Vapaus, October 23, 1929

              y
Smi2 Keskjyiikkona, lokak. 2a p;iiä ^ Wed., Qct 23 N o . 250 — 1929
?1
VAPAUS
VAPAOS OOMttr)
•t ifca P M OiBtm Dmptnnm, Otuva. u aaeaBd C I M sttur.
A. VAABA.
T O I M I T T A J A T »
B. A. TE.NHUKEN. M. PAHKER (Potjiatilo), A. P A I V I O.
TOJiUSHUnfATt
1 «fc. $LSa. « idk tXM. S kk. O J S Ja 1 kk. «1X0. — rhijmlteShln Ja
• t 1 «k. IfjOO; C U . O J A , > kk. «2il0 J» J kk. » J O .
•akE naaO*
OatOTDSHI N N A T V A P A V O E S S A t ^ „
,.ff.C.^fJrait.a. ikt^a aaWettaiknMTlT SIwIXn»f fnk»a^ithar. T» JOSOOe kkika«iit a.k aUitaJaO. - S kAarntoalai.i tt—oo . S«y«a«tyfafilHf nn«fi2ik^trt" *«;1?X!0j ^ka ita
^ ^ ^ f f . . » < i » « » - v « * ctjOO kaita, SOe Uaimakas kittodaaMcUa ui Mi««^b>7ltS. — ftalnr»tntla.tet ja
^ MsnUaatBkMt SOc».kerta, «JO kolma kaitaa. — TiUpUOmaUMlim Ja flaofaM»antf«ria* oa. «adit-
«aaMb IZkataoZfl OooisAista f H i a f . .
Gaaatal mivaii^ nu», 7S« pe» eol- l«ai. Mtalaa» ehma for aiacia to-rttoa. I5e. Tka Vavao.
M M baat admtiiiBi aaadiam aaoBg Ika Ftoal* *ae>b la Caaada.
laa atta »Ulato ttkaaaa «M »aattaau aiutmlliaf brtee>aana>. Ux}c«takia «adahaa» BlkkaaaäMftaJa»
I — i i i i i m i ni aUaalUt J . V. K A i a t A S T O . liikkaenhamja. • •
Uhtaas atottaja. n-rtaaia» p k U oUa kaettaitaaa ktUa • »». na«a»7»lwli»ts adelUaMj aiMpIhlal.
No. 250
II
Amerikan työvienliiton 49:s vuosl-konventdoni,
mikä päätä istuntonsa
muutazna päivä «itten Toronttm kau­pungissa,
asetti varmasti tienviltta-pylvääseensä
nuolen, joka "osottaa,
Johtaa oikeistoon". Konventsionlssa
V««sdaa toiabaai Baaaaatt. 30T. Kaekay BalUfa». 4 Oaikja S», Pakalto «iJ6V.
Tayaadea fcoMtoiit libaity BstUias. « Lnea. S», Pahalla lOSa. PaKioaota» Bes » . Sodbtry, Oar
paiaa {a latoao: Ubcity BoOdlaf, ST Von» S t . Pahalla VKim.
pidetyt lukuisat valtiomiesten, rauta-tleporhojen.
militaristien. Ja kaiken­laisten
fakiirien ylistyspuheet osotta-vat,
että Amerikan työväenmtto on
hyvässä sopusoinnussa kai>italismin
lakeijain kanssa. J a ne vastaukset, mit­kä
konventsitmi presidentU Greenin
Paperipulien tekijäin järjestänunen Ontariossa
Työläisten ammatillisen järj'estämistyon menestykselliselle harjot-tamiselle
ei ole kaikkina aikoina olemass^ yhtä suoluiiia mahdollisuuk­sia.
Yleben lamaannustilan vallitseminen määrätyn teollisuuden alalla
osottautuu verraten vaikeaksi esteeksi sen työläisten menestykselliselle
järjestämbtyolle. Nuo ovat niin sanottuja objektiivisia, ulkokohtaisia
'tekijöitä. Subjektiivisilla, sisäisillä tekijöillä ön monessa tapauksessa
yhtä suuri ellei suurempaa merkitystä työläisten järjestämismahdolli­suuksiin
kuin mitä objektiivisilla tekijöillä on. Jonkun teollisuus- tai
ammattialan järjestökoneisto rahavaroineen, järjestäjineen y.m. 'muo-
• dostaa tuon subjektiivisen tckijäii. -
Missä määrin Ontarion paperipuiden tekijöillä on yllälueteltuja
- mahdollisuuksia tehokkaan järjestäraistyön tekemiselle?
""Vast^lcaän julkaistiin porvarillisissa sanomalehdissä tiedonanto, min­kä
mukaan Sudburyn, Thunder JBayn, Rainy Kiverin Ja Kenoran pii­reissä
tullaan ensi .talven aikana hakkauttamaan noin 750,(H)0 koortia
paperipuita, jota varten tarvitaan likimäärin kymmenentuhatta miestä.
Paperipuiden tuotannon alalla on siis ilmeinen nousukausi, mikä avaa
pdnjan laajakantoiselle järjestämistyölle paperipuiden tekijäin keskuu­dessa.
Puutavaratyöläisten teollisuusliiton toimesta on viime'paivitfä^^f-detty
erinäisillä alueilla paperipuiden tekijäin neuvottelukokoHli^ia, j'pis-sa
on todettu paperipuukämpillä vallitsevat kurjat työehdot javnälkäp;?!-.
kat sekä seikkaperäisesti järjestetty laajakantoinen järjestämisi7ntäy8
itsekunkin alueen Vominaisteh vaatimusten perusteella. Järjestökoneisto
on siis kaikkialla 1 aitettu käyntikuntoon, asetettu Välittömät vaatimukset
minimipalkkaan, työehtoihin, y.m.- nähden perustalla, mikä vastaa pa-peripuidei^:
tekijäin välttämättömiä tarpeita, ja niin ollen kannustaa ja
kiihottaa i^eitä järjestäytymään. Rahavarojen puute lienee puutavara-työläisten
teollisuusliitolla tällä erää. vaikeimpana esteenä ryhtymiselle
paperipuiden tekijäin voimaperäiseen- järjestämistyöhön, mutta sekin
tulee melkoisesti autettua silläi kun kommunistisen puolueen ja suoma­laisen
järjestön Ja ukrainalaisen järjestön yksiköt vaihtavat mahdolli­simman
pian rahaksi niille lähetetyt 25 sentin kuponklvihkoset, joista
taannoin mainittiin tässä lehdessä. \.
