Vapaus, December 30, 1930

              Tiiciahiy, juulul:. 30 p;nä — Tuei., D e e >:0 No. a u : -
' f r
ii
pi­p
i
m-m
i
* i
i i.
,5..
!
1^
P
m-
Imliii' -;; •
iv ',
työsbitely naisten kdmudessa ja
komi
N A I S T E N O S A S TO
Päätöslauselma hyväki^ty Europan kommu- Yhä Idihkeämmäksi fcäyvät imperialistien
nistipuolueiden naisjaostojen konferepssissa i
elokuulla 1930 set
Työläisnaisliiton osastoille keski-Ontarion
alueella
' J a t k o a viime tiLsiajn numeroon.)
10, K a l k k e i n vakavin virhe nais­t
en keskuudessa työskentelyssä on
kansainvälisen kas^-aiustyön täydel­l
i n e n riittämättömsTs. Tämä oli
eritoten huomattavissa Kansainv^.-
t:en lukumäärän perusteella, erit­täinkin
jonkun määrätyn maan
kaikkein tärkeimmän teollisuusalan
tehtaissa ja tarkemmissa s-jtatar/e- '
tehtaissa.
sodan saamisoki aikaan Xeuvosto-i
i i t t ca vastaan. Kansainvälinen por­varisto
näkee Neuvosta!ätos.sa> ko­hoavan
mahtavan ja voimaakkaan
vihoHibensa. sellaisen, joka pyrkii
! kukistamaan kaikissa erimais.5a ole-
'.•an kapitalistisen yhteiskuntajär-na,
joUoin Puolueet — ollessaan ^<i'\:.'oneia. on muodosic:tava tehtaissa, ; jon, että jokaisella työläi.^.ellä olisi
kemisis.sä kansainvälisen tilanteen i j^^jj,^y5jj^i5ij^ vedettävä mukaan kyllik.si leipää ja vaatteita. Taiste-kanssa
— keskittävät huomionsa , y-^i^y^i^ vallankumouksellisen rin- lussa N^^uvostoliittoa vastaan kilyc-sUrtomaakysymyksiin
(Britanniassa ^^man elimiin suhteellisesti heidän , tääkin porvaristo kaikkia käsiinpä
j a Ranskassa) tai kapitalististen ' iu]ium-d(iTä'änssi ja asemansa tärkey-j saamia keinoja. Porvariiiisissa l e h -
javaltioiden keskinäisiä suhteita kos- ^^^^ nähden tehtaissa-taistelun ko~ • dissä jatkuva.sti hetsotaan vihaa ja
keviin kysymyksiin. Nykyisenä käan- miteoihin. lakkokomiteoihin, v a l l a n - ; erimielisyyttä työläisiin, .saadakseen
neajankohtana on erittäin tärkeätä : j^^jj^Qjj^ggjjj^ijj^ lähetystöihin, työt-: ne siten vihamieli.sik.si työläisten-ai-keskittää
huomiomme Joukkojen j ^^^^j^j^ j^gj^^^^jj^jj^ Naistyöläl-j noata isänmaata vastaan. Kaiken
kansainväliseen kasvatustyöhön: y h - j on nimitettävä punaisiin tehda-s-j karvaiset kätyrit ja urkkijat ovat
teyden lärjestäminen erimais.sa o^e-j komiteoihin, tehdaskomiteoiden t o i - ' porvariston palkkalistalla ja valmii-nitelmaa,
joka kaikista porvariston |
vainoista huolimatta säännöllisesti | Hyvät tovent!
menee eteenpäin.
Venäjän työläis- ja talonpoikais-naiset
olivat m.ukana rintamilla
taistelemassa ase kädessä miestove-reiden
rinnalla, uhraten henkensä
ja verensä taistell&s.saan vapauden
vien työläisnaisten liikkeiden välille, .^i-^^ntiin. olisi lähetettävä edusta-j ta tekemään vaikka minkälaisen ri- S s a a n ^ seksi^i^^
^ " ^ ^ ^ ^ ^ L ^ ? ! ^ - ^ ^ ^ jksi konferensseihin ja heitä olisi koksen, kunhan vaan ovat riistä- S t a a ^ S t t a f n S S ^ a s e Z a^
maiden köyhälistön naisten vallan- systemaattisesti ohjattava heidän
(oton puolesta. Sellaisilla paikka-
I k u m i i l l a missä ei ole Kommunisti-
Tammikuu on yksi riktcaimpia ! puoluetta on naisosastojen järjestetty
kuukausia työväenluokan vallanku-jvä juhlat j a valvottava, että ne muo-moukseiliäista
tapahtumista. 1919, | dostuvat todellisiksi kaatuneiden t c -
tammik. 15 päivä menettivät Sak- ; verien muistojuhliksi,
san vallankumouksen parhaimmat j Vapaudessa tullaan julkaisem.aan
^. . ..^ . johtajat, tovent K a r l Liebknecht, ja ; oikein erikoinen juhlanumerokaatu-puols-
sta. He tiesivät et.a ainoa.s- ! Luxemburg henkensä porva- ! neiden johtalien muistolle. Että
taan työtätekevän luokan oma h a i - j ^.^^ sosialidemokraattien yhtei- ; tuosta numerosta tulisi mahdolli-atas
VOI vapau taa naiset snta sor - | . järjestetyn salamurhan u h r e i - ; sen hvvä kirjoituksien samoin kun
retusta asemasta, jossa naiset o h - ; ^^^^ maailman työläisten ja l i l m o t u l ^ i e n k i n puolesta tulee mei-huolta
asaltamme niiden
, ^ . ^ , . taja sekä taistelija toveri Lenin. ^ hankkimisesta. Canadan ivöläisnais-maissa
olevat tyolaLs- j a talonpoi-^ j^^^^j. t^mmik. 1924. Suo- ten l i i t on keski-Ontarion sihteeristö
kehoittaakin kaikkia alueella toi­minnassa
olevia osastoja ottamaan
tämän pyynnön tai kehoituksen
huomioon joka on ollut Vapauden
liikkeen samoinkuin toimituksenkin
puolesta julaistuna lehdessä. Valit­semaan
henkilöt keräämään nimiä
sekä ilmotuksia, sitten myöskin hen­kilöt
jotka pitävät huolen kirjoit-vat
Venäjällä ennen vallankumous-, i " ^.^^j^^^^^^ ^^n pitää
t a j a jossa me maikissa k a p i t a l i s t i - ; taistelija toveri Lenin, i hankkimise
maissa olevat tyolaLs- j a talonpoi- i
kasnaiset olemme _ vielä tänä päi-| ^^^.^ kokeneet työläiset nosU-vana
Nyt ovat naiset saaneet N e u - : punaisen vallankumouksel-vostouitossa
vapauden ovat mukana taistelulipun 28 päivä tammik.
