Vapaus, July 7, 1926

              Sivii€ KcHsMvnikkoiiay h^ijiak. 7 p;nä-TWed., Jiily 7
Yhtraäinen kans9inyä-
Imen ^oväenituörisöii
taistelurintaina
' nyt aaden «IiejMdotteen
nalen Icesknä on osottannt Sosia­listisen
nnorisointernationalen nuor
risbpäiväin v^^
'sa ja
, Ie jnlistaksen, missä se viittaa työn-ostajien"'
ja näiden liallitastcn hyök-käyksiin
, työväenluokan elintasoa
vastaan, työttömyyteen, sotiin ja sor
tauhkaan, j a osottaa, että neuvosto^
. valta yleisessä iaantnmuksen . rie-
..fhnnnassa jä^^k^
nifesa on ainoa työväönlnokan luja
linna, missä työläisten asema para­nee
lakkaamatta, kun < sen sijaan
näiden asema kapitalistisissa maifr-
, sa huononee huononemistaan.
Työväenluokalla on kapitalistisis'
sa maissa vain- yksi ase vaarojensa
voittamiseksi.' Tämä ase on eheys
puolusinksessa ja taistelussa. Tä­mä
koskee ennenkaikkea nuorisoa.
• Täman"^ vuoksi on kommunistinen
nnorisointemationale; useat kerrat
ehdottahut sosialidemokraattisen
nubrisointemationalen Johdolle yh­teisrintamaa,
mutta ovat, nämä eh­dotukset
^aina kaikuneet -kuuroille
korville. Mutta tästä huolimatta
ehdottaja punainen intemationa^e si­t
ä vieläkin. "KehotamiAe kaikkia
sosialidemokraattisia "'nuoria työ-
! länsiä ' j a ' näiden järjestöjä" lausu­taan
julistuksessa, "muodosiamaan
<- .yhteisrintaman :kommuni8tisen^^^^^
' Tisointömationalen osastojen kanssa
eri maissa kansainvälisessä taitta-pndssa
ja seuraavin vaatimuksin:.
^1. Kapitaalin hyobkaykaiS vas-taan
Ja nuorten työläisten aseman
parantanisen puolesta. 'Kansainvä­lisen
'•ammatillisen eheyden' luomi­sen
puolesta. , Nuorten työläisten ja
'oppilasten ::8ataprosenttisen~^: o
"^soimisen puolesta ammattiyhdlstyk-sissä
täysin oikeuksin mutta alem­min
jäsensuorituksih. ' Kahäeksan
-tunnin, {yöajan takaisin vallottami-sen
ja kuuden tudnin työajan' so-
>velluttamisen'puolesta .nuorille.;Eri<>
koista', kamppailua ' 7-tuntisen työ-
< - päivän ' poistamilta . vastaan kaivok­sissa.
Taistelua hintain kallistumis­ta
ja.palkkaan .poljentoa .vpstaan,
nuorten työ^isten j a oppila9f;en pal<<^
k^n, kohottamista ja alimman 'pal-rkan;
säästämisen puolesta, joiden av
Jimpain palkkain /on vastattava vält-tämättömäin
elintarpeiden ^stan-nuksia.
- Palkallisen , neljän viikon
loman puolesta joka vuosi- .Kamp­pailua
kakkien nuorten ammatti­kasvatuksen
v puolesta, -ja nuprten
työttömyyttä vastaan. 'Nuorison
kasvattamisen pidentämisen puolesr
ta 16 ikävuoteen ja työn muutta-iniseksi
sen jälkeen ^kasvatukseksi
j a opetukseksi oppiläsvcrstaissa ja
työmäasoluissa täydellä palkalla am­mattiyhdistysten
kontrollissa. Työtä
taikka riittävää työttömyysavustus­ta
nuorille. Nykyisiä kprjia työtto-myysavustusmäarärahoja
kohotetta­va.
. 2 . IniperialUmia ja unden Impe­rialistisen
sodan / vaaraa Tastaan.
3; . TySvaennnorisovaltunskuntien
lahettSiaisen puolesta Ncnvosto-Ve-najSlIe.
Näiden valtuuskuntien on
objektiivisesti tutkittava asemaa eur
simaisessa työväenvaltiossa ja sa­malla
luotava kiinteä liitto Länsi-
Europi^n välille yhteisen puolustuk­sen
ja^keskinäisen työskentelyn hy­väksi
sodalismin toteuttamista var­ten.
* ' ^
4. Taantumusta^ fascbnia ja tyS-vSennnorison
vainoja vastaan sekä
työväestön keskinäisten puolustus-järjestöjen
luomisen puolesta.
Ja julistuksessa kysytään^ pitäi­sikö
työväennnorison saada kokea
sellainen häpeällinen näytelmä, että
sallittaisiin sen yhteistoiminta por­varillisen
nuorison kanssa samaan
aikaan, kun uudelleen hyljätään yh­teisrintama
Kommunistisen nuorisor
intemationalen ^,yx Neuvosto-Venä­jän:
nuorisoliiton, suunnatonta jäsen-joukkojen,
työveljien kanssa? Se
olisi sokeuden ja ajojahdin : suurin
saavutus j a tulisivat ne^ jotka ovat'
vastuussa tällaisesta politiikasta,
lausumaan murhaavan tuomion o-malle
itselleen.
