Vapaus, July 1, 1922

              Lauantaina, ftelnäk. 1 p. - Satiirday, Jiily Ist
f
f
3 :
f
Ai
1
i
i
\
Uauiidan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-föy
Sudburyssa, Ont., joka tiistai, toretai ja lauantai.
H. PURO, J. W.SLUP
=en»imäärrä on liian korkea, johtuen giitä, ettei muu
tamilia uniöilta ole saatu luokitteluun nähden kylliii
! tarkkoja tilastoja, näiden joukossa mainitaan One Big
Yhteka nntama ja maibnänkoi^ressi
Union ja katoolisten unioitten osastot, joiden osastoi
J^staava toknittaja. Toimitussihteeri.
jhin kuuluu useinkin sekalaista väkeä, useilta eri am
VAPAUS
(Lfterty) ^ « v
The only organ o£ Finnish Workera in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and i saaman henkisen laraannuksen hävitessä ja jarjestymis
mallialoilta.
On ilmeistä, että työväen unioitten lukumäärä ai
kaa taasen uudelleen nousta, teollisuuspulan aikaan
Saturday. l innon uudestaan elpyessä.
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
for sWle insertion 75c. Disconnt on standmg advertise. ... „ i x_ . . ,
ment. The Vapaus ia the best advertising medium among j Eteia-Saksan tyotaistelun OpetUS
the Finnish People in Canada. '
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä iJmotuksista,
joiden teöcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 30c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. Skerta, $1.00 kolme­kertaa.
~ Tilapäisilraotuksista pitää raha seurata mu-
Tjam.
TILAUSHINNAT:
Oanadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk
11.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk
93.00 ja koJme kk. $1,75.
Tilaufcsia, Joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pitsi asiamiesten joill» ontakankset.
Joa ette milloin tahansa saa vastusta
blrjeeseenne, kir:
soonallisella nimel
ottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­iä.
3. V. KANNASTOf Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. - Postiosote:
Box 69. Sudbury, Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
isecond class matter.
— Laillisen juhlapäivän tähden ei ensi tiistain
numero ilmesty.
Canadan työväen unioitten jäsen-maara
• • *
Canadan hallituksen julkaisemassa yhdennessätoista
vuotuisessa raportissa Canadan tyijväen unioista, joka
on juuri julaistu työdepartementin toimesta, osotetaan
unioitten jäsenluvun vähentyneen huomattavasti viime
vuoden ajalla. Tämän alentumisen syyt ovat tietysti
monet. Sota vuosien ja sitä lähinnä seuranneena teolli-
Buuden nousuaikana yhtyi unioihin paljon jäseniä, voi-
(dakseen nauttia unioitten saavuttamia tuloksia palkkoi-
*'hln ja työsuhteisiin nähden, mutta sen jälkeen Jipaupir
ot eivät eiiiiän voineet pitää yllä samaa standarttia, jäi­v
ä t tällaiset hetken yksilöllisten etujen vuoksi liittyneet
, jäsenet heti jäsenyydestä pois. Kaksivuotinen ankara
työttömyys on toiseltapuolen saanut aikaan sen, että
i|j/|j;isat union jäsenet ovat olleet kykenemättömiä suo-jjiftgpiaafj
jäsenmaksujaan.
^ Neljavuolisaikana, nimittäin 1916-1919, Canadan
'työväen unioitten jäsehmäärä jatkuvasti kasvoi, ollen
viimemainittuna vuonna 378,047. Mutta jo vuonna
1920 jäsenmäärä alentui 373,872:teen, sitävastoin unio-osastojen
lukumäärä vielä kasvoi, ollen 1920 niiden
.'luku 2,910, ollen 71 useampi kuin edellisenä vuonna.
/ V . i92i lopussa Canadan työväen unij^iUcn jukuniJiirä
oli 2,668, käsittäen 313,320 jäsentä, jäsenmäärä osol-taen
alentuneen vuoden ajalla 60,522 ja osastojen luku
250.
