Vapaus, April 8, 1926

              / •
5 mssm
<^ . ' 1 , ' V,-
Torstaina, huhtik, 8 p;nä—Thur., April 8,1926
VAPAUS
Uteuäaa »uöinalaisen työväestöä äänenkannattaja, Uroca-
SySodbSyssa, Ont, Joka tiistai, torstai ja lauantai.
T o i m i t t a j a t :
S. G , Nen^ H. A. EOUyiXEN.
VAPAUS (Liberty)
The only orgän of Finnish WoTkcrs in Canada. Pnl^
Bshed Sndbnry, Ont., evcry Tuesday, Tbursday and
^**S^le^€d at the Post Office Department. Ottawa,
M geeond clasa matter.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vh, f 4.00, puoU vk, $2.25, kolme kk.
41.60 ja-yksi fck. 76c . . ... ^ „ T .
Thdysvaltoihin ja Suomeen, yksi ^k. $5.60, puoli vk.
W.00 ja kolme kk. $1.76. ,Ki. < . * * a „ a 3„ TUaoksia, joita ei neuria r«Uia, ei tt»3a lähettämään.
^ i t d : jasiamiesfcgn joilla on takaukset
lp
mm
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
. Nairojulmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
^ Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotqkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntynjailniotuks€t $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa,
f Avioeroilmotakset $2.00 kerta, $3.Q0 kaksi kertaa.
Kiiol«ffiamIrootukset $2.00 kerta, f 50c lisämaksu
Igtttoslanseelta tai muistovärssyltä. ,
BSInlaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
Icofanekertaa.
' IS^ainlmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa-flfltoessa.
lähetettävä ilmotnsMnta etukäteen.
'sen yHäpitärnise5iä muutoin, jotta työläiset esleltäisun
toteuttamasta todellSen yhteenliilymän. Tämä ei kui­tenkaan
tule hyödyttämään reformisteja, koska ejieyden
tane käy työläisten keskuudessa yhä voimakkaammak­si.
Kojrununislipuolue on mitä tarmokkaimmin taistel-
'fut virtauksia vastaan, että vallankumoukselliset am­mattiyhdistykset
jiurettaisiin, ja. käy menestyksellistä
kamppailua jäsenten värväämiseksi niihin järje^tymät-tÖmäin
keskuudessa: Multa meidän on myönnettävä,
ettemme me pääse eteenpäin lujittamatta vielä heikkoja
asemiamme reformistisissa ammattiliitoissa. Menestyk­sellisten
vaalien jälkeen aiinoimme me tunnuksen 50,^
000 jäsenen värväämisestä puolueeseen, ja mikäli nämä
ovat jäseniä ref. ammattiyhdistyksissä, on heidän edel­leenkin
jäätävä niihin. Tehlävänämme on siis punais­ten
ammattiyhdistysten lujittaminen, mutta myös oppo-sitioainesten
jä kommunistisien ryhmäin lujittaminen
ref. ammattiyhdistyksissä. -Vain täten pääsemme me
eheyteen, lausui Kdhn. f
THfltaAn Iditeen afjotat ilmoitukset pitSä olla kont-tolissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
leAteen tojBtginft kcljlo 8. ; >
General advertising rates 76c per col. Inch. Ml-jstcsom
ebarge for siiiile insertion 76e. The Vapaus
ff the best advertidng medium ämong the Finnish
f^opfie in Canadflu ' -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg' Lome
a;. Pnhelio 103B. Postioaotei Box 62., Sudbugi^Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta enrimälseen
ir|i;j[ee8eenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.^
penoonanisetla nln>ellä.
J. V. ,KANS\STO. LlikkeenboitaJa.
Canadan kapitalistiset äyopäläiset
Että Canadan kapitalistlluokka ei ole suurestikaan
kärsinyt taloudellisesta ahdinkotilasta viime vuosina,
kay selville .seuraavasta uutisesta «Toronto Clohe»-
lehdessä:
<New York, jmaalisk. 22 p. — Tänään tuU silmiin­pistävästi
selvilli^ se sleikkaf etta Conadassa on jatku­vasti
kerätty kokoon yha enemmän ja enemmän liika-varoja
sijotuksla vartein kun Canafdasta tuli suuri ky-
.synta tmsille Etelä-Amerikan lainabondeillci joita-tar*^
jottiin samanaikaisesti- Lontoon ja rNe>v Yorkin mafkki-noilla.
