Vapaus, November 24, 1930

              Sivu 2 Maanantaina, marrask. 24 p. — Mon., Nov. 24
"T7 A TD •^A TT C CMtuOtn »eolkiten tjZtlettäxt «ino» iin*ak«aMtUj«. n«W«rT. Sod
. -nä mär « q | s a ' o ( Finiuab Uotkcn ia C«ju<ic. PoliUiiied <!ulr «t SaiU>arr. Oatuio.
» ^ .- VAPAUS (Liberty)
. Kcfistcied i t the Port OfHce DrptntaeDt. OtUM. u »ecoBd <!*« mtntt.
C « a t n l a d f c r t ä i s c «te». "Se per eol. ioch. Mjnimujo cb>r(e for «iDfl» iaiertioa, 75e. The
Vjftm im the bcst «dttrtlsisf tncdiuu tnoct FiaaUb pc"!^* Cjtudt.
, XttjJBlitB». kdoUeii. kirj4k«api>« i * {<«u>o otauM ulu«n Elm SsreetilU.
. . PotUoMU: Vap«u(. Box M , Sudbary, Oat.
Pirfielunet: KonKori 10J8. — Toiiaiiu» 536*'. — Kiti»tinpp« 23CTW.
^thätei Office «"k. «dierti»TOeW«, ete.> 1038 ~ Editor 536W. Bookitoro 23S7W.
IlJLuöiUJji J . XF. A k i q v i t t.
^ a k n f e r : J . W. A h l q T i . t.
Office. Boolcstore and Printthup: V«p<at BuUtUcc Klm Street.
AQ JB«il to i>e addreited: V«p»af. P.O. Box 6'A Sadiiui]r> Oat.
i c * ette a i l l o i n tibasu ua totausta eDtimiiMcn k:r]ee«eenae, kirjoin
fcoiUta» permoonalUella niPii-lli • J. U". Ahjq»i.t. liiTik«fohoilaia.
nudellcen liikkeen-
Englannin maailmanvallan vararikko
MAA-JA
JÄRJESTÄMISESTÄ
Vapauden numerossa 274 käsitte­lee
toimitus ylläolevalla otsikolla
varustetussa ,tolmitu£3tirjcituksessa
maa- ja metsätyöläisten järjestämis-kysymystä.
Kun kirjotuksessa on ke-holtus
ottaa asla erikoisen harkin­nan
ja käsittelyn alaiseksi, katsoo
allekirjoittanutkin asiakseen sanoa
mielipiteensä.
Mikäli on kysymyksessä maa- ja
metsätyöläisten järjestämisen tär-leikkauk.
sia, vai onko vika muuten
korjattavissa. Vain perinpohjaisen
ja säälimättömän itsearvostelun poh­jalla
toimitetun tarkistelun avulla
me voimme löytää ja korjata ns
virheet ja puutteellisuudet mitkä o-vat
työtämme hidastuttaneet.
Jo useissa järjestömme edustaja­kokouksissa
cn tiedetty jotakin ole­van
vinossa, että jotakin on olemas­sa
järjestömme ilmapiirissä joka la-
Jofaim WirraB
ohjelma
Canadan Suomalaisen j ä r j e ^B
kiertävä puhuja toveri John Wirt8
lähtee koko Ontarion käsittävälle
jilrjestämis- ja puhujamatkalle,
pvsfthtyen seuraavilla paikkakunnil^
la:
Na277--i93öi
Marraskuulla;
Nipiiffon
IPort Arthur
1 North Branch
ITarmola
JOULUKUULLA
.... 27 „
... 28 „
... 29 tl
...30 „
Vii kolme vuotia on Englan­nissa
jatkunut ankara taloudelli­nen
lamaannuskausi. Nykyään j
yallit^vä taloudellinen pula koko
kapitalistisessa maailmassa on
tullut tähän lisäksi. Englannin
perusteet maailmanvaltana alka­vat
huojua. Verlojaan vailla ole­valla
porvarillisena valtiomiestai-dbllä
milloin käyttäen apunaan
kirkkoa ja pappeja, milloin dip­lomaattista
viekkautta, milloin lah­jomisia,
milloin — ja tämä on
tietysti ollut tavallisin keino —
aseita, alusmaittensa avuttomien
asukkiaden säälimätöntä lahlaus-ta>
on Englannin porvaristo vuo­sisatojen
kuluessa rakentanut maa-ilinanvallan,
jollaista ei ennen ih-miskunnan
historiassa ole nähty.
Aina maailmansotaan asti oli
Englanti sola- ja kauppalaivasto!-
neen kiistämätön merien valtias.
Miitta maailmansodan jälkeen al­koi
tilanne nopeasti muuttua
Maailman pääoman hegemonia
siirtyi Englannista Atlannin taka­na
olevalle nuorelle kilpailijalle
Amerikan Yhdysvalloille. Alkoi
articara kilpailu, jossa Yhdysval
lat yhä edelleenkin pitävät yli­otetta.
Yhdysvallat eivät ole ai­noastaan
rajoittuneet kilpailemaan
Englannin kanssa Englannin maa­ilmanvallan
ulkopuolella olevista
markkinoista etupäässä etelä-Ame­rikassa
ja Kiinassa, vaan on tun­keutunut
Englannin kaukaisiin
siirtomaihin, varsinkin Intiaan,
puhumattakaan sellaisesta — vie­lä
nimellisesti Englannin poliit­tista
johtoa tunnustavasta — maas­ta
kuin Canada. Onhan esim.
tunnettua miten amerikalaiset ^ ra-häpohatat
ovat rakentaneet aulo'-
tehtaitaan Cahadaan. Missä tar­koituksessa.
Vain siksi, että voi­sivat
myydii autojaan Englannin
siirtomaihiii ja Englantiinkin niil­lä
edullisilla ehdoilla, joita Ca­nada
kaupallisissa suhteissa naut­tii
Englannin maailmanvallan si­sällä.
Tuloksena on se, että hal-vkt
Canädassa valmistetut ameri­kalaiset
autot ovat valloittanee!
• fjiglannin siirtomaat» kuten esii^i.
