Vapaus, April 25, 1927

              Sivu 4 Maanantaina, itoiitik. 25 p:nä—Mon^^ April 25
'f
No. 48 >~ 1927
VAPAUS
Craadan suomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja.
Ilmestyy Sndburyssa, Onfc, maanantaina, keslcmikkona
*a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO V A A B A .
Begisteted at tbe Post Office Department, Ottawa,
•n «econd dass matter. ——-—-—=====
V A P A U S (Liberty) •
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada, Pob-
Uehed in Sudbory, Ont., e v e r y Monday, Wedne«day
and Friday. • '
T I L A U S H I N N A T
Ca^adaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k .
11.50 j a yksi kk. 76e. . ,
yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU v k .
$8.CJ j a kolme kk. $1.75. . _
T i l a u k s i a , j o i t a e i seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
g a i t a i asiamiesten jo?lla_jon takaukget.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
l AvioUittoonmcno ilmotukset 50c palstatuunm.
Nimenmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $i.00 kerta', $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $1.00 kerta. , ^ _
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
tUtoslauseelta tai muistovärsyltä. ^
Balnktantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kolme kertaa. '
Tilapäisilmottajien ja flmotusakenttourien on, vaa-lessa.
lähetettävä Umotnshinta etukäteen.
Jos ette milloin tahansa .saa vastausta en8imä.seen
Jttcjeesecnne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonallikella nimellä. ..... ^ .
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
lyöväen oikeudet kovalla koetuk­sella
Englannissa
Olemme jo ennemmin käsitelleet Englanni?» konser­vatiivisen
puolueen suunnitelmia hyväksyä parlamen­tissa
työväen ja unioiden oikeudet perusteellisesti pol­keva
laki. Yleislakon kustannukset aiotaan kiskoa
työläisten selkänahasta ja antoivathan vanhoilliset työ-väcnjohtajat
ja virkakoneistot siihen niin kauniin
suostumuksensa, yleislakon häpeällisen pettämisen kaul­ia.
He puhuivat luokkarauhasta ja. tahtoivat järkiin-nytlää
englantilaisen imperialismin kapitalismin. He
sitoutuivat julistamaan työväen syylliseksi yleislakkoon
ja vakuuttivat, ettei sellaista enää koskaan tule tapah­tumaan.
Multa porvari on luokkataistelukysyipyksistä tie­toisempi.
Se sai yleislakossa otteen tyov|estä ja nyt
oo' tahtoo polkea sen oikeudet lainlaadinnan kautta.
Porvari pelkää tobta yleislakkoa ja toista työväenhalli­tusta.
Se pelkää niitä sitäkin enemmän sen vuoksi, että
8© käsittää toisen «villityksen» pahemmaksi ensimäistä.
Kaikki ovat tietoiset siitä, ettei macdonäldit ja thomäk-set
voi toista kertaa luihulla politiikallaan eaboteerata
työväen taislirfua, .kuten ne?vnme^^l^ tekivät Ja
sen vuoksi poicvaristo varus^utuu.
Kysymyksessä oleva lakiesitys on nyt kabinetin puo­lesta
valmiina esitelty porlementiUe. Se on «luokka-tabteluhistorian
vaarallbin tekele», sahbvatkohserva-tihrisct
tyiwäenjofatajatkin^i JS^ raatelevampi ja
murskaavampi kuin mitä alussa ajateltiin. Se tarkot-taa
penisteellisesti muuttaa kaiidci työväenjärje^^ ja
ennenkaikkea unioita icoskevan lainsäädännön ja kerta
läiikkiaan pyyhkäistä niiden oikeudet olemattomiin. Se
tefkisi työväenunioista vain pelUciä työläisten seuruste-luklubeja,
joilla ei olisi railäim oikeutta^ toimia eika
taistella tyÖAoieh idmehtbjen puplesiaT^ tain hyväksy-tninen
johtaisi englantilaisen työväen siihfen aseinaan,
luissa se oli silloin kuin s^ nousi taisteluun lakko* ja
jurjestymisbikeuden puolesta,
Lakiesityiisen pääasiallisena sisältönä on: Kaikki
yleiset lakot lailtpmifcsi. Henkilö, joka^eltäytyy ot­tamosta
osaa iaittoihaan lakkoon, saa riittävän j a tay-
<lcn suojeluksen. Kaikki sekaantuminen laldcojen puo­lesta
lakkbvartioimiseri ^ kautta estetään. Yleisien
varojen käyttö asetetaan tarkan kontrollin ialaiseksi.
Uniot kielletään olemasla suorassa tai epäsuorassa yh-ie>-
dss3ä minkään poliittisen puolueen kanssa. "Siviili-virkailijoilta
kielletään oikeus kuulua mihinkään uni-oon
ilman kruunun lupaa. Paikalliset viranomaiset
määrätään valvomaon; ettei unioon kuulumista saa a-se:
taa ehdoksi työläisten työpaikkoihin ottamiselle.
r Laissa «eitetään rasiat sakko-' ja vankilarangais­tukset
laittomasta lakolla j a siihen osaaoltamisesta.