luomas.sa uutta yhteiskuntaa, o t t a - , jg^g yllämainitut t a ­vat
osaa kaikkeen tyohon tasa-ar-j ^^^^^^^^ velvoittavatkin meitä k a i -
voisesti miesten kanssa. T^-oIaisten | .^j^^^ ^^^^^^ olosuhteissa eläviä
22. talonpoJiam oma halhtus ÄI vallankumouksellisen mielipiteen ja
Taistelutovereille
Kirj. H. A.
Taistele aina "ja toi ta, .
\ ei kesken väsyä saa!
\ F.päloivo väistää koita,
ei kaukana määränpää.
Vaan oikeuden nimessä voittix^
käy taiston vaikea tie,
jos eksyt harhateille,
ne tuhoon .iinut vie.
Vaikka täynnä tuskaa, huolta.
oi toveri, on sun ties,
älä mielesi murtua anna,
lyö päältäsi sorron ies!
Käv niinkuin väkevä kotka
ylös ja ees päin vaan.
Sua aatteesi voittoon johtaa.
jonka puolesta- taistellaan,
ilsa Tynjäiän r
ohjelma
talonpoikain
tehnyt kaiken voitavansa työläis-j
a talonpoikasnaisten saattamiseksi
kumouksellisten osastojen välille, k a ­pitalististen
maiden työläis- j a t a -
lonpoikaisnaisten ja Neuvostoliiton
työläisnaisten j a koUektiivitalouksis-sa
jäseninä olevien naisten välille.
Nykyisenä käännealkana on työläis­naisten
mielenkiinto! kohdistettava
vallankumousliikkeeseen Intiassa,
työtätekevien joukkojen taisteluun
K i i n a s s a neuvostovallan pystyttä­miseksi,
näiden naisten mobilisoimi­seksi
vastustamaan sotilaiden j a so-tatarpeiden
lähettämistä näihin
maihin. >
11. Organiseeraus työtä naisten
keskuudessa Neuvostoliiton sympa-tiseeraamiseksi
ja kannattamiseksi
o n tehty jossain määrin yksipuolei-sella
tavalla. Tätnä työ on melkein
kokonaan rajoittunut selostuksiin
työläisnaisten y h t e i s kunnallisista
saavutuksista Neuvostoliitossa. Pää­kysymys
on unohdettu, se on Neu­vostoliiton
asettaminen kaikkine po­l
i i t t i s i ne ja taloudellisine kysymyk­sineen
proletaariseksi valtioksi, maa­i
l m a n köyhälistön yhä kasvavaksi
völmakkaaisl valtioksi häviävää k a -
jpitalistlsta maailmaa vastaan, ja
tällä pohjalla propagantätyön har­joittaminen
Neuvostoliiton puolusta­miseksi,
sotavalmisteluja ja hyök-käyfeisiä
vastaan. On välttämätöntä
saada sosialistinen rakennustyö Neu­vostoliitossa,
teollisuuden j a maan­viljelyksen
kollektllvltalouksien poh­j
a l l a näyttämään todellakin suu-remmoiselta
työläis- ja talonpoi-kaisnaisten
silmissä. On välttämä­töntä
selostaa tunnusta "viisl-vuo-tlSsuuhnltelma
neljässä, vuodessa"
mielenkiinnon keskittämiseksi siihen
etUi Neuvostoliitossa puuttuu ne
r i > ^ d a t , jotka joka askeleella y m ­päröivät
työläisnaisia kapitalistises­sa
maailmassa.
12. Se fettä el ole k y l l i n selvä.sti
paljastettu sosialifasclstlsia, fascls-t
l s la j a uskonnollisia järjestöjä työ­läisnaisille,
on syynä siihen vaiku­tusvaltaan,
mikä nälUä järjestöillä
työtään koskevissa kysymyksissä.
K a i k k i e n näiden järjestämistyötä
koskevien toimenpiteiden perustar­koituksena
tiilee olla naistyöläisten
j i l le mieliksi. Siitä on meillä sel­vänä
todisteena äskettäin Neuvos-toliitos.
sa paljastetut kansainvälisen
kapitalistien palkkarengit. Nuo tu­hotyön
tekijät, harkitusti käyttivät
vallankumouksellistuttaminen, hei- i k a i k k i a keinoja vastastaakseen vii­d
a n valmentamisensa taloudellisiin j sivuotis.suunnitelman toteuttamista,
j a poliittisiin taisteluihin, heidän ; Sillä he tie.slvät, että kun tuo suun-vetämisensä
mukaan käynnissä ole­v
i in taisteluihin Ja heidän lilttämi-nltelma
viisivuotisesta rakennustyös­tä
toteutuu, n i i n se tekee mahdot-sensä
kiinteästi Puolueeseen j a v a i - tomaksl kaikki porvarien j a heidän
lankumouk.selllseen ammattiunioliik- kätyriensä hankkeet Neuvostoliittoa
ke&seen. ' vastaan, ja siksi he koettivat saa­da
sen epäonnistumaan. Vaan hei­14.
Naistyöläisten suhdeluku on dän järjestämänsä tuhotyö ei on-äärettömän
alhainen kaikissa K o m -
on vielä suuriin työläisnaisten jouk- lankumouksellisen luotettavaisuuten-
. . . . . . inlstunut vaan tuli ajoissa paljas-munistipuohieissa
ja perheeneman- kettua j a .sen tekijät tuomittua saa­l
i en lukumäärä huomattavan suuri ^^^^ ansaitun palkkansa. Uutte-
Puolueen naisjäsenten keskuude.ssa. ^asti' muurahaisten tavoin ahertaen
mi la seikalla on huono vaikmus ^^j. talonpojat,
naisten keskuudessa työskentelyn talonpolkaisnaiset. r a -
edistymisel e. Hmnala mUJa hyvän- ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ yhteiskuntaa, poista-sa
«n naLstyolaisten lukumäärä Puo-|,.^t puutteen ja työttömyyden, jat-lueessa
saatava kohoamaan. Jokai- ^„„^,., *.,„.- ^ ! !
koettaa helpottaa naisten asemaa.
