1930-03-27-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'Sivu 2 Torstaina, maalisk, 27 p:nä — Thur., March 27 No. VAPAUS Ctotdam i n t M M — trSrSMlte «Ime» OscabmMtUja, tiun*J f Ssd- VAPAUS (Ubcrt^i n> aidr a . a( nmA « < M » ia Cuuia. FobUAcd daOr at SuHnxj. Oatana. »««ttfrad u tka Po« OfCca Dq>a(ta«st. Ottava, a* Mcoad elua mUar, Itkmitm, koMtaci. iöxjdaappa Ja faisi» takaa Qai StraaiflU. ^MdaaoMi Vapaaa. Boa t», Smibvj, Ost. .mbalioMti Konttori 1038. — Toimitas S36W, — Kiijakaappa 29«rW. ^TMcas OfCca 0«b «rork. a4r«niafacDt<, «c.) 1038—Ediu» «CVz-BoolcMara SSffiTT. : J. W. A U ^ r iA tcrjata. taata, epäkohtaa. Se on saanut v i M o i i i fiopimiiksen. Jonka mukaan työläisiä lisäävän yhtiön on otettava etusijassa työhön toisen AU ^ Beobtora asd t>r{at<h«>t Vi^M* XalUiai; £ t a Suac t«» U^iiJtfreairfi Vapaaa, PX). B<.< «?; ft tlLAUSHlNMATt . C U L K ^ S klcp. r s Ja I M . tUM. lUrmltalkia |a Saamaaa M U saa I 1 »Ic. »6J00K fcfc. » I J » ja i kfc, »M. l i , • ^ .lUlp?eSH9WAT TrAjPAUOEgSAl KbJaMOrtoOaMtBlctct-flJ» kem, S2JW kakai kanaa. — AricIiUtooa kulkea rinnan tämän huikean kehitylcsen kanssa. Lisäksi «n tdipn-poikaistön yksityisviljelysten kollektrivisoitninen lapabtnntit itiin nopeaan, että ei ole kyfttty hankkimaan riittävästi koneistoja niiden tehokkaaseen viljelyLseen. yhtiön vähentämiä vakinaisia rau- Toiselta puolen ilmoitetaan, että mitään sunretnpaa siänenviljah tatieläisiä.. liitto pitää näistä luet-pulaa ei kylvön aikana tule olemaan, sillä jo nyt on varattu riittävät mukaan, keltä varastot, vaikka laajat kollektiivit «vitkin lisänneet suunnattomasU | " " ^ ' ^ ^ ^ ^ j ^ t ^ ^^ siemenviljan kysyntää. Ja tämähän ennen kaikkea on tärkeä ehto koI-;i^ tilajäisiä töitä, lekt ii vien menestykselle. ; | . I Vaikka kulakkien sabotaasi onkin jarruttaiiut yhteisvi^elygsaunni-j telmien loteuUamista, on .tämä luvaton kumoukseJlinen uudistus löteu-itettu yli kaikkien enoakkoarvjoiden ja tal(»tea odoietaan .-osoitXavan I maanviJjelyk-sen leho^amista arvaamattomassa laajuudessa. Kapita- I listilehdet osuvat tietenkin väärään arvosteHessaan tieuv6stotaIoutta 1 ^ < ^ > ^. a-k tr^r^^t tf t r^Z rir*wx » m k t r A n >-h Ir • i i a ^ v i • / ~ r « f ^ tf-m Aava a r>tt « « « v M ^ ' f« ?A 1 ^ — tehdaslebtlen yaikutxis erikoisten kamppailuien aikana. Tällöin niit- Mikä on tehdaslehti? Julkaisemme allaolevassa I. Elvi-nin selostuksen tehdaslehdistä, jotka ulkcmaiila. ovat... vallankumouk-seUlsen työväestön "keskeij yleisesti käytännössä. Olisiko meilläkin ^ - ^ \. ^ ,.. °!f*"^1^ samojen perusteiden mukaan kuin rilstovoittoon perustuvaa käpitälis- Mm ;>al«tataas>a. — Miautunooitoilmotiiktet SOe kerta* IIJM 3 kertaa. — SyatraililinntBktot »1.00 i ' - „ . . • . ,,. , . i i i " " »^ 'Ota, i*i)o S kertaa. — A>aatoeroUiaotak*ct 12.00 kerta, »3x» kakd kertaa. — mito«iUae>ttik»« tista tuottantoa. bo.sialistisen teoUisuuden j a maatajouden cdistymistä on 1.90 katta. — KMlenaaOiaotakMt t2.00 karta. 50 Uaioakaa kUtoalaoiatlta tai amittojinrUi. — , - ^ i 11 1 i i i mahrtfillisniiksia in«L<;nin miiorfn<Ka 'alatiaa tiajot |a ««oteamotukaet 50c kerta, «1.00 kolaa kertaa. — TiUpliaUaetujiao ja Omota» arvostcltava seil mukaan, miten tehOKKaastl 56 Kykenee palvelemaan inianaoinsuuK^iu. jos^am muoaoiSB ^ « S ; e Ä ^ •^Äl-Ä^Ä.r^Sr^ . . . ^ t ^ a r t ^ Tk. Nc:uvostovahion ja työläisten^ ^"^^SSin I-oi-^-n<i->^elnoa? •afHua U tka be*t adrcrtiaiag oediom aiaosf tba Ploolib paopla la Canid». ^ j Neuvostovaltion j u sen työläisten .sekä talonpoikaiston tarpeita, eikä I vfiittonäkökohtia silmälläpitäen. Juuri sen johdosta, että sosialisoitu J M etta Billoia takasM «aa taatauna ani!tnil«ofa kirlf«»fifima. kitjottakaa aadallaaa lUkkaM- tUOtantO perustUU toisille t e k i j ö i l l e kuIn kapitalistinen tUOtantO, ei .Neuvostoliitossa ole sellaista taloudellista k r i i s i ä , m i n k ä kourissa koko kaivoksilla, SitroeniUa Pariisissa, I ,- . . - I L -11 1 M Siemensillä Berlinissä, — sadoissa kapitalistinen maailma parhaillaan kamppailee. tuhansissa suurissa ja pienissä Mttalta pctaooaaltiMlb BisialUs J . V . Aklovbt. liikkaaoMlaJa. Maalisk.6 päivän nuelenosoitnsten opetuksia Kammmstisen Uikkeen tukahdnftamis' yrityksiä Kapitalismin taloudellisen pulan kärjistyessä jokaisessa maassa käyvät luokkavastakohdatkin entistä tetävimmikai. TySväenluokan elämän ehtojen kurjistuessa ja työttömyyden lisääntyessä tapahtuu työläisjoukkojen siirtyminen vasemmalle. Lakkoliikkeet saavat poliittisen Juonteen, samoin työttömien mielenosoitukset, kuten maalisk. 