Vapaus, August 2, 1926

              Nö. 89—1926 •Vi Maanantaina, elok. 2 pmä—Monday, August 2
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen fflarkkaa
3910
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle^ $30.00, 60c
lähetyksistä $30.00—?59.99, 76c
lähe^ksistä $60.00—99.99 j a $1.00
Rikiltä $100.00 taikki sitä saurem-miltä
lähetyksiltä. ;
Sahkosanömalälietyksille on kolot
'^aidburyssa ja ympäriist^ asuvat
voivat käydä Vapaa<Ien Estnttorissa
tiedostamassa erikoisktirsBia.
feikla sähkolähettyksel tehdään
Booraan Sudburysta Helsmkiin sa­mana
päivänä ' Itum saapuvat Va­pauden
konttoriin. :,
LAIVAPiLETTEJÄ MYYDÄÄN.
TIEDUSTAKAA PILETTIÄSIOITA
Tehkää lähetykset ösötteella
VAPAUS, .
Box 69, SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rahavälityksiS
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
816 Bay Street,
Port Arthar,. Ontario.
DAVID HELIN ,
eripäikkaknnniUä Poh3.-Ontario88a.
Mutta ^mitäpä hyötyä meillä on sil­loin
kuulua unioon eli mihinkään
järjestöön jos tämmöisiä rekordeja
ajattelemme! Heittäkää pois sel­lainen
ajatus aivoistanne jos ker­ran
olette oikeita rivimeihiä, niin­kuin'
jäsenkirjanne näyttää. Vai
onko se jäsenkirja- vain muodin
vuoksi teidän taskussanne. Jos sitä
pidätte koristeena, niin on parasta
jättää se pois. .
Veden olireja. Vesi näyttää ole­van
kovin bimoinen ihmishengelle,
koska viikon ajaUa on ottanut kol­me
saalista. Niiden joukossa eräs
suomalainen nuori 17 vuoden vanha
tyttö, Snoma Särkijärvi, joka oli
ollut vasta pari viikkoa tässä maiks-sa.
John T y y a ^ kuoli kotonaan 27
päivä viime kunta, jättäen jälkeensä
vaimon ja yhden täysi-ikäisen tytön.
Vainaja oa sairastanut pitemmän
aikaa jonkunlaista hivuttavaa sisäl-listä
^^"ti*'
Eräs kansalainen tömäytti jal­kansa
niin kovasti lattiaan, että
jalka njrtkähti pois paikaltaan. Niin
sitä käy kun mennään kaikenlaisille
epätasaisille lattioille tanssimaan.
Osastomme haalilla on sellainen lat­tia,
jossa' el ole keneltäkään vielä
jalka nyrjähtänyt pois paikoiltaan,
vaikKa siellä on joskus pistetty k i -
verlZiiin polkkia. Sinne sopii tulla
koettamaan, niin saa olla varma,
että heikommatkin nivuset pysyvät
paikoillaan,
Huntinuikia on taas tulossa. Sa­ma
sirkns, joka täällä on jo ollut
parina kesänä, tulee taaskin anta­maan
näytännön täällä meidän k y ­lässä
7 päivä elokuuta. Sinne kai
sitä mennään oikein joukolla? E i ­päs
mennäkään, vaan koetetaanpa
pitää tällä kertaa tinat t«sVq!gga
ja annetaan niiden mennä, joilla on
LTSoja tinoja taskuissa. Sen voin
vakuuttaa teille, että se on saman-'
laista kuin viime kerrallakin. Toi­vomukseni
olisi, että osasto järjes-^
täisi samaksi illaksi jonkunmoiset
iltamat, niin nähtäisi että kumpiko
on vetävämpää.
SsrycjnUat. Olen kuullut huhua,
että urheiluseuran, soittokunnan ii-lauluseuran
pitäisi hommata suu­renmoiset
syysjuhlat. En tiedä vie­lä
varmaan sanoa koska ne' ovat,
mutta kyllä kai niistä tulee oikein
suurenmoiset. Ja suurtahan se sil­loin-
onkm kun torvet ulisevat, lau­lajat
vikisevät ja voimamiehet
ähkyvät. Tämä on nyt vain sellai­nen
ensimäinen hoksautus, että tie­dätte
pitää varanne.
"Honkkio". Näyttelijät sanoivat,
että he näyttelevät "Houkkio"-nimi-sen
; kappaleep 14 päivä elokuuta.
Kuuluu olevan hjrvänmoinen tekele^
Passaa niinkuin tulla vilkaisemaan.
Joko sinä, joka juuri tätä luet,
olet käynjrt suorittamassa työosuu­tesi
juhlakentällä? —^ Olav.