Uuden Seelannin ja työntäneet
kokonaan sivuun Englannin auto­teollisuuden
tuotteet, jotka hin
' »altaan ovat kalliimpia.
Toisena tekijänä Englannin maa-ilinänvallan
nopeaan näivettymi
seeh on siirloraaakansojen alitui­nen
kapinoiminen. Me elämme
iniperialististen sotien ja nouse­vien
proletaaristen vallahkumous-teh
aikaa. Voittoisa Lokakuun
vallankumous antoi mahtavan sy­säyksen
juuri kaikkein sorretuini-mille
kansoille; eJkuasukkaille ini-p^
ri&listiaten valtioiden siirtomais-sa.
Intian — Englannin maail­manvallan
kulmakiven — yli kol­mesataa
miljoonaa ihmistä käsit­tävä
väestö, sts. tämän väestön
ratkaiseva osa, työläiset ja talon­pojat,
on jo ratkaisevasti noussut j
kapinaan Englannin imperialismia
vastaan. Intia on luisumassa, täl­lä
hetkellä vielä näennäisen hi­taasti,
mutta varmasti, pois Eng­lannin
hallituksen holhouksen alta.
Canadassa, joka luonnonrikkauk­siensa
takia on myöskin muodos­tumassa
jonkinlaiseksi tekijäksi
maailmanmarkkinoilla, on kehitty­nyt
itsenäinen ja imperialistinen
porvaristo. Se kannattaa yhteyt­tä
Englannin kanssa vain sikäli,
mikäli se luulee tämän yhteyden
tuottavan itselleen etuja.
Tämä tuli varsin selvästi esille
äskettäin pidetyssä Englannin vai-lakunnankonferenssissa,
jossa Ca­nadan
suurkapitalistien> edustaja
Bennett, väellä ja voimalla yritti
puolustaa tunnustaan "Canada en-simaisena".
Koko valtakunnan
konferenssi muodostui pelkäksi
juttutilaisuudeksi» ilman mitään tu­loksia.
Englannin suurporvaristo
hankkiutuu siirtämään MacDonal-din
"työväenhallituksineen" pois
asiainsa hoidosta. Mutta kuinko
vähän toivoa Englannin vanhoilli­sillakin
on asiainsa kunnolla hoi­tamisen
mahdollisuudesta käy
ilmi seuraväasta, Englannin kon­servatiivisen
puolueen johtajan
Chamberlainin lausunnosta, jonka
hän kolmisen päivää sitten esitti
Lontoossa:
'Luulen, että siritomaät voisi­vat
taata oleellisia eti/ja meidän
omien perusteollisuuksiemme käyn­nissä
pitämiselle. Jos kvbotasys-teemi
(vehnän osioissa) osoittau­tuisi
sellaiseksi, etteivät siirtomaat
voi sitä hyväksyä tai jos se kävisi
mahdottomaksi syistä, |olka eivät
ole heidän kontrolloitavissaan, sil­loin
emme arkaile 9ttaa käytän­töön
tulleja vieraalle vehnälle.
Teemme senkin mieluummin kuin
jätämme hyväksemme käyttämättä
ne edut, joita edellyttää taloudel­lisen
yhteyden tosi systeemi. Jos
ine jatkamnie, niinkuin teemme
nyt, ei meille jää muuta jälelle
kuin kielemme ja kruunumme".
Laiha |ohdutus. Viisas vanhoil­linen
valiiomieskään ei näe enää
muuta keiiioä kuin turvautua oljen­korteen.
Sillä Sanomattakin on
selvää, etteivät Englannin domi
nionit, Canada, Australia ja muut
jotka itsekin tiastelevat mitä an­karimman
talouskriisin kanssa, voi
suuriakaan antaa vanhan emämaan
teollisuudelle. Englannin maail­man
valta kulkee nopeasti peri
I katoansa kohti.
keys, suomalaisten osuuden merkitys,; mauttaa toimintaa.Time. Tämä ei olo
sekä myöskin se, että järjestömme : kuitenkaan johtanut asioiden perin-el
vielä ole kyennyt nousemaan lä-' pohjaisesn tarkisteluun luokkataiste-heskään
siksi mikä päämäärä sille lu näkökannalta, vaan on käsitelty
on asetettu ja mihinkä sen tulee; jäänyt, niin allekirjoittaneen kuin
ponnistella, nimittäin kaikkia Ca- ! toistenkin kohdalta, vain pintailmi-nadan
maa-ja metsätyöläisiä ja hei-• öiden tarkisteluksi, jota ehdotto-dän
taistelultaan yhdistäväksi llitok- i masti on pidettävä vakavana vir­si
niin katson toimituksen osuneen \ heenä. On selvää, että päätökset,
tässä oikeaan. Olen myöskin toi-', jotka tämmöisen asiain käsittelyn
mituksen kanssa yhtämieltä siltä, et- 1 pohjalla syntyvät, eivät voi olla nii­tä
järJestöUämme on Ja on oUut e- i tä tuloksia tuottavia mitä niiltä on
deUytyksiä kehittyä voimakkaam-i odotettu. Tästä on vääjäämättömä-maksi
Ja vaikuttavammaksi mitä se nä todistuksena se. että huolimatta
tällä kerralla on. yleisestä myötätunnosta järjestöm-
Tolmltuksen kirjoituksessa maini­taan
jonkunmoista herpaantumista
me periaatteita ja toimintaa koh­taan,
emme ole ponnisteluistamme
olevan havaittavissa viimeisen edus- , huoUmatta kyenneet vetämään edes
tajakokouksen Jälkeen, eil sen jäi-1 suomenkieltä puhuvia työläisiä suu-keen
kun Järjestömme otti tehtäväk- | remmassa määrissä riveihimme.
aeen myöskin maatyöläisten Järjestä- On myönnettävä asia, että kyke-misen.