Niinikään kielletään unio vetoamasta poliittiseen puolu­eeseen
avun saamiseksi. Yleiselle syyttäjälle annetaan
oikeus ,ollaa estetuomio 'hiinkä hyvänsä työväenjärjes­tön
ja union varojen yli siten kieltää niiden käyttö la-kivas:
aisiin tarkotuksiin. ?
Työväenpuolueen parlamenttiedustajat tulevat nosta­maan
Voimakkaan taistelun aiottua lakia vastaan. Niin
jlmottaval porvarilehlien uutiset. Ne esittävät myöskin,
eitä tarkotusta varten tulee järjesteltäväksi suuria vap-pukokouksia
ja että loiset esittävät vuorokauden yleis­lakkoa^)
a sen kautta työväen voimien kokoamista jul­man
poikkeuslain vastustamiseksi. Puhutaan myöskin
vaaleista. Jotkut työväenpuolueen edustajat ovat sitä
mieltä, eitä kysymyksestä tehdään kansallinen vaaliky­symys,
jolla kukbtelaan Baldvvinin hallitus. Mutta
toiselta puolen ilmotetaan, ettei konservatiivinen puo­lue
lainkaan pelkää vaaleja.. sen vuoksi, että libe­raalit,
jotka, mahdollisesti- äänestäisivät lakia vastaan;
ovat hajallaan eivätkä voi koota voimiaan ja ettei niis­tä
niin ollen koidu myöskään apua työväenpuolueelle.
Konservatiivinän^^ piiolue laskee voivansa vaaleissa ku­kistaa
vastustajansa helposti. •
. Tosiasia on, .että työväenpuolueen johto On'kelvot­tomalla
politiikallaan vahvistanut juuri konservatiivi­sen
puolueen asemaa ja nyt työväelle tarjotaan palkkio­ta
siitä. Mutta juuri se on omiaan myöskin herällä-
«i5än yhä suurempia joulckoja selvemmin näkemään
1'jokkatabteluu ; linjbltumisel. Nyt on kysymyksessa
tvöväeij perusoikeudet, sen alkeellisinimat vaalimukseL
— orjaanit j a vaatimukset, jotka ovat tavallaan liilty-ijGct
S t i u r b r i l a r n i a n valtion traditsionisiksi perusieil:si
j n on seiväs, eitci n i i d e n rilsJärainen työväeltä voi ta-p
f L i i - a iinrcn l u j a c koctusra. — T-o. '*
Pääoman mahti
Minkälainen on se rahamahti, jota englantilaisame-rikalainen
finanssipääoroa edustaa, kiskoen veroa ym­päri
maailmaa, kaikkialta, missä pääoma vallitsee ja
hallitsee? Siitä saa jonkunlaisen käsityksen silmäile­mällä
kyjtnmenen englantilaisen ja amerikalaisen pan­kin
varoja. Niiden yhteiset varat notisevat 35 biljoo^
naan (europalaisen lausuntatavan mukaan: mii jaar­diin)
dollariin. Mitkään muut maat ehrät voi näitten
kanssa vertoja vetää. Katsokaapa seuraavaa luetteloa:
1. Midland, London . . . . . . . . . . . . . . . . $1,783,000,000
2. Lloyds, Londbn . . . . . . . . . . 1^684,000,000
3. Barclays, London .. . .... .1,508,000,000
4. Westmihster, London . . . . . . . . . . . . . . 1,388,000,000
5. National Provincial, London . . . . 1,261,000,000
National City, New York . . . ^ . . . . . . 1,083,000,000
7. Federal Reserve. New YoTk . . . . . . . . . .928,000,000
8. Chase National, .\ew York 852,000,000
9. Bank of England, London ....695,000,000
10. Bank of Montreal, Montreal ........656,000,000
EnglantilaiEet pankit <^vat etutilalla,'ne näet muo­dostavat
viiden suurpankin ryhmän, mikä kontrolloi
asiallisesti koko englantilaisen patdddjärjestelmän.
Mutta yhdistettynä englantilaisamerikälaisten panldd-en
varat jakautuvat lähes tasan Britannian ja Yhdys­valtain
välillä. Yhdysvaltain 91 pankin yhteiset varat
ovat $17,900,000,000 ja Brilanian 59 pankin varat te­kevät
$17,885,000,000. ^ • '
Brittiläisen valtakunnan muitten osien panldcien
suuruus esiintyy lupkittelussa seuraavasti: Montrealin
pankki Canadassa on l0:nnellä sijalla, Royal-poidcki
Conadassa 12:ndella sijalla, Australian Common-wealth-
pankki 17:nnellä^^canadalainen Bank of Com-merce
18:nnella, Imperial Bank of India 21 :nnella si­jalla.
Muut valtakunnan pankit, joitten varat nouse­vat
y l i $200,000,000, ovat Hongkongissa, Manchesteris­sa,
Edinburgissa j a HalSfaxissa.