COTEAU HILL, SASK.
toiset taas tahtoivat aritäa niille u l -
timataimin i^-nltimatistit"). Se-nin
taisteli lujasti, näitä vastaan, ja
ne jotka eivät taipuneet, erotettiin.
"Vasemmistolaisuus" kirjassaan
kuvaa Lenin tätä aikaa. Kaikkialla
vallitsi hajaannus j a moraalinen rap­pio.
Tsarismi murskasi vallankumo-usjärjestöt,
muita bolshevikkien työ­maille
perostetnt sqlut pitivät puo­liaan,
vaikka kärsivät nekin vaurioi­ta
pettureiden ja provokaattorien
kautta. Mutta rappeutui tsarismi-kin.
Se oli saattanut enneij 'nojau­tua
feodaliseen maaomistukseen,
mutta nyi hajotti kapitalismi sitä
nopeassa: tahdissa. Hall^uksen i t ­sensä
täytyi sitä hajaannusta edis­tää.
Stolypinin maalaki merkitsi si­tä,
että talonpojat saivat tilaisuuden
erota kyläyhteisöstä. Stolypin tah­toi
siten luoda "vankan talonpoikais-ton*<
tsaarivallan turvaksi. Mutta
asiallisesti hän hävitti sen perustan.
Mehshevikit joutuivat, väärän ar­vionsa
perustalla, kannalle, joka
on tunnettu "likvidaattoriuden" n i ­mellä.
Ne eivät tyytyneet pelkkään
laillisten mahdollisuuksien hyväksi
käyttöön; vaan tahtoivat hävittää,
likvidoida, maanalaisen puoluejär-jestön.
Ja kun Plehanov ei tahto­nut
tätä hyväksyä, nimittivät he hän­tä
"kellariloukon laulajaksi." Osa
bolshevikeista — Rykov, Sokolnikov,
Losovski, Dubrovinski — halusivat
sovitella j a saivat nimen "sovinto-bolshevikit".
. Ne pitivät likvidaat-toreita
erehtyneinä veljinä, joita o-l
i ohjattava oikealle tielle. Sovit-i
telun kannalla näiden kanssa oli j
myös Trotski.
Aatteellisessa suhteessa ilmeni
myös horju ntaa. Eräät bolshevikit,
Lunatearski, Bogdanov, alkoivat et­siä
uusia uria fUoeofiassa ja joutui-
On tukahnttavan kuuma ja kuiva.
Pellot, jotka alkukesästä lupasivat
hyvää satoa, ovat vetäneet lupauk­sensa
, takaisin, ja ainakin osittai­nen
katovuosi tulisi, vaikka sataisi
aivan heti. Tuntuu tämä farmaus-kii^
kovte huonolta elinkeinoilta:
katovuoden häviöt saa farmari vas­tata,
mutta hyvän vuoden voitot
korjaa kapitalisti.
Canadan koefarmeilla on ahke­raan
kokeiltu, kehitetty ja hajes-keltu
ruosteen ja kuivuuden kes
tävää nisulajia. Mutta tuskin ko­ko
maailmasta, sen kasvis- tahi
eläinkunnasta, löytyy eläjää, joka
voittiaa preerifarmaria kuivuuden
ja ruosteen kestämisessä.^ Kun ta­vallinen,
vyötäisille saakka ' (ei kor­via
myöten) velkaantunut farmari
saa puolittain katovuoden, niin s i ­vullinen
voi ehkä ihmetellä, miten
se nyt pärjää tulevaan satoon Saak­ka.
Mutta jotenkuten hän läpäisee
ja voi sitten saada sadon sijasta
täydellisen kadon. " Y l i laidan" sen
nyt luulee joutuneeksi, mutta kui­tenkin
hänet seuraavana vuotena
nähdään kyntämässä j a kylvämässä
samoja vainioita. Ja kun sitten
tulee sateinen kesä, niin hän vir­kistyy,
makselee veroja Ja velkoja,
ostelee automobiileja ja lisää mai­ta
ynnä muita.
Niin, hän on semmoinen '"erä­maan
laiva", jota ilman tämä .fthe
last best vest" (viimeinen paras
länsi) olisi kapitalisteille läpäise­mätöntä
erämaata.
Tällä paikkakunnalla «nyrsky myi-
Iestää. . E i tosin kovin suuresti.
Se on vain ."myrskyä vesilasissa'.
Mutta silti kyllin suurta pienille
ihmisille. Myrskyn aiiieuttajana on
ollut kysymys, josko yhdytään Ca­nadan
suomalaiseen Järjestöön.,
Tämän kysymyksen yhteydessä i l ­menee
miten ihmeteltävän vähän
jotkut, kymmeniä vnosia puoluetoi­minnassa
mukana olleet "toverit"
ovat oppineet. Heidän sosialismin­sa
ei uletu kotinurkkia edemmäksi.