Viimeisen yhdentoista Vuoden ajalla työdeparlen\en-tille
annettujen tilastojen mukaan on Canadan kaiken­laisten
ammattiunioitten jäsenmäärä ollut vuosittain
seuraava:
1911 ) 133,132
' S 1912 ....). 160,120
1913 , 175,799
» 1914 166,163
1915 143,343
1916 160,407
* 1917 204,630
1918 248,887
/ 1919 378,047
1920 373,842
1921 313,320
Viime vuoden ajalla on enimmän jäseniä meneltä»
nyi A. F. of Laboriin kuuluvat kansainväliset uniot,
niiden jäsenmäärä alentuen 44,351 ;llä ja osastojen lu
kumäärä 232:11a. Puhtaasti canadalaiset uniot ovat
saaneet viisi osastoa lisää, mutta menettäneet 926 jä
sentä, samalla kun riippumattomat uniot ovat raenettä
: neet 15,545 jäsentä, niiden joukossa on enimmän me
nettänyt Lumber Workers Industrial Union of Canada.
^ Eri unioitten osasto- ja jäsenluku vuonna 1921 oli
;! eeuraava:
; Osastoja Jäseniä
Kansainväliset 2,223 222,896
Ei-kansainvälisiä . . . . . . 264 24,480
. Riippumattomia 27 15,644
Katoolisia 120 45,000
One Big Unio 34 5,300
I*: Tämän lisäksi mainitaan työdepartementin raportis-
' sa opettajain ja hallituksen työläisten järjestöistä, jot­ka
eivät ole yhteydessä muun unionistisen liikkeen
kanssa. Tällaisiä yhdistyksiä on kaikkiaan 41 ja niillä
: 43,298 jäsentä.
Järjestyneitten työläisten prosenttimäärä eri amma­teissa
jakaantuu seuraavasti:
Prosenttia
Rautatielyöläisiä 26.22
Rakennustyöläisiä 9.78
Kuletustyöläisiä 8.75
Yleisön palveluksessa, persoonallisessa
palveluksessa ja teatterialalla 7.94
Metallityöläisiä 7.38
Kaivos- ja louhimotyöläisiä ««6.81
, Vaate-ja kenkätyöläisiä 5.98
Kirjaltajia • 2.63
i Muita ammattilaisia ja sekatyöläisiä . . . 24.45
> JRaportissa huomautetaan, että viimemainittu pro
Niin ihailtavalla sitkeydellä ja vertaamattomalla
uhrautuvaisuudella käyty kamppailu Etelä-Saksassa on
päättynyt, kirjoittaa chemilziläinen toverilehti. Tämän
taistelun kulku muistuttaa englantilaisten vuorityöläis-tcn
viime vuotista kamppailua. Englannin kaivostyö­läisetkään
eivät taistelleet vähemmällä sitkeydellä ja
uhrautuvaisuudella mutta saattoivat yhtä vähän estää
työnantajistoD lopullista voiltoa. Molemmissa tapauk­sissa
oli myös tappion syyt samat. Sekä Englannissa
että Etelä-Saksassa kieltäytyivät ammatilliset johtajat
vetämästä muita suuria joukkoja taisteluun ja antamas­ta
sille täten poliittista kannattavuutta. Kummassakin
tapauksessa vaali ammattiyhdistysbyrokratia kapitalis-tiluokan
etuja taistelevain työläisten elinehtojen kus­tannuksella.
Taistelu on päättynyt tappiolla mutta ei kuitenkaan
ole turhaan käyty. Saksan työväenluokka on viimeis­ten
kolmen vuoden aikana antanut uskomattomia voi­man
näytteitä. Porvarillisessa leirissä ei ollut ketään,
joka olisi uskonut,- että työväestöjl.^ vielä on voimaa
kestää neljännes vuotta kestävää taistelua pääasiassa
ihanteellisella tarkoitusperällä. Lakkolaisille on ver-taamattomaksi
kunniaksi, että he kestivät kaikki työn-antajiston
houkutukset ja äärettömäin uhrausten hin­nalla
puolustivat 46-tuntista viikkoa tietoisina siitä,
että tässä oli kysymys koko Saksan proletariaattia kos­kevassa
edusta. Eikä ole lakkolaisten syy, jos ei hei­dän
sankarilliset ponnistuksensa johtaneetkaan täyteen
menestykseen. Taistelulla olisi vain yhdessä tapauk­sessa
ollut käänteentekevä merkitys Saksan proletari­aatille;
vain yhdessä tapauksessa olisi se voinut joh­taa
sen perääntymisen päättymiseen, jota Saksan työ­väenluokka
on jatkanut vuodesta 1919 asti, nimittäin
jos Saksan työväenluokka olisi siirtynyt puolustukses­ta
hyökkäykseen, jos kaikkien Etelä-Saksan työläisten
miljoonamahti olisi yhtynyt 150,000 metallilakkolaisen
voimiin. Mutta tämä suuri historiallinen käännekohta
'jäi tulematta, kiitos siitä lyhytnäköisen, aran, kompro-missikuumeisen,
porvarillistuneen ammattiyhdistysby-rokfatian.
