Vapaus, March 27, 1930

              1930 Torstaina, maalisk. 27 p:nä ~ TOxir, MarcE^^
- .;tä, t t l a hemä ei
„;,ssn sanottavana ja
Ten-"'- omaksuvat
toivossa, että h e
SnSä- Mutta h a ^
Sat MiJcäistä ja "pettaa
iiäikäisevat
onkia tointn tärkeä te-la
mäuniityä ryhmaa,
" l ^ b e i m n i n katsottuna
mene eteen-
£i!!ä on taipuma";
kuin maneeri ja
i:iio:::mcn pai­doin,
i pian
asravat
mahtaa vika olla? _
vain siinä, että tyo-äntänvt
seikansa moiselle
jo5:2'ei voi sille tarjota
a asäliyk-sttöntä, tyhjä-
-nautintoa". Työkansa
,niien tentteriensa ympä­ten
puuhailevatkin, mitä
TEttto. on heillä lohdu-cakin
luovan työn ilo.
-hengenaatelif taas o-isia
siiakoKpeareja, uusia
- väiiemmät eivät heille
itta he unohtavat, että
. ja Moliere on aikoja
audattu. n i i n k u i n se ai-i
he edustivat. Mennyt
fincen ei nouse ylös hau-itä
tietä on menevä ko-
;tinen maailma "iiengen-
'. Lopputulos on, että
ä elämään katuyleisön,
iiikimnon ja playtii^ran saveltami'
sessa. On sanottu että ^ vö^lä^tä
•pub&kiioroa ei voi oHa vErt^Lamaate
öeikkil^i^een mj^föiäSniöriböä, ik,
y.äan e i " niillä. ~siriarisa" ole mitSäii
liistoriaJlista yhteyttä. E i ole s u i n ­kaan
malidotonta. että puhekuoron
sommittelija on tullut ajktelleeksi;
Jumi kreikkalaista myst^okitröa.
Ainakin metoodit ovat hämmästjrtta-vän
samat. J a jos n i i n oUsi, _niin
entä sitten? Välientäisikö se keksin­nön
arvoa j a voitaisiinko sen peras-teella
väittää, että stHnftuttelulta
puuttuu äSiuperäisyyttä? Tokk<fl3«i
vainen. Eikö ole nerokas keksimtö
temmaU parin tuhaimen vuoden, t a ­kaa
metoodl j a elävöittää sen a-.
vuUä vaTlankuihöushlstoria n i h i . että
ilimiset eivät näe näyttämöltä esi­tettävän
vain orjakapinoita, 'Sakäan
talonpoikain nousua, B a s t i l j in Val­loitusta.
Verisunnuntaita. j a loka­kuun
kumousta, vaan että ne tem­pautuvat
mukaan, toimivat j a tais­televat
mukana valtavan siiggestlö-n
i n alaisina eläen suuria hetkiä. Se
on mestarike*c^tö. — E i ole kysy­mys
siitä, niistä me olemme saaneet
metoodin, löytäneet keinot, kysy­mys
on" siitä, osaammeko niitä o i ­kein
käyttää, sovelluttaa proletaa­risten
aatteiden palvelukseen, -ovat­ko
kuvaamamme henkilöt proletaa­reja,
osaammeko käyttää kieltä,
jonka proletaarit tuntevat omak­seen,
jota he yminärtävät.
On sanottu, että Aleksis Kiven,
•Nummisuutarit" on
mutta auttamattomasti epaonnistti^;
nut. Jo ensimäisiltä riveutä tulvsäi-:
t a l i '\&&aSi 't^riiäiss^, dekianiire-
VtLkmineti pi iäiaa,^eer^ffl3|[iihen. jo­k
a " jatkuu^^teö&en loppuän asti kiu­saten
k(B-vaa j a synnyttäen autta-matonta
vastenmielisyyttä. Kiannon
^ l a n t o niin kielenkäyttöön knin
miuhankiä on tekopeliä Ja rekla-meeVktdfnistk
— päälle i^ätteeksi,
huonosti onnistunutta reklaamia a .
lusta loppuun, orjallisessa maail-'
massa, dn K i a n n o l l a sama merkitys
k u i n 'Singertn komppanian llmoitus-kilvellä
kauppamaailinässa.
Joharmes .Linnankosken kieli on
knnriPaa. tyylitettyä Ja runollisessa,
lennokkuudessaan pilviä hipovaa,
mutta siltä puuttuu kokonaan Alek­sis
K i v e n J a M a i ju Lassilan kansan-omalsnos,
tuoreus Ja voima. E i voi
välttää timtemasta teennäisyyttä.
J a sinä uskosMi niinä olen. ettei
"Laulu tulipunaisesta kukasta' ole
saanut niin paljon ostajaa komean,
kielenkäytön kuin äärimmilleen k e ­hitetyn
eroottisen aistillisuutensa
vuoksi. — Tämä A^ain esimerkin
vuoksi.
Tarkoitukseni on sanoa: proletaa­rinen
kieli on saatava proletaareilta.
