Vapaus, August 15, 1930

              ttvu 2 Perjantaina, elokuun 15 pnä — Friday^ Aug. 15
* fc«fTML 0«t- kukkina. p«a«ä nasuti
>lfc ffmmtrr
fc«7Mm Oat^ kukkina. paUai i«ii»«»Ut- Ja M U i i O r i t iaUavUriai.
YATACS aUmtri
mäf « C B S of risaiak V a A c n U OuuiU. PaUiahed isOy «t SaiktfT» OBtad»,
at tka P o « OfOca OapärtaMau. O u a m . aa aaeoaa ela« aaaar.
Mcl a^tactiiiaf i a t w ?Se per eol. iaeb. MinimaM ehazt* lor atagb
ia A * bial ^tantaiaf aM4iaa aaeaa tha J i s a i A P«o>l» i a Caaaia.
TSa. Tka
MaUlaa. kcsttori. lOiJtkaappa Ja p a ^ talaaaa E l o StrMtOU.
; ^ t o a a f » Vafuu. Box 69, Saditaiy. Uot.
. J J i a l j i i i l t Koaitori 1034. — Tuioitaa SSST. — KIrJdusppa 2S87W.
' fäSlMi MHCie*^ Oob 90tk, rnjralutmtats. ntu.) HBS-fctoac M6W.~»aalr<w
ILMOTOSSINNAT VATAUDESSAl
<h|a»«lhteniatak»>it t l JO keru, t2U« kakai kertaa. ATioUittoaB ••maffla «SMlteiTaMkaet
46 yalauiaaaa. — .'«UDaaaaattoUaK>tuk«ct SOe karta. t l JM S kanaa.: — ayatyiHatntBkiat $140
M a . S L M » kertaa. — AuatoeraiJdMakiMt 12JO karta, 13X0 Jiiffai k a i ^ — KU^aaOi^kM
IM fcMia. — KaoUsiaaUootiikMt S2A> kota. te I^iaukas ,kl»aaU<»aalta laJ aHMMAVilriria. —
alauaa il«>ot ia aMieiliBocitkan- SOcr k«rtj. tl .00 koitte-kartta.- TUapSUlaanaJiM Ja i l M t s * '
«VMio '«if/ "<•• wM<t:tt«esu^ 'ibetettävi ilmttiubiata atsUteao.
i;iLAUSIUNȀTt
1»^ S kk^ t).7^ ia 1 kk. » . 0 0 . — tUrmiuSU* Ja Saa
k. tbm. b klc. I 3 .M 1 «J».
J . W. AbhiTial.
OttiM^ B M b t a r a and PHauhapi Vajaua BoiUIac E I B Soaat.
AO ta ba addrMMdi Vapaat. P.O. Box f». Stäbur, Oat.
-1.?* BiDaia lahaan aea nMnuca auimliaaa» Urjaaacaua, Urjattafcaa BaiaUaa» UflkkMB'
pataomniaalU alaialUt J . V . iUIqviat, UlkfcaeshaUaJa.
"Uoineit Engtunti'' — laaRustiiva vanhus
Peri-ian finansseja," vaan myöskin
IVr^ian shä- ja ulkopolitiikkaa.
PfTf^ian pohjoisissa maakurinissa
valliLsee kaupan alalla sekasorto
pääa.siassa siitä syystä, elleivät
P(ir,-ian kauppiaat ole vielä tähän
menne.^sä ymfnärtäneet sitä muu-lorla,
mikä Venäjällä on lapahlu-riiit
Lokakuun vallankumouksen
talilta. ,
Hopean arvon aleneminen ja
IVr,«ian talouden jatkuva sekasor­to
on pakoittanut Persian halliluk-
>jm ryhtymään päättäviin toimen­piteisiin.
En.simäi.=enä toimenpi-tf:
enä oli, kuten Turkissakin, ulko-
• laisella valuulalla keinottelemisen
(kieltäminen. Nykyään suoritetaan
kaikki kaupat, joissa käytetään ul-i
kolaista valuuttaa, Persian halli-
1 tJikseii kontrollin alla. Tämän
•jälkeen ryhtyi Persian hallitus toi^
No. 192"
seen ratkaisevaan oUeeseen, j o l la
tulee olemaan suuri merkitys Per-siaii
tulevaisuudelle, — nimittäin,
hallitus päätti poistaa englantilai­selta
pankilta monopoliöifceuden
valuutan liikkeellelaskemiseeai näh­den.
Tämän toimenpiteen toteut­tamista
värien o l i Persian pankin
maksettava englantilaiselle pankil*
le 200,000-puntaa. Kun v. 1F20 fceskivalhelsSa. liiten
Persian hallituksen toimeenpane- yen.tsionin ja saarron kiihkeönmil-m
d i a finanssiuudistiikspjla tulee ."'^^^iSf , . ^„ „ ., , V • . perusta, n im jopa kommimistienldn
kiertämättä; oJemami- « i n g e n i^sipun^ jcr skuudessa a l i b i "kuuiiia epätlyltsen
nif rk• i•tv' Persian vapaultamisel^i iiäniä. Katsokaas, on olemassa A m s -
ulkomaifcsta riippuvaisuudesta.
Tämä osoittaa, että huolimatta sii­tä,
vaikka Englannilla on vieläkiii
verrattain vahvat asemat Persiassa,
eivät maan kansalliset edistysmie­liset
ainekset luovu taistelusta Eng­lannin
imperialismia vastaan.
tc-rdamin Internatsiohale, joka y h -
_ järjestöinä täytyisi rakentaa
komproAissipoUtiikan? i>erustalla te-l
o r m j ^ k i i ^ ja. jbbir&unisinih vällHä
jji.e.'.