6 päivän valtavat mielenosoUukset todistavat. Kommunistipuolueille avautuu yhä suuremmat mahdollisuudet koota ja johtaa tyytymättömiä proletariaatin joukkoja vallankumoukselliseen liikkeeseen. . , Kaiken tämän vastapainona on tietenkin kapitalismin vaitiomah-; J^eense.^^^^^^^ din ia koko työnantajaluokan voimien kohdistaminen kommunistisen ; luke-elaman vilkastumisesta kevaan tullessa, kun sesonkiajan tyotfo- Hikkeen nujertamiseksi New Yorkin poliisikomissioneri Whalenin ; myys lähestyy loppuaan, ei tänä keväänä ole näkynyt merkkiäkään, laaiat vainotoimenpiteet kommunistisia työläisiä vastaan; ei ainoas-j . T Ä nähden joukkotyöttömyyden johdosta toimeenpannut mie-metallurgissa tehdasjät-tiläisissä, Fordin j a Packardin au-totehtalssa Detroitissa, Etelä-Wale- 7a maamaan kenelle paikknkrmfammR fti ^ selväpiirteisesti " T ä h t i " valaisee j a keneii asiatta se k ^ ^ y s : Tekikö rmn'^^ on. Voinen tässä huomauttaa niille ! c ^ o puolueella oi£i-ken '-Tähteä" seuraa, e t t ä öUä ön j ggiistönsä kuulumaat ' ' ^ ^ vielä yksi neljäs osa sivua sellaista ! qaioon? Vastaus- PnL paikkaa jossa vielä löytää känsä- (keiis .määritellä onko kourien kirjoituksia nimittäin "The inevä-^olemaan puolu«. ^^^^ Star Letter Boxissa*. Miten kauan isä. :kysyttin Vanaurt!^ ^ vxKitta on puolue mittajan. Joku hyökkäsi määrännyt ten luku lisääntyy, ne alkavat i l mestyä i w ^ m m ' " Mainitkaamme yksi esimerUö. Viime vuoden maal i k u u s s a Berlinissä ilmestyi 71 leht e ä (yhteinen pain'^^^"^^^ 110,650 kappaletta), raotta buhtikuossa. sHs vapunpäivän edellä niitä jo o l i — ei vähempää imin 160 lehteä, joitten yhteinen p ^ o s m ä a r ä JpU 275,000 kappaletta. Tämä lukumäärä kesäkuun koliiessa melkein puoleen, mutta kansainvälisen pahaisen päivän, elokuun l.'n, lähestyessä alkoi niitten ^ I t i k i m ä ä r ä jälleen kasvaa. ,: K o m m u n i s t i s i i n nuorisoiUttöjen tehdassolufc Julkaisevat «rikoisla , ^ risollittolals-tehdaslehtiä, joita Var- Ihnolttaa tl-,taus,hevosesta oJi on kai sallimus. Tämä sama lehti on palstoillaan mustaimut työttömien j a kommunistien toimintaa, joten toa jrastaan, sanoi ei h se on kaukana ' puoluettomuodesta. sitf, j a vielä pooiöeHjn Ahdasta tuppaa oleniaan ku^..kMk:^i^^o4itajat on nö til: tehtaissa on jo muutamien vuosien kuluessa julkaistu vallankumouksellisia tehdaslehtiäi Porvarillisiin hyvta painettuihin ja mallikelpoistl kuvitettuihin sanoma, j a aikakaus- 'j.jn>V yjiL). TT"'. - lehtiin verraten ne n ä j ^ t ä v ä t avut- ' ' " ' * ' tornilta, melkeinpä • surkeilta Todellakin niitten ulkonäkö on jo- 4 sivua on sitten Saksan kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitea julisti nuorison tehdaslehJien kilpailun, esitett i i n siihen 41 nuorisolehteä. P a r . haimmafcsl tunnustettiin nuorisoliit-tolais- kirjai>aInotyöntekijäm lehti, joka ilmestyy . Berekan kirjapainossa BerlixiJssä. jXapaa myös, vaikka tosin sangen haryoin, naisten erikoisia tehdaj^eitiä (*T>ie Ruferin", "Die Schtimme der Gemz-Arbeite- Ne eivät ole mitään satunnaisia taantumuksellisen poiiisipomon oikkuja enemmän kuin Draperin toimenpiteet Torontossa, vaan liittyvät järjestelmään. Saman järjestelmän tulokfiia ovat valtiovallan toimenpiteet kai- ; ovat opettaneet. Tämän kautta pääsi puolue m.m. Canadassa läheisem-ken komm^mistisen Idrjallisen propagandan tukahduttamiseksi. Työ-|Päan kosketukseen työläismassojen k ^ s a , joskin esiintyikin paljon väen" faaUitiiksen toimenpiteitä ulkomaisten kommunististen lehtien puutteellisuuksia mielenosoitusten valmistamisessa. Puolueen agit.- tuonnin kieltämiseksi Englannissa ja Canadan posUhallituksen saman- prop.-jaosto ilmoittaa, että mielenosoitusten suoranaisena tuloksena oi' suuntaisia toimenpiteitä "Toverittaren" y.m. lehtien maahan tulon es- lukuisten uusien jäsenten yhtyminen kommunistipuolueeseen, lämiseksi ovat söiraijöeiiliaiidycvaltain seAaätin hyväksymä muiitos,' Kapitalismin sisäiset ristiriidat Canadässakin ovat L.erittäin. ^1- ehdotus käsiteltävSni^-^ei^iHi^Ha^ih. -nÄtP^P^fcl^^^ luonnomikkau. täntoön entistä kireämpi sensuurT uKomj aJflisite,cfifWnftt^^^ ^aähstusmahdolhsmifcsiatanadalai-deii levitettävä valtiop^t tustamiseen . iaiiaisei painoiuoiietji lutsiHBu t,*ui\aau..