Vähän siivottuna se saa pyhäpuviin
ylleen Jä kelpaa tyydyttämään pro­letaarista
iphkua. Kuvat ja elä-n^
ykset proletaarisesta maailmasta.
Mistä pensselit j a keinot on saatu
t u v i e n pUrtäriils^n, ei ole pääky-symys.
Ottaja alati elämästä t a r -
uliomainen joöa olevia j a kirjallisuuden ikaut-laina.
Toisin sanoen: kirjallista" var- j ta hankittuja kEuioja ja käyttää
iautta. Voi ollakin. Mutta jos n i i n ! niitä prolötiaailäten ihanteiden ja
tä osuutia, mikä työllä on siinä
oUut. ,
N i i n k u i n jo viittasimme, muut­tavat
myöskin eläimet toimintansa
kantta luontoa samoin kuin ihmi­setkin,
joskaan eivät samassa mää­rässä.
Ja heidän kauttaan tapahtu­nut
ympäristö» muutos vaikuttaa.
I
on, niin kaikki jumalat siunatkoot
sellaista varkautta. Jos aihe, tek­niikka,
raamit olisi saatu ulkomail­ta,
niin Kiven on kieli, jokainen
tyyppi ön n i i n supisuomalainen, et­tei
kukaan, j o i a on nähnyt Nummi­suutarit
alavalla, tunne siinä pienin­täkään
vierasta vivahdusta. Keino-n
porvari.ston jä ryysy- j a on lupa hankkia j a niitä pitää
varas.sa. Kummako sit- iiankkia. Niitä .saa sekä kirjallisuu-,
de.sta että suoraan elämästä. Suo-'
raan elämästä saatu on paras, mut­ta
sitä ei kykene ottamaan, jos ei
ole vissiä kirjallista tietopohjaa.
"Mutta nykyisen rikkaan ikirjallisuu-den
aikana ei ole rähvaanmiehen-kään
mahdoton sellaista kirjallista
tietopohjaa hankkia, että sen avul­l
a kykenee ajatuksiaan päperlle
palnemaän ja paiiiöiciiritbön saa­ta
saa pelätä. — Olen imaan. kirjallisuudesta Vöi opplä.
,imit kirjalli-sia yritteli- miten tulee kirjoittaa j a miten el
.saa kirjoittaa.
Ajatelkaamme vain klelenkäytiöä.
Mistä sai Aleksi? K i v i verratto­man
Idelehsä? jEifcö se o le puhdasta
Etelä-Hänieen kansanmurretta, niin
vähän siivottua, että professorien
lä "on tuipiinul.s kuolla".
Ien tulet- «iniia
)ia..— Mitä ensikädessä
Sitä miten työhön kä­in,
mistä pääsUi hirteen
taan ja mikä pää e n s in
DStetaaii. — Siitä vielä
itelia.
a voi opiäa tyyliä j a k e i -
tadtbitusperlen palveluksessa par­haimmalla
"taValla. — Näin syntyy
proletaarinen kJrjaJIlsuus j a taide.'
Työn ö^tis apinan
ihitils^Bi tule-iVilKessa
.
(Jatk.)
en kunnolli.set luonnon-ta
ovat saaneet päähän-mestari-
idean — mistä,
saaneet — että viittaa-iän
kaikelle "porvarilli-e".
vaikka eivät elinijäs-ätä
"roskaa" pöyhineet.
uneet porvareilta varas- tukka nousi pystyyn kuullessaan ,sel-
Ikeellista oikeinkirjoitus-
\ • kirjallisessa työssä ei
an haitaksi. Se haiskah-äelta
alkemialta, ikiliik-ta
— jo.s .se on edes .si-
. tässä, yhteyde.ssä olla
Batta venäläiseen puhe-ca
— kuten edellä olem-
; — on herättänyt huo-t
teatterimaailmassa. sa-:
Tairqffin. menettelytavat
laista "raakuutta
J a mistä sai Maiju Lassila mai­nion
kielensä? Pohjois-Karjalan t a ­lonpojilta.
Ja. tarjosi sen yleisölie
ehkä vieläkin vähemmän silvottu­na
kuin K i v i . Siinä on näiden kah­den
verrattoman sanasepän tyyli-taituruuden
j a kaikkivolttavan voi­man
salaisuus.
Ilmari Kianto on koettanut Pe­rä-
Pohjolan murteesta - ".väricätä"
omaa. aitq. kiantojalgta kirj^iieltä.
löKSIA TYÖVA
VÄLITTÄÄ. V
VAPAUDEN KONTTORI
imjestemme ei tarvitse olla asiamiehiä kaikille erikielisillfl
lehdille, vaan voivat meidän asiamiesraltuuksillaäime otr
iksja kaikille allaoIe>ilIe työväen lehdUIe j a lähettää kont-i
maksun seuratessa makan»»-
VälitSmme tilauksia •earaaville tyovaenlebdille:
viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, Vi v. $1.00
Sn ^ O R K E R , Toronto. Ont., vuosikerta SO
Toronto, Ont., vk. J2S
WUKKLR, Työväenpuolueen päivälehtL Tilaushinta
m/^^v; $000. Vf> vuosik. $3.S0, 3 kk. 2.00
W0RKER, Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Chica-
Imrn^^^^^ julkaisu, vuosikerta 1.00
)UNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, C h i -
^V^T.]^^^'""*^ vuosikerralta .50
fABlAN LABOR M O N T H L Y , kuukausijnlkaiBa, To-r
T v Ä r , " • • • • • • 2S . . 1 ^ 1 . , 1 Tk. 2.50
a 1 vk "^^^«11 ilmestyy Torontossa, Ont.