. K a i k k i seikat siis viittaavat siihen, että Ontarion paperipuiden teki­jäin
järj^tämiselle ovat mitä parhaat edellytykset tällä haavaa.- jos
. järjestämistyöhön käydään käsiksi systemaattisesti, yoimaperäisesti ja
' todellbella vakaumuksella^ saatetaan puutavaratyöläisten teollisuusliiton
nykyistä^äs^n^aarää kohottaa kahdellasadalla, jopa kolmella-sadalla
prosentilla. Vapaus tulee Ikaiken'vointinsa mukaan edistämä^^
paperipuiden tekijäin järjestämisryntäystä, mikä oh erbuaraattoniaha
< osana yleisestä järjestymättömien järjestämisestä. .
Ontarion vaalit ja ^kansanvaltmstttt^^
Ontariossa on parhaillaan käynnissä vaalitaistelu edustajain' valit-sembeks^
maaku^an^parlamenttiin. Riistäjäluokan jäsenet Ja heidän
kaikenkaivais^-^kstyrihsi'V Ontariossa kuten muuallakin, että
parlamentaarinen hallitusmuoto pohjustuu kansanvaUabuuteeh^^^^^^ p^
min kuiq mikään muu hallitusmuoto: Kansalla on muka tilaisuus vaalien
kautta itse määrätä, ketkä tulevat toimimaan heidän '^palvelijoinaan"
lainlaatijakunnassa.
Viime päivieiv tapahtumat Torontossa, ja muuallakin, verraten räi­keästi
toteavat, että parlamentaarinen kansanvaltaisuus on ölemaSJsa vain
hallitsevan luokan kannattajia varten. . Työväenluokan ^sej^tl^^
dokkailta, kommunisteilta, ehkäbtiin taasen viime lauantaina maHTdolIi-suus
esittää oman vaalipiirinsä äänestäjille mielipiteitään. Toverit Buck
ja Sims vangittiin tällä viikolla, kun yrittivät pitää vaalikokousta. Onko
se kansanvaltaisuutta, kun kommunistien ei anneta puhua edes vaali-aikana,
vaikka ^heitä kuulemaan oli saapunut useita tuhansia käsittävä
: työlabjoukko? Eil Se on mitä raainta työväenluokan alistamista ka­pitalistisen
diktatuurin alaiseksi.
^ "^I^telänon työläis- ja piehtilallisäänestäjät! Te tiedätte omista ras-
,lci»ta jcokemuksistänne, että kapitalistinen luokkadiktatuuri kohdistuu
• raatajain luokkaa ^ t a a n kaikkina vuoden ailcoina. M^^ tulevissa
• vaaleissa; äänenne protestiksi kapitalistista luokkadiktatuuria vastaan. Ää­nestäkää
kommunistisen puolueen ehdokkaita niissä vaalipiireissä, im
on konimuni8tbiaehdo}Äaita;'olkiaa' äänestämättä sieiiä,'^^ ei ole
kommunistisia ehdokkaita. Kommunistiselle dbdokkaaile annettu ääni
• on protesti puhe-, kokoontumis- ja painovapauden sortoa vastaan; se
on protesti: hiestytystä ja nälkäpalkkoja vastaan se on protesti pienviljci-lijäin
raskasta verottamista vastaan; se on protesti iittjperialistiseh sodan
valmbteluita vastaan. Sanalla sanottuna, se on raatajaluokan pi-otesti
kapitalistista diktatuuria ja riistoa vastaan.
^'InliimilUnen'* tekstiiliparooni ja pankkiiri
Semmoinenkin harvinainen olio on olemassa. Hän on kotoisin
North Carolinan valtiosta, missä kaupungit Gastonia ja Marion Ovat
tulleet surullisen kuuluisiksi niistä terrorimenetelmistä. Joita tekstiili-paroonit
ja heidän palkkahurttansa ovat toimeenjpaimeet elinehtojensa
puolesta taistelevia tekstiililakkolaisia vastaan. 'Hänen nimensä on L.
L. Jenkins. Suuren inhimillisyytensä kannustamana on hän vastustanut
niitä seurauksia, jotka ovat niin räikeinä esiintyneet etelävaltioissa teks-tiilifaerran
hyökkäyksissä tckstiilityöläisiä vastaan.
Tekstiliparooni Jenkins sai sovinnon aikaan Baldwinin tehtaan ja
sen .lakkolaisten kesken Marionin. kaupungissa. Ja .kun tehtailijain ta­holta
"tämä sopimus häikäilemättömästi rikottiin, johtaen työläiset uudel­leen
lakkoon, lakonrikkurien aseistamiseen sekä kuuden la^olaisen mur­haamiseen
rikkurien ja hurttien käden kautta, protesteerasi Jenkins möis-
U menetelmää vastaan ja vei kukkaseppeleitä murhattujen haudalle.
