1922-07-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, ftelnäk. 1 p. - Satiirday, Jiily Ist f f 3 : f Ai 1 i i \ Uauiidan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-föy Sudburyssa, Ont., joka tiistai, toretai ja lauantai. H. PURO, J. W.SLUP =en»imäärrä on liian korkea, johtuen giitä, ettei muu tamilia uniöilta ole saatu luokitteluun nähden kylliii ! tarkkoja tilastoja, näiden joukossa mainitaan One Big Yhteka nntama ja maibnänkoi^ressi Union ja katoolisten unioitten osastot, joiden osastoi J^staava toknittaja. Toimitussihteeri. jhin kuuluu useinkin sekalaista väkeä, useilta eri am VAPAUS (Lfterty) ^ « v The only organ o£ Finnish Workera in Canada. Pub-lished in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and i saaman henkisen laraannuksen hävitessä ja jarjestymis mallialoilta. On ilmeistä, että työväen unioitten lukumäärä ai kaa taasen uudelleen nousta, teollisuuspulan aikaan Saturday. l innon uudestaan elpyessä. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge for sWle insertion 75c. Disconnt on standmg advertise. ... „ i x_ . . , ment. The Vapaus ia the best advertising medium among j Eteia-Saksan tyotaistelun OpetUS the Finnish People in Canada. ' Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iJmotuksista, joiden teöcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 30c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha- Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. Skerta, $1.00 kolmekertaa. ~ Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mu- Tjam. TILAUSHINNAT: Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk 11.60 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk 93.00 ja koJme kk. $1,75. Tilaufcsia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, pitsi asiamiesten joill» ontakankset. Joa ette milloin tahansa saa vastusta blrjeeseenne, kir: soonallisella nimel ottakaa uudelleen liikkeehoitajan periä. 3. V. KANNASTOf Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as isecond class matter. — Laillisen juhlapäivän tähden ei ensi tiistain numero ilmesty. Canadan työväen unioitten jäsen-maara • • * Canadan hallituksen julkaisemassa yhdennessätoista vuotuisessa raportissa Canadan tyijväen unioista, joka on juuri julaistu työdepartementin toimesta, osotetaan unioitten jäsenluvun vähentyneen huomattavasti viime vuoden ajalla. Tämän alentumisen syyt ovat tietysti monet. Sota vuosien ja sitä lähinnä seuranneena teolli- Buuden nousuaikana yhtyi unioihin paljon jäseniä, voi- (dakseen nauttia unioitten saavuttamia tuloksia palkkoi- *'hln ja työsuhteisiin nähden, mutta sen jälkeen Jipaupir ot eivät eiiiiän voineet pitää yllä samaa standarttia, jäiv ä t tällaiset hetken yksilöllisten etujen vuoksi liittyneet , jäsenet heti jäsenyydestä pois. Kaksivuotinen ankara työttömyys on toiseltapuolen saanut aikaan sen, että i|j/|j;isat union jäsenet ovat olleet kykenemättömiä suo-jjiftgpiaafj jäsenmaksujaan. ^ Neljavuolisaikana, nimittäin 1916-1919, Canadan 'työväen unioitten jäsehmäärä jatkuvasti kasvoi, ollen viimemainittuna vuonna 378,047. Mutta jo vuonna 1920 jäsenmäärä alentui 373,872:teen, sitävastoin unio-osastojen lukumäärä vielä kasvoi, ollen 1920 niiden .'luku 2,910, ollen 71 useampi kuin edellisenä vuonna. / V . i92i lopussa Canadan työväen unij^iUcn jukuniJiirä oli 2,668, käsittäen 313,320 jäsentä, jäsenmäärä osol-taen alentuneen vuoden ajalla 60,522 ja osastojen luku 250. Viimeisen yhdentoista Vuoden ajalla työdeparlen\en-tille annettujen tilastojen mukaan on Canadan kaikenlaisten ammattiunioitten jäsenmäärä ollut vuosittain seuraava: 1911 ) 133,132 ' S 1912 ....). 160,120 1913 , 175,799 » 1914 166,163 1915 143,343 1916 160,407 * 1917 204,630 1918 248,887 / 1919 378,047 1920 373,842 1921 313,320 Viime vuoden ajalla on enimmän jäseniä meneltä» nyi A. F. of Laboriin kuuluvat kansainväliset uniot, niiden jäsenmäärä alentuen 44,351 ;llä ja osastojen lu kumäärä 232:11a. Puhtaasti canadalaiset uniot ovat saaneet viisi osastoa lisää, mutta menettäneet 926 jä sentä, samalla kun riippumattomat uniot ovat raenettä : neet 15,545 jäsentä, niiden joukossa on enimmän me nettänyt Lumber Workers Industrial Union of Canada. ^ Eri unioitten osasto- ja jäsenluku vuonna 1921 oli ;! eeuraava: ; Osastoja Jäseniä Kansainväliset 2,223 222,896 Ei-kansainvälisiä . . . . . . 264 24,480 . Riippumattomia 27 15,644 Katoolisia 120 45,000 One Big Unio 34 5,300 I*: Tämän lisäksi mainitaan työdepartementin raportis- ' sa opettajain ja hallituksen työläisten järjestöistä, jotka eivät ole yhteydessä muun unionistisen liikkeen kanssa. Tällaisiä yhdistyksiä on kaikkiaan 41 ja niillä : 43,298 jäsentä. Järjestyneitten työläisten prosenttimäärä eri ammateissa jakaantuu seuraavasti: Prosenttia Rautatielyöläisiä 26.22 Rakennustyöläisiä 9.78 Kuletustyöläisiä 8.75 Yleisön palveluksessa, persoonallisessa palveluksessa ja teatterialalla 7.94 Metallityöläisiä 7.38 Kaivos- ja louhimotyöläisiä ««6.81 , Vaate-ja kenkätyöläisiä 5.98 Kirjaltajia • 2.63 i Muita ammattilaisia ja sekatyöläisiä . . . 24.45 > JRaportissa huomautetaan, että viimemainittu pro Niin ihailtavalla sitkeydellä ja vertaamattomalla uhrautuvaisuudella käyty kamppailu Etelä-Saksassa on päättynyt, kirjoittaa chemilziläinen toverilehti. Tämän taistelun kulku muistuttaa englantilaisten vuorityöläis-tcn viime vuotista kamppailua. Englannin kaivostyöläisetkään eivät taistelleet vähemmällä sitkeydellä ja uhrautuvaisuudella mutta saattoivat yhtä vähän estää työnantajistoD lopullista voiltoa. Molemmissa tapauksissa oli myös tappion syyt samat. Sekä Englannissa että Etelä-Saksassa kieltäytyivät ammatilliset johtajat vetämästä muita suuria joukkoja taisteluun ja antamasta sille täten poliittista kannattavuutta. Kummassakin tapauksessa vaali ammattiyhdistysbyrokratia kapitalis-tiluokan etuja taistelevain työläisten elinehtojen kustannuksella. Taistelu on päättynyt tappiolla mutta ei kuitenkaan ole turhaan käyty. Saksan työväenluokka on viimeisten kolmen vuoden aikana antanut uskomattomia voiman näytteitä. Porvarillisessa leirissä ei ollut ketään, joka olisi uskonut,- että työväestöjl.