Itävallan mustat päivät "
Tammikuun 23 päivä, kauhukurssineh «mustapäivä»
on kesäkuun 6 pnä joutunut perinpohjin varjoon, kir­joittaa
wieniläinen toverilehti 7-6. Sellaista kurssiro­mahdusta
kuin minkä itävallankruunu tällöin koki
(punta kun kohosi noin 9,000 kruunulla, dollari noin
2,000:1la jne.) ei edes meidän mahdottomuuksien maas­sa
ple viejä koskaan nähty. Tämä ainog päivä huonon­si
meidän kruunumme arvoa suunnilleen 10 prosentil­la,
vaikka tosin ollaan öllu öitä mieltä, ettei kruunu
enää voi huonoudeplaufi hunontua. Voidaan helposti
käsittää, mitä tämä merkitsee tavarain hintoihin, jotka
muutenkin ovat päivästä toiseen nopeasti kiipeilleet.
Prelaatti Seipelin ministereineen pohtiessa miten par­haiten
voisi toteuttaa kuningasihanteensa ja yleisen
palkkainalennuksen kautta linjan, huolehtii pörssi sii­tä,
mitä herra Seipel aprikoi, yhdellä ainoalla iskulla
ja niin perinpohjaisella tavalla, etteivät pappisaivot
voi sellaista kuvitellakaan. Eilinen päivä alensi vä­hintäinkin
18 prosentilla palkkakruunun arvoa ja siis
vastaavassa määrässä kaikkia palkkoja Itävallassa.
Mutta kapitalisteille tätnä päivä sen sijaan tuotti mil-jaardilahjoja.
Ulkomaalaiset valuutat, /oita he kerää­vät
pankkitalletuksilleen, jältiläissummat, jotka makaa­vat
verottomina ulkomailla, 8«»n sijaan että niillä edis­tettäisiin
ja laajenftÄttäisiin tuotantoa, ovat nousseet
yhtä suuressa määf^Ssä kuin palkat alenneet. Suur-maanviljelijät,
rikkaat talonpojat ja teollisuudenhar-joittajat,
eivät eilen niittäneet ainoastaan sitä tavan­mukaista
jättivoitloaan, joka takaa heille sikamaisen
ylellisyyden, vaan myös uutta voittoa 18 prosenttia
enemmän kuin tätä ennen. Eikä heitä lainkaan häirit­se
se, että heidän voittonsa nousu on ostettu meidän ta­loutemme
yhä ripeämmällä perikadolla, työtätekeväin
kansanjoukkojen, työläisten, palkannauttijain ja virkai­lijain
hirvittävän kurjistumisen hinnalla. Heidän ai­noana
ajatuksenaan on ja pysyy voitto. Jos se nousee,
ovat he tyytyväisiä. Mutta työväestölle merkitsee ei­len
pörssissä ilmennyt tosiasia sellaista aseman huo­nonnusta,
että sen täytyy johtaa epätoivoon. Yhtenä
ainoana päivänä tulevat elintarpeet ja raaka-aineet,
jotka meidän on hankittava ulkomailta, 18 prosenttia
kalliimmibi, yhtenä ainoana päivänä on työläisten tas­kusta
rosvottu 18 prosenttia heidän raskaalla uurastuk­sella
hankkimastaan päiväpalkasta!
Kapitalistit eivät tiedä mistään ulospääsytiestä. He
voivat hirvittävästi huonontaa työväenluokan aseman
ja ovat siinä tarkoituksessa muodostaneet yhteisen rin­tamansa,
mutta he eivät siten voi lainkaan estää talou­tensa
romahdusta. Eikä pelastusta löydy lainkaan ka­pitalistista
talousanarkiaa pystyssapitämällä. Tämän
täytyy työläisten oppia ymmärtämään ammenlaakseen
tästä tiedosta voimia taisteluun Kommunistisen Intema-tionalen
lippujen juurella, taisteluun, joka yksin voi
tehdä lopun kapitalismista.