K i a i H^)aftrntnfl,jM.ya^SL. o l i a-narfa>^
n«1tlrflH^rf«w^ jätteissä • n i in
jseuraaväla etapilla, sen johdosta,
heikkouksista ja ptmtteelUsauksista,
joita ilmenee sen työssä j a jotica-tu­levat
olemaan harkinnan esineenä
lähiaikoina pidettävässä Praläemta
V kongressissa. . '
Mainituista puutteellisuuksista- O i
vat tärkeimpiä —' jälelle jääneisyys
joukkomkkeestä ja "sakset" p o l i i t t i ­sen
vaikutuksen j a sen organisatoo-rJseir
iTöittamisett välillä; M u t t a huo­limatta
'näistä puutteellisuuksista,
sumM»ttomista nd^lstä- repeämiä
sen johdosta että Erofintmitn kan­nattajat
useissa- maissa .eivät;. Qlej lausumat sanat " ^ f t ^ "
oppineet oikealla >^tayalla. loht^tnaan. faouteellise a m m ^ ^ ' ?'
taloudellisia tais^inja;-että he e l - «"nmattiffiH^
ivät ole,vielä tehneet yhtöfnvetoja
niistt^ k q O l ^ ^ i v i s I ^ v P l ^ B ^ j ^L
ta; hyväksyttim; iftixrfipttpmiia kongi-r^^
sissa; •— l^iollmatt» kaikfesta
eteenpäin, kulkee
h i l ^ i a esteiteäp, ätaMW
herkeämättä kuliee^
mättjiiittojen kansahttänCT
'tajakokous j o u d u S ^ ^
.kommunismi voittaa
jen keskuudessa.
maailmassa eivät voi
talismin perikatoa'ja ^ ^ ^ ^
voittoa porvaristosta:''
toteaa nämä Leniniafo
\ —
" S e maa, jota ennen kutsuttiin
''Uobeksi Englanniksi", on muut-timtlt
viimeisten vuosikymmenien
aikana sairaaksi, laahustavaksi van-
Kukseksi, jonka clonpäivät eivät
liaytä jatkuvan enää kovin pit­källe.
Englanti oli ennen' maailmanval­ta,
jpnka valta-asemaa ei pari vuo­sikymmentä
sitten yksikään toinen
yaitio Thaai Iinassa kyennyt asetta'
liraan' kyseenalaiseksi. Vähitellen
kuitenkin "Iloiselle Englannille'
nousi Saksasta kilpailija maailman
markkinoilla,, ja kun maailman
suurteurostuksen senraulraena voit­tajavallat^
asettivat Saksalle kuo
laiinet suuhun, piiasi kilpailija-asemaan^
vieläpä • Saksaa vaaralli-detnmaksij
kipuamaan Yhdysvallat.
Kaikkialla maailmassa on sodan
jälkeen Yhdysvallat anastaneet
Englannin' markkinoita, samalla
ktin se on työntänyt pääoman si­joituksissakin
englantilaisen pää-oAian
pois yksinpä useista. Englan­nin
alusmaistakin, niinkuin esim.
Canadasta, jossa yhdysvaltalainen
dollarivalta vähitellen, mutta var­masti
valtaa tcoUisuuspääoman
ktmlr<4lin haltuunsa.
Maailmansodan jälkeinen. aika
on Englannille, sen maan kapita-
Ibteille, ollut., todellista "itkumuu-xHla"
olemista. Tcollismjs <)n an-
UfifuA ulkcätmhA' kilpailun vaoksi
lÄnmairtunut niin sutiresli, että
vienti on ollut suuresti alle sodon-äil^
Iisen tason. Kapitalistien voi-ttJti
oval öii& huvenneet entisestään
«aiigen stniresti, vaikka kaikella ta­valla
onkin lieidän pussejaan koe­tettu:
^ilää yhtä lihavina, alenta-iiladlä'
huimasti työläisten elinta­soa,
,
^ Parluiimman kuvan "Iloisen
Ettgltinnin" sairaalloisuudesta an­taa
ne numerot, jotka esittävät
maas.sa vallitsevaa työttömyyttä.
Ne puhuvat lahjomatonta kieltään
siiiS, mihin kapitalistinen järjes-tclroS
johtaa. On nim. muistet­tava,
että Englantia on menneinä
aikoina pidelty eräänlaisena kapi*
mä on ollut sairasta jö pilkat ajat. j
Otamme tähän^ esimerkin vuoksi;
typllömyyslilastot kahdeksan vuo-! ^euvostolntosta saapuneisnn
den ajalla, joista käy selville, että paperipuulasleihm suosiletlnn
maan taloudellinen pula ei suin- sen perusteella elta
I , . ... ... .. . , paperipuut muka olisivat vankiias-kaxm
ole aivan eilispäivän luotet- i
la* vaan eltii se on osoittanut jat­kuvaa
alaspäinmenoa jo vuosikym­menien
ajan tilapäisistä kohoamis-
Yankilatyö rehoittaa Amerikassa
ilmiöistä huolimatta. T.k, 1 päi­vänä
ilmestynyt "The Manchester
Guardian Weekly" on poiminut
tilastot työttömyydestä viimeisten
kahdeksan vuoden ajalta, ja ovat
ne seuraavat:
sa kaadettuja ja hakattuja, mikä
kielto sittemmin kuitenkin peruu­tettiin
ja laivat purkavat parhail­laan
lastejaan. Tässä yhteydessä
on huomio kiintynyt vankilatyöhön
Amerikassa. Vaaletuslehtailijoiden
kansainvälisen liiton sihteeri A l l i -
son väittää, että Amerikan vanki­loissa
valmistetaan noin 50,000,-
kin kudinluotteita, myöskin huo­nekaluja,
kenkiä, luutia jne.
Minnesotan vankiloissa valmis­telaan
maanviljelyskoneitakin. Nä­mä
tuolleet valmistetaan tavatto^
mien työsuhteiden alaisina. Van-pitkää
työpäivää, muutaman sen­tin
palkasta, joissakin tapauksissa
ei makseta nimellistäkään palkkaa.
Vankien ly^iuonesuhleet ovat ta­vattoman
kurjat, siitä ovat todis­tuksina
usein puhkeavat vankila-di-.
tUä 20 miljoonaa työläistä, eikö et^.. leföiBÖtiäet ammattiliitot
olisi parempi olla Järjestämättä e- m^uUttulvat porrätfiliisten. hallitusten . v. _ 4 .
ri]!Lstä koko maailmaa käsittävää: j a teollisuuden harjoittajain järjes-i tasta on Profintem tehnyt suuren-ammatiUista
järjestöä, välttyäksem. tön aUorgaaneiksi; päävaaraksi muo-| moista työtä maailman yallankumo- letariaatin diktatuurin
me hajottamissyytöksistä Jne. Mut- duoatui oikeistoJaJsuus. sillä se ^"
hi Komintern ja ptuolixeemnie s u h - ; muuttamaa^ " " "
tautuivat kielteisesti näihin aäiiiin ma»; JoJita^Ieii yhteisrintamaksi, y h -
ja päättävästi ottivat kurssin' Neu- ' t i n i U^ riniaman taistelussa kapi-vostoliiton
AmmattilUttbjen Kedtus- taiismia vastaan — hyökkäämättör iProfintemin osuuden, k u n . hän v
neuvoston kautta vallankuinbi&sel-! m j y s - s o p i m ^ reformistein ja J1921 tervehdyksessään Profintemin
Jisten ammattimttojen kansainväU-! J s o i n m m ^ e n välillä, yhtenäisen^ I KongressUle k i r j o i t t i:
mien kcA:oamiseksi, yhdistämiseksi
ja laatteeillsesti iujittanilseksi.