^ vielä on voimaa kestää neljännes vuotta kestävää taistelua pääasiassa ihanteellisella tarkoitusperällä. Lakkolaisille on ver-taamattomaksi kunniaksi, että he kestivät kaikki työn-antajiston houkutukset ja äärettömäin uhrausten hinnalla puolustivat 46-tuntista viikkoa tietoisina siitä, että tässä oli kysymys koko Saksan proletariaattia koskevassa edusta. Eikä ole lakkolaisten syy, jos ei heidän sankarilliset ponnistuksensa johtaneetkaan täyteen menestykseen. Taistelulla olisi vain yhdessä tapauksessa ollut käänteentekevä merkitys Saksan proletariaatille; vain yhdessä tapauksessa olisi se voinut johtaa sen perääntymisen päättymiseen, jota Saksan työväenluokka on jatkanut vuodesta 1919 asti, nimittäin jos Saksan työväenluokka olisi siirtynyt puolustuksesta hyökkäykseen, jos kaikkien Etelä-Saksan työläisten miljoonamahti olisi yhtynyt 150,000 metallilakkolaisen voimiin. Mutta tämä suuri historiallinen käännekohta 'jäi tulematta, kiitos siitä lyhytnäköisen, aran, kompro-missikuumeisen, porvarillistuneen ammattiyhdistysby-rokfatian. Itävallan mustat päivät " Tammikuun 23 päivä, kauhukurssineh «mustapäivä» on kesäkuun 6 pnä joutunut perinpohjin varjoon, kirjoittaa wieniläinen toverilehti 7-6. Sellaista kurssiromahdusta kuin minkä itävallankruunu tällöin koki (punta kun kohosi noin 9,000 kruunulla, dollari noin 2,000:1la jne.) ei edes meidän mahdottomuuksien maassa ple viejä koskaan nähty. Tämä ainog päivä huononsi meidän kruunumme arvoa suunnilleen 10 prosentilla, vaikka tosin ollaan öllu öitä mieltä, ettei kruunu enää voi huonoudeplaufi hunontua. Voidaan helposti käsittää, mitä tämä merkitsee tavarain hintoihin, jotka muutenkin ovat päivästä toiseen nopeasti kiipeilleet. Prelaatti Seipelin ministereineen pohtiessa miten parhaiten voisi toteuttaa kuningasihanteensa ja yleisen palkkainalennuksen kautta linjan, huolehtii pörssi siitä, mitä herra Seipel aprikoi, yhdellä ainoalla iskulla ja niin perinpohjaisella tavalla, etteivät pappisaivot voi sellaista kuvitellakaan. Eilinen päivä alensi vähintäinkin 18 prosentilla palkkakruunun arvoa ja siis vastaavassa määrässä kaikkia palkkoja Itävallassa. Mutta kapitalisteille tätnä päivä sen sijaan tuotti mil-jaardilahjoja. Ulkomaalaiset valuutat, /oita he keräävät pankkitalletuksilleen, jältiläissummat, jotka makaavat verottomina ulkomailla, 8«»n sijaan että niillä edistettäisiin ja laajenftÄttäisiin tuotantoa, ovat nousseet yhtä suuressa määf^Ssä kuin palkat alenneet. Suur-maanviljelijät, rikkaat talonpojat ja teollisuudenhar-joittajat, eivät eilen niittäneet ainoastaan sitä tavanmukaista jättivoitloaan, joka takaa heille sikamaisen ylellisyyden, vaan myös uutta voittoa 18 prosenttia enemmän kuin tätä ennen. Eikä heitä lainkaan häiritse se, että heidän voittonsa nousu on ostettu meidän taloutemme yhä ripeämmällä perikadolla, työtätekeväin kansanjoukkojen, työläisten, palkannauttijain ja virkailijain hirvittävän kurjistumisen hinnalla. Heidän ainoana ajatuksenaan on ja pysyy voitto. Jos se nousee, ovat he tyytyväisiä. Mutta työväestölle merkitsee eilen pörssissä ilmennyt tosiasia sellaista aseman huononnusta, että sen täytyy johtaa epätoivoon. Yhtenä ainoana päivänä tulevat elintarpeet ja raaka-aineet, jotka meidän on hankittava ulkomailta, 18 prosenttia kalliimmibi, yhtenä ainoana päivänä on työläisten taskusta rosvottu 18 prosenttia heidän raskaalla uurastuksella hankkimastaan päiväpalkasta! Kapitalistit eivät tiedä mistään ulospääsytiestä. He voivat hirvittävästi huonontaa työväenluokan aseman ja ovat siinä tarkoituksessa muodostaneet yhteisen rintamansa, mutta he eivät siten voi lainkaan estää taloutensa romahdusta. Eikä pelastusta löydy lainkaan kapitalistista talousanarkiaa pystyssapitämällä. Tämän täytyy työläisten oppia ymmärtämään ammenlaakseen tästä tiedosta voimia taisteluun Kommunistisen Intema-tionalen lippujen juurella, taisteluun, joka yksin voi tehdä lopun kapitalismista. >_—• —o • • — Canadan hiilenkaivajat suunnittelevat lähettää edustajansa Punaisen Internationalen kongressiin Moskovaan, samoin tekevät puutavaratyöläiset. Kaikesta vastustuksesta huolimatta leviävät P. T. I:n aatteet siis tähänkin maahan- SakfSn tcommaniitipoolueen keikus-valiokunnan päätöilaatclma. SKP:n äsken pidetyssä keskusvaliokunnan istunriossa hyväksyttiin yhteistä rintamaa ja maailmankongressia koskeva päätöslauselma, missä vah"okunta aluksi lausuu hyväksymisensä Kommunistisen Internationalen laajennetun toimeenpanevan komitean proletaarista yhteisrintamaa koskevan päätöksen ja Kommunistisen Internationalen valtuuskunnan kannan suhteen Berlinin kolmen internationalen konfrenssis-sa. Sen jälkeen osoitetaan päätöslauselmassa, että aseman johdosta, mihin työtätekevät kansanjoukot ovat joutuneet mailmanporvariston yhteisrintaman johdosta, mikä proletariaatille merkitsee syvintä kurjuutta ja miljoonan kuolemaa, työttömyyden, työsulkujen, palkkain poljennan, työajan pidennuksen y, m. muodossa, samalla kun mailmanporvariston yhteinen rintama yrittää pakottaa Neuvosto-Venäjää palauttamaan yksityisomistukseen kansallistetun omaisuuden ja Saksan työtätekeville sälytettäisiin koko murhaava korvaustakka — että työtätekevät kansanjoukot tämän asemansa johdosta ovat tulleet yhä selvempään tietoisuuteen aiitä, että sen on yhdistyttävä tarmokasta puolustustoimintaa varten, minkä menestymisen ehtona on yhtenäinen, päättävä ja suunnitelmanmukainen menettely. Kommunistisen Internationalen on kaikista mailman proletariaatin järjestyneistä voimista ensimäiseksi ymmärtänyt hetken käskyn. Vuonna 1921 esitti SKP. cAvoimessa kirjeessään » kaikille työväenpuolueille ja ammattijärjestöille yhteisen toiminnan kehoituksen, minkä sosialidemokratia, riippumaton sosialidemokratia ja ammattijärjestöt kuitenkin hylkäsivät. Kommunistinen Internationale on saman vuoden kesällä hyväksynyt SKP:n askeleen ja suositellut sitä muille kommunistipuolueille taktiikan esimerkiksi proletaaristen joukkojen yhteyden saavuttamiseksi, näiden täyttämiseksi kommunistisella hengellä ja mobiliseeraamiseksi vallankumoukselliseen luokkataisteluun. Proletaa-ritten taitteluToimain yhdiitäminen puolu»tustai«telun käymisekii mail-manporvaristoa vastaan on ensi askel työväenluokan diktatuuriin, neuvostovaltaan ja kommunismin päämäärään johtavan hyökkäystaistelun risen mailmankongressin kokoonkut-sumisen jouduttamiseksi ja^, vaatimusten puolesta, joiden on inub-dostettava sen työ- ja toimintasisällön, Mailmankongressia ja sen tehtäviä koskeva vaatimus on kohotettava kaikilla työpaikoilla, saatava kaikki työläiset kannattamaan sitä. Poliittiset järjestöt, työväenneuvos-tot ja aramattiyhdistysvirkailijat on mobilisoitava tämän vaatimuksen puolesta. Mailmankongressin tunnuksella on työtätekeväin suurten Kerrosten liitettävä yhteen organi-seerattu voimansa loukkaamatta periaatteellista ajatus eroavaisuutta taikka järjestöominaisuutta. Keskusvaliokunta vaatii kaikkia puolue-elimiä ja kaikkia kommunistisia ammattiyhdistys- ja liikeneu-vostoryhmiä viipymättä jokaisessa ammattiyhdistyksessä ja tehtaassa saattamaan keskustelun alaiseksi mailmankongressivaatimuksen tehdäkseen työläisille selväksi, että näiden tehtävänä on kaikkien esteiden poistaminen mailmankongressin pikaisen kutsumisen tieltä, SKP .