Vapaus, July 7, 1926

              p i i
» » S P
YeiiaJäiset poriuiissessat
. <: petkattajina
«ooo; luLjr|tÄn«et ne «aim
tajrkotaluiiiu» ^
tl' ';
Hi
i i ?®
i l
Waahingtoii, — Amerikassa har-jotetaan
hykyisin tiadenlaista' pet-katasta.
Sitä katsotaan "Venäjän
vastavallanknmotdcsen rahastamisek»
Petkuttajia ovat hienosti puetat
-venäläiset emigrantitParikin siir­tolasta.
, Uhreiksi' joutavat''rikkaat
: amerikattaret, joilla on; taipumasta'
' ^peiljryn seuraelämässä. Suuria
fahasummia. 'Ovat petknttajat. jo:8a»-
neet, j a peli on edelleen '3cäynnissä.'
Hnuan Wa3faingtonin j a New Yor­kin
seuraelämässä prominentti nafk-
' konen, Joka?tietenkään «i halua tul­la
nimeltään tunnetuksi jnlkisuudes-
. ea, antaa Icuftenkin julkisuuteen
^ hän on yksi j y -
mähtetyksi tulleista. Hän oli "aut-
' tanut vastavallankumouksellisten
zjo^ Avomielisesti hän tunnusti,
miten, - vastavallankumoustaist^lua
ikäydään paperilla — etenkin idhe-
. riäisillä; suurinumeroisilla setelipä*
pereillä. '
*'Kaalin ensi kerran vastavallan-
V ; itumouksesta eräillä päivällisillä v i i
• me vtionna. Vieraaofi «li sunrir^
V 'thiatar <3 (tarkottanee suuriruh-tirtatar
Cyririä, joka viime vuonna
vieraili-Amerikassa), j a toiset saa­puvilla
olleet vieraat kyselivät, mitä
; toiveita hänellä j a hänen pakolais-
> to^ . oli koskaan hank-aaan.
"Ruhtinatar, viehättävä sivistynyt
nainen j a näennäisesti vilpitön, se-
. Iitti, että vain nämä toiveet elähyt-v'tivät
useimpia karkotettuja aristok-r
raatteja; että ne, yhdistävät toisiinsa
ylpeyden j a köyhyyden kanssa tais­televia
emigrantteja. Toiset poy-
' dässä. olleet vieraat ^livat yhtä kiin­tyneitä
kuin minäkin. Enenunät
Iq^selyt saivat ruhtinattaren ilitoot-
-tamaan, että useat hänen läheisistä.
''aukulaiäistansa j a ystävistänsä joh­tivat
.pieniä' yenäläisrykmiä, 0'otka
'Olivat hautoneet, vastavallankumous-
.vehkeitä siitä alkaen, kun bolshe-^
ivikien vallankumous puhkesi. He
•ovat vielä toivehikk^ita, hautovat
inelä ^utinnit6lmiaan ja vielä salassa
Oceskittävät joukkojda?), kertoi ruh-tinatdr,
mutta todellisen hyökkäyk­sen:
alkaminen ^ näyttää vielä olevan
' Jcaokana.
"'Poistuttuani kesteistä olin minä
'"liyvin kiintyns^ heidän asiaansa,
tunsin^ suurta .myotätuntoisuutta,
^, Ja haavekin romanttisesti, -.miten
' ruhtinatar vielä jonakin<.pM»änä ot-
' ^ taa paikkansa keisarillisen hovin
uhkeasti verhotuissa huoneissa.
- "Kuukausia kului j a minä jo olin
unohtanut kohtauksen, kunnes serk-
' kuni minulle^ eräänä päivänä ilmotti
puheKmella,' että prinsessa A —,
jonka hän oli tullut Pariisissa tun-
' %emaan, vieraili hänen luonaan. M i ­nä
tapasin prinsessan j a näin,^ että
hän oli paljoa nuorempi suuriruhti­natarta,
mutta yhtä viehättävä ja
yhtä puoleensavetävä, kantaessaan
sankarillisesti menetetyn loiston seu­rauksia.
Kutsuin hänet vieraakseni
viikon lopuksi maakaTtanooni, jon-
: me ölin järjestänyt jonkinlaiset kas­tit.
"Kestit' päättyivät suurella me­nestyksellä,'
ja kun/tuli prinsessani
vuoro hyvästelläj tunsin vilpitöntä
r surua- hänen poistumisensa johdos-
' ta. .^Hän oli voittanut yleisen suo-sioif.
'Sanoi menevänsä sinä iltana
- Bostoniin,' ja' sieltä Chicagoon, eri-
;nenkt|^n' palaa takaisin Pariisiin ys
; y: L tävineen; jöiden kanssa oli tullut
Trierailemaan.
