistavan käänteen kaupungin historiassa on tekevä v l L sivuotissuunnitelmanune. Rostovilla on oma mielenkiintoinen historiansa. Don o l i aikoinaan Tanais (sitten Tan. D a n j a vUmek-si Don) Ja sen varrella nykyisen Rostovln paikalla o l i jo 3000 vuotta sitten krelkkalahien kaupunki T a n . sls. Toiseksi asuttu paikka näillä seuduin oh Rostovista etelään 10 km päässä oleva Bataisk, Joka nyky. ään varustaa Rostovla karjatalous-tuotteUla ja vihanneksilla.. AlkoL naan tataarit kaaninsa Batyta (1 Batal) johdolla Venäjän slaavilaisia vastaan hyökätessään pitivät siinä leiriä Donin y l i . kulkeakseen. Siitä sai alkunsa Bataisk. Myöhemmin seutua vallitsivat turkkUalset ja rakensivat Donin suulle linnoituksen Assat (Asov). Pietari enslmälsen aikana Venäjän kauppakapltall valtasi Asovan seudut j a silloin Donin varrelle raken. nettiin linnoitus turkkilaisia vastaan. Linnoitukselle annettiin D m l - tril Rosovilaisen nimi. Linnoituksen ympärille asettuivat ensin "vapaat Donin kasakat", sittemmin kauppiaat ja n i i n alkoi kas. vaa Rostovln kaupunki. Nykyään on Rostovissa virallisten tietojen mukaan noin 350 tuhatta asukasta (bdellisuudessa noin 400 tuhatta). Kaupungissa on useita tehtaita, r u n saslukuinen proletariaatti,' on jokl-ja merisatama. VUJan puhdistusta ja lastausta varten On rakennettu elevaattori. Rostovin jäähdytyslai-tokset ovat kuuluisia kautta Neu. vostoliiton. Donin suisto antaa runsaasti paraslaatuista kalaa j a Ros-tovi onkin huomattavimpia kala-markkinapaikkoja Neuvostoliitossa. Merkitykselliseksi tekee Rostovi^ sen asema rautateiden risteyksessä ja. Turkkiin ja Persiaan Johtavan vesitien varrella. Tämä On Rostovin menneisyys ja nykyisyys. Sen tulevaisuus on — olla suurena teollisuus- Ja satama, kaupunkina suuren vesireitin — Volga-Donin kanavan varrella. Halki Neuvosto-Venäjän virtaava Tämä kirjoitus on P. Tkatshenkon n)uistlinpanoJa. T. oh yksi Bessara-blan huomatuimmlsta vallankumous, johtajista, Jonka vuonna 1927 R u m a - nian hallituksen "slgurantsa" murhasi. Minä Ja toveri Tsh. oHmme kuin "yhteiskunnallisesti saastatettujen elementtien" tuleekin olla erillään muista * poliittisista vangeista Ja o-limme siksi sijoitetut Rumanlan e-rääseen (keskusvankilaan Ja tämä merkitsi enemmän kuin kahleet jolta kannoimme käsissämme ja jaloissamme. Koppimme akkunasta me näimme vanhan luuhistuneen luostarhraken-nuksen rauniot Ja kappaleen vankila pihaa. Täällä sementin peittämällä pihamaalla tllstaLsln ja lauantaisin kello yhdestä kahteen ovat "kävelyllä" meidän ystävämme. Me kiireesti painaudumme akkunaa vasten ja ahneesti tavoittelemme kiireellisiä signaaleja. Se on meidän "radio". Tämän kautta me saamme tietoja ulkomaailmasta j a ympäristöstä, ystäviemme elämästä ym. Tänään esimerkiksi melUe ilmoitettUn: "Bulgarian kapina on masennett u ." Lauantahia "radiota" myöten me saimme vlesthi "240 poliittista vank i a yksimielisesti Ilmoittivat nälkälakon esittäen vankilan yUJohtokun-nalle ja prokuraattorille seuraavat vaatimukset: "Päästäkää vapaaksi syyttömät Ja kaikki ne Jolta el voida syytteeseen asettaa. Pidettäköön oikeusistunto niitä varten Jotka ovat syytteessä mitä pikemmin. Muutettakoon meidät, minut Ja toveri Tsh.. yhteiseen seUiin täältä yksinäisestä kopista, riisuen kahleet. Koska n i i n on päätetty, me olemme yhdessä toveriemme kanssa nälkälakossa". Kello kaksitoista rämisevät ovisal-vat, pienelle hyllylle vanginvartijan käsi asettaa kupillisen papusoppaa j a khnpaleen leipää — Syömään! Me loikollename olkivuoteessa, emmekä lainaa mitään huomiota ystä-välhseUe kutsulle. — Mitäs te olette pitkäksenne p a neutuneet? Syömään, sanotaan teille. Nostamme päätä. •— A - A , tekö se olette? Klatso-kaaä, turhaan te vaivaudutte. Me o-lenune toveriemme kanssa solidaarisia. Me olemme nälkälakossa. ' Meidä-n "suojelusenkellmme" kä-heässä, ruostuneessa äänessä soin-uahti ihmettelyn Ja säikähdyksen nuotteja. — Mistä te sen tiedätte? {MeUlä oli hauskaa,) — Meillähän on radio. Ottakaa huomioon, että me öisin keskustelemme Moskovan kanssa Noin sivumennen, herra tarkastaja, meillä olisi teille äärettömän suuri pyyn-t e . . . . .. - r No? — Olkaa hyvä ja välittäkää meidän toivomme herra llnnanpäälli-kölle, saada puhua hänen kanssaan. Se on tärkeää, välttämätöntä. "Suojelusenkeli", tuo» ivallinen^ kuorsaava, punanenäinen olento, paiskaa oven ja murahtaa: — Heittäkää henkenne, Jos n i i n tahdotte. ' • • Ilta. Kappale taivasta on Jo aikoj a sitten puhkaistu kultaisilla kirjaimilla. Yritämme nukkua, mutta t u r h a a . . . . Vatsat ovat tyhjät, päätä hiukan huimaa. Ilmassa on k i l - hoittava papusopan Ja mustan tuoreen leivän haju. — Tiedätkös, virkkaa t. Tsh., — käänny toiselle kyljelle, pikemmin nukut. — Tiedän, vastaan minä j a käännyn toiselle kyljelle. Koetan luoda llmallnnoja. unohtua. Ja unohduksissa nukkua. jonkun hirveän, mustan iskun v a i - kutuksesta. Se on päänpyörrytystä. Sitten kuulen jostaba kaukaa heikosti, mutta varmaan lausuttua: — Turhaa, herra tarkastaja, me emme sj'ö kuitenkaan. Riisukoot kahleet ja viekööt meidät toverien luo Enempää en kuule, minä olen s i nertävässä erämaassa— Kuulen kultasten ajoneuvojen Ja hopeakel-lojen helinää. Palmujen alla loiskii maitojoki. Minä laskeudun sen luo ja juon, aina vaan j u o n . . .. * Me taidamme olla sairaita. M a h - dolUsestl el ole kuolemakaan kaukana. Olkoon Ja tuossahan se onk i n Jo, se on tullut me näkymättöminä, ohueina kiidämme t i m - temattomaan sinervään Meitä viedään, sen saamme kuul. la vasta Jälkeen, yhteiseen koppiin. Ah. iloinen putoavien kahleiden kalske! Me voitimme! Voitamme vleläkln- Sanomalehtimiehen ammatti tetaan nimellisiä ja nimettömiä uhkauskirjeitä, meitä vastaan nostetaan painokanteita^ vieläpä heitetään meidät ulos ovestakin. Mutta jokaisella ammatilla on omat ammattivaaranea, j a saamme pitää omathme hyvänämme. Olemme vuoroin valon ritarivartio j a vuoroin hengen mustalaisjoukkiota. Meitä pidetään pinnallisina, tunnottomina, sensatiohaluisina, yleisen mielipiteen mukaan meillä on aavistus kaikesta j a tietoa ei mistään, se mistä me kirjoitamme, on saman yleismielipiteen mukaan muodostunut meille piintymäksi. J a jos meillä ei ole mitään, mistä kiijoittaisimme, keitämme sopan vaikka rautanaulasta. Ammattimme vaaroja ajatellaan harvoin, ennen kaikkea ei koskaan sitä, että meidän täytyy hetkessä tehdä se, mitä muut päivässä, eikä myöskään AHA A S U O M E E N Kurssi Suomeo Mrkb Canadan Dollarista Lähetyskulut: 40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lähetyksistä ?20.00—I49.Ö9. 80c lähetyksistä $50.00—$79.99 la aj.a t^e l„l a ^^t^ ^^J^ett^a, i..m i.n k,a - me ^$^1^.^0^0 lähetyksistä $80.00—$100.0^0. kaikesta huolimatta päivittäin kavalta sadalta dollarilta. Eräs ruotsalainen sanomalehtimies piti joku aika sitten seuraa-van sanomalehtim_iehen ammatille ^^j^^V; ^YunTitettäväksrT^^^^^ saamme aikaan — annamme maailmalle kuvan maailmasta j a ehkä toisinaan sen, minkä kriitillinen maailma itse haluaa. Sillä yhteiskunnalla ei vain ole ansaitsemansa rikokset, vaan myös ansaitsemansa sanomalehtimiehet. Jos se k u va, jonka maailmasta annamme, ei ole täydellinen, virheetön eikä omistetun esitelmän: "Sanomalehtimiehen ammatti on ehkä suuremmassa määrässä kuin muitten tyydytyksen j a tyytymättömyyden ammattia. Mutta siinä ehkä juuri piilee sen viehätys. 