Oman haalinsa eteen he voivat teh­dä
työtä vaikka yötä päivää, mutta
mitä ulommas vaaditaan, se tuntuu
kaikki vastenmieliseltä. Omien edns-.
tajakokonksien päätökset eivät heil­le
/merkitse mitään, jos. eivät ne
sata olemaan heille mieluisia,' ^ja
järjestön toimeenpaneva komitea
voi' heidän mielestä olla vaikka a i ­van
lurjuksista -.koottu, jotka •vain
vaanivat tilaisuutta, milloin kaapata
osastojen omaisuudet haltuunsa.
Kysyä sopii: Aiko'vatko nämä,
tällaisetkin kommunistit vallottaa
maailman? Ja 'millä tavalla se aio­taan
toteuttaa niin, ettei tarvitsisi
milloinkaan luottaa mihinkään toi-meenpane^
viin komiteoihin?
No niin. Järjestön sihteerin lä­hettämän
kirjeen johdosta tuli 'van­ha
riitakapula taas* esille. Määrät­tiin
25 p. heinäk. siksi päiväksi,
jolloin - asia fiSnestyksellä ratkais­taan.
Ennen äänestystä antoivat
osaston entiset virkailijat — jotka
kalkki sattuivat olemaan suoma­laiseen
järjestöön yhtymistä vas­taan
— sellaisen uloAsvh, että kaik­ki
osaston velkakirjat, joissa on
heidän nimensä, on maksettava en­nenkuin
he laskevat asian äänes­tykselle.
Piti siis tarkastaa velat
ja kassa. Ja kun huomattiin, että
osasto , voidaan :maksaa puhtaaksi
veloista, niin se tehtiin ja sitten
päätettiin äänestää. Mutta sVntyi
vielä erimielisyyttä siitä, millä ta­valla
äänestetään. Toiset 'vaativat
suljettua lippuäänestystä. Ja toi­set,
se puoli missä oli enempi "isän­tiä",
'vaativat avonaista kättennos­toäänestystä.
Nähtävästi tunsivat
he "strateegisen" asemansa ja ha­lusivat
käyttää sitä hyväkseen. Kui­tenkin
päätettiin, että äänestetään
lipuilla. Kun äänestys oli läpi ja
äänet laskettu ja tulos ilmptettiin,
että 20 ääntä kannatti .suomalai­seen
järjestöön yhtymistä ja 16
vastusti sitä, niin vähemmistö alkoi
paukuttamaan käsiä voiton merkki­nä.
Ja se olikin sillä lailla, että
tällä kertaa sai enemmistö tyytyä
vähemmistön päätökseen^ aivan ku­ten
Saksan ruhtinasomaisuuksista
äänestettäessä, sillä yhdistyksemme
säännöt määräävät, että tämmöises­sä
asiassa meidän olisi pitänyt saa­da
kaksi kolmattaosaa annetuista
äänistä, ollaksemme voitolla.
Äänestyksen jälkeen kuului pu­hetta
hajaannuksesta ja toisen osas­ton
perustamisesta. Se ei kuiten
kaan ole sekään järkevästi tehty.
Syntyisi vain kaksi voimatointa, toi­silleen
kiusaa tekevää pikku ryh­mää.
Odotetaan! Kehityshän te­kee
työtä kaikkialla. Vaikka tämä
osastomme päätös on nyt sellainen,
että sille voi 'vaikka Canadan Uuti­set
Reimarinsa kautta kiitosvirran
'virittää, niin tulevaisuudessa voi
löytyä ainakin kaksi kolmattaosaa
jäsenistä, jotka ovat jo tämän
eräänlaisen penikkataudin läpäisseet
ja voivat arvostella asioita vähän
laajemmalta kannalta.
Kokouksia on nyt niin paljo, että
on vaikea muistaa ilman päivä- tahi
mutslikirjaa. On haaliyhdistyksen
kokouksia, keskuskomitean kokouk­sia,
solu- ja ryhmäkokoaksm, far-mers
union kokouksia, aluekomitean
kokouksia, nisurenkaan komitean
kokemuksia, koulujohtokunnan kokor
uksia. Sain jo helvettiä ja uhat­tiin
puoltieesta erottamisella, kun
unhotin keskuskomitean etaixt ko­kouksen.
Niin että jo tsmtee kuu­luvansa
järjestyneisiin!