"Vähää ennen poistumistaan hän
alkoi puhua suuriruhtinattaren mai­nitsemasta
vastavallankumouksesta,
; , j a taas tunsin seikkailumaista mie­lenkiintoa
asiaan. Prinsessa sanoi
, mielessään olevan tunnon, että hän
tunsi minut jo kyllin hyvin, voi­dakseen
»uskoa minulle salaisuuden.
::: "Hänen' piti tavata eräs tuttavan-
" sa :samana päivänä New Yorkissa.
^ *^ heidän piti allekirjottaa
' ikontrahti erään suuren ammuketeh-taan
kanssa, jolla oli suuria ruuti­varastoja
ulkomailla. Mutta —
} prinsessa huo — hänen ystä<
: iränsä täytyi ottaa neuvotteluun
> $2,000 käsirahaa. Sitten, hän ky­syi
tunnenko hänet kyllin hyvin
allekirjottaakseni 2,000 maksuoso-
: tuksen erääseen Pariisin pankkiin;
^ Ijunltavasti olin pehmoinen, sillä
vastasin, että. minä voin lainata
tuon summan. Tein niin, ja hän
. p o i s t u i onnellisena."
Kertoja punasteli, ja jatkoi sit­ten:
"Lyhentääkseni pitkän jutun ••—
; seuraavalla viikolla sain tietää, että
vähintään kuusi muuta naista vie­raitten!
joukosta oli antanut prin-
: sessalle mak|uosotuksia summille,
jotka vaihtelivat kahdestatuhannes-ta
viiteentuhanteen dollariin. Prin-sessaoU
lähennellyt jokaista yksi-
- . tyisesti. - Jokainen oli myStätuntqi-sena
kuunnellut hänen kertomus­taan
rojalistien toiveista ja heidän
suunnitelmistaan valtansa palautta-miseksL
Muutamat antoivat hänel­le
rahaa- ensimäiseksi maksueräksi
johönkiii .^letettuun^H^ asetilaukseen.
Toiset avustivat valkoisenanneian
muonittamista^ jonka piti vuoden
1926 ' keväällä keskittyä Bamaniaan
suureen vastavallankumoukselliseen
hyökkäykseen. Toiset antoivat r a ­hoja
Manchuriassa olevien venäläis­ten
avustulöeen, jotka odottivat
vain tilaisuutta saada kostaa bols­hevikeille.
"Myöhemmin kuulin teepoytäjuo-ruina,
että prinsessa A-r- j a toiset
hänen seurueensa jäsenet-yOlivat yh­täläisellä
menestyksellä vetäneet r a ­haa
Bostonin, New Yorkin ja St,
Lousin hienostolta.
"Tämä /on sangen huvittavaa, sil­lä
prinsessa A. asuu nykyään P a ­riisissa
paljoa loisteliaammin kuin
ennen käyntiään tässä maassa/ Ja
vaikka; uskon hänen kenties kerän
neen rahoja vilpittömässä .tarkotuk-sessa,
tiedän, ettei rahoja koskaan
käytetty niihin tärkotuksiin, , joihin
niitä kerättiin. Minulle on nyik sel­vinnyt,
udeltuani 'asiaa valtioviras-tolta,
että vastavallankumous Ve­näjällä
on ihan mahdoton.'
"Mutta", j a amerikatar taas hy­myili,
"ne miehet j a naiset, jotka
maksuosotuksia allekirjottivat, - kes­tänevät
menetyksensä yhta hyvin
kuin minäkin. Se oli vain opiksi."
Toveri.
Kysymys hindujen ftan-salaisoikeuksista
Yh­dysvalloissa
Washington. <FP) — Senaat­tori
CopeIandin<New Yorkista) te­kemä
lakiesitys kelvottaisi hindut
hakemaan Yhdysvaltaih kansalais-oikeuksia,
joä se tulee hyväksytyk­si,
sillä esitys määrittelee kaikki
niinsanotut:>arialalset :kansat luet­taviksi
"valkoihoisiksi henkilöiksi".
^Ittdian vapauden ystävien, sihtee­ri,'
Salendra N. GhoseV on 'lakiesi­tyksen-
puuhaaja, ja - hän on asiasta
pitänyt neuvottelun ; senaatin siirto-laiskomitean
puheenjohtajan Hiram
Johnsonin kanssa. ' Hän selittää, et­tä
laki vuodelta 1790 säätää, että
vain valkoihoiset henkilöt tai afri-kalaiset
j a heidän jälkeläisensä voi­vati
.päästä Yhdysvaltain kansalai­siksi.
Vuoteen 1923 saakka laki
tulkittiin yleensä siten; että hindut
myös ^arialai^ena kansana ovat ; o i ­keutetut:
pääsemään kansalaisiksi.