Mentyään Washingtoniin juttelemaan North Carolinasta valittujen
kongressiiniesten kanssa Marionin hirmutöistä, tuli hän siellä pian huo­maamaan,
että muutamat senaattorit tulisivat kaikilla käytettävinään ole­villa
kdnoilla vastustamaan liittohallituksen alaisen tutkimuksen toi-mittanusta
Marionin työläisten murhaamisen johdosta^- Jenkins tii^i
täten huomaamaan sen seikan, mikä on luokkatietobille tyoläbille oHiit
§ina selviönä, etteivät herrat senaattorit välitä mitään nibtä murhista,
Joita tekstiiliparoonien hurtat panevat toimeen North Carolinassa.
suun kautta lausui noihin ylistyspu-beihin,
riittävät todisteeksi sUtä, että
työväenliitto tulee edelleen Jatkamaan
petospolitilkkaa työväenluokkaa koh­taan.-
Yhdysvaltain tygsihteerl pnhim
Konventsionllle pitämässään puhees-aikaan
saazmt Canadan työläisten hy­väksi,
kuten esim. työläisten tapatur-main
korvauksen, vanhuudeneläkesää-döksen
yjn. Pekka pahotteU sitä seik­kaa,
kun työpalkat ovat kovin alhai­sia
Canarittn grtngiriTJS alueilla. Ja sa­noi
sen Jrtituvan työläisten Järjesty-mättömyydestä.
Mutta kun Hamilto­nin
^xjestynelden lakkolaisten edus­tajisto
tuH Beenanin puheille, niin
työ Ja pääoma tulevat yhdessä an-' nmutamia^helkkoja ääniä taistelevasta kuin Thdysvalloi^akaan ei ote tilaa
tamaan 'suurimman avustuksensa ' i h ­miskunnan
fajrvinvoinnille. fdifitämftlTä
kunnia-arvoisa ministeri ei voinut teh­dä
mitään näiden nälkäpalkkoja vas­taan
talstelevain tjrölälsten hyväksi.
Vaikka tokkopa häneltä kukaan saat­toi
mitään semmoista tosissaan odot-;
taakaau.
Yököttäviä yUs^rspnheHa Britannian
"työväenhantfaiksesta"
Konventslonille pi&missään puheis­sa
hämäsivät brittiläiset veljesedusta-aktiivisesti
Ja yhtämittaisesti (työn Ja
pääoman) yhteistolmtnta-teorlaa kai­kenkaltaisessa
• teollisuustoiminnassa.''
"Suurten työväenjärjestöjen rakenta­vina
toimenpiteinä el ole semmoisten
ammattiliittolilkkeestä. Yksi näistä • IdlpcdlevUle"
taistehiäänlstä kuultiin silloin, kun'muut ansiot
United Textile VTtakerän.
Järjestöille." Varleya
, tämän konventslonia
edustaja menoon rajottuvat siihen seikkaan,
Frank Goiman esitti päätöslauselman, • että hän oli kestitsiJSkomitean pu-vaatien.
työväenliiton "ryhtymään e- heenjohtaja. Joka konaitea oU järl
telan olosuhteiden parantamiseen." Jestänyt edustalle matkan Niagara
Hän väitti, että Gastonian Ja Marionin JPallsille, useita teattereissa käyntejä
kotoisten asiain, kuten työtuntien lu-1 ^«rilöylyt. Jolta tehdasparoonit ovat muutamia T. Eaton Co:n kustanta-kumäärän.
p a l ^ t a s o n Ja työehtojen! toimeenpanneet Järjestyneitä työläisiä' mla syöminkejä, kompi)anian, joSa
laskeminen semmolseUe py^älseUe' vastaan, sekä jtekstdllityölälsten urhea on todennäköisesti ^ k k e i n ankarin
teolllsuusrakenteelle, mikä tulisi edis-. vastarinta itsensä suojelemiseksi, ovat järjestyneiden työläisten vastustaja ja
suoranaisia seurauksia tehdasporhojen avopajan kannattaja tällä mantereel.
käjrtäntöön ottamasta tehotetusta Ia. Lukuunotamatta muutamia pie-rlistcsta.
Mainittu päätösesitys hyväk- nempiä myönnytyksiä näitten syöt-syttiln
hyvin vähällä keskustelulla, tiläitten hyvälle tuulelle saattamiseksi
tämään ihmisten hyvinvointia.'*
Samaan aikaan kun sir Henry esi­telmöi
luokkain välisestä linnarauhas­ta,
osotti hänen Johtonsa alla oleva
Canadan kansallinen rautatiejärjestl-mä,
mitä tuo linnarauha käytännössä
sa mainitsi Yhdysvaltain hallituksen jat — konendes J , T. Brownlle Ja k u -
työsihtefiri James J . Davis, -että -ny-! tomcmles J . Bell r - Britannian työ-kyalkatsten
tuotantometodien suuri j iäisten taloudellista asemaa ^ököttä-cdistynUhen
uusimmanaikaisten konei- \-iiiä ylistyspuheilla työväenpuolueen
den kä^täntöönottamisen kautta, tulee
"nykyisellä kehitysnopeudella vllden-kymmeoen
vuoden kuluessa Johtamaan
valtaan nousun "suuresta voitosta"
Samalla kuitenkin näiden edustajain
puheista kävi ihni. että heillä oli oinat
cityksensä työväenpuolueen vallasta
He näet huomauttivat, että "työväen­puolue
on U o y d Georgen armon alai­sena."
Presidentti Greenin vastatessa
veljesedustajain puheeseen, oli kon-ventionlssa
huomattavissa melkoista
kiihtymistä. Green seUtti, että miUoin
hyvään työväenUitto lÄättää, että nyt
on tullut aika sen käydä käsiksi myös
politUkkaan, "niin silloin tulee liitto
myös vitkastelematta niin telemaan,"
ihutta hänestä tuntui, että "tällä haa­vaa
edustavat työväen ystävät liittoa
hyvin kummassakin edustajakama-rissa."