^fi,T^a.aii>y?s^-^. f.\?n\\ ^\ . I, jotka tulHlahoksen sensuori pitää si- f^^^^ veeuömina ! ^o™ra"n>.stipuölueen osoiteltava,^ ^;x£m^^^ pannaan' taytanfSSh »"i^ UäsaJlK eJK^ Maäliäknun 6 päivän Tnieleno8oituks§t,. ulk»nMtä|^siini P3^^^ katsoa sen merkitsevän )e^äoen'Ä:aaiibu^ kieitämista.; Tiistä oii.v^ig yksi a^ffl^^yiBIS^ifrS^ii^urUn .riitnmoitiq däist" Seit • jälkemfiuiiFiaiperiali^^ liitto ulkopäin tehdyillä aseellisilla hyökkäyksillä epäonnistuivat, ovat kapitalistilehdet yhtä mittaa hokeneet, että neuvostotalous tulee johtamaan srfeasortoon ja sitä tietä Neuvostoliiton kukistumiseen sisältäpäin. Nämäkin osoittautuivat sittemmin turhiksi toiveiksi. Taloudellinen tilanne Neuvostoliitossa jatkuv«»8ti parani. Teollisuustuotanto kohotettiin sodan aikaisesta rappiosta. Porvaristo sitten yritti turvautua siihen hätävathees«n, että Uloudelliset saavutukset olivat uuden talouspolitiikan^ eli "nepin" ansiota, joka johtaisi takaisin kapitalismiin. Tämäkin väite osoittautui köykäseksi, sillä yksityisen pääoman merkitys ei vuosien varrella lisääntynyt. Päinvastoin valtavin osa teollisuudesta ja kaupasta pysjri edelleen sosialisoituna, ja koko taloudellinen elämä, tilkomaalaisille myönnettyjä konsessioneja myöten, valtion kontrollin alla. On myönnettävä että kollektiivinen talous kaikkein hitaammin JkehiUyi maanviljelyksen alalla, sillä olihan koko suunnaton maaseutu Icymmenine miljoonine lalonpoikineen jäänyt vieläkin oman talonpoi-ikäisen pikkuviljelyksensS varaan, jonka lisäksi oli olemassa melkoinen suurtalonpoikaisto, eli kulakkiaines. Maaseudulla kuitenkin hitaasti mutta varmasti vietiin kollefedivisia yhleisviljfelyssuimnitelmia eteenpäin, jotka viime vuosina toimivat menestyksellä. Erilaiset osuustoi-tiointa- muodot myöskin vaikuttivat paljon maaseudun yleisen tason kohottamiseen. Toiselta puolen euurtalonpoikaisto alusta saakka sabo-t^ rasi kollektiivisten viljakeruusuunnitelmien toteuttamista, joiden kautta mobilisoitiin talonpoikaisto tukemaan teollisuuden sosialisoiini-een edistymistä satoylijäamillään. Kävi siis välttämättömäksi «i ainoastaan kukistaa varakkaan talonpoikaiston vastarinta, multa sen lisäksi osoittautui, ettei kulakkiluokkaa voida muutenkaan sovelluttaa sosialistisen talouden rakentamiseen. Sosialistisen taloudellisen rakennustyön jouduttamiseksi maaseudulla oli välttämätöntä hävittää kulakit luokkana. Tämä tapahtuu parhaillaan Neuvostoliitossa viisivuotisrakennus- _ _ „ suunnitelman toteuttamisen yhteydessä, joka on nostanut kaikkialla! N i i s t ä voidaan t e h d ä päätelmiä, on-kautta kapitalistisen maailman uuden huudon Neuvostoliiton kukistumisesta "omaan taloudelliseen kriisiinsä". Sama laulu toistuu. Neuvostovaltion olemassaolo on muka *Sreit-senterällä". Maatalouden kollektivisoiminen on johtanut romahdusmaiseen pulaan. Talonpoikaiston sabotaasin vuoksi muka tuhoutuu koko niaal|JU>us. Talonpojat mieluimmin tappavat hevosensa, karjansa, sikansa Ja kanansa ennen kun luovuttajat ne koll^iiveille. Maat tehdään kasviikyvyttomiksi. Liha-, leipä- ja kaikkien ravintoaineiden pula kärjistyy.*-'-"''-''-' \. Täjlaisi^ sejnöaJi«ow»UQtisia ovJat t^det täynnä. Kaikkein nerok-kainunashtefNrian on New Yorkin taantumuksellinen "Times"-lehti kek-sitiyt Se on lähtenyt oikein tilastoilla osoittamaan, että talonpoikaisto on joutunut koko Neuvostovallan olemassaolon ajan maksamaan so eialistisen teollisuuden kustannukset. Sosialistinen teollisuus ei muka ole kannattanut ja talonpoikaisto on saanut maksaa "viulut". Samoin on muka laita kollektiivisen maatalouden kanssa, joka niinikään tappiota tuottavana joutuu taloripoikaiston yksityistalouden harteille. Edelleen nämä lehdet pahanilkisesti viittaavat siihen, että Stalinkin muka olisi jo huomannut, mihin ollaan'm«iossa ja asettanut jarrut kolldctivisoimisen eteen. KaiUd nämä Neovostoliitoh taloudellisen illmiteeh kuvaukset ovat tietenkin samanlaista vääristelyä kuin mitä dmoikin ön harjoitettu. Ensinnäkin on kollektivisoimistoiminnan hidastuttaminen johttmnt siitä, että jo nyt on sitä yiety eteenpäin suhteellisesti suuremmalla vauhdilla, kuin mitä viisivuotissuunhitelma edellytltaä. Toiset tafoiiddlxseh toiminnan alaleivät näet ole jaksaneet T a l o u d e l l i n e n kriisi Canadassa ei ole llevenVymä.ssä. Työttömyys, joka saattoi kymmenettuhannet t y ö l ä i s e t k a d u i l l e mielenosoituk- tenkin vaatimaton. 