Vapaus, July 30, 1930

              Keskiviikkona, heinäk, 30 pnä — W€d., July 30
-t'* VAfAUS (Liberty»
t tlk* Pciat OfHc* I>cp«rtm«ik Otuv». u K e o i u l cUif B<tt«r.
ntML TSe p c i eol. iiich. MloioMua dUr(« faf dacl* h i i f t i M , 1U. Tk»
tataiiaa, kMtlari. luijaLujtp* i« F«JOO OIBUM U?O«M Eta Str—tUU.
•7JSmitmUi T^^Ma, S M ( 9 , Sa&arj, Oat.
" • •
-Boafca
ILMOTUSIIIN.NAT VAPAUDESSA»
X;»}atidfel«liaM)tBkM( (140 ktrt». 124(0 l « k « k « u u . - A.ioliittoo» ««»«aU «»«»tolfÄl^k»*!
»•tealCMM, — NuBC<uus(toilmc.tuL«ct S0<: k«ru. «IX» 3 kcrtac — Sr«tr«Biilo»o«iik»et 11 A!;
» k<wTu. — A«intiJr»oilmctuiKt »2JiO kttu, UM luikai k « n M . — KiiU<*ljB<.lak»«
— K«*lMuuula«tsk«et «UM keru. M !>i<B«i«a luit««U»»o«lU U i B»i«<rt«»»ja«. -
'-''livtMm tUOof % mattilaMaXMl Utc l u u . «1.04 k u j e e k « r t « « . — TiU;iii«iImtu|iea i< ilauts*-
. • M » t > M [ i # » fta. ni*>i:siM> « i . • i b e l « t l i < ä i l a u - t y i J b i B U c t a k i l e e a.
^ mArj?fHf.NKAT:
S AJi*.», ft fci, « j ä . J kk. »1,7; )« 1 Ik- 11.00. — TUrmltalkla U Batmm» M U
r «OtMUlIUi I «k. »OM. 6 kk. t3.M j« 1 kk. IIXO.
s i . V , iUtti{«i«t.
^Oilka. B««>Jt»tof aad VtlmtAopt Vipioa Boildiac. E l a SUMt.
• M aatn to ba add>a«Mdi Vtpaa». PX?. Box W, SadLary. Ont. ' ; . ;
^ «tfa B i l U i o laliaeM M nateuu mtimiiteca k!rjM»eeBa«, klrjatukaa aa4*!IaM mkU»
- ' — >c»Bwiinfialli n l t l i a t J . y . Alilqrtrt. liiktaenlicltila.
Jakkaajiialla .~ukupolve.-ta suku-
',)(A\(c-n vallinnut.
Ä.rk<-{täi-H ihrdol kertovat Kii-oat)
Pnnai'»n Arnjfijan .=uurista
voitoilta. Koko maailman irnpe-riali.-
lit ovat hijoli--a.'jri Kiinan
kan-an vallanktJinouk.-t-Ili-lnnii-f^-
la. Mulla vallankujnoii- murtaa
i!-"IU'f-n tifrtä kvsymällä 'luf>aa.
lai ijy>jlilyniä(fä kapitalir-lifn la-kt-
ntatnif-n vf-räjif-n ftf-*n. \\\'<'>r-kin
Ilalia-a. liio -a fa^fi-niin
»•mäniaa--a. jo.-.-a viimei^^len vuo­sien
aikana tv(itä(«'k»rväl ovat kä­velit--
t kapula suussa- on ol\ul[f
;rj.lv:jkk-uili:^iiI;>nj>oikain lyyty- i
inätlönivyirn osoituksia, jotL«j
koJuli-lnvat fas^-i-mia vaataan
Koko maailnuiii Iijokkatiftoin'ii
I v'Väi<'.^"vä rahvas tukee tuoi.:
-.f;rrflii;j"'n jiiUiiäi-t.ii: lelua. ,Sili i
}i(i<iän lai-lehinsa on myör-kin
l.ii-lelna maailman sortajia va­laan.
Afaailiiiaii raatajien .ylilM-tvu
|>yrkimy o;i liiivJItää tiorlaj:!
PÖytäldrja
tehty Canadan Suomalai­sen
Järjestön tp. komitean
kokouksessa heinäkuun 22
p. 1930. Saapuvilla oli A-Kivi,
J. Kahila, E. Pirtti-nen,
J. Latva, K. Salminen
ja sihteeri J . Wirta.
].i rii"i;ij;it var.anlnak.een pain,-; Sihteeri luki Lumber Wor-jair-
f-taan. — Lleenp. J unjon sihteerin kirjeen, jon-
, • : ka johdosta ilmoitti tavanneensa
ov. K. Saloa ja luovuttaneensa
Teollisuuksien laskukausi
Canmore^ Alta.
Työtä me mainarit olemme "saa­neet"
tehdä joillakin viimeisillä
viikoilla 4 päivää. Nyt kummin­kin
huhutaan, etl:ä aletaan työn­tämään
ainoastaan 2 päivää vii­kossa,
joka myöskin on ^lyvin us­kottavaa.