Meidän kapitalistimaiden työtäte­kevän
luokan naisten tehtävälcsi
jääkin Neuvostoliiton puolustaminen
kapitalistien hyökkäyksiä vastaan.
Meidän tulee kehittää itseämm-e
n i i n , että kykenemme ottamaan kai­kista
tapahtumista tarkan huomion
ja sen mukaan myöskin toimimaan,
kapitalistien sota j a sotavarusteluja
vastaan, j a sitten ellemme kykene
vastustamaan kapitalistisen sodan
syttymistä, tehtävä parhaamme tuon
sodan muuttamiseksi luokkasodaksi,
työläisten j a talonpoikain oman h a l ­lituksen
perustamiseksi. Tähän teh­tävään
me ^ kykenemme parhaiten
siten, että järjestäydymme, liitym­me
yhteen ja yhteisin voimin k u l ­jemme
taistelujen tietä eteenpäin,
siksi kunnes saavutamme päämää­rän,
johonka me näillä taisteluilla
pyrimme, ja se on kommunistinen
Canadan naislähetystör.
tov. Elsa Tynjälä on palar
vostoliitosta j a kiertää p
pohjois-Ontarion piirissä
vissa paikoissa:
Tammik.
—6 p. K i r k l a n d Lake
7 p. L a r d e r Lake
8 p. Rouyn
O—10 p. Rose^ove
11 p! Copalt
12—13 p. Pyne T,AV::
sula )
14 p. Cochrane'
15—16 p. Hearst
17 p. Connaught .Stat;.
18 p. So. Porcupine
19 p. Pottsville
taisteluhengen omaavia työläisten
jcukkojärjestöjä ottamaan osaa .
Kommunistipuolueen ' järjestämiin | tamisesta tähän yllämainittuun n u -
muistojuhlatilaisuuksiin. Toimimalla i meroon.
yhteisesti voimme saada juhlista CTN Liiton Keski-Ontarion
suuret ja tarkoitustaan vastaavat alueen sihteeristön puolesta,
n i i n ohjelmansa kuin myöskin osan- i L. T.
kauheaa sentään tämä kohta-- täs­sä
on jotain tuttua, ennen -ettyä,
mutta missä ja m i l l o i n ? . . K^i, J^o-konaista
puolitoista vuotta 'n ^^ti
elänyt nämä samat tunte: luke­mattomat
ken-at, varsinkin ''Sin on
hän ajatuksissaan istunut juri täs­sä,
tällä samalla tuolilla, a. W i l j a . olisi tieto tästä tilaisuude
on nukkunut tuossa vu:ees.saan. . tov. Tynjälä on en.=imäi:
Juuri samallalailla lämpe:^ "VViljon mallinen naisedustaja, jo}
käsi äidin kädessä jo nnen, ja ]ut seuraamassa Neuvosto!
Tätä luetteloa tullas
maan sitä mukaa kuin mz
tyy.
Pyydämme naisosastojer
osastojen tovereita mainit
d u i l l a yhdessä tekemään
sa matkan onnistumisek.^
tämällä huoneustojen käyt
moittamaan mahdollisimm
nämä tilaisuudet, että
Sammui nuori elämä
sen lakon, jokaisen mielenosoituk­sen,
jokaisen konferenssin seurauk­sena
tulee olla naistyöläisten luku­määrän
lisääntyminen Puolueessa.
On otettava käytäntöön systemaat­tinen
naistyöläisten Puolueeseen vär­vääminen
j a värväystvön tehokkuut­ta
on tarkoin pidettävä silmällä.
Tämän lisäksi on entistä enemmän
kiinnitettävä huomiota Kommunis­tisten
solujen toimintaan tehtaissa,
joissa on -enemmistö naistyöläisiä.
Tätä tarkoitusta varten on Puolti-een
mobilisoitava kommunistiset
naistoimitsljat j a muodostettava is­kujoukkoja
niiden keskuuteen lähet­täen
.ne erinäisiin tärkeisiin tehtai­s
i i n . Näille joiikollle on annettava
konkreettinen tehtävä vetää mää­rätty
määrä naistyöläisiä Puoluee­seen,
työmaasolujen muodostaminen
jne. Erikoista huomiota on kiinnl-tettävil
naistyöläislin, jotka ovat jo
yhtyneet Puolueeseen, erikoistoimen­piteiden
kuten keskustelujen, oppi­kurssien,
erikoisten mllltanttlsten
tehtävien y.m. avulla, heidän po­liittisen
luokkatietoisuutensa ja v a l -
1 kuvasti toteuttaen fiisivuotissuun-1 yhteiskunta. — l - y y l i.
kolhin. Joillakin alueilla, joissa
Puolueiden työ naisten keskuudes­sa
on paremmin järjestettyä, ovat
tuloksetkin pikaisesti näkyviä (esim.
Berlinissä enemmän naisia äänesti
K.-puolueen ehdokkaita äskeisissä
kunnallisvaaleissa kuin v. 1928 par­lamenttivaaleissa).
Tämä kysyipys
ansaitsee tarkkaa huomiota, keinoja
on löydettävä meidän agltatsioni-työmme
tunnetuksi saattamiseksi
joukoille tällä taholla. On välttä­mätöntä
pitää silmällä vihollistam­me
tehtaissa itsessään j a paljastaa
sen toiminta palkan päällä, vetää
naistyöläiset pois vihollissn vaikutus­v
a l l a n alaisuudesta j a san^anaikal-sestl
tehdä joukoille selväksi sosiali-l
a s l i s t l en todellinen luonne Kom­munistipuolueiden
lehdissä, edusta­jiemme
kautta parlamentiessä, kun­nallisvaltuustoissa
jne. Olemassa
olevien imperiahstivastaisia naisten
järjestöjä tulee vetää mukaan laa­jemmassa
määrin kuin aikasemmin,
järjestämällä erikoisia prikaätti-osastoja
toirriintaan, käyttämällä
niitä taisteluun vastustajiamme vas­taan,
erikoisten kokousten ja konfe­renssien
järjestämisessä jne.