Mutta' painittuna vuotena- Yhdys­valtain
ylioikeuden tuomari Suther-r
land antoi tulkinnan vetoomusoilceB^
den anomuksesta; että'Sanoilla " v a l ­koihoiset
henkilöt" on käytännölli­nen.
merkitys, että niillä tarkotetaan
mitä [käytännössä on totuttu maä*
rittelemään ^valkoihoiseksi, eikä niil­le
siis ole'annettava) kansantieteellis-tä
tulkintaa. Kysymyksessä oli"" e-^
rään. hindun nostama' oikeusjuttu
Oregonissa: ^ Senjälkeen on hallitus
tämän tulkinnan 'Perusteella . joutu­nut
peruuttamaan kansalaisoikeudet
39 hindulta.
Ghose/•vastustaa tä^ä tulkintaa
monella, syyllä. Jos hindu . oh luo^;
punut Englannin alamaisuudesta; ei
hän pääse enään takaisin Englannin
alamaisjuuteen, joten hänestä tulee
f henkilö .ilman maata ja hallitus­ta."
Hänen perheensä -joutuu sa­man
kohtalon alaiseksi, ja useat
hindujen kanssa avioliiton solmin-neetamerikalaiset
naiset joutuvat
samaan omituiseen asemaan.* Tul­kinta
myös takavarikoi hindujen os­tamat
maat Tyynenmeren valtiois­sa,'
joissa maanomistus on \kielletty
henkilöiltä, jotka rotunsa Woksi ei
vät pääse Yhdysvaltain kansalaisik-si.
Senaattori Copelandin jättämä l a ­kiesitys
määrittelee sanojen "valko­ihoiset
henkilöt" tarkotuksen samal­la
tavalla kuin määritellään Oilling-hamin
siirtolaiskomissionin raportis­sa,;
joka sisältää luettelon kansois­ta
ja roduista. Tässä asiapaperissa
nimittäin sanotaan, että "valkoihois-,
ten kansojen" perhekuntaan ön l u ­ettava
myös "tummaihoiset hindut
j a muut Indian kansat, sitäkin suu­remmalla
syyllä, koska he.puhuvat
arialaista kieltä, mikä sitoo: heitä
vieläkin lähemmin valkoiseen ro­tuun,,
kuin myös heidän rotutyyp-pinsä
vuoksi." .
Yhdysvalloissa on 3,000 hindua,'
useimmat Tyynenmeren valtioissa.
Amundsen; luopiiu na-paretkeilystä
SeatUe, Wash. ^ K a p t e e n i Roald
Amundsen; ilmalaiva "Norgen" ret­kikunnan
johtaja, joka saapui tän­ne
retkikunnan 16 muun jäsenen
kanssa, ilmotti, että on saavutta­nut
elämänsä, päämäärän ja että
hän ei tämän jälkeen tule ottamaan
osaa löytöretkeilyihin.
"Pyydätte minua ilmottamaan ret­ken
pääpiirteen minun kannaltani
katsoen", vastasi Amundsen sano-malehtiraportterin
tekemään kysyi
mykseen. "Se on tämä: Päämää­rä,
johon kauan olen pyrkinyt, on
saavutettu. Olen täyttänyt ne pää­määrät,
joihin elämäni varrella olen
pyrkinyt, joten työni on päättynsrt.
Voisinko vielä enemmän toivoa?"
Kenraali Umberto Nobile, "Nor­gen*'
komentaja; sanoi esittäyänsä
pääministeri Mussolinille ; . a a d en
s^onnitelman- .toista - lentomatkaa
varten napaseudoille. "Meidän len^
tomatkamme oli ivasta alkua. ^ Pal­jo
on- vielä tehtävä, jamix^ä Ion­ien,
että sen tulevat ^'älldpolvet
täyttämään." i
Amerikalainen Ellsworth talee
jatkamaan retkeilyä. "Tahdon har­hailla;^
maapallon kankaisilla kolkil­la,
sillä v/sivistysmaailman' elämässä
ei minulle ;öle mitään sisältöä"^ sa^
noi hän puhuessaan j tulevista toimis-,
taan. ElMwQrth tulee' lahjottamaan
<,A.mundseni^ iretkikunnan suuren -kar­tan
Smithsonian museolle, Washing-tonissa,
D. C/
tavallisesta:^ösottavat yleistä suun­taa
Saksan työväestössä.
•' B«»r1iim<^93,-: jftjtaa 23,000 - j ä y n -
tä ää&estiv virkailijoista, - annettiin
13,60&^^<!;äähtä' kommunistisille: e l i -
dokkaiUe; ^'Kun sensijaan;
sille sosiafistisille ehdokkaille an­nettiin
vain 10,140 ääntä. Tämä
merkitsee (>8it^ että tulevissa palk­kaneuvotteluissa
ja muissa keskus-teluissa
kapitalistien kanssa tulevat
konunnnistiset edustajat Berliinissä
40,000 vaatelyöläisfcä
lakkoutunut New
Yorkissa
New Y o r l ^ .— Kaupungissa puh­kesi
pukutyöläisten lakko, joka kär
sittää noiQ 40,000 pukujen ja viit-tain
valmistajaa;' jotka valmistavat
75^pros. kaikista valmiina myydyis­tä
puvuista': j a viitoista. Kaikkiaan
käsittää lakko ,1,600 sappaa. Lak­koon
menosta päätettiin jo; v. k.