-n suunnitelmallisesti järjestetyllä ja suoritetulla työllä täytyy olla luja ja organisoitu kosketus suurten joukkojen yhteisrintama- ja yhteis-toimintatahtoon. |'IIIIIII!llilllHHIl!SII!IH!flHilliIili¥IHUJ||JIHlHH„,„,,„,5,,,,j,j,jjj^ llilflil LSHETYSKUSTANNUKSET: Canadar tloUaristi Postissa 15c kaikitta summilta. Sähkösanomalla 13.50 ka' • Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ' ^* = view Ave. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii G — T Avo. :aia Broad Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. * Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. E BOX 69, VAPAUS, "•Pilettiliike tehtävä J, V. Kannasten nimessä. SUDBURY, ONl Neiivnsto-Karjalan Päätöslauselmassa osoitetaan sitten, että Toinen Internationale ja Amsterdamin internatioiiale ovat yhteisen rintaman vannoutuneita vastustajia, minkä vuoksi on ehdottoman välttämätöntä osoittaa sosiali-demokratisten johtajain takana oleville joukoille, kuinka heidän johtajansa antavat alttiiksi proletariaa-tin pakottavimmatkin elinehdot vastustaessaan yhteistä rintamaa. Sama on seikka myös niihin riippumattomiin johtajiin nähden, .jotka kannattavat niitä «sosialistisia» puolueita, mitkä taistelevat neuvostovaltaa vastaan. Neuvosto-Venäjä näet on ensimäinen ja ainoa proletaarinen valtio, minkä ensimäinen mailmanvallankumouksen aalto on jättSnyt jälkeensä, on aukko kapitalistisessa mailmanjärjestelmäss^ ja muodostaa työväenluokan tulevan vallankumouksellisen taistelun lujimman selkänojan. Voitettuaan mailmanka^italismin aseelliset hyökkäykset käy se nyt raskasta taistelua olemassaolostaan uusin m«net-telytavoin joka puolelta esiin tunkeutuvaa kapitalismia vastaan. Mailmanvallankumouksen hitaan kehityksen tähden on neuvostohallituksen tehtävä myönnytyksiä. Mutta samalla on neuvostohallituksen käytävä tarmokasta taistelua sosiali-vallankumouksellisia ja mensheyik-kejä vastaan, jotka joko aseellisesti taistelevat neuvostohallitusta vastaan taikka raskasta^ ylimenokautta hyväkseen käyttäen houkuttelevat hätää kärsiviä työläisiä jättämään vallankumoukselliset a s e m ai n s a. {'Menshevikkien vaatiessa liikuntava-pautta (murhaaja-) sosialivallanku-mouksellisille asettuvat he avoimesti neuvostovallan vihollisten leiriin. Saksalaisten työläisten on opittava ymmärtämään, ettei proletariaatin yhteisrintamaa saa väärin käyttää Mutta tämä työ ei saa rajoittua mailmankongressin tiellä olevain esteiden poistamiseen. On myös kaikkialla muodostettava yhteinen rintama taistelun käymiseksi kasvavaa kallistumista, kasvavaa verotaakkaa vastaan. Pienimmässäkin kylässä on herätettävä tietoisuutta, että työläisten on järjestöeroavaisuuksista huolimatta seistävä yhteisessä rintamassa kifrjistumista vastaan. Jos SKP. onnistuu lujittamaan tätä käsitystä työväenjoukoissa, tulevat so-sialidemokratiset johtajat pakotetuiksi tekemään vaalinsa proletariaatin harteille musertavain taakkain sälyttäneiden porvarien kanssa tekemänsä liiton ja yhteisen rintaman välillä muiden työväenpuolueiden kanssa taistelun käymiseksi tätä kuormitusta vastaan. Tämän tais-telun oA laajennuttava taisteluksi työväenhallituksesta, joka yksin kykenee keventämään proletariaatin taakan ja siirtämään sen porvariston kannettavaksi. Työ yhteisrintaman ja yhteisen^toiminnan hyväksi vaatii kaikkien paikallisten ryhmäin jännitettyä, lakkaamatonta, agita-toorista ja organisatoorista ponnistusta. Mutta tämän työn on lähdettävä siitä tietoisuudesta, ettei yhteistä rintamaa voida muodostaa johtajain sopimusten _ perusteella vaan että sen on luonnuttava joukkojen elinehdoistaan käymästä jokapäiväisestä taistelusta, Tavaroita purkamassa Nuorison kommunistuminen Norjassa. Norjalainen professori Gerhard Gran on ollut Tukholmassa luennoimassa eräistä norjalaisista kirjailijoista ja on hän tällöin saattanut julkisuuteen mielenkiintoisia tietoja Norjan opiskelevan nuorison harrastuksista. «On kiistämätöntä, vakuutti professori, ettei nuorisolla nykyään ole samaa taipumusta käytännölliselle alalle kuin ennen. En tarkoita tällä sitä, että se olisi epäkäytännöllistä uneksijapolvea, vaan että se etsii toisia arvoja eikä ennen vallinneita kauppamiesarvoja, ja se on täysin valmis työskentelemään ja taistelemaan toteuttaakseen ja saavuttaakseen sen mitä se pitää arvokkaimpana.» «Liike, mikä on eniten havaittavissa nuorison keskuudessa, on se äärimäisen radikaalinen, .mikä ei tähtää mitään vähempää kuin puhdasta bolshevismia eli kommunismia! Moskovalaiset opit ovat lumonneet suuren osan nuorisosta eikä tämä. suinkaan karta näyttää tätä. He puolustavat urheudiella näitä autuaaksi tekeviä oppeja (professori on humaaninen herra, mutta se ei estä, että «autuaaksi tekevät opit» ovat saattaneet hänet pois tasapainosta!) ja olen minä vakuutettu siitä, että he ovat vaadittaessa valmiit persoonallisiin •uhrauksiinkini niiden puolesta. Ja tässä on otettava huomioon, että nämä nuoret intoilijat eivät lähde ainoastaan työ-väenriveistä vaan jopa etupäässä luokista, joissa tuskin luulisi moisten oppien juurtuvan. Norjassa jat-neuvostohallituksen vihollisten hy-'iuyagti laajeneva bolshevismi alkaa vaksi, se kun sankarillisesti puolustaa ainoata proletaarisen vallankumouksen vallitusta mailmankapita-lismia vastaan. SKP: n tärkein tehtävä — proletaarisen tabdon toteuttaminen. SKP:n tärkein tehtävä tässä tilanteessa on kaikella tarmolla vaikuttaminen, että proletaaristen joukkojen pyrkimys yhtenäiseen suljettuun toimintaan tulee kaikesta vastarinnasta huolimatta voimakkaasti ja pakottavasti läpiajetuksi. Tässä tarkoituksessa on tehtävä sitkeätä, suunnitelmallista työtä. Pakottavan välttämätöntä on johdonmukainen agitationi ja propaganda proletaa-täten muodostua huomattavaksi in-tellingenssiliikkeeksi, tosiasia, jota eivät voi sivuuttaa ne, jotka tahtovat taistella bolshevismia vastaan.» Näin tunnettu professori. Jääkäämme levollisina seuraamaan Norjan kumouksellisten ja taantumuksellisten