Vapaus, October 30, 1923

              TUstalna, l&kBkum
'Cancan suomalaisen..työväestön äänenkanattaja, flme^
tyy' Sodburyssa, Onl?. ijoka tiistai, torstai ja laoant&i.
VAPAUS
(Liberty) t
The only organ of Finnish Workfr8 in Cansifla. PB>-
lished in Sudbary/ Ont, every Tuesday. Tbursday and
Saturday. .: :• -. '
Advertising rates 40c per Col, inck Minimum charge
for sinple insertion 75c. Discount on standingr advertise-ment
The Vapaus is the best advertising medium amoSg
the Finnish People in Canada. •' • • • :
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lorne St., Puhelin 1038. Postiosotc: Box 69, Sudbnry,
ybteentonnajben, .mutta jolk^ eivät kokkaan, aavista-noetkaan,
etta faeidlti: itsensä/olisi työväenluokan Inot*
tamitsnyehinä ollut oltava siinä mukana. Näiden kans-
TILAUSHINNAr:
' Canadaan yksi vk. 34,00, puoli vk. |2.25, kplme kk.
$1.50 ja yksi Jck. 75c. ^
»Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
, $3.00 ja kolme kk.?1.75. _„
Tilauksia, jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,,
--.paitsi asiamiesten joilla on takaukset. .
sia oli hän pitkiä ajanjaksoja ankarassa sanakäbmässal
Mutta kun tuli luokan kohtalonhetki, kun näyttäytyi,
ettei oikeus ja totuus ilman käsikranaattia ja kuula-ruiskua
ollut kopeekankaan arvoinen, ei enempää puo­lella
kuin toisellakaan, ei Mäkelin pessyt suurena
erehtymättömänä käsiään, kuten ybi ja toinen, joka
'oli tiennyt kaiken ennakolta prikulleen. Hän ei kanta­nut
kalpaa mutta hän .ei liioin hyljännyt luokkaansa
sen vaaran hetkellä. Häneffö oli sillä hetkellä >luok-känga-
totuus, joka ei ehka tarkalleen vastannut hänen
omaansa. • • • • ^'•• • ;.•
' flmotushints ke jnlaistuista ilmotuksista 40c
pälfitattiumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muut««ta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai-seita
muietovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00
kaksi kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. Halutaan-rtieto-
ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla^ kont-^
torissa lajtantatnai torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen totJitaina kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kteiöttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per>
soonallilälla nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Begi8tere«5 at the Post Office Department^ Ottawa,
as second cl^ss mattor.
Yrm Mäkelin
' - Yrjö Mäkelin kuollut., Riistoporvaristo kärvensi
~ hänet hengiltä hiljaisella.tulella. 'Hiiltyneet jätteet on
Itänen silmäteränsä, Icöyhälistö, haudannut. Oulun hau-
' tausmaan petäjäin alla lepää yksi maan kaikkein 8uu<
^ rinimista persoonallisuuksista -r- ei jumalah armosta
vaan' omasta tahdostaan.- Mäkelin oli jokaiselta so­lultaan
omain P9nni8tu6tensa ja oman väsymättömän
, uurautensa tulos — voimaihminen, niin, tekisipä mieli
' sanoa: yll-ihminen, ellei hän olisi pannut luottamus
taan työtätekevään joukkoon.
' Sanomalehdistä saadaan tietää mitä hän on teh
nyt ja' saahul aikaan 25-vuotisena julkisena taistelu
kautenaan! Tiedetään tarkkaan'mainita vuosiluvut mi'
loin hän istui valtiopäivillä ja niiden valiokunnissa
milloin kirjoitti minkin poliittisen .kirjatuotteen
lestin äärestä lähtenyt suoi^nkielenkäyttäjä kuin ei
kukaan milloin hän puhin 'suunsa puhtaaksi Oho-lenskille,
milloin hän istui, vankilassa tsaarin loukkaa­misesta,
milloin suuren isänmaansa hirmuvaltiaiden
räheksymisestä, milloiri' hänet tiiömittiin kuolemaan
jne., jne.
Allekirjoittanut ei näistä vuosiluvuista öle selvillä
Allekirjoitjtahutta kiinnitti toverivainaja enemmän yk­sityisihmisenä.