Lenin ..Jo etlikäteen näKi tämän-
"On vaikea
.':cn keskuksen muodostanUseksi.
Keskustelut tämän keskuksen jär- min kanssa sovittelevaksi yhteisrin-jc-
stämisestä alettiin Kominternin a-iotteesta
jo vuoden 1920 kesäkuul­la.
Ensimäisiin neuvotteluifaiit ossä-li.
stuivat Englannin trade-imionistl-en
kongressin. "vaaeimnisto''-edust^
jat Robat Williams j a Purcel, jot­ka
luokk^Ssteiiixiht^roan reformis- löytää sanoja, jotta voisi ilmaista
• ^ ^ ^ ^ ^ - - • kansainvälisten ammattiliittojen; e-tämaksL
: Oil^lsiOTaara ilrneni erikoisen
kirickaasiti, aljcaen. Kpmihtemin .T;p.
k u i - Ä täyöstuimosta Ja Profin^
^ r i j i n IV. kongressissa (maajiskuul-i
a V. 1028). TäUölh Kömhitem mor
tuttuaan unohtivat hiyväksymänsa
velvollisuudet. äPitSäen hankausten'
. . . , jäEceen Italian T^yölrönlederatsioönin
pakoiletaan työskentelemään edustajien D^fträgoiian, Kolorott^
non y.m. ianssiijä Espanjan fcdnfe^
deratslonin edu5ta)Jan: anarkisti Bes^
ta iii kanssa solmittiin' sopimns V&
liaikalsen Kansainvälisen Ammatil-
]i.sten ja Tuotannollisten liittojen
Neuvoston muodpst&mlsefeta.
viipymättä heti SSSRrstä'iK>iifc MUsoi- taisteluun
Vuosi
1921
1922
1923
1924
1925
1926 ,
1927 ,
192? .
19^9 .
Virallinen
työttömyys I siitä, että vankilatyölä vastustavat
aa*aa*«a*aa«*aaaa»
*«a«aaB*«4a ••••••a*a*»*a«««fa
••••t**«*0*0
2,031,441
1,398,728
1,215,765
1,041,784
1,221,912
1,631,268
1,047,956
1,282,934
1,972,700
taiismin mallimaana, . jossa "kai­killa
kansalaisilla on hyvät olot"
|ä jössä sellaisjlle "antikristuksen
o|»Bine" kuin kommunismille ei
o£e lainkaan elämisen mJEifadolli-suQtei&
,Nyt kuitenkin maassa
Vallitseva taloudellinen- kurjuus
osoittaa, että kapitalismin luhistu-roisl^
iusi on alkanut ja tämä "mal-
Niimcrot ovat heinäkuun kol­mannelta
viikolla ja nyt, kuten tie­detään,
on. työttömien lukumäärä
noussut jo yli v. 1921 määrän eli
paljon yli kahden miljoonan. Vii­me
vuoden heinäkuun 22 päivästä
21' päivään heinäkuuta' tänä vuon­na
oli työttöinyya mieslpn .k^kuu-dessa'
kohonnut 299,846:11a 'ja
naisten keskuudessa 273,570:11a.
Merkillisenä ja kuvaavana ilmiönä
on, ellä> työttömyys alaikäisten
kesleuud^sa et tällä aijalla - ole ko­honnut
jiiuri lainkaan; joka osoit­taa,
eitä nuorta työvoimaa vede­tään
yhä • suureinmassa määrin teol-
Usiiuden palvelukseen. Tällainen
iliniö todistaa^ että kapitalistit
koettavat maailmanmarkkinoilla
kärsimiään tappioita väheritää
käyttäniällä entistä suuremmassa
määrin alipalkattua lapsityövoi­maan
Ilmiö ei ole suinkaan omi-naineti
ainoastaan Englannissa^mut-ta
sama kehitys on käynnissä muis­sakin
kapitalistisissa maissa.- Var­sinkin
nykyisin vallitsevan talou­dellisen
pulan aikana on jokaises
sä maassa alettu entistä suurem-
:massa määrin käyttää teollisuuden
palveluksessa juuri nuoria työvoi­maa,
vanhempien työläisten ja
naisien kuljeskellessa työtlöminä
kaduillai
000 dollarin arvosta erilaisia lava- kapinat, tuotteet lian ja taudihitiöit-roila
kauppaa varten, huolimatta Ien täyttämät.
Mutta A. F. L : n sihteeri Woll
ja kumppanit eivät puhu mitään
amerikalaisten vankiloiden työsuh­teista,
mutta kylläkin ovat valiniit
olettamaan että Neuvosloliitossä
kaadetaan paperipuita vankilois­s
a . — Työm.
työläiset ja jotkut tehtailijatkin,
joiden markkina-alueita vankila-luotleel
koskevat. Tällaisia vanki­loissa
valtnisleltuja tuotteita vie­dään
ulkomaillekin. Eniten vanki­lassa
valmisteltuja vaatteita, myös-tktä
vaaraa yastaän-.Ja oikeistolals-
•tM^ Ja ^ i i t i e i ^ Kominternia ja
^ o f l n t e n i i a vastaa»'suunattu liyök-_
iäys torjuttiin.
, Pro.ffnterpolssa olevat oikeistolai­set'
nojautuivat erittäin völnudc^as-tl
Neuvostoliiton Aramattll^^
KesHusheuvöston otkelstaoppörtunis-tls^
n JöHtoon, joniÄ jotkut itttiio'
jät JÖ R-offatetnln TV kongressissa
dustaJeilSokpu^en koko tärkeyden.
Ajnnjattililttojen Jäsenten valloittaa
minen kommunismin aatteiden puo­lelle
kulkee kaikkialla, kaikissa mais­sa,-
koko: maailmassa- herkeämättä:
lys kulkea Virheellisesti: « M J
l^esti, epätasaisesti, v o i t ^
6ia;esteitä, mutta iulJcecS^
ta. eteenpäin, ja täjnä.ia^g
y Kas, tämän vuoksi S S S i ^
J^aatti rakentaen s SS
letanaatm diktatuurin^^
hettäen tervehdyksensä
finternin riveissä taistelnnS!
lankumouksellisilie työä^i
see lujan luottamuksena/
(de£säolevis.sa kärkevissä t^)i™_
sa ja poliittisissa taistelZ^
tahstisissa ja siirtomaissa
Profintem ja sen sektdat
joukot Kemin ternin, lij
taisteluun proletariaatin
puolesta, neuvostojen vaU^^tl
munismin voiton puolesta k ^ f
ilmassa. '
italjsinin' va|»utiuii
' i i
Poljitdneii yhteenveto
Lontoon laiyastof
koiifereiissiätä
limaa" tullut sangen otolliseksi
myöiSilcin ^kommuni^jmille. Työväen­liike'
valloittaa siellä alaa yhä val­tavammassa
määrin, huolimatta
ka^pitaliätien yrityksistä kaikenlais­ten,
"työväenpuolueiden" ja polii­sien
avulla tukahduttaa sitä al­kuunsa.
