Vapaus, February 10, 1925

              1Bi?n2 I l i ä a t o J I ^ ^ Feb. lOfli, m5
VAPAUS
I9J Sodbnrjm, Ost, joka tilsUi. tontu j» laasataL
T o i m i t t s j s t :
A. B. M i m J L ABVO VAARA.
VAPAUS (laber^)
The oxAf OTgtn of Finoisb Workers in Canad». Pob»
liabcd i u Sodbury, Ont, every Tueaday, TboMday «nd
Satmtjay.
Begutered at the Post Office Department, Ottawa,
as seeond class matter. ' ' • •
General advertisinjr rates 76c per coL inch. MJ
nimom charge for single insertion 75c The Vapan»
is the best advertising medium among the. Flnnisn
People in Canada.
nm tiedonjanonsa, hänen halunsa saada Mnuusimuuh
toja omille ajaiuksUteen ja buttaUeen on saanut tyy-dytyksensä
uusissa yhteiskunnallisen ja yhteiso-iJamän
muodoissa, Hsnellä on dbdotioman vapaat kädet jar*
jestää yhteiaktimiaUiflia ja sivistyksellisiä ybtymi ja
siinä suhteen neuvostovaltio hänen pyckimyksiänsä
kaikin tavoin kannattaa. Kun työläinen kokonaan an*
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kaimailmotukset $1.00 kerta, |2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
NiroenmnutosUrootukset 60c kerU, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotokset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $8.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoqlanseelta tai moistovärssyltä. c
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolmekertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli,vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 76c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, Rooli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76. y "
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on. takaukset.
i Hurja valhetulva polsevikkeja
vastaan
näyttää tuntuvan jo liian pdcsulta sellaisellekin kapi'
talistien äänitorvelle kuin Berliner Bör8en.Courier ni-aniselle
^saksalaiselle porasilehdelle, joka toki lausuu
muutamia jäikeviä sanoja Englannissa nykyään Itarjo-tettaa
mieletöntä poIseviJdden ajojalitia vastaan.' Läoi
kertoo, kuinka Venäjältä palannut atnmattiyhdistysten
lähetystö on saanut niskaansa oikean parjausryopyn
ja kuinka heitä kaikin keinoin yritetään pakottaa an-tamoBn
pobevikki-vastaiAon s«l99tU8 matkdiävainnois-taan.
Vielä osottaa lehti, miten naurettava ön englan
tilaisten kapitalistilehtien väite, että Kiinan nykyiset
selkkaukset ovat cpolsevikkien agenttien» työtä, ja ky
flyy aitler.
«Mutta mibi pitäisi Keski-Europankin yleistä mie­lipidettä
häimnentää vain eentahden, että Lontoossa ja
Wa{^ingtonis8a tarvitaan määrättömästi liioteltua*pol
aevistisen propagandan' kunmitusta ' riittävän tykin
ruuan hankkimiseksi siltä varalta kun Kaukaisessa
idässä todenteolla aidtaan 'papuja paukutella'».
Tuollainen kylmä suihku sietää ei ainoastaan eng-lenltilabten,
vaan amerildcalaisten ja kaikkieiikin mai-den
porvarillisten sanomalehtieiv saada silloin tällöin.
tautuu uuden yhteiskunnallisen elämänmuodon luomi'
seen, jättää hän mielellään maan poliittisen hallinnon
puolueen. haltuun.
Tälle uudelle yhteiskunnalliselle kehitykselle on
erikoisen luonteenomaista, että se fekee työpaikan yh !^!"' """^^^ suuntaa; en-
, ^ » - i . . . . » T i r - t . . . M i . "l A T T ^ jsmnakm-se, että taiteen on oltava
iaiäa taiiletta tyM^
esitetfärä
Nykyään keskustellaan— j a r i l -
delläankin tydläispiireissä paljon
kysymyksestä; minkälaista taidetta
tyoläisiUe tule© e d t t ä ä l ^ Vallalla
teiskunnan keskij)isteeksi. Kaiket illat viettää, työläi
nen työpaikallaan, lukien kirjallisuutta ja keskustellen,
harjottaen musiikkia y. m. s. Työmaa ei enää ole
semmoinen paikka, josta kiiretmmiteD paetaan heti
kun päivän tyo on päättynyt Se ei enää ole palkka,
orjuuden synkkä vertauskuva. Tdidas muodostuu hä-nen
elämänsä luonnolliseksi keskipisteeksi, ei ainoas>
taan kahdeksan työtunnin ajaksi, vaan suurelta osalta
Miksi Venäjän työläiset ovat
tyytyväisiä
Englanälaiaen tVenajän ystäväin* seuran'jäsenem
> ^on eräs H. C. Steiens oleskellut VtinäjiSllä puolikolmat^
ta vuoUd ja jNew leader nimisessä aikiäcaiulehdessä
julkassut seuraavan kirjotuksen. Mies on^ rainkuin hä-nen
Jdrjotuksestaankin käy selville, piktatpprvarilUnen
demokraatti.ja Myhäliston dUoatuurih jyrkkä vastusta'
ja. Sitä parenlui^ soveltuvat harien tiikottantonsa ku*
moamaan sdiäi^emokraattien ja tujilajuulaisten vai
heet Venäjän' työläisten tyytymättontyydestä polsevik'
kien hallintoon. Kirjotus kuuluu suomennetUirun
HCun kaildci i>n sanottu, mitä Venäjän «nykyisen
hallintojärJMtelmän vastustajilla ja puolustajilla on
sanomista, «esiintyy yksi tosiasia selvänä: koiiasnunisti'
nen hallinto seisoo taikka kaatuu tehtaissa^ työpajois­sa,
rautateillä jne. työskenteleväin ruumiillis^ työn te­kijöiden
kolmen neljäs-osan suostinnuksella. V Petro-gradin,
Moskovan y. m. suurten teollisuuskeskuksien
vallankumoukselliset työläisetpä he nostivat |cpmmunis-
. tit valtaan, ja^ jos nykyiset elinsuhtcet «liäivat heille
sietämättömät, eivät he suinkaan' olisi yrittämättä ku­kistaa
kommunisteja..