1600-luvulla oli eräs filosofi,- joka puolusti kantaa, että hyvä j a paha ovat katkaisemattomassa yhteydessä keskenään, niin että hyvä vain pahaa vasten nähtynä muodostuu todeksi. Ja minusta tuntuu, kuin tätä huomiota voitaisiin sovelluttaa myöskin sanomalehtimiesam-mattiin. Sanomalehtimies ei usein. Toinen päivä. Kellotornin vanhan- ' J^"*^" ^«-ä";" tunnetun yrttitarhan herra, ."aata katsoa teelmiaan ja sanoa: " J a katso, ne olivat sangen Volga laskee Kaspian mereen, josta el ole ulospääsyä valtamerille. Volga-Donin kanava tulee yhdistä, määri Volgan Doniin j a sen kautta Asovan mereen ja Mustaanmereen, Josta on avoin tie Välimerelle, At-lannlUe — ympäri maailman. Ylä-Volgan metsät, K e s k i - j a A l a - Volgan vilja, Astrakanln kalat ja Bakun nafta pääsevät virtaamaan halpaa vesitietä pitkin maailman markkinoille — Rostovln kautta. U l komailta tuodut tavarat pääsevät nousemaan Neuvostoliiton sydänseu. duille, tarvitsematta turvautua k a i . liisiin rautateihin. Rostovilla On suuri tulevaisuus. Sen merkitystä suurentaa Asovan- Donin kanavan kuntoonlaittamteen (puhdistaminen ja syventäminen), mikä työ on jo käynnissä. Tsaarin hallitus uneksi Donin syventämises. tä 16 'jalan syvyiseksi. Neuvostohallitus päätti, että Don tulee olemaan 24 Jalkaa syvä. Ankeaa tie valtamerilaivoille Tämä kaupunki valittiin Neuvostoliiton suurimman Ja maailman mittakaavassakin ainutlaatulser maatalouskonetehtaan — tai oikeammin kombinaatin. Joka yhdistää useampia eri tehtaita — rakentamispaikaksi. Siihen ovat omat syynsä. Rostovi on Neuvostoliiton suurimpien maaialousalueiden talou. delllnen ja hallinnollinen keskas. Koneiden kuluttajat ovat aivan y m pärillä. Koneiden valmistamiseen tarvittavaa puutavaraa on lähellä Maikopissa — ja Volga-Donin aikainen kello lyö hengästyneenä kaksitoista. Enslmäiset kolme nälkäpäivää ovat kaikista kiusallislmmat. Tuossahan se on "suojelusenkelin" karvainen, karhea käsi. Se ottaa pa-pusoppakupin. heittää pois sisällön Ja sen tilalle kaataa kuumaa, hyvältä tuoksuavaa kalasoppaa, vierelle asettaa kaksi kappaletta tuoretta, vastaleivottua leipää — Vahvistakaa Itsenne kalasopall a . . . . Se on maukasta, agiteeraa "suojeluse'nkeli" Ja hänen äänessään tuntuu ivallisuuden, viekkauden nuotteja. Hän menee. Me loikoilemme.... Oh, hyvä on olla nälkälakossa v a - paude.ssa, siellä olet kylläinen uiko. ilmasta, auringosta, mustanmullan hajusta. Mutta vankilassa, yhteisessä kopissa on hirveän vaikeaa Jatkaa nälkälakkoa, t o v e r i t . . .. KlD^iJk^ päivä. Luostarin kellon yk-sltoista lyöntiä kumahtavat kovin kummallisina Ja näyttää siltä, että Joku hirveän iso. Jolla on tammen J? vaahteran oksain sotkusta muodostunut pää. huutaa Pe-rl-ka-to Kl-ro-us... .< Kuulemme, oikeammin tunnemme kuinka ovemme aukenee puoUnaises-ti, kuinka käytävässä kuiskitaan, kuinka joku äänekkäästi tavuttain lausuu: — Nämä saavat kyllä olla nälkälakossa. E i ole suuri vahinko vaikka kuolevatkin Ei ole suuri häviö.... Kymmenen minuutin p>erästä vuoteemme vierellä seisoo "suojelusenkeli", hänellä on kädessään kupari, nen teekattUa Ja tarjotin vehnäpul-lla. Ilmassa leijaa kukkateen Ja tuoreen pullan tuoksu.... "Suojelusenkelin" kasvoilla on Jokin hymyilyä muistuttava ihne. — No, herrat kommunistit, sallikaa minun onnitella teitä. Nälkälakko on päättjpiyt. Teidän toverinne syövät tänään ja käskivät teidänkin syödä. Nostan päätäni Ja siinä vaivun tavan rautatien varrella on " S e l - mashstroi". Vuonna 1927 siinä oli autio paikka, jossa päättyivät esikaupungin laidat j a viimeiset puuistutukset, alkoi laaja villi aro. Nyt siinä levittäytyy jättiläisteh-das •— kombinaatti :— vaUaten alueekseen noin seljä-sataa tuhatta neliömetriä. Kombinaatin rakennustyöt päättyivät (lahjaksi X V I puoluekokoukselle) tämän vuoden kesäkuussa — vuotta ennen suunnitelman edellyttämää määräaikaa, mutta jo keväällä tehdas antoi en-simäiset tuhannet traktorikylvöko-neet Neuvostoliiton pelloille j a t a - lonpoikaiskärryjen tehdas työskentelee jo vuodesta 1928. Jo kaikilla Neuvostoliiton kulmilla ajetaan hyvillä, huokeilla "Selmash-s t r o i n " kärryillä. Kombinaatti valmistui ennen määräaikaa työläisten ja johtavan henkilökunnan yhteisillä ponnistuksilla. Työläisten innostuksesta puhuvat 400 iskuryhmää j a se, että 70 ptos. kaikista työläisi.stä oli vedetty sosialistiseen kilpailuun. Suuresta- merkityksestä oli töiden mekanisointi j a järkiperäistyttäminen. Vuodesta 1927 ka.svoi kombinaatti, mutta kasvoivat-vaatimuksetkin ja muuttuivat olot. Työn kuluessa muutettiin suunnitelmaa useamman kerran. Kombinaatin yleinen tuo-tanto suunniteltiin ensin 37 miljoonaksi ruplaksi vuodessa, nyt se on hyväksytty 115 miljoonak.si. A l kuperäinen työläisten lukumäärä hyvät." Ne ihmiset, j o i ta me teemme omaksi kuvaksemme, muodostuvat usein irvikuviksi, j a tapahtuu toisinaan, että olemme pakotetut käyttämään saatavissa olevia kliseitä, vaikka ne eivät olekaan oikeita ja luonnonmukaisia. Hyvän j a pahan tiedon puusta me enimmäkseen saamme puraista karvast a omenaa. Ja kuudennen päivän ilta, tämä ihana ilta, jolloin päi-vätyöläinen menee kotiin lepäämään ja nuoriso menee jazzaa-maan ja yhtei.skunnan tukipylväät kerääntyvät korttipöydän ääreen, on meille u.seimmiten levottomuuden ja kiireen hetki, jolloin puhel i n kilisee kutsuen meitä k i r j o i t t a maan ryöstömurhasta tai kavalluksesta. Sanomalehtimiehen sanakirjassa on kaksi sanaa, jotka ovat kuivettuneet sisällyksettömiksi käsitteiksi, nimittäin sanat lepo ja tyytyväi.syys. Ensimmäisen hälventämisestä pitää huolen puhelin, toisen lukeva, joskus tyytyväinen, miitta useimmiten enemmän tai vähemmän tyytymätön yleisö, Qn varmanakin vain harva ammatti, jossa joutuu niin kolhituksi kuin sanomalehtimiesammatissa, joutuu kolhituksi siitä pahasta ja hyvästä, mitä itse on tehnyt, mutta kaikkein eniten siitä pahasta ja hyvästä mitä muut ovat tehneet. Ne. jotka potevat henkistä ohut-nahkaisuutta tai verenvuototautia, varokoot joutumasta tämän ammatin kans.sa tekemisiin. Sillä yleisön tuomio heilahtaa toisesta äärimmäisyydestä toiseen. Meitä pelätään, meitä liehakoidaan, meidän apuumme vedotaan, meiltä pyydetään puheille pääsyä ja meille tarjotaarn päivällisiä. Mutta se on toinen puoli ammatista. Sillä samalla meitä halveksitaan, laeistä puhutaan takana pahaa, meitä haukutaan puhelimessa, meille kirjoi-kirjaan, niin antaa se kuitenkin yksityiselle tilaisuuden seurata ajan lentoa, maailman menoa j a suvun taistelua. Mutta älkäämme tehkö Itsestämme marttyyrejä. Jokainen meistä, joka on täysin rehellinen, tietää, että me samoinkuin ryövärit ristillä kärsimme sen mihkä tekomme ansaitsevat, j a että ae, m i kä meistä sanotaan, on sekä totta että valetta, oikeutettua ja epäoikeudenmukaista. Meidän tulee tuntea sekä voimamme että rajoituksemme, mahtimme j a heikkoutemme. . Emme ehkä ole tämän maailman parhaita lapsia, j a ehkäpä käärme on pesinyt sydämeemme, mutta siinä taistelussa valtoja ja voimia vastaan, mitä vapaa sana käy, ei ole soveliasta kuhertaa kuin viaton pulmu. Varmaan kuitenkin on olemassa harvoja ammatteja, jotka kuten meidän opettaisi käsittämään apostolin sanat, että ymmärrämme yhtä ja ennustamme toista. Olkaamme haaveilijoita tai materialisteja, i n toilijoita tai epäilijöitä, totisia miehiä, leikkiviä tai ivallisia, sen me kuitenkin ymmärrämme. Eikä se ymmärrys ole kaikkein huonoimpia ihmisten keskeisissä yhdessäoloissa, sillä sen avulla voimme kohdata toisemme ihmisten lailla ensin taisteltuamme karhujen l a i l l a . Ja käsi sydämelle! Kyllä toisinaan, kun levottomuuden, kiihkon ja taistelun päivä on loppunut ja kävelee kotiin aamuharmandessa, joka sa-nomalehtimiehelle on harmaampi kuin kenellekään muulle, on sitä Lähetykset $500.00 ja siitä »los (3.00, huolimatta summan sauma-desta. . ^ ... Sähkosanomalähetyluista ovat lähetyskulut $3.50 lähetykseltä. Suomen rahaa osteUan. Kurssi •,2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Box 69, SUDBURY, ONT. LaivapileUejä myydään. Tiedustakaa pUettiasioi$m VapaudeUe ottavat raiir#ftUtyk* 4ä vastaan myöskin: ydPAVS MONTREAL BRANCa 1196 St Antoine St.. Montraal, Que. VAFAVS PORT ARTHUR BRANCB 816 Bay Street, Port Arthur. Ontarlk. 