>_—• —o • •
— Canadan hiilenkaivajat suunnittelevat lähettää
edustajansa Punaisen Internationalen kongressiin Mos­kovaan,
samoin tekevät puutavaratyöläiset. Kaikesta
vastustuksesta huolimatta leviävät P. T. I:n aatteet siis
tähänkin maahan-
SakfSn tcommaniitipoolueen keikus-valiokunnan
päätöilaatclma.
SKP:n äsken pidetyssä keskus­valiokunnan
istunriossa hyväksyttiin
yhteistä rintamaa ja maailmankong­ressia
koskeva päätöslauselma, mis­sä
vah"okunta aluksi lausuu hyväk­symisensä
Kommunistisen Interna­tionalen
laajennetun toimeenpane­van
komitean proletaarista yhteis­rintamaa
koskevan päätöksen ja
Kommunistisen Internationalen val­tuuskunnan
kannan suhteen Berlinin
kolmen internationalen konfrenssis-sa.
Sen jälkeen osoitetaan päätöslau­selmassa,
että aseman johdosta, mi­hin
työtätekevät kansanjoukot ovat
joutuneet mailmanporvariston yh­teisrintaman
johdosta, mikä prole­tariaatille
merkitsee syvintä kur­juutta
ja miljoonan kuolemaa, työt­tömyyden,
työsulkujen, palkkain
poljennan, työajan pidennuksen y,
m. muodossa, samalla kun mailman­porvariston
yhteinen rintama yrit­tää
pakottaa Neuvosto-Venäjää pa­lauttamaan
yksityisomistukseen kan­sallistetun
omaisuuden ja Saksan
työtätekeville sälytettäisiin koko
murhaava korvaustakka — että
työtätekevät kansanjoukot tämän
asemansa johdosta ovat tulleet yhä
selvempään tietoisuuteen aiitä, että
sen on yhdistyttävä tarmokasta
puolustustoimintaa varten, minkä
menestymisen ehtona on yhtenäinen,
päättävä ja suunnitelmanmukainen
menettely.
Kommunistisen Internationalen
on kaikista mailman proletariaatin
järjestyneistä voimista ensimäiseksi
ymmärtänyt hetken käskyn. Vuonna
1921 esitti SKP. cAvoimessa kir­jeessään
» kaikille työväenpuolueille
ja ammattijärjestöille yhteisen toi­minnan
kehoituksen, minkä sosiali­demokratia,
riippumaton sosialide­mokratia
ja ammattijärjestöt kui­tenkin
hylkäsivät. Kommunistinen
Internationale on saman vuoden ke­sällä
hyväksynyt SKP:n askeleen ja
suositellut sitä muille kommunisti­puolueille
taktiikan esimerkiksi pro­letaaristen
joukkojen yhteyden
saavuttamiseksi, näiden täyttämi­seksi
kommunistisella hengellä ja
mobiliseeraamiseksi vallankumouk­selliseen
luokkataisteluun. Proletaa-ritten
taitteluToimain yhdiitäminen
puolu»tustai«telun käymisekii mail-manporvaristoa
vastaan on ensi as­kel
työväenluokan diktatuuriin, neu­vostovaltaan
ja kommunismin pää­määrään
johtavan hyökkäystaistelun
risen mailmankongressin kokoonkut-sumisen
jouduttamiseksi ja^, vaati­musten
puolesta, joiden on inub-dostettava
sen työ- ja toimintasisäl­lön,
Mailmankongressia ja sen teh­täviä
koskeva vaatimus on koho­tettava
kaikilla työpaikoilla, saatava
kaikki työläiset kannattamaan sitä.
Poliittiset järjestöt, työväenneuvos-tot
ja aramattiyhdistysvirkailijat on
mobilisoitava tämän vaatimuksen
puolesta. Mailmankongressin tun­nuksella
on työtätekeväin suurten
Kerrosten liitettävä yhteen organi-seerattu
voimansa loukkaamatta pe­riaatteellista
ajatus eroavaisuutta
taikka järjestöominaisuutta.