Meiltä on kommunUtipookieen
osasto, jäsenmäärä on pieni ja li-
; saksi englanninkieltä taitamatto-
! mina emme voi suiu'iäkaan aikaan
. saada, mutta kumminkin olemme
koettaneet mitä olemme voineet ja
englanninkielisten vasemmisto.tove-riemme
kanssa, yhdessä^ toiinien
olemme myöskin päässeet jonkin-i
Lumber Workerille "kerättyjä va- laisiin tuloksiin mairiarien keskuu-
;r<ija Salolle ?2o.00. Asia ei an- dessa. Esi^m^rkiksi, etta nmomi^e
'tanut aihetta keskusteluun, var- '^"^•^-^'-^
: sellaisenaan päätettiiT;! ilmoitti
Litmribv Tshitsherinin seuraajaksi
Moskovasta saapuneet tiedot ker­tovat,
f?tlä heikentyneen tervey­den
tähden on Neuvostoliiton ul­koasiain
komissari Georges Tsliit-sberin
ollut pakoitettu pyyliimaän
eron siitä vastuunalaisesta toimes­ta,
jota Hän on suurella taitavuu­della
ja menestyksellii hoitanut lo­kakuun
vallankumouksen päivistii
lähtien, kirjoittaa toverilehli Työ-
~ Biies. Leniniläisen, holshevislisen
diplomatian edustajana toveri
Tshitsherinin nimi tuli kuuluisak­si
kaikkialla maailmassa valian-kuinouksen
alkirviiosina. Erikoi­sesti
muistamme Geiman kansain-v
ä l i s en konferenssin, kesällä 1922,
" jolloin imperialistiset maat , haas­toivat
itse toveri Leniniä saapu-
. maan tuohon konferenssiin. Mut­ta
neuvostomaan työläiset protes-
• teerasival ja sanoivat; että rakas­tettu
Iljitshimme ei saa mennä,
sillä hänen henkensä ci voi olla
turvattu Neuvostoliiton rajojen
nlkopuolella.
Toveri Tshilsherin esiintyi Ge-nuassa
suurella menestyksellä
neuvostolähety.viön johtajana. Sa­moin
monet muut huomattavat
diplomaattiset taistelut imperialis­teja
vastaan on käyty hänen joh­dollaan.
Hänen apulaisenaan on
toiminut toinen kansainvälisesti
tunnettu neuvostodiplomaatti Ma­xim
Litvinov, joka on saavuttanut
erikoista tunnustu.sta neuvostohal­lituksen
aseistariisumisohjelman
esittämisessä• kansainliiton kokouk­sissa
Genevessä. Nyt porvarillisil­le
uutistoimistoille saapuneet tie­dot
kertovat, että Neuvostoliiton
keskustoimeenpaneva komitea on
valinnut Litvinovin ulkoasiain
kansankomissariksi, toimestaan
eronneen tov. Tshitsherinin tilalle. joJ^a kärsii jyrkkää laskua, on
Ensiniäiscksi apulaiskomissarik-/ puuiavarateollisuus. Washingtonis-
Amerikan sunrkapitalislit vai-kerhfle.
val teollisuuskriisin konri-tuksessa.
.Numerot toteavat, että
kaikki Amerikan suurimmat teol­lisuudet
kärsivät laskukaudesta
tällä hetkellä pahemmin kuin kos­kaan
aikaisemmin. Hauta- ja te­rästeollisuudessa
on edelleen hyvin
tuntuvaa laskua. Yhdysvaltain
teräslrustin kuukautinen tuotanto
ilmoitetaan laskevan noin 100,000
tonnilla kuukaudessa, vieden kuu­kauden
kokonaistuotannon alapuo­lelle
neljän miljoonan tonnin. Vii­meisten
18 kk. aikana on mainitun
(nisiin tuotanto ollut vain kahte­na
kuukautena alapuolella neljän
miljoonan merkin. Nim. viime syk­synä,
elo- ja syyskuussa, teräs­teollisuuden
laskukausi oli voi­makkaana
sysäyksenä Wall-kadun
pörssiromahdukseen ja sitä seu­ranneeseen
jyrkkään liikemaail­man
lamaannuk.^een.
Toinen huomatljjva teollisuus,
Kolmas huomattava teollis n (union sihteerille. ,
..A 2) Vapauden liikkecnhoitajf
den haara, mis-ä vallitsee jyrlk : j .L W. Ahlpvistin kirje lue
tiin, jossa oli useita liikettä kr
kovia asioita, jonka vuoksi pääte
krii-i, rm puuvillateollisuus. VV.i!
Street Journal valittaa johtava--i
artikkeliosaan, etiä täydelli,.r>! tiin' pitää tp. komitean koko
... I hcmakuun 27 p. kello yhdeks:
'epävarmuus _ vallitsee . P U U V i i i a - , .^^^^^^^j^^ .^^^^ kokoukseen kuts
markkinoilla. Ja samassa ariiK- ^.^^^ liikkeenhoitaja tov. .1. \
Ahjqvist myöskin osanottajaksi, i
Ij) Naisten lehden julkaiseniisl
kelissä tulkitaan, mitä kapitaii-teille
merkitsee tuo n.s. epiivar­muus.
Lehti lainaa Coolidircu
i
_ _ päätettiin lykätä joku aika vit.
i i i u u - . ........ , '.tuonnemniaksj, erikoisien /asia'
julkaisemasta artikkelista (heinak. yhteydessä olevien seikkojen vuo:
II j).) pari lausetta, jotka kiiiilii-val
seuraavasti: "Liikemaailnin
voi kestää mitä tahansa paremmin
kuin epävarmuutta — Milloin sen
ed<'ssä on tuntematon tulevaisuus,
se voi ainoastaan jäädä toime!!"-
maksi."
Johtuen pitkälle menevästä kei­nottelusta,
on jjuuvillamarkkinoita
kohdannut täydellinen kaaoslilan-iie,
kuten maifiTltu suurkapitalis-tien
lehti myöntää. .Ja tilaime
4) Toverien D. HeMn ja Oks:
sen matkakulut Sudburysta Toro;
toon päätettiin maksaa, koska h(;
(Iän \inatkansa kokonaan oli joht]
nut järjestön asioiden vuoksi. ^
5) Luettiin .viidennen piiri
aluekomitean valitseman edusti
jan tov. A. Karin raportti Quib
!in osaston omistussuhteiden jä
jostelystä. Raportti sellaisenaj
hyväksyttiin ja siinä esitettyj'
asioiden vuoksi päätettiin ryht^
erinäisiin toimenpiteisiin asifc;
r-ri.
m-
:e-ik-
•a?
in-oi-
;in
en
is­iin
n-in
r"
ia
tu
I i ­t­in
:o
!e
iä
1-
u
t-tehty.