Kommunistinen hallinto on diktatuuria. Poliittinen
viBpaattmeUcalätetsS^ VehBJalla tuh-teatatojQu
Jm^^i^
vapautta vailla tässä hallintoiiltiQdössa, |dka ulkonai­sesti
ei pllenkaan eroa tsaarivallan ajasta, niin miksi
he eivät sitte ryhdy sitä kukistamaan ?
Vastaukseksi ei riitä se, että hirmuvalta on liian
täydellinen ja tdipisa. Tosiasia on, että sangen har­vat
typläis€« yleensä tictävädcään minkään hinnuvallan
olemassaolosta. Syynä siihen uskallan sanoa 'aivan'
yksinkertaisesti olevan sen, että työmiehet' ylinialkaan
ovat suosiollisia nykyiselle hallitukselle ja kannatta­vat
sitä. He ovat viime vuosina saavuttaneet kuomat'
tavia aineellisia etuja; he ovat inyös voittaneet itsel­leen
uuden toimintavapauden — ei poliittista, vaan yh­teiskunnallisen,
johon suurin osa heidän aikaansa ja
voimiansa tulee käytetyksi.
Ennenkaikkea ovat työläiset saavuttaneet etuja lyo-
/autno. Kahdeksantuntinen työpäivä, lääkärinhoito, äi­tien
ja; lasten huolto, vuotuinen loma (joka usein vie­tetään
entisissä aateliston eli omistavan luokan palat­seissa
Krimillä tai Kaukaasiassa), koululaitoksen edis­tys,
asuntokysymyksen ratkaisu ja monet muut näky-onättömät
seikat, jotka nyt muodostavat hänen elä­mänsä,
erilaiseksi ja paremmaksi kuin-mennen — näiltä
tällaisilta näkökannoilta hän asiain .lailkua katselee ja
niiden takia melkobellaihastdcsella tervehtii hallintoa,
joka niuti paljon tekee hänen Hyväkseen.
Kaikista näistä hyvistä uudistuksista johtuu, että
hänelle jää enemmän aikaa ajatella^ - enemmän tilai­suutta
toimia työpaikkansa ulkopuolella. Ja työläisellä
on tarmoa, hän ajattelee ja tutkii asioita ja ottaa osaa
julkiseeir elämään. Miksi hän ei psota selväpiirteistä
halua poliittisen vapauden saavuttamisdcsi?
Mielestäni on vaistaus löydettävKsä^siita seäasta, et­tä
hänellä on toisia teitä —.)4jt^^ teitä
itsensä kehittämiseen. Hänen järjestämiskykynsä, hä-hänen
vapaa-ajallansakin.
Käynti jossakin tehtaassa aikl-iltana antaa meille
eloisan kuvan. Niissä huoneissa, joissa ennen tehtaan
johtaja asusti, pidetään nyt kaikenlaisia harjoituksia
ja huveja. Yhdessä huoneessa esittävät amatoörinäyt-telijät
kappale. Toisessa on soitto- tai lauluharjo-tukset
Yhdellä ovella on suurin kirjaimin piirretty
sana «Hiljaa!» Kurkistamme sisään ja näeimne siellä
ryhmän hartaita tiedonhaluisia iukijoita. Huoneen yh­dessä
nurkassa — «Leninin nurkassa» — on kokoel­ma
tämän suurmiehen elämää ja opetuksia käsittelevää
kirjallisuutta; muualla salissa on teoksia kaikilta
mahdollisilta tieteitten aloilta. Toisessa huoneessa is­tuu
miehiä ja naisia keskustelemassa erityisiä jonkun
oppikirjan kohtia. Se on itseopiskelijain ryhmä. Kak­si
huonetta on varattu kommunistiselle nuorisolle ja
nuorille tienraivaajille. Omat tilansa on vielä naisja­ostolle,
ammatillisen liikkeen, marxilaisuuden ja leni-niläisyyden
tutkimiselle, voimistelulle, shakki- ja
muille peleille, kirjallisuuden ja taiteen tutkijoille,
luonnon ystäville, jne.