Uusia voimia. Viime aikoina on
psukkakuhnallemme saapunut jon-kunvenan
nnona .lookkatietoisia
-voimia, ja 7'senjälestä onkin ' toi»
minta haalillamme muuttunut moni-piiolisemmaksL
Me vanhat olisim­mekin
hokknneet tanssin ja ravin­tolan
"runnaukseen'. Toisenkieli­nen
tanssiyleisö alkoi jo tuntemaan
mahtinsa kovin suureksi, eikä sille
lopuksi olisi uskallettu mjiuta esit-tääkään
koin tanssia, jos ei olisi
ollut uusia nuoria voimia taka­namme.
' "
Painakaa vaan . nuoret palkeita!
Xeidän On tulevaisuus sekä täällä
että muualla, j a se muodostuu sem­moiseksi
kuin te sen muodostatte.
I. Wester.
DINSMORE, SASK.
Farn^arcitten kuulumisia. Puolu­een
täkäläinen, 'vastaperustettu kes­kuskomitea:
.piti vasfikään ensimäi-sen
kokouksensa. Valittiin yleinen
organis^eiaaja, joka muistuttaa teh-
"täväinsä laiin^ryöneitä. White Fis-hin,
Ont., osastolta saapuneet ke­räyslistat'
siirrettiin taloudellisen
osaston kokoukselle. Puolueliiton
osasto, päätettiin perustaa. Piirien
rajoihin ehdotettiin tehtäväksi muu­toksia,
vaan jätettiin ne kuitenkin
vielä toistaiseksi ennalleen.
V.- ja a.-aeura Yritys toimii tääl-'
lä myös ripeänlaisesti, vaikk'ei sen­kään
hommista ote mitään maail­malle
tiedotettu. Olisi hyvä että
inhoistusta piisaisi edelleenkin.
Vierailunaytiintolä. - Dunblanen
toverit kävivät täällä vierailunäy-
^jtännöllä, jota jei olekaan tapahtu­nut
pitlcään aikaan. Eikä mekään
tahdottu, huonompia olla; makset-tiili
velka heti. . Olisi toivottavaa,
että tämmöisiä vierailunäytäntöjä
tehtäisiin useimmin. Ne lähentäisi­vät
yhteisymmärrystä etenkin nuo
risolle. •
Suuret aluejahlat ovat tulossa.
Ne' pidetään elokuun 7 päivä Co-tcau
Hillin haalilla. Pitäkääpä nä­mä
mielessänne.
Seskipiirin sanomalehti- ja' k i r -
jallisuusasiamifhenä toimii Oskar
Hauta. Häneltä voivat tilata Va­pautta
ne, joille sitä ei vielä en­tuudestaan
tule.
Jäfjestyne^n työvoiman käyttä­minen
näyttää olevan aranlainen
kysymys farhiareille. Tästä kysy­myksestä
keskusteltiin yllämainitus­sa
kokouksessa. Järjestyneen työ­voiman
käyttämisen suhteen on
meillä kuitenkin melkoisia vaiketik-sia
etenkin heinänteon ja viljan­korjuun
aikana, jolloin järjestynyt­tä
työvoimaa ei ole kylliksi saata­vissa.
Kuitenkin kokous velvotti
antamaan järjestyneille työläisille
ensi tilan.
Keskuskomitean 'valitsema.
.vat idealismiin. Sanottiin "juma-lanetsijoiksi".
Maksim Gorki oli
oli myös tällä kannalla. Heillä oli
puoluekoulu Caprin saarella Itali­assa.
Mutta osa oppilaista siirtyi
Pariisiin Leninin kouluun. Tällöin
Lenin kirjotti filosofisen teoksen
"Materialismi ja empiriokritisismi"
osottaen, että tuo marxilaisuudesta
poikennut kanta ei suinkaan ollut
uutta "elämän kokemuksen oppia,
vaan tiaantumuksellista, vanhaa filo­sofiaa".
Rappio ilmeni myös taval­lista
suuremmassa parjaustulvassa
emigranttien kesken. Yhteen ai­kaan
sanottiin jo, että valtakunnan
voi luvata sille, joka voi osottaa nel­jännen
bolshevikin Leninin, Sinov-jeviq
ja Kamenevin lisäksL
Leninille oli kerran ennen sanot­tu,
että hän voi jäädä yksin. Hän
oli vastannut: "Entäs sitte. On het­kiä
jolloin joukot saystä tai toises­ta
pakenevat taistelukentältä ja keh­no
on .silloin se päällikkö, joka ei
kVkene lippuaan puolustamaan."