Hän öli näiden rivien kirjöttajan lähin
ystävä^eräinä- ajanjaksoina. Allekirjoittanut oli aluks
saanut suorastaan taistelU Kanen ystäi^ydestään. Pik
I kutekljäin ei ole helppo päästä suurmiesten erikois
' suosioon. Mutta onnistuin kuitenkin. Kuljin vuosi
kausin hänen-varjonaan-ja sain seurata hänen pon
nistuksiaan ja koettelniukslaan hiljaisuudessa. Suuri
maailma näki vain initä hän kirjotti ja mitä hän pu
hui, mutta ei tiennyt mistä murheista, mistä vastoin
käymisistä, mistä henkisistä taisteluista hän ammensi
luovat voimansa. Siliä ei joukkojen kärsimykset ja
kurjuus ybin riitä tekeiAään 'kärsivän ihmiskunnan
esitaistelijaa, Älukana täytyy olla myöa..oman mur­heen
tausta. • -
i ' Ja Mäkelinin sielunkärsimykset, jotka jalostivat ja
terästivät hänet siksi mikä hän oli; olivat suuret ja
monipäiset. Hänen ympäristönsä, vieläpä lähin prole
taarinen ympäristönsä, tuotti hänelle monia haikeita
hetkiä. Tämä johtui juureksi osaksi hänen luonteestaan,
joka oli ääi(«it6|iän hyväuskoinen ja suorastaan lapsel­lisen
aurinkoinen kaikkea kohtaan, mikä oli proletaa-ristöi
kjirsivää ihmiskuntaa. Mutta liyväuskoisuus* on
jotakin, 'mJUe ^ kaikkein vähimmän tilaa maailmassa
mutta j(^HJs!h^ on näihin asti ollut proletaarisia pää
hyveitä |ie^kouksia., Eiväthäti antaheet' olosuhteet
mitään tukea. hy.väuskoisuudelle. Kaikkihan NOH sur­keata,
kieroa, matalaa ja kurjaa. Mutta hän näki kai-
;keh oman sammumattoman uskonsa valohohteessa. Sik­si
saattoi'hän helposti joutua suunniltaan, jos^oku,
"'mutta varsinkin hänen lähin ympäristönsä uskalsi epäil­lä
ja asettaa kyseenalaiseksi jotakin mitä hän piti sel­vänä
kuin päivä. Useimmiten lausuttiin epäilys par­haassa
ystävyydessä: ei riittänyt, että hän marssitti
horjumattomien totuuksien norsut areenalle riis-tojärjestelmä
kaivoi niille sudenkuopan:' Riistojärjes-
;telmä ja riistäjät välittivät vähät totuudesta ja ^ikeu-desta
muulloin paitsi milloin ne luottivat voittoa,
. Luokkataistelu oli' voimakysymys. «Totuus» ja *oi-keus
» olivat vain vaakunoita ja niraikilpiä, joilla
saattoi reklameerata aatettaan,kuka tahansa. Ei ollut
kysymys oikeasta eikä väärästä, vaan siitä, kellä oli
voimaa^ sanella tahtonsa laiksi. Ei riittänyt enemmis­tökään,-
jotta totuuden ja oikeuden voitto olisi ollut
taa|tu. Riitti yksinkertaisesti, vain voittamaton voima.
Mutta Mäkelin kallisti tuskin koskaan korvaansa
tämänsuuntaisille mietteille. Hän oli sik^i aivan liian
varma «oikeuden voitosta»; Hän oli huimaava idea­listi
-r duurien uskonmarttyyrien väärentämätön jäl-
.keläinen. Siksi tuottivat epäilijät hänelle suurta hai­keutta,
pidinmattakaan nyt halpahintaisista neropateis­ta,
joita oli hyvinkin huomattavassa asemass^ köyhälis-töliikkeessä,^
jä niirt perin hyvin tiesivät, että
raadan voiman oli kaikesta päättäen lopuksi ratkaista-
No. Tämä ei suinkaan ollut pahinta. Katkerinta
hänelle oli varmaan taistelun jälkeen kokea, että oli
todella kysymys siitä, mistä epäilijät olivat pitkin mat­kaa
huomauttaneet, että oli kysymys voimasta ja voi-man
käyttämisestä. Vieläpä toisella puolella julman
eläimellisen voiman käyttämisestä, ^illä kun hän
aseeton idealisti —joutui sen karkeisiin kouriin, ei
kenenkään mieleenkään juolahtanut hänen ikuisiin to
tuuksiin ja ihanteisiinsa, eivätkä ne estäneet häntä
kokemasta kaikkia kauhuja mitä ihmislapsi voi maan
päällä kestää. Niin, vieläpä enemmänkin, sillä väki
vallan piinapenkkihän se teki lopun hänestä.