29 p:nä suuressa Madison Square
Gardenin joukkokokouksessa ja., kun
isänniäfSn puolelta ei myönnytty
työläisten vaatimuksiin, niin päät­tivät
he lakkotaistelun kautta pa­kottaa
vaatimuksensa lävitse.
Lakkolaisten vaatimuksina on 40
tuniiin,; työviikko ja bn sappojen o-mista^^
n taattava työläisille - työtä
36 viikoksi vuodessa.: Tämän v lisäk­si
he- vaativat palkankorotusta sekä
muita parannulräiav%öoloihinsa. Pu­kutyöläisten
unioni presidentti, Mor­ris
l^igman; selittää, että isännistö
on yrittänsrt hajottaa työläisten rin­taman
kaikenlaisten' " 8 l d i m i e n " a -
vuUa. Se ei ole jjrrkästi ensin kiel­täytynet
neuvottelemasta vaatimuk­sista,
. mutta. tuo neuvotteleminen
heidän .vaatimuksistaan tulisi tapahf
tua valtion 'kuvernöörin nimittäQiän
komitean väli^ksellä. ^
-Valtion kuvernöörin V jiimittämä.
komitea jatkoi kuulustelujaan pi­temmän
aikaa riitaisuuksista, mut­ta
ei milloinkaan tahtonutPokajeta
työläisten päävaatimulcsiin, kuten
työviikon lyhentämiskysymykseen ja
palkankoro^kseen, vaan tahtoi tap­paa
^ikaa pienempien j a toisarvois­ten
vaatimusten kanssa. Vihdoin
työläisten edustajat kyllästyivät ku­vernöörin
komitean .hommaan ja
kutsuivat- kokouksensa Madison
Square Gardeniin, jossa ' lopullisesti
päätettiin Jakon alkamisesta. Puku-työläisten
; union 'sanovat virkailijat
valtnistautuneen '-^ratkaisevaan : jä
pitkäaikaiseen -taisteluun. '
olemaan määräävinä- tekijöinä työr
väen puolella j a tämän johdosta, o-vat
kapitalikit syvästi huolissaan.
Bremenissä j a Leipzi^ssä, joissa
myös aäneslylt toimitettiin, eivät
kommunistit saarvuttaneet; aivan e-nemmistöä,
w mutta niiden vaikutus
kasvaa. Leipzigissä saivat kommu­nistit
3,200 ^ ääntä sosialistien eh­dokkaiden
saadessa 4,000 ääntä.
Bren^missä^ kommunistit saivat 700
ääntä '^sosialistien saadessa 1,400.
.'Sosialistien voimaton politiikka
siirtää lakkaamatta työläisiä aktii­visempien
£ kommunistien - puolelle.
Keltaisten ammattiuniojohtajien pet­turuus
on /aiheuttanut heidän vai­kutuksensa
hupenemisen ja kommu­nistit:
esiintyvät nyt Saksan kapita­listeille
pelottavana voimana;
Neuvostoliitto ja Kreik­ka
tehneet kauppa­sopimuksen
Ateena.;.^— Kreikan hallitus: on
juuri : allekirjottanut sopimuksen
neuvostohallituksen kanssa**- ja sen
johdosta ovat eräät taantumukselli­set
piirit kuohuissaan, selittäen SOT^
pimuksen edistävän kommunistien
toin^intaa. Vaikka sopimus on puh­taasti
kauppasopimus, selittävät
taantumukselliset sen merkitsevän
Kreikan ^eoUisuuden ja yhteiskun­nallisen
elämän' rappeutumista, kos­ka
neuyobtohällituksen kauppaedus­tajat
sopimuksen mukaan kuuluvat
diplomaattiseen piiriin ja nauttivat
tavanmukaisia etuoikeuksta.
Sopimuksen kannattajat selittävät
puolustukseksi, että kauppa on Neu-vostolutosssa
valtion huostassa, jo­ten
sen edustajat; ovat myös halli­tuksen
edstajia. Kauppasuhteiden
uusiminen on Kreikalle -edullinen.
Vienti Kreikasta Neuvostoliittoon
on kärsinyt tavattomasti ja siinä
toivotaan nyt v korjausta. Kreikka
puolestaan . tulee ostamaan Neuvos­toliitosta
petroleumia, . tulitikkuja
ja viljaa; kohtuullisilla hinnoilla..