Tuollaisen kapitalistisen järjestelmän jättiläismäi­sen
imulaitoksen valta tuntunee kumoamattomalta, lau­sutaan
Toverissa edelläolevan johdosta ja huomaute­taan,
että niin ei asian laita laiitenkaan ole. Suuri
osa maapalloa on jo tämän vallan alaisuudesta kiskas-tu
vapauteen — Neuvostoliitto. Parhaillaan käy kahip-pailu
Kiinassa, mikä merkitsee taistelua tämän vallan
alaisuudesta vapautumiseksi. Samoin on tämä liike
käynnissä jo muilla kolkilla maailmaa riistettyjen ja
poljeltujen kansojen keskuudessa sekä kapitalistimaissa
itsessään työväen liikehtimisessä. Nämä liikehtimiset
ne tuntuvat pääomavallan hermostossa 'tuskallisina
puistatuksina. Ne ne pao^at imperialistivallat lähet­tämään
väkivallan voimiaan tarkotuksella nujertaa- nä­mä
liikehtimiset. .
Kansainvälinen tilanne
(Jatk.)
VallankaiDoaksen kftnMitaTSIiaen ja
"ikiUmen" Inonne
Vallankumbuksen "kansainväli­s
y y s " e i missään tapauksessa käsitä
sen kehittymistä yhdenaikaisesti e r i
maissa, If^iVM samana päivänä. V a l -
l a n k n m o u k ^ n kansainvälisyys t a r -
k o t t a a , että. k a p i t a l i s t i n e n ' M a a i l ma
kokonaisuutena on t u l l u t sotkeutu­neeksi
sellaiseen omien ristiriitai-
Huomiinta ja huomautuksia
«Sacco-Vatizetti-juttu on .puhtaasti sisäinc»> «|sia. ja
hallintaa koskeva kysymys. Kenellekään ulkopublisel-le
eiicuulu minkäänlaisen mielipiteen lausuminen siitä.
Tämän asian täytyy jäädä teille itsellenne.»
Edelläolevan lausunnon antoi J . Ramsay. MacDonald
Bostonissa viime maanantaina iföitten kah^n tekais­tujen
syytöksien nojalla sähkötuoliin tuomitun italia­laisen
työläisen asiasta. Saman päivän iltana tämä
Suurbritannian entisen «lyöväenhalliluksen» pääminis­teri
lupasi noudattaa kutsua, jossa häntä pyydettiin i l ­lalliselle
MassachuseltsinV kuvernööri Alvin T. Fullerin
kanssa.
Näin kylmä suhtautuminen tähän asiaan Mac-
.Donaldin taholta on sitäkin enemmän häpleämatÖnlä,kun
otetaan huomioon, että kaksikymentäkaksi Suurbritan­nian
parlamentissa olevaa' työväenpuolueeii edustajaa
ovat kuvernööri: Fullerille lähettämissään kaapelisa-uomissa
vaatineet Saccon ja Vanzetfln pikaista vapaut­tamista.
^
Canadan työväen puolustusliiton osastot ja muut
työväenjärjestöt täyttävät luokkavelvollisuutehsa tässä
asiassa vain siinä tapauksessa, että ne ryhtyvät niihin
loimenpiteihin, joihin Canadan työyäen puolustusliit­to
on niitä kehottanut. ^
Menkää työväen paikallisten ammatillisten yhdis­tysten
ja muitten Järjestöjen luo ja kehottakaa niitä lä-liettämään
Massachusettsin %'altion kuvernöörille ano­muksia
Saccon ja Vanzettin vapauttamiseksi;
Järjestäkää erikoisia kokouksia, joissa vaaditaan,
että Sacco ja Vanzetli vapautetaan ilman ehtoja.
Pyxiäkää yhteistoimintaan vappujidilia järjestävien
toimikuntien kanssa ja huolehtikaa siitä, että vapun­vietosta
muodostuu solidaarisuudenosotus Saccolle ja
Vanzellille.
Äskettäin kirjotettiin näillä palstoilla,. että «uuden
keskusjärjestön perustavassa kokouksessa edustettuina
olleita järjestöjä nimetessä' ei ole mainittu Canadan
puutavaratyöläisten teollisuusliiton liimeä, joten ei ole
tiedossa, oliko se kokouksessa edustettuna ja joko se
kuuluu'"^ Yleiscanadalaiseen työväenjärjestöön vai ei.»
Tuosta Canadan kansallisten ja itsenäisten ammatti- ja
tieollisuusliittojen edustajakokouksesta iiytteminin saa­dussa
selostuksessa on seuraava maininta: «Sähkösano­ma
Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliitolta, jos­sa
se lupaa kannattaa ja liittyä uuteen keskusjärjes­töön.
