Vapaus, November 18, 1927

              - s . "
Perjantaina, marrask. 18 p;nä—FrL, Nov. 18 No. 148 — 1927
W0i
VAPAUS c,-.^^ m^^tt^ i79rs<ata> s i o M szacaJusutttja. fiffotrr s«As- ka voivat olla esteenä kapinan no-rjt**,
Ont, r-<""">-'"f. ti'r«''"'. imkirukkao*, Uaaaia» ja ftrjtaXM».
S. C. NEO,
T O I M I T T A J A T .-
T. K. CABLSOS. B. A . TENHUSEN. PEHKONEN.
VAPAUS ( U t K a t y)
Tke M) 7 «taa e* FumIA W«ken ia C i u d * . P«iU»ke4 ia Sudbary. Oat, «.«»T M<>»<I»r.
TiMiilij. W»4»««diy, nanday aad Friday. ^ • •
TILAUSHrN.S"AT:
I »k. U£t. t kk. fiM. S kk- $1.75 ja 1 kk. tlM. — TtdyanUoilun ja Saotaeen *ek« •««alla
alkoiBailU: 1 fk. S«J*, < kk. tl.5*. 3 kk. «2.00 Ja 1 kk. tl.OO.
ILMÖTOäHINNAT VAPAUDESSA:
N'aImaUa«t«kM( tlM kettM, |2M kakai kema. — ArieUitlaoamesailiaotiikaet SOe. pslkUtannu. —
Kla>enB«»tu:i»atak*ot SM. kem, $1.00 »kertaa. — Syniymäibaotukaet $JJ» kerta, l i i » 3 k*rua. —
A.TioeroUs*l«kaat «3M karu. »3.00 k»kU k«rt*a. — Kiito.Uia»tuk«« «1.00 kem. — kuoUoaa.Imotuk-
•et «2X0 karta. SOa. Uaxmaksa kUtoUauiealU Ui muino.irtjlii. — lOIuuaoliedo»^ ja o«i«jtaot«k»et
SOe. kerta. «IJ* kalna kanaa. — TUapiisilaiotuJiea ja ilmoluaasexrttBnrieii an. vaaditueaaa. Uh, i«u»a
OaotatbiBU «taUtMS. — Tilamkala. joJU el ae«raa' raka. ti »alla lähetUuaäiB. paiui aaiaroieatea, j.iUa
« • takaakaat. >•' •
Lekuaa «iatKl U»t«kaet i j i U i »11» kaotloria» kcU» « iljM.iymUpäi»in edeUiaeni s i k i y i i T i a i.
VtpaadM t a i m i t u : LlkMy Daildiaf. 53 Lanta Str««t. Pskalla SMV.
Vapakdaa kaaMari: Ukeaty Baildiss. 55 Loma St. Pkbalia J03g. PeaUa»ote; Ba» «7. Sadbafy. O"'-
General adranlalax rat^a 7Sc. per cal. ineh. Uiaiataia ckaxga for aia(>e ijuertiao 75e.
is tbe advaniaisc a * d i Bm aaioof tha; Fipu!«h Paepla io CiD«<ta.
Tka Vapiua
Joa alM «iUala Ukanaa aa« vaaunaU «naimaiaaan kirjaeaeeaae, kijjatukaa nudelleea Jiikke«ak»iujaa
osaUiaaOa aiaalU: J. V. KANNASTO. UikkMakaiuja.
Kiinalsuset kapitalistit akeila riisujia
Kiinassa matkustaessaan oli Scott
Nearing kävässyt eräässä tehtaassa
Shanghaissa ja Yhdysvaltain ja Ca­nadan
työväenlehtien uutistoimis­tolle,
Federated Press, kirjottamas-saan
kirjotuksessa kuvailee hän sen
oloja. Kun länsimaissa puhutaan
riistännästä, sanoo hän, tulee mie­liimme
tavallisesti se taloudellinen
yliarvo, minkä tuotaritovälineitten
omistaja riistää työläisirtä. Kiinas­sa
merkitsee riistäntä .ei enempää
eikä vähempää kuin elämän ja ter­veyden
muuttamista liikevoitoksi.
Työläisten puristus siellä on hirvit-lava.
Kysymyksessä olevasta tehtaasta
antaa Nearing sitten seuraavan kii-
. van:
Tehdas oli kiillötustehdas. Työ­läiset
kiillottivat kaikenlaisia mes­sinki-
ja nikkeliesineitä. Tehdas oli
kaksitoista jalkaa leveä ja kolme­kymmentä
jalkaa pitkä. Tälle alalle
oli ahdettu 22 kiillotuskonetta, jot­ka'
kaikki kävivät yhteisessä laakeri-sarjassa
remmijärjestelmän avulla.
Vaikka työläiset siten olivat ahdet­tuina
läliclle toisiaan^ ei remmien,
pyörien ja koneiston muitten osien
ympärillä ollut mitään suojeluslait-teitä.
Suojeluslaitteet ovat jotakin
sellaista, mitä tehtaan johtaja ei
tuntenut. Hän ei ollut koskaan
kuullut sellaisista puhuttavankaan.
Useimmat tyÖritckij öistä olivat
poikasia, siinä kahdentoista ikävuo­den
paikkeilla. Nuorimmat kulkivat
kokoilemassa tuotteita>^ joita tuotet­tiin
kappaletyöllä. Ne tekivät myös­kin
muita ammattitaidottomain töif
tä.