Ja yhtä paljon kuin häijelle tuotti huolta läfiim-öiän
ympäristönsä «penseys» ja vähäuskoistius, yhtä
paljon, niin, ja tietysti enemmänkin. ^rsytti häntä tuon-nollisesti
vastustajain paksunahkaisuus' ja kyynillinen
«sokeus», i Että hänen täytyi' päivästä toiseen toitot
taa porvarillisille kynänkitkuttaljille alkeellisia totuuk­sia,
selviöitä^ ynXd. jopa lapsenkin olisi pitänyt ymmärj
tää, ja kumota valheita, joita koulujakäyneei porva
rislehtien toimittajat eivät edes kyenneet pukemaan
laatuun käypään kieliasuun ja jotka sen vuoksi olivat
paksuja ja muodottomia kuin niiden kaikkia ihanteita
vailla jalevat sepustelijatkin!^Toden totta: ybistaäri
se voiman tuhlau8,^minkä^toveri Mäkelin-vainaja käyt­ti
polemiikkeihin porvarijphtiä vastaan, olisi riittänyt
useammankin kieskimittaa olevan työväenlehden toimitr
tajan elämäntyöksi. Mutta, sittepä ponnistelikin hän
suorastaan sairaloisella väsymättömyydellä, ja kui­tenkaan
ei hänert hermojaan pilannut :etukädessä ylen­palttinen
uurastus, vaan arvattavasti päivästäytpiseen
ja vuodesta vuoteen jatkuvat kokemukset henkisestä
kurjuudesta toisaalla, porvarien puolella, ja fönen
öinan ympäristönsä vähälentoisuus toisella; Hänellä
ei ollut silmää hiljaiseen, joskohta uuraaseen näper-telyyn,
ja sen vuoksi ei hän myöskään 'koskaan voi^!
nut luottaa, että työt tulivat kunnollisesti tehdyksi i l ­man
häntä, minkä vuoksi ei hänellä mielestään kos­kaan
ollut lupa levähtää /sikä heittää kynää kouras-
30 p. ~ Tae. Odi' 30.
'^5
taan.
Mutta jos hänen mieltään masennutti pitkin mat­kaa
"hänen mielestään käsittämättömät tai luvattoman
pientä mittaa olevat toveriyksilöt toiselta ja koko vasr
tustijaluokari hirtehisyys toiselta" puolen, oli hänellä
aina yksi, johon hän pani kaiken Soovalle ja aatteel­lista
intoa uhfeuvalle sydämellecn ta\^den tyydytyksen,
nimittäin työväenluokka, joka oli yhtä hyväuskoinen
ja aurinkoinen kuin han itsekin. Sen suuren sydämen
ahdissa- sykki hänenkin sydämensä, sen huoli ja mur-,
le, sen haltio-ja voitonvarmuus olivat hänenkin. Se
kannusti häntä ja hän,kanriusti sitä. He.olivat yhtä.
Hän oli lähtenyt köyhäinkortteleista ja työpajasta, ja
hänen juurensa olivat ilman muuta syvällä köyhäin-korttelien
ja työpajain maaperässä. Niitä ei tarvinnut
istuttaa fiinne, kuten muista luokista työväenliikkee­seen
yhtyneiden toverien. Sen vuoksi oli hän väärentä­mättömän
proletaarinen kaikessa, niin suuruudessaan
kuin heikkoudessaan. Mutta hän oli tämän kirjöttajan
mielestä aina enemmän runoilija ja tietäjä kuin käy
tännöllisen politiikan käytännöllinen ajaja, oli suur­en
näkemysten ja haltion henki. Ja niin on uuraiden
a uskollisten näpertäljäin tehtävänä vaivalla ja tus
kalla jakentaa kulmakiville, jotka hän pystytti.
^ • / K. K.