Valheillako nuorisoa
f kasvatetaan
Helluntaina: oli sosialidemokraat­tisella.
nuorisointernatsionalillafae.
rätysjuhlat Amsterdamissa. Siellä
on intematsionalin sihteeri Ollen-hauer
selostellut järjestönsä laa-juuttakin.^
Hän on mjoi. mainin­nut,
että heidän järjestönsä olisi
"suurin 'kilpailevista yhtymistä".
hauer sen itsekin tunnusti, e t t ä ky­seellisessä
järjestössä on vain noin'
250^000 jäsentä (jotka tiedot hyvin
saattavat olla • liioteltuja)^ niin «i
suinkaan' sovi .puhufiisuttrimmasta
nuorisojärjestöstä. Sillä Kommu­nistinen
nuorisointematsionaliuvoit.
taa tämän järjestön * monin verroin
^ekä liittojen että jäsenten luvussa,
puhumattakaan toiminnasta, ajossa
S - T : N . T . ei kykene edes K.N.Ini
kCTigännanhoja päästämään. '
K.N.I. on sitäpaitsi oikea inter-natsionali,'
joste on 'jäseniä 'munal­takin
kuin^-Europasta;, nimittäin kai-^
kista .^maanosista. S.T.N.I. sensi­jaan
on puhdas euTopalainen jär­jestö.
Yksin Neuvostoliiton • kom­munistisessa
nuorisoliitossa^ on j j ^ ^
niä monta vertaa enemmän kuin ko­ko
tuossa kerskuvassa fintematsio-nalissa".
Myöskin Katolisessa nno-risointematsionalissa
-'on.. 11 :kertaa
niin paljon jäseniä kuin S.T,N.I:s-sä,
eli noin 2 milj. 800 tuhatta.
Herra OUenhauer. on siis tietoisesti
valehdellut. Sopii kysyäi onko vaL
he yksi S.T.N.Irn kasvatuskeinois­ta?-
Jos on,,niin: voimme vakuuttaa,
e t t ä ei sillä pitikälle potkita.
Elämää ja ihanteita
. Olin nuori koululainen ja minulla
oli ihanteita. : Koululaisen sielu on
useinkin monien ihanteiden tem­mellyskenttä.
Mutta koululaisi,
ihanteet, ne monet lämpöiset ihan-
, teet, ne eivät ole useinkaan iän pi­tuudella
pilattuja. Usein ne syn­tyvät
illalla ja ennen kuin valke­nee
aamu, ovat ne haihtuneet. Jos
ne aamulla [^tyvät, "niin ; ennen
kuin auriniko länteen laskee, ovat
ne luotamme karkonneet. Sit^n se
silloin niin usein käypi. ^
^ Nuori sielu, se on - vaikutelmille
herkkä, ja .vaikutelmat elävöittävät
mielikuvitusta. Mielikuvitus taas
osaa paljon ja se löytää paljon.
Mutta mielikuvitus yksinään on kuin
lintu, jolla on kiihkeä lentämisen
halu, mutta jolta näkö on siinä mää.
rin himmentynyt, ettei se voi tarka.
ta pysähdyspaikkaa, Se lentää
usein aikomansa ylitse taikka jääpi
fiian lähelle. <Sekin siis lOytää, löy­t
ä ä enemmän ikuin tahtookaan,.
mutta harvemmin kuitenkin löytää
>en, mitä tahtoi taikka mitä vais­tomaisesti
kaipasi.
Sellainen on usein; nuoren mieli­kuvitus,
sellaisia ovat usein- nuor­ten
ihanteet. Sellaisia olivat myös
ihanteet tämän kirjottajalla.
Mutta itse elämä kyselee myö­hemmin
opinkappaleiden sisältöä,
j a onnettomina saamme itseämme
Kun kuitenkin tiedettään ja Ollen-, ^ j t ä ä , ellemme niihin kysymyksiin
Eafly äays in Canada
By, OLIE OLSON,
' A long time ago the only people
-who lived in Canada^ were the
Indians. The Ihdians did not, do
much farmfng; they just grew a,
' little corn. But on the prairies they
^ kitted 'knd ate- the buffaloes,. and
] i n other' parts of, the counti^y vr^fre
- it was ai) bush they hunted the
deer and the moose^ '^here were
lots of 'Wild animals in those days
and the Indians alvray^ häd plenty
to eat.^
But the kiiigfl and rich m^en over
in Europe heard of ithis country,
and thought there might be a lot
of gold and silver and diamonds
over here,' and although' they vrere
. rich aiready they wanted a lot
: more* .: So the King of France .sent
' a dlipload .of soldiers to Canada
and said the country wa8 his. His
men did not find any diamonds or
~ gold or Silver, but they saw it^-was
a nice country to live in.
