Vapaus, January 28, 1930

              23 1930 Tiistaina, tammik. 28 pmä - - Tues.. Jan. 28
Hendricksonm
matkaohjelma
c - -v Järiesiön puhuja-or-rrV"
Martin Hendrick-
' • " " " ' ' i " ' ' h .-'•T-a j a t k u u seuraa-
-,-;„••, Vi icvereiden searaavil-pvvdetään
hank-
'rZy-ii^ haaleille aUamer-
'pEvInä ja ilmoittamaan
riv.-ir..
Worthington
- Espanola sta.
:'.-;:;iai;e vastaan).
Bruce Mines
,''^>"hr;:nii:uuta Soo. Orit.
r.eijT:.;:- Beaver Late.
Aluetoimikunnalle
tuletie vastaan).
White Fish.
Sudbury
Long Lake
Burrit.
tulemaan Mättävästä
yr-hiy---'--
heiniii:-
m a i n ' ,
helmik.
"hein:;;:.
hel;n;>.
p. helniik..
Litkcmitea voi järjestää Tim-n.
So. Porcupinen ja Ppttsvil-
!ai£uudc-t näiden C päivän ajal-iien
pariiaiten sopii, ellei tässä
tv järjestys ole käytännöllinen').
lielinik. South Porcupine
Pottsville.
Pyne Township
Cobalt.
Eosegrove.
iitajunaUe)
Kirkland Lake.
Larder Lake.
Rouyn, Que.
Kirkland Lake
South Porcupine.
Timmins
tia nyt perheestään, niin halulla
kuin sen tekisikin.
Edellämainitassa .kokouksessa kä­siteltiin
mon:a muuta asiaa. Ke­hotuksia
sihteeristön puolesta, että
naisliittojen on enempi otettava
osaa valistustyöhön, joka on jäänyt
muun toiminnan ollessa käjTinissä
aivan sivuun. Sillä valistustyötä
on tehtävä vielä paljo niin mies­ten
kuin naistenkin parissa, mutta
naisten etenkiti. On kuulunut, et­tä
viime kirjotukseni oli loukkaa­va,
mutiia ei se ollut tarkotettu
ketään loukkaamaan. Meillä on jo­kaisella
sellaista panettelijan tai­pumusta,
mutta meidän on ne kar­sittava
pois ja juuri siksi me olem­me
naisliiton- pei-ustaneet, että kas­vatamme
itsestämme. sen iankaik­kisen
vanhan pois ja otamme t i ­lalle
jotain rakentavaa. Ja nyt siis
saapukaa ensimäinen päivä helmik.
naisliiton iltamiin, ^katsomaan ja
kuulemaan onko se turhaa .työtä
jota olemme tehnyt sillä aikaa kun
toiset lepää laakereilla, vaikka ei
olisi aikaa levätä, sillä nyt on toi­minnan
aika, kun joka puolelta
porvaristo puristaa. Siis yhtykää
joukkoon, siliä joukoissa on voi­maa.
— T. Koski.
kun meistäkin vielä suuri osa har-haUee
eksyksissä kuin erakko vuo-rilammas.
ja polvistuu tänäkin päi­vänä
vielä tuon mustatakin jalkain
juureen. — Frank Lempine.
Eri paikkakunnilta
Pyne Township, Ont.
helmik. ^
h t l m i k ,
4 p. h e h n i k.
iicJ.Tiik.
D. helrnik.
Cocteane.
Hearst.
Nakina.
Port Arthur.
e r i i ! Yliäpievat huomautukset
He y-^siaantulosta eräillä paik-milla
ci ole siksi, että tarkoit-ne
.sillä jotakin kunnianosoi-tapaisLa,
vaa nsiksi, että
i cn jo vanha mies ja aikansa
..ut .säälimättä itseään rapa-lunoksissa,
joten on aivan
laan, että vapautamme hänet
tsijän etsimisestä ja tien ky-
•seslä. milloin se suinkin on
Ollista.
Suom. Järjestön T. P. Komitea
John Wirtk, siht.
rt HDtisia
OEN N A I S L I I T O N J Ä S E N ET
iviit viimeisessä kokoukses-juka
o l i toveritar Ida Mäen
oila, pitää i l t a m a t 3 1 p. tätä
t o v c r i ; a r Sylvi Kukon asun-
Toivon että kylämme nai-ja
miehet saapuisivat ilta-jonne
olemme koettaneet
mitä monipuoliäemman oh-n,
muun muassa on yksinäy-eri
kappalekin. Tulot näistä
'.sta käytämme lasten luku-
;on kartuttamiseksi. Sillä pa­on
lasten harjottaa esimer-suomenkielen
lukuharjoitusta
hy])ätä myöhään tuolla ulko-dulla,
jossa ei opi'muuta kuin
a j a r u m a a puhetta 'ja käy-s
i t t e n 10:nä p n ä helmik. on
lailtama kaupungin Workers.-
la. Niimä iltamat pidetään
i Väinö Kärkkäisen hyväksi,
on nuorella iällään joutunut
=:tamaan. Iltamat toimii kau­li
j a Isojoen naisliiton jäsenet
sä. Puolestani toivon, että
t:e ..^illoin haalin ja näin avus-kovan
kohtalon alaiseksi JQu-ta
toveria, joka ei voi huoleh-a
puhdistaa puolue myöskin
ulkomaalaisleimasta. Mutta
jäsenmenetyksen pelosta
ä rv.vettu tekemään heti täyt-vou-
sta, kuten olisi pitänyt. Sii­asi
pitänyt pyylikäistä puoluees-is
kaikki ulkomaalaiskieliset e-vaikka
sitten olisikin täytynyt
a uudelleenjärjestettyä puoluet-ite.
n pienestä tahansa. Suhen
aväLsyyteen näytti olevan syy.
i^i'!. että puolueen englannin-j
hto himoitsi puolueelle
la:.=e;i järjestön omaisuuksia.
• ei ciisi voinut kaapata mitä
sa, vaikka noiden omaisuuksi-
•^panijat eivät olisi vastusta.
'iitä, koska poliittisen puo-ei
Yhdysvaltain lakien mu­saa
oni.staa omaisuuksia. Siis-j
t t i olevan tarkoituksena jär-asia
jotenkin siten, että suo-et
Itse olisivat jääneet nimel-jarjestöomaisuuksiensa
omis-tnuita
että niiden kontrolli
•uniminkin tullut puolueen joh.