Baotatieporho Thomion puhun
Konventslonin äänilajia sympoliäoi
ehkä kaikkein parhaiten sir Henry
l-homtonin pitämä puhe, "Tämä hetki
kiitteli liukasklelisesti Amerikan työ- on kjrpsä,'' sanoi hän, "sen ajatuksen
väenliittoa niistä avuista, mitä se on täytäntöönpane:mlselle, aaiinkä mukaan
tarkottaa. Rautatiejärjestelmän länti­sen
alueen konepajoista laskettiin näet
lomalle ammatillisen liikkeen byro­kraattisten
Johtajain suostumuksella,
entisten lisäksi 400 miestä, jotta tuon
rautatiejärjestelmän arvopapereitten
omistajat tulisivat edelleenkin saa­maan
täyden maksuosotuksen. Sir
sUhen, että työläisellä tulee oleinaan
käytettävänään paljoa enemmän va­paa-
alkaa kuin nykyään Ja että mei­dän
pitäisi ryhtyä kouluissamme opfet-tamaah
nousevalle polvelle, miten he
parhaiten voisivat tämän Joutoajan
käytää." Olisi saattanut varmaankta
olla valistavaa kuulla. Jos tuo korkea^
arvoisa fakiiri olisi selvlttänjrt, miten
kaksi Ja puolimiljoonaa työtöntä nyky­ään
kuluttavat aikansa Yhdysvalloissa.
Mutta^ehän olisi saattanut aikaan e-päsolntua
konventsloniin, minkä pää-toiveeha
oli kalkkien semmoisten to-siselkkaln
välttäminen. Jotka olisivat
saaneet aikaan epäsopua hänen (Da­visin)
henkiheimolalsten keskuuteen.
Canadan hallHoksen työministeri
Peter Heenan
Henry sai osakseen valtavan suoslon-csotuksen.
Britannian pääministeri puhua
Kunnia-arvoisan Ramsay SlacDo-'
naldin puhe ylitti kaikki toiset puheet
silkalla joutavuudellaan. Siurullisen
kuuluisan John K Lewisin ollessa etu­nenässä
saattoi kansainvälisten (?)
liittojen presidenteistä muodostettu
henkivartiokaarti Ramsayn puhujala­valle
Ja syöttlläsedustajat seisoivat e-räänlaisessa
kunnia-asennossa Ram-sayn
saapuessa kokoushuoneeseen.
Ramsayn puhe oli Jonkunlainen senti­mentaalinen
sekasoppa, käsitellen työ­väen
suursaavutuksia kehityksellisen
prosessin avulla, Ja se veti hyvin ver­toja
(uskon haihattelija) Aimee Semp-le
MacPhersonin lauantai-illan herä-tyskokousten
menoille.
Heikkoja taistelnääniä
Kaksi eri kertaa.oli havaittavissapa väitti.
lukuiinottamatta presidentin vetoo­musta
"yleisön myötäuntoon". .
Merimiesten Uiton presidentti Andrew
Puruseth sanoi, että konventioni on
tuomittu perikatoon'työväenjärjestönä
sen takia, etä se kieltäytyy taistele­masta.
Konventsloniss& el oUut ainoa­takaan
miestä, j o ^ olisi kannattanut
Purusethia, kun hän kehotti konvent­slonin
taistelemaan työväen oikeuksien
puolesta. "rUkää sanoko minulle, että
teillä on sisua mennä vankilaan oi­keuksien
puolesta, koska teillä ei sitä
ole." "Ja tässä huoneessa el ole a i ­noatakaan"
miestä. Joka uskaltaisi
nousta seisomaan ja kieltää tuon väit­teen."
Puheensa lopussa vaati Puru­seth
konventslonin ryhtymään taiste­luun
estetuomloita Ja raukkamaisia
sopimuksia vastaan, "muuten saattaa
käydä nUn,'että te ette tule liittona
kokoontumaan enää monenakaan vuo­tena,"
lausui hän.
Canadan h ^ t o s myöntänyt $2,500
kestiteemiseen
Kysymys teolUsuusUittojen perusta­misesta
aiheutti melkoisen keskuste­lun;
ja vaikkapa konventioni koko­naisuudessaan
vastusti "kilpailevia"
liittoja, niin muuan edustaja aina sil­loin
tällöin koetti puolustaa niiden
laillisuutta. Tonmtolalnen William
Varley tuomitsi "kilpailevat" järjestöt
"että Canadassa paremmin
myönsi Canadan liittohallitus 2,Soa
dollarin lahjotuksen kestltsemiskomi-teah
rahaston kartuttamiseksi.
Amerikan legionan kansallinen ko­mentaja
majuri Blodehhfilmar esitti
mVös konventsionllle tervehdyksensä
Ja vaati, että ystävälliset suhteet ja
läheinen yhteistoiminta tulisi edel­leen
Jatkumaan hänen edustamansa
Järjestön Ja työväenlllton kesken i h -
mlskiuman yleiseksi hyvinvoinniksi.
Ammatillisen liikkeen periaatteet
hylättiin
Täten sivuutettiin laasen yksi virs-tantolppa.
Amerikan työväenluokan
ylempää kerrosta . lahjotaan Ja tur­mellaan
sen takia, että. se voisi pa­remmin
täyttää historiallisen tehtä­vänsä
suurten, ammattttaidottomain
ja puolittain ammattitaitoisten työ­läisjoukkojen
kavaltamisia Ja pet­tämisessä.
Jotka täHä haavaa taistele­vat
selkä seinässä kaikkia taantu­muksen
voimia vastaan. Työväenlli-ton
49:s konventsioni ylitti kaiken sen,
mikä milloinkaan on kruunaimut
Gompersln parhaita päiviä. Tässä
konventsionJssa hyljättiin viimeisetkin
rippeet ammatillisen liikkeen periaat­teista
ja työväenliitto tunnustetaan
nyt "nykyisen teollisen, kehityksen
eräänä moraalisena piahtlna."