Suurin osa' canadalaisten ostoksista käsitti dol*
läriosoa laiinasta, joka osa lainasta oh ylösotettu en-anenkuin
varsinainen lainan kauppaaminen alettiin. Lai<
nau'menestyminen kiinnitti huom.iota siihen seikkaan»
elta viime aikoiia on ollut verrattain v ä h ^ uusia ulko­maisia
laiiiabondeja-' tarjolla, ja että , arvopaperilla
>|cauppaaharjottavatliilÄ«!et eivät ole voineet tyyä^
taa kysyntää, Canadan kasvavaa varallisuutta myöskin
jcuvaa se, etta suuria summia canadalaista pää
'jdljattain lähetetty New Yorkin lyhytaikaisten lainojen
marldunoillo
vviTamäsijotuspääonian kasvaminen
set taloustieteilijät kehuvat kapitalistisen Järjestelmän
tkunnizdckaaksi saavutukseksi, koska näillä «säästöillä»
kehitetaan, maan teollisuutta ei ole' Canadalle j-ah-tua!
kaan hyödyksi. Raha sijotetaan ulkomaisiin sijo-tuksiin
sitä mukaa kuin sitä riistetään työläisten raa-vdamian
«kustannuksella. Tämä sijotuspääomien maasta-vienti
on mittapuuna .Canadan kapitalistien innostukses­ta
^ «Canadan kehittamisess|i.»
Mcjlac, Ontarion kaivosministeri/ tekee kumarrus­matkoja
^Englantiin ja'rukoilee brittijäi
sijotuksiav^Canqdin kaivosteollisuuteen» ja kaiken aikaa
kotimaiset keinottelijat ja riistäjät lähettelevät pää-omiaan
Wall-ka4ulle ulkomaista keinottelua varten.
Olisi jo aika Canadan työläisten ottaa osaa Canadan
kehittämiseen, lujittamalla poliittisia ja taloudellisia
järjeslojäiin; ja toimia siihen suuhan, että maan pank-kiliike
ja teollisuus tulisi kansallistutetuksi.
Nälkäkuristus Tshekkoslovakiassa)
demokratian luvatussa maassa
: Työläisten taloudellinen taistelu, vaikeata
/ Komitcmin eksekutiivikomitean istunnossa lausui
tshekkoslovakialainen valtuutettu Kohn ammattiyhdis
tyskysymyksen käsittelyssä seuraavaa:
Tshekkoslovakiassa on jo useita vuosia Jatkunut por­variston
offensiivi proletariaatin el intaspa vastaan, mi
Jcä, Jlmenee suurina taloudellisina yl^teentörmäyksinä.
Reaalipalkat tekevät Tshekkoslovakiassa vain puolet
englantilaisten työlätatcn palkoista ja ovat alemmat
kiun palkat Puolassa ja Saksassa. Palkkainpoljenta,
verotaakat ja elämänkalleus ovat tehneet mahdolliseksi
vissin tshekkiläisen teollisuuden kilpailukyvyn ja eräis­sä
määrin vakauttaneet tshekk]lä|slä kapitaalia, i
Proletariatin taloudellinen taislclu on työväenluokan
hajautuneisuudcn takia mitä suurimmassa määrin vai*-
keata. On olemassa 11 ammattiyhdistyskeskusta ja 450
<!ri)listä ammatillista järjestöä, näiden joukossa neljä
keskusta» jotka teoriassa myöntävät luokkataistelun- 3
.miljoonasta työläisestä on kolmannes järjestyneitä ja
' lukeutuu näistä 830,000 neljään viimeksi mainittuun
keskukseen. Olemme käyttäneet epäselvää, vasemmisto-tendenssiä
eheyskamppailun hyväksi. Kun reformistit
panivat raerkilley. työläisten myötätunnon eheyttä koh-.
taan, provosoivat he — yhteisiä taisteluja, mitkä he sit­ten
johtivat tietoisesti tappioon, saattaakseen kommu­nistit
huonoon huutoon: täten oli lailai esim. kaivos­lakon
Määriläiscssä Ostraussa, missä me, eräistä nie-
V nestyksistä huolimatta alkuaikoina, jolloin 3,000 kom-munislia
johti 5,000 työläisiä, teimme raskaita virheitä.
Yliarvioimme omat voimamme ja kärsimme raskaita
tsppioita ryhmien puutteessa. I ,
• i ' Reformistit puhuvat nyi paljon ishekkoslovakialais-
Icn Ja maan saksalaisten ammatliyhdislyslen yhdistänii-
.sestä.. t.s; päältyskuorcn luombcsta, multa hajaannuk-
Canadän Nuoret
Pioneerit
Luokkatietoisuuden heräämineii
Englannissa
Sosialidemokraatit vaativdt kommunistien vapauttamista
Maaliskuun alkupudlellla pidettiin Lontoossa, kuten
on ennemmin mainittu, jällikokoiis vangittujen kom­munistien
ja kaivostyöläisten vapauttamiseksi. ' Kokous
oli George Landshuryn lehden» Labour Weeklyn, jär­jestämä.