r PPIÄ^' l^aukausijulkaisu i.öO
\ VmuA C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00,. »k. 3.50
i sm ' päivälehti; vuosik. Sto:<K>, vk. 6.00
TVft X^^^^r 3 kertaa viikossa; vnosik. $6.00, 1^ v. 3.50
IAKTAVA"''?T''', ? kert. viikossa; vuosik. $6:00, 1/^ V.- 3.50
Wni- Helsinki, päivälehti, vuosik. $10.00; % v. 6.00
l Ä f ^;i'kko}ehtr, vuosik. $3.00; V. 1.75
M ^^P-' Tampere, 3 k. viikossa, 1 v k . $6.00; 4' V. $3.60
S« työväenpuolueen lehti, ilmestyy N ew
) T^k -^'laushinta vuosikerralta 6.00
L / P"^'^®®'» ruotsalainen lehti, flmeatyy C h i -
U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat Vuosik.
KPMÖCT < l r i . . . . . IM£9
XT9 A V ' ^ ^ ^ ^ ^ ' ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
•i^.tO, puoli vuotta «.no
s i n t f rA-, kertaa kuukaudessa ihnestyvä kuvalehti
pj^- Tilaushinta _ • .....vk. $4.00, V? «^-M
.öuomen vasemmistolaisten pilislehti, ilmestyy kerta
)vf;.^f-si^i^i?ena. TUaushinta vuosik. $2.50, I A v. 1.50
s v i T C T i T . ! : " i t ^ ' ^ " — ..-.vuosuc 94.00, yi> VK.
S^^^^ ^?^En.ULEHTI, Helsinki. Kerta^Snos-
•öU§F^'^u^'"*^.*»•Z?• Po?«vnosikertaa .
" h ^ . . , : Helsmki. Kerta kuussa. 1 vnorik. ^
1.00
ITA vrii^xi 4 , ' ' ^ e r t a Kuussa. vnosus. . . 11J^755
^ KAlitr^:?^^^^^'^ Tampere, 1 v k . ..... 2.0O
v,^-, Petrozovodsk, B u s s i a ; 3 k e r t a a rä-
S ' L ^ ? ' ' - 1 ^ " .^*"ta $9.00, puolivuosik.
r^oLiFeTm^^n^'"g',r' ad, 3 k«^eerrtiaaaa vviiuiktoossssaa 1" vk- $*6 .00 Xii ^
pe '-.H-_eVl smki. vvuuoossiik . '
pV päivälehti, Snperi
^ Panralehti. Astor^a,
vuospiäkievrätlaeah ti,' J»ass., 1 vk
[TAK^> Spperior. Wis., 1 yk. $1.75. V. v k .
m L / i S v 1 $2.00.>o V.
%>snW,o. f',.^""^«»*J'»^aisn, Port Arthur, Onfc
vfimnS ? w ^ ^ ^ O N A L " , Kominternin e n ^ n n Sn
li ra^JL »Imestyy knukausittam, vk. $2Ä»
4.50
3.75
3.00
2;<M>
3^5
3.25
ä.75
1.05
1.15
erior, Wis., 1 vk. $6.00, ^ vk.
Ore., ...1 vk- $6.00, 54 y.
iVorcester, Mass., 1 vk. $7.00
Liharavhrtion käytäntöön otta­minen
johti kahteen uuteen ratkai­sevaa
läfättia olevaan edistysaslie-leeseen:
tulen saattamiseen ihmi­sen
palvelukseen j a elinten kesyt­tämiseen.
Ensinmainittu lyhen.s;
S^dläkin rtiöätisulatusaikaa, koöka
se saattoi ruuan suuhun ikäänkuin
puolittain sulatettuna. Jälkimäinen
teki liharavinnon runsaammaksi,
koska se "avasi niefsästykseh Tirinäl­lä
uuden säiinnöllisen hankinta-ältieeh
sftä vaiHen, ja; sitäpaitsi
t u o t t i inaidossa j a öen tuotteissa
uuden, ainesten vaihdon suhteen
liharavinnon kanssä, vfihihtään sa-mariarvoisen
Tayiritoäirieen. Siten:
t i i l i moleiriiiiista j o välittömästi uu­det
ihmisen yapauturnisen välikap­paleet.
Veiäi liian pitkälle, jos
ryHtyisimme yksityiskohtaisesti 'tai'-
kastamaan hiideri yaliflisiibä Vaiku­tuspa,
n i i n suiiri merkitys kuin sillä
on öllufkin ihmijjeh j a yhteiskun­nan
kiehiliyksellö.