»
Suurten leipomolrustien muodostuminen ja niiden
noudattaman avoimen työpajan käytäntöönsovallutta-minen
Ön vaikuttanut leiponiotyöläisten palkkatason
alenemiseen. Yhdysvaltain työviraston havaintojen mu­kaan,
toukokuusta 1925 toukokuuhun 1926 l a s k i lei po-!
motyöläisten keskimääräinen palkka 97.9 sentistä 92.5
senttiin tunnilta. Samoin laski pesulaitoslen työläisten
keskiniäiiräiricn palkka 44.'1—-14.1 senttiin l u n n i f l . i.
suukdensa. verkkoon, että se o n a l ­kanut
luhistua, että sen k u k i s t a m i ­nen
vallankumouiisen k a u t t a on t u l ­l
u t kiertämättömäksi, että yhtä v a l ­lankumouksen
puhkeamista välttä­mättä
tulee seuraamaan toisia,
vaikkapa näitten puhkeamisten väli-a
i k o j a olisi laskettava vuosissa.
Kansainvälisen vallankumouksen
"yhdenaikaisuus", johon v i i t t a s i m ­me
aikaisemmin antaessamme ylei­s
e n kaavakkeen, formulan, e i o l e
saman päivän, saman tunnin, s a ­man
vuoden yhdenaikaisuutta. Tä­mä
"yhdenaikaisuus" määritellään
n y t s a m a n ajanjakson, suuren his­t
o r i a l l i s e n ajanjakson samanaika-suutena,
j o n k a v i r t a muodostua k o ­ko
.maailmaa käsittävän yallanku-mousprosessih
kokonaisesita ' k a n a -
v a V e r k o n j a virtain systeemin ve­destä,
joka sulkee sisäänsä v o i t t o i ­sat
proletaariset vallankumoukset j a
työväenluokan osittaiset tappiot, se­kä
vallankumouksen Idässä j a s o ­s
i a l i s m i n ensimäiset mahdolliset
rakentamisyritykset, sekä kansalli­set
vapaudep puolesta käydyt s o ­dat,
että s i i n o m a i t t e n kapinat. Vas­t
a kun ihmiskunta on käjmyt oman
muuttamisensa koko jrmpyräa. läpi,
k u n voittoisa työväenluokka on o t ­tanut
valta-asemansa kautta koko
maailman, vasta sitten on mahdol­l
i s t a saho^ että tämä suuri histo­riallinen
ymijjrrä on täydellistytct-t
y , että kansainvälisen vallankumo­uksen
työ ' o n kruunattu. ^ Tämä t o ­v
e r i t , on tapa, mitenkä meidän t u -
Itfe selostaa kansainvälistä tilannet-;
t a . E i j o k o vakaantuminen, taikka
vallankumous, vaan sekä osittainen
Vftl^aantuminen j a maailman v a l l a n ­kumous
sen todellisessa kehityksen
p^rosessissa,' Joka järjestelmällisesti
m i i n o i t t a a kapitalistisen vakaantu­m
i s e n voimat.
«Kerrassaan erikoinen tapa aset­t
a a kysymys/siitä, mikä on meidän
osamme kansainvälisen vallankumo-uksep
pronssissa on seurauksena
r ^ l ) a i s 6 i s t a : r;;|)B^ tilanteen
arvioimisesta, sellaisesta vakaantu­misen
(stabilisation) j a kansainväli­s
e n vallankumouksen ^jcäsitteestä,
mutta samalla k e j t a a meidän katso-muksistanune
sosialistiseen raken­nustyöhön
nähden yhdessä ainoassa
maassa.
Sotialitmin rakentauninen: niMCsam-me
kau^inviUMka Dlko^
kannalta kaUottnna .
Mitä on seurauksena siitä tavas­t
a , j o l l a oppbsitib osettaa kysymyk­sen
sosialismin rakentamisesta mei­dän
maassainme j a niitä seuraa^
meidän tavaltamme asettaa tuo ky=^
syihyg, jos otamme huomioon tä­män
probleemin ei meidän maam­me,
vaan kansainvälisen v?Ulanku-mouksen
katsantokannalta?
^ Katsokaamme mihin lopputulok­seen
tulemme jos otamme opposi­t
i on kannan Sosialismin rakentami­sesta
meidän maasssamme.
Opposition johtopäätösten ketju
on JQ^kuinkin seuraava: Senrauk-_
isena meidän teknillisestä kokoonpaf
nosta, me itse emme voi päästä so­sialismiin
yksinämme, siksS — - päät­televät
opposition, toverit — täytyy
meidän vedota kansainvälisen val­lankumouksen
VQiin: : r . . Tällä t a ­v
a l l a tämä heidän "todellinen k a n -
sainvälisyytojsä" -DTL yhdistettynä
tunnustuksen kanssa sosialisijniiri
pääsemisen mahdollisuudesta mei­dän
omien sisäisten voimiemme
kautta. •
Meidän tapamme asettaa kysy­mys
on toinen.. Me uskomme, että
me voimme rakentaa sosialismin
omilla sisäisillä voimillamme j a t o ­d
e l l a täydeUistyttää sen rakenta­minen,
jos tietenkään i m p e r i ^ i s t i -
nen porvaristo ei meitä siitä estä
aseellisella voimalla.