Nykyaikamen! kirjalla
mm roimaa, sanoo^
Maeterliiick
Paria, -r-, «Nykyaikainen kirjalli­suus
haisee taivaaseen saakka. Kus­tantein,
ja painotuotteiden jnlkai-srjain
mieletön kilpailu on pannat
sulun luoville kyvyille, todellisten
nerojen jumalainen tuli on sammu*.
tettn,>
Näin puhelee kuuluisa belgialai­nen
runoilija Maurice Maeterlinck.
cOlen kirjoittanut ^nimeisen kir­jani.;
Kynäni joutaa tästälähtieiT
ruostÄmaan, minä en tnle .sitä ö
tamaan käteeni. Kirjoittaminen ci
kannata; sellaisille, jotka kieltäyty
vät "^uhraamasta kykyjään räävitto-myyden
alttarille. Milloinkaan en­nen
ei maailman kirjallinb tuotan­to
ole oilut niin 'suuri kuin se on
nykyään, mutta ei myöskään
niin perinjuurin arvoton ja mätä.
Parhaimmin palkattuja kynämiehiär
ovat sellaiset, jotka kirjottavat suu­rinta
, rosköa, joiden tuotteet l^elpaa-vat
aistillisuusnautinto ja etsivien
oukkoen luefetavaksi.»
Maeterlinck sanoo asettuvansa
vaimoineen,, loppuiäkseen «Les. bell-e8*
in> huvilaansa, jossa he elävät
kuin kukkaset ^kedolla, levossa ja
raiihassa:ja johon ei tule ainoalla­kaan
sanomalehdellä tai nykyaikai­sella
painotuotteella olemaan sisäl-lepääsyä.'
— Kuinka paljon on suomalaisia
Amerikan mantereella ja koska en-simäiset
suomalaiset tulivat iänne?
— -Mistä, saadaan radiumia, kuinka
paljon "sitä nykyään on ja minkä
hintaista.se on?
~ ' Mitä kaupunkia kutsutaan
cseitsemän i kukkulan kaupnngiks:
-— Kuinka paljon englantilaisilla
kapitalisteilla on sijotoksia Canadan
teollisuuslaitoksissa? -
Kuinka monta sanaa minuu­tissa
on maailman suurin ennätys
Idtjotuskoneella?
Maailman kallein kirja
ISO dollaria yhdestä raamatun
lehdestä > on liian korkeaV hinta Ame­rikassakin.
Sen kuitenkin "saa juuri
nyt rikkailta amerikalaisilta, jotka
eivät tiedä mihin rahansa panevat.
Täydellinen Gutenbergin raamat­tu
sisäl^6'42 sivua. Yksi €uten
b^rgin raamatunlehden ostaja mak
soi vanhasta Shakespearen teoksesr
ta 100,000 dollaria ja Gutenbergin
raamatusta, |oka on painettu 1450,
on maksettu 88,000 dollaria, i
Mutta täydellisiä Gutenbergin
raamatulta, on niin harvassa, että
er£3 rijcas^museo on : tarjonnut, sii
tä miljoonan dollaria.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
Vancouverissa taistellaan uniosta
Vancouverissa paraikaa käynnissä ole^^ satama-
.yöläisten Nl^kkotaistelu on muodostunut taisteluksi sa­tamatyöläisten
union olemassaolosta. Tämä lakko työ-äisten:
puolelta alettiin palkankorotusvaatimuksella,
ohbn laivayhtiöiden, liiton taholta on vastattu, että
vönantajain asema ei muka salli myöntää satamatyq-äisten
vaatimaan viiden, sentin palkankorotukseen
untia kohti. Laivayhtiöiden esiintyminen kuitenkin
osottaa, että niiden varsinaisena päämääränä on union
murskaaminen. Tämä käy eittämättömasti ilmi Ship
>ing Federationin antamasta julistuksesta, jossa sano­taan,
että «Meillä ei ole nyt vielä tulevaisuudessakaan
mitään tekemistä satamatyöläisten Järjestön kanssa.^
alla lausunnolla tähdätään avoimeen tyÖpa|aan.
Satamatyöläisten järjeslon Vancouverin osasto
on verrattain lyhyellä toiminlä-ajallaan antanut laiva­yhtiöille
jo useita tuntuvia näytteitä voimastaan. En
nen union. järjestämistä olivat työsuhteet Vancouverin
satamilla kurjemmat jä palkat huonoinunal kuin muil­la^
länncfn satamilla. TyÖpaiva oli rajaton, silla isän-nistö
pakotti satamatyöläiset odottelemaan tuntikausia,
niin yöllä kuin päivälläkin, satamaan odotettavia lai
voja, joista odotuksista ei maksettu palkkaa: Nän\a
olosuhteet ovat union vai^kuluks^sta paljon muullu-neet
työläisille edulliseen suuhtäan.