Ja ilma tehtaassa oli sietämätön,
sillä mitään ilmanvaihtolaitetta ei
ollut. Metallinpöly täytti kaikki
paikat, se laskeutui työläisten ylle
paksuna kerroksena.
Työpäivän pituus oli auringon­noususta
laskuun. Ja palkka? Siel­lä
ei ollut montaa sellaista työläistä,
joka sai palkkaa. Useimmat työläi­sistä
olivat oppipoikien asemassa.
Joskus kiinalaisessa tehtaassa kolme-neljannesta
työläisistä on tässä ase­massa.
Oppipojille annetaan vuode
ja ruoka. Vuoteena on lankku, ruo­kana
leipä tai maissikakku. Sellai­sissa
olosuhteissa tämän sukupol­ven
pojat (ja tyttöjä on myös eräis­sä
tehtaissa) kasvavat Kiinassa.
Aikuiset työläiset tekevät kappale-työtä.
Jos he voivat ansaita 18 sent­tiä
päivässä araerikalaisessa rahassa,
pitävät he sitä hyvänä palkkana.
Tavallisesti saavat he vain 13—14
senttiä päivän työstä. Naisten palk­ka
samanlaisesta työstä on noin 20
prosenttia alempi.
Pääoma kiskoo liikevoittoja työ­läisten
selkänahasta Kiinassa samal­la
tavalla kuin se kiskoi Britannias­sa
ja muissa länsimaissa noin vuo­sisata
sitten. Työläiset ovat kuiten­kin
niissä maissa järjestöjensä avul­la
taistelleet parempia oloja itsel­leen.
Kiinan työläisillä on vielä
tämä taisldu edessään, lausuu Near­ing
lopuksi.
"Kansanvaltaisessa" Amerikassa
Kuularuiskut 200 jalkaa korkean
kivikasan päällä. Voimakkaat va­lonheittäjät.
kuularuiskujen )Tnpä-rillä.
Aseistettuja hurttajoukkoja
kuularuiskujen vieressä. Kiväärin-kuulilla
lopuksi ikäänsä raajarikoik-sf
anihiuluita kaivosmiehiä. Kapu­loilla
piestyjä kaivosthiesten vaimo­ja.
Lapset paljasjaloin talsimassa
kolmen mailin matkaa kouluun
marraskuun viimassa. Union mies­ten
lapset karkotettuina pois kou­luista,
jolta rikkurien lapsille teh­täisi
tilaa. — Siinä nykyaikainen
näytös tosielämästä Washinglon
. kauntisto, Pennsylvanian valtiosta,
Amerikan Yhdysvalloista, missä
Wall kadun rahamagnaatti, Charles
M. Sclivvab ja Bethlehem teräskor-poratsiooni
kolme vuotta; yhtämit­taa
on käynyt taistelua; kaivosmies­ten
järjestön murtamiseksi.
Se on amerikalaisten raharuhti-naittcn
kansanvaltaa tässä vapauden
luvatussa maassa, missä työläiset
vielä eivät ole nähneet tarpeelliseksi
muodostaa omgan luokkaansa perus­tuvaa
luokkapuoluetta. Se ön sa­malla
läksytystä siitä, että tuo luok­kapuolue
on muodostettava työväen­luokan
taistelua käymään. Se on
läksytystä myöskin siitä, että kaivos­miesten
ja samoin kaikkien työläis­ten
voima on järjestettävä taloudel­lista
taistelua varten, että rivimies-ten
on tosissaan käytävä tekemään
muutosta unioittensa johdossa, pois­tettava
johtoasemilta kapitalistien
ja hallituksen kanssa käsikädessä
toimivat uniobyrokraatit. Se on läk­sytystä
siitä, mitä tuloksia" tuottaa
''yhteistoiminta luokkien välillä"
luokkayhteiskunnassa. Ja se on va­rotus
siitä, mikä on odottamassa
työläisiä kaikissa teollisuuksissa, el­leivät
ne pikaisesti opi tästä läksy-tyksestä.
Samaa näytelmää mitä Pennsyl­vaniassa
on esitetty jo klome vuotta
toistetaan parhaillaan Coloradon
hiilikentillä sisällissotaa muistutta­vassa
tilanteessa. Sitä toistetaan jo­kaisessa
teollisuustaistelussa nyky­ään
Yhdysvalloissa. —• Työm.
Leninin osuus Venäjän bolshevikivallanku-mouksen
valmistelussa
Muutamia päiviä ennen lokakuun
vallankumausta Leniii kutsui luok>
seen toverit Nevskin, Autonovin, Ra-kovskitt
ja Podvoiskin, tullakseen
täysin vakuutetuksi kapinan valmis­telua
koskevista seikoista. Antonov
ilmotti, että hänellä ei ole perustei­ta
epäillä Pietarin varusväkeä, ja
mitä laivastoon tulee, niin hän on
vakuutettu siitä, että laivasto on val­mis
esiintymään ensimäisen kutsun
saatuaan, mutta laivasto tuskin kui­tenkaan
voi saapua Pietariin aika­naan.