4 ARO KIVINEN KiiUand Lake. Ont. lOHN fFIRTA, 957 Broadview Ave., Toronto, Ont, JOHN VUORI Soutb Poreupine, On . MRS HILJA KOSKELA, Box 1803, Tlmmlns, Ont. DAVJD HELIN, eri paikkakunnalla Keaki-OntaxJiniM nomalehtimiehen ja lääkärin ammatti antavat Buorittajilleeh lyhimmän armopäivän. Mutta ei ole kysymys lyhyydestä, vaan intensiivisyydestä, ei levosta, vaan" eloisuudesta. Siksipä pyydän teitä tänä päivänä, jolloin olemme vapaat ammatin kirouksesta j a jona meidän oikeastaan tulisi unphtaa se kokonaan j a tuulettaa pois sen mieltä, että tämä ammatti sekä huolet, kohottamaan, ei ,apein, haavoittaa, repii että likaa, j a kyllä tosin jokainen meistä peilistä näkee arvet ihossaan, mutta kuitenkin, ja kaikesta huolimatta, on meillä jokaisella tunne siitä, että tämä ammatti on elävä ammatti, ammatti, joka käsittää kaikki ammatit, vaihteleva kuin elämä itse j a täynnä niitä yllätyksiä, jotka tekevät elämän rikkaaksi. On toki toista saada seistä keskellä elämän virtaa kuin istua huoneessa antamassa virallisia lausuntoja tai l a s kemassa numeroita. Sanomalehtimiehen maaiJma ei ole selli, vaan mikrokosmos. Tämän mikrokos-moksen kokoaminen käy hermoille. Mutta vaikkakin me täten poltamme kynttiläämme molemmista päistä, on kuitenkin parempi näin palaa loppuun kuin menehtyä kynttilänjalkaan sammuvin sydämin. Väitetään henkisestä työstä tehdyn tilaston mukaan, että sa-kaikista koneista tulee olemaan traktorikoneita. Kombinaatti yhdistää 18 eri osastoa, jotka järjestelynsä ja työnsä laajuuden puolesta voivat | koneosien siirtyniinen osastosta hyvin tulla nimitetyksi eri teh- toiseen ja ne voi järjestää mah-taik. si: puunjalostustehdas (varas- dollisimman valoisiksi—• suuret Ik- K a i k k i työhuoneet ovat tavattoman laajoja j a yksikerroksisia. Y k sikerroksisissa työhuoneissa on helpompi järjestää raaka-aineen ja tot, kuivau-shuone, sahausosasto ja puunjalostusosasto), paja- j a präs-siosasto, kaksi valurautatehdasta, teräs-sulimo, kärrytehdas, aurateh-das, in.strumenttitehdas, remontti-j a mekaninen verstas, talousosasto, voima-asema, keskusgeneraattori-asema, keskusvarasto ja raakarai-neen, polttopuun j a valmiiden tuotteiden varastot, rautatietalous (rautatiet, korjauspaja jne.), auto-tran. sportti j a palokunta. .Saamme käsityksen tehtaan rakennustöiden mahtavuudesta, jos mainitsen, että töiden alusta vuoden 1930 toukokuuhun mennessä kUnat seinissä ja katossa. " S e l - mashstroin" työhuoneiden valaistus onkin 12 pros, normaalisesta valaistuksesta — ne ovat parhaiten valaistut tehdashuoneet maailmassa. Työn mekanisoiminen, järkiperäistyttäminen j a terveyden suojelus ovat parhaimpia. Otetaan esimerkiksi puunjalostustehdas. Ensiksikin siellä djn höyrykuivaamo, johon sopii noin 70 vaunullista puutavaraa. K u i - v^aushuoneista puutavaraa tuodaan vaunuilla j a uunien edessä l i i k k u - va transportteeri siirtää vaunun mille raiteille tahansa. Puut jou-vaan rohkein mielin eläköönhuudon ammatillemme. Huomenna se taua on kimpussamme piiskaniskuineen j a raesateineen. Mutta tulkoon se niin ja j u u r i niin. Journalistin ammatissa on merkittävä ero sellaisen ammatin harjoittamisen välillä, joka kovettaa, j a sellaisen, joka kivettää. Kun nyt kohotan eläköön-huudon sanomalehtimiehen ammatille j a kutsumukselle, niin on siinä kunnianosoitus, ci sille ammatissamme, joka kivettää, vaan sille, j o k a kovett a a . " Asum Rakentakaa uutta menetetyn tilalle rakennu.spaikalle tuotiin 500 t u - tuvat jäähdytysosastoon. Täällä ja hatta vaunullista erilaisia raken- muuallakin vastaavissa paikoissa on nustarpeita. Työläisten ja toimit- ylhäällä katossa vesijohtoputket, sijoiden lukumäärä nousi rakennus- jotka palon .sattuessa sulavat auki kaksinkertaustutettiin j a kombinaat-vahnistuttua sitä saadaan helposti, ti muutettiin kahdessa vuorossa muualtakin. Polttoainetta — kivihiiltä j a naftaa — On Donilla, Mau kopissa ja Grosnyissä, 4-yövoimaa riittävästi Rostovissa j a maaseuduil-l a . MetalUraaka-aineen hankkiminen el myöskään tuota vaikeuksia. , "S«lmaslwtroi" Muutaman kilometrin päässä Donin Rostovista, pohjoiseen joh-työskenteleväksi. Alussa oli .«suunniteltu 87 pros. tuotettavista koneista hevosvoimalla käytettäviksi — keskinkertaista talonpoikaistaloutta silmälläpitäen j a 13 pros, traktorikoneita. Laaja kollelctiiviJwimisliike ja nopeasti kasvaV;at suurtaloudet pakottivat muuttamaan suunnitelmaa ja nyt on suhde päinvastainen, 87 pros. kautena aina tuhanteen saakka. Nyt rakennustyöt on päättyneet j a .suoritetaan työhuoiieiden kun-toonlaittoa, koneiden a.settamista jne. Täyteen tuotantomääräänsä tehdas pääsee v. 1932. Nyt tois-taisek.- ii se valmistaa kärryjä, kylvökoneita j a elonkorjuukoneita. Kombinaatin tehdasrakennukset ovat asetettu matemaattisen säännölliseen järje,styk.seen j a ryhmitelty siten, että muovailtava raaka-aine j a koneosät siirtyvät t a r v i t t a vaan 08a.stoon lyhyintä tietä — kapean pihakäytävän poikki. Rinnakkaisten osastojen ovet ovat kohdakkain käytävän kahden puolen. Valmistavat osastot ovat ryhmitelty ke.skiosaston (montteeraus-osa. ston) ympärille siten, että kaikki koneenosat siirtyvät työn prosessissa, ilman l i i k o j a kuljettamisia montteerauRosastoon, jop.