—- Esparantokielen \on keksinyt
^udovio» Zamenhof niminen Puolaa
juutalainen, joka' syntyi joulukuun
päivänä vuonna^ 1859 Bielovst»-;
kissa, Puolassa. Kaupungissa asuu
pääasiassa-neljää eri kansallisuut­ta,
himlttäi'n puolalaisia, venäläisiä,
saksalaisia ja juutalaisia ja kaupun­gin
-väestön kiellinen sekotus on
nähtävästi ollut kannustamassa Za-menhofia'
yhteisen, kiejlen keksimi­ssä,
; Ammatiltaan oli Zamenhof
silniälääkäri.
. N» •
Maailman suurin järvi on Kas-'
piar meri, ollen se pinta-alaltaan
438,^90, neliökilometriä,- eli noin
yksi neljäsosa, suurempi kuin koko
Suomenmaa. , Vaikka Kaspian me­ri
onkin syvyytensä, aaltoliikkeit-tensä
ja muiden , ominaisuuksiensa
puolesta meren^ kaltainen, voidaan
sitä kuitenkin pitää järvenä.
'ICaikkia tulee muin
puukaan!'' '
Englannin parlamentin alahuo­neeseen
on jätetty £sitys, jota tah­dotaan
laiksi, jonka mukaan jokai­sen
tytön, joka on 16 vuotias eli
nuorempi, tulee - antaa hiuksensa'
riippua alas pitkin selkää joko ha-^
jallaan; eli palmikoissa, eikä nuttu­rassa.
' Jos sellainen tyttö tämän
lain rikkoo kolme kertaa, joutuu
han kasvatuslaitokseen siksi kunnes
on'iäyttänyt l i vuotta.
Vaikeata lienee moisen lain tulla
hyväksytyksi.
Amerikan löytäminen
maksoi $7^50 ^
Seilailtuaan satoja vuosia .van­hoja-
kuninkaallisia lupajcirjoja ja
maksutodistuksia,' ovat eräät tutki­jat
päässeet siihen tulokseen, että
Amerikan löytäminen ei tullut mak­samaan
kuin korkeintaan $7,2'50.
VColumbus sai palkkiokseen $320;
molemmat Binzonit $130, ja taval­liset
merimiehet ^$29. Muut l&ytö-retkfeen
pakotetut jäivät ilman ja
«kiittivät Jehovaa kun pääsivät
ehein nahoin takasin»./
Kommunistit ammatti
Umoissa
— ^
' TySvEenpooIueen
Vancouverin satamatyöläisten järjestö on muuten-,
kin osottautunut vaFppaäksi taistelujärjestöksi, jollen
valmis turvautumaan lakkoon milloin vain asema ioi
vaatinut." Tämän vuoksi ovat' yhdistyneet laivakäpi^
ya kaiken, jotka tiesivät tarkkaan määritellä ase^llisen^ ten jaijestöo^
lalislit nyi ryhtyneet hävittämään koko satamatyöläis^
-r- Pilvenipiirtäjäksi voi rakennus­ta
amerikalaiaten insinöörien mää-'
ritelmän mukaan sanoa vasta sitten^
kun rakennuksessa on vähintäin
kuusitoista kerrosta. Toisissa mais-^
sa sanotaan matalampiakin ra]Sen-nuksia
jo pilvenpiirtäjiini. Niinpä
Pariisiäsä on juuri alettu rakentaa
yhdeksäkerroksista rakennusta Rue;
Marronnierain varrellej jota rans­kalaiset
tykkäävät kutsua pilvenpiir­täjäksi
j. tallen rakennuksesta «yksi
Ranskan korkeimpia pilvenpiirtä­jiä
». Yhdeksäkerroksiset rakennuk­set^'
sellaisessa; .amerikalaisessa> pil-venpiirtäjäkaupungissa
kuin New
•York näyttävät vielä mitättömiltä
mökeiltä tavallisten' pilvenpiirtäjäin
rinnalla, • lijSkuunottamattakaan sel­laisia
rakennuksia kuin esim. Wool-vrorthin
rakennus^.jossa on 58 ker­rosta,
ja seri lisäksi vielä maan al­la
useita kerrokaa.