Nevski ja Podvoiski ösottavat, et­tä
joukot ovat ilnieisesti myötätun­toisia
kapinalle, mutta ^ t ä kuiten­kin
on välttämätöntä 10—15 päivin
lykkäys, jotta jokaisessa sotilasjouk­ko-
osastossa esitettäisiin kysymys
suoraan |a teknillisesti varustaudut
täisiin kapinaan sitäkin suuremmal­la
syyllä, kim heinäkuitssa esiinty­neet
joukot (Pavlovin, Grenatööri-y.
m. rykmentit) osittain ovat demo-ralisoituneet
ja ottavat osaa esiin­tymiseen
vain toisten joukkojen käy­dessä
toimintaan. Samoin on myös­kin
otettava tarkka, selvä aikaisem­min
taantumuksellisten (Preobras
henskin ja Semoioyin) rykmenttien
valmiudesta ottaa osaa kapinaan.
Podvoiski inittasi myöskin siihen
mahdollisuiiteen, että Kerenski voisi
turvaantua erikoisiin rintamalta pai­kalle
tuottamiinsa jonkkoiliin, ^ jut*
pealle menestymiselle.
Tov. Nevski osotti, että helsinki­läisiin
ja muihin matruuseihin voi
luottaa täydellisesti, mutta että lai­vaston
saapuminen Pietariin kohtaa
suuria vaikeuksia, sillä se jolitjia
tietenkin upseeriston vastarintaan ja
heidän vangitsemiseensa, ja matruu­sit
taasen tuskin pystyvät ohjaa­maan
laivastoa miinakenttien läpi
ja johtamaan taistelua.
Yleensä tultiin siihen käsitykseen,
että kapina olisi lykättävä muuta­miksi
viikoiksi, mika aika käv'et-täisiin
voimakkaaseen toimintaan
kapinan valmistamiseksi Pietarissa,
maaseudulla ja rintamilla. Piti lä-helettämän
erityisiä valmistustyötä
suorittavia komisareja rintamalle.
Moskovaan, Kieviin y^m. paikkoihin.
Nämä johtopäätökset eivät kuiten­kaan
lainkaefh tyydyttäneet L.?nii:iä. * lujittaisi sen".
Hän lausui, että kaikki uuden t a i
lituksen dekreetit tulevat itse asiassa
vain varmistamaan sen, mitä jo osit­tain
toteutetaan, ja ensimäiset tie­dot
uudesta vallasta automaattisesti
vahvistavat sen, mitä maaseutu ja
rintama ovat kauan odottjmeeL Ja
vihdoin kapinan viivyttämiijen joh­taa
siihen, että hallitus ja sen puo­lueet,
jotka epäilemättä ovat tietoi­sia
kapinan valmistelusta ja val-
Knnaan. Kantavat esiin hyvin kate-, näytelmästä saa, että sen kirjoittaja r i myös lauloi *Vapaa Venäjän", jo,
tun ruokapöydän juomineen. Ruhti- on lähtenyt kirjoittamaan vallanku-, ka oU laulettu paremmin mitä Clin.
naan ja hänen tyttärensä läsnäol- moustapahtumista sellaisilla tiedoil-. ton haalillä on laulettu pitkään ai.
lessa alkavat kumoukselliset heti syö­mään
ja mässäämään. Heidän pääl­likkönsä
komentaa ruhtinaialliset
tarjoilemaan vallankumouksellisille.
Tämä on nyt täydellisesti se ku­va,
mitä kaikenlaiset vallankumouk­sen
parjaajat, porvarit ja sosialide­mokraatit
ovat Venäjän proletari­aatin
vallankumouksesta vuosikym.
menen maalanneet. Mikä inhoittava,
mikä viheliäinen väärennys vallan-la
ja kokemuksilla, mitä porvarilli-' kaan. Ohjelman esittäjänä toimi
mistautuvat sitä vastaanottamaan, •; kumouksen suurista ja sankarillisis-viivytyksen
aikana valmistautuisivat ta tapahtumista! Tässä kuvataan
siihen vieläkin suuremmassa määrin .~t.j_ii_
"Kapina edustajakokouksen edellä"
— puhui Lenin — "on erittäin tär­keä
siksi, että tämä edustajakokous,
minkälainen siitä sitten tulleneekin,
joutuisi suoritetun tositapauksen
eteen -— että työväenluokka on ot­tanut
vallan käsiinsä, ja että se heti
Neuvostoliiton työläisten aseman lujittuessa
yltyy työläisten kuristus Engilannissa
Englannin kommunistipuolueen
keskuskomitea on antanut julistuk­sen,
jossa huomautetaan, että sa­maan
aikaan kuin Neuvostoliiton
hallitus on päättänyt ryhtyä saatta­maan
voimaan 7-tuntista työpäivää,
kiihdyttävät Englannin kapitalistit
hyökkäystään kahdeksantuntista työ­päivää
vastaan, alentavat työpalkko­ja
ja huonontavat kaikin tavoin työ­läisten
oloja kaikilla teollisuuden
aloilla. Edelleen julistuksessa huo­mautetaan
työpalkkojen säännölli­sestä
kasvusta ja työväenluokan olo­jen
jatkuvasta parantumisesta Neu­vostoliitossa,
minkä jälkeen julis-'
tuksessa sanotaan seuraavaa: "Lo­kakuun
vallankumuoksen kymme­nennen
vuosijuhlan kynnyksellä
Neuvostoliiton toimeenpaneva kes­kuskomitea
on päättänyt merkitä
siirtymisen sosialistisen rakennus­työn
korkeammalle asteelle sellai­sella
työväenluokan aseman paran­tamisella,
jolle ei löydy vertaa his­toriassa
ja juuri sillä, että päätetään
siirtyä 7-tuntiseen työpäivään. Jo­kainen
tietoinen työläinen ymmär­tää,
että Englannin kapitalistit ja
Baldwinin hallitus tulevat päättä­väisemmin
kuin tähän asti kehittä­mään
sotavalmistelujansa Neuvosto­liittoa-
vastaan juuri sen takia, että
tämä neuvostovallan työläisten uusi
saavutus tulee tukemaan Englannin
työläisten taisteluhenkeä, heidän
vastustaessa kapitalistien hyökkäys­tä
Englannin työläisten taloudellista
asemaa ja poliittisia oikeuksia vas­taan".