Ja otti siihen osaa 10,000/työläistä. Tilai­suudessa
sattui kaksi erittäin dramaattista kohtausta,
jotka «Daily Heraldin» mukaan olivat seuraavanlaiset.
Ensiraäinea kohtaus syntyi siten, että koko kokous-yleisö
nousi itsestään seisoville ja kuuluvalla äänellä
kertasi Landshuryn lausumat sanat:
«Kehotamme kaikkia armeijan sotilaita, matruuseja
ja ilmaiaivaston miehistöä kieltäytymään missään i v
pauksessa ampumasta Englannin työläisiä ja kehotam­me
kaikkia"työväenluokan miehiä liittymästä kapita-listiluokan
armeijaan.»
Toisen välikohtauks^ muodosti kaivöstyömies"Wil-liamsin
vastaanotto,'joka rangaistuksensa kärsittyäärf
juuri palasi vankilasta. Hän otettiin v^pstaan suunnat-tomaldä
suosionmyrskyllä ja laululla ja sai yleisön
edessä ottaa vastaafi Punaisen avustuksen kunniakirjel-'
män j a mitalin. Hän kuvasi yleisön: suuren liikutuk­seni
vallitessa koettelemuksiaan, mutta myös omaansa
ja vanfcitovericnsa iloa sen johdosta, että heitä oli sään­nöllisesti
muistettu vankilan ulkopuolella olevain; ter-
VehdyJksillä «Punalippu»- ja muiden kumousmarssien
eshtämisen muodossa j.n.e. Hän kehotti muuten jatka­maan
tätä hyvää tapaa. ' , ,
Ammatillisen liiUceen" korkein johtaja EnglannKsa,
Purceli, kertoi miten tuhansia työläisiä ympäri maail­man,
paraikaa iistui vankiloissa vakaumuksensa takia.
Niin kauan, kun he ovat telkien takana, eivät liioin
työn miehet ja naiset-vankilain ulkopuolella .ok^
ta. Rakennustyöläisten Johtaja Hicks selitti, että^ell»
hallitus avaa vankilanporttejä vangituille tovereille, on
työläisten sulettava tehtaiden portit. >•:
Lisäksi esiintyi erinäbiä p^rlamentinjäseniä ja muita
tunnettuja työväenmiehiä, minkä lisäksi tilaisuudessa
hyväksyttiin yksimielisesti päätöslauselma, missä vaadit­tiin
vangittujen vallankumouksellisten yapauttamista,rja
teollisuuden kansaliistuttamista j-n.e,. ainoana keinona
työttömyyttä vastaan. '
Kaiken kaikkiaan oli kokous hyvänä todistuksena'
proletariaatin luokkatietoisuuden heräämisratä Europan
johtavassa vastavallankumousmaassa.
Naiskidutus Rumaniassa.
Naiskommmiisti Anna Pauker on osottanut Ruma-nian
Ihmisoikeuksien liigalle seuraavan kirjelmän:
Tammikuun alussa vietiin neljä naistovetia vanki­laan.
Kolmea heistä pahoinpideltiin. Kymmenen
päivän perästä päästettiin heidät vapaiksi nälkäla^om-me
johdosta 9—17 päivinä tammikuuta. Tiedän ki­dutetuista
vain seuraavaa: Amalia Vishnovski» 21-vuo-tios,
sulettiin erikoiskoppiin, missä häntä rääkkäsi ko-mis9rio
Stefanescu. Samoin pahoinpideltiin Therese
Nemethiä ja Irene Ortneria. Edellämainittua, joka on
20-vuotias keuhkotautinen konttoristi, pahoinpiteli niini­kään
Stefanescu ja eräät muut. Kidutettu sai tällöin
verensyöksyn — ensimäisen dläissään — Ja pyysi pyö­veleiltään
turhaan päästä sairaalaan. Veriyskökset jat-kuivat
koko pidätysajan ja hänen oU pysyteltävä vuo­teella.
17-vuotiasta Irene Ortneria pahoinpideltiin.mi­tä
Julmimmin. Häntä piestiin y l i ruumiin, mutta var­sinkin
jalkapohjiin kumipatukoilla ja nahkaremmillä-
Hän saattoi nousta vuoteelta ja käyttää Jalkineita vasta
kahden viikon kuluttua. Therese Nemetli\aattoi vanki­lasta
päästyään tuskin pysyä Seisovillaan ja on muuten­kin
sairas, mutta-on hänen silti huollettava tur\-atonta
äitiään ja siskoaan.
Naisten työttömjrys Saksassa
Suunnattoman työttömyyden aiheuttamissa kärsimyk­sissä
Saksassa on naistyöläisilläkin kannettavanaan ras­kas
osansa. Viime vuoden lopusta lähtien on työttö­myys
naisten keskuudessa kasvanut nopeammin. kuin
miesten. Viimeisten tilastojen'mukaan on työttömistä
kolmasosa naisia. Suurissa teollisuuske^uksissa koh­taa
työttömyys suurimmaksi osaksi naisia» Täten on
'laita vaatetusteollisuuden, joka on kolmeltaneljännek-seltään
seisauksissa, ja kmomateoUisuuden, missä on
90 pros. työttömiä.