13. Tärkein organisatsionlllinen
tehtävä työskentelyssä naisten kas­sa
kohottamiseksi. Kaikessa toi­minnassa,
keskusteluissa, kokouksis­sa,
konferensseissa, lehdissä — o i i
tarpeellista ja välttämätöntä selos­taa
Kommunistipuolueen ohjelmaa
j a vaatimuksia j a osoittaa millä t a ­voin
Kommunistipuolue eroaa vale-tj'öväenpuoluelsta.
Samalla kertaa
on työläisnaisten joukkoja organl-seerattava
puolustamaan Puoluetta,
sen
Puolueen vainojen
mällä tätä työtä vetämällä naistyö­läisiä
Kommunistipuolueeseen.
Sudburyn naisosaston
kuulunusia
O l i taas tavanmukainen työko­kouksemme
t.k. 22 p. Toveritta,
r i a oli suhteellisesti vähän, jäsen-iiiääräjimme
verrattuna, saapuvilla.
L u u l t a v a s t i taas vähän pelättiin
sitä tehtävien jakoa, joka oli v i i ­me
kokouksen suoritettavana.
A^aan täUa kertaa niistä selvittiin
suuremmitta mutkitta, k u n t u l i en­tiset
v i r k a i l i j a t valittua uudelleen,
paitsi lehtiraportteri uusi, nim. tov.
L. Hilden.
Sitte oli Vapauden naisten osas­ton
k i r j o i t t a j i e n , komitean vaihto.
E n t i s e t halusivat saada lomaa, ke­rätäkseen
taas uusia voimia. Sa-jioivat
jo olevansa entisistä tyhjiä
j a löytyihän niitä k i r j o i t t a j i a k in
kun l u j i l l e katseltiin. Myös "Työ.
läisnaisen" Canadan aluenumeroa
ptui.si avustaa Sudburynkin nais­osaston
j a kolmihemkinen komitea
huolehtii siitä, että se tulee tehtyä.
Tov. Kuula myös tuli asiami-jheksi
tälle leiidelle.
K i r j . Klaudie Sivak.
Rose Grove, Ont.
Naisosaston kokous pidettiin t.k.
11 pnä. L u e t t i i n sihteeristöltä tul­lut
kirjelmä ja hyväksyttiin siinä
esitetyt asiat j a "päätettiin niitä
noudattaa vointimme mukaan.
O t e t t i i n huomioon neulomatyö-läisten
keräyslista; kerääjäksi lu-*^
pautui H . Heino. Toivomme hyvää
tulosta keräykselle.
V e l v o i t e t t i i n jä.senet hankkimaan
ohjelmaa LLL-juhlaan joka vie­tetään
tammikuulla.
S u o r i t e t t i i n tavanmu'ikäinen oh­jelma
sekä keskusteltiin kaupunki-
.iais- j a maalaisnaisten suhtautumi.
se.sta toisiinsa. Keskustelussa i l ­meni,
että mainitussa suhtautumi­sessa
olisi vielä paljon korjaami­sen
varaa j a olisi siitä enempi kes­kusteltava,
että syyt selviäisivät.
Tulimme siihen tulokseen, että t i e.
toisuuttartime on kartutettava s i i -
Si3lun jännittävissä tuskissa k u ­l
u i puohtoista vuotta. Nyt tuli se
uutinen, joka vei tajunnan silmän­räpäykseksi.
Mutta äiti ei kaatunut,
ei päästänyt ääntäkän, sillä tuossa
vierellä oli toinen, jonka tähden ei
saanut olla heikko. Siinä nuosi
mies; hän t u l i ilmoittamaan äidille,
että bh lähdettävä veljen luo, k i i ­reesti,
ehkäpä vielä tapaamme hä­net
elävänä. Jokin salaperäinen voi­ma
pidätti p3/styssä vapisevaa ruu­mista,
joka huonosti totteli hapa­roivan
järjen käskyjä. Mutta kor­vaan
aivan kuin olisi kuiskinut taas
se sama virvoittava ääni. joka niin
monst sadat, ehkäpä tuhannet ker­rat
oli hänen korvaansa kuiskinut:
"Ole luja, heikkous on pianisieluis-ten
merkki." J a äiti ponnistelee
kaikki voiman.sa, jotenkin valmistaa
itsensä matkalle, matkalle, joka vaa­t
i i vielä n i i n paljon tahdonlujinit-ta,
niin sanomattoman paljon u h ­rautuvaisuutta.
Mutta hän muistaa
että on äiti, ja siksi ei saa olin
heikko. "Jos päiistän tunteeni val­loilleen,
miten käypi, jään täime ja
siellä rakkahln odottaa minua, odot­taa'
ehkä toivottomasti. Ei, pois
kaikki tunteellisuus ja järki astu­koon
t i l a l l e ."
Ennenkuin hän päiisee matkalle,
oii^ pienet, mitättömän pienet elä­miin
vastalaineet vielä ylitse soudet­tava,
ei niistä tahdo sslviytj'ä, mut­t
a jonkin " l a i n a t u i l l a a i r o i l l a " sitä
lasta, eikö se ole kauheaa, että pian
ei ole enää kuin kolme. K u i n k a tä­män
voi käsittää, minähän rakas­tan
heitä kaikkia, miksikä nyt yksi
otetaan minulta pois? Ei, se on
mahdotonta!"
Äiti ei voi istua, ei hän voi kä­vellä
liljoin, el katsoa ympärilleen,
ei sulkea silmiään, ei olla katso­matta,
j a tuo j i m a kulkee n i i n h i ­taasti,
. — sittenkin ihmiset ovat
julmia kun eivät anna hänen jou­tua!
R i n n a l l a istuva poika herää vai­valoisesta
imestaan, puhuu jotain
puhe tulee jostain kaukaa e i ­kä
hänen suustaan. Kas, sehän o n ­k
i n Wiljon ääni. minun rakkaani!