voimain mittelyä, minkä ratkaisua professorinkin mielestä oli mielenkiintoista seurata. mATKM VAPAUS! Pikakuvia Petroskoista liuhtikuun ensi päiviltä. «Karjalan. Kommuunissa» kirjoitetaan: Huhtikuu, alkavista kevät- ja kesäkuukausista ehkä vaikein, alkoi petroskoilaisille onnellisissa merkeissä. Ensimäinen erä Amerikan suomalaisten toverien Karjalan raatajille keräämästä suuremmoisesta avustuslähetyksestä saapui vihdoinkin kaupunkiimme, saapui kevään ensimäi-senä pääsltysenä, kouraantuntuvans todistuksena siitä, että Karjalan Kommuunin aate ei suinkaan ole tyhjää ilmaa, pelkkää propogandaa, sanomalehtikirjoituksia, vaan että sillä kaukana vetten takanakin on todellisia ystäviä, jotka nyt sananmukaisesti • ovat. «antaneet, leipänsä kulkea veden ylitse». Petroskoin aseman tavarapihalla kiehui tämän huhtikuun 1 ja 2 päivinä uuttera työ, jonka vertaista siellä lienee harvoin nähty. Joukko Petroskoin suomenkielisen, puolue-kollektiivin jäseniä siellä lauantalja pyhätöikseen purki Amerikasta saapuneita lahjatavaroita. Kahdeksan vaunulastia oli tätä kallisarvoista tavaraa saapunut maaliskuun 30 p:nä. Uuden talouspolitiikan vallitessa, ei vaunuja joudeta kauan seisottamaan purkamattomina sitäpaitsi vallitsee paraikaa uhkaava kelirikko, mikä sekin puolestaan kiirehti tavarain purkamista. Kun oli selviydytty kaikista, rautatieviranomaisten asettamista, usi'n saboteeraukselta näyttävistä alkuvaikeuksista, ruvettiin lauantai-ilta-päivällä kiivaasti tyhjentämään vaunuja. Pian oli paljaan taivaan alle rakentunut aikamoinen röykkiö mitä erilaisinta tavaraa. Siinä kokonainen vuori— 800 säkkiä maissi-ryynejä, puurojauhoja —, siinä valtaisia sianläskitynnyreitä, suuria tynnyreitä kaakaota, lääkeainelaati-koita, mitä erilaisemman näköisiä kirstuja, kolleja — vaatetavaroita. Purettaessa särkyi eräästä kaa-kaotynnyristä pohja, jonka aukosta lähelläolevien sieramiin tunkeutui ruskean kaakao jauhon miellyttävä tuoksu keväisessä iltailmassa. Mutta suurempi työ oli vielä jäljellä. Oli siirrettävä tavarat parin virstan päässä olevaan varastohuoneeseen, jollaisena toimi — kauniina todistuksena siitä, että me sittenkin ollaan uuden ajan lapsia — entinen valtion viinatehdas. Tuollaisen tavaramäärän siirtäminen on varsin helppoa siellä suuressa mailmassa, missä on käytettävänä nykyaikaisen tekniikan viimeiset mukavuudet, hyvät kuorma-autot ja joka tapauksessa hyvinruokitut^ li-havalautasiset hevoset. Meillä Karjalan pääkaupungissa, se sitävastoin vielä tällä kertaa, niin valitettavaa kuin se onkin, on urakka, jonka vaikeuden vain täällä mukana puuhaillut ymmärtää. Meillä©on hevosia vähän ja nekin laihoja ja heikkoja, meillä ei ole ainoatakaan autoa, joka ei aina muutamia kertoja lakkoilisi lyhyelläkin taipaleella. Mutta kun kovasti ja inttipäisesti yritetään puskea jää sentään aina—toiminnasta tulokseksi jonkunlaista jälkeä. Seuratkaamme siis, mitenkä tavarat huhtikuun ensimäisenä sunnuntaina aikaisin aamulla lähtivät kulkemaan kohti varastohuonetta. Yöllä — jonka kuluessa punakurs-silaisemme olivat pitäneet tavara-rökkiöistä tarkkaa silmää, oli vähän jäätänyt joten kadut, joiden ylimpänä kerroksena tällä hetkellä on vahvasti lantaa, sentään pysyivät kovina aina iltapäivälle asti. Kahdeksan aikaan sunnuntaiaamulla alkoivat työt. Aseman tavara-pihalle oli kokoontunut suomenkielisen kollektiivimme jäseniä, miehiä ja naisia. Hevosia oli saaru bilisoiduksi». Olipa pieni kuo autokin, joka kumminkin vaati jon kärsivällisyyttä kuljettajil Valeen täyttyivät kuormat ja voskaravaani, käsittäen milloi milloin 4 tai 5 hevosta läht: taasti kulkemaan kohti — ^ tehdasta. Monipäiväiseksi olisi minkin tavarankuljetus lail karjalaisten hevoskantturoiden rassa venynyt, mutta Petro; varusväen tallimestari riensi hj tahtoisesti avuksi. Tarjosi kävi väksemme 4 paria oikeita vet kiä ja kaksi kameelia, jotka dän oloissamme oudot vetoelä ovat joukko-osastojen mukana keutuneet tänne laajan Neuv Venäjämme -kaukaisista kolkis Ja niin kävi työ koko kev pyhäpäivän. Tasan kaksitoista tia uurastettiin, kunnes viime kin tavarakäärö oli asemalta tynyt viinatehtaan avariin ma neihin. Repeytyi siinä silloin ti säkki, mutta nokkelat nais; pian harsivat repeytymän umpei kaikki tavarat saatiin ehyinä p( Eräs amerikalainen toveri r varastossa selitteli tavarain e torian. Mahtavat ja mitä erin simmät vaatetavaralaatikot per vät eri tahoilta Amerikaa.. ; oli kolleja kaukaa Tyynenn rannalta San Franciscosta, Su] rista, New Yorkista suomali työläisten, lieidän järjestöjens osuuskauppojensa lähettämiä. ' sa mahtava New Yorkin, saks ten siirtolaisten keräämä vaai Ii. . Ruisjauhot ovat suomain pienviljelijöiden kasvattamia, malaisten osuuskuntien my jauhettuja. Mikä merkillisyyksien k Karjalan Kommuuni avaran poikain ja työläisten Venäjän teiskulmalla, jossa tietämätön, jalainen raatajarahvas kärsien tarien iskuista verta tihkuen uuden yhteiskunnan perusteita taja heimoveljet kaukana lär josta saakka he,' todellista .1 rakkautta, raatajan rakkautta tajaan, tuntien rientävät kär ten veljiensä avuksi, joukko s laisia, porvarillista isänmaata si olevia punikkeja, palkatta kamassa- tavaroita otsansa hie: joukko puna-armeijalaisia jo Etelä-Siperian aroilta tai Ka asta härkineen, kameleineen I tamassa näitä tavaroita. Voil nähdä havainnollisempaa työväen internationalesta? Se on kuya työväenluokan sistä kärsimyksistä, yhteisistä ta, yhteisestä taistelusta kai mia vastaan ja vahva enne j nusmerkki siitä, mikä tuleva työväenluokan vallasta. Loput Amerikasta lähetetyi; varoista ovat saapuneet mi min. Tietoja Kuzbasse • • • • • I I » » Tässä aiempana on otteita Kuzbasseen ..menevän toverri jeestä, jonka hän on lähettäny kovasta ja jossa hän mainitsi Venäjän työväen hallitus on v la pohjalla, sen juuret on työläisten, talonpoikain ja ten keskuudessa; saavat sielt voimansa, ohjeensa ja toimin monsa. Kaiken sen mitä uui teiskuntaa rakentaessa tai Hän kirjoittaa: «....Kyllä sinun olisi pitän, täällä Vappuna, se oli niin n: etten osannut uneksiakaan; paikat punaisilla lipuilla kor na. Kyllä ne pikkuporvarit ji piaat puri hammasta kuin i Soviettien mahtavan voima hämmästyivät sitä työläis :e: joatta jotka ottivat osaa k seeu, he luulivat että työMisi kyi: .styneet omaan hallitui \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 1, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-07-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220701 |