sen kuvateatterin katsomossa tapaa; Robert Nelson. Iltamat olivat ai-saada,
jotain fQmisarjaa katselles- van vapaat kaikille,
sa. Näytelmästä puuttuu myöskin
venäläisen aiheen tuntu ja luonne.
Kelpaako tuollaiset tekeleet tänä
päivänä meidän työväennäyttämöil.
lemme? Jyrkästi sanoen: ei kelpaa!
Uusien näytelmien luomisessa yleen­sä,
mutta erittäinkin silloin kun ne
koskevat työväen taisteluita ja vai- vaikea saada työtä, kun eivät
lankumousliikkeitä, kirjoittajan täy-i^^^i puhua" englantia. Näinollen tä-tyy
tietää mitä hän alkaa yleisölle | ™äkin asia tulee autettua. Sitten
työläiset, johtajansa johdoUa kulke-! esittämään. Ja tähän yhdistyy j^y. | on tyttöjä, joilla ei ole kunnoUista
vat proletaarit vain mässäystä etsi- symys, mitä voidaan työväen näyt- Paikkaa asua ja tässäkin suhteessa
vaksi joukoksi, joka ei edes itse au- tämöiltä esittää. tgT,iär.n„
PalToInstyttöjen kodin peraiUva
kokous oli Clintonhaalilla t.k. lo
päivänä, jossa käsiteltiin Naisten
Kodin perustamista tänne Vancou­veriin.
Hiljattain on tänn<» Vancon.
veriin tullut suomalaisia tyttöjä
vanhasta maasta ja heiUa on ollat
ta itseään, vaan pakoittaa väkival-loin
toiset palvelemaan itseään. Vie­läpä
punapäällikkö, agitaattori tur­vautuu
sellaiseen pikkumaiseen kos.
toon, että puhdistuttaa saappaansa
ruhtinaalla, kuten prinssi oli teh­nyt
ensinmainitulle. Mitä tämä osoit­taa
muuta kuin sitä, että vallankumo-
Työväen
ARVOSTELUA " V O L G A N VENEMlES".NÄYTELMÄN JOHDOSTA
Silloin tällöin on aina joku sora­ääni
kaikunut, jonka tarkoituksena
on ollut saada parannuksia aikaap
nykyisiin työväennäytelmiin nähden.
Täällä Canadassa ei tätä asiaa ole
paljoakaan lehdissä pohdittu, mut­ta
kylläkin useiden järjestöjen
kokouksissa. Yhdysvaltain , toveri-lehdissä
on asialle aina silloin täi-löin
näytty myös huomiota annet­tavan.
Joku aika sitti^n m.m., tov.
Rissanen Työmies-lehdessä hyvin a-siallisesti
ruoski hutiloimalla kirjoi­tettuja
näytelmiä.
Allekirjoittanut oli katsomassa
Sudburyn Liberty.haalilla, Toivo
Tammisen "mukailemaa" näytelmää
"Volgan Venemies", ja antoi se ai­heen
lausua näytelmän kokoonpa­nosta
jonkun sanan.
Mainittu näytelmä on näköjään
mukaelma saman-nimisestä amerika-laisesta
kuvafilmistä ja siinä pyri­tään
käsittelemään Venäjän köyhä­listön
vallankumouksen suuria ta.
pah tumia. Pääkysymyksenä meil­lä
tietysti on, miten tuon näytelmän
kokoonpanossa yleensä- on onnis­tuttu.
Kursailematta ja kaunistele­matta
täytyy sanoa, että: yhtä keh­nosti
ja yhtä perinpohjaisella epä­onnistumisella,
kuin konsanaan voi-daan
näytelmässä epäonnistua. Täl­laiseen,
lankeemukseen on jouduttu
nähtävästi siitä syjrsta, että orjamai-sesti
on lähdetty seuraamaan porva.
rillisen filmikomppanian sommitte­lemaa
juonta, ^Sentähden ei näytel­män
äärettömiä varjopuolia kor-vaa
se, etiä sitä koristaa kuuluisa
kansanlaulu ja että kappaleen lo­pussa
lauletaan j a soitetaan "Vapaa
Venäjä"-marssi.
Pikemminkin näytelmän äärettö.
mien. virheiden rinnalla muodostuu
näistä lauluista niiden todellisten ai­heiden
irvikuvia,, ja siten perinpoh­jin
riistävät sen vaikutelman ja tun-nelman,
jonka vallankumousaihei-sen
näytelmän tulisi katsojiin jät­tää.