nemättömyyttä ja heikkoutta llme-
Vaikkakln myönnän, että työmme nee pitkin linjaa, paikallisten tol-tällä
kerralla el täytä läheskään nil- mltsijain, järjestäjäin ja yksityisten
tä vaatimuksia mitä sille on asetet- jäsentsn toiminnassa, jolla myöskin
tu ja että herpaantumista on ole-! on oraa merkityksensä, mutta se el
massa, niin olen kultenkhi erimlel- j kuitenkaan muodostu miksikään rat-tä
siinä, että herpaantumista oli/l; kalssvaksi tekijäksi, sUIoin kun on
erikoisesti Ilmaantunut viimeisen e-1 kysymyksessä yleinen kysymyksessä
dustajakokouksen Jälkeen. Ne syyt ja I olevien alojen työläisten suhtautur
tekijät, Jotka tälläkin kerralla huo-. minen järjestöömme,
mattavammin vaikuttavat toimin- j Allekirjoittaneen mielestä on vält-taamme
helkontavasti, ovat oUeet Jo ; tämätöntä, että kysymykselle jär-useimpla
vuosia olemassa Ja on nil-• Jestön jäsenten ja yleensä luokka-den
vaikutus ollut myöskin kaiken
aikaa havalttaylssa, milloin tuntu­vammin,
milloin heikommin. Nykyi­nen
herpaannus on siis vain Jatkoa
Jo useimpia, kaksi tai kolme vuot­ta
jatkuneelle samallalselle tilan­teelle.
Kivilcoski 1 päivä
Lappi 2
Intola •• 3
.lippila ^
ICaminlstlquia 5
Nolalu 6
Wolf Siding ?
Nolalu 8
Pine River &
Fort William 10
Conmee H
Mabella 12
Millar 13
Fort William 14
Sioux Lookout 15
Quibell 16
Sioux Lookout 17
Port Arthur 18-19
Nipigon 21
Schreiber 22
Namegos 23
L-svack ...24-25
Sudbury 26
Osastoja ja tovereita niillä paik­kakunnilla
missä tov. Wirta tulee
pysähtymään kehoJtetaan tekemään
parhaansa matkan onnistumiseksi,
järjestämällä huoneustojen käytön
ja ilmottamalla tilaisuuksista seka
yleensä olemalla hänelle apuna
osastojen toiminnan järjestelyMS
C . S . J . tp. komitea.
k:ttä G. Sundqvist.
»>
»,
»>
"Itsenäiiten" Suomi
Suomen luokkasodan jälkeinen
aika on riittävän selvästi osoitta­nut,
että sellainen asia kuin Suo­men
"itsenäisyys" on kokonaan
mahdotron seikka imperialistisen
ilräpitalismin vallitessa.
Sen jälkeen kuin Suomi erosi
Venäjästä, on se ollut täydellises­ti
läntisten imperialististen valto­jen
vasallina. Milloin mikäkin im-l^
rlälistinen valta on tanssittanut
srtä.
Nsrt viimeksi Ranska oli nostat­tamassa
siellä fascismin. Se kuii-lui
välittömästi siihen suunnitel­maan,
jonka tarkoituksena oli saa­da
reunavaltiot hyökkäykseen Neu­vostoliittoa
vastaan.
Mutta jos nyt vertaamme tsaa-ristista
Suomea "itsenäiseen" Suo­meen,
niin me näemme "itsenäi­sen"
Suomen olevan paljon tsaa-ristista
Suomea kurjemman.
Puhutaan "Suomen sortovuosis­ta",
mutta on totta se, että niin
«uuri kansajen sortaja kuin Ve-ilsjän
tsaaristinen järjestelmä oli-
Mn, oli sen ylläpitämä järjestel-tnfi
Suomessa paljon vapaampi kuin
''itsenäisen" Suomen.
N.S,; Sortovuosina ne olivat viin
virkamieliet, joihin tsaarin Icäai
kosketti lape^, jotka nimittäin
iäst& ' mutta
IcSyM'jbt£^ vörrattaln
• ioS» <>0cenJKia' ä n n ^ talondellist^n
49iidQS^ r;J>(l^^ JBi hajoitettu
filfg Irft^n run-
£»astf 'fyjlajstoi-njtsijoita pasaitetta
vankiloihin. Sen sijaan "itsenäi
nen" Stiomi on nyt suuri vankila-helvetti,
jossa jokainen luokalleen
uskollinen työläinen koetetaan tel­jetä
vankilakomeroihiii.
Sosialidemokraattinen puolue
joka suurin piirtein vastasi tämän
päivän Komniunistipuoluetta niissä
historiallisissa oloissa, joskin se
oli alkeellinen ja johdoltaan oppor­tunistinen,
sai toimia jotakuinkin
vapaasti. Mutta "itsenllisessS
Suomessa ei vielä koskain öle Suo­men
Kommunistinen Puolue . saa­nut
esiintyä laillisena puolueena,
vieläpä on työläisiä tuomittu pit­kiin
vankeusrangaistuksiin sellai­siinkin
puolueisiin kuulumisesta
mitkä eivät ole mitenkään olleet
Kommunistisen Internationalen
osastoja (Suomen Sosialistinen
Työväenpuolue, Sosialististen työ­läisten
ja pienviljelijäin puolue
jota ei -ollut edes koskaan organi­soitu
puolueeksi.) TyölSisvainois-saan
on siis "itsenäinen" Suomi ol­lut
paljon edellä tsaiiristista Suo­mea.
Matta tällaisella imperialistien
vasalliuteen perustuvalla "itsenäi-ssrydellä"
leikkiminen alkaa jo lä-liexmelia
loppuaan. Se on liiaii
maikas taakka Suomen työtäteke­vien
kansanainesten katinettaVakeL
Sudnren vararikkoutuminen on sel­vä
asia. Sellainen läaa kuin Suo­mi
ei voi ylläpitää suhteellisesti
suurta sotalaitosta enempää kitin
kalliita ulkomaisia lähetystojäkaiin.
Missä an vika Ja miten se on
korjattavissa?
Tähän kysymykseen saatetaan an­taa
useammanlaisia vastauksia, riip­puen
siitä missä määrin kullakin
on tuntemusta Järjestömme sisäises­tä
elämästä Ja Järjestymättömien
suhteesta siihen, sekä siltä mistä nä­kökulmasta
asiaa katsotaan. Alle­kirjoittanut
näkee pohjimmaisen
syyn, Jonka nojaan nionet muut sei­kat;
rakentuvat silpä, että oikeaa
luottamukselUsta suhdetta järjes­tömme
Johdon, sen Jäsen Joukkojen
Ja suurten Järjestymättömien Jouk­kojen
väUlle ei ole pystytty luomaan.