Description
Title | 1922-07-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Lauantaina, ftelnäk. 1 p. - Satiirday, Jiily Ist f f 3 : f Ai 1 i i \ Uauiidan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-föy Sudburyssa, Ont., joka tiistai, toretai ja lauantai. H. PURO, J. W.SLUP =en»imäärrä on liian korkea, johtuen giitä, ettei muu tamilia uniöilta ole saatu luokitteluun nähden kylliii ! tarkkoja tilastoja, näiden joukossa mainitaan One Big Yhteka nntama ja maibnänkoi^ressi Union ja katoolisten unioitten osastot, joiden osastoi J^staava toknittaja. Toimitussihteeri. jhin kuuluu useinkin sekalaista väkeä, useilta eri am VAPAUS (Lfterty) ^ « v The only organ o£ Finnish Workera in Canada. Pub-lished in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and i saaman henkisen laraannuksen hävitessä ja jarjestymis mallialoilta. On ilmeistä, että työväen unioitten lukumäärä ai kaa taasen uudelleen nousta, teollisuuspulan aikaan Saturday. l innon uudestaan elpyessä. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge for sWle insertion 75c. Disconnt on standmg advertise. ... „ i x_ . . , ment. The Vapaus ia the best advertising medium among j Eteia-Saksan tyotaistelun OpetUS the Finnish People in Canada. ' Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iJmotuksista, joiden teöcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 30c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha- Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. Skerta, $1.00 kolmekertaa. ~ Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mu- Tjam. TILAUSHINNAT: Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk 11.60 ja yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk 93.00 ja koJme kk. $1,75. Tilaufcsia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, pitsi asiamiesten joill» ontakankset. Joa ette milloin tahansa saa vastusta blrjeeseenne, kir: soonallisella nimel ottakaa uudelleen liikkeehoitajan periä. 3. V. KANNASTOf Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote: Box 69. Sudbury, Ont. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as isecond class matter. — Laillisen juhlapäivän tähden ei ensi tiistain numero ilmesty. Canadan työväen unioitten jäsen-maara • • * Canadan hallituksen julkaisemassa yhdennessätoista vuotuisessa raportissa Canadan tyijväen unioista, joka on juuri julaistu työdepartementin toimesta, osotetaan unioitten jäsenluvun vähentyneen huomattavasti viime vuoden ajalla. Tämän alentumisen syyt ovat tietysti monet. Sota vuosien ja sitä lähinnä seuranneena teolli- Buuden nousuaikana yhtyi unioihin paljon jäseniä, voi- (dakseen nauttia unioitten saavuttamia tuloksia palkkoi- *'hln ja työsuhteisiin nähden, mutta sen jälkeen Jipaupir ot eivät eiiiiän voineet pitää yllä samaa standarttia, jäiv ä t tällaiset hetken yksilöllisten etujen vuoksi liittyneet , jäsenet heti jäsenyydestä pois. Kaksivuotinen ankara työttömyys on toiseltapuolen saanut aikaan sen, että i|j/|j;isat union jäsenet ovat olleet kykenemättömiä suo-jjiftgpiaafj jäsenmaksujaan. ^ Neljavuolisaikana, nimittäin 1916-1919, Canadan 'työväen unioitten jäsehmäärä jatkuvasti kasvoi, ollen viimemainittuna vuonna 378,047. Mutta jo vuonna 1920 jäsenmäärä alentui 373,872:teen, sitävastoin unio-osastojen lukumäärä vielä kasvoi, ollen 1920 niiden .'luku 2,910, ollen 71 useampi kuin edellisenä vuonna. / V . i92i lopussa Canadan työväen unij^iUcn jukuniJiirä oli 2,668, käsittäen 313,320 jäsentä, jäsenmäärä osol-taen alentuneen vuoden ajalla 60,522 ja osastojen luku 250. Viimeisen yhdentoista Vuoden ajalla työdeparlen\en-tille annettujen tilastojen mukaan on Canadan kaikenlaisten ammattiunioitten jäsenmäärä ollut vuosittain seuraava: 1911 ) 133,132 ' S 1912 ....). 160,120 1913 , 175,799 » 1914 166,163 1915 143,343 1916 160,407 * 1917 204,630 1918 248,887 / 1919 378,047 1920 373,842 1921 313,320 Viime vuoden ajalla on enimmän jäseniä meneltä» nyi A. F. of Laboriin kuuluvat kansainväliset uniot, niiden jäsenmäärä alentuen 44,351 ;llä ja osastojen lu kumäärä 232:11a. Puhtaasti canadalaiset uniot ovat saaneet viisi osastoa lisää, mutta menettäneet 926 jä sentä, samalla kun riippumattomat uniot ovat raenettä : neet 15,545 jäsentä, niiden joukossa on enimmän me nettänyt Lumber Workers Industrial Union of Canada. ^ Eri unioitten osasto- ja jäsenluku vuonna 1921 oli ;! eeuraava: ; Osastoja Jäseniä Kansainväliset 2,223 222,896 Ei-kansainvälisiä . . . . . . 264 24,480 . Riippumattomia 27 15,644 Katoolisia 120 45,000 One Big Unio 34 5,300 I*: Tämän lisäksi mainitaan työdepartementin raportis- ' sa opettajain ja hallituksen työläisten järjestöistä, jotka eivät ole yhteydessä muun unionistisen liikkeen kanssa. Tällaisiä yhdistyksiä on kaikkiaan 41 ja niillä : 43,298 jäsentä. Järjestyneitten työläisten prosenttimäärä eri ammateissa jakaantuu seuraavasti: Prosenttia Rautatielyöläisiä 26.22 Rakennustyöläisiä 9.78 Kuletustyöläisiä 8.75 Yleisön palveluksessa, persoonallisessa palveluksessa ja teatterialalla 7.94 Metallityöläisiä 7.38 Kaivos- ja louhimotyöläisiä ««6.81 , Vaate-ja kenkätyöläisiä 5.98 Kirjaltajia • 2.63 i Muita ammattilaisia ja sekatyöläisiä . . . 24.45 > JRaportissa huomautetaan, että viimemainittu pro Niin ihailtavalla sitkeydellä ja vertaamattomalla uhrautuvaisuudella käyty kamppailu Etelä-Saksassa on päättynyt, kirjoittaa chemilziläinen toverilehti. Tämän taistelun kulku muistuttaa englantilaisten vuorityöläis-tcn viime vuotista kamppailua. Englannin kaivostyöläisetkään eivät taistelleet vähemmällä sitkeydellä ja uhrautuvaisuudella mutta saattoivat yhtä vähän estää työnantajistoD lopullista voiltoa. Molemmissa tapauksissa oli myös tappion syyt samat. Sekä Englannissa että Etelä-Saksassa kieltäytyivät ammatilliset johtajat vetämästä muita suuria joukkoja taisteluun ja antamasta sille täten poliittista kannattavuutta. Kummassakin tapauksessa vaali ammattiyhdistysbyrokratia kapitalis-tiluokan etuja taistelevain työläisten elinehtojen kustannuksella. Taistelu on päättynyt tappiolla mutta ei kuitenkaan ole turhaan käyty. Saksan työväenluokka on viimeisten kolmen vuoden aikana antanut uskomattomia voiman näytteitä. Porvarillisessa leirissä ei ollut ketään, joka olisi uskonut,- että työväestöjl.