• '
Kajottakoon muutamaan kohtauk­seen
näytelmässä, niin voidaan pa­remmin
todeta, missä määrin ne o.
vat onnistuneita tai epäonnistunei­ta.^
Ehisimmäisessä näytöksessä ku­vataan
Volgan lotjamiehet kisko­massa
alusta Volgan rannalla. Prins­sin,"
ruhtinaan ja ruhtinattaren tulo
työpaikalle, "roskaväen" joukkoon,
pitäisi tapahtua näytelmän mukaan
jostain onnettomuudesta johtuneena,
mutta suurin osa yleisöstä varmaan
pääsee sellaiseen käsitykseen, että
nuo herraskaiset tulevat kävelj^ret-kelle
joen rantaan, työläisten luok.
se. Sommittela on niin kömpelö, et­tä
sitä ei tee vakuuttavaksi o h i m ^ -
nen lausuttu ajatus^^ oletetusta .vau­nujen
särkymisestä.
Muuten Venäjän ylimystön huvi.
ajelupaikat olivat niin etäällä työ­paikoista,
että tällaisten asiain yh­teen
sovittaminen tuntuu mahdot­tomalta
ja myöskintarpeettomaita.
— Samassa kohtauksessa esiintyvä
prinssin saappaiden puhdistaminen
tekee naurettavan kömpelön vaiku-tuksen.
Prinssi pitää monen rep­liikin
ajan jalkaansa koholla ja
vaatii työläisten johtajaa puhdista­maan
saappaansa.
Itse asiassa ei kuitenkaan Venäjän
vallankumouksen aattopäivinä, eikä
sen aikana riidelty prinssien ja ka-pinallisten
keslteh siitä, kuka saap­paat
puhdistaa. Suuremmista .asi­oista
silloin puhuttiin, ja vielä e-nemmän
toimittiin. Salaman nope­assa
tahdissa.
Toisessa näytöksessä esiintyy kui­tenkin
vasta kaikkein inhoittavin
vallankuraoustapahtiimain vääris­tely.
Jostain . yksityistapauksesta
porvarit ovat iuoUaisen kohdan e.
dukseen sepittäneet ja se on nielais­tu
tähän näsrtelmääh, -symbolisoi­maan
vallankumoiiksen yleisluonnet.
ta. Kun nimittäin vallankumous on
alkanut, saapuvat samaiset lotjamie-met
johtajainsa johdolla ruhtinaan
us halutaan tehdä vain siksi, että
saadaan syödä ja juoda hyvin, sekä
pakoittaa entiset vallassaolijat uu­sien
valtaan nousseiden palvelijoiksi.
Tämä on törkeintä lajia vallanku­mouksen
tapahtumain mustaamista.
Entäs sitten, sitä -seuraava ruhti­nattaren
rakastuminen "rantajät-kään",
punaisten johtajaan. Tämä
rakastuu myös ja kylmäverisesti
pettää joukkonsa — ylimystonaisen
tShden. Mikä johtopäätös? Niin pian
tuin työväen agitaattori saa hyvää
fuokaa, viinaa ja kauniin naisen,
saattaa hän pettää vallankumouksel­lisen
joukkonsa. Hänen halaillessaan
naista valkoiset saartavat linnan ja
punaiset menettävät taistelun.
Kolmanteen näytökseen mennessä
on punaisten johtaja morsiamineen
joutunut "valkoisten" v^^ngik^.
Juonessa tapahtuu kömpelö ja teen­näinen
yhdistelmä. Samoin Vehä-jän
"vallankumouksessa ei ensi as­teella
puhuttu "valkoisista" mitään.
Sitä vastoi nimitys: hallituksen
joukot, hallitukselle uskolliset jne.
Prinssin antama määräyä upsee­reilleen,
ryhtyä raiskaamaan nais­vankia,
on tarpeeton koriste. Sel­laiseen
tekoon ovat upseerit kyen­neet
ilman prinssin sotilaallista mää­räystäkin,
eikä se vaikuta katsojaan
mitenkään muuten, kuin herättä­en
säälittävää tunnetta näytelmän
kirjoittajaa kohtaan.
Muissa kohdissaan sotilaallisten
v^lta-asemien edestakaisin vaihtumi­nen
hallituksen armeijan päävah-din
edustalla, on täydellisellä soti.
laallisten asian tuntemattomuudella
sommiteltu. Siitä voi nautia ehkä
sellaiset^i jotka eivät ole koskaan
mistään sotilaallisista asioista luke^
neet tai kuulleet" puhuttavan, muta
vallankumoustapahtumain aikakau­della
tuollaiset kohtaukset jättävät
vain sekavan ja luonnottoman kä­sityksen.
Neljännessä ja samalla viimeisessä _
näytöksessä tehdään monarkisteista
marttyyreita, kun heidät on pantu
lotjia vetämään. Se osottaa ett^i
porvarit pystyvät pakon edessä, piis-kakurin
alaisena vetämään rekensä
kuten työläisetkin. Heidän väsy-myksensä
ei ollut sen kauheampaa
kuin ensimäisessä näytöksessä työ­läisten
väsyminen samassa työssä.
Lopussa vasta viimeirien helmi.