Kapitalistinen maailmapula on
ensikädessä' koskenut kovasti juu­ri
EQglantiin, sillä- sen talouselä-
"Iloinen Englanti" laahustaa
eteenpäin kuin sairas vanhus. Sa-nioin
tekee koko maailman kapita­listinen
järjestelmä. Se todistaa
meille lyöläisille, eitä kapitalisti­nen
järjestelmä on työläisten
yhteisillä voimilla kukistettava^ et­tei
se enää kuolinkamppailussaan
ehtisi maailmaa johtaa uuteen ve­rileikkiin.
Sotien avulla se tulee
koettamaan pidentää elonpäiviään,
multa työläisten on se estettävä.
M^aailmanikrusi ja heikommat valtiot
Yleisen taloudellisen^kriisin rin-
, nalla pörssiromahdukset maailman
raahliniais.sa vaikuttaa" kohtalok­kaasti-
etäälläkin oleviin heikom-piinv
maihin. Niinpä esimerkiksi
•Nevr Yorkin pörssiromahdus jo
viime vuonna vaikutti niinkin etäi­sen
kuin -Persian talouselämään
valtavasti. ; Arvopapereiden kurssi
Persimi pankissa alenij Englannin
punnan arvo kohosi 30 prosentilla
Myöskin hopean arvo aleni,,kuten
<3ddissakin Idän maissa. Sihen v.
1930 Persian hallituksen vaikeu-
4^1 Ja.-kaupan sekasorto lisaäntyi-vätr
entistäkin enemmän. Tämä
itMEm niin' }fifkäite, että oli keskey-
Mfellävä Persian lävitse rakennetta-vaiqt
rautatien ^rakennustyöt. Tä-
: jpi^än cTaUtati^ lyt^lsi yhdistää' Kas-piataaerea
B^ianlahieen- ja pitäi­si
siitii muodostua näinollen maalle
tärkein rautatie.
Kuitenkaan ei voida sanoa, että
Persian taloudellinen asema olisi
ollut tyydytlävällä kannalla ennen
Nmr Yorkin pörssiromahdusta. Tär
mä isku sattui Persiaan hetkellä,
jolloin maassa vallitsi jo pitkäai­kainen
sekasorto sisäisissä ja ulkoi­sissa
kauppasuhteissa.
Maailmansodan jälkeen' Persia
vap.iutui puolisiirtomaa-asemaS-laan
Venäjään nähden ja muuttui
Englannin vasallimaaksi. Pankki-seteleiden
liikkeellelaskeraisla ja
maan finansseja kontrolloi eräs
englantilainen pankki. Kohottaen
puiinan arvoa, ja siis samalla alen­taen
Persian arvopapereiden ar­voa,
saattoi Englanti millä hetkel­lä
tahansa^ painostaa ei ainoastaan
Tarkastaessamme Jteväällisan Lon­toon
"aseistariisumis"-konferens-sin
poliittisia saavutuksia, niin nä­emme
tähtäyspisteenä olkferi yhtei­sen
rintaman luoririsen Neuvosto­liittoa
vastaan.
. JKonferenssi; mikä kokoontui
ftiaäilman talöusptllan' tatifstaa^^-y^^^
taan, kiihke'än kilpajuoksun oiies-sa
käynnissä maailman markkinois­ta,
voi lainoastaan kärjistää kaik­kia
iinperialistisia r i s t i r i i t o j a . Lon­toon
konferenssissa r i i t e l y "kate-koorioista"
ja "niaailmaft tonni-määrästä"
oli ainoastaan heijastus
imperialististen valtojen' taistelusta
maailman markkinain uudellelil ja-kainiscsta,
Kolmeri snurvöll&n välinen s6j)i-mus
on ainoastaan yhteisymmärrys,
jpkii takaa asianoma(isille valloil­le
vapaiidein jatkaa laivastojen k i i h ­keää
kehittämistä nykyaikaiseksi.
Yhdysvallat ovat saavuttaneet voi­ton
kilpailijastaan Britanniasta,
pakoittoen/ samansuuruiseen ristei­lijäin
tonnimäärään j a suurten ka-nuunain
etevännnyyteen. Britan­nian
j a Yhdysvaltain välinen kiis­ta
kärjistyy jökaineft päivä.
Britannian, Yhdysvaltain j a J a ­panin
sopimuksen
ilmenee siinä
lassä" mikä säätää, että
vien muutok.sien sattuessa minkä
tahansa asianomaisten suurvaltojen
poliittisessa eli laivastorakennus-ohjelmassa
itsekullakin on yapaus
ilmoittaa toisille j a teh'dä suhteel­lisia
lisäyksiä.
N-äin ollen, tämäkään sopimus ei
edes viittaakaan varustelun supis­tamiseen,
mutta ilmaisee mahdol­lisuuden
yhä uusiin lisilyksiin. So-rpimus
murskautuu sillä hetkellä
kun Ranska saa hirvittävän suun­nitelmansa
työn alle. Ranskan ja
Italian välinen kilpajitjtljsu j a suh-
;teet ovat siksi kireällä että suun­nitelman
toteuttaminen ei jää ol­lenkaan
epäilyksen varaan.
Britannian laivastovoimiiri vai- .
kuttaa suoranaisesti sen europalais- i
jten kilpailijainsa voimasuhteet, j a '
Ranska ön päättänyt lyödä uuden
saavutuksen, erikoisesti niin pit­källe
kuin vedenalaisten rakenta-
•/mihen on kysymyksessä, mitkä o-vat
suurimpana vaarana brittiläi­sille
risteilijöille. (Ranskalaiset
hirviö-vedenalaiset ovat varustetut
8 tuuman kanuunoilla eikä 6 tuu­man
kuten aikaisemmin ilmoitettiin.
Tiima on jo voimakkain sotaristei-lijä
mitä maailmassa on). '
lönpojat seuraamaan maailman
kuudennen osan työläisjoukkojen
menestyksellisiä esimerkkejä.
Samantapaisesti kun laivastokon-ferenssi
venyi, oiiin "moraalinen
pyhä sota" kiihtyi Neuvostoliitto,a
vastaan. Lontoon konferenssin is­tuessa
"työväen" liallitus julisti
valheellisia väitteitä propaganda^
koskevan vakuutuksen rikkomises­ta.