T. A. EWAN.
Torontoii uutisia j
"ROINItAN TALOSSA" ,
Osaston näyttämö eslttäää lauantai-
Iltana, lokakuun 26 päivänä tämän
paljon pidetyn kansannäytelmän, jo-te
; vuosikymmeniä on suomalaisilla
näyttämöillä esitetty, miitta joka ^ -
tä huolimatta yhä uudelleen Ilmestyy
ohjelmistoon siellä ja täällä. Niinpä'
meidänkin näyttämö päätti taasen e-slttää
tämän pidetyn näytehnän, kos-ca
jo oh pitkä aika viime esityksestä.
Siis katsomo' tietysti-täsrttyy seuraa­maan
sitä iloa" j a huvia. Jonka saa
katsellessa "Roinilan talon" tapiahtu-mia.
Esi^s alkaa kello 8.15 111.
yRITYKSEN NAISTEN JÄRJESTÄ­MÄ
OHJELMAILTAMA
Sunnuntal-Htana, lokakuun 27 päi­vänä
on osaston huoneustolla Yrityk­sen
naisten ohjelmäUta. Ohjelma on
monipuolista jä arvokasta. Mainitta-koont
n ^ t e n votmisteluesltykset uu­den
johtajansa vOhjaamana, laulut Ja
kupletit, Joiikolla on toivottava läsnä­oloa
paikkakunnan yleisöltä. TUal-jsuus
alkaa kello kahdeksan illalla.
VOIMISTELU- JA URHEILUSEURA
, . YRITYKSEN TOIMINTA •
'Osaston voimistelu- Ja urheiluseuran
toiminta alkaa olla taasen vilkkaassa
käyiuilssä. Harjoituksia pl^vät'mie­het
tiistaisin, torstaisin Ja sunnun­taisin,
alkaen arkl-iltolna kahdeksal­ta
Ja pyhänä kello kymmienen. Pidk-kakunnalla
on vielä paljon : seUaisla
Heino. Ottakaapa nyt paikkakunnan
satalukuinen palvelijatarJoukkO huo­mioon
tämä naisvoimisteluosaston
toiminta j a viipymättä astukaa joukol­la
rivUn. Heidän harjoituksensa ovat
kaksi kertaa viikossa, kesfelyiikkO-iltar
sin Labor Lyseumilla, älpädiha Ave.
Ja sunnuntaisin aBcaen kello kolme o-saston
talolla. Miten suuri hyöty on­kaan
Jokaisen ^tellön terveydelle voi­mistelun
järkiperäisestä käytöstä.
Mutta vielä suturemplnyöty tulee ole­maan
Jokaiselle työläisurheilijalle se,
että mukana ollen tidee huomaamaan
työläisturheiltin su^eii yhteiskunnalli-;
sen mäirkityksen i t » ^ a n ^ pävel^
sessa. — J .
itsensä. Jos osasto voi pitää taloa puo­li
vuotta. Toiset suuruudet naamiohu­veissaan
tekivät pilaa hommistamme.
Mutta pilkka on sattunut omaan nilk­kaan.
Arthurin omilla aivoillaan a-
Jatteleva työväestö on vastannut i r -
vistelyihln niin kouraantuntuvasti, et­tä
tänä päivänä osaston talo, vaikkapa
ahdaskin, seisoo varmasti perustuksil­laan.
Sitä ei saa enää minkäänlainen
t^ölälsurhellun kannattajia, jotka ei­vät
ole urheiluosaston toiminnassa. Öt-^
takaapä j a viipymättä astukaa ri­viin,
sillä mitä suurempi on urheiluo­saston
jäsenjoukko sitä innostavampi
Ja: iilUE)ui9mpL>^^ sen toltnlnta. v
NalsvoimisteUjat lurheiluosastossam-me
myöskin näyttävät suurta innos-tusta,;
he ovat onnistuneet saamaan
juiuri hiljan Suomesta tulleen, koke­neen
ja kyvyiltään monipuolisen johf
tajan, jona toimii toveritar Saixni
OSASTON TALON aSpNNUS
Nelisen vuotta tai vätlän paremmin
sitten S. J . osasto otti nimiinsä rap­peutuneen
TyökaiisaVv^iäajan • talon.
Siitä oljottmn seinät; paikattiin katto
ja laitettiin muuten asuttavaan kun­tooni
Avajaisissa sC' jo ensikerran o-sottautul
lilan pieneksi. Mutta sopu
antoi tUaa silloin ja on aina antanut.
Työläiset ovat torppamme tunteneet
emäkseen. Onhan sen ovet olleet air
na avoinna työläisten . toiminnalle.
Siellä ovat kokoontuneet puolueen or­gaanit,
osuustbimintayäestö. Suomalai­sen
järjestön osasto on pitänyt tana­kasti
vireillä. kulttuurillista työtä.
Juttutuvassa on ollut melkein lakkaa­matta
välttely käyimlssä, joskus ke-veämpIUi^'
mutta ii|>^>iviTnin fl^ftiiinpn
Ruokalassa on voitu \:mukavasti .jnel-^
kein pilkkahinnalla ^tyydyttää vatsan
väathnulcset. Joka ntiirkka on Idrjai-rappuagltatslönl
horjuvaan tilaani Se
oli mahdollista toistakymmentä vuot­ta
sitten, mutta ihmiset vahingosta
viisastuvat.
Nyt kuitenkin toiminnan laajentues*
i a kävi tilanahtaus aivan sietämättö­mäksi.
Täytyi saada tilaa llsäiä kei­nolla
millä hyvänsä, Harkittuamme a-siaa
puoleeni Ja toiseen, päätettiin kor­jata
perinpohjlh' tämä käsillä oleva
talo. Sitä jatketaan 24 jalkaa j a katto
koko mitalleen nostetasoi, 10 jalkaa
korkeammalle. NUnpä saadaan enem­män
tilaa Juhlasaliin ja näyttämölle
ja kokoushuoneita saadaan kaksi l i ­sää.