Huvittelu ja ajanvietteet eivät kuitenkaan ole ainoat
työläisten toiminta-alat vapaa-aikoina. Niille, jotka
haluavat vastuunalaisempaa työskentelyä ja joilla on
järjestämiskykyä, on monmaisiesa tehdas- ja työmaa-komiteoissa
yltäkyllin tilaisuutta sen käyttämiseen.
Koko kasvatustyö on näiden komiteain valvottavana.
Sitäpaitsi on eri komiteoja työn tieteellistä järjestelyä
varten, väkijuomien salainyynnin estämiseksi jne. Las­ten
ystäväin seura, Neuvosto-Venäjän ilmapuolustus-yhdistys
— kaikki tällaiset komiteat ja järjestöt laa­jentavat
työväen näköpiiriä ja kehittävät hänessä yh-teenkuuluvaisuuden^
tuntoa koko maan kanssa.
Järjestymisen alalla ovat Jtse työpaikan hallintoko­miteat
huomattavia. Siellä on anmiattikoSkotdcsia,
edustajakokouksia, tuotantoneuvosto, t^illinen. neu­vosto,
työn puolustusneuvosto, neuvostot työläisten. ja
talpnpoil^, .asunti^ ja terveysolojen tarkastusta ja
työläisten elini^ide»^ ta vakini-tiisjaostq,
jotka kaikki ovat työväen itänsä peruötcmiia
ja hoidettavia, TyöpaiUcbjen yhteydessä on paljo
muutakin yhteiskunnallista toimintaa. On lastenseimi,
jonne äidit siaavat jättää lapsensa työajaksi; Se on
erittäiiu hyvin järjestetty ja hoidettu, sillä äidit pitävät
siitä hiioien, että se aina pidetään mitä parhaat kun­nossa.
- Usein on t^^taan yhteydessä myös lastenkoti.
Vielä oh mainittava lasteidcoulu, jcösä lapset saavat
opetusta. Kustanntikset suorittaa tehdas.
Erikoinen sanbmalehtikomitea pitää huolta sanoma-'
lehtialasta: Kirjotukset lehteen ovat työläisten itsensä
kyhäämät, kuvat työläisten piirtämät, uutbet työläisten
hankkimat, joten tällä alalla on työläisillä tilaisuus
kehittää kirjallisia ja taiteellisia taipumuksiaan ja si­ten
tunkeutua ^uteen.mailmaan. Lehden arvo vaäitelee
eri työpaikoissa; monasti on lehti sangen arvokas sekä
kirjallisessa että taiteellisessa syhteessja.»
Selitettyään, että hänen havaintonsa eivät ole tehdyt
vain muutamista mallitrfitaista, vaan on hän 4ie koon­nut
tavallisista työpaikoista, lopettaa Stevens kirjotuk­sensa
seuraavin sanom: ' '
tTyöläinen Oli saavuttanut parannuksia, jotka
ennen vallankumousta olivat mahdottomia Saavuttaa,
''puolueetonta", se tahtoo «anoa,
että taide pn otettava pelkästään
taiteen kannalta. Ja tätä käsitys-tai>
aa vastassa on toinen mielipide,
joka haluaa alistaa taiteenkin pal­velemaan
työväenluokan luokkatais­telua.
Mitä -tulee ensinmainittuun käsi­tyskantaan,
on se laajalti vallalla
ja vaikka hänen elintasoxisa useimmissa tapauksissa ei
vielä ole nimkäan korkealla kuin se oli syksyllä 1917,
on hän kuitenkin tyytyväinen siihen edistykseen mitä
tälläkin alalla on tapahtunut viimeisten ^kolmen vuo­den
ajalla. Hän on tyytyväinen eikä suostuisi mihin­kään
hintaan luopumaan niistä sivistyksellisistä ja yh­teiskunnallisista
saavutuksista mitä vallankumous on
niuassäan! tuonut, palatakseen sensijaan takaisin niihin
olosuhteisiin^ joissa, hän eiinen vallankumousta eli ja
lyÖskenteii.» ;
Kaikkeen ne polsevikit kerkiävät
Eräillä ontariolaisteh vierailijain kunniaksi Quebe­cissa
toimeenpannuilla ji^apäivällisillä puhui «hänen
armonsa»! Toronton arkkipiispa McNeil, näiden kah­den
maakunnan eroavaisuuksista, etupäässä kodcetellen
ädceltäin ilmennyttä Canadan ranskalaisten keskuudes­sa
harjotettua kavalaa kommunistista propagandaa, jo­ta
hänen «v^anran arvelunsa» -mukaan ainakin osaksi
rahastettiin Moskovasta. Noissa kommunisteissa oli
kätoolilaisia, sanoi äriddpiispa, eikä hän saattanut aja­tellakaan,
että tuollaiset eripuraisuutta lietsovat opit
olisivat lähteneet roomalaiskatoolilajsbta sydämistä, ta­hi
että roomalaiskatoolilaisten suuri enemmistö ollen­kaan
suvaitsisi kommunistisia aatteita. Täällä harjo-tettu
kommunistinen kiihotus saattoi pilata. Irlannin
katoolilaisten ja Canadan ranskalaisten katoolilaisten
välit, eikä «hänen armonsa», joka piti puheensa rans­kankielellä,
myöntänyt olevan'mitään perää siinä hu­hussa,
että kommunistisilla opeilla olisi yleisempää
kannatusta roomalaiskatoolilaisten keskuudessa. — Ei-pä
tietenkään — enempää kuin muidenkaan ii^onnol-lisen
pimityksen uluien, joBca eivät vielä ol^.vapautu^
neet mustatakkien lumoista.