, Eikähän turhan takia herra
Tardieu, yksi johtavisiia edustajil­ta^
valcavastv julistanut että Neii-symys"
kaikille suurvalloille. E i ­kähän
se ole satunnaista että kon-fenrenssi
päätti tukea Rumaniaa
laivaston rakennussuunnitelmisi'
saan Neuvostoliittoa' vastaan. Sit­temmin
Ranskan sotavlräston edus­t
a j a kävi tarkistamassa Puolan ja
R u m a n i ^ aseellista valmiutta ja
Siiomcn fäscistihallitus täydensi r a -
javaltojen fascistisen ketjun.
E i kai yksikääii työläinen voi
unhottaa sitä tosiasiaa, että kon­ferenssin
painavimmat'» keskustelut
kiertyivät niiden kansainliiton sää­döksien
ympärille mitkä velyoitta*
vat sen jäseniä sotaan ulkopuolella"
k ^ s a i n l i i t t o a olevaa, valtiota vas­taan
(Neuvostoliitto), minkä syyr
tetään olevan "hyökkäävän". K u i n ­ka
helppoa on syyttää Neuvostoliit-;
toa "hyökkäävistä" toimenpiteistä.
vostoliittO - o n '"kansainVälmen'fcijfife "vbi» j a - l a a j e n i maailman-«mmatiiliT
. ^. T,.. ^ liikkeeri JoukkOjärj&töfcsli
' Profihtemln muodostumisen aika-nan
keltaiseen Amsterdanadn, I n ^ r -
natslonäajeen; kuului y l i 23, xhilj. j ä ­sentä.
Nyiyääh, l^lkliöim königr
ressissa. Jossa 'söslällfasctetiset, TO^
rokraätit avonaisesti esiintyi)^*- P-mien
hallitustensa edustajina, täimä
Int^atäönaale yhdistää läfies 13
•miljoonaa.
• Näinä 10 vuotena on Profintem
muuttunut Kansainvälisestä ftopia- •
gandakomlteasta, joka käsitti joi­takin
Europan malta maJ^hnap' Jär-ijeötöksl,
yhdistäen valiankunumk-seUisla
ammattUilttoja ja vallMiku-mouksellisia-
abimattlliittovähemmla.
töjä 55 mfsassa.
; ProfInternin taival on oflut sääil-mätöntä
taistelua iofcälsessa töEi*
tfeässä, joikaisessa tUöiÄtttolaitokses^
sä el ainoastaan kapitalisteja, vÄsai
Perusriltakysymyksenä tänä a i k a . ! jnuo<jostIvat yjiteisrintäman Saksan
na olivat kysymykset proletariaatin ^ J J ^ Q J ^ ^ ^^^^^
diktatuurista Ja Kominternin s u h - l , Ä j , ^ { g , ^ , NJCP (b):n lirtjaa
teista Profintemiin. Tuskinpa olisi nastaan, MuUä Neuvostoliiton am-onnistuttu
silloin perustamaan Vä- ^^jltiflinfen. mfe ei osoittautunut. e-liaikaista
Kansainvälistä Neuvostoa, •• j ^ t ^ . eduiuseksl mM^Reräksi oikeilta
jos Komitem ei olisi sekaantunut! j^^^o^jiiiiäctiii^^ k^-
Yiiile.^ •Ödi»ls|w^(^a^ Johto
jfiksOsliiin. i^ls .KfeuvostoUiton am-mWtilfitoistai,
Tälla samalla annettiin
luja isku kalkille. Kominiiemllssa Ja
Profinterulssa oleville oikeistoryh­mille."
KomInternin;iTf);K:n I X täyslstunr,
non Ja Proiintemhx I V kangresslii'
päätöksellä taloudellisten taistelujen
i t s e n ä i t ä Johtfosta^ ei nykyään ole
sivoriäisiä vastiistejlä> Profintemissa.
On oikelstoviettymyJ^iä ja jopa K o .
mlnternln. Ja PfofintOTiin linja sa-botaashiakin
(tätä havaittiin, teh-
^askomlteftln vi»Uen aikana Sak­eassa),
mutta, nftoÄ- oil5!ei8tptenden&.
sit; on; köäklssai Komint^mlji jarPro-
•finterni»^ i^ktioissa.. Otettu' aaikar-iran
iJ^mlt«*seiv jäisiksi; B/terkit-
-tSänä; .aä%. ;ettäi.oiä«tist;oÄkaoor.
lÄ' ote idkoraatMi Jo murskatliu? E i .
^iä: oti oiens^sti^: Ja Joijfäakhi maissa
iö^i j&tj6stynöete& miujdtK^ (Ransr
isai. muoclo^ba^ suuran vaaran,
sillä blkelstouklöonln olemus iner-asiaan
Ja /)soittanut palnostasta 1-*.
italian . soslalistipuohieen edustajiin
ja toiselta puolen, jos ei itse Ieniin
olisi kiinnittänyt huomiota tähän
Icysymykseen/ja antanut neuyoja,
että on -yälttämätöntä muodostaa
keskus ja uuden Intematslonaalen
platformun määrätty l\m tuleerauS;
voidaan suorittaa myöbemmiiJ.
profintem syntyessään yhdisti
vain muutamia järjestöjä. ( R ^ S B ,
Italia, Espanja, .Jugoslavia, B i ; ^ a.
ria). Profintemin koko 16-vuotInen*
taival on oHut; taistelua Joukoista,
keskeytymätöntä^ - aatteellis-poliittlEfta
taistelua reformiismia ja oikeisto- se?-
kä "vasemmIsto'^-uklooneJa vastaan,
jotka pyrkivät poikkeamaan koipnm-nistisestä
poiltiikast» / a n n n ^ m t o^
sä. Tääsä taistelu^Bt/ Proflhteni fcas-
KaksI vuotta sitten Komiiiterain
kuudes kongressi osötti, että kapita-iisinii)
stihteelllnen vaivaantuminen
'kolmannen kauden olosuhteissa t u ­lee.
v^Istämättönjästl yhä eiiemmän
horjumaan Ja sen yleliien kriisi t a -
yattoraastl kärjistymään., Tämä ar­vio
kapitalistisen' talouden kehityk­sestä
osottautul, erlttälii lyhyessä
ajassa täsmällisen tärkoih oikeaksi.
iJo. heinäkuulla v. 1929 KOminte^in
T p k : n kymmenes täysi-istunto osot.-
ti, että "yhä selyemmta "pa,ljästuu
^Amerikan porvariston toitottaman
tunniisläuseen vararikko, suurem*:
moisesta kukoistulisesta". "7 kuukau­den
kuluttua 'huhtikuulla 1930, K o -
mintemiii T p k : n täysi-lstuiinon jäl-
Lontoon laivastokonferenssi, ku-epävakaisuus
ten sen edeltäjä Genevassa haak­sirikkoutui
imperialististen ristirii­tojen
karille, mutta sodänvaara ja.
imperialistiset varustelut eivät ole
"tUrvallisuuöpykä-vakä-myösMn
isen agentteja vastaan työt
(väratuokan ieskuudeSsä;; Näiden vuo
sien aikana on ProfInterh mennyt
Ilmeten joissakin maissa
den ja maataloustuotteiden
tantona (Yhdysvallat.