«ta kootaan. j a tapahtuu automaattinen tulipalon sammuttaminen. JäähdytysosastOsta puut siirtyvät sahau-sosastoon. Kuorman purkamista varten vaunun voi laskea lattian alle niin syvälle kuin vaatii työn mukavuus j a kuorman pienetessä vaunua nostetaan ylöspäin. Tässä osastossa puut ja laudat lähtevät kulkemaan konveigeri-gon raudoittaminen tapahtuu kon-veijerissa, jonka ääressä seLsovilla työläisillä on luonaan suuret kasat ruuveja, muttereita, rautaosia. J o kainen työläinen tekee oman työnsä nopeasti, konvcijerin liukuessa hitaasti ohi, toisen työläisen luo. Sama systeemi on muissakin osastoissa, muita koneita kokoonpan-taessa. .Suunnattoman laajassa puunjalostus verstaassa, jossa on kymmenittäin mitä monimutkaisimpia koneita ei ole ollenkaan puupölyä kuten tavallisesti verstaissa, ^ikä juuri ollenkaan lastuja. Jokaisesta koneesta lähtevät voimakkaat i m u - torvet nielevät pölynä sahajauhot j a lastut polttoaineeksi. Ylhäällä katossa kiemurtelee kokonainen rykelmä harmaita paksuja, putkia. Ei missään näy johtohihnoia — ne on peitetty lattian alle. Kolmen hehtaarin laajuisessa pa-jaosastossa (kaikki saman Ttaton alla) ei ole nokea, eikä hiilen savua. Ilma on puhdasta j a yjileää. Tavallisten nokisten kuumennus-" ahjojen asemesta on 'paija.?3a'kymmenittäin kaasugeneraattoriahjoja, joid'en kapeista suuaukoista hehkuu voimakas kuumuus. Pajan toisesta päästä toiseen katsoessa (800 metrin matka) näkee mahtavan me-tallrlaitteiden metsän, jossa jyski* vät voimakkaat mekaniset vasarat. Jokaisella työosastolla on oma r u o - nauhoja myöten koneelta koneelle, kalan.sa, punanurkka, suihkuhuone. m i t t a a j i l t a piirtäjille, piirtäjiltä Korveihin j a sahoihin ja tulevat laajan työhuoneen toisessa päässä ulos pyörän värttinöinä — rumpuina, kärryn j a koneiden osina. Jokainen veistos j a viillos on koneen' jälkeä. Ihmiskäsi on vaan ohjannut konetta. Mekaniset "työläiset" takovat värttinät rumpuihin, af^ttavat pyörän kehän, seuraavassa osastossa voimaMtaat ko-kone' neet raudoittavat pyörän — rautaa I ei tarvitse kuumentaa. Kärryn r u n - Sattuvasti kuvaa "Selmashstroi-t a " siellä käynyt tunnettu ameri-kalainen insinööri de-Vulf. Hän k i r j o i t t a a : "Teillä on tässä tehdas, joka on pantu kokoon erikoistarkoituksiin suunnitelluista j a rakennetuista rakennuksista. Näiden r a kennusten valaistusta ei ole maailmassa vielä ylitetty. Rakennukset eivät voisi olla tarkoituksena mukaisempia kuin ne ovat, väiik» ne olisi rakennettu missä maassa hyvänsä." (Jatkuu.)
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 23, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-09-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300923 |
Description
Title | 1930-09-23-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | -1930 Tiistaina, syyskuun 23 p:nä — Tues., Sept. 23 Vapauden asiamieliille aulette, että teillä on l i i k o j a kappaleita kirjaa " Y l i kenttien", niin lähettäkää heti myymättömät takaisin kirjakauppaan. mUDEN KKJAKAUPPA X 69. SUOBURY, ONT. U T m fascismin johtajat oikeassa valaistuksessa .UONNEPIIRTEITÄ MUSSOLINISTA J A HÄNEN LÄ- MIMMISTÄ MIEHISTÄÄN kerskuu uudistavansa perheen" s i - vellisyyden. Nyt hurskaana esiintyvä diktaatt o r i Mussoliini, j o k a usein väloku-vauttaa itsensä rukoiluasennossa j a suutelee pyhimyskuvia, on todellisuudessa ollut mitä törkein uskonnollisuuden häpäisijä. "Vuonna 1910 — - j o l l o i n Mussolini oli 27 v. vanha j a sivuuttanut poikamaisen vallattomuusajan — puhui Sen Mercurialen kirkossa Forlissa (Ro-magnan maakunta) eräs paasto- ., „ pappi ankarasti kapinallisia, nimit- .ST^M" täin sosialisteja vastaan. Mussolini keräsi mukaansa joukon paikkakunnan nuoria miehiä, pahoinpiteli pappia j a y r i t t i sytyttää kirkon tuleen ulkopuolelta. Tämän teko>nsa vuoksi tuomittiin hänet 9 kuukaudeksi vankeusrangaistukseen, jonka hän kärsi Bolognassa." Sveitsissä ollessaan tuomittiin Mussolini kerran iLausannessa varkaudestakin rangaistukseen. Eräs tasavaltalainen keskikou-aalittomuu* selittää imin rikoIIi«et teot julkaistiin Wienis3ä iener folksbuchhand-muksella italialaisen luksen teos "Musso- Se folge" (Mussolini alaisensa), jossa esi-mielenkiintoisia seik-johtavien fascistien desottamisista. Kun assa määrässä aut-mään fascistisen liik-akielisillekin l u k i j o i l - istijohtajia sellaisina isuudessa ovat olleet :o Mu*toUni liikkeen kansainväli-atuin yksilö on Be- , Italian diktaattori. >ttua on, että hän on imaisen vasemmisto-iijohtaja. Mutta m i - lunopettaja j a k i r j a i l i j a , joka käyt-iit vielä tämän lisäk-taa Junius Romanus a tietoja. Mussoli-vanhemmat ovat o l - teja, ja hänen lap-kerrotaaii, että "hän elätty hedelmävaras, in puuttunut kertojistakaan varkauksis-udellisesti olivat p a l - apia kuin suupalan isoliini suurestikaan upuolivapauttaan, iei- ?eellisyyssääntöjä an- Ita, siitä on todistee-inellä on Tarcentossa Jaltaan avioton lap- «sta naisesta. Tästä Uussolini ole koskaan Lapsen äiti on häke-a puoluehallinnonkin Milanon poliisipöytä- 1 1920 kertovat vielä omasta lapsesta, joka li erään Ida Walter' imä äiti koetti virka-a saada fascistipuo-en toimittajalta M u s - sapua heidän lapsel-aloksetta. Lokakuus-nnen fascistien Roo-kävi Mussolinin ny-imo sanömalehtimies- Ita komitealta vaati-a toimenpiteitä, että itäisiin huolehtimaan meentulosta. Fascis-jo silloin upporikas 1 oli vuosikausia hallaisten aikoinaan r a - )polo d'Italia"-'lehteä, aijon rahaa. Rouva ;ilaisuudessa n i i n kättä nimitti Mussolinia ia oli myynyt itsen- . Niin on suhtautu- Pään mies, joka nyt tää nimimerkkiä Pan, kuvasi Mussolinin hyvänä ystävänä häntä m.m. seuraavasti: "Mussolini on tempperamentiltaan täydellisin anarkisti koko Italiassa j a kenties tällä hetkeljä koko Europassakin." Aido Finz! M\issolinin lähimpien apulaisten j a työtoverien vaellus on yleensä ollut hjrvin kirjavaa. Sisäasiain alfvaltiosihteeri Aido Finzi, joka toimii sisäministerin valtuuksilla, on entinen laivastoupseeri. Rooman keskuksesta hän l a h j o i t u t t i itselleen tontin, uhalla että muussa tapauksessa olisi tontin omistaneen osuusliikkeen ' omaisuus takavarikoitu valtiolle. Kun sitten alkoi propaganda pelihelvettien laillistuttami-sesta Italiassa, alkoi vallanpitäjillie j a ennen muita F i n z i l l e virrata k u l taa. Pelihelvettien laillistuttamis-t a tarkoittavasta lakiesityksestä maksoivat kylpylät suunnattomia summia j a erioikeuksilla toimivat B i a r r i z i n , Montecarlon ja Nizzan pelihelvetit taas maksoivat satumaisia summia siitä, ettei esitys olisi koskaan tullut laiksi. Ja jott a molemmilta kilpailijoilta olisi saatu kiristetyksi' rahat f ascistipo-moille, hyväksyi ministerineuvosto lakiehdotuksen ensin, mutta jonkun ajan kuluttua taas kumosi sen. K u n tällainen kiristys synnytti pahaa verta j a saattoi arveluttavaan valoon koko hallituksen, täytyi jostakin etsiä uhrilammas j a F i n zi erotettiin — upporikkaana miehenä. GioTanni Marinelli Giovanni Marinellista, joka on entinen kirjanpainaja, teki Mussol i n i fascistipuolueen hallinnollisen pääsihteerin. Marinellin tehtävänä oli Matteottin murhan rahoittaminen j a hän käytti tarkoitukseen kaikkiaan 300,000 Uiraa (noiii 15,- 000 dollaria). Matteottin murhan aiheuttama yleinen suuttumus fas-cistihallitusta vastaan hermostutti Mussolinia siinä määrin, että hän anT;öi vangita luottamusmiehensä. Marinelli on osannut hoitaa leiviskänsä niin hyvin, että hänen t i l i l lään pankissa oli kokonaista 7,000,- 000 liiraa, mitkä takavarikoitiin. Marinelli kuitenkin vapautettiin pian j a on taaskin fascistisen kunniallisuuden ensimäisiä edustajia. ^ Cecjiro Rossi Geeare Rossi on moraalisesti samaa kaliberia kuin edellisetkin. Hän on ollut Mussolinin lähimpiä miehiä fascistisen liikkeen alusta asti. Vallankaappauksen jälkeen t u l i hänestä sisäministeriön sano-malehtijaoston päällikkö. Rossi oli myöskin fascistipuolueen hallinnon jäsen j a fascistimiliisin k u n - niapäällikkö. Asemansa nojalla hän järjesti itselleen lukuisia hyvätuloisia virkoja j a eli mitä ylellisim-min. Yksin Rooman kaupungissa oli hänellä kolme erillistä, muhkeasti kalustettua taloutta. Kahdessa oli hänellä myöskin eri v a i mot. Yhdessä Marinellin kanssa hän järjesti Matteottin murhan ja jutun paljastuttua