hieman paremmassa taloudellisessa
asemassa — sila, Jähempänä porva­ristoa
— olevassa ^ työläispiireissä.
Taide on heidän mielestään otetta­va
puhtaasti taiteelliselta näkökan­nalta,
koska muka taiteen oikeana
tarkoitusperänä» on kohota yläpuo­lelle
jokap^väisten tapahtumain.
Haluamme prptesteerata tällaista
käsitystapaa vastaan. Taiteen ei
mielestämme tule'-^ tarkoituksensa
mukaan oUa mikään elämän ilmi­öiden
yläpuolella liikkuva utukuva;
se on kyllä aikoinaan — roniantii-kan
loistoaikoinat— ollut ehkä ylei­simmin
vallitsevana sountana tai­teessa,
mutta myöhempi aika on kyl­lin
selvästi osoittanut, että taidet­ta
voidaan luoda realistisellakin
pohjalla, fifonet k l a s s i l l i s i i n tai­delaitokset
ovat syntyneet , realis­min
merkeissä, eikä kenenkään pää­hän
pälkähtäisi kieltää niiltä taiteel­lista
arvoa. Kysymys onkin oikeas­taan
siitä, onko taiteilija riittäväs­sä
määrässä hallinnut keinoja vai­kö
el^ Ajatellaanpa esimerkiksi
sellaista näytelmätaiteen mestarite­osta
kuin on Vecksellin "Danield
Hjort'», joka aikansa olosuhteet
huomioon ottaen voidaan laskea yh-tk
paljon realistiseen kuin romant­tiseen
suuntaankin kuuluvaksi, eh­kä
enemmänkin edelliseen. Sen ai-kaänsäanm
vailicutns ' o n - epäämättä
taiteen korkeimmatkin vaatimukset
täyttävä. Mikri ei: siis, puheen ol­lessa
nykjmikaista, voitaisi taiteessa
kuvata juuri niitä elämänilmiöitä,
jotka eniten esiintyvät ajair tapah­tumien
määrääjinä' j a jollainen i l ­miö
on. m^ m. juuri nykyaikainen
luokkataistelu. Ja milloin taas si­tä
Iravataanr sillöhii mubddstdn tai­de
Ittol^cataiteeksi — toisen tai
toisen puölea hyväksi — sillä sel­laista
luoVaa" neroäfeifiikamme tun­ne,
, joka kykenisi'persoonallisilta
näkemyksiltään liikkumaan taitees>
saankaan yhteiskuniiallisteh tapah-mien
yläpuolella. •
^On otettava huomiobh.ettii'jär­jestyneen
työväestiSnj perustamat
taidelaitokset ovat myöskin valistoa-laitoksia,
ja niinollen tulee niiden
tarjoaman valistukski-. kulkea .siinä
hengessä, että se vastaa työväenluo­kan
X omaksumaa' 'Miiaailmankatso-.
musta^ Porvaristo', pitää kyllä' huo­len
siit^ että heikäläisten taidelai­tosten
tarjoama valistus kulkee
päinvastaisessa, siis' porvarillisessa
hengessä, suorittaen tehokasta va­listustyötä
sen luokan omaamien a-jatUsten
hyväksi.' Katsellessamn|e
sikäläisten taidelaitosten ohjelmis^
toja, saamme nähdä' hiiden runsaas­takin
sisältävän aivaii alastomia teh-denssinäsrtelmiä,
jotka kaikki ovat
tähdättynä työläisten-.JUwk^
lua. vas^änV n u i ^
i s ^ puoiffltisi. Saina suhde täytyy
vallita toiseUakin puolella, ilman s i ­tä
eivät työläisten perustaimtt tai­delaitokset
. ole tarkoitustaan vas­taavia,
'. eivät, ole työväen taidelai­toksia.
\.
Näin ei suinkaan aina ole asian­laita.