Njrt taas ennustettiin bolshevismin
loppua, mutta sanoo Sinovjev —
Lenin kulld tietään kuten Marx. Hän
teki tarmolla työtä ja seisoi marxi-laLsuuden
vartijana kaikenlaisia sen
väärennys- ja vesittämispyrkimyk-siä
vastaan. •
Uusi nousu
V. 1908 oli Pariisissa, Jonne Le­nin
asettui, pidetty icokous, jossa oli
yritetty sovitella, mutta onnistu­matta.
Oli kyllä saatu aikaan mie­to
moitelausunto. lik'vidaattoreita
vastaan. Mutta suurempaa merki­tystä
ei tuolla kokouksella ollut. Ha­jaannus
jatku!, 1909 alettiixj/ taas
julkaista "Proletaaria" Pariisissa,
VenäjälE alkoi ihnestyä "Svesda"
(Tähti). Ja Venäjältä alkoi tulla
rohkaisevia tietoja. Duumaryhmäs-iä
tapaiitui jakaantuhiinen.- Lenin
ohjasi omiensa työtä. Kun Bajajev
esim. selitti kuinka nyt täytyy pe­rehtyä
budjettiin ja lainsäädäntöön,
nauroi Lenin j a sanoi: Mitä sinä
budjetin detaljeista, sinä olet työ­mies;
kerro niille työväen elämästä
ja sano sille mustalle Duumalle vas­ten
naamaa, että ovat riistäjiä ja
keljuja. Esitä lakiehdotus, että
muutaman 'vuoden päästä zne Idr*
tämme teidät, mustasotnialaiset,
lyhtytolppiin. Se on oikea lakieh­dotus.
(Huomattakoon, ettei Lenin
suinkaan herjannut asiantuntemus­ta;
itse tutki hän tarkoin budjetit
ja muut, mutta hän tahtoi ^korostaa
sitä mikä on tärkeintä: edustaa val­lankumousta
Duumassa eikä -riehät-tyä
tsarismin "lainsäädäntöön", ku­ten
menshevikit.)
Venäjällä ilmeni myös lakkoja.
Lenan verilöyly Siperian kultaken­tillä
lakkolaisia vastaan oli uuden
taistelun alkamisen merkki. Bols-he-
vakit tekivät tunnollista työtä
unioissa. Ja vaikka menshevikeil-lä
oli sillä alalla "expertit" ja koko
joukko lukumiehiä toimessa, valtasi­vat
bolshevikit niissä jalansijaa.
Suuri saavutus oli metaUimiesliitos.
sa voiton saanti v, 1912, Lenin,
asui silloin Krakovassa, lähellä Ve­näjän
rajaa. Hän —- ja tov, S i ­novjev
-— voi sieltä käsin ottaa
osaa, pretarissa Ilmestyvän "Prav­dan"
toimitukseen. Oli opetellut
kirjottamaan nopeasti ja sai kirjo-tukset
verrattain tuoreina lehteen.
Lehden hyväksi kootuista kopekois-ta
laski hän, kuinka työväki kan­nattaa
sitä lehteä. Ilmestyi näet
menshe-rfkienkin lehti "Lutsh" (Sä­de)
ja sen saamat rahaerät olivat
suurempia yksiköitä, tullen harvem­milta,
joka ösotti sitä kannattavain
J O N Q U E R E , Q U E .
Tapaturmaisen kuoleman sai kan.
salaisemme Ville Mannonen, Pihti­putaalta,
Vaasan läänistä, Elämäs-kylästä,
työskennellessään Arvida
aluminiumikompp. Mannonen o-
Ji sementtiä kärräämässä joutuen
nostohissin alle, jossa häneltä meni
pää mäsäksi, kuolema oDen seura­uksena
silmänräpäyksessä.
Tapaturma aiheutui puheitten-mu­kaan
väärästä merkinannosta. His­si
oli tiiliä nostamassa ja lasketta­essa
kävi edelläketrotulla tavalla,
r '
HÄRVE8TERS
WANTED
l i l i i i i i i ai
T O W I 1 9 N I P S O :^
FtashalfacntperipUebejQcultoanpaiittoinHtal*
toba. SaskKtchewan. Albtäf,—Sdmontan. Tasxda,
Calgary,MatcLeodandBast. .
plns $20.00 to 4 ^ ^ a a ^
Tli«>u«h«pocialtrain»<orWlnnlpesviiCnn«aianNatl^^ (Standard Tlmn)«
FROM TOROMTO (OaH«Station)miAJÄ.Aug.l8(iri4il5h^^^
A M . 18: 13J80 P . M .W 20; 10.45 P.M. Aug. 20; PJi. Ang. 81; eAOP.M«Aag. 81; i230VM.