joutui pakostak i n vangitsemisuhan alaiseksi. P i i - loiluaikanaan hän kirjoitti kuuluisat muistelmansa, joissa todisti itse Mussolinin antaneen määräyksen Matteottin murhaamisesta (siv. 37). Lopulta hän pakeni u l komaille, vaikka Mussolini aikoi hänet sijoittaa uusiin virkoihin, kuten Marinellinkin. Kun Rossi ulkomailla alkoi julkaista paljastuksia fascistien rikollisista edes-ottamisista, lähetettiin Roomasta murhaajia kostamaan, mutta toista tietä saapui myöskin varoituksia, joten Rossi on säästynyt fascisti-selta tuomiolta. De Bono Italian armeijan entinen kenraali De Bono, joka valtiopetoksellisesti asettui johtamaan fascistien v a l - lankaappausmarssia Roomaan, sai tehtävästään Mussolinilta palkkioksi fascistimiliisin ylipäällikkyyden, poliisilaitoksen ylimmän johdon ja senaattorin paikan. Näitä asemia hän käytti hyväkseen monella t a valla. Sotatarpeiden hankintatoimilla hän huijasi itselleen 480,000 liiraa, kiristi Italian valtiolta suunnattomia välityspalkkioita kaikista sotatarpeista, myi suuret määrät aseita ja sotatarpeita Liettuan hallitukselle omaan laskuunsa, järjesti välikäsien kautta pelihelvetin Vallombrosaan, suunnitteli Amen-dolan murhan, oli täysin tietoinen Matteottin miirhastä ja hankki murhamJehelle väärennetyn passin pakoa varten. Lopulta hän joutui syytteeseen 16 eri rikoksesta, joista monet olivat törkeintä laatua. Mutta fascististen ansioittensa tak i a hänet tietenkin vapautettiin. Italo Balbo Samoin kuin De Bono tiesi i l - mailuministeriön alivaltiosihteeriks i koroitettu Italo Balbokin liian paljon fascistien lukemattomista rikoksista tullakseen lopullisesti erotetuksij vaikka niitä paljastui hänenkin tililleen tavattoman paljon. Osallisuudesta moniin mur- •hiin täytyi hänet kuitenkin väliaikaisesti erottaa ilmailuministeriön johdosta, mutta Mussolini on palauttanut ystävänsä takaisin saman ministeriön johtoon. ..Roberto Farinacci Italian f ascistijohtajista puhuttaessa ei voida jättää mainitsematta fascistipuolueen pääsihteeriä Roberto . Farinaccia. Junius Ro manus kertoo, että valtion virkamiehenä hänelle eivät riittäneet mitkään lahjukset, panlddmiehenä hän ei karttanut minkäänlaisia ka* valiuksia eikä k i r j a i l i j a n a törkein-täkään plagaattia. Ennen .fascismin valtaannousua hän lukeutui oikeistososialistedhin, siirtyi sitten vapaamuurareihin ja, niin pian kuin fascismi sai enemmän jalansijaa, kiipesi hän liikkeen huoma-tuimmille johtopaikoille. Cremo-nassa hän perusti fascistisen lehden "Cremona Nuova", jolle k i r i s t i suur i a summia koko alueen asukkailta. Siten hän hankki itselleen suuria persoonallisia rikkauksia. K u n fascistit vainoovat myöskin vapaamuurareita, kielsi Farinacci V. 1925 kunniasanallaan koskaan n a " hänen vapaamuurarivalansa S i l l o in julkaisi "Coce Republica-n a " hänen vapaamurarivalansa tekstin. Tultuaan paljastetuksi v a l heesta Farinacci selitti liittyneensä vapaamuurareihin tehdäkseen työtä Italian liittymiseksi maailmansotaan. Mutta tämäkin oli valhetta, sillä vapaamuurareihin hän l i i t t y i vasta v. 1919. Vaikka Farinacci ei koskaan ole ollut r i n tamapalveluksessa, on hänenkin rintaansa koristettu Italian sotaris-tillä .ja lukemattomilla muilla san-karuiismitaleilla. Hän teki häikäilemättömästi työtä Matteottin murhaajan vapauttamiseksi ja hänen rikosrekisterinsä on mitä kirjavin. K u n fascistien pääjohtajat ovat edelläosoitetunlaisia, ei ole ollenkaan ihmettelemistä, että fascis-miin yhdistyy loppumaton sarja kaikenlaisia rikoksia toisinajattelevia vastaan. , Sivu S VOITTO Suom. K . Sivak. Taltutettu aro KIBJ Jj. HELO >t Odottavat ijana — Voroneshlsta i — levittäytyy rotko. eiden uurtelemä, ete-tasaisemmaksi muut-ahtavana maamerenä Q — UralUle j a K a s - saakka. Ulottuu v i l laan. Donin takana isät Asovan — K u - rautateiden ja joki-hannoiviin laaksoihin uneet valkeiksi ka^kL ^ piiloutuneet kylät. levittäytyvät veh-sukka- ja malsslpel- ' alku aron valloltta- ^miselle. Mutta seu- 5ä. loitompana teistä laaksoista ovat villit aattomat ja usein ve. kylvää viljansa — ja aron heinän, kesa kuivaksi kaprlsty-ja syyskesän tuulet tomupilviä. Donin Rostoviln oaet kymmenien ja «nen matkalla pel-an peltoa: ruista, v e r - mkkasarkoja, maissia etrien matkalla näet * läjissä. Se el ole * Kaadettua. Pellolla ' ^ . ^ t e t t a heUutta. ^aijet: ei vielä riitä * vilja seisoo, niin kaikki ole koneina Satojen tuhansien "a ovat asetelleet sa-kylväjät vakkaa «teen — kourallinen jyviä maahan. Askel eteen — kourallinen iyviä,^ maahan. Niin on kylvetty sadattuhstonet hehtaarit: el ole vielä riittävästi koneita. E l . vät vielä kaikkialla ole traktori-aurat kesantoa kyntämässä, el traktorit^ kaikkialla radan varsilla l i i k kuvia punaisia kuonnastoja vetä. mässä: el riitä koneita. •Neuvostoliiton äärettömät pellot vaativat suunnattomia määriä koneita, muuttuakseen sosialistisiksi pelloiksi. Pellot odottavat. Näitä laajoja peltoja, kalkittuja tupla, vlljakuormastoja kuljettavia hevosia ja härkiä katsellessa vasta oikein syvästi käsittää usein kuullun ja jokapäiväiseksi tulleen lauseen: "Neuvostoliitto on maatalousmaa", j a voimakkaasti tuntee mikä valtava historiallinen merkitys on maamme teolllstuttamlsella. Äskettäin rakennettu Rostovln maatalouskonekomblnaattl — " S e l - mashstrol" — on yksi' maamräe te-ollistuttamlsen jättilälspajoista. Siitä alonune pakista. Mutta ensin muutama sana itse Rostovln kau-pimglsta. Kanpiinki arOfla Kaunis, hsnrin kunnossapidetty Donin Rostovi elää parhaillaan s i l le merkityksellistä ajankohtaa. Neu. vosto-Venäjän kolmannesta (väkilukunsa puolesta) kaupungista se on muuttumassa kaupungiksi, jolla on merkitystä maailman mittakaavassa. Tämän mullistavan käänteen kaupungin historiassa on tekevä v l L sivuotissuunnitelmanune. Rostovilla on oma mielenkiintoinen historiansa. Don o l i aikoinaan Tanais (sitten Tan. D a n j a vUmek-si Don) Ja sen varrella nykyisen Rostovln paikalla o l i jo 3000 vuotta sitten krelkkalahien kaupunki T a n . sls. Toiseksi asuttu paikka näillä seuduin oh Rostovista etelään 10 km päässä oleva Bataisk, Joka nyky. ään varustaa Rostovla karjatalous-tuotteUla ja vihanneksilla.. AlkoL naan tataarit kaaninsa Batyta (1 Batal) johdolla Venäjän slaavilaisia vastaan hyökätessään pitivät siinä leiriä Donin y l i . kulkeakseen. Siitä sai alkunsa Bataisk. Myöhemmin seutua vallitsivat turkkUalset ja rakensivat Donin suulle linnoituksen Assat (Asov). Pietari enslmälsen aikana Venäjän kauppakapltall valtasi Asovan seudut j a silloin Donin varrelle raken. nettiin linnoitus turkkilaisia vastaan. Linnoitukselle annettiin D m l - tril Rosovilaisen nimi. Linnoituksen ympärille asettuivat ensin "vapaat Donin kasakat", sittemmin kauppiaat ja n i i n alkoi kas. vaa Rostovln kaupunki. Nykyään on Rostovissa virallisten tietojen mukaan noin 350 tuhatta asukasta (bdellisuudessa noin 400 tuhatta). Kaupungissa on useita tehtaita, r u n saslukuinen proletariaatti,' on jokl-ja merisatama. VUJan puhdistusta ja lastausta varten On rakennettu elevaattori. Rostovin jäähdytyslai-tokset ovat kuuluisia kautta Neu. vostoliiton. Donin suisto antaa runsaasti paraslaatuista kalaa j a Ros-tovi onkin huomattavimpia kala-markkinapaikkoja Neuvostoliitossa. Merkitykselliseksi