When the King and the rich men
^ in England heard: about this,: they^
tpo, sent over shiploads of soHiers
to Canada and said the laiid be-longed
to them. The Indians vrere
very friendly to the white men and
- g&ve them some land. But both
the French and the English vranted
a vrhole iot of land, and they-cheated
and robbed the Indians to
get it Semetimes: they would give
them Tvhiskey, and when the Indians
Indians were either killed or Tob-bed
of everything they had. There
are not many Indians left today.
When the rich men found out
iiow^ big Oanada was they were
surprised. TPlien '-they found the
big timber forests in Quebec, On­tario
and British Columbia they
said it -»as theirs; when the nickle
andj_ copper mines • near : Sudbury
were found they took them too;
and when coal was found in Nova,
Scotia,Alberta and British Colum­bia,
they were yery glad for they
saw a: chance' to:make a lot more
money.
So : they formed companies and
said to each other: "Canada is a
very cold country in -the vrinter
time, and the people must have
coal to keep warm. We will not
dig coal ourselves, but we willget
the working people to dig it for
us. On pay day we will give them
a little money to buy the coal they
dig from us, and we vriH get' allHhe
money backagain and, have lots of
coal for ' ourselves."
But , there were not enough
workingmen in Canada to work in
the bush and: down the mines, and
the rich men sent their agents to
Finland, Ukraine, Norway, Italy
"nd other countries, to teli the poor
people there was lots of .work in
Canada and that wages were good.
were drunlj they would sell thous-j The poor people believed ali they
nnds of acres of good hunting ^ — *^'""
prounds for a few doUars. When
the Indians would not* sell their
land the white soldiers went out
and burnt their villages and either
killed the Indian men and women
or chased them away into the bush.
- But kings and rich men are al-v/
ays as greedy as pigs.- The French
rich men • wanted to own ali the
country, and so did the English
rich men. So they went to* war
about it and after many men had
been killed on both sides the Eng­lish
won, and ever since that time
Canada has belonged to England.
Then the\£nglish rich men brought
over a ,lot of workingmen from
England to cut down the bush and
'make farms everywhere, and the
heard and sailed across to this
country. Did they get rich? Why
no! Wheneyer they build a rail-road
the rich men took it, if they
worked in a sawmill the rich men
took the lumber, and when they
worked in the mines the rich men
,tooK the coal, copper, iron and
other minerals.
So .the rich men became richer
and ali the -reorking people got was
hard work and small wages, and
thafs the way it is today.
The Young Pioneers must read
and study a lot so they will be able
to teli the workitig people it is
foolish to work so hard and have
nothing; whil6 the rich men do no
>work and 'take everything away
from ithe vorking people. ,
vastaamaan kykene,
• Me kykenemme kuitenkin, niihin
vastaamaan^ jos -sallimme mieliku-intuksemme
: mahdollisimman : usein
todellisuutta kosketella. Ja vaikka
todellisuus ei olekaan aina sellaista,
joka meitä miellyttää, on d i n ä kul­ienkin
se lohdullinen puoli olemas­sa,
että i se on todellisuutta, Se on
aina oikea kuva raita elämän pei­listä,
mistä Jiarhaan johtavat kuk-kasvärit
ovat poistuneet.
Elämän todellisuudessa alamme
vasta oikealla tavalla myös oman
itsemme tavata j a tuntea. Ja vaik­ka
todellisuuden valot, jotka pääl.
lemme lankeavat, eivät olekaan
enää niin kirkkaat j a edulliset kuin
mitä oli aikaisempien mielikuvitus,
temme hohde, voimme olla siitä on­nellisia,'
että olemme saaneet/las­keutua
oikeaan arvojen vaakaan,
joka väärentämättä näyttää, mita
me olemme j a mihin^me kykenem­me.
Sen jälkeen alkavat meissä
varmeta myös vakaumukset ja Va^
kaumukset kutsuvat meitä toimin­taan.
- Mutta vakaumustemme muodos­tuminen
on tärkeimpiä peruskysy­myksiä
elämässämme. - Ja ne ihmi­set
ovat paljon saavuttaneet, jotka
mahdollisimman . nuorina ovat oi­kean
vakaumuksen löytäneet.. -
• Ihmisen tie kulkee oikeaan va­kaumukseen
kuitenkin vain ennak­koluuloista
luopumisen ja vapau.
tumisen kautta. Ennakkoluulot taak.