^ vielä on voimaa kestää neljännes vuotta kestävää taistelua pääasiassa ihanteellisella tarkoitusperällä. Lakkolaisille on ver-taamattomaksi kunniaksi, että he kestivät kaikki työn-antajiston houkutukset ja äärettömäin uhrausten hinnalla puolustivat 46-tuntista viikkoa tietoisina siitä, että tässä oli kysymys koko Saksan proletariaattia koskevassa edusta. Eikä ole lakkolaisten syy, jos ei heidän sankarilliset ponnistuksensa johtaneetkaan täyteen menestykseen. Taistelulla olisi vain yhdessä tapauksessa ollut käänteentekevä merkitys Saksan proletariaatille; vain yhdessä tapauksessa olisi se voinut johtaa sen perääntymisen päättymiseen, jota Saksan työväenluokka on jatkanut vuodesta 1919 asti, nimittäin jos Saksan työväenluokka olisi siirtynyt puolustuksesta hyökkäykseen, jos kaikkien Etelä-Saksan työläisten miljoonamahti olisi yhtynyt 150,000 metallilakkolaisen voimiin. Mutta tämä suuri historiallinen käännekohta 'jäi tulematta, kiitos siitä lyhytnäköisen, aran, kompro-missikuumeisen, porvarillistuneen ammattiyhdistysby-rokfatian. Itävallan mustat päivät " Tammikuun 23 päivä, kauhukurssineh «mustapäivä» on kesäkuun 6 pnä joutunut perinpohjin varjoon, kirjoittaa wieniläinen toverilehti 7-6. Sellaista kurssiromahdusta kuin minkä itävallankruunu tällöin koki (punta kun kohosi noin 9,000 kruunulla, dollari noin 2,000:1la jne.) ei edes meidän mahdottomuuksien maassa ple viejä koskaan nähty. Tämä ainog päivä huononsi meidän kruunumme arvoa suunnilleen 10 prosentilla, vaikka tosin ollaan öllu öitä mieltä, ettei kruunu enää voi huonoudeplaufi hunontua. Voidaan helposti käsittää, mitä tämä merkitsee tavarain hintoihin, jotka muutenkin ovat päivästä toiseen nopeasti kiipeilleet. Prelaatti Seipelin ministereineen pohtiessa miten parhaiten voisi toteuttaa kuningasihanteensa ja yleisen palkkainalennuksen kautta linjan, huolehtii pörssi siitä, mitä herra Seipel aprikoi, yhdellä ainoalla iskulla ja niin perinpohjaisella tavalla, etteivät pappisaivot voi sellaista kuvitellakaan. Eilinen päivä alensi vähintäinkin 18 prosentilla palkkakruunun arvoa ja siis vastaavassa määrässä kaikkia palkkoja Itävallassa. Mutta kapitalisteille tätnä päivä sen sijaan tuotti mil-jaardilahjoja. Ulkomaalaiset valuutat, /oita he keräävät pankkitalletuksilleen, jältiläissummat, jotka makaavat verottomina ulkomailla, 8«»n sijaan että niillä edistettäisiin ja laajenftÄttäisiin tuotantoa, ovat nousseet yhtä suuressa määf^Ssä kuin palkat alenneet. Suur-maanviljelijät, rikkaat talonpojat ja teollisuudenhar-joittajat, eivät eilen niittäneet ainoastaan sitä tavanmukaista jättivoitloaan, joka takaa heille sikamaisen ylellisyyden, vaan myös uutta voittoa 18 prosenttia enemmän kuin tätä ennen. Eikä heitä lainkaan häiritse se, että heidän voittonsa nousu on ostettu meidän taloutemme yhä ripeämmällä perikadolla, työtätekeväin kansanjoukkojen, työläisten, palkannauttijain ja virkailijain hirvittävän kurjistumisen hinnalla. Heidän ainoana ajatuksenaan on ja pysyy voitto. Jos se nousee, ovat he tyytyväisiä. Mutta työväestölle merkitsee eilen pörssissä ilmennyt tosiasia sellaista aseman huononnusta, että sen täytyy johtaa epätoivoon. Yhtenä ainoana päivänä tulevat elintarpeet ja raaka-aineet, jotka meidän on hankittava ulkomailta, 18 prosenttia kalliimmibi, yhtenä ainoana päivänä on työläisten taskusta rosvottu 18 prosenttia heidän raskaalla uurastuksella hankkimastaan päiväpalkasta! Kapitalistit eivät tiedä mistään ulospääsytiestä. He voivat hirvittävästi huonontaa työväenluokan aseman ja ovat siinä tarkoituksessa muodostaneet yhteisen rintamansa, mutta he eivät siten voi lainkaan estää taloutensa romahdusta. Eikä pelastusta löydy lainkaan kapitalistista talousanarkiaa pystyssapitämällä. Tämän täytyy työläisten oppia ymmärtämään ammenlaakseen tästä tiedosta voimia taisteluun Kommunistisen Intema-tionalen lippujen juurella, taisteluun, joka yksin voi tehdä lopun kapitalismista. >_—• —o • • — Canadan hiilenkaivajat suunnittelevat lähettää edustajansa Punaisen Internationalen kongressiin Moskovaan, samoin tekevät puutavaratyöläiset. Kaikesta vastustuksesta huolimatta leviävät P. T. I:n aatteet siis tähänkin maahan- SakfSn tcommaniitipoolueen keikus-valiokunnan päätöilaatclma. SKP:n äsken pidetyssä keskusvaliokunnan istunriossa hyväksyttiin yhteistä rintamaa ja maailmankongressia koskeva päätöslauselma, missä vah"okunta aluksi lausuu hyväksymisensä Kommunistisen Internationalen laajennetun toimeenpanevan komitean proletaarista yhteisrintamaa koskevan päätöksen ja Kommunistisen Internationalen valtuuskunnan kannan suhteen Berlinin kolmen internationalen konfrenssis-sa. Sen jälkeen osoitetaan päätöslauselmassa, että aseman johdosta, mihin työtätekevät kansanjoukot ovat joutuneet mailmanporvariston yhteisrintaman johdosta, mikä proletariaatille merkitsee syvintä kurjuutta ja miljoonan kuolemaa, työttömyyden, työsulkujen, palkkain poljennan, työajan pidennuksen y, m. muodossa, samalla kun mailmanporvariston yhteinen rintama yrittää pakottaa Neuvosto-Venäjää palauttamaan yksityisomistukseen kansallistetun omaisuuden ja Saksan työtätekeville sälytettäisiin koko murhaava korvaustakka — että työtätekevät kansanjoukot tämän asemansa johdosta ovat tulleet yhä selvempään tietoisuuteen aiitä, että sen on yhdistyttävä tarmokasta puolustustoimintaa varten, minkä menestymisen ehtona on yhtenäinen, päättävä ja suunnitelmanmukainen menettely. Kommunistisen Internationalen on kaikista mailman proletariaatin järjestyneistä voimista ensimäiseksi ymmärtänyt hetken käskyn. Vuonna 1921 esitti SKP. cAvoimessa kirjeessään » kaikille työväenpuolueille ja ammattijärjestöille yhteisen toiminnan kehoituksen, minkä sosialidemokratia, riippumaton sosialidemokratia ja ammattijärjestöt kuitenkin hylkäsivät. Kommunistinen Internationale on saman vuoden kesällä hyväksynyt SKP:n askeleen ja suositellut sitä muille kommunistipuolueille taktiikan esimerkiksi proletaaristen joukkojen yhteyden saavuttamiseksi, näiden täyttämiseksi kommunistisella hengellä ja mobiliseeraamiseksi vallankumoukselliseen luokkataisteluun. Proletaa-ritten taitteluToimain yhdiitäminen puolu»tustai«telun käymisekii mail-manporvaristoa vastaan on ensi askel työväenluokan diktatuuriin, neuvostovaltaan ja kommunismin päämäärään johtavan hyökkäystaistelun risen mailmankongressin kokoonkut-sumisen jouduttamiseksi ja^, vaatimusten puolesta, joiden on inub-dostettava sen työ- ja toimintasisällön, Mailmankongressia ja sen tehtäviä koskeva vaatimus on kohotettava kaikilla työpaikoilla, saatava kaikki työläiset kannattamaan sitä. Poliittiset järjestöt, työväenneuvos-tot ja aramattiyhdistysvirkailijat on mobilisoitava tämän vaatimuksen puolesta. Mailmankongressin tunnuksella on työtätekeväin suurten Kerrosten liitettävä yhteen organi-seerattu voimansa loukkaamatta periaatteellista ajatus eroavaisuutta taikka järjestöominaisuutta. Keskusvaliokunta vaatii kaikkia puolue-elimiä ja kaikkia kommunistisia ammattiyhdistys- ja liikeneu-vostoryhmiä viipymättä jokaisessa ammattiyhdistyksessä ja tehtaassa saattamaan keskustelun alaiseksi mailmankongressivaatimuksen tehdäkseen työläisille selväksi, että näiden tehtävänä on kaikkien esteiden poistaminen mailmankongressin pikaisen kutsumisen tieltä, SKP .