tekee Rostovi^ sen asema rautateiden risteyksessä ja. Turkkiin ja Persiaan Johtavan vesitien varrella. Tämä On Rostovin menneisyys ja nykyisyys. Sen tulevaisuus on — olla suurena teollisuus- Ja satama, kaupunkina suuren vesireitin — Volga-Donin kanavan varrella. Halki Neuvosto-Venäjän virtaava Tämä kirjoitus on P. Tkatshenkon n)uistlinpanoJa. T. oh yksi Bessara-blan huomatuimmlsta vallankumous, johtajista, Jonka vuonna 1927 R u m a - nian hallituksen "slgurantsa" murhasi. Minä Ja toveri Tsh. oHmme kuin "yhteiskunnallisesti saastatettujen elementtien" tuleekin olla erillään muista * poliittisista vangeista Ja o-limme siksi sijoitetut Rumanlan e-rääseen (keskusvankilaan Ja tämä merkitsi enemmän kuin kahleet jolta kannoimme käsissämme ja jaloissamme. Koppimme akkunasta me näimme vanhan luuhistuneen luostarhraken-nuksen rauniot Ja kappaleen vankila pihaa. Täällä sementin peittämällä pihamaalla tllstaLsln ja lauantaisin kello yhdestä kahteen ovat "kävelyllä" meidän ystävämme. Me kiireesti painaudumme akkunaa vasten ja ahneesti tavoittelemme kiireellisiä signaaleja. Se on meidän "radio". Tämän kautta me saamme tietoja ulkomaailmasta j a ympäristöstä, ystäviemme elämästä ym. Tänään esimerkiksi melUe ilmoitettUn: "Bulgarian kapina on masennett u ." Lauantahia "radiota" myöten me saimme vlesthi "240 poliittista vank i a yksimielisesti Ilmoittivat nälkälakon esittäen vankilan yUJohtokun-nalle ja prokuraattorille seuraavat vaatimukset: "Päästäkää vapaaksi syyttömät Ja kaikki ne Jolta el voida syytteeseen asettaa. Pidettäköön oikeusistunto niitä varten Jotka ovat syytteessä mitä pikemmin. Muutettakoon meidät, minut Ja toveri Tsh.. yhteiseen seUiin täältä yksinäisestä kopista, riisuen kahleet. Koska n i i n on päätetty, me olemme yhdessä toveriemme kanssa nälkälakossa". Kello kaksitoista rämisevät ovisal-vat, pienelle hyllylle vanginvartijan käsi asettaa kupillisen papusoppaa j a khnpaleen leipää — Syömään! Me loikollename olkivuoteessa, emmekä lainaa mitään huomiota ystä-välhseUe kutsulle. — Mitäs te olette pitkäksenne p a neutuneet? Syömään, sanotaan teille. Nostamme päätä. •— A - A , tekö se olette? Klatso-kaaä, turhaan te vaivaudutte. Me o-lenune toveriemme kanssa solidaarisia. Me olemme nälkälakossa. ' Meidä-n "suojelusenkellmme" kä-heässä, ruostuneessa äänessä soin-uahti ihmettelyn Ja säikähdyksen nuotteja. — Mistä te sen tiedätte? {MeUlä oli hauskaa,) — Meillähän on radio. Ottakaa huomioon, että me öisin keskustelemme Moskovan kanssa Noin sivumennen, herra tarkastaja, meillä olisi teille äärettömän suuri pyyn-t e . . . . .. - r No? — Olkaa hyvä ja välittäkää meidän toivomme herra llnnanpäälli-kölle, saada puhua hänen kanssaan. Se on tärkeää, välttämätöntä. "Suojelusenkeli", tuo» ivallinen^ kuorsaava, punanenäinen olento, paiskaa oven ja murahtaa: — Heittäkää henkenne, Jos n i i n tahdotte. ' • • Ilta. Kappale taivasta on Jo aikoj a sitten puhkaistu kultaisilla kirjaimilla. Yritämme nukkua, mutta t u r h a a . . . . Vatsat ovat tyhjät, päätä hiukan huimaa. Ilmassa on k i l - hoittava papusopan Ja mustan tuoreen leivän haju. — Tiedätkös, virkkaa t. Tsh., — käänny toiselle kyljelle, pikemmin nukut. — Tiedän, vastaan minä j a käännyn toiselle kyljelle. Koetan luoda llmallnnoja. unohtua. Ja unohduksissa nukkua. jonkun hirveän, mustan iskun v a i - kutuksesta. Se on päänpyörrytystä. Sitten kuulen jostaba kaukaa heikosti, mutta varmaan lausuttua: — Turhaa, herra tarkastaja, me emme sj'ö kuitenkaan. Riisukoot kahleet ja viekööt meidät toverien luo Enempää en kuule, minä olen s i nertävässä erämaassa— Kuulen kultasten ajoneuvojen Ja hopeakel-lojen helinää. Palmujen alla loiskii maitojoki. Minä laskeudun sen luo ja juon, aina vaan j u o n . . .. * Me taidamme olla sairaita. M a h - dolUsestl el ole kuolemakaan kaukana. Olkoon Ja tuossahan se onk i n Jo, se on tullut me näkymättöminä, ohueina kiidämme t i m - temattomaan sinervään Meitä viedään, sen saamme kuul. la vasta Jälkeen, yhteiseen koppiin. Ah. iloinen putoavien kahleiden kalske! Me voitimme! Voitamme vleläkln- Sanomalehtimiehen ammatti tetaan nimellisiä ja nimettömiä uhkauskirjeitä, meitä vastaan nostetaan painokanteita^ vieläpä heitetään meidät ulos ovestakin. Mutta jokaisella ammatilla on omat ammattivaaranea, j a saamme pitää omathme hyvänämme. Olemme vuoroin valon ritarivartio j a vuoroin hengen mustalaisjoukkiota. Meitä pidetään pinnallisina, tunnottomina, sensatiohaluisina, yleisen mielipiteen mukaan meillä on aavistus kaikesta j a tietoa ei mistään, se mistä me kirjoitamme, on saman yleismielipiteen mukaan muodostunut meille piintymäksi. J a jos meillä ei ole mitään, mistä kiijoittaisimme, keitämme sopan vaikka rautanaulasta. Ammattimme vaaroja ajatellaan harvoin, ennen kaikkea ei koskaan sitä, että meidän täytyy hetkessä tehdä se, mitä muut päivässä, eikä myöskään AHA A S U O M E E N Kurssi Suomeo Mrkb Canadan Dollarista Lähetyskulut: 40c lähetyksistä alle $20.00, 60c lähetyksistä ?20.00—I49.Ö9. 80c lähetyksistä $50.00—$79.99 la aj.a t^e l„l a ^^t^ ^^J^ett^a, i..m i.n k,a - me ^$^1^.^0^0 lähetyksistä $80.00—$100.0^0. kaikesta huolimatta päivittäin kavalta sadalta dollarilta. Eräs ruotsalainen sanomalehtimies piti joku aika sitten seuraa-van sanomalehtim_iehen ammatille ^^j^^V; ^YunTitettäväksrT^^^^^ saamme aikaan — annamme maailmalle kuvan maailmasta j a ehkä toisinaan sen, minkä kriitillinen maailma itse haluaa. Sillä yhteiskunnalla ei vain ole ansaitsemansa rikokset, vaan myös ansaitsemansa sanomalehtimiehet. Jos se k u va, jonka maailmasta annamme, ei ole täydellinen, virheetön eikä omistetun esitelmän: "Sanomalehtimiehen ammatti on ehkä suuremmassa määrässä kuin muitten tyydytyksen j a tyytymättömyyden ammattia. Mutta siinä ehkä juuri piilee sen viehätys. 1600-luvulla oli eräs filosofi,- joka puolusti kantaa, että hyvä j a paha ovat katkaisemattomassa yhteydessä keskenään, niin että hyvä vain pahaa vasten nähtynä muodostuu todeksi. Ja minusta tuntuu, kuin tätä huomiota voitaisiin sovelluttaa myöskin sanomalehtimiesam-mattiin. Sanomalehtimies ei usein. Toinen päivä. Kellotornin vanhan- ' J^"*^" ^«-ä";" tunnetun yrttitarhan herra, ."aata katsoa teelmiaan ja sanoa: " J a katso, ne olivat sangen Volga laskee Kaspian mereen, josta el ole ulospääsyä valtamerille. Volga-Donin kanava tulee yhdistä, määri Volgan Doniin j a sen kautta Asovan mereen ja Mustaanmereen, Josta on avoin tie Välimerelle, At-lannlUe — ympäri maailman. Ylä-Volgan metsät, K e s k i - j a A l a - Volgan vilja, Astrakanln kalat ja Bakun nafta pääsevät virtaamaan halpaa vesitietä pitkin maailman markkinoille — Rostovln kautta. U l komailta tuodut tavarat pääsevät nousemaan Neuvostoliiton sydänseu. duille, tarvitsematta turvautua k a i . liisiin rautateihin. Rostovilla On suuri tulevaisuus. Sen merkitystä suurentaa Asovan- Donin kanavan kuntoonlaittamteen (puhdistaminen ja syventäminen), mikä työ on jo käynnissä. Tsaarin hallitus uneksi Donin syventämises. tä 16 'jalan syvyiseksi. Neuvostohallitus päätti, että Don tulee olemaan 24 Jalkaa syvä. Ankeaa tie valtamerilaivoille Tämä kaupunki valittiin Neuvostoliiton suurimman Ja maailman mittakaavassakin ainutlaatulser maatalouskonetehtaan — tai oikeammin kombinaatin. Joka yhdistää useampia eri