Jos Soviettien . U n i o n i l l a on h a l ­lussaan
sisäiset voimat sosialismin
rakeiitamiseeni n i i i i Soviettien U n i ­onin
esittämä: osa kapitalistisen jär­jestelmän
kukistamisessa tulee ole­maan
kansainvälisen vallankumouk-sen
tärkeimmän osan suuren järjes­tävän
voiman mahtavan: vipusimen
osa. Tämä o n seurauksena siitä t a ­vasta
millä me asetamme kysymyk­sen.-'
o'
Jos me otamme , opposition kat­santokannan
j a selitämme, että me
emme y<fi saavuttaa v o i t t o i s i a sosia­listista
rakentamfeta oman voimam­me
kautta, n i i n m i t ä sitten on mei­dän
Soviettien Unionimme kansain­välisen
vallankumouksen rnäkökaii-n
a l t a .katsottuna? Pafhaimmassia t a ­pauksessa
se. edustaa vain kansain­välisen
vallankumouksen soihtna,
vain Kteidän proletariaattimme h a u -
tamjia avuksipyyxitöä, soihtua, j o ka
j o on alkanut palaa loppuun j a j o ka
j o savuaa "Thermidoren" usvissa.
Tällä tavalla kysymyksen asettami­nen
• o n meidän rakennustyömme
myöskin mahdollinen tosiasia, mutta
v a i n .äärimäisen ahtaissa puitteissa.
Me kutsumme kansainväliseen val­lankumoukseen,
mutta vain soihtu­na,
j o k a on likipitäen palanut lop­puun,
me peräydymme yhä kauem­maksi
j a kauemmaksi itkien epä­toivoisesti
apua. Tällä tavalla op­position
vetoomus kansainväliseen
p r o l e t a r i a a t t i i n yhtyä kansainväli­seen
vallankumoukseen on epätoi­von
vetoomus.
Onko kuitenkaan siitä tavasta,
millä oppositio kysymystä käsitte­lee,
mahdollista vetää lopputulosta,
että meidän maamme on kansainvä­lisen
vallankumouksen tärkeimmän
järjestävän voiman' pääjaostoT E i ­pä
tietenkään. Ellemme ota huo­mioon
sitä mita tapahtuu täällä
meidän keskuudessamme, meidän
omassa maassamme, vaan asetam­me
itsemme länsieuropalaisen, ame­rikalaisen,
kiinalaisen t a i j a p a n i l a i -
^ n työläisen t i l a l l e j a samalla ker­t
a a otamme opposition katsantokan­nan,"
n i i n meidän euhtautumisemne
Soviettien Unioniin täytyy välttä­mättä
olla melkotavalla toinen.
"Niinpä kyUä" — sanoisi ulkolai­nen
työläinen — " o n t o t t a , että te
veitte Lokakuun vallankumouksen
läpi, se o l i teidän sankarillinen t e ­konne,
mutta nyt o n osottautunut,
että teiltä siitä huolimatta puuttuu
valtaa, että jonkinlainen rappeutu­minen,
. j o t a k i n "Thermidoren" t a ­paista,
taivas tiesi mitä on käynnis­sä
teidän maassanne; te-pyydätte
apua, me autamme teitä vähän,
mutta ollaksemme aivan rehellisiä,
me e m m / o le varmoja maksaako
vaivaa pelastaa teitä, j o t k a jo n y t
olette matkalla, kohden rappeutu­mista.
Joka tapauksessa on. koko­naan
ulkopuolella kysymyksen pitää
teidän maatanne maailmanvallanku­mouksen
pääjaostona, sen tärkeim­pänä
järjestämisvoimana".
J a päinvastoin. Jos saksalaiset,
englantilaiset, ainerikalaiset, kiina­laiset
j a japanilaiset työläiset ovat
sitä mieltä, että meidän sisäiset v o i ­mamme
ovat riittävät sosialistisen
järjestelmän rakentamiseen, että
me tulemme olemaan kykeneviä k u ­kistamaan
sisäiset vihollisemme yhä
uudelleen j a uudelleen teollisuudel-lisessa
kilpailussa, ne tulevat t a ­pausten
kulussa olemaan J.- meidän
maamme puolella kansainvälisen
vallankumouksellisen kuohunnan
tärkeimpänä järjestävänä vipusime­na.
Silloin suhtautumisen proletari­a
a t in diktatuurin maahan täytyy
o l l a aivan toisen, silloin sitä on
puolustettava viimeiseen veripisar
raan saakka, silloin kaikkensa on
uhrattava, kaikki, asetettava alt­t
i i k s i tämän maan suojelemiseksi
Viaksoi mitä maksoi kun sitä vaara
nhkaä.
n i n toverit sanoivat samaa, sillä
heidän oma h i s t o r i a l l i n en kokemuk­sensa
on heille j o n y t opettanut m i ­tenkä
likeisesti he ovat yhdistetyt
Soviettien maan kanssa. Saattai­simme
sanoa, että ulkomaiset tove­rit
eivät v o i välttää tuntemasta val­lankumouksellista
suuttumusta näh­dessään
mitenkä opposition toverit
yrittävät miinoittaa Soviettien U n i o ­n
i n kansainvälisen organisoimisen
vallankumouksellista merkitystä.