Keskusvaliokunta vaatii kaikkia
puolue-elimiä ja kaikkia kommunis­tisia
ammattiyhdistys- ja liikeneu-vostoryhmiä
viipymättä jokaisessa
ammattiyhdistyksessä ja tehtaassa
saattamaan keskustelun alaiseksi
mailmankongressivaatimuksen teh­däkseen
työläisille selväksi, että
näiden tehtävänä on kaikkien estei­den
poistaminen mailmankongressin
pikaisen kutsumisen tieltä, SKP .-n
suunnitelmallisesti järjestetyllä ja
suoritetulla työllä täytyy olla luja
ja organisoitu kosketus suurten
joukkojen yhteisrintama- ja yhteis-toimintatahtoon.
|'IIIIIII!llilllHHIl!SII!IH!flHilliIili¥IHUJ||JIHlHH„,„,,„,5,,,,j,j,jjj^
llilflil
LSHETYSKUSTANNUKSET:
Canadar
tloUaristi
Postissa 15c kaikitta summilta. Sähkösanomalla 13.50 ka' •
Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ' ^*
= view Ave.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii G —
T Avo.
:aia
Broad
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m. *
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
E BOX 69, VAPAUS,
"•Pilettiliike tehtävä J, V. Kannasten nimessä.
SUDBURY, ONl
Neiivnsto-Karjalan
Päätöslauselmassa osoitetaan sit­ten,
että Toinen Internationale ja
Amsterdamin internatioiiale ovat yh­teisen
rintaman vannoutuneita vas­tustajia,
minkä vuoksi on ehdotto­man
välttämätöntä osoittaa sosiali-demokratisten
johtajain takana ole­ville
joukoille, kuinka heidän joh­tajansa
antavat alttiiksi proletariaa-tin
pakottavimmatkin elinehdot
vastustaessaan yhteistä rintamaa.
Sama on seikka myös niihin riip­pumattomiin
johtajiin nähden, .jot­ka
kannattavat niitä «sosialistisia»
puolueita, mitkä taistelevat neuvos­tovaltaa
vastaan. Neuvosto-Venäjä
näet on ensimäinen ja ainoa prole­taarinen
valtio, minkä ensimäinen
mailmanvallankumouksen aalto on
jättSnyt jälkeensä, on aukko kapi­talistisessa
mailmanjärjestelmäss^
ja muodostaa työväenluokan tule­van
vallankumouksellisen taistelun
lujimman selkänojan. Voitettuaan
mailmanka^italismin aseelliset hyök­käykset
käy se nyt raskasta taiste­lua
olemassaolostaan uusin m«net-telytavoin
joka puolelta esiin tun­keutuvaa
kapitalismia vastaan. Ma­ilmanvallankumouksen
hitaan kehi­tyksen
tähden on neuvostohallituk­sen
tehtävä myönnytyksiä. Mutta
samalla on neuvostohallituksen käy­tävä
tarmokasta taistelua sosiali-vallankumouksellisia
ja mensheyik-kejä
vastaan, jotka joko aseellisesti
taistelevat neuvostohallitusta vas­taan
taikka raskasta^ ylimenokautta
hyväkseen käyttäen houkuttelevat
hätää kärsiviä työläisiä jättämään
vallankumoukselliset a s e m ai n s a.
{'Menshevikkien vaatiessa liikuntava-pautta
(murhaaja-) sosialivallanku-mouksellisille
asettuvat he avoimes­ti
neuvostovallan vihollisten leiriin.
Saksalaisten työläisten on opittava
ymmärtämään, ettei proletariaatin
yhteisrintamaa saa väärin käyttää
Mutta tämä työ ei saa rajoittua
mailmankongressin tiellä olevain es­teiden
poistamiseen. On myös kaik­kialla
muodostettava yhteinen rin­tama
taistelun käymiseksi kasvavaa
kallistumista, kasvavaa verotaakkaa
vastaan. Pienimmässäkin kylässä on
herätettävä tietoisuutta, että työ­läisten
on järjestöeroavaisuuksista
huolimatta seistävä yhteisessä rin­tamassa
kifrjistumista vastaan. Jos
SKP. onnistuu lujittamaan tätä kä­sitystä
työväenjoukoissa, tulevat so-sialidemokratiset
johtajat pakote­tuiksi
tekemään vaalinsa proletari­aatin
harteille musertavain taakkain
sälyttäneiden porvarien kanssa te­kemänsä
liiton ja yhteisen rinta­man
välillä muiden työväenpuoluei­den
kanssa taistelun käymiseksi tä­tä
kuormitusta vastaan. Tämän tais-telun
oA laajennuttava taisteluksi
työväenhallituksesta, joka yksin ky­kenee
keventämään proletariaatin
taakan ja siirtämään sen porvaris­ton
kannettavaksi. Työ yhteisrinta­man
ja yhteisen^toiminnan hyväksi
vaatii kaikkien paikallisten ryhmäin
jännitettyä, lakkaamatonta, agita-toorista
ja organisatoorista ponnis­tusta.