^•^'in. Siten olisi puolueen joh-njt
.'uornalaisilla itsellään ku-
2a nuo omaisuudet irrallisessa
o^^-a puolueen-tarpeisiin. Näis-n
.^Ls^a ei siis voinut tehdä he-
^••'^äeroa suomenkielisistä
'^i^ff''^' suomalaisen järjes-
- '^e. Oiuat kumminkin siksi
: a rjestöomaisuuksistaan. ja
j^^rj.rroaankin rakastivat niin
- kuinkas muuten — että
jondon täjtyi perääntyä
-^u^innitelmastaan. Niin
va .-uomaiaisen järjestön
^ ...-en jä.rjestettiin sille kan-
"ykyääri ovat. Ja
jai edelleen mitä vah-
.;.ia:ais:-n kansallissaunan lei-
S i i o i s s a _ vapautuu puolue
-«—n vähitellen ulkomaalais-
" " • ^ ' ' l ."^•'^"t^n- nUn Yhdys-
^>mmenen ^^:oden kuluttua
S. i . cGaston kokous pidettiin 13
p. tammik. toveri Hännisen asun­nolla,
niinkuin oli ennen määrätty.
Kokouksen aukasi alleku-joitianut ja
luettiin edellisen kokouksen pöytä­kirja
ja hyväksyttiin. Sitten jaettiin
jäsenhakemuskortit jokaiselle itse
täytettäväksi ja valittiin 3-henkinen
komitea, siis tutki jakomitea, joka
tarkasti kortit, (Urho Hänninen.
Wili:tor Bergström ja alelkirjoitta-
Rut). Valittiin virkailijat: puheenjoh­tajaksi
Frapk Jalonen ja kirjuriksi
Helien Lammi, jäsenkirjuriksi sekä
rahastonhoitajaksi Kaisa Karen.
Kokouksen lopussa piti toveri Oja­nen
sisältörikkaan puheen. Tutkija-komitea
tuo raportit ensi kokouk­seen,
joka on' toveri Airiston asun­nolla.
Toisen kckouspäivän alussa laulet­tiin
Kansalnvälmen ja kaikki hymy­suin
laskivat istuman. Tutki jakomi­tea
toi esille raportit, että annetaan
kaikille väliaikainen toveriluotto, ja
otettiin csotteet kaikilta, joilla ei ol­lut
pätevää todistusta siitä, ettei ole
ollut' mi^sääri" tekemisessä Suomen
lahtarien kanssa. -Sen. jälkeen • jaet­tiin
jäsenkirtit. Sitten Valittiin viisi­henkinen
johtokunta, johon tuli va­lituksi:
Frank Jalonen, Helien Lam­mi,
Kaisa Karen, Emmie Mäki, Ur-hfr
«änninen. Ehdotettiin ja hyväk­syttiin
valittavaksi 10-henkinen h^-
vitoimikuuta ja valittiin henkilöt:
Reino Aalto, Isak Lammi, Frank
Lempine, Urho Hänninen, Emmi Mä­ki,
l^^ter V alonen, Ita Huttunen, Kos­ti
Nurmi, Saimi Lempine, Alma - Ma­jamaa.
Ehdotettiin., ja hyväl^syttiin
kaksi asiamiestä Vapaudelle, ja
samoin Vapauden uutistenkirjoitta-jaksi
valittiin Remo Aalto ja alle­kirjoittanut.
Jalmari Airiston asunto
hyväksyttiin edelleen kokouspaikak­si.
Hyväksyttiin- työkokoukset pidet­täväksi
kerta kuussa, ensi sunnuntai
kuusta. Kokous lopetettiin hilpeällä
mielellä ja lähdettiin dfstelemaan ko­tia
kohti, mikä monella oli usean
mailin etäisyydessä.
Olemme näin erakkoelämässä, mut­ta
älkäämme lannistuko, vaan reip­paana,
ijää pystyssä rientäkäämme
että tukka tuulessa hulmuaa, koko­uspaikoille
ja iltamatilaisuuksiin kai­kista
vastuksista huolimatta. Sillä
meidän on voitettava ne monisarvi-
.set kapitalistit, veremme, imijät. Mo­nen
kalpeat kasvot sen todistaa, että
meillä on suuri jä vihainen sortaja.
Voi meitäkin Suomen äidin" lapsia
tästä on Yhdysvaltain suomalaisessa
järjestössä ja Kom. puolueen suo­menkielisessä
osassa enää hyvin vä­hän
elämää.
Canadassa ei tällaista tietä tule
puolueelle vapautusta ulkomaalais­leimasta.
Täällä täytyy tuo vapautus
toimittaa puolueen tai suomalaisen
järjestön itsensä toimdnpiteillä. Ja
Websters Corner, B. C.
•—e -
S u o m . • o s t o r e n k a a n puolivuosiko-kous
pidettiin 12 p. tammik. ja
luettiin kokouksessa viime puolen
vuoden liikevaihtoa koskeva /tili-kertomus,
josta kävi selville, että
yleinen liikevaihto on ollut viime
toimintakaudella ?4,519.91, ja l i i ­kevoittoa
on jäänyt $41.99, joten
tässä käy selville, että olemme me­kin
täällä osuustoimintahommassa
vaikka emme nyt tosiaan pysty
kilpailemaan vielä Sudburyn ja
Timminsin kanssa. Niin tämä mei­dän
o.suushomma jäi vielä enti­selleen
ja entinen liikkeenhoitaja
jäi myöskin vielä toimeensa. Oli
kokouksessa tosin kysymys kaupan
muuttamisesta S. Järjestön haalin
lotille ja saikin tämä esitys yleisen
kannatuksen, vaan jätettiin kysy­mys
kaupan johtokunnalle tarkem­paa
harkintaa varten. Varsinaisen
osuuskaupan perustamisesta ei ol­lut
tällä kerralla suurempaa kes­kustelua,
paitsi johtokunta toi esil­le
.kyllä mitä he ovat toimineet ja
saaneet aikaan viime toimintakaui
della osuuskaupan perustamisen
suhteen, josta kävi selville, että
ei ole vielä mahdollisuutta perus­taa
osuuskauppaa tälle paikkakun­nalle
jäsenien vähyyden ja yleen­säkin
pienen kannattajajoukon ta­kia,
kun täällä nyt on suomalaiset
kaikki jäsenenä tässä osuushom-massa
eikä silti vielä mene liike­vaihto
senkään korkeammalle. Täs­sä
hommassa kyllä ei käsitellä
kuin o.sa tavarastoa mitä yleen'i^
käytetään. Vedottiin kokouksessa
tämän liikkeen tilinumeroihin kau­pan
perustamisen suhteen, että
vaikka 10:nnellä kertaisi tämän
nykyisen liikevaihdon, niin ei sit­tenkään
vielä voida pitää kauppaa
menossa. Onhan täällä kyllä jot­kut
ihmiset siinä toivossa, että jos
saataisiin englanninkielisiä mukaan
osuushommassa, niin sitten se läh­tisi.