Monet työväennäyttämöt kart­tavat
kauhistuksellakaikkia näy­telmiä,
joissa vain ;Vivahtaakin . a -
vpin luokkataisteluhenki, vieläpä ne
hylkivät kaikkia vaatiniattomimpia-
Mn työväennäyteliniä. Näiden näyt­tämöiden
ohjelmistot muodostavat
pääasiassa kevyet farssit ja opere­tit,
jotka eivät vakavammalle Icat-soJaUe
voi tarjota^mitään, parhaas'
sa tapauksessa hyvin vähän -—tai
sitten hempeät rakkausnäytelmät,
jotka viehättävät ihmistä vain mää­rättynä
ikäkautena, mutta joka
varttuneemmille työläisille jo on
voitettu kanta. Valistuksellista puol­ta
eivät nämä näyttämöt suinkaan
iaBceellisimmassakaan määrässä ^e*
dusta. •- , •
Kun joutuu tästä asiasta keskus­teluun
näyttämöiden johtavien . p i i ­rien
kanssa, saa Jranlla joko hei­dän
esittäv&i avmmesti; :inidipi<
teensä, että • taiteen tuleekin olla
sellaista "puolueetonta'* kadultaan,
tai dtten työntävät he yleisön
niskoille. Paremmat nSyteiEaät «fir
vät tuo katsojia, he sanovat. Ja
emme voi Ueltää hädän olevan täs­sä
' s u h t e en vielä moressa määräs­sä
oikeassa.
Nykypäivien teätteriyleiaö — ^ 5 -
vaen teattereissaldn —- on vielä
siksi alhaisella asteella Brvo8teInky«
vyltään, että se mieluummin katse­lee
kevyttä roskaa kuin henkisesti
arvokkaita näytelmiä. Vain pie­nempi,
monessa tapauksessa hyvm-
Jdn pieni joukko, tekee tässä suh­teessa
poikkeuksen. Ja teatterit
tarvitsevat kassakappaleita, voidak­seen
ylläpitää toimintaansa. Mutta
näiden — kassakappaleitten — va­linnassa
tehdään monesti auttamat­tomia
virheitä teatteriemme johdon
taholta. On olemassa kevyempisi-sältöisiäkin
näytelmiä, joissa sen-tiän
on hitunen kelpaavaakin sisäl­töä
j a joissa 'ei roska ole yhtä sil­miinpistävänä
kuin. toisissa. Ja sel­laisiakin
"kassakappaleita" 'on otet­tava
harvemmin kuin monet näyt­tämöt
tekevät, missään tapaukses­sa
eivät ne saisi muodostua pää­osiksi
näytäntökausien ohjelmistos­sa.
Siten ehkä "yleisön maku" säi­lyisi
jossakin määrin turmeltumat-tomampana
Jcuin nykjrisin,- jolloin
monetkin^ teatterimme rakentavat
ohjelmistonsa melkein yksinomaan
farssien ja operettien varaan.
E^elläolevasta ei suinkaan ^saa
tehdä johtopäätöstä, että hyväksyi­simme
työväestölle esitettäviksi vain
luokkataisteluaiheita käsitteleviä
näytelmiä ja tuomitsisimme kaikk
2S p. tsaunk. oli osaston tySko-koas.
Osastoon yhtyi Yrjö Virta­sen,
ollen hänellä todistakset Suo­mesta
luokkasodan ajaka. Koko­uksessa
raportteerssi Toivo Väkevä,
että nuoret ovat kaikessa faOjaisos-dessa
keskuudessaan muodostaneet
^Nuorisoliiton osaston", vaikka
muut hyödyttöminä. Ei suinkaat^
;Bill<finhan köyhtyisimme taiteellis­ten
nautintojemme puolesta huomat­tavasti.
Jäisimmefaän dinä tapauk­sessa'Vaille
monia suuria klassillisia
kappaleita, luonnonnäytelmät jäisi­vät
harrastuspiirimme iilkopuolelle,
samaten lukuisat psykologian alalla
liikkuvat draamat, avioliittonäytel-mät
y.m.. J a kaikista niistä voi
katsoja omaksua itselleen nautinnon
lisäksi myöskin oppia. Pelkät työ-väennäytelmät
muodostaisivat ohjel­mistot
yksipuolisiksi, joten jo sen­kin
puolesta on ulotettava valinta
monipuolisemmille : aloille. Olemme
v^in: tahtoneet- sanoa>(..etteiyät näyt-tömö^
nme siinä valinnassa vielä lä­heskään
aina nlyidata tarpeellista
tarkoituksenmukaisuutta, vaan syr-jäytiämällä
työväen elämää lähellä
olevat tuotteet rakentavat monesti
ohjelmistonsa etupäässä arvottomis-fe
lOneista. Ja sUtä olisi jo vih­doinkin
päästävä. — Kontio.
"TvSttomat vaativat unionpalk-kaa",
oli otsikkona eräässä pai^kal-lisenNporvarilehden
Idrjbtuksessa
Siitä kävi selville se, että työläiset
hätäaputöissä o^^t alkaneet vaati­maan'
unionpalkkaa. Sen johdosta
on sitten uutisenldrjottaja, sama­ten
kuin koko parempiosaisten jouk­ko,
haltioissaan.. .Päättelevät että
ellei jiari doUaria päivälle riitä,
niin olkoot ilman sitäkin.'