" O l i n kadottanut jo sinut j a tuossa
sinä o l e t k i n . . . " Äiti kääntyy'katso­maan
ja kohtaa .kummastelevan
katseen. Siinä oli hänen poikansa,
se toinen, jonka kanssa hän oli
matkalle lähtenyt. Hänkin tahtoisi
pian joutua veljeänsä katsomaan.
Hän on vahva luorme j a äidin täh­den
tässä nyt vielä enemmän salaa
tunteitaan. (Phhah' se s i t t e n k in tot­t
a että olemme matkalla sinne kau­as,
toiseen kaupunkiin. On . k u in
olisimme ajaneet jp kolnie vuoro­kautta
j a vielä toiset kolme on ajet­tava.
Tulee konduktööri ja sanoo, että
nyt olemme perillä.
Hampaat puristautuvat yhteen
jännityksestä. Taas tuntuu kaikki
sentään päästään lähtemään. Äiti n i i n kevyeltä, tuntuu että voisi juos-j
a poika istuvat junassa. Kuinka 1 t a sata mailia. Mitä tämä olisi jos
he ovat tänne tulleet? Ja k u m - I väsyisi, saahan sitä silti juosta ja
hen määrään^^ että yhteisymmär-, mallista, kaikki matkustajat ovat j sillälailla tulisi pian perille. M u t -
rys syntyy. j hyvinpuettuja, iloisia ja hilpeitä. ] ta nyt e i juostu, ^istutaan autoon ja
Nämä maalaisnaisen työolot ovat j K u i n k a he voivat olla iloisia, kun ; lähdetään eteenpäin. Nyt o n hyvä
aina samanlaiset, paitsi eri vuoden­aikoina
luonto määrittelee tehtä-minä
matkustan sellaiselle matkalle! olla. ei mitkään ajatukset vaivan-
^ Eivätkö he kuule minun sydämeni | neet päätä, eikä koskenut mirmek-vien
muutokset. Työttömyyttä meil- raskaita lyöntejä. Eivätkö he huo- j kään. "Miksikä noin rauhaton olin
Seuraava oli uskontovastainen
työ. Näin joulunaikana olisi o!-
järjestöjä, sen lehdistöä eritoten ,^1^^ ^ . ' " ^ ^ i ; ^ " ^^.'f'
ueen vaiAojen aikana. tiivLstä- naisosastolla ei ollut mi taan
omaa valistustilaisuutta joulun­aikaan
järjestetty j a siksi tyydyim-mekin
keskustelemaan vaan koko-
15. Naistyöläisten lukumäärän h- uksessamme siitä j a päätimme jo-sääntymlnen
punaisissa ammatti- kainen kohdaltamme edistää van.
unioissa on anteeksiantamattoman
hidasta. Punaiset ammattiuniot ja
ammattiunioiden oppositsioniryhmät
eivät lujita vaikutusvaltaansa nais­työläisten.
keskuudessa vaikka nämä
ovat paljastaneet suuren aktiivisuu­tensa
lakkojen ja muiden taistelu­jen
aikana, eivätkä myöskään am­mattiunioiden
konferensseihin ja
hanaikaisen jouluhumpuukin vie­mistä
museoon j a ottaa t i l a l l e uu­den
ajan tuoma menettelytapa, jo­ka
kuuluu: Kaikki mitä olemme
onnen puuhanneet joulun nimelle,
siirrämme joksikin vaikka vuoden
vaihteeksi, jos nimittäin jollakin
olisi tilaisuus juhlia j a haluaisi
n i i n tehdä, siinä olisi yhtä hyvä
.koiigi-esseihm osalhstuneiden tyo- j u t e l l a ystävänsä kanssa: j a vertail-aisten
keskuudessa. Nama aktms-j vanhanaikaisia taikatemppuja
t i t tavallisesti hajaantuvat. Kaikki terveellisempiin viitauk-lä
ei koskaan ole, vaan pummin,
kin yleinen taloudellinen lamaan­nu.^
koskee oloihimme huomatta­vasti,
vaikka ei niin räikeässä
muodossa kuin teollisuuspaikoissa
Meillä on sentään vapaa asunto
j a lämpö, joka huojentaa paljon
elinkustannuksia j a kurjuutta.
K u n ajattelee nykyistä työttö­mien
kurjaa asemaa, niin muistuu
mieleen nuo sattuvat sanat:
" K i r o t t u , kuinka tyhmä on
työläinen,
kun elää armoilla toisten.
V a i k k ' hällä valta ois käsissään,
jos järkeään käyttäisi apunaan,
eikä holhota antaisi moisten".
Seuraava naisosaston kokous on
tammik. 8 p. Savohan farmilla. ,^
M a i j u .
maa, että elämän j a kuoleman vä-lasken? Voihan sitä olla rauhalh-
Iillä taisteleva poikani odottaa m i - j nenkin kun tahtoo." Sitten taas pa-nua,
meitä? Miksikä he eivät vaadi j l aa ajatuskyky ja kaikki tärkeäm-että
juna kiitäisi nuolen nopeudella, | mät elämänkysymysket on selvänä
että minä ehtisin lapseni luo. i edessään, r u i i t u u ettei kestä, ja
miksikä pitäisi kestää? Antaa k a i -
Tuossa rinnan vasemmalla puolel­l
a on j o l i a u v a n pakoittanut, käsi
on sitä puristanut, mutta en ole
itse huomannut sitä. Päässäkin tun­tuu
niin kummalliselta, vaivunko
ken mennä vaan, miten menee.
" O l e n onneton, auttakaa!" Mutta
kuka auttaisi? Moni haluaisi, ei k u ­kaan
voi. Taas tuo ääni: äiti, val­imo,
yhteiskunnan tärkeä olio. olet-uneen?