Kuten tunnetaan, kieliset on
isolta osalta velaksiostajia ja siinä
tapauksessa niistä ainakin saisi os­tajia,
muuten hei.stä ei ehkä voisi
toivoa suurempaa apua näille suo­malaisten
hommille. Muutenkir
osuuskauppahomma on kankeam­paa
ja enempi varoja kysyvää, pi­tääkseen
itsensä yllä, verrattuna
samariltokoiseen yksityisen kauppa-hommaan.
Osuuskaupassa täytyy
käyttää kallispalkkaista palvelus-voimaa,
jota vastoin pieni yksityis-kauppias
toimittaa itse liikkeensä
hoidon, niin se silti mennä renuaa
hiljalleen eteenpäin; vaikka toisi­naan
tulot jääkin pieneksi. E i ole
tarkotus boiko*ltaa tällä kirjotuk-sella
osuushommaa, vaan kuten jo
tässä ylempänä mainitsin- jollakin
.'manalla, eiköhän se perustu tosi­asiaan,
joten on viisasta että har­kita
jo näin edeltäkiisin näitä suu­rempia
kysymyksiä, katsoa, milloin
?rikaisi olja niin paljon voimaa ta­kana
eiitä liike lähtisi menemään
kunnollisesti eteenpäin, ja sitten
vasta tehdä yritys.
L u i s t e l u h o m m a t tällä perukalla
on nyt vaan käynnis.sä. Tiedätte
siellä idässäkin, että ei tarvitse pi­tää
tätä B. Columbiaa aivan kesä­maan
kirjoissa. Täällä on pienet
vesistöt nyt njin lujan jään pei­tossa
että kestää vaikka hevosell;
yli ajaa. Näyttää e^ttä tulee tääl­läkin
nyt aina ,vaan näitä kylmiä
talvia, vaikka ihmiset ovat yleensä
vain kesävarus^uksissa. Kun ai-kaa
ilmat käydä siihen malliin et-
'tä noin 15 astettakin (Celsiusta)
on kylmää, niin se jo panee mel­kein
lasin läpi kurkistelemaan, e/i­tä,
meneeköhän tuonne ulos. Niin;
kuten sanottu, tällä perukalla on
nyt palkkatyöhommat aivan "top­pauksissa"
tämän "kylmän talven
takia.
K a m a l a tapaas tapahtui tam­mik.
18 p. iltana Websters Cor­neristä
noin 3 mailia Vancouveriin
päin, valtamaantiellä, kun täällä
1 asuva kapsalaisemme Sam Saari
tuli ammutuksi erään toisen kan­salaisemme
toimesta. Hengissä
"Saari on vielä tätä kirjottaessa,
vaan hyvin heikkona kuuluu ole­van.
Hän on New Westminsterin
sairashuoneella. Kuula kuuluu
menneen läpi keuhkojen seuduilta.
Ampuja ön nimeltä Salo, en tie­dä
Känen etunimeä enkä tunne
tätä pyöveliä, hän asuu naapuri­kylässä,
joitakin maileja täältä "W.
Corneristä. Tämä ampuja oli ollut
mainittuna iltana tulossa tänne
Cornersiin iltamiin erään toverin­sa
kanssa ja olivat he ajaneet au­tollaan
hyvin hultiomaisesti, ja
olivat viimein ajaneet tämän Saa­ren
autoon kiinni. Saari oli sit­ten
heidät pysähdyttänyt ja men­nyt
ulos autostaan heidän puheille,
tiedustelemaan että miksi he noin
ajava't, niin oli Salo heti ampun\t
kohti häntä. Saarta, ilman pitem­piä
keskusteluja. Ampuja ei ol­lut
tämän auton ajuri. Tällä am­pujalla
kuuluu - olevan kokemusta
jo Suome.sta lähtien aseen käyttä­miseen,
niin että ei hän ensi ker­taa
ole hommassa; kuuluslaa ole­van
niitä Suomen lahtareita. Vis­siinpä
hän luuli että täälläkin saa
ammuskella ihmisiä niinkuin Suo­messa,
ettei mitään perästä tule.
vaan taitaa se homma täällä nous­ta
hintoihinsa. E i täällä ne tittelit
sentään paljonkaan auta. Sieltä
Suomesta tulee tänne kaikenlaisia
lahtareita, toiset kai lahtarikaartin
pistoolilla varustettuna jo tähän,
maahan tullessaan, ehkäpä ovat
saaneet sen verran isänmaan palk­kiota
tappamistouhustaan. Suo­mesta
tuotu pyssy tälläkin lahta-rilla
luullaan olleen. Ampuja on
otettu kiinni seuraavana päivänä.
Toivottavasti on nyt paremmassa
korjuussa. -— V. H.
Jo. se seikka, että me muodostam­me
varsinaisen rimgon C. T. U. l i i -
tcssa velvoittaa meitä todelliseen työ­hön
liiton toiminnan edistämiseksi
horoskoopin mukaan työväellä it­sellään,
eri työväenliikkeen j a -jär­jestöjen
jäsenillä ei sai.si olla mi-
^ .. .. , ^^än sananraltaa o m i i n asioihinsa
El ruta yksinomaan se. että me an- nähden, vaan että kaikkien pitäisi
liamme vam siveellisen kannatuksen tan.-.sia hänen komentonsa mukai-
Uiton tomnnnalle ja ma<'.samrae jä- j sesti. Kyllä se asia on sillä tavalla,
senveromme. Meidän on osaltamme i että työväestö ja työväenjärjestöt
myös keskusteltava keinoista sen toi- ! eivät ole ko.skaan mvvneet ja voi-miiman
edistämiseksi ja yhteisesti „^.e.kuan myydä kenellekään oi-tekemiemme
päätösten perusteella: keuttaan iiaikita ja päätellä omis-ryhdyttävä
näitä päätöksiä myös [ta ja koko tvöväenluokkaa koske-kaytännössä
toteuttamaan. | yista asioista.' Edelleen toistan, et-
; Olemme aivan vakuutettuja, että j (u mitään kommurijsmivastaista ei
JOS me yhteisvoimin, ihnan ennakko-;ole siinä, että työväestö koko voi-l^
uloja käymme tosityöhön C.T.U. „,allaan ja kyvvlläiin koettaa har-hiton
toiminnan tehostamiseksi tar- uita ja ratkaista probleemejaan,
kotustaan vastaavalle kannalle, niin huolimatta siitä vaikka Heikkinen
Eri fnotantohaarojen
suhtautuminen
toisiinsa
Liittomme toiminnasta
— Uufeia suunni­telmia
Mutta mitä suomalainen järjestö
sitten harrastaisi? Harrastaisi ohjel­mansa
mukaista toimintaa. Voisi
antautua tämänaikaisille työläissivls-tyksen
asioille, jotka poliittisen toi­minnan
ohella jäävät osittain tai
kokonaan huomiota vaille. Joka luu­lee,
ettei työläisillä ole, muodostaak­seen
tulevaisuuttaan valoisammaksi
minä mielin sanoa tässä erikoisesti > muita sivistystehtäviä kuin politii-täkäläiselle
suomalaiselle järjestölle,
että tämä järjestö ei voi millään
muulla tehdä sen suurempaa palve­lusta
^kommunistisen liikkeen edel­lytyksille
Canadassa kuin lopetta­malla
kaikki suoranaiset elimelliset
suhteensa tämän m.aan kommunisti­puolueeseen.