, Oustinoff, ^neuvostohallituksen 'mi­nisteri,
selittää, että Kreikka tulee
sopimuksesta suuresti hyötymään ja
lisää, että niin pian, kun kauppa-
3uhteet saadaan uudistettua, voi
Kreikka vapautua raskaista verois.
ta, joitaulkomaiset trustit sille
asettavat. Amerikaan viitaten" osot-ti
hän; että samaan aikaan, kun
Amerika tarjoo Kreikalle petroleur
mia $2.25 hinnasta, pyytää Neuvos­toliitto
vain ^1.75. Venäjän veh­nä
on tnyös 6 senttiä halvempaa
kuin amerikalainen.
Noin fuhannen- kaivos-lakkolaista
vankilpis-
Sa En^rlannissa
: Lontoo. ---.'Englanti on ollut por-varisvalloista
vapaalnielisimpiä; libe-raalisimpia
.kauan aikaa, > lukuunot­tamatta
sahtautumista niihin siirto^
maihin, joissa englantilaisaines on
vähemmistönä.
Mutta mikäli luokkatai^lu kärr
jistsry, sikäli -pettävä vapaamielisyys
joutaa väistymään ja: sijalle astua
alasen laokkadiktatuuri.'
- Niinpä nykyisen hiilenkaivajien
lakon aikana on vangittu ja: oikeu­teen
raahattu joj. 1,760 työläistä.
Noin 1,000 hiilenkaivajaa ja lakko­laista;
on yankilatyrmissä Inokkaoi-keaden
ahrina. Vangitsemiset. ja
tuomiiJBemiset on tehty olevan "hä-tätilalain"
'perustalla, mikä laki on
naamioita, sotalaki.
Hyvin- useissa tapauksissa : on
.vangittu j a tuomittu aivan tekais­tuilla
syiHä, luonnollisesti etupäässä
kommunisteja ja militantteja, joita
loisisto «niten vihaa.
Kun olevan taloudellisen ikur-juuden;
lisäksi alkaa : valtiollinen vai­no
j a jahtaaminen, . kuten konsaan
tsaarin Venäjällä, niin se ajaa työ­väestön
vallankumouksen tielle.:
PariapiCTttissa on- keskusteltaessa
hallituksen' '^päiväÄ* jatkamisTaista
käytetty koristelematonta kieltä loi­sista
j a heidän nappuloistaan. Pel­kuri
ja valeht;.elija - sano ja on käy­tetty
säästämättä porvareista. Työ­väenpuolueen
edustajat ovat estä­neet
. hallituksen "vastuunalaisten"
jäsentenkin rauhassa puhumasta ja
kun on tästä huomautettu, niin työ­väenpuolueen
edustajat ovat osot-taneet,
että eivät hiilenkaivajatkaan
saa oikeata kohtelua.
ylistäisivät: Mnssolmia .ja: fascismla.
Hallitnksen määräys, että päivä-lehdet
eivät saa ilmestyä .: 6-sivna
laajempina, on herättänyt san(Hna<i
lehl^aailmassa:; suuttumusta. ;Sar
nomalehdet ilmottavat, : että ne e i ­vät
ulkomaiden asioita sanottavasti
seuraa j a 'tärkeitä^osastoja; jättävät
tyyten pois. * ^
; . Mussolinin' koplanf^^arkotus^^: o
että yksi lehti vlcutakäi maakuntaa
kohden .:Tiittää' jaettä..' supistetuis­sakin
^ lehdissä on annettava huo­mattava
. tila fascistien^fsaavntns-ten"
kertomiselle.
Mahdollisesti^ hallitus joutuu 'vielä
perääntymään sanomalehtiä koske^
vasta .määräyksestään,: kuten , muis­takin
määräyksistään.
18 KANSALUSUUTTA TÄYTTÄ­NYT
SIIRTOLAISUUS-MXXRXNSX
Washington. < Kahdeksantoista
kansallisuutta on tähän mennessä
täyttänyt tämän vuoden siirtolais-osuutensa
(quotan). Valtiovirasto
ilmottaa näiden, maiden olevan seu­raavat:
'Belgia,: iBulgaria, rTshekko-
Slovakia; Danzigin vapaakaupunki.
Tanska, Egypti, Suomi, Saksa, U n -
kar^. Liettua, Luxemburg, Hollanti,
Uusi Seelanti, Norja,' Persia, Puola,
Bumania ja Kuotsi.
PariisL — "Mikään ei maailmasi
savofe taiteellisempaa/ kuin alaston
naisen ruumis"; sanoi Leo Shubert,
newyorkilainen teatterinjohtaja e-räälle:
raportterille Pariisissa.: "Maa­ilmalla
ei ole ^ mitään -alastomuutta
vaataan . kuvaveistoksissa tai maa­lauksissa,
miksi sitä sitten vastus­tetaan
jalka'valojen takana. Sanat
jä liikkeet voivat olla siveettömiä;
mutta ei ilimisruamis. Alafstomuus
tulee näyttämöllä säilymään.'.'