JuhkMeS,
ter%-etulleita lähetä j ,
sopii yhteen "silloin kon on jou­duttava
mnrtamaan marxilais-leni-niläistä,
tieteelle perustuvaa luok­kataisteluoppia.
Ja f - j ,
Mutta kaikesta tästä huolimatta, in-neri 1»
kaikki jotka käsitämme luokkatais-: t^a inhilf"^'!» = » ^1
telun tarpeellisuuden, emme saa Kun
väsyä emmekä jäädä sivustakatso- B r i t i n r i i - — a t
jiksi. Meidän täytyy käydä kak^ j^^ttä l i t ä h r^^S •'^
srkerrom innokkaammin asiaan t „ n c a n M T , - i - tta?*^^
kiinni ja nujertaa niskat luokkam-1 ke=ä .-Vit^.: i ' ' * ^ «S
me pimittäjiltä._ Meidän täytyy i p^j^^aa S e i J ' ' ^ "
onnistua vetämään verho pois to-! Tulee toL-^-" b
veriemme silmiltä, että hekin tule- "
vat näkemään kaikki nykyisen jär­jestelmän
ristiriidat. Tässä kai-vasymattomasti
ponnistelemme, j ]e tä"!!--. c^'*^
Me voitamme, sillä me olemme neljä ^^0^03 "^eriS"*
. . . '-^n JO ^_
saisi JO sataa vettäkin
la on vesisateeseen i
miset parhaiteÄ perä
L u o
voi käydä entisiä pahemmaksi, kun suhteen. Matkasta koituneet ki:-1 ka pidetään kerran KuuKauuesaa.
floknim 1 r.-iiv:; nJka-i uuden luiu- '^33, päätettiin mak.saa. /Puolustusliiton toimesta pantiin
elokMun 1 pa.va alkaa uuden puu Erikoisella huomautuksella tanssit "pystyyn" keväällä, mutta
markkinoille laskemi-l,^^ö^>^^^„ päätettiin ilmoittaa osas-si
sanotaan nimitetyn N. Krestin-sky,
sekä toiseksi apulaiskomis-sariksi
Leo Karahan. Kreslinsky
on tällä kertaa neuvostolähetlilää-nä
Berliinissä. '
Km fascisim riehuu — sosialidemokratia
"elpyy"
Yhdysvalloissa ilmestyvä suo-menkielinen
kcltanen Raivaaja
kertoo SMurclIa ilolla uutisen eto-sivullaan,
että "Sosialidemokratia
elpyy Lapualla".
Kenenkään työläisen ei tarvitse
pitkälti vaivautua ajattelemaan
niistä luo Raivaajan mainitsema
"elpyminen" saattaa johtua; On-
;' lian viime aikoina meillä saatu lu­kea
mitä pöyrislyttävämpiä kcr-
^-tomuksia IapuaIais,tQn konnantöis-tä^
ei ainoastaan Lapualla, mutta
kaikkialla Suomessa. Sentähden
on varsin helppo vetää asianmu­kainen
johtopäätös Raivaajan uu­tisen
perusteella. Se on: siellä
^ inissä foscistitcrrori pirullisempa-na
riehuu, siellä poliittiset ruu-miinryöstujät,
sosialidemokraattien
mustat korpit rientävät etsimään
saalista.
Raivaajan kertoman mukaan o-vat
sosialidemokraatit Lapualla
saaneet haltuunsa kominunistisen
työväenyhdistyksen tähän asti
omistaman omaisuuden, jota enti­nen
yhdistys taloudellisten vai­keuksien
vuoksi ei voinut hallus­saan
pitää.
Sikäli kmi asiaa tunnemme, on
'Lapuan vasemmistolainen työväen-yiidistys
voinut säilyttää luokka­sodan
taistelujen ja sen jälkeen
uehuneen valkote:rrorin ajan ylit­se
talonsa ja omaisuutensa työ­väen
hallussa. Monta hyökkäys­tä,
on sos.rdem. herrat tehneet yh-dassu
lahtaricn kanssa, vallatak­seen
Etelä-Pohjanmaan punaisien
paikkakuntien työväenyhdistyksien
omaisuuksia haltuunsa, saadakseen
siten kukislcllua kumouksellisen
työväenliikkeen. Tähän asti nuo
konnat eivät ole Lapuallakaan sii­nä
yrityksessään- onnistuneet. Mut­ta
nyt, kun fascistit alkoivat oi­kein
olan takaa harjoittamaan ter­roria,
todetaan Lapualla tuollainen
tilapäinen laka-askel työväen toi­minnassa.
Riemuitkoon nyt noskelaiset
fascistien kiityrit mielin määrin
"sosialidemokratian elpymisestä"
Lapualla. Multa me sanomme, et­tä
sellainen elpyminen kestää vain
niin kauan, kuin kahleisiin kyt­ketyn
työväenluokan riistäminen
saattaa jatkua. Mutta silloin kun
Suomen työväenluokka katkaisee
sorronkalileet pois käsistään ja ja
loistaan, murskaten koko valkosen
komennon, silloin ovat myöskin
sosialidemokraattisen liikkeen päi
vat luetut. Silloin kirjoitetaan
Suomen työväenliikkeen historian
lehdille lause, että sosialidemo­kraattinen
liike näytteli valkopyö-velien
kätyrilauman osaa silloin,
kun Suomen työväki oli kokemas­sa
kaikkein kohtalokkaimpia het­kiä.
Kaikkien maitten proletariaatin
keskuudessa inhoten halveksitaan
sitä roolia, jota keltaiset sos.-de-mit,
luokkataistelun petturit ovat
näytelleet.