2 .siin maalisk. 6 p ä i v ä n ä , on jatkuvasti l i s ä ä n t y m ä s s ä . Kaikki uskot- ^"^^ kääntö; 5—6 .sivua on harvi-telu,, että kapitalismi Canadas.sa o l i s i "vakiintuneempi" j a paremmin Tll^^^^^sltl.l^^V^i " j ä r j e s t e t t y ' kuin muissa maissa on viimeisten kokemusten valossa taan kirjapainossa; valtavasti suu-osoittautunut valheeksi. Teollisuus toisensa j ä l k e e n joutuu ositlai- rempi osa'kirjoitetaan klrjoitusko-t^ eenseisaukseen. Muina vuosina tavallisesti huomattavissa olevasta noella ja monistetaan monistuskoneella tai hehtografllla. Paperi on melkein aina huonoa; senvuoksi teksti pian kuluu, — j a nykyään n i i t ä on melkein mahdoton lukea, jos ne ovat ilmestyneet pari kolme vuotta sitten. Niissä on myös piirroksia, — primitiivisiä karrikatyyrejä, tehtaitten itseoppineitten pilapiirtäjien tuotteita. Mutta siitä huolimatta mister FOTd on kovin kiukkuinen varsinkin kolmesta lehdestä, joiUe on annettu hänen nimensä: kaksi "Ford Wor-kerla" ilmestyy Detroitissa ja kolmas Buenos-Alresissa, nimeltään " E l i obrero re le Ford". Sillä nämä lehdet vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta, ne k u n julkaistaan kapitalististen maitten teolllsuuslai. toksissa, ovat va:kavia vihollisia, jotka kapit;allstlen on otettava huomioon, -«atojen tehdaslehtäen r^puk^ ko on todellinen tai^^j^atengl, se on t o r \ » n s o i t t a i ä j6kä'^'utsövr \a^^- koja Jar Onkpj vlhatäMi. että niitä väinoi tcxpatä ehtajg^^ jstut^aa .vankllol Kommunistipuolueiden aseltumiiien työttoihyystäist^iin johtoon • on osoittautunut täysin oikeaksi, kuten maalisk. 6 päivän kokemukset luhalun kasvamiseen.'^VSisisS oloissa ^n *S5 ! I . I . J I H I I . . I M I , ; J . I .J Anunatiliinen liike a-io:^',y, ~^''^^'::--> r-, I I . . 1 ' .' al;.ii 1 '"'":"''! I Eri puolilta maailmaa Ruotsissa on 8 tunnin työaikalaki vain väliaikainen. Työnjohtaj i e n tehdessä (Arbetsleraren) joli siltä kirjoitus, jossa oli m,m.: Kun lakia ori kokeiltu vuosikymmenen j a se vastannut suurin piirtein odotuksia, kun teollisuus on vaihtele, vlne vaiheineen kyennyt kantamaan t ä m ä n lyhennetyn työajan taakan suuremmitta haitoitta j a kun uusi järjestys on j o kauan sitten kasvanut vahvaksi j a ^lujaksi, n i i n ei ole m i t ä ä n järjeUisiä syitä pitää sitä luonteeltaan . väliaikaisena. Me työnjohtajat emme ole sen alalsUu mutta me tulemme työssämme alati sen kanssa mitä läheisimpaän kosketukseen, jonka takia asian pää-- töksen täytyy kiinnostaa valveutunutta työnjohtajaa. E i kukaan iluninen uskone tässä maassa vakavasti, e t t ä 8 tunnin l a kia voitaisiin järkyttää, j a n i i t ä on jotakuinkin vähän, jotka pitäisivät s i t ä toivottavana — selostaa Arbetsleraren. Tj'öehtolaistelujen määristä alkaa tulla selostuksia viime vuodelta. siä. Ktmgressisisa todettiin mitä räi-ktin ikrsbUäi^n vtöM^ sorto: ammattiliittojen kieltäminen, työpalkkojen mitättömyys, rajoittamaton työpäivä, pieksämiset, yhteiskunnallisen vakuutuksen puuttuminen kokonaisuudessaan jne. ÄtotigresSlssa öslto useita työläisiä, jotka! hyökkäsivät räikeästi hallitusta vastaan. Kansallisien reformistien vastustuksesta huolimatt a laativat, vallankumoukselliset a i - neksiet, valiankumouksellisen ohjelman, jossa alleviivataan taistelua Englahnin imperialismia vastaan. Kongressissa käytiin kaiken aikaa kialla muuallakin, lentojehtgis^ ^ " ^ H ^ . ^ i hgiju jijuaj^. j ^ ^ - vät halusta enään pafaae^.joteQ l^)?5tl. että jokain-nn;,. ättöjen meille onkhi noussut kysymys sem- ..Järjestö valits*ee omat i o h t^ a nuo- moisen pienen n y i « d l E o n e e n f : « * a - « n ^ ^ niiden kaiman i var- misesta jolla voidaan ilmoittaa tl-]täus7Wosesta ja konista r sinkin RahskaSa "ilmestyy huomat- laisuuksistamme. Työttömien koko- läan /ja muuten helppo muv? ^ tayan Jjaljon. Jä k u n j o k in aika uksia tullaan jatkuvasti pitämään k«issa tapauksessa kaikkiinv^ - •• uhkauksista hudötaatta, sillä vasta-jsiln;vastattiin, jos joku ta han taitselumme ovat ^ussa. T ä - j k e e ö p ä l n muistaa toisin män ottakoon huomioon toverit jot- .Kunpa meillä suomaiaidi]?