FASCISMI OSTAA K I S J A I U.
JOITA
Rooma. — Mussolinin ministeris-tö
on myöntänyt 2,000,000 liiraa
P. A. RICARD
T^kktt- - j « VihlttSUiuiappa.
RAUTATAVARAKAUPPA
Elm^^^St.. Sndbary, Oat.
Tarvitsen aina 40 miestä Työl&tenkel
nimisessä talossa, jossa on puhdas­ta
ja, kunnollista ruokaa ^ sekä siis­tiä
j a ^ puhtaita hooneita saatavana
Pilettiä myös välitän' Buotsin-Ame-riean
linjan laivoilla matkustajille
Saomeen ja Suomesta Canadaan.
Osastojenja J^esto-jen
osoteilmotukset
lOxjoittakaa- a j o i s^ osoitti
Hjalmar Paju,
21 Overdale Ave.
Teleph. Up 6538 W. Montreal, Que.
Hammaslääkäri TotamELGIE
Huope 7, Clinic BIk.
McÖartney'ii; ja Biirb«> yläpuolella.
yietotia A^.\ja Brodiv St. ktiilinaMa
FORT WILLIAM
: Vasteanotto^nidt::^^^
tp. Dtäsin; 7—i9. Puhelin
1008S. \"-'::v:::V-:-^::;
, . . .... . „ . , . , Toimisto tjrttö puhuu suomea ja
kirjailijain palkitsemiseksi, etta he englantia.
ChJldren oi. Bevoluiion
Vapauden kirjakaupaäsa on saatavana tämän
nimistä mainiota englanninkielistä kirjaa, fl^^^
ta 50c. Erittäin hyvä kirja lasten luettavaksi.
Tilatkaa osotteella -
VAPAUDEN KmjAKAUPPA
Kommunisteilla vaiku­tusvaltaa
Saksan me-taUityöläisliitossa
Berliini. — Saksan teollisuuska-pitalistit
ovat suuresti huolissaan
voimakkaasta kommunistisesta 'vai­kutuksesta
Saksan työväestön kes­kuudessa.
Tämä vaikutus ilmennee
selvästi Saksan metallityöläisten l i i ­ton
-virkailijain Vaalissa. Järjestö,
jonka jäsenmäärä on 1,500,000, on
suurin ammattiuniö maassa ja vai­kuttavin-
elin Saksan työväenliitos-sa.
Metallityöläisten : uniossa toi­mitettavia
vaaleja seurataan yleen­sä
suurella mielenkiinnolla, sillä ne
Jatkoa Työläisen Tietokjrjasto Sarjaan!
jAinnsin
Kirj. L STALIN
Kirja jota on odotettu j a kaivattu, on nyt vihdoinkin val­mistunut.
V - • • ' . .
Lenin- on kuollut, mutta hänen oppinsa elää, le-viaa j a juur­tuu
yhä laajempien työläisjoukkojen keskuuteen. , Tuskin löytyy
maailmassa senlaista^kolkkaa missä ei hänen oppeihinsa tahtoisi t u ­tustua,
ei ainoastaan hänen ihailijansa, mutta myös vihaajansa.
Kirjan alussa luo Stalin, lyhyen silmäyksen Leniniin persoo­nana
»^ ihmisenä j a toverina. Lyhyen persoona-analyysin perästä
seuraa häneii oppinsa esitettynä lyhyessä ja selvässä muodossa,
seuraavien otsikkojen alla. «> ^ , . . . ^
1. Leninismin historialliset juuret, n. Leninienun met^odi.
HL Leninismin teoria. IV, Proletariaatin diktatuuri. V- T a -
lonpoikaiskysymys. VI. Kansallisuuskysymys. VH. Strategia ja
taktiikka. VHI. Puolue., IX. Tyyli työssä.
Leninismi ei ole ainoastaan elvyttänyt uudelleen eloon mran--
laisuutta, vaan- leninismi otti askeleen eteenpäin— kehittäen
marxilaisuutta kapitalismin edelle j a proletariaatin luokkataistelun
uusissa oloissa. Leninismi on manrilaisuuden jatkuvaa kehittä-
^^^^ibrjassa on 154 sivua ja on sidottuna' aistikkaisiin kansiin.
Hinta J ok7a5i sseenn tmtiiäe,h en j, a naisen on t.i„l a.tt/ ava j^a l, uet^t ava t^a_m a- ,k.i r.j a.
VAPAUS, Box 69, Sudbiiry, Ont
.Canadan KonmtmistqpnoTt^eeB .