Samalla kertaa kumouksellinen,
työväki kohottaa taistelulippunsa
korkeammalle ilmaan. Kaikissa
maissa kokoontuu sankat joukot
"elokuun Punaisena Päivänä kom­munismin
lippujen ympärille, tais­teluun
imperialisteja ja niiden la­keijoita
vastaan. — Työm.
sa kerätyt tiedot osoittavat, että
loisella viikolla heinäkuussa oli­vat
puutavarateollisuuden tilauk-
.«et vain Hl prosenttia tuotannosta,
ja tuotanto lähes neljäsosaa pie­nempi
kuin vuosi sitten. Eli toi­sin
sanoen, tavaratilaukset tällä
kertaa ovat likimain 40 prosenttia
pienemmät kuin vuosi sitten. Kun
oietaan huomioon, eitä viime vuon­na
oli jo,- rakennusteollisuus pa­hasti
lamassa ja puutavaran kulu­tus
vähentynyt, ei tänä kesänä ole
puutavaran menekki muuta kuin
puolet siitä, mitä se on aikaisem­pina
vuosina ollut^
villasadon
nen. Kirjoituksessa myönnetään,
että kapitalistit ei voineet etukä­teen'
nähdä tuollaisen romaliduk;
sen mahdollisuutta.
Aivan oikeutetulla ironialla to­veri
Stalin raportissaan lausuukin,
että holshevikit näkivät jo kolmi­sen
vuotia silten nykyisen pula­kauden
lähestyvän kapitalisti­maissa,
mulla sille lausunnolle ka-"
pilalislimaissa irvisteltiin, ja väi­teltiin
sitä vain bolshevikkien |)ro-pagaiidakeinoksi.
Multa todelli­suus
on edessämme. Bolshevii-kien
laskelmat ovat pitäneet paik­kansa
siksi, että ne ovat peruslu:
neet, marxilaisen-leninismin teo^-
riaan. — fyoni. .
U 97
Vallankumouksellirien .adto vyöryy
sorretuissa maissa
Sorretut idän kansat heräävät.
Viimeaikaiset viestii kertovat meil­le,
että imperialislislen maitien
"rauhallinen" riisloaika on jää­nyt
kauas muistojen maille. Suuri
ihmispaljous,' joka ön kansoitia-niit
Aasian-puoleisen maailman­kolkan,
on nou.ssut vaatimaan oi­keuksiaan.
Ei sanoin vaan teois­sa.
Europasta viedyt sotajoukot
ovat käyneet riitläniuttöniiksi. ^'ii-meiset
keksinnöt raatavan luokan
hävittämisen alalla' osoittautuvat
niMiikään tehottomiksi. Sorrettu,
sdi/ri työtätekevä luokka, karistaa
kabfefeiisa. . Lahjakas, Intian kan­sa
ei suostu kauempaa olemaan
'Eliglannin jautakoron alla. In^
tian luonnonrikkaudet odottavat
omistajiaan,' Intian työtätekeviä.
päästäkseen ylös maan uumenista.
Ruoskat ja kiväärit, joita nykyi­set
vallanpitäjät runsaasti käyt­tävät,
ovat huonoja työvälineitä.
Ei teloituksilla, ei kidutuksilla, ei­kä
pakkolaeilla voi enää sortoa
ylläpitää. Intian vapautuminen
merkitsee samalla Englannin im­perialismin
maailmanherruuden
kukistumista.
Kiinan ty-iitäfekevät ovat jo
kauan olleet leikkikaluina herro-jensa
käsissä. Jo se seikka, että
Pascistinen murharaivo ja riehun­ta
vallankumouksellista työväkeä
vastaan Suomessa qn nopeassa tah­dissa
johtanut näiden lascististen
aineksien asialliseen valtaannousuim
uuden.. päänAnisterin, Svinhufvudin-nimittämisellä
ohjaamaan lahtarl.
porvariston mädäntynyttä ja hukku-maisillaan
olevaa valtiolaivaa.
Fascistiroistojen marssi pääkau­punkiin
toi ilmi lukuisia seikkoja,
jotka paljastavat fasclstisen liikkeen
luonteen ja sen tarkotusperät. Ku­ten
cn usein jo mainittu, oli marssi
tähdätty yksinomaan kommunisteja
vastaan. Valtioneuvosto, joka muo­dostaa
koko Suomen hallituksen nyt
kun tjmkäeduskuntakin on hajotet­tu,
osallistui koko voimallaan fas.
cistlen mielenosotukseen, vakuuttaen
näille työväenpainojen tuhoojille ja
työläisten murhaajille, että heidän
tarkotusperänsä ovat aivan samat
kuin ovat hallituksenkin. Siis val­tioneuvosto
julistautui julkisesti fas­cistien
asian ajajaksi, pääministeri
Svinhufvud itse julistaen tämän to­deksi.
Presidentti Relander oli myös
paikalla tervehtämässä fascisteja
isänmaan niinessä.
Osottaakseen myös teoilla, että
hallituksen ohjelma on sama kuin
on fascistienkin, että hallitus on
valmis joka käänteessä nöyrästi nou.
dattamaan fascistien jokaista tah
toa, julisti hallitus virallisessa ää­nenkannattajassaan
fascistisakin
Helsinkiin saapumisen päivänä jul
kaistussa julistuksessa , että sos
työv. ja pienvilj. edustajat ovat
eduskuntajäsenien koskemattomuus,
säännön ulkopuolella ja antoi käs-kjTi
vangita jokainen vasemmisto,
edustaja. Samana päivänä ilmestyi
porvarilehdistössä toinenkin halli­tuksen
julistus, joss!t hallitus vetoaa
fascistiroistoihin ja pyytäif heitä lo­pettamaan
"omankädenoikeuden har.