Myös lyöttömyysavustukseen nähden ovat npiset huo­nommassa
asemassa. Miehillä on suurempi mahdolli-suUs
saada apua. Kun naisella täten on joka suhteessa
vaikeampaa, menehtyy hän myös helpommin. Vain
«cllä, missä naiset ja miche: ovat kävnect tiukkaa yh­teisiä
tnistelua, on onnistuttu pakottaa työnostajal avaa­maan
tehlaidcnporlleJa., Ammatillinen eheys edellyttää
myös työn naisien ja iniesleu yhteistä taistelubiokkia
— vieläpä etukädessä.
Canadan. Kommunistisen JJuoriso-liiton
toinieenpanevan kansallislto-mitean
äskep julkasemasta sääntö-luonnoksesta'
olemme suomentaneet
suomalaisille lapsille ja vanhemmille
varteenotettaviksi seuraavat Cana­dan
Nuorten •Pioneerien tarkotuk-siä
j a toimintaa selostavat kohdat:
NUORTEN PIONEERIEN
^ TARKOTUKSET
1> Opettaa 'a*kolH»autta tyotraen-
Inokkaa kohtaan .
JTuoref^ pioneerit pyrkivät oppi­maan
totuuden kahdesta yhteiskun-r
nassa olevasta luokasta. Käsittäen,
että työläisten täytyy taistella kapi­talisteja
vastäaii; jos mielivät ikan-noUisesti
elää; : ja jonakin päivänä
vapautua kapitalistisesta palkkaor-juudesta,:
nuoret pioneerit pyrkivät
olemaan ' uskollisia vanhemmilleen;
j a opettamaan kaikille työläisten
lapsille uskollisuutta luokkaanpa
kohtaan. Ollessaan tietoisia siitä,
etteivät ne. puutteet, joita he jou­tuvat
fiärsimään lakkojen ja työn-sulkujen
aikanai johdu heidän äi­tiensä
j a isiensä huolimattomuudes­ta,
ovat nuoret pioneerit lujia liitto-,
laisia vanhemmilleen.
2) TaiateUa kapitalistista militaris­mia
vastaan
Nuorten .pioneerien tärkeimpänä
tehtävänä on ^taistella kadetteja
(iCadets) ja partiopoikia (Boy
Scouts) ja- muita militaristisia jär­jestöjä
vastaani Taistelua milita­rismia
vastaan käydään jatkuvalla
propageeraamVtella kouluissaja suo-
Tanaisesti f'kieltäytymällä liittymästä
näihin järjestöihin. Nuoret pionee­rit
toivovat ^voivansa koota kaikki
työläisteur Japset vastustamaan < las­ten
harjottamis^a kanuuiianruoaksi
tulevia kapitalistisia sotia varten.
• 3) Taistella lapsityötä vastaan
Nuoret pioneerit vastustavat lap­sityötä,
voittojen- ikiskomista lasten
raadannasta; i : kapitalistiluokan voi­tonhimon
tyydyttämiseksi. ; • "Alas
lapsityö" ort < yOcsi päävaatimuksis-tamme.
• - i •'•. • •
4) Opettaa luonnontiedettä jaike-
" hitysdppia
-Opettaa ihmi^unnap ja .yhteis­kunnan
historia% luonnontieteen ja
kehitysopin valq^sa työväenluokan
laprälle, opettaa ;heidät katselemaan
elämää tieteellisen marxilaisuuden
näkökannalta, on nuorten pioneerien
valistustyön tarlcotuksena.
5) KehittaS lasten yksilöllisyyttä,
Vastakohtana .^apitftlistisille, kou-mille,
^^nuoret pioneerit kehittävät
lasten yfksilöUisyyttä. He pitävät
omia kokouksiaan, turvautuen oh-jaajainsa
apuun, vain silloin, Ikun se
on tarpeellista. ;"He harjottavat esi-tyskykyään
julkisten puheiden p i ­tämisellä,
näytelmäihmie . esittämi­sellä
j a dramaattisella työllä, jotta
he voisivat mahdollisimman hyvin
palvella tyoväeÄliikettä. He julka-sevat
omia lehtiään, joihin, he itse
kirjottavat j a j joita he itse toimit­tavat.
He myös pyiikivät hankki-;
maan" itselleen omia kokoontumis-huoneita^
j'a itse pitämään niistä
huolta.