Meidän ulkomaisille tovereillemme
on tämä peruskysymys täydelleen
selvä, vaikkapa he ehkä eivät tun­nekaan
k a i k k i a meidän yksityiskoh^
tiamme, kaikkia numeroita, rinnat-t
a i n kulkevia tehokkuusnumeroita,
tilastopäätelmiä j a kaikkia muita
siitä viisaudesta, jots^ k a i k k i e n mei­dän
on kannettava taakksna h a r -
tioUla.
Maailmantalouden kolme piiriä
N y k y i s e n "kansainvälisen tilan­teen
kaikkein tärkeimmät j a e r i k o i -
simmat piirteet voidaan vetää seu­r
a a v a s t i : Maailmantalous on tällä
kertaa jakautunut kolmeen pää­asialliseen
p i i r i i n , jotka luonteensa
puolesta ovat melkotavalla erilai­set:
Itä, Soviettien Unioni j a k a p i ­t
a l i s t i n en maailma. Kapitalistisessa
piirissä on olosuhteitten erikoinen
navan ympän kesMttymmen käjB-nissä.
O n olemassa erikoinen tea-denssi
muodostaa ploki SovietUeä
U n i o n i n j a Idän välillä, Toisaalk
kapitalistiset valtiot osottava^^tS
purnusta muodostaa ploki cjehl
vastaan, joka on jossakin msäija
sekava heidän omassa leirissään i l
menevien keskinäisten vihaajislii
syyksien vuoksi. On mahdoton «r
vostelemattomalla tavalla vastustaa
pääoman stabilisatiota, vak-aanto
mistä kansainväliseen vallanknmo]
ukseen ^ v e r r a t t u n a . Kansainvälinea
vallankumous edistyy hyvm ayjj.
kyisesti joissakin osissa maapalloa,
'mikä siltä ei missään tapauksessa
poista sitä Tosiasiaa, että osittainen
vakaantuminen on käynnissä toisij.
sa osissa maailmaa. Enempää va-kääntämisen
kuin vallankumouksen,
kaan kysymystä ei voida hyväuj
syyllä yleistyttää; tilanne on en-
.teltävä. •
Kansiainvälisen vallankumoulsea
prosessissa esittää meidän maamoft
sen perustajan pääosaa. Siksi ase.
tettakoon tavalla millä tahansa so-s
i a l i s t i n en rakentaminen vastakkain
kansainvälisen vallankumouksen tel.
tävän kanssa; o n se väärä heti aio»,
t a pitäen j a ennenkaikkea itse kan-
«ainvälistä vallankumousta vähin-goictavia.
Suomiko tehn3i; sotUaallisia sitoumuksia korva­uksena
Ahvenanmaan saarista
Työväenjärjestöjen
k i r j o t t a a :
Tiedonantaja
. M i t ä k u i t t a a todellinen kansain-
. v5li.yy.?
Nämä ovat kaksi täydelleen toi­sistaan
eroavaa arviointia. Mitä t u ­lee
kansainväliseen asemaamme - on
oppositio meille tehnyt eniten va­hinkoa
siinä, että se ön koettanut
m i i n o i t t a a luottamusta Soviettien
U n i o n i i n kansainvälisen vallankumo­uksen
organisatiokeskuksena. Huo­l
i m a t t a sanoistaan kansainvälisestä
vallankumouksesta, se on vain v a ­hingoittanut
kansainvälisen vallan­kumouksen
asiaa siinä, että se on
alentanut kansainvälisen ^ v a l l a n k u ­mouksen
keskuksen esittämää osaa.
Mitä on todellinen internationa­lismi?
Todellinen kansainvälisyys
el käsitä "yli-kansainvälisten" fraa­sien
huhuilemista, vaan vallankumo­uksellisen
prosessin kannattamista,
kaiken kannattamista, mikä liittää
kansainväliset proletaarien r i v i t y h ­teen,
kaikkea mikä yhdistää maa­ilman
v a l l a nkumouksen järjestettyä
keskiötä, sellaista, <kuin miltä meis­tä
näyttää Soviettien Uniö olevan.