jottaminen" ja antamaan hallituk­selle
"välttämätöntä tukea niiden
raskaiden velvollisuuksien suoritta­miseksi,
jotka nykytilanteessa ovat
joutuneet hallituksen täytettäväksi,"
kuten julistuksessa sanotaan. Fas
cistien mieletön riehunta työväen­luokkaa
vastaan siirtj-y siis nyt
uuden hallituksen suoritettavaksi-
Se ottaa vastuulleen estää kommu­nististen
työläisten osanoton tule­viin
vaaleihin. Vangitsemiskäsky So­sialistisen
Työväen Ja Pienviljelijäin
edustajia vastaan, nuorisojärjestöjen
lakkauttamiset, joukkövangitsemiset,
työväentalojen sulkemiset (sisämi­nisteri
on määrännyt Helsingin, työ.
väen talonkin suljettavaksi), kaikkien
siellä alituisesti OTI talonpoikais­työväenkbkouksien
hajottamiset, jne
levottomuuksia ja kapinoita, to-j todi^tavarWmtuks'^
dislaa, ellä työtälekevien tyyly-iiiällöiinys
on tavattoman suuri-
Ja svytä onkin. Sillä kukapa
inei.<lä ci olisi kuullut siitä huu­tavasta
hädästä, joka siellä on
kykenevän viemään laillistettuna
eteenpäin -samoja roistontöitä, jois­sa
fascistiset tercorijoukot ovat t3-
hänastkesti häärineet. Myöskin
pääministeri Svinhufvudin sisällis-sodanaikainen
rikoshistoria todistaa
hänen kykynsä johtamaan hyök-käystä
työväkeä vastaan. V. 1918 vei
Svinhufvud julman pyövelin osaa,
johtaen valkokaartia, yhdessä Sak­san
Imperialismin sotajoukkojen
kanssa, -ja hukuttaen vallankumo.
uksellisen työväestön nousun vereen!
Hän oli sa diktaattori, joka johti
kymmenien tuhansien työläisten teu­rastusta-
ja nälkään tappamista;;van,
kileireillä. >.
Sosialidemokraattien suhtautumii.
nen fascistidiktatuuriin on sama
kuin näiden petturiaineksien suh­tautuminen
samantapaisissa tilan­teissa
muissakin maissa. Vieden ai­na
porvariston lakeijan osa, oyät
töille, että viipymättä tilittävät
velkansa järjestön keskusvirastoon,f käydystä propagandasta punaisten
sillä t.p.k. tarvitsee saatavissa ole­vat
varat järjestön juokseviin me­noihin
ja toivotaan vastaisuudessa
käteisliikettä niin paljon kuin
suinkin mahdollista.
orkesterin ollessa verrattain kallis
(§40.00) ja nuorison keskuudessa
tanssia vastaan, oli se tulos, jolla
yrityksestämme ei jäänyt kiiin pa­ri
kolme dollaria aijottuun kas­saan.
Uniomme kassasta olemme
saaneet kaksi kertaa rahaa, toi-oikeassa.
Tulevaisuus on meidän
ja menneisyys heidän. Heidän ai­kansa
on pian täysi, me astumme
tilalle jatkamaan ihmiskunnan
kehitystä, jota nykyinen valtaluok-ika
; ei pysty kätyreittensäkään
avulla tekemään.
Unio-osaston kokous pidettiin 20
p. t.k. Siinä päätettiin ottaa ?25
laina tarkoituksella rahastaa sil­lä
. uniomme edustajan Venäjän
matkaa.. Päätimme myöskin lähi­tulevaisuudessa
järjestää iltamia.
Sitä varten valittiinkin 4-henkinen
komitea.
T.k. 12 p. oli meillä iltamat
Nolalun S.j. haalilla, joka tuotti
tappiota $1.00, sillä tuloja oli ?7
ja menoja $8. Tästä kaikesta on
riistäjä kiitollisuuden velassa No­lalun
työläisille ja farmareille.
Wolf Sidingissä, järjestimme il­tamat
19 p. t.k. Tuloja oli $23,
menoja $9. Jäännös jali $13.60,
jonka summan annoimme metsä-
| a kulkutyöläisten järjestämisra­hastoon.
Nolaluri S. J. osastolle olemme
kiitolliset siitä, että se on anta­nut
. talonsa käytettäväksemme
silloin kun olemme tiarvinneet, li­inan
vuokraa, ja ovat myöskin
kaikessa avustaneet, rhissä olemme
apua tarvinneet.
Toivon siis iedelleenkin kaiken
toimintamme kulkevan käsikädes­sä
taistelussa yhteistä vihollistam­me
ja sen apureita vastaan, sillä
sitä. tietä on meidän helpompi
viedä ihmisyys voittoon ja vapaut­taa
itsemme pääoman ikeestä.
Raportteri.
7) Järjestön sihteeri tov. J. selia kertaa $25.00 ja toisella.
Wirta ilmoitti lähtevänsä hänelle $50.00 työläisten etuvartiotaisteli-myönnetylle
kesälomalle heinä- joiden puolustukseen.
Jcuun 23 päivä, luovuttaen sihtee­rin
tehtäviit virkaatäyttävän . tov.
Työläiset, toverit, tukekaa val­lankumouksellista
liikettä, pois
J. Latvan huoleksi, jonka t.p.k. on 1 epävarmuus ja pelkuruus! Taistel-
Valinnut tehtävää hoitamaan, sa- I kaamme käsikädessä yhteistä paina­malla
ilmoittaen järjestön- tilien
olevan parhaillaan tilintarkastan
jilla.^jotka miistä antavat lausuja
tonsa t.p. komitealle.
Jussi Latva, v.t. sihteerL ,
Edellä olevan pöytäkirjan olem­me
tarkastaneet ja hyväksymme
.sen kokouksen päätöksien mukaan
kirjoitettuna.