-n suunnitelmallisesti järjestetyllä ja suoritetulla työllä täytyy olla luja ja organisoitu kosketus suurten joukkojen yhteisrintama- ja yhteis-toimintatahtoon. |'IIIIIII!llilllHHIl!SII!IH!flHilliIili¥IHUJ||JIHlHH„,„,,„,5,,,,j,j,jjj^ llilflil LSHETYSKUSTANNUKSET: Canadar tloUaristi Postissa 15c kaikitta summilta. Sähkösanomalla 13.50 ka' • Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ' ^* = view Ave. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii G — T Avo. :aia Broad Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. * Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies. E BOX 69, VAPAUS, "•Pilettiliike tehtävä J, V. Kannasten nimessä. SUDBURY, ONl Neiivnsto-Karjalan Päätöslauselmassa osoitetaan sitten, että Toinen Internationale ja Amsterdamin internatioiiale ovat yhteisen rintaman vannoutuneita vastustajia, minkä vuoksi on ehdottoman välttämätöntä osoittaa sosiali-demokratisten johtajain takana oleville joukoille, kuinka heidän johtajansa antavat alttiiksi proletariaa-tin pakottavimmatkin elinehdot vastustaessaan yhteistä rintamaa. Sama on seikka myös niihin riippumattomiin johtajiin nähden, .jotka kannattavat niitä «sosialistisia» puolueita, mitkä taistelevat neuvostovaltaa vastaan. Neuvosto-Venäjä näet on ensimäinen ja ainoa proletaarinen valtio, minkä ensimäinen mailmanvallankumouksen aalto on jättSnyt jälkeensä, on aukko kapitalistisessa mailmanjärjestelmäss^ ja muodostaa työväenluokan tulevan vallankumouksellisen taistelun lujimman selkänojan. Voitettuaan mailmanka^italismin aseelliset hyökkäykset käy se nyt raskasta taistelua olemassaolostaan uusin m«net-telytavoin joka puolelta esiin tunkeutuvaa kapitalismia vastaan. Mailmanvallankumouksen hitaan kehityksen tähden on neuvostohallituksen tehtävä myönnytyksiä. Mutta samalla on neuvostohallituksen käytävä tarmokasta taistelua sosiali-vallankumouksellisia ja mensheyik-kejä vastaan, jotka joko aseellisesti taistelevat neuvostohallitusta vastaan taikka raskasta^ ylimenokautta hyväkseen käyttäen houkuttelevat hätää kärsiviä työläisiä jättämään vallankumoukselliset a s e m ai n s a. {'Menshevikkien vaatiessa liikuntava-pautta (murhaaja-) sosialivallanku-mouksellisille asettuvat he avoimesti neuvostovallan vihollisten leiriin. Saksalaisten työläisten on opittava ymmärtämään, ettei proletariaatin yhteisrintamaa saa väärin käyttää Mutta tämä työ ei saa rajoittua mailmankongressin tiellä olevain esteiden poistamiseen. On myös kaikkialla muodostettava yhteinen rintama taistelun käymiseksi kasvavaa kallistumista, kasvavaa verotaakkaa vastaan. Pienimmässäkin kylässä on herätettävä tietoisuutta, että työläisten on järjestöeroavaisuuksista huolimatta seistävä yhteisessä rintamassa kifrjistumista vastaan. Jos SKP. onnistuu lujittamaan tätä käsitystä työväenjoukoissa, tulevat so-sialidemokratiset johtajat pakotetuiksi tekemään vaalinsa proletariaatin harteille musertavain taakkain sälyttäneiden porvarien kanssa tekemänsä liiton ja yhteisen rintaman välillä muiden työväenpuolueiden kanssa taistelun käymiseksi tätä kuormitusta vastaan. Tämän tais-telun oA laajennuttava taisteluksi työväenhallituksesta, joka yksin kykenee keventämään proletariaatin taakan ja siirtämään sen porvariston kannettavaksi. Työ yhteisrintaman ja yhteisen^toiminnan hyväksi vaatii kaikkien paikallisten ryhmäin jännitettyä, lakkaamatonta, agita-toorista ja organisatoorista ponnistusta. Mutta tämän työn on lähdettävä siitä tietoisuudesta, ettei yhteistä rintamaa voida muodostaa johtajain sopimusten _ perusteella vaan että sen on luonnuttava joukkojen elinehdoistaan käymästä jokapäiväisestä taistelusta, Tavaroita purkamassa Nuorison kommunistuminen Norjassa. Norjalainen professori Gerhard Gran on ollut Tukholmassa luennoimassa eräistä norjalaisista kirjailijoista ja on hän tällöin saattanut julkisuuteen mielenkiintoisia tietoja Norjan opiskelevan nuorison harrastuksista. «On kiistämätöntä, vakuutti professori, ettei nuorisolla nykyään ole samaa taipumusta käytännölliselle alalle kuin ennen. En tarkoita tällä sitä, että se olisi epäkäytännöllistä uneksijapolvea, vaan että se etsii toisia arvoja eikä ennen vallinneita kauppamiesarvoja, ja se on täysin valmis työskentelemään ja taistelemaan toteuttaakseen ja saavuttaakseen sen mitä se pitää arvokkaimpana.» «Liike, mikä on eniten havaittavissa nuorison keskuudessa, on se äärimäisen radikaalinen, .mikä ei tähtää mitään vähempää kuin puhdasta bolshevismia eli kommunismia! Moskovalaiset opit ovat lumonneet suuren osan nuorisosta eikä tämä. suinkaan karta näyttää tätä. He puolustavat urheudiella näitä autuaaksi tekeviä oppeja (professori on humaaninen herra, mutta se ei estä, että «autuaaksi tekevät opit» ovat saattaneet hänet pois tasapainosta!) ja olen minä vakuutettu siitä, että he ovat vaadittaessa valmiit persoonallisiin •uhrauksiinkini niiden puolesta. Ja tässä on otettava huomioon, että nämä nuoret intoilijat eivät lähde ainoastaan työ-väenriveistä vaan jopa etupäässä luokista, joissa tuskin luulisi moisten oppien juurtuvan. Norjassa jat-neuvostohallituksen vihollisten hy-'iuyagti laajeneva bolshevismi alkaa vaksi, se kun sankarillisesti puolustaa ainoata proletaarisen vallankumouksen vallitusta mailmankapita-lismia vastaan. SKP: n tärkein tehtävä — proletaarisen tabdon toteuttaminen. SKP:n tärkein tehtävä tässä tilanteessa on kaikella tarmolla vaikuttaminen, että proletaaristen joukkojen pyrkimys yhtenäiseen suljettuun toimintaan tulee kaikesta vastarinnasta huolimatta voimakkaasti ja pakottavasti läpiajetuksi. Tässä tarkoituksessa on tehtävä sitkeätä, suunnitelmallista työtä. Pakottavan välttämätöntä on johdonmukainen agitationi ja propaganda proletaa-täten muodostua huomattavaksi in-tellingenssiliikkeeksi, tosiasia, jota eivät voi sivuuttaa ne, jotka tahtovat taistella bolshevismia