Vallankumoukselliset laskevat mo­narkistit
vapsftehtoisesti matkusta,
maan; ulkomaille. Itse punaisen ar­meijan
päällikkö tulee kutsumaan
monarkisteja, että tulkaa nyt, saatte
aivan laillisen, viseeratun passin ul­komaille
matkustamista varten. Ja
monarkistit menevät, joskin muuta­mia
jää. Punapäällikkö saa iruhti-nattarensa!
Tässä on poimittuna yhden katso­misen
johdosta muutamia mieleen-jääneitä
kohtia, 'Yleisvaikutelmana
Meidän tarkoituksenamme ei ole
näytelmissä tehdä porvareista pyhi­myksiä
ja työläisistä kelvottomia
pettureita, mässääjiä ja rakästeli-joita.
Silloin kun tällaisiin heikkouk­siin
aloittelevat kirjailijat kompas­tuvat,
niin sitä vartenhan pitäisi ol­la
näyttämöliitoilla tehtävänsä ta­solla,
olevat arvostelijat, jotka sääli­mättä
kieltäytyvät hyväksymästä
sellaista kuonaa joka ei kelpaa.
Tämän asian esille ottaminen on
siksi välttämätöntä, että sitä ei au-ta
enään villaisella painaa. - Nykyi­sessä
näytelmäliiton varastossa on
lukematon joukko yhtä kelvottomia
näytelmiä kuin yllämainittukin työ­väen
näyttämöille. Jos niitä vastai­suudessakin
aijötaan näyttämöillem­me
vuokrata, tulisi niihin ehdottq.
masti tehdä sellaisia korjauksia, et­tä
niillä ei tehdä karhunpalvelus^
työväenluokkataistelulle. Muussa ta­pauksessa
on järjetöntä pönnisrtella
työväen luokkataistelun edistämi­seksi,
jos laaja näyttämöverkkomme,
jatkuvasti on pakoitettu läpäisemään
näytelmiä, jotka suurelta osalta an­tavat
väärän kuvan työväen taiste­luista
j a päämäärästä.
Puolustukseksi ei kelpaa sekään,
että tällaisille näytelmille annetaan
suuri kannatus. Päinvastoin silloin
rikos kaksinkertaistuu. Juuri siksi,
että työväen taisteluista kirjoitettuja
aiheita suositaan, suorastaan kaiva­taan,
niillä tehdään rahaa, niistä
hyötyy kirjoittajat, näyttämöliitto,
näyttämöt. • Juuri sentähden kan­nattaa
niille myöskin kiinnittää kyl­liksi
suurta huomiota. Ottakoon
näyttämöliitto jä johtavat puolue,
elimet aäian siinä laajuudessaan e-sille
että korjauksia saadaan ai­kaan,
tai muutoin täytyy asia alis­taa
järjestöjen keskuudessa ratkais­tavaksi.
. j'a silloin tuskin on odo^
tettavissa lievempää tuomiota kel­vottomille
näytelmille, kuin aikoi­naan
Raivaajan kirjakaupasta lah.
tarikirjallisuuden poistamisessa. —-
Kelvottomat tuotteet tuomittiin —
pofttoroviolle. — r l .
AATTEELLISIA PIIRTEITÄ OHION JA^ P A : N ^ U E E N EDUSTA
JAKOKÖUKSESTA
Ohion alueeseen sisältyy suoma- tä varten, edellytyksellä, että ete­läisiä
työväenyhdistyksiä: Ohion ja [taan toimeen toveri, joka samalla
Pennsylvanian valtioiden yhdistyk- kykenee järjestainään myöskin osuus-set,
sekä osa NeW Yorkin ja Michi.
ganin valtioista. - Näitten yhdistys­ten
edustajat kokoontuivat Warre-nissa,
Ohiossa, marraskuun 6 p.
ja oli edustajia kaikkiaan yli kaksi-kymmehtä.
Kokouksen luomaan v a -
listustyösuunnitelmaan sisältyy pää­piirtein
sanottuna seuraavaa:
Aluetoimistolle olivat yhdistykset
ilmoittaneet luentoja koskevat pää­töksensä,
joista kävi ilmi, että luen-lehden^
päätoimittajan, tov. ohmin,
ainoastaan tämän vuoden loppuun
saakka, joten kokous l^rväksyi, että
toveri J . Hill tulee suorittamaan
Inentotyötä, nukäli sitä ori ja-jes-tetty
tulevan vuoden ajaksL
Valistustyöstä' keskusteltaessa hy­väksyttiin
otettavaksi jäxjestäjä si-toiminta-
alaa j a ohjaa sitä siinä
mielessä, että asia tulee l^emmin
ymmärretyksi, siten saadaksemme'
perustetuksi osuustoiminnallisia lii.
kealoja- tällekin alueelle. Naisliik­keen
pirteänä pitämiseksi palkataan
myöskin naisjärjestäjä tälle alueelle.
Viimekesänä pidettiin Gonneautis-sa,
Ohiossa, nnorisokurssit, mutta
tämä ala on tällä alueella vasta
naisilta
Naisten Koti auttaa tämänkin pul­man.
Koittakaapas tytöt vain toi­mia,
että saatte sen perustettua.