Mutta tämän työn on läh­dettävä
siitä tietoisuudesta, ettei
yhteistä rintamaa voida muodostaa
johtajain sopimusten _ perusteella
vaan että sen on luonnuttava jouk­kojen
elinehdoistaan käymästä joka­päiväisestä
taistelusta,
Tavaroita purkamassa
Nuorison kommunistuminen Nor­jassa.
Norjalainen professori Gerhard
Gran on ollut Tukholmassa luen­noimassa
eräistä norjalaisista kir­jailijoista
ja on hän tällöin saat­tanut
julkisuuteen mielenkiintoisia
tietoja Norjan opiskelevan nuorison
harrastuksista. «On kiistämätöntä,
vakuutti professori, ettei nuorisol­la
nykyään ole samaa taipumusta
käytännölliselle alalle kuin ennen.
En tarkoita tällä sitä, että se olisi
epäkäytännöllistä uneksijapolvea,
vaan että se etsii toisia arvoja eikä
ennen vallinneita kauppamiesarvoja,
ja se on täysin valmis työskentele­mään
ja taistelemaan toteuttaakseen
ja saavuttaakseen sen mitä se pitää
arvokkaimpana.»
«Liike, mikä on eniten havaitta­vissa
nuorison keskuudessa, on se
äärimäisen radikaalinen, .mikä ei
tähtää mitään vähempää kuin puh­dasta
bolshevismia eli kommunis­mia!
Moskovalaiset opit ovat lu­monneet
suuren osan nuorisosta ei­kä
tämä. suinkaan karta näyttää tä­tä.
He puolustavat urheudiella näitä
autuaaksi tekeviä oppeja (professo­ri
on humaaninen herra, mutta se
ei estä, että «autuaaksi tekevät opit»
ovat saattaneet hänet pois tasapai­nosta!)
ja olen minä vakuutettu
siitä, että he ovat vaadittaessa val­miit
persoonallisiin •uhrauksiinkini
niiden puolesta. Ja tässä on otet­tava
huomioon, että nämä nuoret
intoilijat eivät lähde ainoastaan työ-väenriveistä
vaan jopa etupäässä
luokista, joissa tuskin luulisi mois­ten
oppien juurtuvan. Norjassa jat-neuvostohallituksen
vihollisten hy-'iuyagti laajeneva bolshevismi alkaa
vaksi, se kun sankarillisesti puolus­taa
ainoata proletaarisen vallanku­mouksen
vallitusta mailmankapita-lismia
vastaan.
SKP: n tärkein tehtävä — proletaa­risen
tabdon toteuttaminen.
SKP:n tärkein tehtävä tässä tilan­teessa
on kaikella tarmolla vaikut­taminen,
että proletaaristen jouk­kojen
pyrkimys yhtenäiseen suljet­tuun
toimintaan tulee kaikesta vas­tarinnasta
huolimatta voimakkaasti
ja pakottavasti läpiajetuksi. Tässä
tarkoituksessa on tehtävä sitkeätä,
suunnitelmallista työtä. Pakottavan
välttämätöntä on johdonmukainen
agitationi ja propaganda proletaa-täten
muodostua huomattavaksi in-tellingenssiliikkeeksi,
tosiasia, jota
eivät voi sivuuttaa ne, jotka tahto­vat
taistella bolshevismia vastaan.»
Näin tunnettu professori. Jää­käämme
levollisina seuraamaan Nor­jan
kumouksellisten ja taantumuk­sellisten
voimain mittelyä, minkä
ratkaisua professorinkin mielestä oli
mielenkiintoista seurata.
mATKM VAPAUS!
Pikakuvia Petroskoista liuhtikuun
ensi päiviltä.