6) Kehittää lapsista raumulHsesti
, terveitä „•;•.••.•
Nuoret pioneerit> harjottavat laa-l
jassa mitassa urheilua — ikävely-retkien,
leikkien, jää-v ja muiden
pallopelien ja muunlaisen urheilun
muodossa — kehittääkseen lapsista
terveruumiisia työväen lu^kKaliik-keen
etuja silmälläpitäen. Heidän
urheilunsa eroaa kapitalistisen kon­trollin
alaisina • olevain lasten ur­heilujärjestöjen
urheilutoiminnasta.
— Tällä urheilutoiminnalla tahdo­taan
vetää työläisten lapset kapi­talistisen
vaikutuksen alaisiksi ja
militarisoida heidät; njiorteii pionee­rien
urheilulla kehitetään terveitä
ruumiita työväen luokkaliikkeen
eduksi.
Yhteys ja merkki
Canadan Nuoret Pioneerit (The
Young Pioneers of Canada) on osa
kansainvälisestä työväenluokan las-tenliikkeestä.
Sen meikki on ris­tiin
asetettu vasara j a sirppi viisi-kärkisessä
tähdessä, jota ympäröi
kehä, jossa yläpuolella oh sanat:
"Canadan Nuoret Pioneerit" ("The
Young Pioneers of Canada") ja ala­puolella
sanat: *'Aina valmiina"
("Always Reody").
Suhde Kommunistiseen Nuoriso­liittoon
Canadan Nuoret Pioneerit on
Kommunistiseen Nuorisointernatio-naleen
kuuluvan Canadan Kommu­nistisen
Nuorisoliiton lasten jaosto.
Nuoret Pioneerit on Canadan Kom­munistisen
Nuorisoliiton toimeenpa-*
nevan kansalliskomitean ohjauksen
alainen.
JUnenlcannattaja .
Canadan Nuorten Pioneerien v i ­rallinen
äänenkannattaja on "Nuori
Toveri" ("Youhg Comrade"), osas­to
Nuorisoliiton viraAlisessa äänen­kannattajassa,
"Nuori Työläinen'^
("Young Worker'). Nuorten Pio­neerien
kaikkien jäsenten tulee t i ­lata
"Nuorta Työläistä". (Tilaus­hinta
50c. vuosik.)
Nuorten pioneerien tulee olla
edustettuina kaikissa Nuorisoliiton
toimeenpanemissa tärkeissä 'tilai­suuksissa
j a mielenosotuksissa puhu-jainsa
j a muiden esityksiensä. kaut­ta.
^ ~
.^senyys
Jäsenyyteen pääsevät kaikki alle
ncliäntoLstavuotiaat lapset, jotka hyi
yäksyvHt järjestön tarkotukset ja
kannattavat \i,itä ottamsdla toimeli­aasti
osaa sen tyShön ja^aksamal-la
määrätjrt jäsenmaksut (5c. kuu-kaudesla).
,
Nuorten Pioneerien kaikkien jä­senten
tulee liittyä Kommunistiseen
Nuorisoliittoon tultuaan neljäntois^
tavuotiaiksi. ''
j Puolueen virallisia :
j tiedon^n^ja j
-?•••«'••••••••«•••••«»••••••••• •••••••'-^
S U O M A L A I N E N A G I T . - P R O P . -
K O M I T E A
Toveri A. T. Hill on nimite^y
suomalaisen agit.-prop.-komitean
sihteeriksi toveri Hautamäen tilal­le,
tov. Hautamäen ottaessa vas­taan
L . W. I. U . of C- itäisen pii­rin
sihteerin toimen, johon toimeen
hänet valitsi metsämiesten, järjes­tön
j piirikonventsioni viimeisessä
konventsionissaan . Sudburyssa. •,
K A N S A U L I N E N A G I T . - P R O P . -
O S A S TO
Viimeisessä keskustoimeenpane-van
komitean kokouksessa päätet­tiin
uudelleen järjestää' agit.-prop.-
osästo. - Mielipiteenä oli, että ny­kyään
ei ole enää tarpeellista- pitää
vakinaista toimitsijaa tällä osastoi-:
l a / ja että tämän osaston työ voi­daan
jakaa m u i d ^ tovereiden kesr
ken toimistossa. -T'ämä toimenpide
myös vapauttaa yhden toimitsijan
yleiseen puolueen työhön. ,
Organisationikonritea. päätti vii­meisessä
kokouksessaan, käsitelles­sään
tätä asiaa, kun^ se heille esi-
'tettiin, käyttää tov. Moriartya jär-jestämistyössä.
Tov. Moriarty on
jo alkanut tähän työhön ja tulee
aluksi toimimaan etupäässä Onta­rion
eteläisellä alueella.