Tytöt ovat myös päättäneet pitää
yleiset tänssiF tämän asian hyväksi
t.k. 24 päivänä. Siis muistakaapas
pojat pitää tämä asia mielessä, tul.
kaa auttamaan tyttöjä oman kodin
perustamiseen. Sisäänpääsy tulee
olemaan miehiltä 50c. ja
25 senttiä.
Tanssi, ja Bazaartoimiltunnan ko­kous^
pidettiin myös t.k. 10 päivä­nä,
jossa velvoitettiin kaikkia jäse.
niä tuomaan tiketit takaisin jouluk.
27 päivänä oli sitten kaikki tiketit
myyty eli ei. Rahan tiketeistä saapi
antaa J . Rämölle, taloudenhoitajal­le,
eli Robert Nelsonille, joka an­taa
niistä kuitit kullekin myyjälle.
Samalla myös velvoitettiin jokaisen
jäsenen ottaniaan tikettejä myytä-väksi
tähän illatsuun. —^ R. N .
C.S. JÄRJESTÖN JA TYÖLÄIS.
NAISTEN LIITON JÄRJESTÄ­JÄN
SANNA KANNASTON
MATKAOHJELMA
Venäjän kymmenvuotista valla'n-kumousjuhlaa
vietettiin täällä Van-couverissa
t.k. 6 päivänä kahdessa
eri paikassa. Englanninkieliset viet­tivät
Royal-teatterissa kaupungilla.
Teatteri oli aivan täynnä yleisöä.
Illan huomattavana puhujana oli
Becky Buhay. Suomalaiset toverit
viettivät juhlaa omalla haalilla, eli
Clinton-haalilla, joka myös oli niin
täysi kuin ikinä sopi. Puheen piti
Becky Biihay, joka heti puheen jäl­keen
meni pitämään toista puhetta
Royal-teatteriin. i Ohjelma oli hy.
vin arvokasta ja monipuolista. Oh­jelmaa
oli molemmilla kielillä, huo­limatta
siitä, vaikka Royal-teatte­rissa
oli englanninkielisten juhla.
Mutta kun suomalaisella haalilla"
myöskin oli kaikenkielisiä, niin oli
vain parempi että esitettiin englan-ninkielistäkin
ohjelmaa. Lauluköö-noitsijaksi
hyväksytylle, toveri A X ^ ^ ° " ® ° ^ ° * ^ ® ^ ' kaipaa tehokas-Öhra'me
on luentotilaisuuksia jär- *^ apaa sen edesviemiseksi. Niinpä
jestetty 14 viikon ajaksi. Eteen-päin-
liike on suostunut luovuttamaan
päätettiin järjestää edellisten Usäksi
nuorison järjestäjä kulkemaan alu­eellamme.
'
Mainitut. nnorisokurssit viime ke­sänä
kykenivät osottamaan nuorison
kasvatuksen välttämättömyyttä luok­kataistelussa.
Tämän takia päätet­tiin
järjestää kurssit myöskin tule­vana
kesänä samalle paikkakunnalle
missä ne olivat edeDisenäldn kesänä.
Kurssien yksityiskohtainen järjeste­ly
päätettiin jättää tiiviimmän muo­don
järjestettäväksi, joten aluetoi­misto
ja nuorten työläisten liitto
tulevat tämän edesottamisen käy­täntöön
saattajiksi. Sunnuntai- jä
kesäkoulut nähtiin tarpeellisiksi, jo­tenka
aluetoimisto edelleen on o i -
keutettu^ vieläpä velvollinen jatka­maan
tätä opintotyötä varhaisnuori,
son valistamiseksi. Näyttämökurssi-en
hankintaan oli jo Clevelandin
S. E . Yhdistys antanut -vaadinnan
ja edustajakokous päätti, että irii-käli
pyyntöjä useammalta yhdistyk­seltä
ilmaantuu, niin näyttämökmrs-sieri
ohjaaja tullaan ottamaan alueel­lemme.
Kansainvälinen työläisten
apujärjestö päätettiin saattaa tehok­kaaseen
toimintaan, siksi suomalais­tenkin
on myötämieli^ydeHä käy­tävä
yhteistyöhön mainitun järjesr
tön edesottamisiin nähdenN
Jäsenryntäyksiile järjestetään ^ r i -
koisajat ja kokous päätti, että tou­ko-
j a lokakuu järjestetään jäsen-ryntäyskuukausiksi,
jolloin asiaa se-
MarrasknuUa:
Kirkland Lake, Ont. 18, 20 ja 21 p.
Larder Lake, Ont. 19 p.
Rosegrove, Ont 22 ja 23 p.
Cobalt, Ont. ........ 24, 25 ja 26 p.
Burritt, Ont. 28 p.
Montreal, Que 29 ja 30 p.
i Joulukuulla:
Montreal, Que 1 p.
Kenogami ja Jonquiere, Que.
3 ja 4 p.
Paugari Falls, Que. 6 p.
Border Cities, Ont. 7 ja 8 p.
Toronto 11, 12 ja 13 p.
St.' Catharines 10 p.
VVanup, Ont. 14 p.
Long Lake, Ont 15 p.
Creighton Mine, Ont. .... 16 ja 17 p.
Sudbury 18, 28 ja 29 p.
Vermilion liiver, White.fi3h Ja
Worthington 19, 20 ja 21 p.
Espanola Sta., Ont. 22 p.