tehtaita — rakentamispaikaksi. Siihen ovat omat syynsä. Rostovi on Neuvostoliiton suurimpien maaialousalueiden talou. delllnen ja hallinnollinen keskas. Koneiden kuluttajat ovat aivan y m pärillä. Koneiden valmistamiseen tarvittavaa puutavaraa on lähellä Maikopissa — ja Volga-Donin aikainen kello lyö hengästyneenä kaksitoista. Enslmäiset kolme nälkäpäivää ovat kaikista kiusallislmmat. Tuossahan se on "suojelusenkelin" karvainen, karhea käsi. Se ottaa pa-pusoppakupin. heittää pois sisällön Ja sen tilalle kaataa kuumaa, hyvältä tuoksuavaa kalasoppaa, vierelle asettaa kaksi kappaletta tuoretta, vastaleivottua leipää — Vahvistakaa Itsenne kalasopall a . . . . Se on maukasta, agiteeraa "suojeluse'nkeli" Ja hänen äänessään tuntuu ivallisuuden, viekkauden nuotteja. Hän menee. Me loikoilemme.... Oh, hyvä on olla nälkälakossa v a - paude.ssa, siellä olet kylläinen uiko. ilmasta, auringosta, mustanmullan hajusta. Mutta vankilassa, yhteisessä kopissa on hirveän vaikeaa Jatkaa nälkälakkoa, t o v e r i t . . .. KlD^iJk^ päivä. Luostarin kellon yk-sltoista lyöntiä kumahtavat kovin kummallisina Ja näyttää siltä, että Joku hirveän iso. Jolla on tammen J? vaahteran oksain sotkusta muodostunut pää. huutaa Pe-rl-ka-to Kl-ro-us... .< Kuulemme, oikeammin tunnemme kuinka ovemme aukenee puoUnaises-ti, kuinka käytävässä kuiskitaan, kuinka joku äänekkäästi tavuttain lausuu: — Nämä saavat kyllä olla nälkälakossa. E i ole suuri vahinko vaikka kuolevatkin Ei ole suuri häviö.... Kymmenen minuutin p>erästä vuoteemme vierellä seisoo "suojelusenkeli", hänellä on kädessään kupari, nen teekattUa Ja tarjotin vehnäpul-lla. Ilmassa leijaa kukkateen Ja tuoreen pullan tuoksu.... "Suojelusenkelin" kasvoilla on Jokin hymyilyä muistuttava ihne. — No, herrat kommunistit, sallikaa minun onnitella teitä. Nälkälakko on päättjpiyt. Teidän toverinne syövät tänään ja käskivät teidänkin syödä. Nostan päätäni Ja siinä vaivun tavan rautatien varrella on " S e l - mashstroi". Vuonna 1927 siinä oli autio paikka, jossa päättyivät esikaupungin laidat j a viimeiset puuistutukset, alkoi laaja villi aro. Nyt siinä levittäytyy jättiläisteh-das •— kombinaatti :— vaUaten alueekseen noin seljä-sataa tuhatta neliömetriä. Kombinaatin rakennustyöt päättyivät (lahjaksi X V I puoluekokoukselle) tämän vuoden kesäkuussa — vuotta ennen suunnitelman edellyttämää määräaikaa, mutta jo keväällä tehdas antoi en-simäiset tuhannet traktorikylvöko-neet Neuvostoliiton pelloille j a t a - lonpoikaiskärryjen tehdas työskentelee jo vuodesta 1928. Jo kaikilla Neuvostoliiton kulmilla ajetaan hyvillä, huokeilla "Selmash-s t r o i n " kärryillä. Kombinaatti valmistui ennen määräaikaa työläisten ja johtavan henkilökunnan yhteisillä ponnistuksilla. Työläisten innostuksesta puhuvat 400 iskuryhmää j a se, että 70 ptos. kaikista työläisi.stä oli vedetty sosialistiseen kilpailuun. Suuresta- merkityksestä oli töiden mekanisointi j a järkiperäistyttäminen. Vuodesta 1927 ka.svoi kombinaatti, mutta kasvoivat-vaatimuksetkin ja muuttuivat olot. Työn kuluessa muutettiin suunnitelmaa useamman kerran. Kombinaatin yleinen tuo-tanto suunniteltiin ensin 37 miljoonaksi ruplaksi vuodessa, nyt se on hyväksytty 115 miljoonak.si. A l kuperäinen työläisten lukumäärä hyvät." Ne ihmiset, j o i ta me teemme omaksi kuvaksemme, muodostuvat usein irvikuviksi, j a tapahtuu toisinaan, että olemme pakotetut käyttämään saatavissa olevia kliseitä, vaikka ne eivät olekaan oikeita ja luonnonmukaisia. Hyvän j a pahan tiedon puusta me enimmäkseen saamme puraista karvast a omenaa. Ja kuudennen päivän ilta, tämä ihana ilta, jolloin päi-vätyöläinen menee kotiin lepäämään ja nuoriso menee jazzaa-maan ja yhtei.skunnan tukipylväät kerääntyvät korttipöydän ääreen, on meille u.seimmiten levottomuuden ja kiireen hetki, jolloin puhel i n kilisee kutsuen meitä k i r j o i t t a maan ryöstömurhasta tai kavalluksesta. Sanomalehtimiehen sanakirjassa on kaksi sanaa, jotka ovat kuivettuneet sisällyksettömiksi käsitteiksi, nimittäin sanat lepo ja tyytyväi.syys. Ensimmäisen hälventämisestä pitää huolen puhelin, toisen lukeva, joskus tyytyväinen, miitta useimmiten enemmän tai vähemmän tyytymätön yleisö, Qn varmanakin vain harva ammatti, jossa joutuu niin kolhituksi kuin sanomalehtimiesammatissa, joutuu kolhituksi siitä pahasta ja hyvästä, mitä itse on tehnyt, mutta kaikkein eniten siitä pahasta ja hyvästä mitä muut ovat tehneet. Ne. jotka potevat henkistä ohut-nahkaisuutta tai verenvuototautia, varokoot joutumasta tämän ammatin kans.sa tekemisiin. Sillä yleisön tuomio heilahtaa toisesta äärimmäisyydestä toiseen. Meitä pelätään, meitä liehakoidaan, meidän apuumme vedotaan, meiltä pyydetään puheille pääsyä ja meille tarjotaarn päivällisiä. Mutta se on toinen puoli ammatista. Sillä samalla meitä halveksitaan, laeistä puhutaan takana pahaa, meitä haukutaan puhelimessa, meille kirjoi-kirjaan, niin antaa se kuitenkin yksityiselle tilaisuuden seurata ajan lentoa, maailman menoa j a suvun taistelua. Mutta älkäämme tehkö Itsestämme marttyyrejä. Jokainen meistä, joka on täysin rehellinen, tietää, että me samoinkuin ryövärit ristillä kärsimme sen mihkä tekomme ansaitsevat, j a että ae, m i kä meistä sanotaan, on sekä totta että valetta, oikeutettua ja epäoikeudenmukaista. Meidän tulee tuntea sekä voimamme että rajoituksemme, mahtimme j a heikkoutemme. . Emme ehkä ole tämän maailman parhaita lapsia, j a ehkäpä käärme on pesinyt sydämeemme, mutta siinä taistelussa valtoja ja voimia vastaan, mitä vapaa sana käy, ei ole soveliasta kuhertaa kuin viaton pulmu. Varmaan kuitenkin on olemassa harvoja ammatteja, jotka kuten meidän opettaisi käsittämään apostolin sanat, että ymmärrämme yhtä ja ennustamme toista. Olkaamme haaveilijoita tai materialisteja, i n toilijoita tai epäilijöitä, totisia miehiä, leikkiviä tai ivallisia, sen me kuitenkin ymmärrämme. Eikä se ymmärrys ole kaikkein huonoimpia ihmisten keskeisissä yhdessäoloissa, sillä sen avulla voimme kohdata toisemme ihmisten lailla ensin taisteltuamme karhujen l a i l l a . Ja käsi sydämelle! Kyllä toisinaan, kun levottomuuden, kiihkon ja taistelun päivä on loppunut ja kävelee kotiin aamuharmandessa, joka sa-nomalehtimiehelle on harmaampi kuin kenellekään muulle, on sitä Lähetykset $500.00 ja siitä »los (3.00, huolimatta summan sauma-desta. . ^ ... Sähkosanomalähetyluista ovat lähetyskulut $3.50 lähetykseltä. Suomen rahaa osteUan. Kurssi •,2.45 sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Box 69, SUDBURY, ONT. LaivapileUejä myydään. Tiedustakaa pUettiasioi$m VapaudeUe ottavat raiir#ftUtyk* 4ä vastaan myöskin: ydPAVS MONTREAL BRANCa 1196 St Antoine St.. Montraal, Que. VAFAVS PORT ARTHUR BRANCB 816 Bay Street, Port Arthur. Ontarlk. 