^ ka vielä nyt saa raataa. Kohta kait'useampia puhujia Hamam"''^ Henrykin antaa lomaa, sillä kansa paisia, niin emme jukoliste ^ on ostokyvytöntä. Siis työläisenä aina vaan" ajaisi toisessa vav nouse tukemaan puoluetta joka tais- jvaan nykyäistäisiin jo haih^' telee sinunkin etujesi puolesta. Älä semmpset kun ei ehdi lu^"^ ole tietämätön, ota lähemmin .q?aa luä sanoa tahdo seurataafic? ole tehtäviesi tasolla, nykyaika kut-ivat paljon myöskään jaksa suu sinuakin järjestäytymään- Jos ;Miitta tuommoisten kehittä • et ole mukana Järjestyrieltten kans-) heiden kautta laiskin ja^i!!^ s ä niin älä myöskään osallistu avus- kin saa lääkkeensä. On muuS tamaan vastavallankumouksellisia, tuista, ihmeellistä, tulkoon siitä kyllä pitää porvaristo huolen EDehdrickson Floridan läm ~ i-»*- .^^.^^".^'"äkipohjoV Naiset täällä rajakaupungeissa astuvat miesten yU mikäli on kysymyksessä vallankumoukseillseksi kehittyminen. Kokoukset ovat säännöllisiä, puhevuorot, johtaen päätöksiin, merkataan pöytäkirjoihin. Ei ole kuten miesväen keskxistelut alhaista kinailua. Kehittävät vältte- Ijrt j a j ä r j e s t e t y t tilaisuudet semmoiseen tarkoitukseen on kutinsa' p i t ä vät kysymykset j a vastaukset. Mikä 'Saomalaisen järjestiiosaston on sen kehittävämpää? oli-sunnuntaina i p. Luettiin Palvelijain amattiosasto on myös ? ; l!!'^^'"^,^^^^". ^^'^m perustettu Ja he joita kutsutaan p i i oiksi, ovat vähässä ajassa tulleet huomiota herättäviksi, koska ovat naisjaoston kanssa ottaneet osaa e-dustajisto^ lähettämiseen Venäjälle, Vaivalla , ;synny^tty ja vapauden j a e l ä m ä n , . - ^ n e t t ä m i s e n iihalla hankittu tebdaislehti on kalUs vieras työläiskodissa. Eivätpä suotta työläiset pommj^ vaatimuksilla, ett ä tehdasleht|ä on julkaistava mah-dollisimman- usfilta ja säännöllisesti. O l k o o n p a , , , e t t ä - ^ i t ä lampun valossa on vaikea. =luke^— sen organisatoo-rlnen voima on s ä n g e n suuri j a tulee vielä kasvamaan yhtärlrman proletaarisen liikkeen kasvun kanssa. I. Elvin. ruista kylmistä korvista nSd memaa tämän paikkakunnan san .pystyä puhdas suoman^ Mahtaa olla se, että me tällä väemme ymmärrä eroittaa eteläst;ä ja vaikeaksi se kym kun Detroit on meidän pohjd, lella j a kun tulimme Canadaan luulimme että koko kultala m teläpuolelle, j.n.e. ToroDtim ootisK PooInstasU^n hyväksi oli meillä _ Iltama viime sunnuntaina. Tässä oli i^uotta*» siis täydellisesti Moskovan tOaisuus kuulla toveri Martin Hend- kouluun ja m kansainvälisyyteen. ricksonin puhetta, jossa veteraani kiintoisalla tavallaan selitteli päivän kysymyksiä j a yleisö oli n i i n sanoaksemme y h t e n ä korvana, eikä kumma, sillä h ä n t ä kuunnellessaan jo. kalnen tietää kuuntelevansa puhetta, j o ^ a asiat on käslteltBt-selväpUr-taisesti,'| iAa Ikävä kyUMkuulfce-Jias.-, venimmT-THöftuu kuiBtisunnui^ ' l-ll|an'^^[WJit€itil6l§Öuden:#rjestämb; ssäl joH§yiföIlut:>Jotakitt- vlkaa,i :giljg: _ p ^ l c i l lÄä|fcit.jdelsö/s€i/vsitä...-«»^R nyl;'^rfkai''€«an»ö»i>t;H(Ha5ijajoJs^ j9Fr. h i n lähettä仫&äh"pakm? -'.^'UBQ^^ piifieJ^ää#r.gikämaJaft'OTpptä itfia Enshnäisellä sijalla lehdaslehtlen ^r^""'''"^-^ p M i l o p e t t j ^ a U ka Ilmestymisen lukumäärään nähden lyhyeen m i ^ t ö s t ^ p j ^ I e e n ^ t i ^ ^ ^^ on-saksa, sleHä timesliyy-BOO^ftni. se oU v ^ o ^ ^ M a r y .ment.ta^, mistä, tehdaslehteä. Melkem kaik- «^n Yhdysvalloin .puolelle, ja kuka-ties ktunfcaiiitkäfcfii. aikaa. ; . . r u . E l jcappalettakaan kyllefejiniHlään irlinilätoen.,^!Siem,en5iläisten kp-, i ^ vimÄ". M^:Wmi4i^-^ ^ pienetään 3padina~haa-iln^^ J^pyt- 31emenän ^htai^." 'I^- •öila-^^iaanantain^. tk. 31 p n ä klo 8 illallai. Esillä, koko' seuf^h jäsenille k ä r j i s t y n y t t ä taistelua vallankiimo-uksellisten aiiiesteh j a kansallisten refoimUistlen väliDä. kongressi s a i ' tervehdyksiä naapurimaiden arabialaisilta työläisiltä. Imperialismivas-taiselta l i i t o l t a yjn. Päätöäauselmieih joukossa on u - seita hyvin . t ä r k e i t ä vallankumouk-seUisia päätöksiä, kuten esim. vallankumouksellisten ammatillistein ' j ä r j e s ^ j e n muodostamisesta kalk. M i n arabialaisiin maihin, poliittisko työläisten taistelutarmo j a l i i kehtiminen lisääntynsrt sillä alalla. Saksasta on esitetty seuraaTOt toisiinsa verrattavat vuosinumerot. V. 1927 otU lakkoihin osaa 233,- 000 työläistä, sulkuihin 270.0«). yht e e n s ä noihin taisteluihin 933.000^ Työpäiviä meni niihin -6 "miljoonaa." joista 2J9 m l i j . lakkoihin. V. 1928 osallistui lakkoOrin 328.