Osuusriiokala Tarmolle tulee
myös 'laajemmat ajanmukaiset huo­neet.
' sillä alakerta Järjestetään ai-väh'uuteen
uskoon.
Luonnollista, on. että näinkin isot
laajennukset tulevat maksamaan huo-mattavaistl.
mutta kaikista merkeistä
näyttää, että ei tule hätää. Osastolla
Itsellään on veloIstSL puhdas talo ja
useampia tuhansia rahaQv Sutikin p l -
tä ottaa jonkunverran velkaal Me em­me
ota minkäänlaista kiinnityslainaa,
vaan sensijaan otetaan toverllalnojä.
Niiden toverilaiman vakuudeksi osasto
asettaa omaisuutensa, jokä^ numeror
kieltä käyttäen vastaa kolmella ja
puolella dollarilla jokaista l a i m ^ i o-tettua
yhtä dollaria. Korkoa, tehtyjen
päätöksien mukaan, ei makseta yU
kuutta prosenttia. Osasto myöskin p i ­dättää
oikeuden maksaa lainan takai­m^
UI$esti, oUut £dna: ylösote^^ sin niin pian kuin mahdollista, vUr
joutanut taioV tiuskin oh oUui haitta m sisällä silfä
antaakaan, porvarien ^vaalinihnareU- päivästä kuin avajaisjuhlat on pidetty.
lisissä lalnlaatijakunnissa harjotetaan
Hän lupaa käyttää parlamentin puhu­jalavaa
työväenluokan agitatslonlvä-lineenä.
Ne lupauksensa hän myös voi
täyttää Ja se työväenluokalle on pal­jon
suuremmasta merkityksestä kuin
jonkun yksilön plkkimeh välillinen
parannus. Täytyisihän jokaisen työ­läisen
Jo ymmärtää, että el sUtä hä­nelle
ole mitään .hyötyä vaikka kuin­ka
hyvän porvarin sinne lähettää. O-mia
ja oman luokkansa etuja he siel­lä
vain valvovat Ja kiristävät tiiikem-malle
kahletta elättäjänsä kurkkuim.
Senhän me näemme Jo. näissä kotoi­sissa
kaupunkien Ja. kuntien pikku-hallltuksissav
Jos työläinen sattuu jäs-sakin
kadun kulmassa puhiimaäh yh­teiskunnallisista
kya^rmykslstä oman
katsantokantansa mukaan, niin siinil
on seidsin seitsemän poliisia kapinoi­neen
tukkimassa suuta. On koetettu
joka vuosi aina parempia ja parempia
liikemiehiä hallintoihin lähettää, mut­ta
näiden äiskien hallittavana meillä
el ole alkeeUislntakäan perustuslain
turvaamaa puhevapautta. Ensi lokak
30 p:nä Jokainen äänikelpobien työ­läinen
tekee pavleluksen työväenliik­keelle
äänestemäUäSmlthiä tästä vaa­lipiiristä
lainlaatijäkuntaan. ,
OSASTON TOIMINTA
Luulisi kim syrjäinen kurkistaa haa­lin
Ovesta sisälle^ että talo on koko­naan
Joutimut roskakasojeno^Ja. puun-rojujen
haltiiun. Mutta .ei sihnei^Un-
Bään. Toiminta vaan näkyy tulevan tu-lisemtmaksL:
Airolan Ville tietysti on
pääpukarina. Määrättyinä iltoina hä­nellä
oh ympärillään aikamoinen l i u ­ta
lapsia, kaikennäköisiä' soittokonelta
kainaloissa. Asettuvat johonkin nurk­kaan
jä alkavat pitämään senkin
tuhannen elämää. Eäräähä iltana hdnä
kutmtellh, kun hän "kängllleeh" l u -
uu&ia
SUOMALAISEN JÄRJESTÖN
OSASTOLLA
oU t.k. 6 pnä kokous, jossa mjn. hy-väksyttUn
uusiksi Jäseniksi noin pari-kymenta
hakijaa, Jotka olivat saapu­villa.
Mutta paljon puheenjohtaja
luki sellaisten nimiä. Jotka eivät ol­let
kokouksessa saapuvlllar Uudet jä­senet
oli osaston valistuskomitea vär-vänyt;
aikaisemmin jäse^iryntäysllta-massa..—^
.Muistakaapa-;.- -.saapua ensi.
kokoukseen,* te, Jotica.olette nimenne
antaneet siinä mielessä, että yhdytte
osastoon, sillä viime kokouksessa teitä
ei voitu hyväksyä,, kun ette olleet saa­puvilla.
M-m. oli jäseneksi pyrkinyt Anna
Liisa Mollerus. Hän on ennemmin sa­nonut
kuiUuneensa Suomessa^ Lbtta-
Svärd-yhdistykseen jonkun alkaa, jo­ten
Johtokunta ehdotti, että hänen p i ­täisi
tehdä Jonkunlainen anteeksi­pyyntö
eli tunnustus, joka julkaistaan
Vapaudessa. Kokous hyväksyi johto­kunnan
ehdotuksen. Ja oU johtokun­nalla
taasen t.k. 16 pnä kokous, jossa
le;>ehempää; ^uin n » ^ ^ yk^tyl*
sille keinottelijoille. Naapuriin ne ovat
saaneet mennä ja sieltä ne ovat alpi
saaneetkin huoneen.; ^
SUlöln kun tätä tsdoä ruvettiin kuix^
nostamaan, tämän näapunn senaikai­nen
hengenjättiläin^ lupasi hirttää
Muutamat kapitalististen sanomalehtien kirjeenvaihtajat, jotka olivat
kirjottaneet raportteja etelävaltioiden tekstiililakoista kuluvan vuoden
aikana, tiedustelivat Jenkinsiltä tämän omaa suhdetta tekstiilityöläisten
järjestöihin nähden. Jenkins vastasi, että hänen tehtaissaan ei ole ollut
amoatakaan järjestöä, vaikka hän on ollut puuvillatehtailijana koko­naista
41 vuotta j a että hänen työläisensä ovat -*aina olleet tyytyväisiä".