Tuon johdosta ei voi sanoa muu­ta
kuin sen, että jos työläiset olisi-vat
todellakin ottaneet asian silta
kannalta, kuin tuossa uutisessa sa
notaan, niin ovat nuo työläiset jo
sittenkin alkaneet käsittämään sen,
ettei se ole heidän syynsä, että
pvat näin osattomaksi jääneet kai­ken
inhimillisen elämän välttämät-tömimmistäkin
tankista. Sentah-den
eivät he otakkaan omistavan
luokan heille tarjoama^ apiia' vas-taanv
minäätt armolahjaa. Vaan
he ottavat sen vahaan tietoisina sii­tä,
ettei ainoastaan tiip kahden dol­larin
palkka, vaan vielä paljon
enemniänkin kaaluo .heille.
Paikalliset porvarilehdet kertovat
suurella hälinällä kuinka tulevana
kesänä on kaivos- ja metsätöitä vii'
j a l t l ' saatavana ja kulina kaupun­gin
ylösrakentamiseenkin -. tullaan
.kuluttamaan. kymmeniä, tuhansia
dollareita jne Tuollaisilla j u ­tuilla
tahdotaan'tyynnyttää työttö­missä
ja/nälkäisissä, työläisissä ky­tevää
kapinaitbenkeä, heitä koete­taan
saada unhottamaan nykyisen
kurjuutensa" toivolla, että kyUä täs­tä
pian pääsee . . . koska. kerran
on tulossa kaikennäköistä -työtg..
ja palkatkin mahdolliset kohoa­v
a t . . . ,
'Lteblmecht-Lnxemborg^Lenia-muis-tojuhlaa
myös vietimme jos. kohta­kaan
ei niistä niin suurenmtoista
tilaisuutta muodostunut kfdii toi
voa saattou Tov. Jack Kavahagh
esiintoi kaildssa tilaisuuksissa puhu­jana.
,
K. P. Vanconverm .englannin­kielisen
;osaston toimeenpanemista
agitatsionitnaisanksista sunnu&tai-iltana
kaupungin teatterissa oU
muodostunuti:' suu^mnolset illan­vietot.
Niin esimerkiksi 25 p. tam-mik.
tov. KavanagMnpuhuessa
toista tnnäa _ ja idtten vastaillessa
kysymj^in jB. puoliv tuntia. Ylei­söä
. on ollut' teatteri- täynnä aina
näissä tilaisuukässa ja pian dellä i l ­ta
meneeMn, motta eivät sanne'kan­salaiset
vaan tahdo ehtiä seHaisina-
Icaan . iltoina, kuin ole nu<aän
cmaBa haafiUa.
kin kieltSytyi täti «mä nimellä
vielä täydellisesti kutsumaan. Pyysi
kokoopksen valitsemaan ohjaajan
heidän akavalle toiminnalleen. K o ­kous
otti ihnotuksen j a pyynnön
mitä suurimmalla myötämielisyydel­lä
vastaan. Ohjaajan hankkiminen
jätettiin johtokunnan huoleksi
Vallankumopksellisessa työväen­liikkeessä
on työnjako otettu käy­täntöön
etupäässä juuri työtehoi-suuden
tähden. Nyt on meillä kä­sillä
helmikuu, joka on työläisnais­ten
äänenkannattajan "Toveritta­ren"
levityskuukausl Vaikkakin
paikkakuntamme naisjaoston asiat
.ovat pikkasen rempallaan s. o. nai­semme
ovat laiminlyöneet noudat­taa
puoluetyön tehostamista työn­jaon
avulla, niin ikäyttakääpä hel­mikuu
nyt mitä tehoisammin oman
äänenkannattajanne levittämiseksi
Osasto kokouksessaan valitsi "To­verittaren"
asianaiseksi toveritar
Gustafsonin.
Tami Vancouver on kiusallinen
paikka. Kesällä ehkäisee . tämän
ympäristön metsätöitä tnKpalot ja
näin talven aikaan liiallinen Inmen-paljaus.
Viimeksimainitun sanovat
metsämiehet nyt olevan^ heillä kiu­sauksena.
Tukkiparöoneja vaan ei haittaa
suuresti lumet eikä tulipalot. Työ­tekniikka
on ^ metsätöissäkin siksi
kehittynyt, että kuudessa kuukau­dessa
ehditään hjrvästi saamaan ulos
se tukkimäärä, joi^ka sahalaitokset
ehtivät sahaamaan vuoden kuluessa^
Vaan metsässä työskentelijäin m u -
ansulatuselimet tuppaavat käymään
kapltuulelle noina loma-aikoina.
y • Logiger.