N i i h k i i i n ihminen oppi syömään
kaikkea syötäväksi keljpaavaa, h i in
oppi hän inyöskin elämään kaiken-
Jaisessä ilmastossa. Hän levittäijrtyi
y l i koko 'asirttävan mäakaim^
"hän, aiinoa eläin, j o l l a o l i täydelli­nen
vältä siihen. IVluut kaikerilai-
^een ilmastoon tottuneet eläimet
eivät- ole sitä itsestääii tehneet, ne
ovat oppineet sen v a i n ihmistä seu­ratessaan:
kotieläimet j a syöpäläi­set.
Ja siirtyminen taöaisen lämpi­mästä
kotimaasta kylmempiin seu­t
u i h i n , jossa vuosi jakaantui tal­veen
j a kesään, l o i uusia tarpeita:
asunnot j a vaatetuksen kylmää j a
kosteutta vastaan; uusia työaloja
j a uusia toimintoja, jotka veivät
ihmiset yhä edemmäksi eläimistä.
Käden, puhe-^Iinten j a aivojen
yhtefistoiminnän känättä, ei v a i n jo­kaisella
yksityisellä, vaan myöskin
yhteiskunnassa, ituli ihminen kyke­neväksi
valmistamaan yhä moni­mutkaisempia
laitoksia, asetta­maan
itselleen yhä korkeampia
päämääriä j a ne saavuttamaan. It­se
työ muodostui sukupolvi suku­polvelta
kokonaan toiseksi, täydel­lisemmäksi^
monipuolisemmaksi.
Metsästyksen jä käi^arihoidon l i ­säksi
t i i l i maanviljelys,, siihen lisät­t
i in kehrääminfen j a kutominen, me-t
a l l i e i i muokkaus, savenvalanta ja
laivaliikenne. Kaupan j a käsityör
rinnalle ilmestyi vihdoin taide jr
tiede, heimoista tuli kansoja ji
v a l t i o i t a . Kehittyivät oikeus j ;
p o l i t i i k k a j a niiden kanssa inhi
millisten asioiden j a esineiden fan
tastinen heijastuskuva ihmispäässa
uskonto. 'Ennen kaikkea riäider
muodostumien tähden, jotka esiin
tyvät lähinnä pään tuotteina j :
kuten olemme nähneet, jälleen sen
aiheuttajaan muuttavasti. Sillä
luonnossa ei tapahdu mitään eris­tettynä.
Jokainen ilmiö vaikuttaa
toiseen j a päinvastoin, j a j u u r i tä­män
kaikinpuolisen liikkeen ja;
vuorovaikutuksen unohtaminen on
useamraasti se, j o k a estää luonnon­tutkijoitamme
näkemästä yksinker­t
a i s i a ^ asioita selvästi. Näimme,
miten vuohet ovat estäneet Krei­kan
metsien jälleen kasramisen.
Ensimäisten purjehtijain St-Hele-nan
saarelle tuomat vuohet j a siat
ovat saaneet aikaan saaren vanhan
kasvullisuuden miltei täydellisen
häviämisen j a siten valmistaneet
maata siihen, että myöhempien l a i ­vurien
j a s i i r t o l a i s t en tuomat kas­vit
voivat siellä levitä. Mutta vaik­ka
eläimet vaikuttavatkin jatkuvas­t
i ympäristöönsä, niin tapahtuu se
tarkoituksettomasti j a on itsellen-,
sä näille eläimille jotakin satun­naista.
Mutta mitä kauemmaksi i h ­miset
loittonevat eläimistä, sitä
enemmän saa heidän vaikutuksensa
luontoon edeltäpäin ajattellun,
suunnitelmallisen, määrättyyn, edel
täpäin tunnettuun päämäärään
suunnatun toiminnan luonteen.
Eläin tuhoaa jonkun maa-alueen
kasvillisuuden tietämättä mitä hän
tekee. Ihminen tuhoaa sen, k y l -
vääkseen vapaaksi tulleeseen maa­han
peltokasveja tai istuttaakseen
puita j a viinirypäleitä, joiden hän
tietää tuottavan itselleen monin­kertaisen
sadon. Hän siirtää hyö­tykasvit
ja kotieläimet toisesta
maasta toiseen j a muuttaa siten
koko maailman osan kasvillisuu­den
j a eläinkunnan. Vielä enem­män.
Keinotekoisen jalostamisen
kautta muuttuvat niin kasvit kuin
eläimetkin ihmisen hoidon alaisc-,
na siinä rnäärässä, että niitä tuskin
enää entisestään tuntee. Nykyään
saa turhaan etsiä niitä villejä kas­veja,
joista jyvälajimme polveutu­vat.
Samoin on yhä riidanalaisena
se, mistä villistä Eläimestä pol­veutuvat
koiramme, joita on vielt'
n i in monta lajia, tai mistä polveu­tuvat
yhtä lukuisat hevoslajimmc.