- 000 työläistä ja sulkuihin 452,000. siis taisteluihin yhteensä 780,000 työläistä. Lakoissa hävisi 8.5 milj. t5'öpäivää, suluissa 11.8 m i l j . . y h teensä 20.3 milj. työpäivää. V. 1929 osallistui lakkoihhi 115,- 000 työläistä, sulkuihin noin 95,030 siis taisteluihin yhteensä 210,000. Lakoissa hävittiin 1.8 m i l j . työpäivää, suluissa 2.1 miljoonaa. Noissa selostuksissa on. e r i t t ä in huomattava se, että työnantajien toimeenpanemissa j a jatkamissa s u luissa on menetetty enemmän työpäiviä kuin lakoissa. Palestinasta saapuneiden tietojen mukaan oli Haifassa t a m i n i k i m n . il ja 12 päivinä koolla arabialaisten työläisten kongressi, joka edusti useita tuhansia arabialaisia työläl-ten vankien vapauttämisvaatlmus j . Kongressi valitsi toimeenpanevan komitean yksinomaan työläisistä. Englannin puuvillateollisuuden työläisten keskuudessa on tehty vaatimuksia palkkojen korottamisesta, korotuksia ei nsyönnletä jhyvällä. Lakkoon lähtemistä puolsi äänestyksessä 92,li2 ja vastusti 43.531. J ä r j e ^ j e n Johtohenkilöt ovat k o - ettimeet viivyttää taistelun alkamista sillfiJcin syyllä, että hallitus on asettanut koinitean tutkimasi imuyfflateoimsuud.en tilaa. Kun t i i - l i s i selostus ^ t ä , olisi asiaa harr kittava sen periusteella. '^^ Taistelu uhkasi pilhjeta' siit? huolimatta helmikuun alussa, kifn e r ä s lehtailiia, llinoitti Öldhami^a erottavansa tySUä^isenÄ, levisi ajäiT-tus. e t t ä tdlstett oli l ä h d e t t ä v ä tu^ k e i n ä a n . noita t ^ ^ l s i ä * kannatuslft. kolia. Tehtailijoiden liitto vastasi Siihen uhalla, e t t ä siilkee töistä pois^ 200.000 piiuvfllateollisuuden työläist ä . Argoitiinassa on rautatieyhtiöitä, jotka harjoittavat liikennettä maan eri puolina. Vilkkaita Ihkenneaikoja on e i i aikoina eri osissa maata. V i l k k a a n ajim mentyä vähennetään irMtpilid&Isifi. Yhden yhtiön v ä hentämiä im j o u t u n ä t työn puut-taseen. vjsSk& tt^^uEöla oleva yit-tSS ;on s a i n ä i ^ aikaan ottanut ..]ii-kenteen i^Dkastiimisen takia 1 1 ^ vSkeä. Sinä t^StOSk on k a r t u f e^ hmnum järjestelyn takia t y ö t t ö m ^. R a u t a t i e l ä i s t e n liitto on koettanut viää nykyään 10,000 käppaieien painoksena, 5 pfenninkiä numero. Kovaääninen" ilmestyy kerran kuiikaudessa, kuten suurin osa t ä l laisia lehtiä, ja painetaan klrjä-p ^ o s s a . Mainitkaamme muutamia muita Saksassa ilmestyvistä tehdas, l e h d i s t ä : "Lomin yhtynyt proletaar i " (Hallen valtavan suurissa kemiallisissa tehtaissa). "Oppelin proletaari" (Oppelin köhulälsissä autotehtaissa). "AEGrolet" ('Yleisen säh-köyhtymän' tuotantolaitoksissa) ja joukko muita. Ranskalaiset, tshekkoslovakialaiset, amerlkalalset, - saksalaiset, englantilaiset tehdaslehdet ovat ensi- Itiokkfiisia taisteluasiaklitjoja. Julkaistuina kerran kuukaudessa j a s i dottuina kiinteästi tuohon tai t ä h ä n teollisuuslaitokseen ne antavat selvän, tuoreen kuvan proletariaatin elämästä. E r i t t ä i n suurimerkityksellinen on Ovat asettaneet omat ehdokkaansa paikkakunnaltamme konferenssissa jolta pidettiin 10 p. maalisk. 200 Pa-rent ave.. jossa käsitettiin asiaa perin pohjin j a t u l t in yksimielisyyteen edustajiston lähetyksestä, joten kolme tuli-valittua ensinvtnaata iks^it-, jtäViB[|L konventsiQöoia.'ivartenti--T6w^- jossa. JopullisesliiipääiteJlipilateTi ojtiy,: jaettö;? aÄlMahjota^I^Ti- j l a ^F k u t ^ -l!ialveiija}-:aimnattiQ6aj^?;'pie-ti^ m vatoistaanjt^iOiT Tässä esimjerb-i^ i'. .-löpitäf m e ^ m i e h e f o l e m n t ö - t e h n e et tämänkin, talven, aikana?. J a m e i l lä s i t ä hyvää aikaa olisi ollut,-Pienten tekosyiden nojalla jfimme tee . n i J t ä ^ .. n&aamme pjjmä itseämme,-, jpka ori kuulemma kaikkein tuhmin teko. iSe hyvä aikjEit. jota niin monet ,varttop, pix mpnnyt.iS^t mutia parempi, on { • j & a -jÄ.-;i)U*ö«pi.i?. , . ; ^ ^ u a t i ^ j < h| i a g , y ^ t f i a a iSiihpn ^ u ^ ^ ; ^ . . ^ .tojmlmaah itaiäit.