Tästä Johtuu vereri vähyys, ja her­paannus.
Uusien voimien tulo jär­jestöömme,
Jotka toisivat tullessaan
eloa ja toimintaa, joka innostaisi en­tista
Jäsenistöä yhä uusiin Ja uusiin
ponnistuksiin, on ehtynyt. Se on
ollut ehtyneenä Jo useampia vuosin,
Jota todistaa järjestömme palkallaan
tallaaminen, mlkäU Jäsenmäärän
kasvu on kysymyksessä.
Mutta Jos mietsätyöläiset Ja myös­kin
maatyöläiset ovat haluttomia
taisteluihin, jos ne ovat vastaval­lankumouksellista
Ja Uitollemme vi­hamielistä
ainesta, silloinhan on
turhaa etsiä syytä toiminnassamme,
se on silloin Joukoissa itsessään.
Näin el kuitenkaan ole. Jo se asema
missä maa- ja metsätyölälset ovat.
kurjat asunto- Ja palkkaolot, töi­den
satunnainen luonne, takaa sen
että nämä työläiset ovat luonteel--
taan kaikkein radlkaallsempla ja
talsteluhalulsemplfjf. Usean kerran
on metsätyölälset viimeisten vuosien
aikana osottaneet olevansa pelkää­mättömiä
taistelijoita. Usean kerran
ovat sadat Ja tuhannet järjestymät­tömät
työläiset nousseet taisteluun
Järjestyneiden tovereidensa rinnal­la,
osQttaen nähi vallankumouksellis •
ta talsteluhaluaan. Eirkolsesti on
tämä piirre ollut havaittavissa suo­malaisissa
työläisissä, lukuunotta­matta
valkosuomalalsta ainesta. .
Ehkä on syynä työttömyys? Ehkä
maa- ja metsätyölälset eivät ole ky­keneviä
liittymään järjestöön ja
taistelu kannalla olevien metsätyö-
Iäisten taholta annetaan mahdolli­simman
paljon huomiota. Kämppä-samoin
kuin osastokokouksienkin tu­lee
ottaa asia yleisen harkinnan a-lalseksi
ja yleinen keskustelu ja
mielipiteiden vaihto Vapauden pals­toilla
aloitettava, toimituksen esi­tyksen
mukaisesti. Tinkimisen va­raa
ei ole siinä toimituksen lausun­nossa,
"että oikeaa ja lujaa pohjaa
metsätyöläisten liitolle el saada, jol­leivät
liiton pohjayksiköt ja niiden
Jäsenet ota aktiivisesti ja tarmolla
osaa liiton elämään ja toimintaan"
Vain perusteellisen ja itsearvostelun
puitteissa suoritetun asiain tarkaste­lun
Jälkeen, joka on käyty kaikissa
järjestömme orgaaneissa, pohjimmai­sia
yksiköitä myöten, voimme odot­taa
tulevassa edustajakokouksessa
löytävämme kysymykselle oikean ja
tuloksia tuottavan ratkaisun. —K. S.
Prövokatsionien mah­dollisuus
ei ole
sivuutettu
Isvestija kirjoittaa lokaxuun 31
päivän numerossa:
Kun Vallenius matkusti Varso­vaan
vähää ennen lapualaisten
esiintymistä, niin Suomen hallitus
ilmoitti yiratlTsesti, että hänen mat-kallaan
"ei ole mitään poliittista
merkitystä". Presidentti Relan­der,
ottaessaan vastaan fascistijär-jestön
edustajiston, oli avoimesti
solidaarinen lapualaiselle liikkeelle.
Suomen viranomaiset olivat tahal­lisesti
olleet toimettomina tai a-voimesti
auttaneet fa.scistisia jouk­kioita
niiden "toiminnassa", rik­koen
räikeästi myöskin Suomen
porvariston laillisuutta. Edelleen
Suomen hallitus virallisessa nootis­saan
Neuvostoliiton hallitukselle
yritti kieltää Neuvostoliiton ja
Suomen rajarauhan rikkomukset
fascistien taholta ja nimitti lapua­laisten
seikkailijoiden "kunnostau-tumisia"
"isänmaalliseksi" liik­keeksi".
Tähiin on lisättävä, että
itse Svinhufvudin hallitus on la­pualaisten
asettama ja perustettu
niiden Helsing^in retken aikana
_ , _ . _ --.Hallituksen ja lapualaisliikkeen yh-maksamaan
kuukausittain maksu- i teys saattaa vmmärrettäväksi ne
^ ? On niulstettava ensinnäkin se,! yritykset, joita tapahtuu Helsin-etta
Järjestömme on vallankumouk- j ffis.sä, että Suomen sotilashuippu-talstelujärjestö,
että sen | jen todelliset hankkeet pysyisiväi
sissa valmisteltiin interventsionia-
Neuvostoliittoa vastaan. Samalla
on todettu läheinen yhteys Puolan
ja Suomen sotilaspäällystöh välillä.
Myöskin Viron kanta kiinnittää
huomiota puoleensa. Kuten näkyy,
on Puolan vaikutuksella tässä
maassa ollut jatkuvaa menestystä.
Huhut jonkinlaisista sopimuksista
Suomen ja Viron pääesikuntien vä­lillä
syntyivät jo aikoja sitten,
mutta vasta nyt on tullut tunne­tuksi
Itänierenmaiden ja Puolan
sotapäällystön laajat suunnitelmat.
Neuvostovastaisten voimien seik­kailutoiminnan
laaja vauhti ja se
tosiasia, että näillä voimilla jo ny­kyäänkin
:on täysi mahdollisuuf
jatkaa rikollista työtään, osoittaa,
että uusien prövokatsionien mah­dollisuus
ei ole sivuutettu ja_ että
konfliktien ja sotilasselkkausiten
uhka on edelleen Itä-Europassa
päiväjärjestyksessä.