Tästä syystä o l i Oppositio koko­naan
väärässä myöskin Kominternin
kysymyksessä; tästä syystä sen po­l
i i t t i n e n vaikutus saattoi käytännöl­liseltä
näkökannalta katsottuna olla
ainoastaan voim^flcaasti^, kieltemen,
j a tämä o n syy, m i k s i yksinpä - u l ­komaiset
toverit,- vaikkakaan he e i ­vät
ehkä ymmärtäneet kaikkia y k ­sityiskohtia,
k a i k l d a puolueemme s i ­säisen
keskustelun monimutkaisia k y ­symyksiä,
meidän talouspolitiikkam­me
päätelmiä j a meidän "ostohin­tojamme",
kieltäytyivät yksimieli­sellä
päättäväisyydellä hyväksymäs-
H S m Tukholman-kirjeenvaihtaja
tiedottaa lehdelleen seuraavan häm-yiästyttävän
tiedotuksen: '
" T u k h o l m a , 7. 4. " N y a AUe-handan"'
Helsingin erikoiskirjeen-vaihtaja
sähköittää, että Suomessa
ollaan levottomia sen johdosta, että
Suomenlahdella niin pian kuin se
on vapautunut jäistä, tulee toden­näköisesti
tapahtumaan sotilaallisia
liikkeitä. Huomautettuaan, että' var­s
i n k i n Venäjän rajan 'läheisyydessä
olevien paperitehtaiden osakkeiden
kurssi on arvopaperipörssissä viime
aikoina huomattavasti laskenut, j a t ­kaa
kirjeenvaihtaja: Sitäpaitsi v oi
Suomi joutua sen alastoman totuu-d
t n eteen, että sen o n täytettävä
ieräs vanha lupatikslnsa- Melkeiii'
p u o l i v i r a l l i s e t englantilaisessa se­lonteossa
nimeltä "These eventfui
y e a r s " lausutaan, että Ahvenanmaan
saaret annettiin Suomelle vastoin
väestön julkilausumaa - toivomusta.
Tämä ei tapahtunut minkään t a i ­vaallisen
oikeudramukaisuuden täh­den,
vaan yksinkertaisesti sieih Vuok^
s i , että Suomi epävirallisessa muo­dossa
teki Iso-Britannialle parem­man
tarjouksen kuin Ruotsi, - l u v a ­ten
vaikuttaa sillä tavoin,, etta
B r i t a n n i a n valvontaoikeus Itämerel­lä
tulee paremmin turvatuksi. K i r ­jeenvaihtaja
huomauttaa lopuksf,
että Suomenlinnasta tulee Suomen
Shanghai.*»
V : ,. *' , •
Suomen yasempistotyöväen viime­aikaiset
vaatiniukset, että Suomen
ulkopoliittiset suhteet Neuvostoliit­toon
on mahdollisimman pikaisesti
järjestettävä hyökkäämättömyysso-pimukisella
— mutta jolle erinäis­ten
herrassosdemien taholta o n y r i ­tetty
kieron typerästi virnistellä —r
osottautuvat jälleen edelläolevan
hälyytyksen yhteydessä varsin to-dellisuusvaistoisiksi.
Mitä tulee sitten itse edelläole­vaan
N y a Allehandan uutiseen, näyt­tää
siis t o d e l l a k i n olevan perää hiis­sä
täniän tästä ulkomailla kiertele­vissä
tiedoituksissa, että Suomi uU
kopoliittisesti olisi määrätyllä taval­l
a sidottu Englantiin. Helsingin
Sanomissa ei ainakaan näytä tätä
epäiltävän' j a sillä taholla l u u l i s i o t
tavan jotenkin selvillä kysymykses-säolevan
aikuisista ulkopoliittisista
asioista. "Suomessa ollaan levotto­mia
sen johdosta, että Suomenlah­d
e l l a n i i n pian kuin sfe o n y a p a u t U ' -
nut jäistä,. tulee todennäköisesti t a ­pahtumaan
sotilaallisia liikkeitä",
sanotaan uutisessa edelleen. Siis
englantilaiset tulevat tekemään so­tilaallisia
liikkeitä. — Mitä sanovat
tähän ne, j o t k a vaativat, että Suo­d
e n on pysyttävä puolueettomana
j a noudatettava eittämätöntä rau­hanpolitiikkaa
- _ Mitä s « i o o sos-dem.
puolue?
Ait^auomaiaisans
Suomen tähänastiseen seikkailu­p
o l i t i i k a n lopettamiseen eivät k u i ­tenkaan
vielä v i i t t a a sosdem. ulko­ministerin
toimet. Äskeisessä lau­sunnossaan
ruotsinmaalaisessa A f ­tonbladetissa
on hän rohjennut ruot­salaiselle
yleisölle H S : n mukaan
v i n kuin jokainen ruotsalainen, nd-tä
Suomen "positiivinen puolusta»,
p o l i t i i k k a " merkitsee. Aitosuomalai-suushan
on pelkkä sisäpoliittinen ij-miö
sinähsä, kiihkokansallisuuden'
kasvannainen. Ja jokainen tietää
yhtä h y v i n k u i n hra Voionmiaa, että
mitä enemmän aitosuomalaisuas
täällä v a l t a a saa, sitä vihamieliBem-mäksi
tulevat käjrmään Suomen ja
Ruotsin ,välit, ei suinkaan sen takia,
että Ruotsissa suhtauduttaisiin kyl­mästi
Suomen sotapolitiikkaan, vaan
että aitosuomalaisuus itsessään si­sältää
tämän "kylmenemisen" syyn,
K a i k e s t a tästä huolimhtta jatkaa
h r a Voionmaa silmää räpäyttämättä
asiasta edelleen: "Aitosuomalaisia
on niin o l l e n pideltävä eräänlaisina
pettyneinä Ruotsin ystävinä. Aito-s^
p^ailtisiutvilenv^aalto kohoaa vtabi.
laskee riippuen siitä, kuinka vastai­suudessa
Ruotsissa suhtaudutaan
käytännölliseen pohjoismaiseen yh­teistoimintaan,
jonka painopisteenä
on oleva yhteiset puolustuseduf
Sosdem. mielipiteet omaavan mie­hen
ei l u u l i s i rohkeavan harjottaa
i^oin. paksua,. aitosupmalaie-bfdtil^
t a lähetystyötä Ruotsissa.