Port ArthuriD Dutisia
Poliiceja laldcoalneelle. Harlyn
kämpäUä Valorassa ilmoitetaan hiet-sämiehet
lakkoutuneen palkka ynnä
muista- suhteistar samalla..;;ilmpitetx^
tiili, että on lähetetty poliiseja pai­kalle/
nimittäin jos lakkolaiset aiko-vat
häiritä ijkkureita, joita tullaan
paikalle lähettämään. Tuntuu ker­rassaan
hassunkuriselta, että on- po­liiseja^
jo lähetetty, vaikka, ^ kaikki
oh ollut rauhallista; ^kuitenldn kuin
ottaa hu«mioon porvarillisen järjes­telmän
koneistoineen, niin siinä on
vi&taua heti: meille. i"-i^->;.i:s^.<;^
Sala-ampujille. Kuulepas sinä
sala-ampuja, _joka käytät "osaston
raportterin" nimeä kirjeessäsi, kuin
kirjoittelet jollekin l^enkUöUe jonka
kanssa; näytät olevan närkästsmjft,
älä tee: sitä enään, vaan esiinny
omassa nimessäsi^ jos sinulla on jo­takin
kirjoittamista. . Se on, rehelli­sen
miehen menettelyä, eikä piilou­tua
jonkun ^yhdistyksen raportte­rin
nimen taakse, ei sittdcään vak­ka,
se yhdistyskin olisi sinulle epä­mieluinen.
Joten nyt ehkä tiedät
että sinä et ole osaston raportteri
äläkä liioin käytä "Osaston raport­t
e r i " nimimerkkiä kirjeittesi alla.
Hirtti itsensä. Työläinen Leon
Antomach, joka juuri edellisenä päi­vänä
oli päässyt sair|ialasta, löydet­tiin
hirttäytyneenä rautatievaunun
käsijarrupyöraän. Hirttönuofana
oli hän käyttänyt lujaa naurua.
W. A. Henry, joka meni työhön
lauant^i-aamuna Provincial paperi­tehtaalle,
tapasi hänen hirressä
mainitussa paikassa. Työttömyys
ehkä oUut tähänkin . s ^ ^ ä tai
siitä johtuva mielenvikaisuus.
"Ken lemmen Imnoon joutuu
vaan; la la l a , la la, la laa", niin
Kosijat" ja kaikkea tällaista l a l -
lattamista on "Kosijoissa" loppu­mattomiin,
joten on turha siitä sen
enempää kirjoitella, ainoastaan voi
Usätä, että sitä kestää koko illan,
sillä kappale on kolminäytöksinen ja
aihe kansanelämästä, sitä humoori-sinta
puoKa. Jokainen vain tJc. 14
päivänä osaston talolle, katsomaan
tätä kuuluisuutta. — J ;
Eri paikkaki
WHITE FISH, 01*T.
Osattoimne viime ylimääräisessä
kokouksessaan väätti löpullisesiä r u ­veta
talonrakentaimshommaan.' Sii­tä
on toosattn ja tohistu jo puoli­sen
Vuotta miten sen •'^helpommalla
voisi saada. On tiedusteltu hinto­j
a lautakomppanioilta, ^ k ä paikal­lisilta
kirveaniehiltä hirsistä tehty­nä,
vaan kaikista on noussut niin
suuret summat; että eimne; ole -voi-
.neet rakent^pjbta-ajatell^aan.
Nyt loptdcsl tultäm jo alunpi^^^
en olleeseen ajatukseen, * että teem-me\
sen ' jäsenkohtaisesti valmlika
ilman suurempia rahoja; Osasto
maksaa vuosittain kuIleMn työpal­kat
akäB kun varoja - karttuu, jo­ten
se veBcä mikä siitä osastol-emme
tulee, bnparhxtin mitä m i ­tenkään:
voi saada.
'Useita ' tovereita, joiDa on - ollut
kylBka hyviä Ursia, ovat antaneet
tarpeellisen mäizftn, ja »itäett
myfit ne pafkkakunnaSanaDe «Wid>
Ie «ahamynylle, j o e a ne «ahttaai
laudoiksi ISblpälvinä. Ki^bMT^
taivahinen paasaisi iamen ja pai. '
kasten kanasa tSsfede» fcovia pal­jon,
niin oUsi toivoa päästä
mään seiniä ^ s t y y n aikairfn ke.
väällä. Joa laskumme paikkanu
pitää, niin'saamme viettää kesäjni.
lat-niinkuin niinkin oman katoa a].
Ia.
TJc I p : B kokonlrtnsa hyväksyt­tiin
toinen sanomalehti- ja kirjaffi.
sunsasiamies paikka}cnnnalleQaie
jolle osasto, antaa tavanmTdtdsea
trfcauksen.
Asiamiehen toimintapiiri kun on
kovin epäJtäytänhölKnen pitkien
matkojen tähden, niin ajateltiin, et­tä
se helpoittaa asiamiesten tehtä.
viä kun niitä on kaksi ja samalla
edistää sanomalehtien 'iekä kirjaili,
suuden levenemistä kun a9iannehet
ovat enempi käsillä, valituksi tuli
toveritar Xempi'Aho.
Samalla myös päätettiin lansaa
sydämelliset kiitokset kauppias Karl
Lehdolle ja muille Sudbnryasa, jot-ka
ovat hänen kauttaan lähettäneet-vaatiEeita
ja kenkiä koalnlapsille
tänne. Vaikka talvi onkin olhjt
harvinaisen kyhnä, niin lapset ovat
voineet käydä koulussa säännölli­semmin
kuin ehkä koskaan ennen
ulkoa saamamme vaateavustuksen
kautta. Erityisempiä tapahtnmia ei
ole sattunut, elämme vaan niinkuin
jumalan' selän takana. — K.