Möittreäiiii uiitisiä
sellinen
kannatus kasvaa samaUa kun elä-mlsenmahdollisuudet
työläisiltä vä­henevät.
On VirheelUstä väittää, että
salassa. Ei ainoastaan ole jutettj.
selvittämättä ent. pre.''identin
Stählbergin ryöstön yhteydessä ole-,
hyvät ajat ovat edulUsempia järjes-i via seikkoja, vaan vieläpä on jä­tön
kasvuUe. Se saattaa pitää paik- ' tetty täysin valaisematta fascistien
kansa Joihhikin reform. järjestöihin i suunnitelmat ryöstää SSSR:n lä-mutta
mikäU on vallankumoukseni- j hettiläs tov. Mäiski. Suomen hai­set
taifitelujärjestöt kyseessä on ti-• lituksen tällanien kannanotto ei
lanne toinen. Lopunkin pohjan vie voi olla synnyttämättä vaikutu.sta,
tältä olettamukselta se. että työttö- että nykyään vallassa oleya rauhal-mät
työläiset ovat vapautettu Jäsen- lisompi .siipi Suomen fascismia.
ojentaessaan äärimmäisimpiä ai­neksia,
jotka esiintyivät ennen­aikaisesti,
ei pyri luomaan sellais.
ta tilannetta, jolloin tällaisten
seikkailujen toistuminen olisi mah,
doton.
Tapahtumat ovat o<;oittaneet. mi-tehtävä!
ten oikea-«sa oli neuvostoIehchVtö
I kun se katsoi Suomen fascistien
toiminnan vakavaksi uhaksi rau­halle.
Nyt jopa ulkomaalainen
lehdistökin, jota t uskin kukaan
epäilee myötätunno.sta SSSR:ää
kohtaan, kirjoittaa suoraan, että
verojen maksamisesta.
Kaiken Jölkeen tulemme edelleen­kin
siihen, että syy on Järjestömme
sisäUä, Koska myöskin olemme yksi­mielisiä
sUtä, että se on poistettava.
nUn on meidän myöskin arkailemat­ta
käytävä tarkastamaan missä ja
miten se ilmeneer'Onko
Maan teollisuus rappeutuu, ulko­maisten
lainojen saanti käy yhä
hankalammaksi ja tuottavan ja ra­kentavan
työn suoritus koko maas­sa
on tullut tuiki mahdottomaksi i Walleniu5 oli etsinyt henkeä suun-
(suojeluskunta-talonpoikien aika { nitelmilleen Varso va.sta. Voidaar
mennen "isänmaalliseen" hulinoi-miseen
ja työläiset terrorisoidaan
ja estetään toimimasta tuottavissa
töissä).
katsoa jo todetuksi se välitön yh­teys,
joka on olema.«sa Suomen
fa.t^cj.^tien esiintymisten ja "agraa-rikonferonssin"
järjestäjien suun-
Sellainsn on "it3enäin£.i-' Suomi. | nitohnien välillä, jossa konforens-
KirjalHsuusiltamat
Vihdoinkin tulee ne odotetut ja
valmistetut kirjallisuusiltamat. Oh­jelma
on kaikki uutta ja erikoises­ti
juuri kirjallisuusiltamia varten
järjestetty. Näytelmä "Sankari-verta"
on uutuus, jota ei ole mis­sään
ennen näytelty, kuvaelma,
joka on myöskin erikoisesti koh­distettu
juuri kirjallisuusiltanqiin,
on uusi; runo, yksi runotuotteiden
helmiä; kaikki valmistettu S. J.
keskuksen taholta kirjallisuusilta­mia
varten. Sitten tulee olemaan
soittoa, laulua jä myöskin huumo­ria,
sitäkään ei ole unohdettu.
Ohjelmansa puolesta tulee ilta ole­maan
arvokkaampi?! mitä on meillä
ollut. Sisäänpääsyniaksua todelli-saudessa
ei ole, kuitenkin jokaisen
pitää ostaa lippu,, jonka vastaavalla
numerolla saa kirjan, joka, ja jot­ka
kaikki ovat kalliimpia kuin näi­den
lippujen hinta. Sillä tarkoi­tus,
kuten ennen jo on ilmoitettu,
on muuttaa Vapauden pääliikkeer
suurta kirjavarastoa rahaksi, että
voidaan saada uusille kirjoille ti­laa,
jotka ovat uuden kirjallisuus-suunnitelman
tulos. Tämä iltamt
on Montrealissa 330 p. marras­kuuta,
alkaa kello 8 illalla. Lip.
pujen hinta Montrealissa 35c, 50c
ja ?1.00. Vaikka lippujen hinta
on näin erilainen, niin se ei tar­koita
sitä että istuimet haalissf
olisivat erilaiset, vaan vastaavillf
numeroilla saadut kirjat ovat suu­rempia
ja arvokkaampia. Kaikk'
kirjat ovat pakatut pääliikkeessä
ja numero päällä, joten kirjaa e'
tiedä ennen kuin on avannut pa­ketin.
Lippuja voi ostaa vaikka
ei iltamiin tulekaan, sillä jokainen
lukuhaluUinen tulee saamaan kir­jan
tällä tavoin halvemmalla. Muis­takaa
kirjailtamia. Lippujen myyn­ti
pn jo alkanutv
S a a r i protestHcokoas
Puolan sekä muiden maiden fas-cistiterroria
vastaan pidetää t.k. 28
p:n illalla mahdollisesti Prince
Arthur haalilla, jos ei toisin ilmoi­teta,
ja sitte lauantaina 29 p. klc
12.30 suuri ulkoilma-prolestiko-k3U3
Puolan konsuliviraston edus­talla
MflcKay St. Puolassa on jo
pitemmän aikaa riehunut hirveä
fascistiterrori etenkin ukrainalaisia
ja juutalaisia vastaan, samalla ko­ko
Puolan työväenluokkaa vastaan.