Mutta kun Jenkinsiltä kysyttiin, .tahtoisiko hän tehdä sopimuksen
tehtaidensa työläisten järjestöä edustavan komitean kanssa, edellyttäen
että tämä järjestö kuuluisi Amerikan työväenliittoon, kieltä;^yi tämä
inhimillinen tekstiiliparooni, Jenkins antamasta siihen suoraa vastausta.
Hän pelkäsi näet joutuvansa toisten tehtailijain ja pankkiirien liyökkä-.
yksen esineeksi ja raskaisiin rahallisiin häviöihin. Todellisuudeh valossa
katsottuna kadottaa inhimillisestä, tekstiiliparoonista - faniamme tuusui-nen
kuva kaiken merkityksensä. Samalla palaa mieliin muuan kohtaus
toistakymmentä vuotta takaperin kongressin kaivoskomitean edessä, jol­loin
sanomalehtiraportterit tiedustelivat nuoremmalta John D. Rockefel-
Iqrilta, salliiko hän Colorado Fuel & Iron Co.-kaivosten työläisten järjes­täytyä.
Kolmea viikkoa myöhemmin saivat Rockefellärih työläiset Lud-lowin
verilöylyssä tuta sen, minkä verran oikeulaia heidän hyväsydämi­nen
isäntänsä heille myöntää. Samaa saavat tekstiilityöläiset-odottaa
"inhimilliseltä" isännältään.
Jokaisen puoluejäsenen, mutta ennenkaikkea jokaisen puolue­aktivistin
puoluevelvollisuus on kohota yläpuolelle proletariaatin rivi-jäsenjoukkoja
ei ainoastaan luokkatietoisuudessa, järjestyneisyydessä ja
kurinalaisuudessa, vaan myöskin teoreettisissa tiedoissaan. Parhaimpana
keinona ratkaista tämä tehtävä on osallislnmineh marxilais-lemniläiseen
opiskeluun. i> -
' Paikalliset toveritI -oyätkln 'Osastpn
asettamiin ehtolUn olleet täysin tyy­tyväisiä
Ja. ovat suorastaan lahjoitta­neet
tuntuvia summia j a toiset' ovat
latoaoneet. Täydellinen selostus r a -
hastsonisesta tullaan tekemään sittc;
kun oh saatu laajennustyöt. loppuun
supiitetuksl: Olkoon nyt vaan samAtu
-että Jos Jollakin kauempana olevalla
työläisellä sattuld olemaan • säästöjä
säilytettävänä jossain yksityisessä r a -
halaltoksessai' voisi ne välillisesti s i ­joittaa
osastomme rakeimusrahastoon.
Jokainen saa olla varma siltä, etta
saa omansa-pois. Niin kauan kuin töl-mintconme
oh puhtaasti luokkatalste-lupohjalla
on mdllä työlälstien kanna­tus
myöskin puolellamme. O. B . U:n
loistoaikoinakoottfin tähän naapuri­taloon
toveril^noja mjn. S. S. osas­toilta.
Osastojen lataat on kuulemma
pakkoluovutettni muka sillä veriikkeel-la.
että ne Tiämppellssäkln palvelevat
työväen a^aa. MIks'eI, mutta vaan
hajoittavassa. tarkotuksessa.
ONTARION MAAKUNTAVAALIT
Canadan kommuni'>tipuoIue" on en­sikerran
lähtenyt vaalikamppailuun
puhtaasti omalla ohjelmallaan. Port
Arthyiin {diiiissä pucdueen äido^aa
na (m vanha, tuttavamme toveri Smith.
Jokaisen äänioikeutetun työläisen Ja
kantofarmiarin On astuttava käyttä­mään
äänioikeuttaan. Toveri Smith
ei tosin, kanna hyvän miehen tit­teliä
porviarimsessä mldes^ eilS
enn6l,:että nämä kappaleet pitää har-jotella
öiketa hyväksL Avajaisissa ne
sitte soitetaan. Tolana Iltoina VtUe
^föseei^'''nii^ilslä miehiä "^laulsonaan;
kuuluu pitävän jokaisen antaa ääntä
tulla suun täydeltä. Näytelmiä kuuluu
olevan vdvälsta viisi kappaletta har­joituksen
alla. SUhen pesuvedeksi a-vajaiskaprpale
"itsevaltiasta väkeväm­pi".
Lisäksi lauantaiyöt ViU^ on ''käh-gin"
kanssa kiertämässä kyliä kuta
Jerusalemta suutari. Mistä löytävät
lavan, nita «sittävät hauskan huvlnäy-tehnän
"Aviolilttokoulu", laulelevat
yllämainittu henkilö oli saapuviUa Ja
hän allekirjoitti sehraavaslsältöisen
anteeksipyynnön, jonka Johtokunta
hs^fäksiyi:
Täten tuxmustan j a samalla kadun
tekoani, että olen ajattelemattomuu­dessani
yhtynyt Ja kuulunut Suomessa
oUessani Lotta-Svärd-yhdlstykseen
Jonkun aikaa Ja K^ydän, että mtaua
tästä lähtien toverina kohdeltaisiin.
Timmlns, lokak, 16 p. 1929.
Aima Liisa Mollerus.
Koska edellämainittu henkilö on a-slanomaisella
tavalla soptaiit osas­tomme
kanssa, pyydänune häntä to­verina
kohtelemaan.
S. j;. Timniinslh osaston johtokunta.
N.Sivula K. A . MerlkaUIo,
(jiittheehj.) ^^^^^^^^
hauskoja lauluja Ja ^ lopuksi tanssitta­vat
Ihmisiä. 26 p:nä lokakuuta kuu­luvat
menevän Intolaan. Sinne men-.
nään mukaan, ken vaan kynnelle ky­kenee.