Austraalia-, Argentiina), ja l i
— etupäässä siirtomaissa
Kiina) — elintaipeiden .tarafi
kärkevänä alituotiintona.
; 'Lenin kirjoitti v. 190J '
kriisin yhteenliittymisestä
lamaannukseen:
"Ilman agraarikriisin ytefea'
"rustaa eivät ole mahdollisia
poliittiset kriisitlcään."
Kapitalistinen maailma eiai ||
ristuksellisesti ulospääsyä
neesta umpikujasta. Tätä
syä se. hakee edelleen ra,t!
misesta, siitä huolimatta, ettäj
istunto päätöslauselmassaan totesi, I)onnlstukset ratsionalisolmisa^.^
että "kuluneet kolme kuukautta K o - uttamiseksi eivät.ole tuottantrt';
mintemin T p k : n täjrsi-istunnbn jäi- loksia, vaan pikemmin Melt^'
k e a i , lamaaunuksen jatkeussa useis- ' " "
sä kapitalistisissa maissa, j a siirto­maissa,
Yhdysvaltain täloudellii^n
kxlisl: hävittää, porvariston sadut
^^vakituisesta ' k u k o i s t i ^ e s t a " Y h ­dysvalloissa'
ja antaa murskaavan is­kun:
sosialidemokraattisille 'teorioille
"Järjefetyneestä: kapitalismista". •
- Tästä ajasta ori kulunut vain n e l -
jS • kuukautta; Mutta -tänä neljänä
Icirokaut^na on maailmaTr- kriisi ke-bittjmyt:
n i i n - nopealla' tempolla
rauksla, sillä voimaperäipen til
to on täydellisessä epäsuhUesa;|
nekkimarkkinain vaiht
siin, proletariaatin ja talbnpi
ton ostokykyyn nähden;
set varastot ovat täpötäynni
raa, joka saa aikaan viehän!
män finanssilamaanniiksen ja ji_
mittaisia pankkiromahduläa. ••^1
Suurkapitalistiseh maidai
risto on .lähtenyt ..B^ttäyä|n'|
käykseen työväenliioaaa js.tij
*itsee ^ roviifelOTl^a' sosläildemo.
gratläiii känSsai alllfi. tetasyyHä, että
^oaiäfidemt^aattiöet' pra^ueet ovat
ihye^ii työivSenpuoiiieita, että' so-
4äUäemoicrlati| ovat ''erehtyneitä
veljiä".
Talstehiprösesislssa Komlntemln;
j a Profinternin l i n j a n , "luokka luok­kaa
vastaatfV,; tal(WäeiUsten t a l ^
lujen itseniMöett JoKäoa. puolet
taisteluissa pienimpiäkin yrityksiä
'Vastaan io^ä|. jteäfeitle kommunis­min
ja refonnlsmin välillä, alkoi
^»rOfintemlssa ilmetä "vasemmisto"r,
l8l]|koIaistendenssejä, jotka tuovat
mukanaan vaaran joukol^jba erolttau-tiind^
estäi NalderL ''vaalemmistö" ten:
denis^eiaTolei^^ siinä,, että ne
se^tttaÄrät ytiteeh rylimäari sbsiäli-fasclstiset
johtajat Ja heidän peräs­sään
kulkevat työläiset, §ekä kyke-maiden
ammattUUttojä; joissa t:yö
vähenneet, vaan päinvastoin k a s v a - a l k a n u r muodostua
neet. Imperialistien kanuunat .^^ä^^^.^odänVi^^ vuosma..Ny-kääntyvät
aktiiviseen hyökkäykseen'
Neuvostoliittoa vastaan. Tämä ön,
surullisen kuuluisan "aseistariisu-.
mis"-konferenssin pääsaavutus.
• Keskus. '
-kauap: ulkopuolelle I^iropan rajpje^l^g^j^j^Q^yy^jg^ halu.tto-
Jä. askel askeleelta vaHännut utisl^ Ijnuuflessa- työj^nnefla reformistisls-tä;
rintamaa^- amaaita t ^ i n , komenta.
mism^»odeissä ja erittäin '^rasein-mistolaisten"
.tunnu^useidien esit-t^
iaessä. (jatkuva yJelslaMco, aseel­linen
laifcko yjn,)i Jotka jäivät pa-imus
fntiperialistlsten vaUojen keskltty.
min^n Neavostoliittoa vastaan
Nämä kireät imperialististen val­tojen
k i i s t a t . eivät lievenny, mut­ta
kärjistävät .imperialististen val­tojen
vihamielisyyttä Neuvostoliit­toa
vastaan. Epätoivoinen mark­kinain
valloituskiihko imperialistis­ten
maiden taholta "^ja niiden ham­paisiin
saakka aseistautuminen toi­nen
toisiaan vastaan, näkee Neu­vostoliitossa
yhteisen vihollisensa
mikä on hävitettävä jos mieli k a ­pitalismin
elämää jatkaa.
Neuvostoliiton viisivuotissuunni­telman
jokapäiväiset saavutukset
ovat murskaavia iskuja kapitalis­min
talousjärjestelmään j a innosta­vat
yli maailman työläiset j a ta-
T o k l Ö , elbk. 13.—- Lontoon l a i -
vastokonferenssin sopimus uhkaa
uudelleen tuottaa hallitukselle lisä-vastuksia,
kun korkeimmasta oikeu.
diesta on nimitetty yhdeksän hen­kilöä
tutkimaan sopimusta ja ra.
portteeraamaan sen johdosta. Näis­tä
henkilöistä on kuusi johtavalle
vastustuspuolueelle myötätuntoista,
yksi on puolueeton ja ainoastaan
kaksi on hallitukselle suosiollista.
Konoiteart puheenjohtaja, kreivi M i -
yoji Into ön hallituspuolueelle an­karasti
vihamielinen.
Tällä ei uskota, että komitea t u ­lee
vaatimaan sopimuksen hylkää­mistä,
mutta komitean epäillään
hämäävän hallitusta, koettaen tä­ten
pakoittaa sen eroamaan sopL
muskuulustelun aikana.