^-lögei-j<;. Tffplaötäsäftoif f ^ f e l f i ^ n k8SfiäS> «<tettmataah&!»:'tGirieö^tllalieas^ oli 19i "i):;'Ä«käät£g^iHeiflJta''%feiJfl?:te iJäSi' läpi pikaisesti; IÖrjriii''-f!Miä«lti ' ^ ä i f j s i ö t t ä j että sen-äjaSf" Ebistei: saiSiut^^a^V'"'-tähelfl^ÄfasS^ Jkösld j otf "ollut-Windsorissa"o8; keskukseen. P ä ä t e t t i i n 'tilata 100"^kpt' n»*'*"»»,, ^öt,tts^s »irsK hyvin »tärkeitä asioita. Koettakaapa j ä s e n k o r t t e j a jäsenryntäystä varten, saapua joukolla j a tuokaa myöskin Tässä taasen on tUalsuus työlälsto-uusia j ä s e n i ä tullessanne. vereilla n ä y t t ä ä solldarisuuttaan yh- Paheenjohtaja. tymällä tÄhän vasta herätettyyn l i i tu toon. käsittämäUä että ajan terävöityessä tämä on meille työläisille suuresta merkityksestä. Protestikokoos kirkon isiä j ä paavien pannaan asettamista, hyökkäystä yleensä nykyistä Venäjää vastaan BTotesteerattiin Ritceri teatterissa sunnuntaina 16 p . Tässä t i laisuudessa pääpuhujäna esiintyi meille suomalaisille tunnettu tover i Hautamäki. Hän otti loman teht ä v i s t ä ä n j a saapui t ä n n e kirjavaan joukkoon pyynnöstämme, puhui t ä ä l l ä 15 j a 16 p ä i v ä n ä kahdessakin t i laisuudessa, ensin protestikokoukses-sa j a sitten fltasella ennen kappaletta puolueen iltamissa. Maanantai-i l l a n kokonaan. Joitain kysymyksiä asetettito puhujalle. Hän ne tyynes- J ä l k e e n maalisk. .Q p. ei ole voitu m i t ä ä n huomiota herättävää kokousta työttömien keskuuteen Järjest ä ä , kun se lehti, jota. osa meikäläisistäkin kutsuu puolueettomaksi on lakannut ottamasta vastaan rahallis i a ilmoituksia^ Ottaen tietenkin huomioon sen e t t ä me työttömät olemme, iioikkinaisla, vaikka ei y h t ä ä n Ilmoitustaj)le..siinä viem. kysytty ilmoltteir^^4äin.,,v jumalan imaksun pääUe. Se-^^ryi kannata mainita enempää,- t ä t e t t a s ä a n . p ä ä s t ä ä n huo-na, jossa kosketeltiin nykyistä siä kuten sitä kutsutaan. HVVR-t i u ilman keskustelua. Keskus! • j a päätettiin ruveta matkimaan rontoa. nimittäin tanssittamaan irielslä: ei vaan torstaina ja i - t^ina suomalaisella haalilia, f oacein semmoisia hienompia t'- jpssaln Sänvitsissä, keskiviikkona oUko se perjantaisin. Taloud^ äseman parantamiseksi. Voimis seuralle myönnettiin oikeus i i suihkri alakertaan. Painit kun kaa,'^ op tämä tarpeen, sillä mbt enhäea 1 l ^ k k e ^ , P ftflf-ei^pprttinsa, samaten huvö-' "JäiiHlii.i f Kerayksten S14 t(JBfötdl|ian!.i:^^^iIlä,>|n4^_^ % i 'säätävä johtokunnan lupa! kiirii - johtokunnan' täyttämä vu portti-;S. J . osastomme toinfir jÄViii^*$ijlitiäcs ta ''kesku$^-' _ «^mism''y^en.''^-''K^^ myös iJlmi'^ttM toveri-J. Koäö' Jättämilän- paiUckäkunhan seuran kuoron» j a soittokuiman' täj&n jtoiniM-^ietf kun köntralii. täysi;'irilöpiftffi nöSn pari ko! koa 't^i^a-^^lSälvästä.' Täiilätt sähteÄi»'et päljorf pvlhiilW~ Kirje Amerftan U IdoiskoiBiteall rietfo altöriaan näyttämö ; kahdet uudet kuhisit, kell^tea titty näyttelijäin maskeeras puvusto' on lisääntynyt, koneet pyörii husaari-pukujen mlstoksessa. Yhtä ja toista ta 'ön tapahtunut. Kappaleita n ä y t e l t y säännölUsesti, aina ne^' pateeti on Koski pistänyt voinansa mukaan mitä näy r a •ori -.'vaatinut. Viimeinen ti oma kirjoittama kappale näytokäessä nimeltä Vainotut hyvih; kuvaava nykyaikaista tödellfeuutta, ja sopiva kappale tätsiöoriitllaisuudessa esittää. ä i o r b i r a on ollut hyvin vilkasto niöiseri' 6 kuun aiiäna. e t t ä ' innostusta riittää aina et: päin.. - 4 ^ Kynä. 1] e Puolueen saoi^a&vsia jäseniä varten Kommunistien kansainvälisen toimeenpa^ien». komitean poliittinen sihteeristö on osoittanut Ame. rikan kommunistisen puolueen keskuskomitealle seorasTan kirjeen, jossa käsitellään tilannetta slkäläii sessä puolueessa sekä suomalaisten joukkojärjestöjen keskuudessa syntyneitä jakautumisia. Kuten\otsikosta ilmenee on tämä asiakirja osoitettu pnolnejolidon kautta puclueen suomalaisille jiLsenille Kalliit toverit! Se jakautuminen, mikä nykyään on tapahtumassa Ainerjkan Eomm. puoluetta t ä i i ä n asti seuranneiden, soiomaiabten j ä r j e s t ö j e n keskuudessa » ' o n .verrattavissa niihin . opportunistien eroamisiin kommunistisis-i a puolueista, j o i t a nyt sodan jäl- I f e i s e n k ^ i t a l i s m i n kolmannen kauden alussa on tapahtunut useissr eri maissa: Saksassa, Tshekkoslovakiassa, Ruotsissa j.n.e. LShinnä e h k ä juuri Haiss'in keikaukseen Tshekpslovakiassa, sillä pääerotuk-sella, e t t ä Halonen Yhdysvalloissa oli pesiytynyt, ei punaisen ammat-t i j ä r j e s t ö n , vaan "vasemmistolaisen" Keskusosuuskunnan johtoon. I. MITEN NYKYINEN OIKEISTO-IJVISUUS ON KEHITTYNYT T ä m ä on n y t kolmas jakautnmis-äste~ s i i n ä prosessissa, jonka kautta Amerikan suomalaisen työväenliikkeen kedcUudessa on radikalisoitumista tapahtunirt viimeisten viidentoista vuoden kuluessa. E n ' simainen jakautuminen tapahtui v . 