Tällä kertaa tulee tämä ulkoilma-kokous
kohdistumaan Puolan fas-cistiterroria.
vastaan, vaikka me
näemme tilanteen melkein saman­laisena
kaikissa kapitalistisissa
maissa. Kokous 28 päivänä tul-
Koko Ontarion maakimnassa ta­pahtuvat
näinä päivinä kimnaUi3-
/aäUt. Ontarion maaktmnassa si-altsevat
myös Canadan huomatta-
Immat suomalaiskeskukset. UselUa
euduilla asettaa Canadan kommu-ilstlnen
puolue kunnallisvaaleissa o-nia
ehdokkaitaan, kuten se on teh-
»yt aikaisemmissa maakunta- ja
Uttoparlamenttien vaaleissa. Sudbu-
•yssa asettaa kommunistuien puo-
.ue ensi kertaa ehdokkaita kimnal-isvaaleissa.
Molemmat ehdokkaista
>vat siiömalalssyntyisiä tovereita.
Sekin seikka on omiaan tavallista
suiuremmassa määrässä herättämään
/arsinfcin Sudburyn seudulla ja mlks-ji
laajemmallakin suomalaisten työ-
Iäisten mlelenkUntoa käynnissä ole-vUn
kimnalUsvaaleihin.
Kannattaako sitten suomalaisten-iln
luokkataisteUjain osaUistua näi-ain
vaaleihin? Tähän kysymykseen
nähden eivät suinkaan mieUpiteet
iialkiden suomalaisten työlälstöverl-en
tai osasto-, järjestä- ja osuustoi-aiitsljaln
mieUpiteet suinkaan käy
yksiin. Uskomme, että monilla seu-duUi
CSJ:n jäsenetkin ovat taipu­vaisia
kylmäkiskoisesti suhtautu­maan
kommimlstisen puolueen vaa-
Utalsteluihhi sUtäkin huoUmatta, et-
;ä Canadan Suomalainen Järjestö
3n konventslonlensa päätösten kaut­ta
tunntistanut kommunistisen puo
tueen polUttiseksi johtajakseen. En-slmmiiisenä
ja pääUimmäisenä syy­nä
täUaiseen kylmäkiskoisuutsen on
}e suomalaisten työläisten keskuu­dessa
. vielä yleisesti vaUalla oleva
n.s. silrtolaisideologla, Jota vastaan
tämänkin lehden palstoilla on usein
peistä taitettu Ja Jota CSJ:n Johdon
hyväicsyniä päätöslauselma "taiste­lusta
pikelstovaäraa vastaan" voi-makljaasti
kehoittaa polsjuurimaan
Järjestömme Jäsenten keskuudesta.
TuoUaiset sllrtoialsideologlan kan­nattajat
tuumaavat, että el meidän
suomalaisten kannata tämän maan
asioihin tai edes sen työväenliikkee­seenkään
lujemmin tarttua. Olem­mehan
me täällä lopuksikin vain
siirtolaisia. Halveksivathan ne meitä
tämän maan varsinaiset asukkaat
J.n.e. On selvää, että tuoUalslUa a-jatuksllla
el saa oUa sijaa ainakaan
'fliokkataisteUjan ^ ohjesäännössä.
. TuoUaisilla ajatuksilla ei nykyään
edes ole sitä aineellista perustusta,
mikä niillä takavuosina, saattoi ol-
: la seUaisUie työläisille, jotka tuUvat
; tänne siinä mielessä, että he. koot-t
tuaan parin tai kolmen vuoden ai­kana
ankaralla työllä, kovalla sääs­tämisellä
ja puoliksi nälkää kärsien
jonkun määrän säästöjä, menevät
takaisin vanhaan maahan pärjätäk­seen
sitten parennnin. Nyt ^ t y ö ­läisen
leipä, valUtsevan Ja lähitule­vaisuudessa
yhä • kärjistyvän kapita­listisen
pulan aikana, yhtä ohutta,
raatoipa missä tahansa. , Ja hänen
velvoUisuiitensa on käydä luokkatais-telurintamaan,
kalkista kielellisistä
ja muista vaikeuksista huolimatta,
siellä missä hän kulloinkin on, ja
ottaa osaa kaikkun luokkarintamalla
Umenevlln taisteluihin, oUvat ne sit­ten
vaalikamppailuja, lakkoja tai
mitä multa tahansa.
Mutta on vaaleihin osalUsiumlsta
vastustavilla tovereiUa töisellalslakin
argumentteja. Jotkut jjsanovat, että
ph:ua heistä vaaleista. Ei ne olot sil­tä
parane. Kiväärillähän ne. asiat
kuitenkin lopuksi ratkaistaan, sun
se aika tulee. Mutta näiden tove­rien
tulee muistaa, että ennenkuin
min pitkälle tullaan, on hankittava
siihen tarpeelUset edeUytykset, ke­räämällä
työväen luokkavoimia, kaik­kia
porvarillisen yhteiskunnan puit­teissa
ilmaantuvia tUalsuuksia hy­väkseen
käyttämäUä. Kirjasessaan
"Va.semmistotau(Jista" huomautti
Lenin toistakymmentä vuotta sitten,
että porvarllUnen parlamentM-ismi
m *kyUä työväenluokan etujoukoille,
kommunistisille puolueille ylieletty
asia. Mutta työväenluokka ja Joukot
eivät sitä suinkaan ole vielä "ylielä-neet".