On itsestään Selvää, iettä ei tule
mieleemmekään kieltää eläinten-suhteen
kykyä suunnitelmalliseen,
edeltäpäin ajateltuun toimihtaän,
I*äinvastoin. Suunnitelmallista ifoi-iriintaa
on Idussaan olemassa jo
k a i k k i a l l a , missä protoplasma, elä­vä
munavalkuaisaine esiintyy ja
reageeraa, s.o. toteuttaa määrät-tyjä,^
jo.';kin vielä hiiri yksinkertai­sia
liikkeitä ulkoapäin tulleen är­sytyksen
vaikutuksesta. Sellainen:
vastavaikutus esiintyy jb sielläkin,
missä e i ole vielä mitään soluja,
puhumattakaan hermosolujen ole-
•riiisesta. Se tapa, millä myönteisiä
•syövät kasvit pyytävät saaliinsa, o r
myöskin määrätyssä mielessä suun
hitelmallista, vaikkakin täydellises­t
i tiedotonta. . Eläinten tietoinen,
suunnitelmallinen toiminta kehit­t
y y suhteessa hermojärjestelmän
kehitykseen j a saavuttaa nisäkkäil­lä
jo h y v in korkea*n asteen. Eng­lantilaisen
kettumetsästyksen y h ­teydessä
voidaan joka päivä näh­dä,
miten tarkkaan kettu osaa
käyttää hyväkseen suurta paikal­listuntemustaan
paetakseen vainoo­jaansa,
j a miten hyvin se tuntee
j a käyttää hyödykseen • kaikki
Söömalämbh Höyrysauna
Avoinna j o k a arkipSivä: ketlo 1 päivällä kello 12 yöllä.
Lauantaisin kello .10, aamulla Icello 12 yöllä.
770 Aqueaact Street, Montreal. Quebec
f
V -T^?^'" v«I»kot, yhteen nidottane, htnta 25 senttiä.
K a i k i l l e niille jotka ennemmin ovat hankkineet tfihan
saakka seuranneet numerot itselleen on tarpeellista saada
naraä yllämainitut myös, sillä näihin vihkoihin sisältyy n y t
1000 sanan englantilais-suonr»alainen sanjakirjaosasto. Jouri
niiden sanojen joita tässä oppijaksossa käsitellään.
Tilatkaa osoitteella:
BOX 69,
^
V A P A U S ,
SUDBURY, ONT-THE
EUROPEAN STUDIOSSA
tehdään ensiluokan työ, alerinetuiTlä hinnoilla. Postikortista
$2.00 tusina, isommista kuvista «$5.00, koko 8x10. Kuvista,
koko 8x10—14x20, $12.00 tusina.
Näisti kaikista yllämainituista, kuvista annetaan lahjaksi
1 kuva tusinalta, kun tuo lehdessä olevan ilmoituksen mukana.
338 Queen St. W. — Phone Adelaide 3789 — Toronto, Out.
sen kautta tuhosivat karjanhoidon
edellytykset juuria myöten alueel­l
a a n . Vielä vähemmän aavistivat,
että he sen kautta saattoivat vuo-rilähteet
vedettömiksi suurimmak­si
osaksi vuotta; kun ne sen sijaan
sadeaikana voivat valua yli tasan­kojen
s i t i riehuvimpina tulvavir-itoina.
Perunoiden Europaan levit­täjät
eivät myös tienneet, että" h i
jauhoi.sten möhkäleiden kanssa le
vittivät myöskin samalla risatautia.
Jokaisella a.skeleella tulemme mc
siis muistamaan, eitä emme suin­kaan
hallitse luontoa siten kuin
valloittaja hallitsee vierasta kan­saa,
niinkuin sellainen, joka oh
ulkopuolella luonnon, — vaan et't
tä me kuulumme siihen lihoinem-me,
verinemme j a aivoinemme jr
elämme sen keskellä, j a että koko
meidän valtamme sen y l i on vain
siinä etuoikeudessa, joka meillä;
on muihin olentoihin verrattuna,
etta voimme tuntea seii lait ja*
voinime niitä oikein käyttää,
^ XMk.) ^
KOLLEKTIVISOIIVIISLIIKKEEN
SUURVdlTtO
Maa-aslaln kansarikömlsarlaatln^
selostuksen perusteella slementvara^-'
tojen kasvamisen kulusta koll, talo­uksissa,
'teki SSSRiri Kansankömls-:
sarien Neuvosto päätöksen, jossa t(H;
•detaan, että siemenvarastojen valV'
mistamlnen kevätkylvökamppailua,
varten lähenee loppuaan.
Kevätkylvöjen laajentamista var­ten
25% piti koll., talouksien koota
39 mllj. sentneriä siemeniä. Maalis­kuun
1 prnä oli koottu 36 m l l j .
sentneriä.
S S S R : n K K N pitää tätä tulosta
talonpolkalston köyhän j a keskiva­rakkaan
osan suurvoittona.