1914 l W W : l ä i s t e n erotessa Sosia-tistiseeii puolueeseen kuuluvasta suömalaiäesta federationista j a ryhm i t t y e s s ä "Industrialisti".lehden ympärille. Useat taistelukykyisim-mät ainekset rW"W:läisistä j o muutaman vuoden päästä palasivat Sos. Puolueeseen, kunnes Venäjän s e k ä Suonien vallankumoustaisteluj e n vaikutuksesta, sodan likvidee-raustilanteessa, alkoi uusi jakautuminen, joka johti v m 1920 lopulla koko suomal. j ä r j e s t ö n eroamiseen Sös. Puolueesta. Samalla erosivat suomalaisen työväen järjestöstä "Raivaaja"-lehden ympäriile ryhmittyneet s ö s i a ^ e m o k r a a t i t , jotka samoin kuin " I n d u s t r i a l i s t i n " ymp ä r i l l ä edeQeen pysyvä osa iWW:- l ä i s i ä j ä i v ä t edustamaan puhtaasti p o r v a r i l l i s t a .(samalla myös Neu-vostovastaistai työväenliikettä Amerikan suotnalaisfen keskuudessa. Sitä vastoin pääosa suomaL t y ö v ä e n j ä r j e s t ö ä — kolmen päivälehden kera — k u l k i alkavan kommunistisen liikkeen mukana. A l u k s i t ä m ä n jälkeen kävi suomalainen kommunistinen löimihtÄ tavallaan elävämmäri Väliariktiiiiö'- uksellisen innostuksen merkeis^' joskin l i i a n ahtaissa puitteiisa," m£ kä johtui sUloin koko ^fitfysvaT/ tain kommunistista l i i k e t t ä haittaavasta radikalismin lapsentaudista (varsinkin liika konspiroimisesta). Mutta sen j ä l k e e n kun maanalainen toiminta muutettiin kokonaac jnlkisek-si, kun perustettiin Wor-fcers Party, j a suomaL federation-kokonaan liittyi siihen, muuttui suomalaisten j ä r j e s t ö j e n • e l ä m ä j r toiminta tosiasiassa lähes samanlaiseksi, kuin se o l i oUut ennen So- Bialistipuolueen yhteydessä, joskin nyttemmin o l t ö n nlkbnaiscsti _ js hyvässä uskossa — vallanknmonk-seLjsen, kommunistisen lipun ym-p a n l l ä . Tämä j ä r j e s t ö t o i m i n n a n puuttu- DMnen, jopa ° opportunistinen r ä - meittyminenkin oli luonnoll yhteydessä sodanjälkeisen ta, min toisella kaudellaan saar-, man osittaisen vakaantumisenas i , ' joka juuri Yhdysvalloi^ -T^ t y i ; suHteellisesti voimakkaiB^ Yhdysvaltain kapitalismin "P , rity".kykeni tällä toisella kat-, AFL :n ' avulla V^^'^^^^^^ väen läajain joukkojen taetf-vyn airan riittävästi saadakseeE maq 'yleistä vastarintaa M_ pantua -mitä häikäilemättonu^: ihmistyövoiman riistämisen misjärjestelmän tuotannon naiisdimisen" nimellä. Kn» tyiöläisslirtolaisten ¥^ maahan oli pysäytetty, rupea.- enrierisiirtyneistä toivoniaafl^lE paremman työn saantia, dessa- saattoi onnistua ivain-joillekin harvoille. ,riiin: H i s t i se osassa tyog-knporv^ iis-yksilölliseh^*??; lialan feviäiriistä. Tämä " * ^v vaävniii^ alkoi tuntua o^^^^JJ kaani ei" suurimmassa Yhdysvaltain snomalaistas». vä^Sä!"sikäli knn senkm desfa; jöikut yksilötJöysifJ.,. ^»arezi^pia työpaikkoja, p i k u l i ä k e e n , taikka scrt^^r py^rviä; sivutuloja, ja kohotettua kuluttaja-as^ffls^' fcinlaBelle leVe^im. alimpain vaj^^ soife); ; . ^ i v a t tflaisandeit ^ lap^^~. porvarillisissa P>T> tahi' ;äaivat työttömy^!^. jonkihläiseksi tun-apaika^ mj^lnjgikä jotk-ut heistä
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 27, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300327 |
Description
Title | 1930-03-27-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'Sivu 2 Torstaina, maalisk, 27 p:nä — Thur., March 27 No.
VAPAUS Ctotdam i n t M M — trSrSMlte «Ime» OscabmMtUja, tiun*J f Ssd-
VAPAUS (Ubcrt^i
n> aidr a . a( nmA « < M » ia Cuuia. FobUAcd daOr at SuHnxj. Oatana.
»««ttfrad u tka Po« OfCca Dq>a(ta«st. Ottava, a* Mcoad elua mUar,
Itkmitm, koMtaci. iöxjdaappa Ja faisi» takaa Qai StraaiflU.
^MdaaoMi Vapaaa. Boa t», Smibvj, Ost.
.mbalioMti Konttori 1038. — Toimitas S36W, — Kiijakaappa 29«rW.
^TMcas OfCca 0«b «rork. a4r«niafacDt<, «c.) 1038—Ediu» «CVz-BoolcMara SSffiTT.
: J. W. A U ^ r iA
tcrjata. taata, epäkohtaa. Se on saanut
v i M o i i i fiopimiiksen. Jonka mukaan
työläisiä lisäävän yhtiön on
otettava etusijassa työhön toisen
AU ^
Beobtora asd t>r{at |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-27-02