,semme jättämällä me rohkenemme
vasta suurta jt^ - todellista elämää
vapaasti ja rehellisesti kasvoihin
katsoa. Se kosketuksemme taas,
joka todellisen jelämän' kanssa. jou­tuu
vuorovaikutukseen, opettaa ih­misestä
oman aikansa rehellisen;
kansalaisen. Se opettaa ja kas­vattaa
meidän piireissämme työmie­hen
ja työläisnaisen, joilla on mah­dollisuus
nähdä - myös omaa elettä­vää
aikaansa pitemmälle. On mah­dollisuus
nähdä päämäärä, johon
pyrkiminen muuttuu suureksi ja
valtavaksi elämän ihanteeksi. Muut­tuu
sellaiseksi ihanteeksi, jota his­torian
hengetär kirkkain katsein
tervehtii.
vSiten eteenpäin kulkemalla me
voimme luopua siitä, mikä,. on het­kellistä
ia hyödyllistä, ja jolla / ei
ole pohjaa suuren sykkivän elä­män
keskellä. Siten eteenpäin kul.
kemalla ja luomalla myös katseem.
me yhä syvemmälle Ja syvemmälle
yhteifktinnallisten kysymysten, laa­jaan
sarjaan, me tulemme löytä­mään
itsemme niiden ihanteiden
keskeltä, joilla on maaperää jatku­vassa
ja uutta olotilaa kohden pyr­kivässä
yhteiskunnallisessa/ elämäs­sä,
y J a ne ihanteet vain voivat
kätkeä itseensä ikuista sekä aina
uudestaan syntyvää elinvoimaa.
Niihin tutustumalla me joudumme
myös valtavalle luokkataistelun tiel-
Ie. Me Joudumme siihen ^työhön,
missä vastoinkäymisetkin vain toi-mintatarmoammev
terästävät, ja niis-:
sä - suuzjmldn uhrautuminen \ on yk-kilöUisen
V eduntavottelemiscsta^^ y^^^
paa, Siinä^ työssä me tunnemme
myös snnreminan palkkiomme niisrä
Inpaukdssa; rv joita rehellinen uhrau-:'
tumisemme TOiden yhteiskunnan syn­tymisestä
rantaa. Siinä työssä kir­kastun
. m e i l l e se todellinen pää­määrä;
mitä^ nykyajan elämän öiset;
myrskyt , eivätr-voi himmentää. . E i -
-vät voi himmentää siksi, koska sii­hen
vpäämäärään tähtää kymmenien
j a satojen : miljoonien ihmisten työ-j
a yhteinen ^usko. *
Kaarlo Iivonen.
WALPR: KUOPAN
pidetään' avoinna; joka lauantai kel­lo
1 päivällä, kello. 12 yöllä sekä
kello 3—^7 snnnuntai-aacnna.^
WALPR, KlTOTPA
KirkUttd Lake, Ont.
Porvarisnartut käsitel­leet
yhteiskunnallisia
kysymyksiä
Tällä kuulla ilmestyneessä "The
Womah ISTorker" julkaisussa kirjot-taa
Florence Custance:
Tätä kirjottaessani pitää valta­kunnan
/tytärten kuninkaallisen'jäc-jestöQ
kansallinen jaosto .istuntoaan
St. Johnsissa, N . B. Käsittelyn alai­sena-
ovat - muun muassa; seuraavat
yhteiskunnalliset kysymykset: Siir­tolaisuus
; kommunistisen propagan­dan
vastustaminen, erittäinkin kou­luissa;
imiliigin j a maan puolustuki"
sen tukeminen; ja semmoisen oppi-
•kufjan kustantaminen, mikä selos­taisi
Britannian lipun merkitystä, ja
käyttöä.
Todella patrioottinen työjärjestys,
jonka johdosta militaristien sydä­met
tulevat-varmaankin. ilosta sykr
kiinaani Mutta sitä kultaista'sään­töä,
josta :-porvarisnarttumme; niin
usein saarnaavat, eivät he itse kos­kaan
pyri käytännössä toteutta;
maan. He pitävät luonnollisena
naisuudessaan elävän kuvan; ja
porvarisnartut pelkäävät, että huo­limatta
heidän lavermksistaan, työ­l
ä i s e t . . tule-vat tulkitsemaan 'tuota
elävää kuvaa omalla tavallaan. Mut­ta
tahdomme esittää seuraava^ pat­rioottisten
naistemme harkittavia­si:
Ellei kansan eri kerrosten välil-.
lä • vallitsisi suurta • eroavaisuutta,
ellei: olisi olemansa . pöyhiä ; ja rikr
kaita, ellei köyhyys j a rikkaus e-siintsrisi
riti rinnan; -niin ei myös
olisi i mahdollisuutta - semmoisen mah­din
olemassaololle, jokar koettaa saa­da
^ihmisille onnellisuutta,, mikä on
mahdollinen mutta mitä.'^ei^ silti ny­kyään
ole olemassa.
seikkana^ sen, että heillä', on etuoi­keuksia;
ja nousevat ankaraan vas­tarintaan
'miUoin huomaavat; että
jotkut toisetkin pitävät x oikeuksis­taan
kiinni:
Ottakaamme esimerkiksi vaikkapa
vain koulumme^ Niiden »seinillä jriip-i
puu ikakenlaisia sotakuvia. Kuvissa e-:
sitetään ihmisten joukkoteurastusta
j a sotilasurhoja. Ja Valtakunnan
tytärten kuninkaallinen järjestö on
lahjottanut' kouluille, moisia- kuvia.
Lienevätkö tämmöiset lahjat annet­tu
ilman mitään sivutarkotusta tai
pääinäärää? Eipä tietenkään. Niil­lä
tahdota^ tehdä ; propagandaa.