K U U K A O T I N E N B U L L E T I I NI
Avustaakseen ja^ edistääkseen
agitatsioni-, propaganda- ja järjestä-mistyötä,
on-; keskuskomitea päät­tänyt
kuukausittain julaista bulle-.
tiinin, joka' on jaettu kahteen
osaan, nim. poliittisia ja . järjestä-misasioita
: käsitteleviä, kukin osa
ollen asianomaisen komitean valvon­nan—
aTäisena.^ Bulletiini tullaan
kääntämään kahdelle kielelle agit.-
prop.-komiteain käytettäväksi ja
jaetaan sitä kaikille kaupunkikomi­teoille.
Kaikkien yksikköiden, eten­kin
kaupunkikomiteoiden, velvolli­suutena
on, että antavat keskus­toimistolle
tietoja, jotka voivat olla
puolueelle yleiseksi hyödyksi j a joi­tä
voidaan käyttää mainitussa bul-letimissa.
Tietoja työväenliikkees­tä,
eri järjestöjen ja puolueiden toi­minnasta,
tulee : lähettää keskustoi­mistolle.
Järjestämisprobleemit,
jotka tulevat jäsenien , eteen, - olisi
myös . alistettava kansallisen organi-sationikomitean
harkittavaksi. 1 Jos
kaikki" jäsenet ottavat tämän asian
oikealta kannalta,, tulevat nämä
bulletiinit . olemaan tarkotustaan
vastaavia puoluetoiminnassa. Päin­vastaisessa
tapauksessa"' tulevat ne
olemaan vain kuivia j a ; mieltäkiin-nittämättömiä
dokumentteja.
V A P U N P Ä I V Ä - L E N T O L E H T I S E T
Joku aika sitten kehotimme kaik­kia
ryhmiä j a puolueyksikköitä t i -
hramaan tarvitsemansa Vapunpäivä-lentolehtiset
heti, että tietäisimme
kuinka paljon niitä tulbi painattaa.
Niitä myydään puolueen «ryhmille
$1.50 tuhannelta kappaleelta. Har­vat
ryhmät ovat tä^än! n^enUessä
lähettäneet tilauksensa. Olemme
antaneet kirjapainoon tilauksen
mainituille lentolehtisille ja sään­tönä
tulee olemaan, että joka ensik­si
tilaa se ensilcsi ^ a . '
P U O L U E E S T A E R O T T A M I S ET
Meitä--on pyydetty Hamiltonin ja
Glace Bayn osastojen taholta ilmot-tamaan
jäsenistölle seuraavista ku-ritoimenpiteistä:
J . Brewer, Hamiltonin osastosta,
erotettiin sopimattoman käytöksen
johdosta^ Tämä henkilö voi tehdä
yrityksiä yhtyä puolueeseen muilla
paikkakunnilla. Kaikkien ryhmien,
joihin mainittu henkilö mahdolli­sesti
pyrkii, on heti ilmotettava
asiasta tp. keslmskomitealle. J . A.
MacDonald ja Joseph Nearing,
Glace Bayn osastosta, erotettiin
Huomioita Albertasta
Taannoin julkaistiin naaakunna»
rahastoministerin tiliraportti-. Siitä
käy ilmi, että viime vuoden'aikana
lisääntirivät naäakunnan velat Tkaifcr
kiaan 2,551,888.80; dollarilla, ollen
lisäys pieiiempi, kuin yhtenäkään
edellisenä kalentefivuotenasitten
1918. Lisäyksen selitetään johtu­neen
yleisiin rakennuksiin, niiden
tontteihitt^ ja yleisi^ töihin -käyte­tyistä
varoista sekä Albertan y l i -
oilistolle annetusta lainasta. Ra­portissa
sanotaan edöUeen, että vii­meisen
neljän vuoden kuluessa oyat
maakunnan velat lisä^tyneet kaik­kiaan
22,000,158.24 dollarilla; maa­kunnan
kokonaisvelka viime, vuo­den;
lopussa tehden .yhteensä 76,-
463,833.53 dollaria eli" noin 127
dollaria kutakin maakunnassa asu­vaa
henkilöä kohti. . _
-Mitä nuo ijumerot osottavat? To­distavatko
ne pÄlamentaarisen hal­lituksen
vaikutusvallan lujittumis­ta?