Ja me teemme virheen, Jos me
omat toivomuksemme aatteellis-po-
Uittisessa suhteessa muutamme ob­jektiiviseksi
todeUlsuudeksl. Se mer­kitsisi
hosumista, se merkitsisi et­temme
kykene harkitsemaan emme­kä
esiintymään luokan puolueena,
joukkojen puolueena, :
Mutta on vielä muita argumentte­ja,
joita esitetään kommunistisen
puolueen vaaleihfai " osaUistumista
vastaan. Näiden argrumenttien omis­tajat
ajattelevat, että eihän se kom­munistinen
puolue kuitenkaan saa
ehdokkaitaan läpi, uniä se seUajna
vaaUhomma hyödyttää. Taröaa »
.Jaa, vaivan Ja rahan hukkaa,
vielä kommunisteja äänestää, siitä­hän
saattaa Joutua huonoon haa-toon
canadalaisten porvarien L
työnantajain silmLssä, ehkäpä TJCI?
mustaUe Ustallekin. Tuollaiset »ji
t^ikset ovat selvää, patamustaa sosia*
.Udemokraattisuutta. SosiaUdems^
kraateiUahan on porvarilUnen nar
iamenttl kaikki kaikessa. VaaläEa"
kannattaa ottaa osaa heidän mieles­tään
vaan sUlom, k-an on mahdolll-:
suus saada ehdokkaitaan läpi Vai 1
lankumoukseUlsille ja kommunisy
selle puolueeUe. joka todella tuottaa
työväenluokaUe hyötyä, cn porvaril-
Unen parlamentti ja pon-arillistea
pariamenttaaristen laitosten vaalei­hin
osaUlstumlnen vain yksi etappi
luokkataistelun tiellä, tämän talste-l
lun kohottaminen korkeimmalle as­teelle,
JoUaisena on yleinen kansan­nousu,
työväenluokan nousemintn
TODELLISEEN valuan ei-parU-
^entaarisin keinoin. Jos siis tah­domme
tuottaa hyötyä työväenluo-l
kan asiaUe on meidän kaikin voimin 1
kaikella tarmollamme kannatettava!
ja osallistuttava kommunistisen puo-l
lueen vaaliryntäyksiin. Eivät ne huk-|
kaan mene siinäkään tapauksessa,!
ettemme saa kommunistisia ehdok-|
kaita läpi. Meidän suomalaisten työ-j
^ten ja varsinkin CSJ:n jäsenleal
tulee käydä ankaraa taistelua sellai-|
sia katsomuksia vastaan, jotka taau-l
tumuksellisen ja vastavallankumouk^
seUisen sosialidemokratian opp
perustuen, pyrkivät väheksyiua<ujj
kommunistisen puolueen vaalitalstel
luita ja vierottamaan suomalaiseä
työläiset nutä aktiivisesti kannatta]
masta.
, OUsl paikallaan, jos toverit ylL^
käsitellyistä kysymyksistä näinä
vinä vh-ittäisivät keskusteluja, katj
soakseen miten kussakin osastossa a]
siat tässä suhteesa ovat Se auttalj
si asian ymmärtämistä ja tarpeeliij
sen ojennuksen antamista niille to]
vereille, jotka pyrkivät väheksymääj
puoleen tai toiseen kommunlstised
puolueen vaalitaistelulta tai kieltä]
mään niiltä aktiivisen avustuksen
ValistosmSes.
laan muodostamaan protestikokouk-seksi
yleensä kapitalistimaiden fas-cistiterroriä
vastaan. Kaikkia työ­läisiä
kehoitetaan ott;imaan osaa
näihin tilaisuuksiin.
Taas pukataan maanalaisen
rakennuksesta
niin. katuvauiiutunnelin. Suun­nitelman
mukaan tulisi tunnelitie
oleman 8 mailia pitkä, jonka suun­nitelman
avulla voitaisiin samalla
estää asuntopula keskikaupungrilta,
suuret' joukot voisi siirtää asumaan
edemmäksi kaupungin keskustasta
Jos suunnitelma pantaisiin käytän­töön,
tulisi katuvaunukomppania
vaatimaan, että kyytimaksut tulisi
ailloin olemaan 50 sentillä seitse-inän
lippua, jotka olisi hyvät mat- i
kustaakseen katuvaunuissa, maan­alaisilla
teillä ja matkustusautois-sa,
jotka pitävät kaupungin liiken­nettä
yllä. Niili tarpeellinen kuin
se onkin, tuskin siitä nytkään tu­lee
sen valmiimpaa ja samalla tä­mäkin
suunnitelma tultaisiin to­teuttamaan
ainoastaan siinä suh­teessa
jos nimittäin saa kaupungil­ta
luväii nostaa matkustuskyyti-maksuja,
jolla koottaisiin nämä ra­kennusrahat.
Suomalaisten tyottömäin keskua-e
dessa
on myöskin ollut toiminta, pitämäl­lä
kokouksia säännöllisesti joka
viikko osaston talolla. Samalla on
kirjoittautunut suuri joukko työt­tömiä
tyottömäin järjestöön sekä
ovat valinneet edustujansa kau­pungissa
toimivaan tyottömäin ko­miteaan,'
sillä tavalla ollakseen yh­teistoiminnassa
maan varsinaisten
työläisjoukkojen kanssa. , Myöskin
ovat työttömät järjestäneet keske­nään
kasvatus- ja kehitystilaisuuk-sia,
tämän kautta lisätäkseen tieto­ja
oppimääräänsä tutustumalla yh­teiskunnallisiin
kysymyksiin ja op­pimalla
niistä. Kannattakaa tyot­tömäin
kokouksia ja heidän tilai-suuksiaan.
— J. S.
WANUP, ÖNT.
Unio-osasto perustetta.
Kuten aikaisemmin olemme ker­toneet,
järjesti Wanupin S. J.
osasto ohjelmailtaman t.k. 20 päi­vänä,
jossa pääphjelipanumerona
oli toveri Kalle Salon puhe. Tun­nin
kestävässä puheessaan hän ker­toi
näkemyksiään Neuvostoliitosta.
Puhe oli selväpiirteinen ja asialli­nen.
Väliajan jälkeen hän puhui
vielä toisen kejrap. ; Nj^t koske­tellen
maa- ja metsätyöläisten ion-gressin
käsittelemiä kysymyksiä.
Puheen yleisö palkitsi suosionosoi­tuksilla.