Näitten kuvain avulla tahdotaan
meidän lastemme, työläisten lasten
mieliin juurruttaa käsite, että sota
on kunniakasta, taistelukentälle kaa­tuminen
urheutta, ; j a että sotaken-tällä
.tappaminen kuuluu velvollisuu­teen,
vaikkapa ne, jotka toisiaan
tappavat, eivät-^vähääkään tietäisi
nuksi he niin tekevät. -: J a imperia­listisen
sodan ihailijain propagan­da
vallitsee- tällä kertaa työläisten
lasten mieliä.
Mutta toisaalta emme ole , vielä
sattuneet huomaamaan^ tokko kom­munistit
ovat missään: onnistuneet
saamaan mieluisiaan ^kuvia koulu­jemme
* seinille. Siitä' huolimatta
arvelemme^ että he halmusivat »aset­taa
koulujemme' seinille tykkänään
toisenlaisia kuvia. Yhdessä niistä
tultaisiin esittämään, - miten työläi­set
raatavat pelloilla, tehtaissa, myl­lyissä
ja' kaivannoissai'.Sen rinnal­le
' asetettaisiin toinen kuva, mikä
kuvaisi niitä henkilöitä; jotka j ri­kastuvat
työläisten kustannuksella,
minkälaisissa - 'kodeissa nämä rik­kaat
asuvat' jav" minkälaisten ylelli­syyksien
ympäröiminä he ovat. Y l i -
dessä kuvassa: osotettaisiin- miten
työläisten lapset leikkivät kaduilla,
kaikenlaisten Vaarain • ympäröiminä,
kun taasen joutilaan luokan lapsille
on varattu i m i t ä parhaimmat, kai­kenlaisella
' huvittelulla varustetut
leikkikentät. Muutamassa kuvassa
esitettäisiin miten yksinkertaisia,
vaatimattomia ihmisiä, jotka eivät
tahdo muuta kuin elää siveästi, nar­rataan
kuluttamaan viimeiset, ko­valla
työllä tienatut pennosensa
höya^y]aivaky3d;eihin,^^^ :. 8
vieraisiin maihin; Eräässä.: taasen
esitettäisiin miten • miliisiampuu
työläisiä, kun nämä vaativat itsel­leen
elinkustannuksiin riittävää palk­kaa.
Yksi kuvaisi . kansainvälisen
veljeyden henkeä' j a sidettä,: minkä
symbolina on punalippu. <
Mutta onko kouluissamme yllä*
esitetynlaisia kuVia 2 Ei suinkaan.
Miksi siis Valtakunnan tytärten ku­ninkaallinen
järjeätö. ruikuttaa?
Melkoisella : varmuudella 'voidaan
näet sanoa, että koulujen opetta­jat
opettavat .vain niitä - seikkoja,
mitkä ovat mieluisia Valtakunnan
tytärten kuninkaalliselle järjestöl­le.
Koulujemme': työjärjestys ei
näet edellytä kommunististen teo­riain
opettamista.
Todennäköisesti ; Valtakunnan ..ty­tärten
kuninkaallinen järjestö on
vihdoinkin tullut käsittämään sen
seikan, että työläisten elämää ympä­röivät
olosuhteet muodostavat koko-
Esparanton kehitykses­tä
Neuvostoliitossa
- K i r j . E. Dregen .
-:On todettava .ensiksi, että «spe-rantoliike
Neuvostoliitossa on to­della
joukkoliikettä. Tilaston mu­kaan
esperanto järjestöjen jäsenmää­r
ä nousee 10,000; "Intemacia ling-vo":
lehden vakfnainen tilaigamääiä
on 3,400. Lehdellä on siis kaksin­kertainen
' tilaajamäärä, verrattuna
ennen sotaa r ilmestyneeseen "La
OndodeC Esperanto". Tämä yli 3-
tuhantin^n / aktiivinen jäsenistö
muodostaa lehden kanta ja joukon.:;;
V Suuriinman-, sysäyksen esperanto-liikkeelle
on antanut se, että espe­rantistit
ovat liittyneet joukolla
ammattiosastoihift ja muihin järjes­töihin,
ja ovat. muuttaneetv esperan­ton
: keinoksi tarkotuksen sijasta.
Me olemme selostaneet laajoille jou­koilla
:kansainvälisen ^elen: välttä-mättömjryttä.
-Tästä joukosta tu­lemme^
-myöskin loppumattomasti
.saamaan 'Alusia^<•taistelijoita^^a^
lemme j a aatteellemme. •
Esperanto on tunkeutunut koului­hin
-ja ammattiosastoihin. Esperan­to
on saavuttanut suuria saa-vutuk-
. sia sokeiden piikeissä ja radio-ama­töörien
; keskuude^. Valtion es-perantokursseja
järjestetään useissa
• paikoissa. Lukemattomat järjestöt
käyttävät esperantoa kansainvälises­sä
kirjeenvaihdossaan. :'
Vilkkainta . esperantoharrastusta
on aina havaittu maaseutukaupun­geissa.