Vai viittaavatko ne: siihen
suuntaan, että maakuntahallituksen
finanssiasiat-, johtavat ' huimaavaa
vauhtia kohti ^konkurssitilannetta,
josta porvarit voivat pelastua vain
jonkunlaisen Oaviressuunnitelman
avulla ? Harkitse itse I
Alkeiskoulujen toiminta epäy^
säännöllistä;,
Tässä maakunnassa on nimelli­sesti
voimassa pakollinen alkeisope-tulcsen
antaminen. Yleisvalistusta
koskevassa - säädöksessä nim. sano­taan:
"Jokaisessa koi^Iupiirissä,
inissäy on vähintäin / viisitoista seit­semän
ja- neljäntoista ikävuoden vä­lillä
olevaa lasta, tulee heille pitää
koulua sääntömääräisen ajan; ja
vanhempain t a i holhoojain. tulee lä-hettä^
lapsensa kouluun laissa mää­rätyn
rangaistuksen jihalla." v
^iljattäin julkaistusta maakun­nan
valistusministerin raportista
kuitenkin huomaa, että lukuvuote­na
1924—1925, kaikkiaan 36,145
lasta ei ollut saanut tilaisuutta käy­dä'
koulua edes sataa päivää. - 368
kansakoulua- oli ollut :toiminnassa
vähemmän kuin neljän - kuukauden
ajan; 97 oli toiminut neljä tai viisi
kubkautta; ja y l i viiden kuukauden
117.
- Valistusministerin raportti on
eräässä , suhteessa epämääräinen.
Siinä ei lainkaan mainita, montako
päivää nuo 368 koulua oli keskimää­rin
ollut toiminnassa. Tosiasia kui­tenkin
lienee, kuten muuauA konser­vatiivinen
lehti huomauttaa; että
useat niistä olivat olleet sulettuna
koko lukuvuoden. ' )
Alkeiskoulujen epäsäännöllisestä
toiminnasta ; heijastuu ensiksikin
maakunnan raha-as'iain rappiotila;
toiseksi se on terävä' sjrytös kapita­listien
valistus järjestelmää vastaan;
ja kolmanneksi viittaus siihen, • että
maakunnan tehtaissa;^^ kaivoksissa ja
fjirmeillavoidaan käyttää työläi­siä,
jotka eivät ole saaneet edes
alkeisopetusta.
Lakonmurskaajia harjotetaan
Mutta huolimatta 'siitä seikasta,
että lasten alk^sopetukseen piiut-tuu
varoja,, on niitä tarpeeksi saa­tavilla
kadettien harjottamista var­ten.
Kadettien harjottamisesta kir-jottaa
eräs Calgaryssa ilmestyvä
porvarilehti:
"Albertan sotakoulun johtajat i l -
mottiva^ tiistaina, että opiston yh-tcyteen
ryhdytään hetimiten järjes­tämään
kadettiosastoa, johon ei ote­ta
14 vuotta nuorempia eikä 18
vanhempia poikia. Järjestön jäse-nyyteen
tahdotaan saada etupäässä
sfemmoiset poikaset, jotka eivät kuu­lu
muihm kadetti järjestöihin; ja
kun uusi kadettii?yhmä' pitää har-jotuksiaan
aikana, mikä ei törmää
yhteen koulu- eikä liiketuntien
kanssa, voivat toistenkin kadetti!
ryhmien jäsenet kuulua siihen.
" ' M e aiomme pojille opettaa
kaiken sen- mitä heille opetetaan
toisissa poikain järjestöissä, j a vielä
jotakin muutakin,' sanoi kenraali^
luutnantti Spry, kun häneltä tiedus­teltiin
uuden kadetti järjestön ohjel­masta.
'Aiomme pojiUe opettaa
ratsastustaitoa."'
Kaikille -poikasUle tahdotaan
rata tilaisuus kadettiharjotnisife]
Tuntuu ikäänkuin täkäläiset tcht^
lijat ^ valmentautuisivat näyttele­mään
samaa roolia, jota YhdysvaJ."
tain. vaiatehtailijat ovat vasfikääa
esittäneet Passaicissa, New Jersejg.
sa.
" K i d Bnms».jutun j&Ikimainialej,. .
Kuten muistetaan, tuomittiin Cal­garyn
rikosoikeudessa kaiTOsiaies
Kid Burns (Lewis MacDonald) i ot
ineksi vuodeksi j a neljäksi kuuiaal
deksi Prince Albert kurilnshnonee.
seen. Bumsia syytettiin kahdesta
eri päällehyöfckäyksestä lakkoVarti:^
oinnin yhteydessä A . B. C. kaivok­sella,
Drumhellerissa.
Burnsille määrätty rangaistus osot-tautuu
kuitenkin olevan mitä J B I -'
kein : luokkatuomio. Muuan Cedl -
Kenneth Boone, joka todisti Bimj. •
sin syylliseksi päällehyökkäykseen
yhdessä tapauksessa, huomattiin Cal- -
garyn käräjillä, maaliskuun 26 i ^ .
vänä, syylliseksi vääräh valan te.
koon K i d ; Bums-jutussa. Todistuk­set
JE|oonea vastaan olivat T}iin'«el-vät,
etta lautakunta kututti vahem-; ^'
män^ kuin 10 minuuttia, julistaen
Boonen syyJliseksi; Hän tuomiftiin
18 kuukaudeksi Lethbridgen vanki­laan.