4 ARO KIVINEN KiiUand Lake. Ont. lOHN fFIRTA, 957 Broadview Ave., Toronto, Ont, JOHN VUORI Soutb Poreupine, On . MRS HILJA KOSKELA, Box 1803, Tlmmlns, Ont. DAVJD HELIN, eri paikkakunnalla Keaki-OntaxJiniM nomalehtimiehen ja lääkärin ammatti antavat Buorittajilleeh lyhimmän armopäivän. Mutta ei ole kysymys lyhyydestä, vaan intensiivisyydestä, ei levosta, vaan" eloisuudesta. Siksipä pyydän teitä tänä päivänä, jolloin olemme vapaat ammatin kirouksesta j a jona meidän oikeastaan tulisi unphtaa se kokonaan j a tuulettaa pois sen mieltä, että tämä ammatti sekä huolet, kohottamaan, ei ,apein, haavoittaa, repii että likaa, j a kyllä tosin jokainen meistä peilistä näkee arvet ihossaan, mutta kuitenkin, ja kaikesta huolimatta, on meillä jokaisella tunne siitä, että tämä ammatti on elävä ammatti, ammatti, joka käsittää kaikki ammatit, vaihteleva kuin elämä itse j a täynnä niitä yllätyksiä, jotka tekevät elämän rikkaaksi. On toki toista saada seistä keskellä elämän virtaa kuin istua huoneessa antamassa virallisia lausuntoja tai l a s kemassa numeroita. Sanomalehtimiehen maaiJma ei ole selli, vaan mikrokosmos. Tämän mikrokos-moksen kokoaminen käy hermoille. Mutta vaikkakin me täten poltamme kynttiläämme molemmista päistä, on kuitenkin parempi näin palaa loppuun kuin menehtyä kynttilänjalkaan sammuvin sydämin. Väitetään henkisestä työstä tehdyn tilaston mukaan, että sa-kaikista koneista tulee olemaan traktorikoneita. Kombinaatti yhdistää 18 eri osastoa, jotka järjestelynsä ja työnsä laajuuden puolesta voivat | koneosien siirtyniinen osastosta hyvin tulla nimitetyksi eri teh- toiseen ja ne voi järjestää mah-taik. si: puunjalostustehdas (varas- dollisimman valoisiksi—• suuret Ik- K a i k k i työhuoneet ovat tavattoman laajoja j a yksikerroksisia. Y k sikerroksisissa työhuoneissa on helpompi järjestää raaka-aineen ja tot, kuivau-shuone, sahausosasto ja puunjalostusosasto), paja- j a präs-siosasto, kaksi valurautatehdasta, teräs-sulimo, kärrytehdas, aurateh-das, in.strumenttitehdas, remontti-j a mekaninen verstas, talousosasto, voima-asema, keskusgeneraattori-asema, keskusvarasto ja raakarai-neen, polttopuun j a valmiiden tuotteiden varastot, rautatietalous (rautatiet, korjauspaja jne.), auto-tran. sportti j a palokunta. .Saamme käsityksen tehtaan rakennustöiden mahtavuudesta, jos mainitsen, että töiden alusta vuoden 1930 toukokuuhun mennessä kUnat seinissä ja katossa. " S e l - mashstroin" työhuoneiden valaistus onkin 12 pros, normaalisesta valaistuksesta — ne ovat parhaiten valaistut tehdashuoneet maailmassa. Työn mekanisoiminen, järkiperäistyttäminen j a terveyden suojelus ovat parhaimpia. Otetaan esimerkiksi puunjalostustehdas. Ensiksikin siellä djn höyrykuivaamo, johon sopii noin 70 vaunullista puutavaraa. K u i - v^aushuoneista puutavaraa tuodaan vaunuilla j a uunien edessä l i i k k u - va transportteeri siirtää vaunun mille raiteille tahansa. Puut jou-vaan rohkein mielin eläköönhuudon ammatillemme. Huomenna se taua on kimpussamme piiskaniskuineen j a raesateineen. Mutta tulkoon se niin ja j u u r i niin. Journalistin ammatissa on merkittävä ero sellaisen ammatin harjoittamisen välillä, joka kovettaa, j a sellaisen, joka kivettää. Kun nyt kohotan eläköön-huudon sanomalehtimiehen ammatille j a kutsumukselle, niin on siinä kunnianosoitus, ci sille ammatissamme, joka kivettää, vaan sille, j o k a kovett a a . " Asum Rakentakaa uutta menetetyn tilalle rakennu.spaikalle tuotiin 500 t u - tuvat jäähdytysosastoon. Täällä ja hatta vaunullista erilaisia raken- muuallakin vastaavissa paikoissa on nustarpeita. Työläisten ja toimit- ylhäällä katossa vesijohtoputket, sijoiden lukumäärä nousi rakennus- jotka palon .sattuessa sulavat auki kaksinkertaustutettiin j a kombinaat-vahnistuttua sitä saadaan helposti, ti muutettiin kahdessa vuorossa muualtakin. Polttoainetta — kivihiiltä j a naftaa — On Donilla, Mau kopissa ja Grosnyissä, 4-yövoimaa riittävästi Rostovissa j a maaseuduil-l a . MetalUraaka-aineen hankkiminen el myöskään tuota vaikeuksia. , "S«lmaslwtroi" Muutaman kilometrin päässä Donin Rostovista, pohjoiseen joh-työskenteleväksi. Alussa oli .«suunniteltu 87 pros. tuotettavista koneista hevosvoimalla käytettäviksi — keskinkertaista talonpoikaistaloutta silmälläpitäen j a 13 pros, traktorikoneita. Laaja kollelctiiviJwimisliike ja nopeasti kasvaV;at suurtaloudet pakottivat muuttamaan suunnitelmaa ja nyt on suhde päinvastainen, 87 pros. kautena aina tuhanteen saakka. Nyt rakennustyöt on päättyneet j a .suoritetaan työhuoiieiden kun-toonlaittoa, koneiden a.settamista jne. Täyteen tuotantomääräänsä tehdas pääsee v. 1932. Nyt tois-taisek.- ii se valmistaa kärryjä, kylvökoneita j a elonkorjuukoneita. Kombinaatin tehdasrakennukset ovat asetettu matemaattisen säännölliseen järje,styk.seen j a ryhmitelty siten, että muovailtava raaka-aine j a koneosät siirtyvät t a r v i t t a vaan 08a.stoon lyhyintä tietä — kapean pihakäytävän poikki. Rinnakkaisten osastojen ovet ovat kohdakkain käytävän kahden puolen. Valmistavat osastot ovat ryhmitelty ke.skiosaston (montteeraus-osa. ston) ympärille siten, että kaikki koneenosat siirtyvät työn prosessissa, ilman l i i k o j a kuljettamisia montteerauRosastoon, jop.«ta kootaan. j a tapahtuu automaattinen tulipalon sammuttaminen. JäähdytysosastOsta puut siirtyvät sahau-sosastoon. Kuorman purkamista varten vaunun voi laskea lattian alle niin syvälle kuin vaatii työn mukavuus j a kuorman pienetessä vaunua nostetaan ylöspäin. Tässä osastossa puut ja laudat lähtevät kulkemaan konveigeri-gon raudoittaminen tapahtuu kon-veijerissa, jonka ääressä seLsovilla työläisillä on luonaan suuret kasat ruuveja, muttereita, rautaosia. J o kainen työläinen tekee oman työnsä nopeasti, konvcijerin liukuessa hitaasti ohi, toisen työläisen luo. Sama systeemi on muissakin osastoissa, muita koneita kokoonpan-taessa. .Suunnattoman laajassa puunjalostus verstaassa, jossa on kymmenittäin mitä monimutkaisimpia koneita ei ole ollenkaan puupölyä kuten tavallisesti verstaissa, ^ikä juuri ollenkaan lastuja. Jokaisesta koneesta lähtevät voimakkaat i m u - torvet nielevät pölynä sahajauhot j a lastut polttoaineeksi. Ylhäällä katossa kiemurtelee kokonainen rykelmä harmaita paksuja, putkia. Ei missään näy johtohihnoia — ne on peitetty lattian alle. Kolmen hehtaarin laajuisessa pa-jaosastossa (kaikki saman Ttaton alla) ei ole nokea, eikä hiilen savua. Ilma on puhdasta j a yjileää. Tavallisten nokisten kuumennus-" ahjojen asemesta on 'paija.?3a'kymmenittäin kaasugeneraattoriahjoja, joid'en kapeista suuaukoista hehkuu voimakas kuumuus. Pajan toisesta päästä toiseen katsoessa (800 metrin matka) näkee mahtavan me-tallrlaitteiden metsän, jossa jyski* vät voimakkaat mekaniset vasarat. Jokaisella työosastolla on oma r u o - nauhoja myöten koneelta koneelle, kalan.sa, punanurkka, suihkuhuone. m i t t a a j i l t a piirtäjille, piirtäjiltä Korveihin j a sahoihin ja tulevat laajan työhuoneen toisessa päässä ulos pyörän värttinöinä — rumpuina, kärryn j a koneiden osina. Jokainen veistos j a viillos on koneen' jälkeä. Ihmiskäsi on vaan ohjannut konetta. Mekaniset "työläiset" takovat värttinät rumpuihin, af^ttavat pyörän kehän, seuraavassa osastossa voimaMtaat ko-kone' neet raudoittavat pyörän — rautaa I ei tarvitse kuumentaa. Kärryn r u n - Sattuvasti kuvaa "Selmashstroi-t a " siellä käynyt tunnettu ameri-kalainen insinööri de-Vulf. Hän k i r j o i t t a a : "Teillä on tässä tehdas, joka on pantu kokoon erikoistarkoituksiin suunnitelluista j a rakennetuista rakennuksista. Näiden r a kennusten valaistusta ei ole maailmassa vielä ylitetty. Rakennukset eivät voisi olla tarkoituksena mukaisempia kuin ne ovat, väiik» ne olisi rakennettu missä maassa hyvänsä." (Jatkuu.) |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-09-23-03