vastaan.» Näin tunnettu professori. Jääkäämme levollisina seuraamaan Norjan kumouksellisten ja taantumuksellisten voimain mittelyä, minkä ratkaisua professorinkin mielestä oli mielenkiintoista seurata. mATKM VAPAUS! Pikakuvia Petroskoista liuhtikuun ensi päiviltä. «Karjalan. Kommuunissa» kirjoitetaan: Huhtikuu, alkavista kevät- ja kesäkuukausista ehkä vaikein, alkoi petroskoilaisille onnellisissa merkeissä. Ensimäinen erä Amerikan suomalaisten toverien Karjalan raatajille keräämästä suuremmoisesta avustuslähetyksestä saapui vihdoinkin kaupunkiimme, saapui kevään ensimäi-senä pääsltysenä, kouraantuntuvans todistuksena siitä, että Karjalan Kommuunin aate ei suinkaan ole tyhjää ilmaa, pelkkää propogandaa, sanomalehtikirjoituksia, vaan että sillä kaukana vetten takanakin on todellisia ystäviä, jotka nyt sananmukaisesti • ovat. «antaneet, leipänsä kulkea veden ylitse». Petroskoin aseman tavarapihalla kiehui tämän huhtikuun 1 ja 2 päivinä uuttera työ, jonka vertaista siellä lienee harvoin nähty. Joukko Petroskoin suomenkielisen, puolue-kollektiivin jäseniä siellä lauantalja pyhätöikseen purki Amerikasta saapuneita lahjatavaroita. Kahdeksan vaunulastia oli tätä kallisarvoista tavaraa saapunut maaliskuun 30 p:nä. Uuden talouspolitiikan vallitessa, ei vaunuja joudeta kauan seisottamaan purkamattomina sitäpaitsi vallitsee paraikaa uhkaava kelirikko, mikä sekin puolestaan kiirehti tavarain purkamista. Kun oli selviydytty kaikista, rautatieviranomaisten asettamista, usi'n saboteeraukselta näyttävistä alkuvaikeuksista, ruvettiin lauantai-ilta-päivällä kiivaasti tyhjentämään vaunuja. Pian oli paljaan taivaan alle rakentunut aikamoinen röykkiö mitä erilaisinta tavaraa. Siinä kokonainen vuori— 800 säkkiä maissi-ryynejä, puurojauhoja —, siinä valtaisia sianläskitynnyreitä, suuria tynnyreitä kaakaota, lääkeainelaati-koita, mitä erilaisemman näköisiä kirstuja, kolleja — vaatetavaroita. Purettaessa särkyi eräästä kaa-kaotynnyristä pohja, jonka aukosta lähelläolevien sieramiin tunkeutui ruskean kaakao jauhon miellyttävä tuoksu keväisessä iltailmassa. Mutta suurempi työ oli vielä jäljellä. Oli siirrettävä tavarat parin virstan päässä olevaan varastohuoneeseen, jollaisena toimi — kauniina todistuksena siitä, että me sittenkin ollaan uuden ajan lapsia — entinen valtion viinatehdas. Tuollaisen tavaramäärän siirtäminen on varsin helppoa siellä suuressa mailmassa, missä on käytettävänä nykyaikaisen tekniikan viimeiset mukavuudet, hyvät kuorma-autot ja joka tapauksessa hyvinruokitut^ li-havalautasiset hevoset. Meillä Karjalan pääkaupungissa, se sitävastoin vielä tällä kertaa, niin valitettavaa kuin se onkin, on urakka, jonka vaikeuden vain täällä mukana puuhaillut ymmärtää. Meillä©on hevosia vähän ja nekin laihoja ja heikkoja, meillä ei ole ainoatakaan autoa, joka ei aina muutamia kertoja lakkoilisi lyhyelläkin taipaleella. Mutta kun kovasti ja inttipäisesti yritetään puskea jää sentään aina—toiminnasta tulokseksi jonkunlaista jälkeä. Seuratkaamme siis, mitenkä tavarat huhtikuun ensimäisenä sunnuntaina aikaisin aamulla lähtivät kulkemaan kohti varastohuonetta. Yöllä — jonka kuluessa punakurs-silaisemme olivat pitäneet tavara-rökkiöistä tarkkaa silmää, oli vähän jäätänyt joten kadut, joiden ylimpänä kerroksena tällä hetkellä on vahvasti lantaa, sentään pysyivät kovina aina iltapäivälle asti. Kahdeksan aikaan sunnuntaiaamulla alkoivat työt. Aseman tavara-pihalle oli kokoontunut suomenkielisen kollektiivimme jäseniä, miehiä ja naisia. Hevosia oli saaru bilisoiduksi». Olipa pieni kuo autokin, joka kumminkin vaati jon kärsivällisyyttä kuljettajil Valeen täyttyivät kuormat ja voskaravaani, käsittäen milloi milloin 4 tai 5 hevosta läht: taasti kulkemaan kohti — ^ tehdasta. Monipäiväiseksi olisi minkin tavarankuljetus lail karjalaisten hevoskantturoiden rassa venynyt, mutta Petro; varusväen tallimestari riensi hj tahtoisesti avuksi. Tarjosi kävi väksemme 4 paria oikeita vet kiä ja kaksi kameelia, jotka dän oloissamme oudot vetoelä ovat joukko-osastojen mukana keutuneet tänne laajan Neuv Venäjämme -kaukaisista kolkis Ja niin kävi työ koko kev pyhäpäivän. Tasan kaksitoista tia uurastettiin, kunnes viime kin tavarakäärö oli asemalta tynyt viinatehtaan avariin ma neihin. Repeytyi siinä silloin ti säkki, mutta nokkelat nais; pian harsivat repeytymän umpei kaikki tavarat saatiin ehyinä p( Eräs amerikalainen toveri r varastossa selitteli tavarain e torian. Mahtavat ja mitä erin simmät vaatetavaralaatikot per vät eri tahoilta Amerikaa.. ; oli kolleja kaukaa Tyynenn rannalta San Franciscosta, Su] rista, New Yorkista suomali työläisten, lieidän järjestöjens osuuskauppojensa lähettämiä. ' sa mahtava New Yorkin, saks ten siirtolaisten keräämä vaai Ii. . Ruisjauhot ovat suomain pienviljelijöiden kasvattamia, malaisten osuuskuntien my jauhettuja. Mikä merkillisyyksien k Karjalan Kommuuni avaran poikain ja työläisten Venäjän teiskulmalla, jossa tietämätön, jalainen raatajarahvas kärsien tarien iskuista verta tihkuen uuden yhteiskunnan perusteita taja heimoveljet kaukana lär josta saakka he,' todellista .1 rakkautta, raatajan rakkautta tajaan, tuntien rientävät kär ten veljiensä avuksi, joukko s laisia, porvarillista isänmaata si olevia punikkeja, palkatta kamassa- tavaroita otsansa hie: joukko puna-armeijalaisia jo Etelä-Siperian aroilta tai Ka asta härkineen, kameleineen I tamassa näitä tavaroita. Voil nähdä havainnollisempaa työväen internationalesta? Se on kuya työväenluokan sistä kärsimyksistä, yhteisistä ta, yhteisestä taistelusta kai mia vastaan ja vahva enne j nusmerkki siitä, mikä tuleva työväenluokan vallasta. Loput Amerikasta lähetetyi; varoista ovat saapuneet mi min. Tietoja Kuzbasse • • • • • I I » » Tässä aiempana on otteita Kuzbasseen ..menevän toverri jeestä, jonka hän on lähettäny kovasta ja jossa hän mainitsi Venäjän työväen hallitus on v la pohjalla, sen juuret on työläisten, talonpoikain ja ten keskuudessa; saavat sielt voimansa, ohjeensa ja toimin monsa. Kaiken sen mitä uui teiskuntaa rakentaessa tai Hän kirjoittaa: «....Kyllä sinun olisi pitän, täällä Vappuna, se oli niin n: etten osannut uneksiakaan; paikat punaisilla lipuilla kor na. Kyllä ne pikkuporvarit ji piaat puri hammasta kuin i Soviettien mahtavan voima hämmästyivät sitä työläis :e: joatta jotka ottivat osaa k seeu, he luulivat että työMisi kyi: .styneet omaan hallitui \ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-07-01-02