KYLLÄ OLISI TAVARAA K U N VAAN
PYSTYISI OSTAMAAN
Idällä on Jtiuri valmistumassa, uu^
kymmenen sentta kauppa; SUhen tie­tysti
pikapuoUta Ilmestyy myytävää
tavaraa.' Miistä he lopuksi saanievat-kan
ostajat? Väkiluku el li^äniQr lä­heskään
suhteellisesti kauppojen kans-sa^
Joten niiden pakostakta täytyy
ryövätä toistensa kunteja. Osuuskau­pan
kuluttajapilrin myös oa idtänyt
aajeta, koska kertan kuukautinen l i i ­kevaihto
joka kuukausi isonee. ESköhän
siinä lopulta käy nön, että tulee tuk-iryöskään
lupaa: äänestäJUleen man­naa
taivaasta, tuSkta hän lupaa e-des
tielsännän japia keUekään. puhu­mattakaan
metsähhakkuuolkenden l u ­pauksista.
Hän vaan lupaa paljastaa
ne tihutyöt, mitä yliiSänsä porvaril-kukaupalla
työttömiä plkkuUikemiäilä
AUTO-ONNETTOMU UDlfi'
ovat jo nita JokajÄivälsiä, ettei nIistS
kannata paljon kirjoittaakaan, jos
niissä el tukkukaupalla kuole ihmisiä
Sitäpaitsi kun tälläkta alalla meillä
on täällä vähän työjaon takaista, nita
ehkä virkaveli pitää hu(äen m a i n i t ­semisen
arvoisten'^uutisten lähettämi­sestä
lehteen. — L
V e i ^ n , Que.
ÄBcaä onhidttakG ^"KamT ja
'nVmfce^-myypbfi, J o l ^ pide­tään
/ Annex-haälllla 204 Fair-mount.
West. Kannattakaa luokkamme
lehdistöä menemällä myyjäisito tai
lahjoittamalla.Joko rahaa tai tavaraa
mainittuun tarkoitukseen. Myyjäisistä
voitte ostaa s u n . miesten j a naisten
talvitakkeja ja pukuja y j n . tarpeellis­ta
tavaraa.; Htethah aasiaa tuntevana
voto vakuirtiBw;'että m tulee
suurenmoisimmt mitä täällä suur-
Mohtrealläsa on työläisten toimesta
milloinkaan järjestetty. •
. .Kovaavaa a^an vääristelyä Tässä
taannen sattui Galt Avenu­ella
auto-ohhettomuus. JoHota erään
ftyöläiseh poika joutui käytävälle aja­neen
auton ruhjottavaksi Ja iseuraa-vsna
päivänä «Montreal Star" kir­joitti
, tapahtumasta, että tapatunna
oli pojan syy, sillä häh cdi muka Jups-su
auton eteen. :
Kuljta Juuri' tcqpat^uzinan .Jälkeen
mainitun auton sivuitse, i J 4 ^ 9'^
tunnt aivan ylös käytävälle, nita pit­källe,
että kalkki sen neljä pyörää, oli­vat
jalkakäytävällä. Ihmetyttää suu­resti,
että jnolksikä leMessähncmia^
tapaturma pojan syyksi E i poikasta
alleklijolttaneen: mielestä sovi siitä
syyttää, että auto. ajaa 4rasenta. pB(d-f
J2
i
u
40c lähi
60c lähe
99, 80c
$79.99 \
$80.00—
kaiselta
sadalta <
Sählcosan
ovat 1
hetykäi
Snomen :
Kurssi
men n
= Laiva]
= myydj
Tiedu
f
1 Y l i k
Suomen :
tämän VB
nen lähet
ci perille.
Joulu]
Phonograp]
Lähett
| i osötteella:
VA
1 ^innntinminouuiiuiiu
Ita katua, väist
I tulevaa autoa :
Itää käytävälle,
(tJlut jalankulldj
Ihan niillä ]
llierroilla oikeus
jviäkta j a vielä
(tapaturmien'ai]
leivät nostane
[kun rytSMssä.
Jtupyörä. Tosta
Ika ja muuten
Ihan olikta vaii
Itonajaja oli s
(jotka tapahtua
ivät suuresö m i i
[porteerättu.
10 mailin ji
|p:nä pidettiin
[juoksukilpailu '
I osanotto oli hy
{kilpailua seuraa
(kp. Kilpailut ji
I klubi" Ja palkit
(san pokaalia. Ji
Jdonta suomais
[Ruotsalainen ja
J parhaimman aji
15.5 min. 38 sek
jmin. S3 sek. 3)
(sek. 4) Budge. 5
North
Katsomme ehi
Itava luokka t{
Ituomme! Julki
liäifilä havatatoji
iOn aivan 'väitt
lihmiDen suimtai
Ixniseen Itsensä.
Kun tuU puhi
lEsko:
Ei nää nykyis
Icle mitään, turl
iToista se oli c
Ismota oU elämi
Ikaa. Sai mies 1
lkm eikä siitä t
Ivaan vaallkonell
lihan selvänä ja
Iniin rrfiua mei
Ikuin mitä se oli.
Isymykseen sella
•tutkinnot kuta i
Insesi on, oletko j
Ikotko sinä Juihali
•se vietlta vaaUp
•vetää. Ja kun
•taistelu, nita d
liaaksetäln. jo e
IkaUe mi^Dlkääh,
Ikanjuuressa; Nih
Itääkin äänesti ke
Tvän kalkkia ehi
Jjotta UtaJsx^': oU
^Hardta. taäa^
~ niin täynnä
hsa äänestäi
dtata pftsld)
' ^Qlota vaaä yhi
vat ne sitte tedc
p Tcdtta^ denuA