«Karjalan. Kommuunissa» kirjoi­tetaan:
Huhtikuu, alkavista kevät- ja ke­säkuukausista
ehkä vaikein, alkoi
petroskoilaisille onnellisissa merkeis­sä.
Ensimäinen erä Amerikan suoma­laisten
toverien Karjalan raatajille
keräämästä suuremmoisesta avustus­lähetyksestä
saapui vihdoinkin kau­punkiimme,
saapui kevään ensimäi-senä
pääsltysenä, kouraantuntuvans
todistuksena siitä, että Karjalan
Kommuunin aate ei suinkaan ole
tyhjää ilmaa, pelkkää propogandaa,
sanomalehtikirjoituksia, vaan että
sillä kaukana vetten takanakin on
todellisia ystäviä, jotka nyt sanan­mukaisesti
• ovat. «antaneet, leipänsä
kulkea veden ylitse».
Petroskoin aseman tavarapihalla
kiehui tämän huhtikuun 1 ja 2 päi­vinä
uuttera työ, jonka vertaista
siellä lienee harvoin nähty. Joukko
Petroskoin suomenkielisen, puolue-kollektiivin
jäseniä siellä lauantal­ja
pyhätöikseen purki Amerikasta
saapuneita lahjatavaroita.
Kahdeksan vaunulastia oli tätä
kallisarvoista tavaraa saapunut maa­liskuun
30 p:nä. Uuden talouspoli­tiikan
vallitessa, ei vaunuja joudeta
kauan seisottamaan purkamattomina
sitäpaitsi vallitsee paraikaa uhkaa­va
kelirikko, mikä sekin puolestaan
kiirehti tavarain purkamista.
Kun oli selviydytty kaikista, rau­tatieviranomaisten
asettamista, usi'n
saboteeraukselta näyttävistä alku­vaikeuksista,
ruvettiin lauantai-ilta-päivällä
kiivaasti tyhjentämään vau­nuja.
Pian oli paljaan taivaan alle
rakentunut aikamoinen röykkiö mi­tä
erilaisinta tavaraa. Siinä koko­nainen
vuori— 800 säkkiä maissi-ryynejä,
puurojauhoja —, siinä val­taisia
sianläskitynnyreitä, suuria
tynnyreitä kaakaota, lääkeainelaati-koita,
mitä erilaisemman näköisiä
kirstuja, kolleja — vaatetavaroita.
Purettaessa särkyi eräästä kaa-kaotynnyristä
pohja, jonka aukosta
lähelläolevien sieramiin tunkeutui
ruskean kaakao jauhon miellyttävä
tuoksu keväisessä iltailmassa.
Mutta suurempi työ oli vielä jäl­jellä.
Oli siirrettävä tavarat parin
virstan päässä olevaan varastohuo­neeseen,
jollaisena toimi — kaunii­na
todistuksena siitä, että me sit­tenkin
ollaan uuden ajan lapsia —
entinen valtion viinatehdas.
Tuollaisen tavaramäärän siirtämi­nen
on varsin helppoa siellä suures­sa
mailmassa, missä on käytettävä­nä
nykyaikaisen tekniikan viimeiset
mukavuudet, hyvät kuorma-autot ja
joka tapauksessa hyvinruokitut^ li-havalautasiset
hevoset. Meillä Kar­jalan
pääkaupungissa, se sitävastoin
vielä tällä kertaa, niin valitettavaa
kuin se onkin, on urakka, jonka
vaikeuden vain täällä mukana puu­haillut
ymmärtää.
Meillä©on hevosia vähän ja nekin
laihoja ja heikkoja, meillä ei ole ai­noatakaan
autoa, joka ei aina muu­tamia
kertoja lakkoilisi lyhyelläkin
taipaleella. Mutta kun kovasti ja
inttipäisesti yritetään puskea jää
sentään aina—toiminnasta tuloksek­si
jonkunlaista jälkeä.
Seuratkaamme siis, mitenkä ta­varat
huhtikuun ensimäisenä sun­nuntaina
aikaisin aamulla lähtivät
kulkemaan kohti varastohuonetta.
Yöllä — jonka kuluessa punakurs-silaisemme
olivat pitäneet tavara-rökkiöistä
tarkkaa silmää, oli vähän
jäätänyt joten kadut, joiden ylim­pänä
kerroksena tällä hetkellä on
vahvasti lantaa, sentään pysyivät
kovina aina iltapäivälle asti.