Sept.8: ^ÄOM^^Jcpt-^
FROM OtTAVfA 12m AM. Ang. 18 (midoight Aug. 17); 12Ä aooa At«. 18; tSS A.M. Any. Mt
131)1 a m Aog. 81.
FROM WIND80R 12.01 A.M.Aog. aO (mtdnlghtAug. 10). via Chflthiim. Tfftdnn, BuaataataAJaOemeoä.
FROM PAIJMBRSTOM 0.00 A.M. Ang. 20t via Gadph.G«i»eto« ' , .
Sped.l'tliioaHhcmfromotherpttodpap«iiat.cooaecthw For detdli oooBalt loert
Canadian National Ag^ots.
THROUQH TRAINS-COMFOBrABLE COLONISI CAI»-8PECIAL 0AR8 FOR WOMEM AMD CMUMEN
5 0 0 0 0 Elonkorjaajaa halutaan J
MENO WINNIPEGIIN
$15.00 tähän lisäksi etei^päin mentäessä %
centtiä maililta kaikille paikkakunnille Manito-bassa,
Saskatchevmnissa ja Albertassa, kuuluen
siihen Edmonton, Calgary ja MacLeod.
Tiketit ovat hyviä elokuun 18 p.»
1926 ja ek>kuun 31 p., 1926
Kaikilta asemilta Algoma Distrikistä, Sudburysta
ja sen itäpuolelta sekö asemilta Mactierista Sud-buryy
».
Lisätietoja saadaksenne, kysykää keneltä tahansa Can. Pae.
Agentilta. ,
MATKUSTAKAA CANADIAN PACIPICIA
L. O. TREMBLAY,
Dictrict Passanger Agent, North Bay, Ont
olevan pikkuporvarillisia.
Mutta ennenkuin Pravda alkoi
ilmestyä, oli ulkomailla selvitelty
välejä. ' Menshevikit olivat liitto­laisineen
pitäneet konferenssin ja
muodostaneet n,k, elokunn blokin
(Trotski oli mukana yhtenä pää-miehenä).
Leniniläiset kutsuvat
Pragin 1912 kokouksen, joka ju­listautuu
puoluekokoukseksi, erot­taa
likvjdaattorit puolueesta ja va­litsee
leniniläisen keskuskomitean.
Tästä alkaa bolshevikipuolueen var­sinainen
eheä toiminta puolueena,
vaikka säilyykin vielä yhteinen ^iiimi
menshevikkien kanssa "Ven, sd.
Työväenpuolue".' Mutta nyt lisä­tään
siihen , sana: bolshevikit, Ko-kouksessa
on läsnä jx>ukko Venäjän
johtavia työläistovereita, 'Itsenäi­selle
duumaryhmälle annetaan oh­jeet
vaatia demokraattista tasaval­taa,
8 t, työpäivää ja tilanherrain
maan pakkoluovutusta, Menshevi­kit
vaativat "vapauksia", ollen hei­dän
ohjelmansa reformistinen, j
Reippaana ja toivorikkaana toimii!
nyt Lenin, Hän seuraa tarkoin
Venäjällä kehittyviä taisteluita,
Kirjottaa m,m. Pietarin metallimies­ten
lakoista: "Arvioiden taistelun ^
sitkeyden ja myös osanottajain lu-1
kumäärän mukaan ovat Pietarin
metallimiehet Venäjän metallimies-1
ten etujoukko. Ja metallimiehev i
ovat samassa asemansa muiden l
alain työläisiin nähden," Liitossa!
oli 10,000 jäsentä ja sen vaikutus-kasvoi.
Hallitus lakkautti «en. V,]
1914 kohosi lakkoHike yhä ja alkoi;
kesällä, juuri ennen sotaa, saada •
vallankumoukEellisen luonteen. Sa­maan
aikaan kun Poincare oli Pie­tarissa
sopimassa sota-asioista, ra­kennettiin
sen työväenkortteleissa
jo barrikaadeja. -
«
Maunoselta jäi Suomeen eno sekä
äidinäiti, ollen he lähimmät suku­laiset.
Ruumis haudattiin v.k. 25 p:nä.
Tilaisuudessa piti lyhyen puheen
J . A. Erikson, kehottaen työläisiä
varovaisuuteen tällaisissa työpai-,
koissa. Ei kosketellut yhtään mis­tä
nämä teollisuustapaturmat joh­tuvat.
Eikä sitä millä nämä olisj
korjattava.
Eiköhän tämänkin ympäristön
työläisten olisi syytä järjestyä. Vai
onko näin hyvä! Hengellänne ei ole
paljoa arvoa. Jos joku kuolee, on
satoja astumassa tilalle. Näille pai­koille
onkin nykyään tulvinut joka
viikko vanhanmaan miestä käsivar-siaan
kaupalle. Kai se Suomen nie­mi
on tullut hyvin ahtaaksi.