Port Ardmrin entisiä
"Nukke". Kukapa ei olisi kuuUut
puhuttavan näytöskappaleesta Nuk­ke,
joka on mitä kauniimpia ope-r
e ^ j a . Osastomme näytelmäseura
tutee esittämään Nuken 30 päivS
huhtikuuta eli vapun aattona, ja
tä opposition käyttäytymistä taval- .
l a , minkä he o«>ttivat Kominternin f p r o p a g a n d a U i s e n val­heen:
"Aitosuomalaisen liikkeen synty­miseen
on melkoisessa määrässä o l ­lut
syynä se kylmyys, jota monella
taholla Ruotsissa on osotettu Suo­men
taholta -esitettyihin molempien
naapurimaiden välistä positiivista
puolustuspoliittista yhteistoimintaa
tarkottaviin ehdotulsiin nähden."
Jokainen täällä Suomessa tietää
miten harhaanjohtava edellinen l a u -
läajennetussa täysi-istunnossa.
Ulkomaiset toverit tekivät luon­teenomaisia
huomautuksia komin­t
e r n i n laajennetussa täysi-istunnos­sa.
" A n t e e k s i " — sanoivat jesim.
k i i n a l a i s e t toverit oppositiolle —
" t e sanotte että Soviettien Union
Kofnmunistipuolue ei oie kansainvä­l
i n e n . Mutta nie kiinalaiset tiedäm­me
varsin hyvin, mitä Soviettien
*Unio merkitsee Kiinan kansalle.
K i i n a n vcHankumoakselle". Englan- sunto on. Tietää melkein yhtä h y -
toisen k e r r a n t i i s t a i n a 3 päivänä ton-kokuuta.^
L i p p u j a myydään molem­p
i i n i l t o i h i n räjotettu määrä, samoin
k u i n ennenkin operettien esityeti-l
a i s u u k s i i n , eikä lasketa haalia siin
täyteen k u i n on nykyään juhlien ai­kana
ollut. Jokaisen, joka aikoo
saada l i p u n j a t u l l a katsomaan, on
parempi sen hankkia ajoissa. Lip­p
u j a myydään etukäteen samoissa
paikoissa missä osaston näytösilta- •
m i i n tavallisesti lippuja on saatavis­sa,
sekä oyella räjotettu määrä.
kenenkä asialla? Industrialistin
Port A r t h u r i n kirjeenvaihtaja Mr-j
o t t a a Industrialistin numerossa 86
sävyyn, j o s t a voi päättää hänen ole­van
enempi jappareiden asialla iffl"
sen j o u k o n mitä lehden pitäisi edof-taa.
Kirjeenvaihtaja pitää näet pa­hana
L . W . I . Union of Canadan
palkkataksavaatimusta, • minkä union
edtfstajakokous laati sekä paikalli­nen
union jäsenten kokous hyväk­s
y i , ennenkuin lähdetään töihin tai
että ainakin niiden palkkatsksojen
puolesta taistellaan.
K i r j e e n v a i h t a j a vertailee vaati­musta
L . W . L Union of Canadan
johtajiston taistelutaktiikaksi, etU
ei se v a i n koskisi kipeästi puutavara- ;
parooineihin. Kirjeenvaihtaja «»'
nähtävästi siedä sitä, että L. W. 1-,
Union o f Canadan jäsenten taistelc-t^
lrtiikassa samoin kuin kaikkien
taistelukuntoisten unioiden talstdu-t
a k t i i k a s s a tulee aina olla vahniin»
yhteiset vaatimukset,, mitkä Wr
asti koskevat puutavaraparoonien
v o i t t o i h i n , metsämiesten selkänaha.»-
t a k i s k o t t u u n riistosaaliihin. .
L . W . L Unio o n järjestetty i a f
telemaan metsämiesten puolesta Jä
se myös tekee s e n J a on ainai vaino­na
taisteluhaa^steen ulos viskaaffla-T
sä työläisten riistäjille, o l k o ot
s i t t en pienempiä t a i suurempia »ct-säurakoitsijoita.
PaoIimUjoonaa d o l l a r i a Ttasitf
B a y n piirin t i e r a h o i k s i.
maakuntahalUtus on luovutta:^-
puolimiljoonaa dollaria ^ort
h u r i n jä W i l l i a m i n piirin tieraSo^-
s i . Kaksisataatuhatta dollaria * ;
\