A * *
— Sikäli kun tiedemiehet ovat
saaneet selville, on JeesUs pitänyt
saarnansa Aramean kielellä. Ara-
Mean kieli, joka on seemiläisten
kielten päämurre, oli käytännössä
Palestiinassa sitben aikaan kuri
jfeesnksea sanotaan alella' leläneen,
ja kaikki merkit viittaavat ^iihedt''
että Jeesus on pitänyt puH?ens<i
tällä kieleUä. .Sikäli kun Melentut^
kijat ovat saaneet' sBlville, on ara-
'mean kieli ollut rumaa ja kaikin
päin kehittymättömällä kannalla;
Vartburan linna
suljettu ^
~Wartburgin ylinnä, jossa Martin
Luther käänsi raamatun, on suljeti
tu turisteilta ivarqjen puutteessa.
Vanhaan aikaan siinä asuivat Thu-ringin
kreivit, jotka^suojelivat suur­ta
uskonpuhdistajaa* silloin kun hän
oli ipaavin pannassa. Täällä Lut­her^
käänsi raamatun. Siellä on vie­läkin
seinänsä nähtävänä ne mus-tepilkut,
jotka tulivat kun Luther
heitti paholaista mustepulolla. Se
paikka oli ysuosittu käyntipaikka
matkustajille ja vahdit olivat aina
valmiit näyttämään linnaa pienes­tä
maksusta.
Oli perustettu "> seura nimeltä
«Wartburgin ystävät», jotka .piti­vät
huolen, ettei linna päässyt rap­peutumaan.
Nyt on sen" toimiiita
lakkautettu ja, linna on suljettu. '
Amirikao ^TySvHenpaoIaeen t<u-meenpanevaii
komitean lansooto.
Ainerikan Työväenpuolueen- kes^
kustoimeenpanevan komitean i jäsen
William F, Dunne eroitettiin Ame^
rican Federation of .-Laborin kön
ventsionista koska hän on kommn-nisti
— hänen poliittisten periaat­teittensa
vuoksi.
Tuomitessaan Venäjän neuvosto­hallitusta,
mikä kuusi \vupttaon
käynyt taistelua elämästä ja kuole­masta
sisällissotaa ja imperialismia
vastaan, dik^tatuurista,* käyttää
GompersuT masiina vielä ankaram­paa
diktatuuria American Federa­tion
of Gaborissa vaikkav ei ole sel­laisia
syitäkään.,
Dunne esitti rohkeasti periaat­teensa
koijventsioniasa olleji melkein
yksin kolmen tai neljänsadan hyvä­palkkaisen
i ammattiuniovirkailijan
cesken selittäen:
-fNiitten edut^, joilla on valta täs­sä
^konventsionissa, eivät ole niit-^
en miesten ja naisten , edoit, jojta
hle bvat edustavinaan.»
Nämä- sanat selittävät koko. sen
taistelun "sisjillön, mil^ on nyt
cäynnissä tämän 'maan ammattiuni-oissa.
American Federation of La-borin
'virkailijat Gompersista, Le-vvisiin,
«isti syyttävät kommunisteja
työväenunioitten\ , hajottamisyrityk-sistä.
/
Minneapolis • Labor Beview, • Ame­rican
Federation'pf Laborin lehti,
sanoo toimituskirjoituksessaan 4!Työ
väen «ftäytyy puolustaar työväkeä:»
cEi myöskään pitäisi jättää huo­mioonottamatta
että .suuri vaikutus-voima
kaksoisunioismia vastaan Yh­dysvalloissa
on tullut neuvostojohta,-
, ain taholta. Radikaalit, joihin kon-seryatiiviset
American Federation
of Laborin, virkailijat; eivät voineet
vaikuttaa, on saatu /jäämään Ame­rican
Federation of Laboriin, mi-hjn.
he kuuluvat, Venäjän liikkeen
johtajan vaikutuksesta.» , >
suunnitelman, Monet ,
unioitÄsn k^sknsnenvostot'o»..
pistäneet kannattavansa
omistusta.
Goinpers ja hänen masiinaasa,
asettunut työnostajain puoIeT
oUisuudenomistajain puolelle*
.• • * .
rr- Maailman katmeimmalle kie­lelle
on liene mitään yleispätevää
mittapuuta.;. Toiset pitfivfit italian­kieltä
verrattoman sointnisrmtensa
puolesta . maailman -kauneimpana.
Toiset jpyrkivat asettamaan rans-canki^
en etutilalle. ^ Onpa niitä-vaalivat
.suomenkielelle
oikeu|e|i$ maailman kauneimpana
kielenä.