Tässä asiassa voisivat
aivan hyvin yhtyä kirkassihnäisim-mät
ja vähemmänkirkassilmäisim-mät
kommunistit järjestössämme.
Tämän maan kommunistipuolue
voisi siitä kyllä näennäisesti ensinnä
kärsiä, ehkä kukistuisikirt, joka oli­si
vain sen parempi. Sillä sitten voi­si
se paremmin uudelleen nousta
puhtaasti canadalaisleimaisena puo­lueena.
Ja jos ei. voisi notista, niin !
se ei olisi yhtään sen pahempi kuin
mitäänaikaansaamattomuuden luon­ne,
mikä sillä nykyään on. Mutta
tietysti se nousisL Yleensä: Jos tä-män
maan yleinen työväestö ei ha­lua
tai ei voi nostattaa ja* rakentaa
itselleen vallankumouksellista luok­kapuoluetta,
niin kyllä on aivan tur
haa ja selvästi höyrypäistä meiltä
suomalaisilta työläisiltä koettaa o-mankielisellä
politukallamme ja o-nian
järjestömme uhrauksilla vei­vata
täällä vallankumousta. Kommu­nismi
Canadassa el tarvitse meitä
kieliryhmänä, el järjestöämme eikä
lehteämme. Mutta ken meistä halu­aa
kansallisten harrastusfemme s i ­vussa,
tai kokonaan näistä erossa ol­len,
kuulua maah'^om. puolueeseen
ja kykenee kielellisesti siinä toimi­maan,
niin hän s i eM kyllä on ar-kassa
suinpäin oleminen, niin hän
ymmärtää huonosti työläistön . tule-vaisuustarpeita.
Yleissivistys ei tule
viljellyksi pelkästään politiikalla.
FiUppo.
Workers Sport Association of Ca­nada
(Canadan Työväen Urheiluliit­to)
liittotoimikunnan kokouksessa
t.k. 19 p:nä oli käsittelyn alaisena u -
seita tulevaisuuteen nähden hyvmkln
tärkeitä kysymyksiä, joiden selosta­minen
suomalaisille työläisurhellljoil-le
on sitäkin tärkeäniiJää k u i i n ie
muodostamme varsinaisen rungon ny|
kyisessä C.T.U. liitossa, mikä osal­taan
velvoittaa meitä mahdollisim­man
tarkoin seuraamaan liiton toi­mintaa,
voidaksemme voimiemme
mukaan avustaa ja olla mukana ra­kentamassa
meidänkin toiminnal­lemme
aivan välttämätöntä yhdyssi-dett
ä Canadan työläisurhellljolden
välille. Sillä, lainkaan väheksymättä
sitä työtä ja sen merkitystä, mitä
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto on olemassaoloajallaan
näinkin valkeissa olosuhteissa kyen­nyt
aikaansaamaan, voidaan empi­mättä
sanoa, että toimintamme vas­taisuudessa
tulee olemaan paikallaan
polkemista, saavuttamlemme tulosten
hyhäksemme käyttöä Ilman, että niil­lä
olisi sitä laajakantolsuutta, kun
mitä ne jo itsestään edellyttäisivät,
ellemme ole kykeneviä aikaan saa- ten kolmen suomalaisen ja yhden
me simä myöskin onnistumme. Tä­män
kysymyksen perinpohjainen kä­sittely
tulevassa Canadaii. Suomalais­ten
Työläisten Urheiluliiton edusta­jakokouksessa
on mielestämme kes­keisimpiä
kysymyksiä, johon seuro­jen
samoin kun liittotoimikunnan-km
olisi ajoissa kiinnitettävä mah­dollisimman
suuri huomio.
Emme tämän yhteydessä kajoa Jaa-jemmin
tähän tärkeään kysymyk­seen,
vallankin kun. olemme tilai-dessa
selostamaan sitä joidenkin tois
ten kysymysten yhteydessä, palaam-mekih
alussamainittuun kokousselos-tukseen.
Liittotoimikunta päätti julaista
suomenkielellä C.T.. liiton viime ke­sänä
pidetyn edustajakokouksen pää­töslauselman
koskeva liiton sisäistä
rakennetta ja sen yhteydessä olevia
muita kysymyksiä. Samoin päätet­tiin
kääntää liiton säännöt suomen­kielelle,
jotta suomalainen jäsenistö
on tilaisuudessa niihin tutustumaan
ja tekemään tarpeelliseksi katsomi­aan
muutosesityksiä.
Kokouksessa kävi selville, etLä u -
seilla paikkakunnilla olisi mahdolli-suu.
s perustaa v- ja u-seuroja uk­rainalaisen
kansallisuuden keskuu­teen,
vallankin jos voitaisiin jollakin
tavalla järjestää niille edes jonkun-verran
tehtävänsä tasolla olevia oh­jaajia.
Tätä kysymysf eteenpäin
viemään perustamalla uusia seuroja ja
olemalla näillä yhdyssiteenä päätet­tiin
liittotoimikunnan yhtyteen pe­rustaa
viisi henkilöinen Ukrainalai­nen
kielijaosto, johon jäsenet vaht-see
Toronton uki-ainalainen v. ja u.-
seura. Kielijaosto on edustajansa
kautta välittömäsä yhteydessä liitto­toimikunnan
kanssa ja ovat kieli-jaoston
päätökset käytäntö<Jn sovel­lutettavissa
, sikäli kun ne saavat
liittotoimikunnan hyväksymisen.
Edellä olevan kysymyksen yhtey­dessä
selville käyneen voimistelu- ja
urheiluohjaajapulan poistamiseksi
päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin var­sinaisten
johtajakur.s.^ien aikaansaa­miseksi
Torontossa. Tätä tarkoitusta
varten päätettiin kääntyä Yhdy.sval-tain
veljesjärjestön puoleen tiedus­telulla
olisiko heidän tiedossaan sel­laista
henkilöä, joka olisi halukas ja
k^%fievä' mäihitunlälsteh klirssTen
ohjaajaksi. Kurssit on ajateltu noin
kuukauden kestäviksi ja jos mahdol­lista
saada ohjaus englannin ja suo­menkielellä.