Härmäläistä hommaa. Sen suo­malaisen
koplan haalihomma täällä
puhkesi kukkaansa toissa lauantai­na
v.k. 24 p. illalla, jolloin oli ta­vanmukaiset
tanssit.
Ennen puoltayötä tuli sakki mie.
hiä haalille, joilla oli mukana hiu­kan
miestäväkevämpää, menivät
suoraan tarjoilupuolelle ja alkoivat
maistella eväistään. Yksi isännis­tä
huomautti, että teillä ei ole oi­keutta
tuoda väkijuomia mukanan­ne*
sillä 'minä huolehdin itse~ tääl­lä
siitä liikkeestä, Samalla käski­en
miesten heittää pullonsa ulos tai
poistua talosta, vaan miehet eivät
poistuneet. Yksi heittäen pullonsa
ikkunasta ulos, jonka jälkeen alkoi
yleinen mylläkkä. Joku sammutti
valot. Pimeässä oli parempi hei­lua,
ei 'silloin tuntenut ketä löi.
Aseina käytettiin tuoleja. Yhdellä
isännällä kuului olleen lapio. Uiko-rappusilla
oli yksi mies, joka tuolil­la
antoi jokaiselle läksijäismuistop.
Olivatpa taskuaseetkin käytännössä.
Sisällä ei sentään ammuttu kuin
yksi laukaus. Vaan ulkona oli pau.
kettä kuin Turkin sodassa.
Ketään ei liene vaarallisemmin
loukkaantunut, vaikka useammalla
olikin naama veressä. Haalilta sär­jettiin
akkunat, astiat ja iso osa
tu»leja ja pöytiä,
Näin siis täällä Jonquieressa suo-malaiset
"edistyvät". Sitä jo tässä
edeltäpäin arvailimmekin, että puh­keaa
se pian kukkaansakin, koska ! ^ \ . :
sitä niin ahkeraan viinalla kastel- TaitaVa reVeiltyman pa-tiin.
Viranomaisia ei haalille tullut
»envuoksi,, että haali on vielä syr-j
jässä asutuksesta ja kun ei kukaan ! Kärsittekö revehtyneen kupeen
kutsunut. Saammepa nähdä koska tähden? Jos niiri, tulkaa puhutte-onensimäiset
tanssit taas, • - ° "
•«aaffAfca 'Mr, Reavely on tavattavissa
UUllDltf ; King Edward Hotellissa Sudburyssa,
Ainoastaan yhden päivän
•— ~ iPerjantaina, elok, 6 p-
Nuoriso-osaston puolivuo.ikokou. | y.^^ mielihyvällä tarkastaa va-pidettiin
20 p:nä heinäkuuta. Ko-p^agtj jjengn hyvänsä, joka kärsii
kouksessa' luettiin rahastonhoitajan kuverevehtymästä, täten tutustut-tilirapörtti
ja annettiin rahastonhoi-taakseen teitä parannusmenetelmijn-tiUvanana
räf«.nk;riurine »ä. Tämä parannustapa pienentää
tajalle tilivapaus. '^'^««^^'''rJ"""* revehtymäaukon 10--15 palvan si-päätettiin
huomauttaa, etta tilit on «ällä ja on monissa tapauksissa pa-päätettävä
ensimaiseen kokoukseen rantanut kolmesta; kuuteen kuu-mennessä,
koska hän ei vielä ollut kauteen kestäva.ssä ajassa. Teillä
- 1' • • _ 4^ : i : . > 4 ^ , . . . i r o<,4^ „ { ; ! i « itsellänne on tilaisuus huomata pa-vienyt
kirjojaan ti intark^astajille kannustapamme kunnollisuus omai-tarkastettavaksii
. PÖytakir#un ei ga itsessänne. Teidän ei tarvitse
myös ollut laittanut toimiiitakerto- maksaa mitään jos käytte Mr. Rea-musta
ivelyn kanssa neuvottelemassa. Äl-n
J t. • 1 • „«..,»„.,„ni'kää antako tämän tervehtymisen t i -
RahastonhoitajakBi _ seuraavalle, j^jguuden mennä sivutsenne. Muis-vuosipuoliskolle
valittiin Wm.Leh-; takaa aika ja paikka.