. laallä sita elellään pikku hiljaa,,
ei paljon maailmalle huudella, vaan
silloin kun tulee ..jotakin eriomai-seinpaa.
Olemme heränneet pakkasihnain
kangristuneisuudesta, niin näkyy
kaildsta hommista. Miehet touhua­vat
kauan odotettua omaa taloa.
Ovat katkaisseet tukkia, vieneet
Ajolan sahamyllylle laudoiksi sahat-tavaksi,
kuuluu kuiskeita, pian lyö-dään
talo pystyyi).
Kyllä ori hirveätä-tohinataa, että
naisetkin heräävät samaan touhuun,
sillä tänä päivänä he, myös t u n^
vät velvollisuutensa yhteistyössä.'K
juuri samalla tavalla kuin juifei
het, nauloja lyömällä seiniin, vaatr
keräämällä varoja milE
>naulat ostettua. ,
Niinpä,"^ l ^ i t e Pishin naisjaosto^
päätti pitää oikein humu-iltamät,'
joissa myydään käsitöitä yjn. Sa­massa
tohinassa pidetään ":keeki-tanssit"
kaikkien naisten on tuo­tava
kukka^tahi.maksettava 50 Ben-*
tiu sakko. .
Milloin ovat nämä iltamat? Ne
ovat r^. painakaa mieleenne lähellä
ja kaukaa •— 14 p. helmilniut^..,=0^.
.Kauppisen maalla, sijaisevällä ^Vhite
Fishiq.^ koululla.. ' Alkaa täsonälleen
klo ,7 ip. Tervetuloa — O. L. ,
• • ; • _ ; -O"
saadaan-iCAMINISTlKWIA,
ONT.
V. k.< 25 pidetyssä kokouksessa
käsittelimme mm. seuraavia asioita;.
Keskusteltiin j a laatittiin piirikonKf.
v^ntsionille alustus, köskkn .Jäzy...
jestön vakituista palkkaa nauttivien;
henkilöitä, että heiltä olisi evättäpä.
edustusoikeus kaildstfi Järjestön pn;.,
ri y.m. konventsipneissa.
Keskustelimme talon hankeyrityk-, *
sesta. Velvotettiin kolmimiehinen
komitea viemään asiaa eteenpäin ja
ruveta todella touhuun, kuin on so­t
i v a aikakin siihen, kun nykyisin
kannonkiertäjälläkään ei ole suuria
kiireitä. Kantakaamme itse ^ukin
kortemme kekoon j a seisköön jo
meidän silmiemme nähtävissä Ka-ministikwiän
/ työväentalo pystyssä
viittomassa tietä tulevalle polvelle.
Päätettiin pitää hiuonön ajan tans^ •
sit Pohjolanjkouhilla t.k..,21 päivän
iltana. Mnistakaapas pukea resut
yllenne j a saamaan tie kohne pai- '
kintoa sillä palkintotuomarit, joita
on kolme, ovat hyvällä huomioky­vyllä
Varustettiuja henkilöitä, joten
ei kenenkään palkinnon ansaitsevan
tarvitse ilman palkinto^ jäädä. En-simäinen
.paBcinl», nisua ja kahvia,
toinen kahvia j a piskettiä ja kol­mas
toppakahvit.
Mieleni tekisi 'vähän pt&ista niis­tä
luent(i>kurssei5ta j a palkkaky^-
myksestä etupäässä. *Siitä on väi­telty
tämänkin osasjpon kokouksis­sa
ja Vapauden palstoilla mainittu
myös muitten osastojen mielipiteitä
niitten suhteen. Ji^nri luin Va­paudesta
selostusta'siihen.: Eikä
nyt yhteisellä ymmärryksellä kai ru-vetakaan
luentoja vastustamaan,
kun ne on juuri parhaallaan menos­sa.
Mutta tämän osaston tovereit­ten
mielessä kangertaa sama, mikä
monen muunkin osaston jäsenten
kesken. Se palkka — 40 dollaria
viikko. — En hanBtaa vastaan eii»
muukaan ajatteleva ihminen, että
se olisi suuren' suuri kenelldäänoy-kyaikana.
Mutta--se panee 'aja"*^
lemäan jäsenistön juuri se, kuin ei
ole työtä eikä ruokiS; useammaD*
ei edes jäsenmaksuja suorittaa, ei­kä
varoja hankkia, ^onvälineitä
lehtiä y-m. Nykyistä pulakautta et
ole otettu huomioon luennoitsijaöi
suhteen, miksi? Meillä, ei vielä o »
johdossa kyllin iypfflä tuntemaau
pohjakerrosta, minkälaisissa olosuh­teissa
se laahustaa, päivästä,
-seen. Tammöstä kaikkea tuntee ja
kuohun melkein jo osaston j o ' * '