Yleisöä oli tilaisuuteen
• saapunut viitisenkymmentä henkii
löä. . •
Perjantai-ilta, t.k. 21 p. oli taa
varattu kokoustilaisuutta vai,
ten^ Kokouksen avasi toveri KaU
le Salo. lyhyessä puheessaan hl»
kosketteli maa- ja metsätyöläistej
järjestäytymisen tärkeyttä ja välfl
tämättömyyttä. Herätettiin kytfl
mys: Olisiko mahdollisuutta m
rustaa paikkakunnalle maa- ja mii
sätyöläisten unio-osasto. ^Uni
osasto päätettiin perustaa ja T
Iittiin, siihen seuraavat toimitsiji
sihteeriksi E. Mäkelä ja järjes
vään toimikuntaan Adolf Pelt
Arthur Kari ja Jack Nyman. Ur
osaston kuukausikokous pide"
joka kuun ensimäinen sunnt
kello 2 i.p. Ensimäinen kokous <
toveri A. Pellon farmilla joulu""'
7 päviänä. Kaikkia unio-os
jäseniä pyydetään ottamaan
huomioon ja saapumaan run _
kuisena kokoukseen. Uudet ja
net tervetulleita. Näkemiin ai|
— Puna-veikko.
ASiiiiEIIEn
Rakentakaa uut
mpnetetvn tilallA
Befliiiiii metallityöläisten päivän taistelit
17 päivän jälkeen 140,000 Ber­linin
metallityöläisen sankarillinen
lakkotaistelu, joka oli suunnattu
työpalkkoja puristavaa kapitalistien
rosyohyökkäystä vastaan-, on mur­rettu.
Saksan proletariaatin yh­den
etujoukko-osaston ovat am-mattiliittobyrokraatit
pettäneet.
Pääoman palveluksessa olleet
"ADGB:n" (Saksan ammattiliitto­jen
yleinen yhtymä) johtajat kai­kin
keinoin pyrkivät estämään tä-inän
lakon. Tämä asenne johtui
suoranaisesti siitä sitoumuksesta,
johon sosialifascistit olivat men­neet
Brunningin hallituksen kans­sa
— ehdottomasti kannattaa kaik­kia
sen taantumuksellisia toimen­piteitä.
Ammattiliittobyrokraatit
koettivat syöttää työläisille teo­riaansa,
että taistelu on malidolli-^
nen vain taloudellisen nousun ai-i
kana ja että iakkopropaganda krii- [
sikaudella oUsi mieletöntä. Mutta '
kaikki heidän yrityksensä estää la-|
kon puhkeamista menivät häpeälli-j
sesti myttyyn ja • Berlinin metalli­työläiset
suunnattomalla äänten
enemmisötllä (85,000 ääntä 15,000
vastaan) kohottivat taistelulipun.
Metallityöntekijäin Uiton sosialifas-cistiselle
puheenjohtajalle Urichille
ei jäänyt muuta tehtäväksi kuin
liittyä lakkoon postfaktum — pe­rästä
päin ja osoittaa viehkeitä
ilmeitä kehnossa pelissä.
Herrat Urichit menettelivät näin
toimiessaan työnantajien eduksi,
jotka täten ;uvat mahdollisuuden
pitää omia agenttejaan lakkokomi-teassa
ja hyökätä lakossaolevia
joukkoja vastaan tältäkin rintama-varustukselta.
Ammattiliittobyrokraatit käytti­vät
hyväkseen sitä opetusta, jonka
heille oU antanut Friedrich Ebert:
joka petti v . n 1918 sodanvastaisen
tammikuun lakon, lakon hohenzol-lerilaista
taantumusta vastaan re­septillä:
"jos liike on alkanut —
on välttäinättä asetuttava sen joTi-toon
ja sitten pihistettävä se um­pikujaan".
Urichit ja kumppanit
tietysti täyttivät isäntiensä toiveet
ja osoittautuivat Ebertin ja Se-weringin
kykeneviksi oppilaiksi.
He jo aivan lakon alasta rupesivat
lakossaolevia joukkoja pettämään.
Ensimäisen iskunsa he antoivat
niiUe 60-tuhahnelIe metallityöläi­selle,
jotka ovat reformistisen am­mattiliiton
ulkopuolella ja Inkeqtu-vat
"järjestymättömiin". He kiel­sivät
näiltä kaiken avun, huolimat­ta
siitä, että metallityöntekijäin
ammattiliitolla on suuria rahava­roja,
jotka se on säästänyt työläis­ten
hikikopeekoista. Tyytymättä
tähän, he kaikin tavoin jarmttivat
vallankomouksellisen ammattiliitto-öppositsionin
järjestöjen ja Kan­sainvälisen
Työläisavon työtä avun
osoittamisia näille kymmenille
tuhansille lakkolaisille, jotka refor­mistit
tietoisesti ja rikoU»
syöksivät nälkäkuoleman W»
On sanottava, että Kansainva^n
Työläisapu kehitti ^^.H^^^^
jo lakon 9 p:nä järjesti ken«
keittiöitä, jotka ruokkiva^^
hatta henkilöä . P e t t u n «
vallankumouKsellisia J^,Lo^
vastaan käyttivät ammat^g^
rokraatit ystäviensä J
mokraattisten P^'^f'Sig
apua, Zörgiebelin etupa^J^g
kaikin keinoin mursivat la^" 1
ten avustusasiaa. ^
Tämän jälkeen f^^^gj
sientakaiset neuvottelut ty^MHH
jien kanssa. Suljettujen ovi^^
Bkaonrsai gsiut psaiitttäe,l ivmaitt en> >perarraht a^e"nn ^JJ
Sa Beriinin työläisten ta^«'«- 1
Ammättiliitto-oppositsiomn
kutuksen nopea kasvu aiheo^
että reformistit ja 12^2^^.
peammin päättivät ^e^l^«stey
jo 28 p:nä lokakuuta saW^
neuvottelussa, . J^^^"
myöskin useampien lakkoje"
taja Kari Sewering
pimus solmittu. y°:;^,.^'ari>
Lrkitsi Beriinin
jäin taistelun ^^ajoitu
saman kaavan rn.^^^ ^
vuoden alussa 'f fj^J^lfd
työntekijäin taistelu B n ^ ^^
falen alueella- S i . l o i n ^^
esiintyi kapitalistisen ,
määräämänä ';ruppumaU^^^^
vinottuomann J.^.^-.^gpaDod t
mättä saneh ^^ille ^
prosenttisen supistuk^^"' ^
ennakolta työnantajat
liittobyrokraatit olivat
sopineet, ^y^^'"} eU<l^
Sewering liikuskelee^^^.
ominaisQudessa, pyrkien
Mm