Tämä sentähden, että
suomalaistenkaan keskuudessa Ä voi-mistelujohtajakysymys
ole vielä lä­heskään
tyydyttävällä kannalla, vaan
tarvitaan meidänkin keskuudessam­me
vielä hyvinkin paljon kouluutus-ta
vallankin mikäli on kysymys var­sinaisesta
maan väestön keskuiide.s.sa
valUtsevista urheilu- ja voimistelu-tavoista,
joiden tunnetuksi tekemi­nen
suomalaistenkin keskuudessa on
aivan välttämätöntä. Mitenkä tämä
kurssikysymys tulee järjestymään tu­lee
lllttotolmlkmita siitä hyvissä a-join
tiedottamaan kaikille liittoon
kuuluville seuroille.
Seuraavaan liittotoimikunnan ko­koukseen
päätettiin kutsua nykyis-maan
elinvoimaista, tehtävänsä tasolla
olevaa Canadan Työläisten Urheilu­liittoa.
Sen turvissa ja myötävaiku­tuksella
voivat suomalaisetkin työ-läisurheilijat
tehostaa toimintaansa
ja vaikutusvaltaanas suomalaisen työ
läisnuorlson keskuudessa.
vokas lisä.
Julkaisemme ylläolevan "Fihpon''
pakinan jatkona' hänen edelliselle
pakinalleen. Emme julkaise tätä sen
vuoksi, että katsoisimme kirjoittajan
johtopäätösten olevan oikeat, mikäli
on kysymyksessä joukkojärjestömme
tulevaisuus, sillä siinä suhtees.sa o-lemme
sitä mieltä, että ne peinaat-teet,
joiden pohjalle suomalainen
järjestö on tähän saakka rakennettu
on edelleenkin pidettävä järjestöm-m^
e ohjenuorana, eikä tehtävä sitä
ininkäänlaisen kansallisen "puolueet­toman,
holipompelln" potkupalloksi.
Puhumattakaan siltä, että "epä­poliittisen"
järjestö-ajatuksen esit­täminen
sisältää käsitteen joukko-järjestömme
luokkaluonteen kieltä,
misestä, joka on tuomittava, koska
nykyajan kärjistyneiden luokkavas-takohtlen
valUtessa "polueettomuus"
on samaa kuin luokkataistelusta luo­puminen,
el "FUipon" "analyysi" ul-komaaIais'<
ansa31isuuksien vähäises­tä
merkityksestä Canadan 'tulevissa
vallankumouksellisissa luokkataiste­luissa
ole kaikis.sa £uhteis.sa oikeaan
osunut, sillä nionista kansallisuuk­sista
kokoonpantu Caandan prole-taannen
siirtolaisväestö kohoaa jo
miljooniin henkiin, jotka esittävät
entista tärkeämpää osaa Canadan
teollisuudessa. Puolueemme tehtävä
on koettaa järjestää kaikki kansal­lisuudet
vallankumoukselliseen liik­keeseen
ja keksiä keinot englantl-lais-
ranskalalsen työväen kansallis-ten
ennakkoluulojen poistamiseksi ja
sen radikaalisten ainesten valloitta­miseksi
puolueelle. Toisaalta on sel­vää,
ettei vallankumouksellista lii­kettä
tai puoluetta voida kelnotekoi-sesti
synnyttää jonkun pienen ryh­män
aatteellisen teoretLsoimlsen a-vulla,
vaan edellytyksenä täytyy olla
vallankumouksellisuuden ilmeneml.
nen pohjajoukoissa tahi sen tietoi.
simmLssa kerroksissa. —- Mitä taa?
"ajanmerkkien" tuntemiseen ja en­nusteluun
tulee, niin oikeaan "ajan­merkkien"
tuntemiseen perustuva oi-ukrainalaisen
lisäksi, kaksi englan­nin
kielistä, yksi juutalaisten ja yksi
bulgarialaisten edustaja.
Tulemme vastaisuudessa säännölli­sesti
selastamaan liiton toimintaa
voidaksemme siten jossain määrin
kiinnittää suomalaisten työläisurhei-lijolden
mielenkiintoa ja senkautta
saada entistä voimaperäisempi työs­kentely
yhteisen järjestömme eteen­päinviemiseksi
kyetäksemme sen a-vulla
täyttämään meille kuuluvan
rintamabsuuden kansainvälises-sä
työläisurhellurintamassa Punaisen
Urheilu Int. lipun alla. —• L. N.
Muutama sana K. E.
Heikkiselle
ja kuka iiuui hänen kaltaisensa sa­noisi
mitä tahansa. Työväestö ei
voi kehittyä ellei se itse ole a s i o i ­taan
harkitsemassa j a päättämiis-tnkä
taas työväenluokan va-pauttami.^
ta voi suorittaa jotkut
Heikkisen laiset komentohuluiset
Kuvaavaa Heikkisen heikkismäi-
-syydelle on sekin, että kukaan muu
ei saisi hyväksyä Kominternin ana­lyysia
maailman tilanteesta, samoin
kuin muitakin asioita. Tämä on
prikulleen .simaa kuin kieltää (ko­konaiset
ylidistyksel ajamasta le­ninismiä.
Jos Heikkinen saisi juur­rutettua
käsitylcsen. että vain hä­nellä
on etuoikeus liyväksyä jokin
asia, tttä ainoastaan häutm kaut­taan
käy tie leninismiin, niin se­hän
merkitsei.si hänelle ilmeistä
persoonallista etua.
Älinä hyväksyn Kominternin
analyysin kolmannesta aikakaudes­ta
ilman ehtoja. Minä myöskään
en syyttänyt Yhdy.svaltain puolue­johtoa
asian väärin 'tulkitsemisesta,
vaan sitä että jotkut puoluetoimit­sijat
ovat sitil tehneet. Voisin lue­tella
niiniäkin, mutta se ei muu'ta
asiaa. Voisin mainita nimellisesti­kin,
miten eriis Heikkisen najjpula
jouluk. 29 ]). Superiorissa sanoi
että ensi vappuna alkaa Yhdysval­loissa
vallankumous, mutta sitä en
toe, koska en halua toveria kaiken­laisiin
mahdollisiin ikävyyksiin.
Viime syksynä pdettiin Englan­nin
Kommunistipuolueen konvent-sioni.
Sille lähetti Kominternin tp.
k. avoimen kirjeen, mikä alkaa
seuraavasti: "Kongressinne ko­koontuu
puolueenne historian ja
Englannin työväenluokan liikkeen
ratikaisevana hetk(,>nä. Se tapahtuu
maailman taloudellisen kriisin al­kaessa,
uuden nousevan vallanku­mouksellisen
nousun kaude.ssa kan­sain
välises.sä työväenliikkeessä, .so­sialistisen
rakennuksen viisivuotis-
.suunnitelman voititoisassa täyttämi-se.
ssä Neuvostoliitos.sa, mikä on mi­tä
voimakkain tekijä kapitalistisen
stabilisatsionin t u h o a m i s e .ssa."