W A S H I N G T O N , elok. 13. — Yh­dysvaltalaiset
kapitalistit koettavat
edelleenkin vehkeillä Neuvostolii­ton
tuotteiden maahantuontia vas­taan,
sillä rahasto jaoston virkaili­jat
ilmoittavat saaneensa uuden
anomuksen, miäsä vaaditaan, että
Neuvostoliitosta tulevat mangane-simalmilähetykset-
pidätettäisiin tut­kimusten
toimittamista varten.
västä sodäii jälkeisinä vuosinju.Ny.
kyään Profinternilla on järjestyneitä
ammattiliittojen vähemmistöjä tai
ryhmiä kaikissa tärkelmnalsisa Euro­pan,
H-Amerikan j a Australian nrads
sa, kini samaiMtikafcesti Aättisterdä*
m i n mternal^IoinalMi JärjiestöiitB ap.
neljä' viides osa .Eiiröp^ssa. Siirto^
maiden, j a : puolsiirtoraalden . imori
tSI:ä«?Senliikfe on- alusta älk«en" kään-t
^ y t Komiritismltt- j a Profintemin
puoleen, sillä molemniat nämä jär­jestöt
syntyivät voittoisan V Loka­kuun
- vallankumouksen, ja NK^
(b>:n aJöittee^ta; tääfieliassä todelli­sen
linl^rnati^ioneäisuuden puolesta.
Mikä on täydent|öiyt Profintemin
elämää j a työta näinä? kuluneina 10
vuotena,, mikä on innostanut Profin­temin
kannattajia tässä työssä k a i k -
Idaliä-maailmassa?
. K a i k k i e n Profintemin söctirtden
Ja itse; Profintemin koko työ o n oJr
lut kommunistisen poHti&an toteufc
tamista' ammatillisessa liikkeessä^
jOt^öjen valloittamista kompindu-eOIie
ja .Komlntemiile. konnnunlstr'
tfeten^aatteäteh levittaanist» ylÄ u u -
Eiin Jä n a s i i i i tjMJfäenkerrofcsiin; irasr
sS- cai: Erofiiöerain:' syntynä^lm^öte.
mus Ja • tätä" työtään on se- sQOtitta-rrat
te*»: 10-vuötiSen olemassadönsa
aikana.. ; r ^ • :, :
k ^ t y k s ^ i s ä t a i p a l e l l a on P r o f i n -
teznr ; kohdannut suunnattomia- es­teitä
e i ainoastaan järjes^elden
reformistien, teollisuuden harjoitta­j
i en Järjestöjen Ja porvarillisten v a l -
tioldan- tjaholta, vaan. myöäEin icaSk.
kien is^ymäl^^ jä. työ^ten-liatkeen
takapftjläsimiriien ainesten
taholta Jotka -vallankumouksellisen
aallon aikana vedettiin Profintem-!
iin, alkaen sittemmin kiutenläni äL
tä poistua« luoden tämän yhteydessä
Jkaikenlaiäia teorioita' ammattllittta>>
jen riippumattomuudesta, "yhtenM-
^yafestä- hlimfliHa millä hyvänsfi", eJ-i
i t t a e n JiäitS a^tuksia sen Johdosta;
että ammattiliittejen puolueettoaifl^
•Profintemin edessä on nyt kysy?
;n7}^ t ^ e h i s t a ksäidella rintamalla,
jtäi£^lustä o l l ^ n ibnummiiäils^^ por-
^ti&an^ puolesta^: a a ^ Hik:
iaeassä;. öilceistOrq^
pääva^^aä- --- jä-:"vasezmnistöialsuu
ta" sekä lahkolaisuutta vastaan.
Profintem ei oHsi voinut syntyä
ja valloittaa huomattavaa Vaikutus­ta
. ipnä^^sssk,, j o a se: ei . QHSI saanut
väKtuMa äatteeiltt-poTilttlsta jä Jär-jes^
llMäi, a ^ ^ . K ö m i n ^^
ta. Tämä Kominternin Johtava on
Ihnenxort! Irako^ Pr^iTtterzxm 10-vuO-tisena;
olemassaolon, syikana ei aino­astaan'
kansamvällsra vallankumo-uäteellisen
amJÖattöUldceen perusHn-jäg!,
muoickaamlsessa; vaan myöskin
t S n ^ - l i n ^ 'käytännöHlseäsä tor
teuttamlsessa e^feöässs: ftsofintem
alleviivaa el: ainOastaaön teoreettiess-t
l , ei ainoas1^aazi> läätöksissä^ K o -
nähtentdnf^lohtin^^ vaan.tär
xSä: jdbtava- ösöns M e o i u n itse Iräy^
t ^ ö f f i s b s ä ladsteliiläa työväeiduoi
kän vliiolilsia vastaani
' Pisotliiterir ytidistäa s n ^ ^
i n i i a r ^ , erilaistaa JärjesU^ä: siihen
kiiuhm 3ielsl£ ammättilitttokeäEulC''
s&i v^äninist6]S; salaisia: j a puo^
lis^onalsiä' ammattiliittoja. Mutta
^ a ^ < nSänä eiilai^et muodot eivät
s&;liBckeä^
itt- vuotta'
«Sirität p o S i t ^ s ^ Ifiijan yhten&i^
s^itmy tm^btA yUti^dllsyyttä. J ^
turyea osiDuden määilinaii
anunatillisies^
Icaimalta
^käsoen<mierittätt pieni aikai Ml]it>
I t a Järjestöile tSmä aiics dn täysin
rättävS; jottä^ se Voi käytSnnBssS o.
s o l t ^ niitä se i t s e ä s i c ^ mt Pro^
tmtern on oaelttanirt käytäiniSssr
i«tt^ si»-oD< mnodöstanut maailman
Järjestäcsi, huoHmaate^ aea- mdifsy»'
(työttömien luku'hipuileB 20 nriljoo- poikaisjoukkoja vastaan.
"Englannissa ja Ranskassa » |
hyökännyt yhteiskunpallista .1
säädäntöä vastaan. Saksäs^i
risto sosialifascistien. ja refdrö
tien yhteistoiminnan avulla/ro
työpalkan yleistä alentamista "
-5 pros. ja työa:jän
57 tuntiin viikossa (9 I j ai
väsgä). Toisissa- maissa
hyökkäys ilmenee fasdstislssa'lS|
kailuissa.
Tämän rinnalla koko
porvaristo valmistaa.