Toinen syjrtös Bumsia vastaan
mahdollisesti perustuu yhtä heikkoi- •
hin todistuksiin. Sen selville saa­minen
inakssia rahaa, jota ei :yka,
tylsillä työläisillä, eipä edes jonkun' '
teoUisuushaaran järjestöllä kokonai­suudessaan,
o]e riittävästi. Moisten
luokkatuomioiden välttäminen, ja' •
Burnsin y.m. niiden uhriksi,jo jon-tuneiden,
vapauttaminen, on mahdol- •
lista ainoastaan siten, että työläiset
kautta, V Canadan ryhtyvät aineelli­sesti
tukemaan. Canadan työläisten
puolustusliittoa. ' T
Jussi JuurakkomäkL
osaston yksimielisen päätöksen rik^
komisesta; jolla päätöksellä velvo-tottiin
jäsenet ottamaan määrätty
kanta, hyväksyessään erinäisiä koh­tia
kaivosmiesten työsopimuksessa
Paatoksen mukaan seuraa puolueesi
ta erottaminen siinä tapauksessa,
että päätöstä ei noudateta'. Near-mg
j a MacDonald olivat kumpikin
26 piirin tp. komitean^ jäseniä, ol­len
Nearing samalla [ varapresident-ti.:\.:
Puheenvuoro
On käytetty paljo puheenvuoroja
"Akka saatanasta" sanontalehtieh
palstoilla ja^ on asia kulkeutunut
Vapaudenkin' palstoille. Miriiih Äfie-lestäni
se on kyllä terveellistä kes­kustella
siitäkin^ sillä "akan saata­noita"
todella on.;paljo. Kaikki o-vat
tyttöinä hyviä,, mutta mistä nii-;
tä pahoja -akkoja tulee? tavataan
sanoa. Aion vain vähä selventää;
Joonaan pojan sekä monen Matin
ja Jussin pojan käsityksiä, sillä hy­vin
pai jo on; miehiä, ja kai naisia­kin,
jotka ovat samaa mieltä kuin:
Joonaan poikakin, nimittäin, että
naisella e i ole; niinv suurta tarvetta
elämänsä parantamiseen!. Otaksun,
että Joonaan poika on vanhapoika,
eli ön hänellä tavallisen hyvä toi­meentulo
jos hänellä onkin^ akka
j a ehkä pari lasta. . '
Mutta pistäännytäänpä vähä ko­tinurkista
plos. Käväset vaikka
katseleöiassapienviljelijän kotia.;
Katsoppa tuota työn kiahduttamaa
naista. . K a t s e l e sJiänen riekaleista
pukuansa. -Peuraa vaikkapa vain
yhden päivän ajan' hänen työtään,
niin uskon, että käsität asian toi­sin.
/Tätä samaa raadantaa kestää
vuosi vuodelta; kunnes ennenaikai­nen
hauta: korjaa tuon raatajan.
Tai pistänny. tehdaskylään, missä
miehillä on .pienet j)alkat, joten
naistenkin on mentävä ulos kodista
ansaitsemaan^.lisää . rahaal Nainen
tekee yhtä pitkän päivän työtä teh­taassa
kuin mieskin, sekä tuntee
raskasta hUolta pienokaisistaan, jot­ka
on'täytynyt jättää oman; onnen­sa
nojaan. Ja kun nainen tulee ko­tain,
alkaa ruuan laitot, pesut ja
kaikki kotiaskareet, joissa mies vain
ani . harvassa tapauksessa avasaa.
Tällaisessa tapaa|(g.essa on naisella
syytä kapinoida parempia olosuhtei­ta
itselleen. *
Taas on paljo naisia, jotka tekevät.
kotonaNsivutöitä; joko pitää raniBa.
reita, rnokamiehiä, pesee pyykki^
ulos, ompelee eli nyprää muille kä­sitöitä-
Ja kun tehdään yleissil­mäys,
-niin onainosataan vähäinen
määrä naisia, jotka saavat uhrdta
sikaansa itsensä kehittämiseen, eli
taas itsensä koristamiseen.' Ja knn
nainen on työllä kuormitettu, kn-ten
mieskin, n i m eikö se silloin ole
väärin, että hänen täytyy uskoa,
tä mies on vaimon pää? Se häi
se onkin kova pähkinä miesten por-tavaksi.
Eihän naiset vaadi hon- /
suja; ainoastaan tasa-arvoista tove-,
ruutta.
E i tarvitse mennä, ajassa kovöi
pitkästi taaksepäin, kun luultiin, «t:
tän naisella ei ollut sielua. Kehftf»
on kuikehut sen verran eteenpäin,
että on naisellekin luvatta siela.
Kun kehitys edelleen kulkee eteea-päm,
niui- "akan saatanat" lakkaa
olemasta j a tilalle tulee tasa-arro>-