Pöytäkirjan tarkastajat:
E. Pirttinen. J. Kahila.
jäistämme, iiykyistä järjestelmää
vastaan. — H. P.
nämä Suomen riistovallalic uskolli­set
sosialifascistiset johta.jat siirty­neet
tapahtumien kehityksen pakot­tamina
yhä julkisemmin fascistien
kannattajiksi ja heidän palvelijoik­si
työväkeä vastaan. Sosialidemo-kaattien
puhemies Tanner lausuikin
jo verrattain varhain fascistiriehun.
lian aikana, että hänen puolueensa
tulee toimimaan yhteisesti ja ilman
ehtoja porvarillisten puolueiden
kanssa kommunismia vastaan. Hei.
dän saarnansa työläisille on suora­nainen
kehotus antaantua fascistien
armoille, olla kärsivällisiä kalkkiin
vaikeuksiin nähden, sillä kyli;i "hal­litus
pian aikaansaa JLirjcstJ^ksen
.Haassa." Mikään ei voi olla; sen
selvempää todistusta siitä tosissikas-ta.
että nämä sosialifascistiset "työ-
-•äenjohtajat" ovat liitossa fascistien
'Kanssa viimeksimainittujen riehun­nassa
työväenluokkaa vastaan.
Samaten yritUiä piskuinen kom-munistiluopioidcn
ryhmä. Vällärit,
Pekkalat ja muiit. vailceuttaa- työ.
väen taistelua fascismia vastaan, se-littäen
tämän taistelun "tällä het­eellä"
liian vaaralliseksi, tiiloksetto-niaksi
ja vieläpä järjettömäksikin.
He koettavat synkin värein maalata
mahdollisuuksia fascismivastaiselle,
taistelulle Suomessa. Kaikki tjövä-cnluokan
taistelun mahdollisuudet
5vat synkkiä lieidän mielestääft, ja
suorittavat he lakeijapalveh!k|ensa.
fascisteille yrittämällä kylvää ; pes-simistisj^
ltä ja haluttomuutta .'tais­teluun
työväenluokan syvL-^sä riveis.
sä. ,
FascLsmin valtaannousu kärjistää
tavattomasti jo ennestään kipeällä
olleita luokkasuhteita Suorriessa,
INDIAN VALLANKUMOUKSEN
PUOLESTA
pidettiin Port, Arthurissa, Ont., on.
nistunut ulkoilmakokous heinäk: 26
päivän iltana k.-puolueen toim.esta.
Tilaisuudessa puhuivat toverit Mary
Gilbert ja A. Vaara. Tilaisuuteen
oli saapunut meikäläisiin oloihin
katsottuna huomattava määrä työ-
Iäisiä, jotka tarkkaavaisina seurasi,
vat puhujia. Tilaisuudessa myöskin
jätettiin parikymmentä jäsenhake.
musta k.-puolueen jäsenyyteen. Ko­kous
hyväksyi yksimielisesti, paikal­la
ollutta järjestyksen valvojaa lu.
kiiunottamatta, seuraavan päätös,
lauselman: /
Port Arthur, Ont.,
heinäk. 26 p:nä 1930.
Me Port Arthurin, Ont.. työläiset
kokoontuneina joukkokokoukseen
tänä päivänä, protesteeraamme sitä
murhaavaa menettelyä vastaan jota
brittiläiset imperialistit harjoittavat
Intiassa ja vaadimnie, että kaikki
brittiläiset sotajoukot on heti pois.
tettava Intiasta. julkilausumme
valmiutemme puolustamaan sitä ur­hoollista
taistelua jota Intian riis.
tetyt työläisjoukot käyvät vapaut­taakseen
itsensä brittiläisen impe­rialismin
sorrosta. Nykyisen työväen
hallituksen menettely Intiassa on
murhaavaa sortoa, kuten kaikkien
edellistenkin Britannian imperialis.
tisten hallitusten menettely. Me
kannatamme Intian sorretun kan.
san voittoa sortajistaan ja työläis­ten
ja talonpoikain vallankumouk­sellisen
hallituksen muodostamista
Intiassa. .
Tämä päätöslauselma lähetetään
Britannian ja Canadan hallituksille.
Puheenjohtaja.
Nöläiu, Öiit
JDänne perustettiin viime kevää­nä
Metsä- ja Maatyöläisten Uriio-osasto
joka on ollut toiminnassa,
jos kohta toiminta onkin ollut
heikkoa ja puutteellista joukkom­me
pienuuden tähden._ Iltamia
olemme järjestäneet tämän kesän
•aikana kolmet Nolalussa ja kahdet
Wolf Sidingissä. Nolalussa pide­tyt
iltamat ei ole tuoneet odotet­tuja
tuloksia, johon "on ollut "vai­kuttamassa
sekiir, että joka k^rta
kun olemme iltamat järjestänieet,
on myöskin taantumuksen tuki­pylväät
järjestäneet juomakekke-rit
pesäänsä Rientolaah.
Tuntuu muuten hyvin nurinku­riselta,
että "nälän ja puutteen
kanssa tappelevat farmarit ja hei­dän
lapsensa antavat myötätun­tonsa
ja rahallisen tukensa tuol­laisille
mustain korppien pesille,
joiden tehtävänä ei ole muuta
kuin koettaa saada pysymään työ­läiset
hajanaisina keinoilla millä
tahansa. Nuorison turmeleminen
viinalla ja muulla" epäsiveellis3ry-dellä
sekä työläisille vaarallisen
taisteluopin levittäminen on hei­dän
päänumeroitaan ohjelmassa.
Edellisestä pitää ^huolen joukko,
jonka käsityskannan mukaan ei
luokkataistelu, .ole tarpeellista,
vaan jumala. se on joka määrää
kaikki elämän ehdot; jälkimäisestä
pitää huolen tuplaveen pelastus-rcngas,
jotka muuten niin hyvin
WMte Fish, Ont.