Ei se ole unta, se ,on jo- t j . ^ j^^jj^j.^, gg alentavaa. Kestä,
t a k i n muuta. Tunnen itseni yhtäk- I ^estä. moni äiti oUsi ollut onnelli-kiä
niin kevyeksi ja sitten äkki-ä
kurkkuun nousee jokin kova pala
ja samalla aukaistaan akkuna.
tuolla akkunalla tuttu primulan
kukka, jonka äiti • o l i hnelle lä­hettänyt
ja hänen hoits-insa, k u n
ei hän enään itse kyf-iyt, hoiti
sitä huolella. Ajatukset Jakoivat a s ,
karreUa n i i n kiihkeästi, ^'e alkoivat
siitä, kun 23 vuotta s;'"n heidän
perheeseen syntyi WiP- Kuinka
reipas ja komea poika-iän oli- äi­d
in ilo oli kuvaamat^-' Isän y l ­peys
suuri. Olihan :'''t jo kaksJ
poikaa. Sitten näkee ii^' edessään
Wiljon palleroisensa uoksenteleva-na
vekkulina, j a leifc-^akin on hä-neUä
aina ISna "täri minun äiti"
kun ei osaa vielä puluakaan kun­nolleen.
Sitten kerrJi kun lange-tessaan
sai haavai päähänsä ja
tuli lääkäri sitä he.Iomaan, vasta­si
hän lääkärille, ;.<a kysyi "neu­lotaanko
haava kijni?" "Joo. jos
äiti ei itke." J a ; s:ten kun hänen
kätensä katkesi,: c: hän 8 vuotias.
Urhollisesti hän ksti pakotuksen ja
pikkutoveriensa • auraamana kävi
sidottamassa kätfisä lääkärillä, ja
sitten vasta tu! k o t ia ja sanoi:
"Äiti, minä väiiii loukkasin kättä­n
i , mutta ei sit/ pakota, älä itke,
äiti". Käsi oli^p;tossa. Tuli lääkä­r
i , " äiti oli eiäKätään sairas. Lää­käri
ihmetteli: nnainen luonne po­jalla^
o l i . Kerto VViljon tulleen hä­nelle
j a sanonen: "Korjatkaa m i ­nun
käteni'^ ja toisella kädellä
kannatti hän Utkenneita luun osio,
jotka riippui;:; iihaksissa julman
näköisinä ioko kämmen osa o l i
i r t i . Ei ääna päästänyt poika, el
kyyneleitä ;ft£-ttänyt, vaan kalpeana
seisten kSTsy;"Jos äiti tulee uuti­sesta
kijjeaM, onko teillä hyvää
lääkettä hkslle?" Sitten vielä kaksi
kauheaa vbmäa samassa kädessä,
ilman älÖIj apua. (Äiti oli sairas)
Ilman keräkään lohdutusta, yksin
sai kärsiä kauheammat tuskat ja
i l m a n läfe-inkään apua pitkän a i ­kaa.
Kuniääkäri neuloi hänen» kä-slvarteens
13 tikkiä, niin ennen
kloroföten ottamista hän kysyi:
"Jos miii en herää, meinaako se
kuolernai. vai saako äiti minut p i ­tää
veiiSa nukunkin?" Yhdellä kä^
della hin s i t t en hoiti sairasta äi­tiä,
ei pakosta, vaan sillälailla t a -
soittäaie-en. ne mieliharmit, joita
oli äitiäänen tähtensä saaunt. Hän
oli erii.^mainen kodin hoitaja. K o u -
luajär. jälkeen hän k i l p a i l i veljien­sä
isTJsa, saadakseen auttaa äitiä
vielä isona poikana. Ja siskoansa
hän äästi aina. " A n n a sen mennti
leikkaään, minä olen vanhempi".
RXUirl äiti senkin, k u n W i l j o usein
asfeft äidin istumaan keinutuoliin
j ^ tjntoi "Toverittaren" luettavaksi.
"Lx>. äiti, minä kuorin perunat".
Ja -icten kutsui äitiä keittiöön Jon-jbr.
ajan kuluttua, — siellä oU
kuile iltapäiväkahvit ja veljille
Iäisten toimintaa, j a myö.-;
vo.stoliiton naisten toimin
Myöskn tovomme, että j
osasto järjestää jonkun v
tajan tov. Tynjälälle. kc
kiertää ensikerran puhuJE
tässä piirissä.
Pohjois-Ontarion
Naissihteeris
Se Vapauden eri
numero
nen jos olisi voinut olla sinun si- -^-^^ ^ ' ^ ^ f , J^^.".. ehti, ja vielä
'si''.in ulos leikkimään toisten kans-
Keskustelin erään toverin
että miksi ihminen on kö
loitustaidosta, ei tahdo s;
kaan yhtä pientä kirjoitusi
voisi , julkaista sanomalehd'
talla.
Toveri toi esHle ainehist
hyyttä, josta sa^^isi lähtökoh
joitukseUe, sekä vaikeuksis
tuksen tulkinnasta siihen i
että sitä voi ymmärtää.
Minä myönnän sen niii
ajatuksen tulkintaan nähd
ihmisen, joka on saannut
män kouluopetusta, on vaik
joittaa, jos ei ole suurta i i
lianlckia sitä taitoa itselleei
Mitä tules ainehistoon, i
on paljon. Jokaisella t;
nykyaikana on sanonusta r
pahtumista, joiden Iceskell
me. Esinir työttömyydestä,
vaarasta, tapahtumista työ
työpalkoista, . useista merkk
n i i n k u i n joulusta, jne.
L u i n "Vapaudesta", että
kuussa tullaan julkaisema;
tuneitten tovereiden muisti
koinen "Vapauden" numero
toverit ovat: K a r l Liebknec
Luxemburg ja Lenin. Näis
reistä voi sanoa jokainen t
mielipiteitään; samaten
luokkasodasta.
Jokainen kirjeenvaihtaja
hön, avustamaan kirjoituks:
"Vapauden julikaisemaa. k
ten johtajien muistolle or
erikoisnumeroa.
E i ole aineiston puutett£
vastoin puuttuu rohkeutta,
luijuutta! Pois velttous!
Tunnuksemme olkoon: Tä
koisnumerosta täytjT saada
tunut, ja minä itse olen
osana avustamassa kykyjeni
sesti. _
jallasi. Monsn äidin poika on kuol-
{lut — nälkään, monen äidin poika
Junan jymmä ja pienet keikah-i kuollut vankilaan, näkemättä äi-r
dukset saavat äidin hereille syvistä | tiensä, saamatta edes tietää missä?