Ihmeellirien kirja juuri ilmestynyt
Suomeksi
inua sairataan
Kirj. UPTON SINCLAIR
y Mainehikas kirjailija on tässä, unennäön muodossa esitta.
mässään kertomuksessa tuonut Natsaretin puusepän A u e n k^
kapitalistisceh yliteiskuntaan. , •
Puusepän valtavaan persoonaan taittuvat kaikki ; sodan Jälkei­sen
maailman räikeydet näkyen niinkuin särmlön taittamat/valon-
Bäteet alkuosissaan: kansalliskiihko, joka on otettu suurkapitaKB-rain
palvelukseen; sodassa veriin istutettu väkivalta, J e t a M y t e -
tSän nälkäisten lakkolaisten rauholttamlsekBl; ylellisyys, jossa t o i - ,
set kieriskelevät; kurjuus, johon toiset nääntyvät. -Jklellefill. «Bj >
väillään kirjassa niitU ristiriitoja, Joitä maailmansodan synnyttämä^/
murrosaika on tuonut työväenhlkkeeseenkin. Siinä paljastetaan
ulkokullaisuuB, joka vaivaa rikkauksia kerSnneitä kirkkokantia j a
niiden miljonäärijäseniä. Samoin saa kertomuksesta elävän käsi­tyksen
siitä miten suuria joukkoja Johdetaan mitoin määrin, miten
niistä muodostellaan kadun roskaväkeä, "mobs"; jota; sitten usu­tetaan
mielettömiin tekoihin. Vaara, mikä on seurauksena laalo-ien
joukkojen tietämättömyydestä, kirkastuu lukijalle selviöksi. '
Ja nämä kaikki, eritoten työtätekevälle kansalle tärkeät ha­vainto-
opetukset esitetään punottuina lennokkaaseen juoneen, Jokai
tempaa lukijan vastustamattomasti mukaansa.
Kirjassa on 240 sivua ja on sen hinta nidottuna 90 senttiä
ja sidottuna $1.26.
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
tinen ja rapörtteriksi Ida Rossi*
Päätettiin että pidetään yhteiset
nuorisojuhlat syyskuun 4 päivänä,
jos saadaan lähiseudun osastot
oeaaottamaan. Näitä juhlia valmis­telemaan
valittiin viisihenkinen ko­mitea,
nim. Wm. Lehtinen, Katri
LenTihen, Taimi Nieminen, Ikla
Rossi ja A i l i Mäki,
Edellisessä kokouksessa tehtyä I
päätöstä, että jokainen jaaen hank­kii
yhden tilauksen Young Worke-rille,
oli toteuttanut vain kaksi hen­kilöä.
Tämän johdosta, on syytä
mainita, että nuorison on ryhdyt­tävä
toimiptaan innostuneemmin.
On käytärvä kokouksissa säännöUi-uesti
ja heitettävä siksi aikaa muut
huvit syrjään. Erittäinkin pohjat
tuppaavat laiminlyömään kokous­ajat.
Missä lienette silloin, kun
tytöt s muistavat olla matkassa!
Vaikka ei^/ät tytötkään kaikki ole
muistiltaan aivan ensiluokkaisia.
Raportteri.
räntaja Sudburyssa
Missä nykyisin on Heinning Mmn-tela,
kotoisin Lappajärven itäkyläs­tä.
Annappa osotteesi heti. Asia
on tärkeä minkä vuoksi osotteesi
tarvitsen.
H. Kauppinen,
Box 636, South Porcupine, Ont.
Tärkeän asian vuoksi haluaisin
tietää missä oleskelee serkkuni
Edward Simola. Kotoisin Viipurin
läänistä Luumäen pitäjästä. Viime
talvena ollut Alman perukalla. Jos
huomaat nämä rivit kirjoita tai jos
hänen tuttavansa antaisivat Hietoa <
tällä osotteella:
-D.. .Simola,' • •
Box 279, Kirkland Lake, Ont,, Can^
Haluaisin tietää missä '^onjap-!
Buudcn tuttavani Henry Savanto,
kotoisin Oulaisista, Oulun läänistä;
oHut viimoiksi; H e l l e y s s ä / B . C.
Ole hyvä ja tfnna osotteesj minulle.
Suomessa kaipaavat sinua. Tahi
jos joku hänestS tietäisi olisi hyvä
Ja iTmottaisi ollaolevalla osotteella:
Vihtori Hornasta
Box 624, South Porcupine, Ont.
Olisi hyvä, jos Jokin Vapauden
lukija tietäisi antaa tiedon, missä
oleskelee Jalmari Vähäkancas. Joi
lei hän itse sattuisi huomaamaan
ilmotustani.
I./.Konttori,'.
Farmer Rapids, rronside,
'^ Fraser Brace, Que.
Partiotteeni
eUaltsee
7 Darliam Street. — Sndbary, Ont,
Ivar Salo.