JJutinen
Eräänä päivänä saapui T. S. toi
mitulcseen auranpitäjäläinen- eukko
|a selitti että varkaat ovat varasta
neet häneltä kissankupin. Eukon
ja toimittajan. välillä sukeutui seu-
,raava keskustelu: _^
— Vai vei varas! ^istä kisu nyt
syopi, kun varas otti kissankupin?
— Teefadist.
— Vai niin. — Veiko^se muuta?
— Juu,^ kyU se vei. Se otti Sör-lisses
kaks pari vai väen'kalsongei
kans.
— Hkääl
.-— iuu-u! -^Toren mä puhu! Pan:
kas lehte vaa.,. Mä .ole Auran Pit-käniityn
kyläst Tökltälän torpast
^ Kyllä panemme.
^ ,—^ •
Koeavioliitot' vanhaan
Noin 500 vuotta ennen Kr. van­hat
egyptiläiset ja käyttivät närnaai
kontrahtia., Seljaisen kontrahdin on
löytänyt prof. V. F, Petrie Lon­toossa.
Tämän kontrahdin mukaan
mies maksoi vaimolle ,4 doUaiJa ja
nainen Jnpautnl sen miehea vaimok­si.
Jo3 mies .halusi päästä eroon
hänestä, tuli miehen maksaa sille
nmsrfie 17 doUaria. Siis fcoko tuo
koeavioliitto tuli miehelle maksa­maan
21 doUariaj joUa ajalla häri
tuli näkemään kumpi on parempi ol­la
naimisissa eli nainoatta.
Ammattiuniot menettävät maaperää
Totuus on se että kommunistit
ovat edistysmielisten •toimenpiteit­ten
ajajia ja ne voittavat ammatti-uniöitten
jäsenistön luottamuksen
ja sen tähden pelkäävät kymmenen
ja kahdenkymmenen viiden tuHan•^
nen vuosipalkkaa nauttivat unio-virkailijat
menettävänsä ^paikkansa.
Mitä -ovat ne seikat, joita kom­munistit
ovat ajaneet^ ja ehdotta­neet?
Järjestäkää ' järjestymättö-i^
ät! Yhdistäkp ammattiuniot teol-lisUusunioksi!
Yleinen työväenpuo­lue
! Neuvosto-Venäjän tunnstami-nen!
Järjestymättömien' järjestäminen
merkitsee yoimakkaampaa työväen­liikettä/
Ammattiunioitten yhdistä­minen'
teollisuusunioiksi on välttä­mätöntä
jos tySväenuiot mielivät
kestää taistelussa suuria tr.usteja
vastaan. ' Työväenpuolue on vält
tämätön y taistelemaan työläisten
taisteluja hallitusta vastaan,, mikä
käyttää valtaansa työläisiä vastaan;
jokaisessa lakossa., NeuvostorVenär
järi kukistuminen merkitsee sitä et­tä
fQSCismin musta taantumus : la­kaisisi
pois koko työväenliikkeen.
/Ammattiuniot Yhdysvalloissa me­nettävät
maaperää. - Mitään järjes-tämistyotä\
ei tehdä, jotta järjes­tymättömien
suuret joukot saatai-sim'
unioihin. Ammattiuniot ovat
kykenemättömiä suuria teollisuus-korporatsioneja
vastaan, joita vas­taan
niitten täytyy taistella.
tunnussanansa ovat ty5no^w
tunnussanoja. Tietoisesti tai 5
tämattään on Gompers ja '^^
masiinansa työnostajain asia^S
nä ammattiunioissa ja ke sa^
pitämään unioita heikkoina ö^iJ
lemaUa kaikkia kommunistien^
tämiä ugdistyisia vastaan.. 5
Kbmmunjstititulevat jathaa,
•taistelua kunnes se on voitettu h-ko
GompePsin masiinan valta ja w
ma ei vpi pysähdyttää edistyjtä tal«:
telukun^oisepipaan unionismiin joi
kommunistit johtavat, sillä koW
nistit kannattavat niitä toimenpiiei:
tä, joista unioitten olemassaolo r2v
puu. • * -
. Työväenpuolue (Workers Party/
ei kiellä veljessuhteita Konaatif.
tisen Internationalen välillä. Se ci
ylpeä siitä. Se on ylpeä .{unnagtaa.;
saan sellaisen kansainvälisen jätjei
tön johdon, mikä on koko Bi&änii
työläisten toivo' taantumusta,
cismia ja kapitalismia vastaan.'