.ietteistä. raitis ilmanhenkays p a - i ^^^jj^j^ j^^n on kuollut. Sinähätf:
naisjaostot eivät tue ammattiunio-järjestöjen
työtä tällä taholla. Nais-s
i i n . Myös k i r j o i t u k s i l l a tätä työ- '
tä kehoitettiin edistämään. Tuk':
ten keskuudessa työskentely alkaa ..^ , , , „ „. .„ , .„ .
„R ansk, assa olla paremmin jarjestet- j va k. uukausi on meille^ t-v olaisillei:
l i . - .
s u u r i m e r k i t y k s e l l i n e n siksi, että '
tammik. on vienyt meiltä parhaita i
t a i s t e l i j o i t a . Siksi kunnioittakaan!-1
1%
t"
kuudessa on tämän työn kääntä- t.vä k u i n muissa maissa. Tj-ösksn-minen
tehtaisiin, Sjitä tosiseikasta telyä vaUankumoukseUlsissa ammat-huolimatta,
että tämä työ yksistään tiunioissa olevien naistyöläisten kes-- , .... . . ......
..voi taata Puolueen vaikutusvallan kuudessa ja tehtaissa on voimistet- r'"!^"^"^.^'"'.. ^""^'"'^"^
organlsatsionillisen lujittumisen
jojen työläisnaisten joukkojen
kuudessa, on se työ ollut huomat - \
t a r a s t i epätyj-dyttävää, vauhtinsa
edistymisensä puolesta. Keskusjoh- !
tojen on painostettava soluja
tämään
oUisuuden
läisnaisia „ ^
näiden unioiden sisällä ja ,
tamalla niissä naistyöläisten oppc- i ' " " ' s t o j e n kuukautta kunnioittaa
sitsionir.vhmiä. Vetämällä näitä j " \ ^ P « " ^ " ilmestymällä suurena
naistyöläisiä erinäisinä teollisuus-1 Juhlanumerona j a siihen kerätään
a l o i l la pidettäviin konferensseihin i naisosastonkin puolesta kolmella
kongresseihin, vetämällä heitä ak-: ^^^talla. nimiä tervehdyksinä,
tiivisemmin mukaan taisteluihin,! oli keskustelua opintoker-lakkovahdintaan
jne. ja toteutta- ! h o i s ta j a kchoitus että niihin p i -
Wanup, Ont.
mietteis
lauttaa järjen _ entiselleen. N y t k u r - i kuolevan poikasi luo. • saat
kussa kiristävä tuniie sulaa hi j a l - i „ähdä pian hänet ja hän kuole^l
leen, se vuotaa ulos silmistä kat- luonnollisella kuolemalla." '.^
kerinä kyj-neleinä. Muistelee äit;.
sen. Niinpä tälläkin kerta
kysyi.
"Mitä sitten tekisivät, jo.s
nisi ampumaan?" —
" S i t t en ampuisi hallitukse
laat, sinun omat leikkitove
nut."
Tähän vastasi Wiljo liä
,S2. Illoin pyysi lukemaan heille gesti: "Minäpä sanoisin jo
Listen osastosta" ja ihmetteli mik-i
ei äiti nyt ole kirjoittanut.
Joskus hän rupesi pjTl^kiäkin s i ­ittämään
j a asetti äidin eteen ky­län
j a paperia. "Elirjoita äiti sillä
.ikaa," hän pyysi. E i hän sitä jTn-Äidin
mieli tekisi pyytää, etteivät
tuossa vierellä nuo nuoret matkus­tajat
noin kovin nauraisi, sillä hä-
.. iiärtänyt ettei i i t i halunnut kirjoit-
Aiti on luja, ei hän huomaa, kuin-1 -^^^^^^^ 1,^^ ei se " t u u r i " itses-i
on tullut sairaalaan j a kiirehti (.-^-^^ tullut,
huoneen ovelle. Elikä hän on mefc '
'neliä siellä kaukana on sairas poik.i I ' ^ - ^ S /-.oivat elämän tosipuoha lapsille
Ija. hän ei elä kauan, että äidillä! '''-iti ja veli astuvat sisälle. H p j -ijnä muodossa kun heidän järken-
I l i o in tavallisesti isä j a äiti ker-huvimatkoille.
kysymyl^j;
Jolta on vieläkin olemassa puolueko­neiston
alemmissa elimissä, vaikeut­tavat
Puolueen vaikutusvallan l u ­jittumista
naistyöläisten keskuu­dessa.
Tästä on päästävä. Teh-dassolujen
on jokapäiväiseen työs­kentelyynsä
liitettävä toimenpiteitä,
j o t k a tuovat naistyöläisiä lähem­mäksi
Kommunistipuoluetta. Voi­daksemme
järjestelmällisesti työs­kennellä
naistyöläisten keskuudesscj
j a kohottaa Puolueen vaikutusvaltaa
heihin, on välttämätöntä solujen n i ­mittää
organiseeraajia. Jotka on ve-ajil£
a§aieollisuuden palveluk-
-^Pa^seiialä^ten keskuu-maila
käytännössä alhaalta jouk­kojen
keskuudesta luotavan yhtei­sen
rintaman järjestämistyötä. Val­t
a i s i ottaa osaa naisten niinkuin
miestenkin. Ne on järjestetty S . J.
toimesta, seuraava kerta ne on 2 p. puksi j a jaetaan huviposti.
N i i n jouk^^o taas lisääntyi neljällä. ; ijosteana vielä silmäripse:. Sitten i kasta otsaa j a äkkiä muistuuI f e -
Päätettiin järjestää oikein haus-: .^,^5 5^ rohkaiseva ääni: "Olet äiti. j Jta hän ensi kerran suuteli 23
kat toveri-iltamat tammikuun 1 P- sairaiden lasten äiti. olet vaimo, ' viiotta sitten. Se oli ilon, |ii:Jän
i l t a n a koululle. Ohjelmasta ei t u - • cjj.;-. i^yöiäi£nain2n. eikö näidsn n i - on surun hetki.