Kuitenkin niille seuduille, jotka
eivät kykene omin voimin täyttä^
mään . iäiiui^itelroaa IGQjprosentti-maassa
esiintyvät edut matkansa Isesti, päätti K K N annettavaksi Jo
keskeyttämiseksi. Ollessamme te- i luovutetun avun lisäksi 1,640,000
kemisissä korkeammalle kehitty- sentneriä vehnän siemeniä kevät-neiden
kotieläinten kanssa voi a l i kylvöjä varten prosentlttomana l a l -
tuisesti tavata piirteitä viekkau- nana satoon saakka,
desta, joka on a i v an samalla as- SS3R:n Kansankomlsaarleri Neu­vosto
kääntyy koko kollektlivistlen
joukon puoleen Ja keholttaa keskit­tämään
lähipäivinä kalkki voimat
itsensä kylvön järjestämiseen siten,
että koll. talouksien jäsenistön mil­joonaisilla
voimilla voltaisihi täjrt-tää
kylvöalan laajentamissuunnltel.
maa.
Saomalainen
Naisparturi ja
Kähertäjä
Pyydämme siilkeutna arv. yteisSh
suosioon hyvällä työllä j a kohteliai.
suudella. Kauneushoitoa myö».
ELSA GLADE
KERTTU REUNANEN
131 Peter St., Toronto, Ont.
Välittää kolia j a p u i t a sekä t o l^
mittaa muuttoajöa. KUäntykfiu
puoleeni tarvittaessa.
50 Lorne St., Sudbury
iPuheHmet: kotiin
konttoriin 1676
TALVfPURiEHOUKSET-.SAINt JOHNlSTAi « 4
CIJVSGÖVIlN->BELFASTIIN---4JVEaFOOUm ^ ; i
•?Huhtlk. 4 DUCHBSS OF RTCHMONn
•Hulitilc. € MINNEDOSA
•Huhtik. 11 .i DUCHESS O P BEDFORD
•Huhtik. ,17 MBLJTA
tHuhtik. 1$ DDCHteSS O P YORK
•Huhtik. 86 DUCHESS OF ATHOLL
•Ei kajr Belfastissa
•Ei Iffiy X4iverp,oolipsa,
**Kayj:av«rpoolis» ainoastaan.
CHERBOURGItN—S0UTHAMPT0NIJN~.ANTW£RPEN£IN
Huhtik. 23 MONTROSE.
V ^ . CHEilBOURCllN-^OUTHAMPTONIlN—HAMPlJRIIN j
~Whtj|c -4 U.....U u.......M.a..M.. MQNTCI<ARE '
nuhtik. 16 ••...•.........«.-.........,..,..,,„.„„,.,..„ M O N T C A L M •
.CHERBOURGIIN JA JLONDONIIN
Huhtik. 10 ......•>.•..•.••>•,..,..•.•• < .••«•••...............,••..«,,....., METACrAB£A
NEW YORKISTA
CHERBÖURCIlN—SOUTiykMPtONn^^
HuhUk. 19 ....;.„.... EMPRESS O P AUSTRALIA
Yhteys f^tiliista Suomeen joka kesklviildco
lähempi^ tietoja hinnoista sekä purjehduksista haluteaeanne kääntykää
kenen tahansa Csmadian Pacifin Uivayhtiön aaaÄiIeHeh |>i»I«h tai C. H.
VVhitCi District Passenser Aguit, North Bay, Ont,
Canadian Pacific
X W, AHLQVIST. Box 69, Sudbury, Ont.
HeliiteBsanne iSKettSS rahaa omaioillftimo Eari:i)aan, tekkSI liheb*
Canadian Pacl/ic. Expressin v&lHykseilfi.
ja A.
SAUNALLA
I2iB Peter St. Toronto, Ont
Tuntiit: Kesk.4oM. 4 ip. 11 ip
> Peij. i - : - i i ip.
Lauant.: 1 ip.' klo 2, ap
,Sdn. 9 op* 4 ip.
Muitia aikoina otetaan vastaan
kotoiia
267 Richmond St W.
CLARK & BENNETf
PLUMMAUS., LXMMITYS. J A SÄHKÖURAKOITSIJAT
Kun 'temme.tyon.ne ja olette tyytyviUiS,
. •«hokaa ^«tKvillenne
Jb« etie ote tyytyväidä, •amikaa meine
I^ufefei 27S6 r ^ ^ ^ ^ Oiit
j ' . t ;
S U U R I N J A A J A N M U K A I S IN
R U O K A L A
CAFE
teellä kuin tapaamme ihmislapsilla-k
i n . Sillä n i i n k u i n ihmisalun kehi­tyshistoria
äidin kohdussa on v a ir
eläimellisten esi-isäimme, madosta
alkaen, miljoonia vuosia kestänear
ruumiillisen kehityshistorian lyhen
netty kertaus, n i i n on ihmislapsen
henkinen kehitys vain vielä enem­män
lyhennetty kertaus, samojen
esi-isien, ainakin myöhempien, älyl­lisestä
kehityksestä. Mutta kaik-
' : i en eläinten kaikki jBuunnitelmal-iset
toiminnat eivät ole voineet
'yödä luontoon heidän tahtonsa l e i -
naa. Sen voi tehdä vain ihminen.