Bruce Mines, Ont. ........ 23 ja 24 p.
äaultSte. Marie .... 25, 26 ja 27 p.
Levack ....................... 30 ja 31 p.
Aikaisemmin ilmoitettuun matka­ohjelmaan
nähden on jouduttu te­kemään
muutoksia, syystä kun ulo­tettiin
järjestäjän matka Kenoga-miin
saakka. Muutokset koskevat
kuitenkin vain muutamia paikka­kuntia.
Tovereitten näillä paikka­kunnin^
tulee ottaa muutokset huo-mioon
' järjestäessään tilaisuudet
Ön vieläkin pidettävä mielessäiin,
että iltaisin voidaan järjestää ylei­siä
puhetilaisuuksia ja päivän ajalla
Työläisnaisten liitop osastojen, toi­mikuntien
y.m. kokouksia, sekä oppi­ja
keskustelukpkouksia, joihin tulee
innostaa mahdollisimman paljon
osanottajia.
Älkäämme laiminlyökö mitään,
millä voidaan auttaa tämän matkan
oimistumista.
Ltiokkataistelutoveruudelia,
C.S. Järjestön tp. komitea,
A. T. HILL, siht
toi erikoisen huomion ja sitä läh­detään
tukemaan.
Ohjehnan parantamiselle iltamis­sa
vuoden ajalla luotiin tiiviimpi
ohjelman valintamuoto: Aatteelli­nen
ohjelma on saatettava etutilalle,
raakuuksia y.m. on poistettava sen-suroimalla
ohjelmaesityksiä.
Näytpimien valinnassa nunikään
voidaan >settaa luokkaoppia sisältä­vät
"näytelmät etutUaUe. Tältä poh­jalta
lähtien iltamiemme arvo, ko­hoaa
ja tulee saamaan laajojen
joukkojen keskuudessa kasvatteyan
luonteen. Valistustarkoitukselliset
keskustelukbkoukset sekä opiskäs^ .
kerhot ovat käyneet ikäänkuin vält­tämättömiksi
järjestää, koska nas»
voidaan kohottaa työläisten tietoJ-suutta
luokkaliikkeen taistelijoina-
Ainoan englanninkielisen päj^*
lehtemme. Dafly Workerin taloadö-lista
puolta yhdistysten on rahaur
sesti tuettava vointinsa mokaan-
Väkijuomien tuottamaa * ^ T * [
suntte muselitettävä luokkataist^
kannalla oleville, samoin kuin_ ^
kiUe työläisme sitä varten JaOj
tetyissä keskustelukokouksissa^
paikkakunnilla. Myöskin P S^
tävä karttamaan, ettei väkgatr^
lostetaan puheiden, kokousten j a sa-nomalehtikirjeenvaihdon
muodossa.
Niinikään voimistelu- j a urheilu,
liike katsottiin olevan jo siiioä pis­teessä,
että se tulee vastaisuudessa tysteinme toimintaa,
olemaan yhtenä luokkaoppien edes- ..
viejänä ja sillekin työlle kokous JBH-turmekis
pääse haittaamaan
Kokouksen valtuuttamana _
• i" . Y. pyötsis.
No. 148
Kurssi S
Canad
LAt
40e lähetyksi
hetyksistä $
hetyksistä $i
I2hetyksistä
'•6c jokaiselt
udalta dollai
S&bkötano
hetysknlut $
Kaikki sä
moraan Sud
Qisiia päjväi
paaden kontt
Sndburyssa
Toivat käydä
tiedastamaE£2
LAIVAPILEl
TIEDUSTAX
Tehkää 1
Box 69,
Vapaudelle
TUtaan myöt
VAPAUS
316
Port i
DA
eripalkkakun
J.
Kirkl
JO
So. I
CHARL
. Osuuskau]
A
Toronto, Ont
Bin 957 Broa
Koom 304, 9
Sai
Osaston toi
me oli ohjel
13 pinä, joss
si uutta jäser
me jäsenmaa
maa oli puhi
toa, laulua j
teltiin miten
kasvamaan J£
kopuolella oh
tymään. Yk
tehdä ag;itat3
jotka eivät
yhtyneet.
Seuraava
työkokous pä
taina, marras
kello 3 ip.
maan 'useamj
kaita näyttivi
van ja innos
edelleenkin.
Paikkakunn
nita, että pi
kysymyksenä
SUta tulisi
nian ja Port
Canadan ja J
lan rakennus
eri komppani;
lisia kaksi' ja
Nevsr Yorkista
täisi alkaa e
säliä. Tänääi
on viimeinen
Port Huronin
Ja. jossa päät
komppanialle
taan. — Nä
kaiku St. C
helpommaksi,
taan. Mutta
kalunksia. J i
YHdysvaltain
Ifia, niin hu(
tää, että Euro
Dadassa asuv:
vatkin Canad
pääse käymäJ
lella jälkeen'
päivän, 1927.
oeet siirtolaii
ten on sang(
lyhyessä ajasi
ten, joita pä
sittam. Ame
en tietojen n
tyiset Tuultav:
sainin, siksi
Pääsylukua or
täiseksi.
Tyosohtieet
ven aikana vi
hiljaiset. Mutt
lostaa tuleva
^«äksi ailaps
Vakinaisia ty
jytehda^ jos
öljyä, gasoliii