Tuossa Kominternin analyysissä ei
todellakaan ilmaista sitä iciisity.stä,
eitä maailman taloudellinen kriisi
jo olisi koko yhteiskuntaa järkyt­t
ä v ä . ' '
Sanomattalvin on solvflä, että
Heikkistä raivostuttaa so, ottä hä­nen
huonolta taktiikaltaan riisu­taan
hänen itsensä asettamat peri­aatteelliset
tuet.
Muuten t n tule Heikkisen kaik­kiin
mahdollisiin vääri.stelyihin ja
hyökkäyksiin kajoamaan, ko.ska on
jiarempaakin tekemistä. — K. A .
Jättiläisvoiina
Kirj. Maijastilna
Joku aika sitten kirjotin lyhyen
_ pätkän rajan tuolla puolen vallit-keä
takWkä'säaTtoT'bolshevilu>^^^ .-evasta kahnauksesta, suhtautumi-lueen
suorittamaan vallankumouk­sen
Venäjällä. Vaikka jokapäiväi­sessä
elämässämme teemmekln lu-sf-
s^ta osuusliikkeeseen. Heikkinen
vallan hyvin tietää, että kirjotuk­seni
oli johtunut ja koski osuus-kuisastl
harha-ennustuksia, el mei- ''''^että, aivan ominaislaatuista
dän silti ole lakattava ajattelemasta, joukkoliikettä, joukkojärjestöä.
-Kirjoitus on mielestämme lukemi­sen
arvoinen sen vuok.si, että siinä •
osoitetaan eräitä syltä, jotka ovat
vaikuttaneet' siihen, miksi tämän
mantereen kommunistipuolueet ovat
jääneet kääpiökasvuisiksi. Siinä ö-soitetaan
edelleen, miten vähämerki­tyksellistä,
jopa monessa tapaukses­sa
vahingollistakin, kansalMen poli-tikoimisem-
me on ollut inaan varsi­naiselle
työväenliikkeelle. Komin­ternikin
on kiinnittänyt huomionsa
puolueemme heikkouteen, minkä se
osoittaa johtuvan osaltaan sen slh--
tolais-kansallis-federallstisesta ra­kenteesta.
Vaikkapa "Filipon" eslt-tämä
parannuskeino: täydellinen
lelkkaii-s". joka vapauttaisi puolu­een
tuosta painolastista, onkin paki.
noitsljamme vapaa kynänveto j a sel-
Kesku.sosuuskuntaan keskittynees-osuusliikkee.
s.sä on paljon yli
20,000 jäsentä ja niiden joukoivja
ehkä satakunta puoluejäsentä. Tuo­hon
osuusliikkee.scen kuuluu er;
uskonlahkoihin kuuluvia, mihinkään
tiöväenliikkeeseen kuul u mattom ia
ja kommunismia vastustavia. Kun
on: kysymyksessä tuollainen jouk­koliike,
n i i n on selvää että sitä
koskevia, probleemeja ei voida yk-hi.~
tään itse ratkaista k a i k i s t a p a r -
h a i m m i l l a k a a n päätöksillä, joita te-kemä.
ssä eivät tuon liikkeen jäse­net
ole. Mutta eihän Heikkinen
välitä rahtuakaan .seurauksista.
Hän on enemmän kuin kukaan
syyllinen siihen menettelytapaan,
että ellei he saa Kesku.scsuu.skun-taa
täydellisesti kontrolliinsa, niin
Iäisenään epätyydyttävä, antaa kir­joitus
joka tapauksessa meille suo­malaisille
aihetta terveelle ajattelul­le.
Tulemme vastaisuudessa toisissa
yhteyksissä koskettelemaan muihin
"Filipon" esittämiin mietelmiin. —
Toimitus.
he t u l e v a t sen t u h o a m a a n . Mutta
Heikkinen katkeraksi surukseen tu­lee
huomaamaan, että hän ei osuus­liikkeen
tuhoamise.s.ca tule onni.s-tumaan.
Näiden rivien kfrjottaja vallan
hyvin tietää sen, että Heikkisen
Korkeudesta tulin alas kuin ukon-nuoli
ja piiani murskasin kallioon.
El yksin pääni murskaantunut, vaan
ruumiini ja sieluni meni säpäleiksi
.... verinen läjä luun .sirpaleita
lihan jätteitä.
Oli kumminkin henkeä vielä tuo.s-sa
mur.skaantunee.ssa läjä.ssä, oli h i ­tunen
elämää.
Tuli aurinko esiin ja lämmitti.
Vaivainen henki tunsi lämmön
suuren lämmön, joka hyväillen ko-koili
ropeytyncitii jäseniä yhteen
paikkaili niitä ja elvytti elämään.
Auringon autuus. antoi sielunsa sir-paleitten
sijaan ja ka.svattt jättiläis-voimaa
rakkaudellaan raadeltuun.
Tuli aurinko esiin ja poltti.
Poltti palavan merkin, antoi kipi­nän
sielun paloon ja käski nousta,
lentää kohti korkeutta, kauneutta
uutta elämää
Auringon kuumuus janottaa. —
Näännyttää Ikuisella .saavuttamat­tomuudellaan,
ikiri.sellar-kaukaisuu­dellaan.
Tulit lähemmäksi, annoit
voimaa, annoit elämän nousta mtu"s-kaantuneesta
läjä.stä, anna myöskin
ravintoa, olet jättiläinen voimiltasi!
Kokoa tuulten voima yhdeksi ja sillä
hurjalla tuulispäällä lennätä luok­seni.
Kokoa merten laineet ja anna
niiden janoni sammuttaa.
Aurinko lähenee —
Jo soi korvi.s.sani hurja pauhu. Me.
ren laineet. Metsän musiikki. Ne
huumaa, tekee hulluksi. Herkistää
korvan kuulemaan elämän syklnnän
ikuisen itkun, katkeamattoman vali-luk.-
x-n t-oisen onni — toisen tu-ho.
Sinä jättiläinen vahvistat kaik-
-kia, lohdutat kaikkia. Kukaan el u.'>-
kalla sinulta vaatia mitään.... Olet
armoton.
Hämärtää.....
Punaisena taivaanrantana oletelä-
••nän autuus, sinun voimasi on kau.
hea. Kuinka paljon se kykenee an­tomaan
kuitenkaan antamatta mi­tään
itsestään, vain säteitään. Kui­tenkin
tahtoisin kappaleen tuota pu.
naista hehkuasi, sitä joka ei polta/
mutta on värinä koko hämärtävälle
illalle, koko pimenevälle yölle. Ahna
.siitä minulle osa f Ota säteillesi ja
niitä.. myöten anna mlmin kiivetä
fieluu.si.