K u i n k a hyvä että me e6cnme
vielä. "Istu äiti", kaikuuf iläjHe
Ie puuttumaan mitään, j a lopuksi , yhteyteen kuulu murhe, u h -
pannaan jalalla koreasti. Sisään- mutuvaisuus j a kestävj-j-s.
pääsykin on vapaa ja t a r j o t a a n , pyyhkien pois kyyneleensä alkaa niin tuttu ääni ja ilon hyjbr het-myös
vapaat kahvit. ^ ; hän suunnittelemaan miten se j a | Joeksi valaisee kasvot. Kuunffi e: s a l -
Kuuluuhan myös S. J . osastolla.-: tämä kohta on ylitse mentävä, ettei j l i avata silmiä. Tulijat ,^=:3uvat
k i n olevan kolminäytöksinen kap-, • se jättäisi pahoja arpia muistoksi, l^ljaisuuteen. f
I l ta on kulunut, tuntedp nngot-päln
kaikille tovereille: Älk
puko minua, en minäkään
ampua teitä."
Tutkiakseen pojan ajaliMjcsit
sua, kysyi äiti: "Eikös sano
lussa jumalisessa kirjassa, e!
paminen on syntiä?"
" M u t t a mitä voipi muuta
Miksikä he sitten tahtoisivat
meitä?- He ovat ensimäiset j<
koivat tappelun, ja se on
niiies joka antaa toisen tehd
tahtoo, eikä puolusta itseää
Äiti äkkiä palaa todeliisuu
N i i n ajatteli Wiljo siUoin,
nyt, jos o l i s i terve, olisikohan
jä päättäväis3n;ttä tehdä niir
hän ne leikkitoverit kaikki
enemmän kuka vähemm.än.
kasvaa patrioottisessa henge
vaikkapa, jotkut ohvatkin v
pale (joita hyvin harvoin on W a - ; J a hyt nuo ihmiset, vaikka n a u -
nupissa nähty) nimeltään " U h r i " ' ravatkin vielä, eivät ole enään hä-j tti"at. Äiti pitää kädess^c tuota
j o u l u k u u n 31 päivä. Tanssia lo-•: nen mieslestään mitään väärin teh-1 kylmenevää kättä, hän tufittt knin-i
neet. eiväthän he edes tiedä hänen ' ka se hiljalleen lämpeiMBe. Sairas
lankumotiksellisten ammattiuniojär-1 tammik. Seuraava työkokoukseni- Ja n\-t W a n u p i n akat ja tj-ttS-; surujaan. Jos he tietäisivät sen. I vaipuu hymy huulilla fneai. Äi-jestöjen
on päättäväisesti otettava! r>'P on vuosikokous, j a olisi ilah- ret on t a l v i t u l l u t j a eikä ole mi-itselleen
naistyöläisten taistelujen . duttavaa että kerrankin olisi jäse-johtoasema,
on esitettävä j a puolus-j ncnime kaikki k o o l l a ; 'katsottaisiin
tään syytä jäädä pois naisjaostosta
kun pääsee kulkemaan hevosella j 'a
tettava naistyöläisten erikolsvaati- oleirtnieko mitään oppineet vuoden | s u k s i l l a . Kaikki kokoukseen " J u r -
muksla. Puolueen jon johdettava^ vai^^-ella j a mitä mahdollista t ä r - m u l l e " tammikuun 4 päivä kello 1
varmaanldn he vähän varoisivat. t'din-^mieli tekisi päästfiäl Teoilleen
mutta oikeastaan auttaisiko sekään* koko summaton määrä fpiätettyjä
"^^^^äjrääy^työ^^'?!*****^-* tä.tä tj-ötä j a systemaattisesti v a h -
~ " ^ ' ' ^ - ^ 9 ^ P r i k a a ^ ^ ^ vistettava s i t ä . '
3ää on meillä näin vuoden alussa,
n o o — H . R.
"A. .
päivällä.
— a t—
iiänen kohtaloaan? Naurakoot, et­tä
omaavat voimia kun tulee mur-kj-
j-neleitä, ja Jiuutaa stfr.::3a ulos,
mutta sittenkin hän i^ki kuivilla
heitä omalle kohdalle. Mutta sit- silmillä, sillä hän on a$Ll kuole-tenkin
palaa takaisin taas kiusaa- van unta ei saa häiritä|3r~tÄ kmn-vat
tunteet. "Minullahan on neljä malUsta, tämä ei o»kiian niin
miksi eivät saa aina uusia vaat­teita
j a miksi pitäisi osata lukea ja
kirjoittaa useammalla kielellä; m i k -
5l~el saa ylenkatsoa omaa kansalli­suuttaan
eikä halveksia toisten;
•niksi on oltava hyvä jo lapsesta ! pjensa' pakotuksesta vuos
saakka. Miksi on vaarallista k a n - 1 käyneet puoluekokouksissa, oi
taa pyssyä. Ketä sotilaat ampuvat | ^jän päähänsä saatu ajetuk
ja miksi he apuvat samanlaisia työ- j peeUinen määrä puoluekäf
Olivatko he itse halukkaat nJ
sitteitä kantamaan? Eiköhä
ammassa tapauksessa vaar
kohteliaisuuden -vuoksi mon:
ottanut osaa "luvattomaan"
taan? Yksilöt ovat h
vastustamaan enemmistöä, ja
olisi käynyt Wi!jonkin kanss
siko hän ollut esirfterkkinä
nuorisolle, kuten oli niinä ^
lapsena ja nuorukaisena, k
vielä terve: Toverit menivät
koon. hän Jäi kotia lukem:
sitten taas_ystävlnä itsekukii
aatteitaan kantaen olivat :
Iäisiä kuhi ovat h?idän' omat isän­sä
j a äitinsä... Wiljo tavallisesti
syventyi miettimään ja virkkoi:
*Minä en vaan ampuisi omaa isää
ja äitiä."
" M u t t a jos sinut pakoitettaislln
ampumaan?'
" K u k a voipi pakoittaa?"
Isä ja äiti koetti selittää niin
helppotajuisesti kuin c l i mahdollista,
että hallitus on se voima joka p a ­koittaa
sellaiseen työläisiä jora
maassa.
W i l j o vaipui mietteisiin tällaisis­s
a kohdin ja k u n ei oma järki k y ­ennyt
selittämään kalkkia, teki hän
taas kysymyksiä, j o i h i n s a i vastauk- (Jatk. seuraavalla eivuU