•kiireellä, sotaa Neuvostöliitt(ä,|
taan, aikoen tällä tavalla, '
itselleen, venäläisiet marldän^.;»
ta tämä ei ole ainoa
se enemmän kuin koBkaan-ffli!ffl|
ymmärtänyt että Neuvo
myrskyinen sosialistinen kasvi^J
kitsee sitä, että kaksi,
teemiä on törmännyt yhteen: l
va kapitalismi ja voittoisa, i
va sosialismi. Tästä käykin s
se, että mitä enemmän t"lfi°3
vuttamaan Neuvostoliiton, m
tisessa rakennustyössä, sita « J^
min tuHaan valmistautumaan , J
käykseen NeuvostolUttoa
Elämä on murskannut ple
paleiksi opportunistisen
k o r i a n " . Se on t ä y d ^ .
tannut Kominternin kuu4?i^«
gressin analyysiä. ,Maa|lB«%
talistinen talous on tullut n»
neen kriisin aikakauteen r
tulee olemaan tulevan j a u ^
usnousun perustana Ja « t ^ f
tävaikuttamaan kansamv^
letariaatin vallankumouksen
tämiseen.
Jos porv-arL-^to tällä W ^
tääkin hyökkäystään
kaa vastaan, niin
ka, työtätekevä ^ " " ^ ^
silrtomaakansat. « ^ . ^ ' ' J j
siirtyvät vastahyokkayksttBv^
sainväliset päivät - i P- - -a
6 p. maaliskuuta ja 1 ^
ta, sekä Mansfeld, J»
ja Intian tapahtmn^
proletariaatin ja
maaliman tuotannon käyrä on
ötiariut uudÄn hyppäyksen alaspäin,
kauppavaihto putoaa^ räikeästi), et­tä
eivät enää; porvarilliset Ideolo-i^
tkään kiellä k r i i s i n olemusta, ei­vätkä'voi
enää lohduttaa! itseään sen
konjnnktuuri- tai ; "pörssi"-luon-teella
ja heldam sosialidemokraatti­set
saappaannuolljansa, odottaes­saan
parempia aikoja^ vaikenevat .te­orioistaan
"jäiaestyne^tä fcapitalis-aklstä"
jne, Häp^lllsestl on vara-rikkouturiut
"teoria" Amerikan ert-kolsuudestäi
jota- erikoisesti kahnat-tiyat
Amerikan kommtmlstlpuolueen
luopiot.
l i o p u i s i se on. osottanut soslali-draibfeäattien
- arsenaalista:, olevan
Buharlnin "järjestyneen kapitalls.
i n i r i " teorian kestämättömyyden, jo­k
a teoria vakuuttaa, että markkina
ja hintakysymjrs, kllpaiiukrilsi, tu­lee
i*ä enemmiän maailman talou­den
•probleemiksi, muu1;tuen maan
sisällä- järj^tj^iäeksi probleemiksi".
JO tamnilkuussa Cooper lausui,
että 60; päivän kuluttua tulee mur-
•rO^. Nyt Ataerlkain porvariston va-kaytmmat
edtisteijat ovat pakotet­tuja
tunpustainäMt, että- joka kuu-
Itotisi ytelsfen talöudeUisen tllän-tieen
osottliriet yhä vain huonone­vat
Jä etta ei öie mitään toivoa
nopeasta . t a i hitaammasta kon-ijunktuurih
muutoksesrtä Yhdysval­loissa
—- täisä kapitalistisen maa­ilman
linnoituksessa. < Tässä", mie­lessä
puhuvat myöskin vafeavam-mat
. e n g l a n t i l a i t ' jä saksalaiset
taloudelliset julkaisut — "Econo­mist"
ja "Piertelsjahrheste fur
Konjnnkturforschung". "Economist"
1 päivältä maaliskuuta kirjoittaa:
'^äikek.sl oimOttomuudeksi (xa.,
Un tösiseiäcojak* Jotka pUfiuvat s i i -
t&i ettÄ , Älglaimin taloudellinen
rappeutiuiainen on . heijastiista y-leismaalimälUsesta
kriisistä." Tämä
ttterkltsee, että englsmtiiaiset, sa­moin
k u i n sälasalaiseti j a amerikäläi-seädn;
porvarit, eivät, voi kieltää
yfeIsmaBJ|ln«illi.sen: kriisin'olemassa^
Nyi^rfnen maailman talouden
suunnattoman l a a j a toriisi fe^aa luon­teeltaan;
räikeästi niiri södanedelU-sistä
kuhi sodanJä^eisistäk&"kriiseis
tä. Nykymen kriisi tapahtuu olo­suhteissa,-
Jolloin yhdessä kuuden­nessa
osassa maailmaa on Jo voitta­n
u t vallankumous < Ja jolloih it$e tä­mä
vtdtto huojuttaa maailman ka­pitalismin
perusteita, ei- ainoastaan
einSnud^a, vaan myöskin silrtor
maissa» j ä JöllbinJ^ k a i ? ^ ^
mii komnnmistinen: ^liiolue. Vuosien
1920—21 l o Ä t ä tämä-kriisl eroa
siinä, eitä se voidaaii nyt jb tul-r
k i t a "heijastuksena sodanjälkeisestä
ei»Järjestyksestä j a tuloksena siitä,
ettfiVOit«ä*uja. maita- ei ole vedetty
iäqffttaiiaiäln pbmtfcistfeh ja-taloiidel-
H s t ^ su&toiden lähiin.'
YltdesBr tämSn- kanssa nykyisen
maaiUnan krfisin erikoisen' kuvaava­na^
pÖrteenä^ onv teöiHsnuskriisin y h -
isinlnen y l i s e e n agnnikriisOn» jo-loa-
saa^ yiift kfiifcevämpiav muotoja.
diista, niin se eitt
taa ristiriitojen u
destä ja siitä, ^tta
maat ovat tä^^.^^^^SnS!^ vaUankumoulcsellisOT^^^^^^^
dostumisen ^^^^'^^^««^1
teluesikuntien te^jLäeDl"
että tätä tilannetiaj»y»
seen on vaUoitettava
^ ^ i s t ö , y i ^ ^ f ^ .^
tettava joukcv tulevaa.
taistelujen
taan jä työtätekevän
listisen isänmaan
jgiolesta- Lenin
Jokainen, joka
maan. on valm^ ^
joka ki^saukselle^ Ai»
tehty.
l iOHN VM
lantti Porcupint
m HILJA KO
ox 183, Timmii
|, vjiiaa puolivä
jtäfi^ .Michigan!
iSyMtäys komm
Ammuttiii
I laukausta, joista
ptielslaukauksia.,
y piikkflamiTTa'
Täti lasten ja
|s&. telttoja. Opet
oU vähällä i
tavaUa porva
ömän muistoi