Ennen muinoin oli Ihminen sen
maakappaleen orja, jolla hän oli
syntynyt. Nyt on Ihminen tehnyt i t ­sensä
maan herraksi. Noin kaksitu­hatta
vuotta sitten oli hänen vielä
tyytyminen siihen , vaatimattomaan
ahtaasti rajoitettuun maakappalee-seen,
jolla hän asui, mutta nyt o-vat
niaapallon kalkki vyöhykkeet ja
maaliman kaikki valtakunnat hänen
hallussaan, Kaikki, mitä maa pääl­lään
kantaa Jiiämeren jäätyneiltä
rannoilta kuuman 'vyöhykkeen polt­taville
lakeuksille saakka, on nyky­ään
helpon lllkeyhteyden kautta uu­den
ajan Ihmisen käytettävissä.
Sellainen yksinkertainen, jokapäi­väisessä
elämässä käytettävä esine
kuin sateenvarjo, voi opettaa meille
miten rajattoman laajoilta alueilta
siihen tarvittavat aineosat ovat han­kittavat.
Sateenvarjon varsi on val­mistettu
eräässä tehtaassa Tampe­reella,
puusta, joka on kasvanut Ve­nezuelassa,
ja lakeearttiU Japanista
tuodulla lakalla. Norsunluinen kä­densija
on valmistettu mammutin
hampaasta, joka oli maannut vuo­sisatoja
kätkettynä pohjols-Siperian
jäätyneeseen maahan. Hopeainen
rengas, joka yhdistää käden .sijan
varteen, on valmistettu Saksassa
jonne hopeamalmi oli tuotu Brasi­liasta.
Hopeaan sekoitettu kupari o-
II kotoisin Meksikosta.„ Varren ala­päässä
oleva messinkltuppl on taivu-tettu
levystä, joka pll tuotii_erääs-tä
metallivalimosta Relniimiaakun-nasta.
Messingissä oleva kupari tuo­tiin
Perusta ja siinä oleva sinkki
Belgiasta. Lyijy, jolla messinkltup­pl
on täytetty, oli tuotu Coloradosta
ja lyijyn kovetukseksl lisätty anti­moni
Uralista. Pienet rautaiset nau-laset,
joilla tuo tuppi on kiinnitetty
varrenpäähän, ovat kotoisin eräästä
Ruotsin naulatehtaasta. Sateenvar­jon
liikkuvat kehykset pantiin ko­koon
Berliinissä rautaosaslsta, jotka
olivat valmistetut eräässä Saar-jocn
alueella sijaitsevassa valssllaltokses-sa.
Kehyksen kalanluiset osat saatiin
eräästä valaskalasta, jonka skotlan­tilaiset
valaanpyytäjät pyydystivät
Grönlannin rannikolta ja josta, saa­dun
luun he kauppasivat I^ntooii
torilla. Silkkinen sateenvarSoh pSäl-llskangäs
on kudottu Chemnltzlssa
Silkki on kotoisin Kiinasta, josta^ se
oli tuotu Krefeldlln. . Puuvilla, jota
osaksi oli kudottu silkkikankaaseen,
oli kasvanut Virginiassa Pohjols-
Amerlkassa, kehrätty englantilaisessa
Bradford nimisessä tehdaskaupun-glssa
ja tuotu Europaan erään ham­purilaisen
kauppahuoneen välityksel­lä.
Anilllnlvä.rl, Jolla kangas oU vär­jätty,
oli vaUnlstettu Mainin varrel­la
sijaitsevassa suuressaJcemlalllses-sa
tehtaassa, klvlhlllltervasta, joka o-
11 kuljetettu Reiniä pitkin eräästä
kölnllälsestä kaasulaitoksesta. KumU
nauha, Joka pitää koossa päällistä
sateenvarjon ollessa, suljettuna.-, on
valmistettu Hannoverissa kumista,
joka oli tuotu sisä-Afrikasta Kame­runin
"kautta. Kuminauhaan kudottu
hamppu on tuotu Manilasta. Hlcnos"
ta rautalangasta taivutettu rengas,
Jolla kuminauha kiinnitetään nap­piin,
on valmistettu eräässä plenta-varatehtaa^
a Schleslassa. Nappi on
Thyringlssä valmistettu Argentlnan
aroilta pyydystetyn puhvellhärän
sarvesta. Kädensijan ympäri kierret­ty
sUkklnyörI tupsulneen on tuotu
Pariisista. Siihen tarvittava silkki o-
II kerätty ja värjätty Lyonissa. Raa-ka-
sllkkl siihen oli saatu sllkklmadon-viljelysalueelta
läheltä Milanoa, Pah-vltuppelut,
Joiden ympärille sllkkl-tupsujen
päät ovat punotut, olivat
valmistetut Pyreneitten metsistä
tuotujen puitten syistä.
A H
StJOMBBMf
Kurssi Suomen
3910
Caiiadan DoUarista .
» . Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $2Ö.0Ö, 6Qt
lähetyksistä $20.00—?49.99» 80c
lähetyksistä |50.00—§79.99 ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 50c jokaiselta seuraavalta a l ­kavalta
sadalta dollarilta,
Sähkösanomalishetyksitta OVat lä.
hetyskulut §3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. KursS)
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS, ,
Box 6fi. SUDBURY, Oat.
LaivapileUe'iä myydään.
• Tiedustakaa mlettiasioita
TILATKAA VAPAUS!
LEENA
Tutustuin Leenaan S:n tulitikku­tehtaalla
Joku vuosi takaperin. Tu- '
Iin mainitulle tehtaalle Juuri silloin
työhön Ja sain lähimmäksi työtove­rikseni
Leenan. Hän . 611 silloin Jo
keskl-ijän sivuuttanut, mutta liyvin
terhakka muori. Hän näytti toisten
työläisten keskuudessa nauttivan
eräänlaista auktoriteettiä, silla use^
ammassa tapauksessa oli I^eenjan sa­na
painavin. Jos niitä päätöksiä teh­tiin.
Leenan aloitteesta saatiin a i ­kaan
useita uudistuksia tehtaalla, ja
tästä oli seurauksena, että Leena
reippaalla esiintymisellään saavutti
toveriensa Jakamattoman suosion'.,
Kun tehtaalle perustettiin ammalj-tiosasto,
oli Leena sen enslraäislä jä­seniä,
touhuten osaston kaikissa toi­mikunnissa
ja näyttäen esimerkkiä
nuoremmille.