Lyhyesti, eläin käyttää vain hyö-
, lykseen ulkoista luontoa j a sar
iinä aikaan muutoksia vain pel-cällä
läsnäolollaan. Ihminen tekea
uonnon atarkoituksilleen kelpaa-
/aksi muutostensa kautta, hallitsee
RAlJTAl«bll.anK£NTTIÄ MOSKO­V
A N LÄHISTÖLLÄ
T A L O N P O I K Ä l ä S M ^
lehdistä myönnetään aa3ami*.«Mie p a l k k i p U visjri»
. 1.25
2.00
Box 69, cSudbury, Ont
kuntaa, joutuvat työtätekevän kä
den vaatimattomat tuotteet taka
alalle, ne t e k i sen sitäkin enem
män, kun työsuunnitelmia teke
väliä pääliä oli jö verrattain ai
haiisella yhteiskunnallisen kehityk
sen ästöellä (esim. j o yksityisessä
perheenä) mahdollisuus teetättää
s u u n n i t t e l e m a n a työ mui4en kuin
omilla käsillään. Pää, aivojen ke­hitys
j a toihrmta sai kaiken ansior
sivistyksen nop^easta edistymisestä.
Ihmiset tottuivat siihen, että selit­tivät
toiimntansa johtfuvan ajatuk­sesta,
sen sijaäm että olisivat selit­täneet
sen johtuvan tarpeistansa
( j o t k a tosin sitten heijastuvat pääs­sä,
tulevat tietoisuudeksi) — js
n i i n s y i i t y i idealistinen maailman­katsomus,
joka varsinkin antiikki­sen
maailman häviön jälkeen on
hallinnut päätä. Sen v a l t a on yic»
läkih niin voimakas, ^ttä, e i eder
d^arviniläiseh ko^J[ttkunnan maieria-l
i s t & i l l a luonnontotkijoilla voinut
o l l a selvää käsitystä ihmisen syn­tymisestä,
koska ne tämän idealb-tisen
maaQmankäsityksen %'aikutuk-sen
tähden eivät voineet tuntea s i -
näyttävät hallitsevan ihmisyhteis ätä. J a tämä on viimeinen olen-l
a i s in ero ihmisen j a muiden eläin-
;en välillä, j a se on jälleen työ,
•joka tämän eron saa aikaan (ja-ostaminen).
• Mutta älkäämme sentään liiaks'
imartele itseämme ihmismäisillä
soitoillamme luonnosta. Jokaises­ta
sellaisesta voitosta kostaa se
aieille. Jokaisesta tällaisesta voi­tosta
on t o s in seurauksena ensi kä-
Je-ssä nö tulokset, jotka olemme
laskeneet, mutta toisessa j a kol­mannessa
asteessa on t o i s i a , odot-tamattomia
seurauksia, jotka hy
v in usein tekevät tyhjäksi nuo en-simäiset
tulokset. Ihmiset, jotka
Mesopotamiassa, Kreikassa, Vähäs­sä-
Aasiassa j a t a i muualla hävitti­vät
metsät saadakseen viljelysmaa
ta, eivät uneksineetkaan, että h<
sen kautta laskivat perustan noider
maiden nykyiselle hedelmättömyy­delle,
hävittäessään metsien kans­sa
kosteuden keräämis- j a säilyt-tamiskeskukset.
Alppien italialai­set
asukkaat, jotka etelärinteeltä
haaskasivat pohjoisrinteellä niin
haoTelliscsti suojelemansa kuusi­metsät,
eivät aavistaneet, että he
Ent. Serebjano-Prudskin piirin t i ­lanherran
Dontsenkon asunnosta pn
löydetty saman rajonln Lishnjäkan
kylässä sijaitsevien rautamalmlker-rostumla
kuvaavia papereita. Niistä
käy selville, että v. 1899 löydettUn
siellä rautamalmia. 150 desjatilnaa
tutkittln. Tutkimukset osoittivat, et­tä
1—3 sylen sjrvyydessä on mahta­via
rautamalmikerrostumia, Jotka 0-
vat 1—4 arssinan vahvuisia. Insi­nöörien
arvelujen mukaan, löytyy
desjatiinoja, jotka voivat antaa kes­kimäärin
Vk mllj. puutaa arvokasta
aivan rfkltöntä rautaa, "Moskvo-ugolj"
tutkimusbyron johtajan, Insi­nööri
Vaslljevin ilmoituksen mu­kaan
on maimikerrpstt^toien olemas­saolo
geologisten osoittimien mu­kaan
täydelleen mahdollista.
439 QUEEN ST. W E St
(Spadina ja Qjueen St«. icnlmMia)
TORONTO, ONT.
HyVS fuoLa Ja IcAhvL Suomalabef
leivokaet. Tervetuloa!
SIISTIÄ HUONEITA
644 Lasrauchetiere St West,
Montreal, Que.
U. Eloranta
P A R T U R I S X M A S S A tALOSSA
TEKNIKUMIEN UVDELLCEN JÄR­JESTELY
JÄTERAAKAAINEIDEN KEEXYS
LENINGRADISSA
amnvi» ' r III ••
T.k. 7 p:ään mennessä oli Len-g
o s t o i ^ jäteraakaelneasemalle saa­punut
26 tonnia riepuja, 10 ton.
luita, 4 tonnia kumijätteitä, 46 t.
paperia, 5 t. värlmetalleja, 120 t
rautaromua, 18 t. l a s ia j a 23 t. se­kalaista
romua.