. sihteeriä osote.. -
Kommunistipaolaeelle :lähetettä'vä
knjevaihto on osotettava aUaoIeval-la
osotteella: Mr. ' J .^ MacDonatd;
Boom. 304, 95 King S t , E . , To­ronto
2, Ontario. " '
Bome^n S. S. o:ton:kokonkset-:pi*
delaan 1 :nen ja 3:maa sannontai
: kuussa; iKirjevaihto^sote- on i. Bo-wie.
via Solsqua, B. C.
Beaver Laken S. osaston kokoukset
-. j o k a kuun .ensi:, sunnuntai kello 1
. päivällä osaston talolla.; Osaston
osote: Box 87, Wortlungton, Ont
Voimisteluseura Tj^hun osote on
sama.
Canadan SnomalaiMn Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote on:
A. T. HiU, 957 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Snomalaisten Tyolauten
/ UrheUnlutto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula; OS.
Box 69, Sudbury, Ont.
Canadan KoBunanistipaoIaeen ]uiri
B:O 5:Bnen'<K.-0.) tp. piirikomi-tean
'ja Sndbnryn kaapunldkomi-tean
osotteet ovat: Box 754,
Sudbury, Ontario. V
Cobaltin 8.0. osaston osote on: Box
816 Cobalt, Ont.
K. .P. S. J . Cotean Hillin osaston
~ työkokoukset pidetään - jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai, kello 2 päivällä. Kirje-
'vaihto-osote o n : : ; J . E. -Koski,'
Dinsmore, P. O., Sask.; Canada.
S. J . Creighton osaston kokous on
joka kuukauden 4uäs sunnuntai
kello.2 j.pp. P . O. Box 92.
Colemanin 8.8. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai Ido 1 Lp. Kirjeenvaih-to-
osote: 6. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
Connauffht 'Kommunistipuolueen o-
: saston kokous indetään joka kuu­kauden
ensimäinen sannontai, a l ­kaen
kello puoli 10; aamopäivällä.
/ Kaikki osastolle aiotot kirjeet on
lähetettävä osotteella: Connaught
' Station, «Box 35j Ont., Canada.
Unio-osaston kokoa» pidetään joka
kuukauden ensimäinen sunnuntai
alkaen kello 1 ~ iltapäivällä. Kaik­ki
unio-osastoUe aiotut kirjeet on
lähetettävä : osotteella: Connaught
Station, Box 35, Ont. Canada.
Dunblanen suomalaisen järjestön
' osasto,:' Box 13, Dunblane, Sask.
Fort Williamin - kommunistipuolneen
osaston- kokookset joka kuukaa-den
kolmas smxBontai ja johto­kunnan
kokoakset työkokouksien
edellisinä tiistaina.
Finlandin K . . P . S. OS. työkokoukset
pidetään osaston talolla joka kuun
ensimäinen sunnuntai klo 11 päi­vällä.
Kirjeenvahto-osote: K.P.S.
osasto, Finland, via Barwick; Ont.,
Fort Frances Kommunistipuolueen
suomalaisen kieli järjestön osaston
kirjeenvaihtajan osote on: -Henry
Mäki, Box 681, Fort Frances,
Ont., Canada;'^ ,)
'INTOLAN ,s.s. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 J.p.p. - Osote S.S. O-sasto,
Intola. Ont.
Kirkland Laken S. osaston osote on:
Box 240, Kirkland Lake, Ont.
'•,'•':-•.'•"•'.•••: ••V-'-,:.V--/-^':'•'-:^ •'^': ''•-: ."'',---:'''''-^-'O'
Canadan Snomalaisen järjestön L a ­ke
Cotean osaston no. 41 kpkouk-set
pidetään osaston haalilla joka:
kuun . toinen sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmithin S.- S. osaston kokott^c-set
pidetään joka toinen sunnurt-
-tai, alkaen kello 7:män illalla.
Kirjeenvaihtoosote on Box 263,
Ladysmith, B. C.
Long* Laken K P . S . osaston kirjeenr
jvaihtajan osote on: Wm. Martti­nen,
Box 237 Copper Cliff, Ont.'
Kokoukset on jokainen ensimäi-
,nen sunnuntai kuussa klo 2 i.p.
L. W. I.X Union of Canada Port A r ­thurin
osaston osoite: L. W. L
Unio of Canada, 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont.
Lamber. WorIcersT Indnslriai It -
I. <fe
East, Toronto- 8, O n t ^
Lanler Lake C. K. P. Suonalaisea
osaston osote on: Box 20 TZT
Lake, Ont '
l-^«fcin S. S. C t o . kirjeeunih-tajan
osote on: S. S. Osasto, iT
yack Iffine. Ont Box 72.
P* S. J . Nammolan osaston osota
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nolalnn S. S. osaston kuukantiko.
konkset pidetään joka kuno toi-nen
ja neljäs sunnuntai Uo •
päiväUä. Kirjevaihto-osote on- S.