Työväenpuolue tulee käjinii}'
eteenpäin Kommunistisen Internati­onalen
jiihd^olla kunnes tämän mn
työläiset voittavat taistelunsa kaji-talismia
vastaan ja perustavat työ-
Iäisten ja farmarien hallituksen,,,.
:, Ajnerikan Työväenpuolueea loi-menpaneva
komitea.
Komitean puolesta,
James P. Cannon,
. • • Wni. Z. Foster.
C, E. Rutenberg.
o- -
Norjan ammattijärjes»
töv.1922
; Norjan, ammattijärjestön iertoi;
rauSsesta . vuodfelta 1922 selviij,
että. järjestön jäsenluku oli mia
lopussa 83,<540. Vuo4en aikana tä-;
pahtunut jäsenluvun vähennys i'
12,3.25, mutta iilmoitetaan iäsen]i>
vun vähenemisen nyttemmin pyssb-;
tyneen ja jäsenluvun jo tämän VII(K
den: alkupuolella kohonneen 0^
'530reen. Vähennystä oli viime m[
den aikana tapahtunut kali
muissa: liitoissa, paitsi paperitjö-
Iäisten. \ liitossa, kunnallistyöiäisle»'.
liitossa ja kivityöntekijäin liitosät;
Ammattijärjestöön liittyneittä;
naisten lukumäärä on 4,938. YBJ-:
den aikana perustettiin yhteensä 65';
uutta osastoa, samalla kuin 2llt-osastoa
;ilakkautti toimintansa, ft:
senistä ori 51,701 kaupungeissa jij
21,703 maaseutupiireissä sekä 2S^;
suoraan arainattijärjestöön liittjBe--
tä. Palkkataistelujen luknmäjii.;
oli 412.
Ammattijärjestöön liittyneittf|:
järjestjijen ; yhteiset tulot teläTi^-;
vuoden' aikana 13,241,777 kninna
-ja menot 12,227,430. kruunua. T>
loista pii .6,328,905 kruumna väö-tuisia
wroj^.ga 26,840 hmmii^.
säänkirjoit.usm^ksuja. Näihin
miin ei<'ole laskettu ammattijäij&^
tön tuloja ja mfinoja, jotka olivEt:.;
varsinaisia veroja 559,831 knnao;
ja ylimääräisiä \ veroja 516,3»?
kruunua. Lakkoavustuksina' ni>r^
settiin vuoden aikana 89,677 m
nuä ja agitatsiöni- ja.valistustyöioJ^
käytettiin 107,050 kruunua.
:-c
Taotaatolaitosten yktUyisomistua.
'Kommunistien ehdot&mat toi­menpiteet
voimistuttaisivat unioita.
Niillä saataisiin uniottekokkaäm-miksi
taistelujärgestöiksii ^a tämän
vuoksi sanoo Gompers ja hänen ma*
Stinansa kommunisteja chajottajik-si.
»
Verratkaa näitä V toimenpiteitä
Gompersin masiinan Porlandissa,hyr
väksymiin periaatteisiin: <Me Atae-rican
Federation of Labor; kanna­tamme....
. omaisuuden omis­tusta
ja kohtuullista voittoa sijoi­tuksille
ja kohtuullista summaa^^
ollisuuden ylläpitämiseen.»
Gompers, Levda ja Cö. kannatta­vat
teollisaaden yksityistä, omistus­ta
ja, kohtuullista korvausta "sijoin
tuksaie. ; Kaivosmiesten järjestön
jäsenistoVon selittänyt kannattavan­sa
kaivosten kansaUistuttamista.
Bautatiel. ovat hyväksyneet Plumb
Kutomotyöläisten yfttyf
mispuuhat
New York. — Kolme päivää ifS-',
täneitten.neuvottelujen jälkeen, kj
ta on täällä pidetty erinäisten t«5-;
tiilityöläisten unioitten edastajiö
toimesta, Lawrence LaBrie, Feders-|
ted-Textile Union sihteeri, lansmte-!
vompks^n, että menestykseltoo
yhteenliittyminen hänen edustamas­sa
ja"Textile Workers of AiseR*»
järjestön väliUä säätänee dis^;
mikä yhdistäisi auurimman osxa _
k<^uoIena AFL olevat'tebtiilitr'^
Koiventioni päätti kannattaa
massa olevia työväen opistois J» -
moin antoi kannatuksensa Anen»
fyövaeiipuoInee}l&.