Kahdeksan aikaan sunnuntaiaa­mulla
alkoivat työt. Aseman tavara-pihalle
oli kokoontunut suomenkie­lisen
kollektiivimme jäseniä, miehiä
ja naisia. Hevosia oli saaru
bilisoiduksi». Olipa pieni kuo
autokin, joka kumminkin vaati
jon kärsivällisyyttä kuljettajil
Valeen täyttyivät kuormat ja
voskaravaani, käsittäen milloi
milloin 4 tai 5 hevosta läht:
taasti kulkemaan kohti — ^
tehdasta. Monipäiväiseksi olisi
minkin tavarankuljetus lail
karjalaisten hevoskantturoiden
rassa venynyt, mutta Petro;
varusväen tallimestari riensi hj
tahtoisesti avuksi. Tarjosi kävi
väksemme 4 paria oikeita vet
kiä ja kaksi kameelia, jotka
dän oloissamme oudot vetoelä
ovat joukko-osastojen mukana
keutuneet tänne laajan Neuv
Venäjämme -kaukaisista kolkis
Ja niin kävi työ koko kev
pyhäpäivän. Tasan kaksitoista
tia uurastettiin, kunnes viime
kin tavarakäärö oli asemalta
tynyt viinatehtaan avariin ma
neihin. Repeytyi siinä silloin ti
säkki, mutta nokkelat nais;
pian harsivat repeytymän umpei
kaikki tavarat saatiin ehyinä p(
Eräs amerikalainen toveri r
varastossa selitteli tavarain e
torian. Mahtavat ja mitä erin
simmät vaatetavaralaatikot per
vät eri tahoilta Amerikaa.. ;
oli kolleja kaukaa Tyynenn
rannalta San Franciscosta, Su]
rista, New Yorkista suomali
työläisten, lieidän järjestöjens
osuuskauppojensa lähettämiä. '
sa mahtava New Yorkin, saks
ten siirtolaisten keräämä vaai
Ii. . Ruisjauhot ovat suomain
pienviljelijöiden kasvattamia,
malaisten osuuskuntien my
jauhettuja.
Mikä merkillisyyksien k
Karjalan Kommuuni avaran
poikain ja työläisten Venäjän
teiskulmalla, jossa tietämätön,
jalainen raatajarahvas kärsien
tarien iskuista verta tihkuen
uuden yhteiskunnan perusteita
taja heimoveljet kaukana lär
josta saakka he,' todellista .1
rakkautta, raatajan rakkautta
tajaan, tuntien rientävät kär
ten veljiensä avuksi, joukko s
laisia, porvarillista isänmaata
si olevia punikkeja, palkatta
kamassa- tavaroita otsansa hie:
joukko puna-armeijalaisia jo
Etelä-Siperian aroilta tai Ka
asta härkineen, kameleineen I
tamassa näitä tavaroita. Voil
nähdä havainnollisempaa
työväen internationalesta?
Se on kuya työväenluokan
sistä kärsimyksistä, yhteisistä
ta, yhteisestä taistelusta kai
mia vastaan ja vahva enne j
nusmerkki siitä, mikä tuleva
työväenluokan vallasta.
Loput Amerikasta lähetetyi;
varoista ovat saapuneet mi
min.
Tietoja Kuzbasse
• • • • • I I » »
Tässä aiempana on otteita
Kuzbasseen ..menevän toverri
jeestä, jonka hän on lähettäny
kovasta ja jossa hän mainitsi
Venäjän työväen hallitus on v
la pohjalla, sen juuret on
työläisten, talonpoikain ja
ten keskuudessa; saavat sielt
voimansa, ohjeensa ja toimin
monsa. Kaiken sen mitä uui
teiskuntaa rakentaessa tai
Hän kirjoittaa:
«....Kyllä sinun olisi pitän,
täällä Vappuna, se oli niin n:
etten osannut uneksiakaan;
paikat punaisilla lipuilla kor
na. Kyllä ne pikkuporvarit ji
piaat puri hammasta kuin i
Soviettien mahtavan voima
hämmästyivät sitä työläis :e:
joatta jotka ottivat osaa k
seeu, he luulivat että työMisi
kyi: .styneet omaan hallitui
\