Paitsi sitä on Lengostorg lähettä­nyt
siitoraan asuntoosuudcunhista
Rödmetalltorgille 1,000 t, rautaro­mua,
mutta näitä jätteitä e l ole ke­rätty
asunnoista, vaan ullakoilta ja
pihoilta. Arvokkaita ovat myöskin
asunnoista kerätyt rievut, luut yjn,,
mutta niitä on toistaiseksi perin vä-hän.
Tämä on seUtettäyissä sillä,
että monet äsunto-osuuskunticn hal­linnot
eivät vielä tÄhän saakka ole
käsittäneet tämän tärkeän asian
tarpeellisuutta, eivätkä ole tehneet
miföän sen hyväksi.
E
1
SMrifi^ta tullut koiät^^
antaa : völiiui&fusta^ibieröotaal^u^^ E
K«^v9Icl«u,k ia^tor.tainii^,3:^2.„. ,.,
PerjantaloA |.'---12i<r-- 'L«u«nt|Ii^ I-TT^ Sunniin».'9'~fJ
SliiUillfiliHMiflllHiHiniillMlIrtlllllf^^
r--i-. ry
P ^ r ja lädbrnottd ^.Is^SäM^
>«iiriaaii«i
iiiÖVAA i X PEHMBXX KOLIA _ KOKSIA ^ KOVAA JA
\ PEHM^XX PUUTA
202 Uaekejr BIdg. — Puhelin 744, Sudbury.
VARASTOPAIKKA _ ^ B N E STREET - — PUHELIN 86.
Valistusaslaln kansankoxnisarlaatti
on tiedolttanut Teknlkitmien uudel­leen
järjestämispäätökfiestä. Opetus­kausi
Teknikmrielssä supistuu 2 vuo­teen.
I kurssilla opiskelijoita varten
säädetään Teknikumin päättämisal.
Vaa vihneistään Ic&akuuA 1 3p:ksi v,
1931, li-kurssilaistcn , joulukuu v
1930 j a m kurssilaisten kesäkuu v.
1930. Opiskeluyksiköksl. oteta?». l u -
kukausL Opidlaiden otto suoritetaan
2 kertaa vuodessa. Oppltyö ci saa
ylittää 7 tonöa päivässä. TeoW»tti-een
ja käytänndllisen opetuksen
vaihtelu käy ~ auhCeessä 1:3. Tiitf.
tannoUisen jprr^ldlikan on alettava n
lukukaudelta. Päättävien luvun on
noustava 50 pros.
i^O.CUO HA UAISSIVILJELYK8ELl£
KESiaSEN VOLGAN ALVJg-
FHRISSÄ
Keskisellä Volgalla ön e r i k b i ^n
P u l l i s e t ehdot maissin ka^vattatnls-ta
varten. MalsslvUjelykset t t i l ^t
vubdesta vuoteen stmi|enttunaan.
l^nä viiohna iOptaan kylvät. ä>.OOD
ha j a tulevana vuonna 250.000 i i a .
Vuoteen 1932 mennessä tuOevat inaia.
siviljelyksiet laajentumaan inUjooo
naan lichtaariin.
On muodostettu ' i b l k o l i un maissin
j^ieli/fiäidje^ . laajäatlunispiik^^^
dästa väestön keskmt^essä btlolefa»-
va neuvontaelin.
SUOMALAINEN APTEEKKI
JA
RC>HDQSKAIÄ^
Mohtärealfesa, Que., 151 Ohtanö St E.
Tä^iä voitte jsäada kaikkia lääkkeitä ja rohdoksia niin­kuin
vatibäasä inaassa. Käykää meillä tai kirjoittakaa iueille.
LähetSnfihe lääldceit ;a rohdoksia kiaikktalle Cahadaäh.
' • . • ' V r ' r .
mäk
aiiiifitmiiniiiiiiiuinniiHiiifiiuiifiiiiniiiim^
1 Uudelleen täkeniii^^
S Ne oVat iilvan Icoiii väsfio. EailckS. vähantäh ktilniidet oiat ovat 5
^:')m4«n-: a ^ l l i i l jöfcsiltieft iölta niitS on ostaiiut, «id^elteen.
S l i H ^M I c A t ^ t f n ^ V kestävät ja:övatrMwft j ^ o ^ - =
s iA Tdosiii; Knkkiii iö|nen liike «i mry niitä ;^lt& ^^idlft koin s
= ^B]Mitt«. 1^%.mtM niitä saänneUisesti -varairti)^ ifpiin iuitil^voi. s
S la»^1äh«ta|l h«ti tiTaiikttJfi saatti =
S U ;il??y*?»f "X^Wn käytettyjä, sangaii hj . ,
g VnAlbrtnKiä i a Remlngton kirjotuskoneh». ÄMÄÄ^^
gtiJMiiMMMiktibiiiiitiiittmiiiimmi^