Moskovassa esperanton har­rastus
on todellakin pienempää. Sii­hen
oii sjrynä se, et^ esperantojär-,
jestöjen keskuskomitea ei ole- siellä
riittävästi huolehtinut -kurssien-, ja
luentojen i järjestämisestä; ; On pi­detty
enempr huolta siitä, että: to­verit
pikkukaupungeissa: ovat saa-neetv
oikeata-ohjausta. Mutta tu-;
loksena on ollut se, että harrastus
on jäänyt pieneksi Moskovassa.
Keskuskomitean taktiikka: on ol­lut
oikeata. Maaseudulle syntynjrt
-joukkoliike, jota ei voitu luoda
Moskovaan, aiheuttiv sen, että espe<
rantoa vastustavat voimat alkoivat
kaatua ja hajota.
Todetakseni - lyhyesti esperanton
saavutuksia mainitsen -vain:
1. Fostilennätin Ocomisariaatti
kannattaa esperantoa j a käyttää si­t
ä ^virallisissa julkaisuissaan.
2: Kommunistisen nuorisoliiton
toimikunta on kehottanut^ alajärjes­tö
j ä än ' tukemaan esperantoliikettä.
3. Kommunistipuolueen valistus­toimikunta
^käsitt^lee • vakavasti es-perantokysymystä.
Liike vaatii huo­miota
ja se on sille annettava.
Joku päivä sitten sanoi eräs huo­mattavassa
valtiollisessa asemassa:
oleva toveri::minulle: "Minä en
uskonut esperanton tulevaisuuteen,
mutta se on' olemassa, se on todet­tava.
Ja kun se on olemassa, oh:
sitä kaikin tavoin pSrrittävä käyt-:
t^mään' hyväkd." ^
Ei teoreettisella keskustelulla,
vaan reaalisella työUä me voitam­me
ja poistamme esteet^ kansain-väli-sen
kielen tieltä. ' Kasvakoon ja ke­hittyköön
sekä joukkomme, että
työmme.
; Neuvostoliiton esparantojärjestö-jen
3 :nnen vuosikongressin aikana
Leningradissa (elokuussa :1926)
meillä on oikeus ilmottaa:. Jäsenis­tömme
On puolella kasvanut, että
lehden "Lingrro Internacia'V tilaaja-määrä
on niinikään puolella kasva­nut,
ylittäen vieläpä "Heroldo de
Esperanton*' lukijamäärän.
•• Tämä julistus olkoon meidän vaa^-
tima^on tervehdyksemme niille i u l ­komaalaisille
tovereille, ••: jotka saa­puvat
Leningradissa pidettävään
"Sennacieca-Asocio Tutmondan" •*)
kongressiin ensi kesän aikana. •.
("Sennaciulosta" suom. V. A., A.)
: *) "Sennacieca-Asocio Tuimonda?
on työläisesperantistien maailman-järjestä,
joka ensi kesänä: pitää
kongressiaan l«ningradissa.v Aikaa
ei ole vielä määrätty.
VMMiOSJmUPPi
VOIDAAN . T I L A J A SEURAAVIA KIIUOJA-Alanteen
Sanakirja/: snomalaig-englantilainen, sid. .:.;;.....„....„
Amefikan Suomalaisia^, satiirikertonnik^ ^ Idad^.. K . B_j s^s^a^n^en^ - - T " 5.io6\^
^JsalaJsen Työväenliikkeen vararikko,'Idrj
AutoKina. opinldiia antoajnreiUe J a konaajine,r ^
KanpunkfXansakoulun: laskuoppi ja I tuloskirja; sid^.uiUi..,.; ~~ vS •
Aurjbgon poika, kiihkeästi kirjotettn' romaani, kirj. Jack LondlJiJI'*' S
AaB^)enJ lasten opettelnkirja, Idd IL....~....^„.
Aurinko, Knn/Ja Tähdet Maail
Attila, historiallinen romaani, kirj.^Dahn, sid.'...,;. ^
Aavoilla TnapoiBa,iä'eiiytte
Bakteerit, Tietoaarre,' k i r j . Osc S|reng, 'aid
Elollisten olentojen lisääntyminen; kirj.^^^ F . Kolpfai Ravili,-«{d.4..„..
Ene^ninkielen Alkeiskirja, kirj. Hanna Andenin, sid. '...^ZIFi*^
Etelämeren Auringon A I ^ Beik^ailur0maiäu,Urj. Jack London'"^' f*»
EhglantqaiSrSnomatainenSanakiija hyvä opettelnkirja^ kirj. ^ *^
Halonen
Bnglannrnkielen Oppikirja ja Kienoppi, kirj. W . Oksanen, sSr*"* »S
&äni«a:-OTt8un,kirf, Jack London, sid. "" ^TK
Elsinoren Kapina, seikkailuromaani^ kirj. Jack London, sid. **V.V/"".'
Halilron \Hakonislmt,: murrekertomukria^ kirj; KaUio^^^^
Herra Byronin. ammatti, kirj. Bernhard Shaw, nid.
Hedelmien j a MarjanviUelys, kirj. B. W. Heikel, sid.