S. Osasto. Nolaln. p. A D., (hst
Nipigon &8. osaston työkokoukset ni.
detaan joka kuun 2 ja 4 sunminSd
j a kirjeenvaihto-osote on: S A ^
sasto. Box 11. Nipigon, Ont
iC' P< S. J . North Branchln ouutoB
osote on: Sanna KannastoTBM
430 Port Arthur, Ont. '
C. K. F . S. J . PottsviUen osutte
varsinaiset työkokoukset pidetään
jokaisen kuukauden ensiniäinen
j a kolmas sunnuntai kello 2 j m
Osote: C. K . P. S. J . PottsviUen
osasto, Porcupine, Ont
Port .Ardiarin osaston kokoukset o>
vat joka toinen sunnuntai kello
> 8' illalla; omalla talolla 316 Bay
: St.; sekä naisjaoston kokookset '
joka toinen torstaL Kirjeenvaib*
to-osote:: 316 - Bay S t , Port Ar-thor.
Ont v
Piiri Jranden T . P . Komitean sihtee-rin
osote on: 191 Secord St,
Port Arthur, Ont
Rose Gvoven suom. K. P. osastoa
kokoukset pidetään joka koon
toinen sunnuntai >klo 1 j.pp. Kir-jeenvaihto-
osote: Peter Hiltunen,
Bose Grove, P. O., Ont
Sanlt Ste, Harien S. J.'o. n:o 5 työ-kokoukset
pidetään joka toinen
sunnuntai ja phjelmakokoukset
toisina, alkaen kello S i.p.' Osote:
126 Thompson St, Sault Ste.
Marie. Ont i
Sointnlan osasto, osote: Sointula,
B. C. I^ökokoukset kuukauden'
' 1 j a 3 sunnuntai kello 1. Ohjel-
• makokoukset: samoina päivinä kel­lo
3 i.p.
Sonth Porcapinea K. P. S. osastoa
' työkokookäet pidetään joka kun-
' kauden kolmantena • sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Box
528.
rimminsin* C. T . P. Suom. osaston
kokoukset pidetään joka toinen
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, JBox 1090, Tim-niins,
Ont c Paikkakunnalla on
"'edistymässä järjestäytyminen kai­vanto-
i a metsätyöläisten järjes-toör
K. S. J : n Toronton Osaston työko­koukset
pidetään Toronton Suo­malaisen-
Seuran huoneustollai
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toi­nen
ja neljäs sunnuntai-ilta, al­kaen
kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957 Broadview Ave.
K.P.S:J. Web»ter8' Cornerin osas­ton
kokoukset pidetään ensimäi­n
e n j a kolmas sunnuntai kuokan-dessa
kello 7.30 illalla. Kirje­vaihto-
osote on Mr. Ida Hyvän,
, Websters' Corners, B. C.
K. P. S. J . Wanupin osastoa kuu­kausikokoukset
pidetään _ joka
kuukauden 3 :mas sunnuntai klo
2 "j.pp. Postiosote: Quarte; Ont
Can; Tyolaisp. Vancouverin suomaL
osaston Varsinaiset kokoukset pi­detään
joka kuun toinen ja nel­jäs
keskiviikko 7.30 j.pp. 2605-
Pender S t E .
Amerikaii WorkerspaoIneen Suoma­laisen
Toimiston, Suomalaisten
Työväenyhdistysten Keskuksen ja
Näyttämöliiton osotteet ovat:
Finnish Federation, 1113 W. _
Washington St, Chicago, HL—
Kaikki kirjeenvaihto ja rahalahe-tykset
on tehtävä yllämainitulla
osotteella.-
Astalan & Seppälän S A U NA
Avoinna 4 kertaa viikossa:'^Tiistaina, keddriUckona, perjjtntaina ja
lauantaina kello l j . p . p . kello 12:ta TÖUä.
Spruee ^ —7— Puhelin 1107 . Sudbury. Ont.
Lähellä Vapauden konttoria. . ^ . > ,
Kominnnistien kirja
Vapauden kirjakauppaan , on juuri Suomesta saapunut Työ­väenjärjestöjen
Tiedonantajan kustantama. Edo Fimmen kirjot-tama
kirja, nimeltä
Osakeyhtiö Europa vai Europan
Yhdysvallat
: Tämä.' kirja on sellainen jonka jolcaisen kommunistin pitäisi
lukea j a oikeastaan odotammekin miten monta kommunistia on,
jotka tällaisen omail kirjansa tilaavat ^ Kirjan hinta on 75 sent­tiä.
Tilatkaa osotteella: VAPAUS. Box 69. Sudbury, Ont.
i:/e:<-i..:*'..V).?'^.VI>;):J.<fi:::