Meidän työsaklllamme, kuten kai­killa
muillakin, oli tavattoman ai;
haiset palkat. Kerran; silloinkin Leei-nan
aloitteesta ipäätettlln, 1 i Bra»#i
palkapkprotu^ta, ,;ej^l5.Kt^' , t q ^ ^^
typryhmällemme. Asialta keskuste -
tlm j a ' tehtiin päätös;'''etl|ä''giiiSi ifeff-taän'
JohHxi' korota palkkoja,''jBaVit
koneet iselsomaan > ihbti palkallSL'YÄ-llttlln
lähetystö tehtaamme kontto­riin
edustamaan kalkkia ryhmämme
työläiisä. Kuitenkin viime hetkellä
toiset"Irieltaytylvät lähtemästä.-»»,
mikäpäs siinä. Leena marssi'-yköi-nään
konttoriin, otti hyvin viralli­sen
asennon ja s^^loi: — Minä tulin
meidän sakin lähetystönä ja meidän
päätöksemme on, että jos el palkka
kohoa, niin huomisaamuna koneet
jäävät seisomaan, - r Sanoi J a niacsal
UI0.S ovastär^ ' - - V . ^ v f M m O T -
Totta kai Leenan Vartna esöatJölÄ'
nen pelolttl heiToJa, koska jbnkijji
ajan kuluttua pikkupomo kävi Il­moittamassa,
että palkkoja korote­taan.
Seuraavassa tilissä huomasimr
mekin, että sakkimme työIälstÄto
palkkoja oli korotettu 30 pennlljä
tuntia kohti. Näin päättyi Leenan
jiirje.stämä "työtaistelu", ja Leenan
vaikutusvalta kohosi taas huomatta­vassa
määrässä.
Tulivat sitten Tammisaaren näl-kälakkopälvät
Ja ammattijärjestön
ylelslakkokeholtus. Leenan poika
työskenteli erääs.sä huonekaluliik­keessä
verhoilijana ja liikkeen työ-
Iäiset päättivät yhtyä lakkoon. Sa­nottuna
lauantaiaamuna jäivätkin
kalkki verhoilijat pois työstä ja slt-tä
oU seurauksena, että heille lähe­tettiin
lopputili jokaiselle kotiinsa.
Leenan poika oli kuitenkin ainoa,
joka osasi tehdä kalliimpia nahkaka-lustoja,
Ja liikkeen Johtaja ei saanilt
rikkurelta mistään. NUnpä hän »kävi­kin
pyytämässä mainittua poikaa
töihin ja' lupaili että työsuhde pj;-
.syy ennellaan. Poika arvellkin jo
mennä töihin, mutta Leena kuul­tuaan,
että pojan tovereita el otet­taisi
samalla tavalla, sanoi pojalleen r
— Sinäkö sinne menisit rikkurlksL
Et ollenkaan mene työmaalle, en­nenkuin
kalkille tovereillesi on an­nettu
samanlainen lupasus kt»n s i ­nullekin.
Ei tässä vielä nälkään
kuolla, kyllä minä sinut talven sJI
elätän vaikka vätiän tarkenunlhkin
pitäisi elää. Rikkuriksi et mene. .
Niinpä jäikin Leenan poika pois
työstä ja kun työnaptaja el suostu­nut
hänen vaatlmukisllnsä, muutti
hän toiselle paikkakunnalle töitä et­simään.
Hän el alistunut työnanta­jan
vaatimuksiin.
Isänmaata säilyttävät ainekset
tehtaalla tahtoivat tehdä pilaa Lee­nan
kustannuksella. • Leenaa nlmitet-
_ tlin punikiksi ja kommunistltlrehtöö-kirjanpltia
jaraha-aslolta eri kaup- ri^sl ja monella muulla nhnltyksel-
Tästä siis nähdään, miten monen­laisia
raaka-alnelta tarvitaan ja
kuinka monen eri tehtaan teoksia
on käytettävä vain sellaisen esineen
kuin sateenvarjon valmistuksessa. O-li
perustettava Ja ylläpidettävä vuo-rlkaivantoja
Ja metallitehtaita, vil­jeltävä
ja korjattava maantuotteita
rakennettava monenlaisia rakennuk­sia,
valmistettava voima- Ja työko­neita
Ja käytettävä niitä. Tarveai­neiden
kuljetuksessa eri seuduilta on
täytynyt käyttää monenlaisia kulku­neuvoja.
Kuormankäntajat ja veto­juhdat
ovat kuljettaneet niitä suu­rella
vaivalla kapeita polkuja myö­ten
maissa, joihin sivistyksen vai­kutukset
eivät vielä ole ulottuneet
Jääkenttien yli on niitä 'kuljetettu
kelkoilla, raivaamattomia teitä Ja
maanteitä myöten kuormavaunullla.
rautateitse, pienemmillä joki- ja el-sävesialuksilla,
purjeveneillä Ja mah­tavilla
valtamerilaivoilla. Kuinka
paljon vaivaa onkin nähty siinä kai­kessa,
ja miten monenlaiset vaarat
ovat olleet uhkaamassa. Miten pal­jon
kauppamatkoja, kirjeenvaihtoa
palilkkeitten välillä onkaan tarvittu
tähän kaikkeen. Kuinka paljon kai­kenlaista
työtä on tässä käytetty. M i ­ten
monet miljoonat Ihmiset ovat ol­leet
osallisina kädensijan tai sa­teenvarjon
Jonkun muun osan val­mistuksessa.
Kun nyt ajattelee, mitä kaikkea
vaadittiin ensinnäkin erilaisten tar­veaineiden
hankkimiseen. Joiden val­mistus
useinkin ulottui kauas men­neisyyteen,
niin voi saada jonkin­laisen
käsityksen siitä' maailmanta­louden
valtavasta kiertokulusta, V n -
ka kautta luonnonvoimat ja -tuot­teet
tulevat IhnilslllehyödylUsiksi.
Mitä on sen rinnalla vIIli-ihmiseQ
yksityistalous! Vllli-ihmhien valmis­taa
itse asuntonsa, ravintonsa, työ­kalunsa,
aseensa, vJiatimattoman pu­kunsa;
koristeensa, vieläpä epä juma­lansakin.
lä. Nämä nimitykset eivät kuiten­kaan
Leenan mielenrauhaa pienim­mässäkään
määrässä häirinneet,
vaan hän kantoi yylpeydellä punik­ki-
nimeä ja antoi neuvoja, miten nä­mäkin
nimittelijät • pääsisivät siihen
asemaah miJssä hän on.
Monasti ajattelin itsekseni, kumpa
meillä olisi enemmän tuollaisia Lee­noja.
Pelkäämättä hän astui aina
enslmäisen askeleen. Arvelematta
hän suoritti sakin hänelle , antamat'
thtävät. Milloinkaan hän 1 lannistu­nut,
vaan aina oli antamji^a neuvo­jaan
Ja keholtuklsaan.
Leena on taistelija sanan varsi­naisessa
merkityksessä. Jos Jokainen
veisi osansa Ja. täyttäisi tehtävänsä
samanlaisella tarmolla ja - fauotellt'^
suudella Vkuin hän. niin volsiiEpi^e
paljon valoisammalla mielellä loit-selai,
työväenluokan tulevaisuuteen.
Atso. .