Heiniikitreet on. täällä parhail­laan,
vaikka hyvin moni farmari
ajattelee, että 'mistä sen heinäkii-reen
itselleen saisi, kun jokivar­silla
oleyat pellot, jotka olivat
tulvan alla, löyhkäävät -vaan pa­halle,
joten täytyy turvautua muu­alta
.saarnaan heinämaita tai. hä­vittää
karja, sillä tulva" hävitti
toisin paikoin kaiken viljani, peru­nan
ja beipän. Kova isku köyhil­le
farmareille.
S. J.,. osaston kesäjuhlat täytyi
siirtää juuri tulvan -takia, joten
ne ovat 3 p. elokuuta. Juhlissa
tulee olemaan päiväohjeltnana pu­he
ja muuta ohjelmaa: ampumista
ja renkaanheittoa, joihin on saatu
palkinnot Eatonista ja Cochränes-ta.
Tiet on saatu sannoitettua, jo­ten
ei tarvitse autoilijain pelätä
että jää mäen alle vaikka vähän
sataisikin. "Naisorja" .-•esitetään
Iliailla haalilla. Tervetuloa, lähel­tä
ja kaukaa! —.Kirj.-vaihtaja.
Webster's Corners,
s. J. osaston kesäjahtat pide­tään
täällä W. Cornerissä elo­kuun
10 pnä. 9:nnen päivän iltana
esitetään näytelmä nimeltä "Ran­talan
veljesten kotiristi", 3-osai-nen
huvinäytelmä, kuuluu olevan­kin
erittäin hauska. Kesäj^uhlis-sa
tulee olemaan. monenlaista oh­jelmaa,
m.m. urheilua, joten naa­purikylistäkin
urheilijat ovat tän­ne
tervetulleita yllämainittuna
päivänä urheilemaan. Niin, ja
etempää tuleville täällä varataan
yötiloja, joten ei tarvitse kauem­paa
lähteä yötilaa etsimään. Ra-vintolan
pttolesta pidetään rayöi-seikoi::
ta ja hoitotavoistu
han lucnnoi.nut tääHä i
paika...sa. Täällä hän
kuulijakunnan. Ja o«
veyskysyniys yksi
symyksiä ihmisknanalJe;
tunnustaa ettei hän «fc^f
mies "jopissaan"; fiaiM^.
sivat yloc-.nsä hänen lue­taan,
joskin viime illan
jotkut kuulijat haloäifc
joitakin p.vkäliä pois, kö
mittain puhui sukapnoi:-''
Kuulo.=ti tietenkin täsä
luennos.^aan jotkut pyläJä'
uudelta sellaisille - kanlii
ka eivät ole ennen
mäntyylisiä luentoja. — y:
TyömaaselostiBia
ininistikwja8ta,''
, * ^ u
K a t a l a rotvous IUTBUJ
punsa, sen saivat tääi:ä *
• kokea joukko metsltyölä'-
tytiän niinsanottuja
eräälle suuruutta
"farniari"-urakoit£ijalle
aniharva tuon "saurmda».
sikki säästyi jontDmastiJ
vertoja vetämättömän
sen uhriksi. Moinen
tely, johon ensikerran i
tustua kyseessäolevat
set, oli häikäilemättömin
kaan on näillä tienoin
kuullut, joten miehet,,
eivät osanneet ennakoita-kuinka
säälimättömän ko*^'^'
saan heidät voi ajaa la]
gellä täyteen pumpattn 1
joka kuitenkin toteutui
tua suoritetuksi, siitä
miten uhalla kilvan hyn
tehty, pienistä eristä
destä kolmeen koortiin
Me siis uskomme olevuäl
dellisesti oikeassa ja
sanomaan, että ensikerfli-tyi
noin ahnas,
peäniätön työläisten työa
ryöväys näillä mailla,
samme ylläolevaa. Sennii'
mys ikäänkuin itsestäiii:'
eroa on. tavallken
vouksen ja esittämäninie
lyn välillä? SiiIien'OB v
että ei sanottavasti
että viimeksimainitun
yleensä pidetään naamarit
lä, koska maantierosvo •
ulkopuolella. Yhtä
tunteellisia he muutea
On syytä sanoa
kalaista tuolla kämpäDä.
nellyt joukko, jotain
lukuunottamatta,, oli, s
sen käsitys- ja ajattelu!
sä suhtee.s.sa heitä hyvin,
verrata silloiseen
Muuten he täydellisesti^
yhtä mieltä, ei pieninU""
riitaa heidän välillään
huomioiden tekijä olisi r
vaita. He olivat valmi».;
koita myöntämään isäiu^
oikeassa, mitä hän
tulisikaan lausumaan, m
esim. nuiisti kotoisen
väärin, niin kartat^
kumoutui. Tämä täj^^
tätuntoa uhkuva pe
nen ja alhainen niat?^
ominai.^ta kaikille
mille. Tällaisen jonb»».
ollc.-;.sa työmaalla ei tJ
nitc.<.-a "voida pahaa_. .
tä", ?illä mitään päiva
tehdä eikä noudateta,
tehdään aina
tamatta pimeimpiä ?j
imperialisteille sodanvalmisteluis.
saan Neuvostoliittoa vastaan. Suo­mesta
avautuu luoteinen tie hyök­käykselle
työväenvallan klmppuim.
Siksi on imperialisteille suuri apu
fascismin noususta ja työväen vas-
_ tustuskyvjm maahan iskemisestä
Luokkataistelu siirtvy uureon.""kär-; Suomessa. On itsestään selvää, että
jistyneempään vaiheeseen. Pasfcismi ; ^""rvallat tukevat fascistista val-
?i ;^ykenc ratkaisemaan &:omeu, ta^ tiodiktatuuria Suomessa aivan sa-loiidcllista
pulaa ja fascistis?n valtio­vallan
on lopulta kaadutt.iva ja: teh­tävä
tilaa voitokkaan proletaarisen,
vallankumouksen neuvostoille.