Humoristinen: lanlukiija^: se: viimeinen painos
Imperialismi, agitaattoriknrsseillapidettv esitelmä, nid. ...
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj; Hau Caine, 2 osaa; sid
Dmiisett Herra, tarina synnistä^ kiri; Hall Caine^ 2 osaa, ni9.
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä;: l o i j . K. Bdssanen
1.40
... .50
14B>
•• .45
.. .18
Ilmojen halki, kertomus lennosta pohjoisnavalle^^J^j. Amundsen, nid. i.'1.s0a
Jäzjestelmäni Miehille, hyvä voimistelnkixja, l d i | . J . Mneller ]^
Kairosta Niilin latvoilleAmatkailijakertomns,: kirj. Pekkala, nid oA
Kadotuksen Kansaa, kuvaus'London Itäpäästä, kirj.'Jack London, dd.' i oo
Kemia, S z j . Hanna Seikkn,' sid, '«
Kymmenenisokeaajolitaiaa, kirj; Arthur M. Levis /" *7«
Kuun Laakso, romaani elämästä, kirj; Jade London, rid. ^.....„........"i ZM
Eiaflmeatar:Hanhenjalan Ravintola;^k^ sid. ... ' m
Kodin liääkärikiria, etevästi toimitettu, gid. ;;" ^"S
Kanaakoulim karttakirja, toim; Jotuni, • aid; •;..;!>....;....„.......;..„.... |>gQ
Kansakoulun kartasto, uusi; toim. A. R.:Blomoyist ja »E. E . Kaila.!" lOD
Kommunfst&en Manifesti, kfrl»iJB[arI Marx, md. ^
KriBtihn&on Alkuperä;.tutkiebna k i r i , Karl Kautsky sid. ............ £10
B l o m i e n Kuningas, seikkailuromaam Alaskasta, 'kirj^ Jack London 13
KipinaTeimättimen toiminta, kuritettu opas, Idrj.^ Subkis
i.. .: . .sid.'•.;,..;...........,...*.i.;....,...........,.....;..-......;......,i;v..;;,........v,;.'..... .5(^
Ki(3anpito-opas,tehnjt Juhana Toiviainen, - nid.: ..........;...........'."*".!*" '75
Kirjanpito, kasppaopistoja varten, kirj. -L: Kovero ..........u......... '.' 1'^
Kanojen hoito, kirj. Matti Järri
Keittolm-ja, kirj. Mina WaU. sid aeo
Kultamaan _ rakkautta, hienojia räkkausseikkafluja, kirj^ Jack Lon-i
• ,, don, nid; . A . . . . . . . . . . . . ; » . . . ' . . . V . . ; . . . . . . . . ; . ; . . . W . . ; . . . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . ' . . . . . . . . , ^ ,4Q
Kolme Muskettisoturia; jännitysromaani; kirj. Alexander Bumas,
3 osaa, nid 1,00
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
kirj. Kaarlo Halme, sid 1.50
Kristitty; romani, kirj. Hall Caine, sid. .;;....4..;y.......;.; 1.75
Laulu tulipunaisesta kukasta, kirj. Johannes^^.I^ 1.40
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani.Alaskasta, kirj. Jack London,
-fiid...- . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . i l . , . . , . . . , . . . . . . . i . , , . . . . , . . , . . . . . . . \J2S
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre;- kirj. LaunhaHt, sid, .so
Luokkien sota, kirj, Jack London, nid „ jgi
L^hyt; texveyBoppl naisiDe, kirj. t n Fr.~ Horit^
Meren! urhoja; merimiesromaani,: kirj. R. Kipling, sid. .75
Berisnsi; seikkailuromaani; kirj. Jack London, rid.^.^ ijo
MaiSImanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Becher,
MjBTispftren Tyttö, sotaromaani, kirj. Hall Caine, nid. .....;.,:...,.....„..., i,00
Maljain Eden, seikkailuromaani, kirj. Jack London, sid. .; 1,S0
Maapallon jkehityslustoria, tietoaarre, kirj. Victor Madsen, nid .50
MaaiIiimn)iike,fietoaarre, kirj. Albrecht Wiri:h;dd.^^.^^^^^^ „,.., .50
Maailman avaruus; tietoaarre. k i n . T o i J ; Sehreiner, sid. 450
Maa j a Ihminen, tletoaaare^kirj. AUred Kirehhoff; dd........ .60
Maanviljelys Kemia, j a FSrsukka, kW. Arthur lUn sid. i.7S
Murroaqan
ilysoppi, kirj. Suninen, sid. 1.2S
Cauinjj; a, ruiiokirja, knrj. Aku Päiviö; sid. i 1.25
Naamioimiskouitt,: hyvä näyttämöille, kirj. Juuriöja; nid. .75
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja; kirj. Kristine
: Skjerve^ nid. . . . . . ; » ; , ; . . . . . . . . i i . . ; ; . . . . . . . . . . ; . . . . . . ; . , . . . . . . ^ . . . „ „ . . . . . . 1.00
N a l s t ^ Sukuelo, k k j . Lääket. Tari E. W. Wfe8tlind, nid i.OO
NaiöTOiimstelta, kuvitettu opas; kirj. E l l i Björksten, nid, . i . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.00
Nambp-Ja. Avioliitto, :hy^terveysopillinen^^^^k^ Margaret
; aephep—fl , s«idd .-. 1.50
Naataoj9a,3 imli!i^do.n Iu, opas maskeeraukseen näyttämöillä, kirj. S. Juuri-
Napoleon m vallankaappaus, kirj. Ka^l Marx, nid; ..