Suomen tapahtumat eivät ole vain
Suomen proletariaattiin ja pienvilje­lijöihin
koskevia, vaan on niiUä
myös suuri kansainvälin;n merkitys.:
Suomi on Neuvostoliiton reunavaltio
ja niinollon sangen tärkeä.siä |tra--
teegisesta merkityksestä maaifinan
Näin vaalien aikana ei osaa pai.
jcn tohista muusta kuin vaaleista. P.
Arthurin piiristä pyrkii vaan kaksi
miestä täyttämään siellä Ottawassa
meidän miehelle varattua tuolia.
Toinen on konservatiivi ja toii^en
liberaali. Kommunistipuolueen Smith
runnailee tässä naapuripilrissä. Erääs
sä farmarien piknekissä olivat kaik.
ki ehdokkaat pitäneet puheen -vuo­ronsa
perään. Smith oli kehunut
olevansa sellainen fannari inikä. far-.
maa työläisten aiyostoa. Koettaa
sitä kyntää ja kylvää sinne.,JijT^
siemenen kasvamaan. .Kflijayeikko-jensa
kehui myöskin olevan sellai­sia
farmareita, jotka faxmaavat far.
mareiden ja työläisten selkänahkoja^
koettaen ryöstöviljelyksellä saada
mahdollisimman suinpa liikevoittoja
taskuihinsa
Juuri vaalihumun loppupäässä sai
tämän kokeilija ikäänkuin henkisen
kutsmnuksen ruveta tätä hommaa
maten kuin on suhde Puolassa, Ru- lähemmin seuraamaan. Siitä taval.
maniassa, jne. Fascististen ireuna. laan on seuraus, että tämä kai tu­valtojen
blokki Neuvostoliiton ympä­lee
julkisuuteen, jos tulee ollenkaan.
ri, joka toivomus on ollut imperia­listeilla
jo pitkän aikaa, mutta joka
ei toteutunut if!»<fcirfin reimavaltioi-hin
nähden Baltian maiden vastus­tuksen
johdosta, on nyt toteutunut.
Tämäkin jo itsestään kärjistää suu­resti
imperialistisen sodan vaaraa
Neuvostoliittoa vastaan.
jälkeen pötkyn vedon päivän. Mut­ta
parempi myöhäänkin, saapahan
kansa ainakin nähdä, että mukana
on oltu.
Eräänä päivänä • levitettiin kaikki­alle
Port Arthurissa flmotuksia. et.
tä konservatiivien vaalikokous pide-tään
"LaboT: Temppelissä" 314 Bäy
St. Suomalaisia puhujia, tulee asioi-ta
selvittelemään. En tahtonut en­sin,
uskoa silmiäni, mutta Jcun osaan
auttavasti lukea suomenkieltä, nifn
täyt3rihän se uskoa.. Itsekseni aloin
fikeeraamaan, että mitenkä on ym­märrettävä
se seikka, jotta "poliit.
tiset narttuilijat" ja vielä pjihem-nrästa
päästä, ovat saaneet kattoa
päänsä pääUe pnMaan taloädeliisen
toiminnan pyhätöstä. Näihin saak­ka
sinne ei 0I6 millään keinolla saa-i5t:^
t päätpnsä pistää sellainen joukko
mik^'.vähänkin haiskahtaa Mosko­valle.
Nyt sitten sai • armon työläis,
jteh selkänahkcnlla farmaava joukko
koota laumansa karsinaan.
. Määrättjmä aikana menin tois­ten
uteliaiden mukana katsomaan
mitä tuleman pitää — ja tulikin
sitä katseltavaa Näyttämölle tuli
se kokelas ja arvoisia avustsyia kie­l
i ^ sekä suomalaisia, hännähhuip-puna
ollen vankka konservatiivi i l ­man
pääomaa. Joukkoa katselles.
ten pimi-.täjät, niin «f
dessa vaan nimi ^'^"^
tarkotukseen attuperäisas,,
aikomus käyttää.
Sitä valittua
ni löysin erään vanDffi^
Monta kertaa ennen^-
tiin, jotta: "Käy
makas" jne. ja .
tili niin P u ^ " ^ ^ * ^ .
tää-punaL^ia pvtas^'
oli myöskin muita
nempi tai vähemP
puuttui vaan uskossaan
sani liitelivät ajatukseni mennei-s
ä n aiköiiuru Mahtavan "Työn-teippeiin"
^avajai^ihib^ yas-ta
ymmärrän, että .jo silloin ensl-mäisen
kerran j^jrvarin , likainen
s(^tkka saästiitti ^ teinpp^in näyttä,
möä, ktm . l ^ ä ^ t l j ä i -i^Eaupim^gin
fflajmi .snriift ptthmnaan. Sen jälkeen
sitä on tutakatibeään käyttibeet as­tinlautanaan
kaikennäköiset työläis-hu!
i toivottamassa
Avajaispuheessa
että tämä kokous OT.
suttu koolle sitä «rt^^
servatiivinen p^rl^-
suomalaisille ääne^^
jelmansa J V ^ a ^ ^ ,
antautumasta ^"^f^
sillä liberaaUt viewt.^
auttamattomasti
astui puhujan V^:'
Ohjelma sisälsi:
nava A.-tbunm^^
jäpi Canadan, f»-^
.mereen. tuUiaita^
tei taivaan i m ^ :
ritsemään canadal»^
Canadan rajofl^
Hmni ettei y h t ä ^ _
maahan « « ^ ^ S ^ :
olevat on siiotetta^
ja heidän j o ä t e ^ . -
Sutateitä ^ o t^
tietöitä lisätään.