P a l M c ^ ö ja Pääoma, kirj. Karl Marx J2S
Pakkophita;: kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
London, sid. 1.75
Perheen, Yksityisomaisuuden ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Enjgrels,
^ ^ n e n . Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. ............ .28
PaaESnNotee Dame, romaani, kirj. Victor ?ugo, nid .78
Ptem-kkajmiti, Mrj.. Nikplai Lenin, nid. 1 .50
Fieni. .Tietosanakirja, sid „ „ : 5.OO
Perusluslain Olemus, kirj. O. Saari i. .30
Pieni Mehfläiskirja, kirj. Mikko Hkka JS
mani v^ashingtonista, K r j . E. S., hid.
iScsn^ Kansalaissota, kirjV Karl Marx, nid.
.18
J8
BSkentäja: Solnes, kirj. Henrik Ibsen . 1.28
SilÖcilaiva, >omani,kfrj.-'Elenius, nid. . 7 . . „ . . . . ; . ' . „ . . .75
Ä j t o l i ^ e n , Fdosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid ,40
paras L i ^ s i , lasten terveysholtokiria, kirj. Ruotsalainen, sid. 1,»
fotamui^mani, kirj. kenraali Ludendorff, sid, ,. 2^
SnDmjgn Kidioppi, kirj. B. N . Setälä; sid. ,„:... .78
SoffiSfidemitoalia ja SosiaUsmi, kirj. K . - ^ . Sflverberg, niä ,30
Sata kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj, Tari Julea
Comby, nid lOO
Sukupuolielämän Terveysoppi. kirj, Max von Gruber, nid TS
gaärelaiskuvia, I ja H osa yhdessä, kirj, Emil Elenius, sid 1.00
Suloisen järjettömyyden kaupui^, erittäin Meno rakkausromani,
Inrj. E. Temple Thurston, sid IJO
Silmnkorvan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak­kautta,
kttj. Kaarlo Halme, sid tJZS
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. T m Pirilä, nid .'. .75
Telinevoimistelu 1, kuritettu, kirj. Väinö Laherma » 1.00
Telinevoimistelu U, kuritettu, k i r i . Väinö Laherma 1.00
Teolhsuusnnionismi Amerikassa, .liyvä vihkonen ^ .|S
ITcae j * Vananfcnmous. mainio teos, kirj. Ernest Untermann, nia. .M
Tuhlaajapoika, romani, kirj. Hall Caine, sid 1.30 >
Työn Historia, kirj. Tjumenfew, sid JBS
Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid .50
TÄrronsmiJa Kommunismi, kirj. Leon Trotsky, nid .50
Valayeljet,'^ «iMiani Islannin asuttamisen ajojata, kirj. G. Gunnar-
"Bon,-.Bid.^-„„, „ 1,50
iToimisteluohjelmia I, kirj. Arvo Vartii^,' ' ^ " ' Z Z Z Z Z Z Z Z ! . ! . . 1.00
Voimisteluohjelmia n, kirj. Arvo Vartia; nid. I.OO
Vaimo, jonkas minuUe annoit; romani elämästä, kirj. HaU Caine, sid. 2.50
Virallinen Su|hanen, knrj. Jack London, sid. 75
Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75
Valkoinen Profetta, romani .engl. silrtomaapolitikasta, kirj. HaU
• Caine,''sid;*..!;;...;.•• 2.SO
Vaaliheimolaiset, valitut teokset. feirJ.^J. , W . von Goethe, nid., !.«>
Villirausu, rakkauwomaani, kirj. Wiggin, sid 75
Valskann kertomuksia, kirj. Sakari Topelius 4.00
1.50
3.00
.1.75
Yksin maailmalla,-kaums romani, kirj. Mabell Barnes Graiindy, sid.
S?J*®2r Terveysopin Alkeet, kirj. Taav Laitinen, sid
Ylos Helvetista, kirj: Konrad Lehtimäla^ ktid. . . . : . . . . ; ; . l . . : . . . . : . . , . . . . ..
Yleinen johdatus: luonnontieteisiin, tietoaarre. kirj. Th. H. Huxley,
sid. .........;;........,.........;.........^.„....,,^...;,_ ........^.....i................. .50
I
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata W A T E R M A NS
POUNTAIN KYNIÄ, joiden hinnat, ovat $2.76, $4.00, $6.00 ja $7.00l
Kirjekuoria, kiriotuspaperia y.m. rihiE»maa nimikään ori saatavissa. '
Tilaukset voi tehdä osotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
. Bo« 6d. SUDBURY, ONT.